Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa6) - Taloyhtiö

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.8. Miten huomioida taloyhtiö?

Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa ajateltunakin. Asunto-osakeyhtiön toimintaa säätelee uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Käytännössä taloyhtiön isännöitsijä, taloyhtiön hallitus ja ennen kaikkea yhtiökokoukset pitävät huolen siitä, että kokonaisuus toimii lain mukaisesti.

Useimmat suomalaisista taloyhtiöistä ovat asunto-osakeyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiössä vähintään 50 % lattiapinta-alasta on oltava asuinkäytössä. Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu noin 2 miljoonaa ihmistä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF ehdottaa Suomelle siirtymistä yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin

IMF:n lausunto Suomen taloudesta on posittivinen (lyhennelmät piksu toimituksen):

  • Suomen talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna 2,8% ja ensi vuonna 2,3% vuosivauhdilla.
  • Rakenteellisissa uudistuksissa on edistytty huomattavasti.
  • Keskitetystä palkkaneuvottelusta pitää siirtyä yrityskohtaiseen järjestelmään.
  • Julkisen talouden lamapuskurit on syytä palauttaa.
  • Suomen rahoitussektori on vakaalla pohjalla.
  • Nordean siirtyminen Suomeen aiheuttaa vastuita (=Nordean asiakkaiden talletussuoja), joihin tulee varautua.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajaliitto haluaa kuivattaa pikavippimarkkinan

Kuluttajaliitto on laatinut viiden kohdan listan toimenpiteistä, joilla kuluttajaliitto haluaa puuttua pikavippien ja muiden vastaavanlaisten, korkeakorkoisten ja -kuluisten luottotuotteiden aiheuttamiin ongelmiin:

1. Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja

2. Lainasummasta riippumaton kustannuskatto

3. Pikaluottojen mainonta kiellettävä

4. Rikkomuksista tuntuvat seuraamukset

5. Myös korottomat ja kuluttomat luotot lain piiriin

”Talousvaikeuksiin ajautunut henkilö on useimmiten velkaantunut monelle eri taholle ja velkaongelmien taustalta löytyy monesti myös pikaluottoja”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa.

Nuorilla haasteita taloudenhallinnassa – tunneperäiset ratkaisut ohjaavat kulutusta

 

Suomalaisten mielestä kouluissa ei opeteta tarpeeksi taloustaitoja, Finanssikonserni Investiumin teettämässä tutkimuksessa ilmeni. Taloustaidot ovat tutkimuksen mukaan vaihtelevalla pohjalla – osa suomalaisista luottaa taloudessa tunteisiinsa, kun taas osa suunnittelee talouden hyvinkin tarkasti.

VertaaEnsin.fi:n käyttäjäkyselyn mukaan talouden perustermit ovat suhteellisen hyvin hallussa. Kaksi kolmasosaa 107 vastaajasta tuntee sellaiset termit kuin luottokelpoisuus, joustoluotto ja korko. Tutuimmaksi termiksi osoittautui luottokelpoisuus, jonka tunnistaa yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Vain kuusi kymmenestä tietää käsitteen annuiteettilaina.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela kertoi VertaaEnsin.fille, että jokapäiväiseen maksamiseen liittyvät käsitteet ovat heidän asiakkailleen tuttuja. ”Perusasiat, kuten mikä on pankkitili, -kortti, mobiilipalvelut, automaatit, ja että pankista voi hakea lainaa, opintolaina-asiat ja että lainalle pitää maksaa korkoa ovat hyvin tiedossa”, Kuusela kertoo.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hulluja nuo roomalaiset...

… ja markkinat kans. (HEX etenkin viime viikolla).

 

Keväällä kasvatin käteispositiota ja kesällä sitä laskussa ohensin. Syksyllä ennen lokakuun tulosjulkistuksia myin, koska arvelin löytyvän kovia reaktioita ja niinhän siinä kävi.

Vaikuttaa siltä, että on suuria ulkomaisia toimijoita, jotka tsekkaavat omistuksiaan vain neljästi vuodessa ja myydessään eivät hintaa paljon katso. Myynnit romauttavat kurssitasoa pienessä HEX:ssä.

Pitemmän tähtäimen osalta viittaan edelliseen merkintääni: talvi yllättää autoilijat joka vuosi ja lasku sijoittajat samaten joka kerta. Siinä vaiheessa kun kaikki tilastot todistavat menevän huonosti, on taatusti myöhäistä myydä. Parempi myydä hyvään aikaan ja ostaa huonoon. Korot ovat asia, jota ei pidä unohtaa. Ne eivät voi liikkua pitkällä tähtäyksellä muualle kuin ylöspäin. Poliittisista riskeistä uusin liittyy Espanjaan.

Seuraava koskee sijoituksia lähtökohtaisesti vain kuukausien tähtäimellä. Eräitä varauksia:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuloskausi on tuonut positiivisia yllätyksiä

Muutamilta suomalaisilta yrityksiltä tuli kylmää kyytiä tuloskauden alkajaisiksi. Tuloskausi on kuitenkin maailmalla ja erityisesti Euroopassa tuonut positiivisia yllätyksiä.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ja voittojen osuus liikevaihdosta on sekin ollut kasvavaa. Kiinan investointikykysyntä on vilkastunut enteillen hyvää myös eteenpäin mentäessä.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden joukkolainoissa on piileviä riskejä

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähimaksukortit turvattomia

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lohkoketjuteknologia on finanssialan muutoksen moottori

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

  • pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
  • terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
  • yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maapallolla asiat paremmin kuin koskaan

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Markkinoiden tehokkuus on iso vitsi: tapaus Orion

Markkinoiden tehokkuus on sijoitusteoreetikkojen ja vähemmän valistuneidenkin ikuisia kiistanaiheita. Olen monesti tuonut oman kantani esiin: markkinat ovat tiettyyn mittaan tehokkaat, toisaalta hyvinkin tehottomat. Osakekurssin suunta heijastelee yleensä aika hyvin yhtiön tuloskehityksen suuntaa, mutta hinnoittelu voi olla todella villiä – vaikka tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan arvopaperit on aina oikein hinnoiteltu.

Minusta jokainen kokenut sijoittaja tietää sen potaskaksi. Hinnoittelussa tapahtuu karkeita virheitä monesta syystä. Markkinoita ohjaava tieto on aina vajavaista, ja osakkeiden hinnoittelu perustuu todellisuudessa oletuksiin yhtiöiden tulevaisuudesta. Se on väistämätöntä, koska tulevaisuutta ei meistä kukaan näe, kyse on aina spekulaatioista.

Lisäksi hinnoitteluun ei ole absoluuttisia totuuksia, vaan niitä voi hahmotella hyvinkin erilaisin perustein. On huomattavasti eroa vaikkapa sillä, lasketko tulevat tuotot kassa- vai osinkovirtojen perusteella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Parhailta toimialoilta löytää tulostuottoa tekeviä yrityksiä

Hyvään hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita useammalta toimialalta. Samalla tavalla kuin osakkeita on tärkeä valita huolellisesti, myös toimialapainoja kannattaa optimoida.

Eräs tärkeä tunnusluku valittaessa toimialaa on koko toimialan keskimääräinen tulostuotto (= tunnusluvun p/e käänteisluku). Tämä luku kertoo sen miten hyvää tulostuottoa kyseisen toimialan yritykset tekevät pörssiarvolleen. Tulostuoton tulisi aina olla reilusti yli riskittömistä valtionlainoista saatavan tuoton.

Oheisessa taulukossa on muutaman merkittävän toimialan tulostuotot (perustuvat tulosennusteisiin). Ainakin rahoitusalan (financials), kuljetus ja liikenne (transportation) tulostuotot ovat tällä hetkellä hyvää tasoa. Sen sijaan terveydenhuolto ja energia-ala antavat huonoa tulostuottoa.

Markkinakatsaus: Euron pudotus kiihtyy

Osakemarkkinoilla anti oli kirjavaa. Helsingissä indeksi sukelsi reippaasti muutaman ison ja etenkin Nokian tulospettymyksen myötä, muualla maailmalla tahti oli sekalaista. SP 500 nykäisi pienen kuopan jälkeen takaisin huippuunsa. Ylikuumentumisen merkit ovat yleensä ottaen vahvat, mutta kiivaiden trendien taittuminen on usein yhtä työlästä kuin ankeriaan tappaminen tylsällä puukolla.

Ylikuumentumisen merkeistä huolimatta ostin Heikin trendisalkkuun ruotsalaisista suuryhtiöistä koostuvan iSharesin Sweden Capped ETF:n. Kuten olen sanonut tykkään ruotsalaisista osakkeista ja sikäläisestä taloudesta  - vaikka asuntomarkkinoiden hyytymisestä on vahvat merkit. Ei sillä isoihin vientiyrityksiin kummoista merkitystä pitäisi olla, pankkien tilanne voi olla vähän toinen.

https://www.ishares.com/us/products/239684/ishares-msci-sweden-etf

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?ide...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoituspalvelusta tehdään raskaasti säädeltyä, luvanvaraista puuhaa

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

  • Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
  • Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
  • Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
  • Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi parantaa asemiaan tekoälyn ja tietotekniikan osaajana

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysliike onnistui korporativiisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlroos esittää perustuslakiin 10 korjausehdotusta

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

  1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
  2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
  3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
  4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
  5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
  6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
  7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
  8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
  9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Those were the days, my friend

Enpä huomannutkaan, että 1987 romahduksen vuosipäivä tuli ja meni.

Vuonna 1970 sain alaikäisenä päähäni ostaa silloisen Yhdyspankin osakkeita, mistä sijoittamiseni alkoi. Päätös oli omani eivätkä vanhempani tai kukaan muukaan aikuinen siihen mitenkään puuttunut. Vuoden 1970 alusta vuoden 1973 loppuun silloinen yleisindeksi 3,5-kertaistui. Sijoittamisen aloittamisen sattumanvaraisesti oikea ajankohta selitti menestykseni varmaan lähes kokonaan.

Ongelmaksi muodostui 1973 öljykriisi, jonka jälkeen velkavetoiselle sijoittamiselleni kävi hyvinkin huonosti. 1980-luvun alussa pahasti pelkään, että työnteko häiritsi harrastuksia enkä ennättänyt sijoittamiseen tarpeeksi keskittyä. Opinto- ja asuntolainat eivät tilannettani parantaneet. Ajasta 1973-86 olen saanut vakaumuksen, että sijoittaminen on vaikeampaa ja riskisempää puuhaa kuin mitä esim. nykyisen pitkän kurssinousun jälkeen halutaan myöntää.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen vaihtotase ja kilpailukyky kääntyvät positiivisiksi

IMF on päätynyt siihen näkemykseen että Suomen vaihtotase kääntyy tänä vuonna positiiviseksi (ohessa IMF:n kartta aiheesta).

Mutta mitä tämä merkitsee sijoittajalle ja kansantaloudelle?

Vaihtotase kertoo velkaantuuko Suomen kansantalous vai velkaantuvatko muut suomalaisille. Siinä on mukana sekä julkinen sektori, kansalaiset että yritykset. Nyt IMF on sitä mieltä että suomalaiset (yritykset, julkinen sektori ja yritykset) tulevat tänä vuonna vaurastumaan suhteessa muihin.

Vaihtotase kertoo paljon kilpailukyvystä. Suomen kilpailukyky on yleensä kunnossa jos vaihtotase on tasapainossa. Silloin suomalaiset tuotteet menevät riittävän hyvin kaupaksi. Vaihtotase onkin kilpailukyvyn kokonaisvaltainen ja melko lahjomaton mittari.

Markkinakatsaus: Odottelua

Vahvat nousut taittuvat hitaasti, ja niiden huippujen lukeminen on sen vuoksi paljon vaikeampaa kuin pohjien ainakin minulle, koska pohjat yleensä ovat paljon terävämpiä ja heilunta niiden tuntumassa rajua. Nousutrendien huippujen taittuminen on etanoiden kilpajuoksua, silloin kun kyse ei ole korjausliikkeistä. Ne kyllä taittuvat usein hyvinkin jyrkästi, usein lasku alkaa yön yli tapahtuvina kunnon pudotuksina.

Euroopassa taite oireili kuitenkin jo selvästi, kun loppuviikosta indeksit kopsahtivat kunnolla EKP:n tuumailun säestämänä. Vastaliike tuli jo seuraavana päivänä, mutta heilunnan kasvu on taitteen tyypillinen merkki. Euroopassa päiväindikaattorit sukeltavat jo vauhdilla, joten kurssien pitäisi seurata perässä piakkoin.

Jenkkipörsseissä vauhti ei vieläkään taittunut kuin Nasdaqissa, mutta ylikuumentumisen tekniset merkit ovat jo klassiset. Yksittäisissä osakkeissa ei ole helppo löytää ostokelpoisia teknisessä mielessä, joten kohta pitäisi korjauksen tulla. Jotkut isot yhtiöt ovat jo sujutelleet alas, keulassa Apple.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hankintahintojen erikoistapaus - osakeannit verotuksessa

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu jatkuu IMF:n mukaan pirteänä

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

  • inflaatio on heikko
  • raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
  • joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Amerikkalaista tietoturvaa

Manning oli mies paikallaan.

 

Olin luullut, että USA:ssa käytetty ilmaisu Stalinista ”Joe-setänä” olisi ollut pelkkää propagandaa, mutta yllätyin tuossa kirjassa sitä, että Roosevelt kahdenkeskisessä viestinvaihdossa Churchillin kanssa käytti samaa ilmaisua.

Uudempi verrokki on, kun Bush sanoi Putinista katsoneensa miehen silmiin ja nähneensä sielun. Kuten huomaa, politiikassa ei aina nojata kovin syvällisin analyyseihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulta ei ole kriisiltä suojaava turvastama

Inflaation käynnistymistä on pelätty ja kultaa on tarjottu suojaksi inflaatiota vastaan. Pitääkö kulta arvonsa kun rahan arvo heikkenee? Ei pidä jos historiaan on uskominen. Vuodesta 1980 vuoteen 2000 kullan hinta laski 50% kun samaan aikaa kuluttajahinnat nousivat 300%. Kulta ei tarjonnut inflaatiosuojaa.

Näyttäisi siltä että kullan hinta elää omaa elämäänsä eikä kulta tarjoa varmaa vaikeiden aikojen turvastamaa. Kulta kallistuu toisinaan kriisien aikana, mutta ei aina. Vuoden 1974 öljykriisi ja vuoden 1980 inflaatio näkyivät hinnoissa. Mutta taas vuosien 1990 ja 2000 pörsssiromahdukset eivät näy . Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy pienenä heilahduksena kun taas sen jälkeen tulleet Euroalueen kriisit näkyvät merkittävänä hinapiikkinä. Toisinaan kulta säilyttää arvonsa kriisissä ja joskus sitten taas ei. Mitään etukäteen tiedossa olevaa sääntöä ei ole.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiä

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Markkinakatsaus: Yhä enemmän taitteen merkkejä

Eipä ole riesaksi asti lisättävää viime viikon katsaukseen. Odotan edelleen taitetta osakkeisiin, tosin riippuen jonkin verran indeksistä ja etenkin yksittäisestä osakkeesta, mutta tekniseltä kannalta merkit vahvistuivat yleensä ottaen. Pitkän vahvan kesädropin jälkeinen nousu sahaa paikallaan. Se ei vielä ole notkahduksen tae, vaan voi tarkoittaa uutta kiskaisua ylös pienen huilin päälle. Mutta ylikuumentuneen markkinan merkit alkavat olla vahvat.

Tunti-indikaattorien perusteella odotan VIX:in kiihtyvän ensi viikolla, ja sehän tietäisi pörssien kiskaisevan alas. Kuten olen usein sanonut, VIX ei ole ennakoiva indikaattori, vaan sen liikkeet ovat aika identtisiä reaalisten markkinaliikkeiden kanssa. Jos VIX olisi ennakoiva, kaikkihan sitä siihen käyttäisivät – jolloin se söisi käyttökelpoisuutensa. VIX on tärkeä indikaattori markkinoita seuraavalle, mutte se kuten mikään indikaattori ei tarjoa ilmaista lounasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdistelmärahastojen suosion kasvu kertoo epävarmuudesta

Rahastosijoittajat ovat Finanssialan mukaan vuoden aikana siirtyneet suosimaan yhdistelmärahastoja. Osakerahastoista on vetäydytty  samaan aikaan kuin yhdistelmärahastoihin on tulvinut peräti 2 Mrd€ uutta pääomaa.

Mitkä sijoittajaryhmät ovat näin tehneet ei selviä raportista. Mutta siirretyt summat ovat suuria ja on syytä olettaa että asialla ovat olleet instituutiosijoittajat. Syykin on tiedossa. Salkunhoitajille halutaan antaa vapaus siirtää rahoja tarvittaessa tehokkaasti osakkeiden ja korkojen välillä. Kun on epävarmuutta suunnasta, niin vastuu ulkoistetaan salkunhoitajalle.

Lisää tietoa: Finanssialan rahastoraportti

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit