Viime aikoina varsinkin Facebook on ollut otsikoissa asiakkaiden tietojen väärinkäytön vuoksi. Kyseessä on todennäköisesti vain alkusoitto väärinkäytösten paljastamisessa. Scott Gallowayn kirja the four, the hidden Amazon, Apple, Facebook and Google DNA.. kertoo yritysten liiketoiminnoista ja niiden mahdollisista väärinkäytöksistä.

Ensin on syytä laittaa hieman tilastoja, jotta yritysten mahdollisuuksia väärinkäytöksiin voi paremmin hahmottaa. Ne koskevat enimmäkseen Yhdysvaltoja, jossa yrityksillä on toistaiseksi enemmän valtaa vaikuttaa asiakkaisiinsa. Yhdysvalloissa 44%:lla kotitalouksista on ase ja 52%:lla on Amazon Prime. Vuonna 2016 noin puolet Internetin ja viidesosa päivittäistavarakaupan kasvusta voidaan yhdistää Amazoniin. Apple taas myy noin 15%:ia älypuhelimista, mutta ottaa voitoista lähes 80%:ia. Facebookia ja sen omistamia sovelluksia Instagramia ja Whatsappia ihmiset käyttävät keskimäärin 50 minuuttia joka päivä. Googlen hakukoneella tehdään Yhdysvalloissa 3.5 miljardia hakua joka päivä.

Marimekon ensimmäisessä ipo:ssa 1974 pikavoitto oli 250 %. 1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, miksi anneissa sai pääsääntöisesti pikavoittoja, joistain runsaastikin. 1990-luvun alun karmea lama vain teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1980-luvun monissa listautumisanneissa osakkeita sai reilusti, tuhansilla ja kymmenillätuhansilla markoilla.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että kaikilla firmoilla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa. Poikkeuksena oli Sonera listautumisensa alkutaipaleellaan.

Pahasti pelkään, että nykyinen innostus johtuu noitten muinaisten antien muisteloista, "muinaisten" antien, joihin tosin itsekin osallistuin.

Danske Bank:n pohjoismaiden katsaus vertaa talouksia:

• Suomessa talouskasvu on kilpailukykysopimuksen jälkeen palautunut.
• Ruotsin ja Norjan asuntomarkkinat ovat ylikuumenneet ja Ruotsin asuntohintojen uskotaan jopa laskevan. Samaan aikaan ruotsalaisten säästäminen lisääntyy, kulutus vähenee ja talouskasvu heikkenee.
• Tanskan ja Suomen asuntomarkkinat ovat terveet ja tasaiset.
• Suomen vientiteollisuus valtaa takaisin vaikeina vuosina menettämiään markkinaosuuksia.

"Asuntojen hintojen lasku vähentää asuntorakentamista ja heikentää kuluttajien luottamusta. Ruotsin talouskasvu hidastuukin ennusteemme mukaan selvästi, mutta Ruotsin vahva talous ja vakavaraiset pankit kestävät tilanteen”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Elinkeinoverolakiin on valmisteilla muutos jolla yksinkertaistetaan yritysten ja yhteisöjen verotusta. Yrityksen ei enää tarvitse pitää kirjaa kunkin tulolähteen (sijoitustulo / operatiivinen tulo) tappioista ja voitoista. Kaikki tulo on jatkossa verotuksen kannalta samanarvoista ja yhden tulonlähteen tappio voidaan vähentää toisen voitoista.

”Tulolähdejaon poistamisen tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa, vähentää verotuksen viranomaistyötä ja tehdä verotuksesta ennustettavampaa. Uskon, että esitys on tervetullut muutos. Monet yrittäjät ovat toivoneet jo pitkään, että hallinnollisesti raskas tulolähdejako poistettaisiin”, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Nordean Antti Saari pitää osakkeensa ylipainossa. Nordeaa eivät ole säikäyttäneet euroalueen viime viikon heikot talousluvut, kauppasodan pelko eivätkä teknologiayhtiöiden huolet. Osakkeet ja kaukoidän osakkeet erityisesti ovat Nordealla ylipainossa. 

Nyt esille tulleet tekijät eivät Nordean mukaan riitä kääntämään osakemarkkinoita pysyvämpään laskuun. Vasta tilanteen paheneminen voisi Nordean mukaan aikaansaada paon osakkeista.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Vaikka olen vuosia sijoittanut osakkeisiin, en ollut ennen viime vuotta osallistunut yhteenkään listautumisantiin. No, se muuttui viime vuonna. Jos ei lasketa mukaan pörssin First North -listalta päälistalle siirtyneitä kolmea yhtiötä, viimeisen 12 kuukauden aikana pörssiin on listautunut yhteensä 14 yritystä, ja näistä anneista olen itse osallistunut kahdeksaan eli suhteellisesti hieman yli puoleen. Nyt ensimmäisestä annista on kulunut vuosi, joten tässä kohtaa on hyvä katsoa, miten listautuneille osakkeille on tässä ajassa käynyt. 

Alla olevassa taulukossa on lueteltu kaikki vuoden aikana listautuneet yritykset aina tällä viikolla listautuneisiin Harviaan ja Altiaan saakka.

Taulukon viimeisestä sarakkeesta näkee värikoodauksista selkeästi, että kahden yrityksen osakkeet ovat nousseet hyvinkin tuntuvasti, kun taas kahden laskeneet hyvinkin tuntuvasti. Eniten noussut Fondia taitaa olla listan yhtiöistä ainoa, josta on tähän mennessä ehtinyt jo irrota osinkokin (0,35 euroa osakkeelta). Mutta mitä luvut tarkoittavat sen suhteen, onko listautumisanteihin ollut kannattavaa osallistua vai ei? Tutkitaanpa.

Lupasin viikko sitten, että VIX pomppaa lähiviikkoina taas reippaammin, mikä näennäiseksi syyksi sitten paljastuukin. Se teki työtä käskettyä samoin tein.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

En aio hommaa hakea, koska taidan olla jo liian vanha, en halua asua stadissa ja jotenkin epäilen, että tehtävä on jo jaettu. Halukkaat voivat toki soittaa Vanhasen Masalle ja kysyä työaikaa ja palkkaa, puh. nro on linkissä. Hiukan erikoisena lehdistötukena pidän sitäkin, että HS:ssa on ilmoitus. Eikö riitä, että ilmoitus on työkkärissä?

Eräs toivomus minulla kuitenkin olisi, nimittäin, että tehtävään liittyisi muutakin kuin historialla puoskarointi, johon tuossa viittaan. Uudempi hengentuote muuten löytyy tästä.

Finanssivalvonta teki kulutusluottoselvityksen jonka kohteena oli erityisesti rahoituslaitosten lainanmyöntämiseen liittyvät käytännöt. Selvitys osoitti, että kulutusluottoja myöntävät rahoitusyritykset ovat edistäneet lainojen kasvua. Luottolaitokset ovat panostaneet etenkin lainojen saatavuuteen sekä markkinointiin. Nykyään kulutusluottoja tarjotaan yhä useammin erilaisten kanavien välityksellä. 

Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu oli viime vuoden lopussa 14 prosenttia, kun taas vakuudellisten lainojen vuosikasvu ylitti 5 prosentin rajan.

Luottolaitokset ovat laajalla rintamalla löysentäneet luotonmyöntämiskriteereitään: esimerkiksi lainojen enimmäismääriä on nostettua ja laina-aikoja pidennetty. Lisäksi jotkus lainantarjoajat ovat ottaneet enemmän riskejä luoton annossaan kuin aiemmin. Tämän seurauksena luottojen maksuviiveet ovat yleistyneet verrattuna laajempaan lainakantaan.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Suhdannekello on tämän talven aikana hivuttautunut kohti laskusuhdannetta ja kello on nyt noin puoli kolme iltapäivällä. Joskus tämä on tarkoittanut sitä, että osakkeista kannattaa luopua ja palata vasta sitten kun suhdannekello taas kääntyy ylöspäin kohti puolta yhdeksän aamulla. Näin dramaattisesta asiasta ei välttämättä ole kyse. Kuluttajien ja yritysten luottamus on muualla maailmassa edelleen nousussa eikä vastaavaa käännettä näy.  Mutta selvästi negatiivisesta signaalista on kuitenkin kyse.

Suomen talouskasvu jatkuu ETLA:n tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan vahvana. Julkinen talous tasapainottuu viimeistään ensi vuonna ja hallitus on pääsemässä hyvin lähelle työllisyystavoitettaan. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuoden talouskasvuksi Etla arvioi 2,4 prosenttia.

Kasvava osa talouselämästä keskitetään julkiselle sektorille

Yhä suurempi osa suomalaisista työskentelee julkisten palveluiden tuottamisessa. Kasvava osa yhteiskunnan toiminnasta keskitetään julkiselle sektorille ja/tai julkiseen suunnitelmataloudelliseen ohjaukseen.

”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Sijoitusrahastoliiketoiminnan harjoittaminen on ollut Suomessa muuta Eurooppaa vaikeampaa ja osaa Suomeenkin sijoittavista rahastoista on hallinnoitu ulkomailta. Asiaan on tulossa korjausta. Suomesta ollaan tekemässä kilpailukykyisempää kotimaata sijoitusrahastoliiketoiminnalle.  

Lausuntokierroksella on uusi sijoitusrahastolaki, jolla puretaan sijoitusrahastotoiminnan kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn esteitä. Uusi laki vastaa nyt paremmin muissa EU-jäsenvaltioissa säädettyä tasoa.

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Finanssiala ry:n tuore Pankkibarometri ennakoi, että keväästä on tulossa vilkas pankkien lainatiskeillä. Yritykset hakevat lainaa erityisesti investointeja varten.

Kotitalouksien kiinnostus sijoittamiseen kasvaa. Osake- ja kiinteistösijoittamista varten otetaan entistä enemmän lainaa.

"On todella hienoa, että kotitaloudet ovat innostuneet sijoittamaan. Suomalaisten olisi tärkeää hajauttaa omistustaan myös muihin kohteisiin kuin omaan asuntoon", toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Elina Salminen.

Finanssivalvonta kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin.

Kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Enimmäisluototussuhteen kiristämisellä hillitään velkaantuneisuuden kasvua. Päätös hidastaa asuntojen hinnan nousua, vähentää kauppaa ja lievittää tulevien koronnostojen negatiivisia vaikutuksia.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteet 2018 ja 2019.

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuoden 2017 neljännen vuosineljänneksen luvut on nyt pääosin kerätty ja osa kerätyistä luvuista on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 3 tietoa:

1. EPS Laskelma
Sisältää kerättyjä EPS arvoja raportoiduilta vuosineljänneksiltä ja estimoituja tulevien vuosineljännesten EPS arvoja. Tulevat EPS arvot on asetettu siten, että ne nykyhetkeen diskontattuna yhteensä vastaavat yrityksen arvoa. Tulevaisuuden EPS arvot ovat siis arvoja, joita "markkinat odottavat".

Joillekin osakkeille, kuten Cityconille, laskevakin tuloskehitys riittää perustelemaan nykyisen pörssikurssin.

Vastaavasti toisille osakkeille, kuten Cargotecille "markkinat vaativat" nousevaa tuloskehitystä.

Suuri dramatiikka on markkinoilta haihtunut viime viikkoina, toisaalta kuukausia – ja Atlantin takana pari vuottakin – kestänyt tasaisen turvallinen nousu on jäänyt taakse. Ja kuten olen sanonut jo pidempään, odotan tilanteen jatkuvan samanlaisena. Yhdysvaltojen raju ylikuumentuminen tuli päätökseensä. Rajaton optimismi vaihtui normaaliin epävarmuuteen, jossa yrityksillä menee yhä hyvin, mutta perinteiset huolet inflaatiosta rahapolitiikkaan ja yleensä politiikkaan saavat taas tilaa.

Odotan VIX:n pomppaavan lähiviikkoina taas reippaammin, mikä näennäiseksi syyksi sitten paljastuukin. Indikaattorit ovat taas siinä asennossa, että suvantovaihe ei enää kauan kestä. Yleisen käsityksen mukaan VIX:in kuten muidenkaan instrumenttien liikkeitä ei voi ennustaa, mutta on se ainakin tiettyyn mittaan mahdollista. Varoitin VIX:in nousevista indikaattoreista jo tammikuussa, ja kohta rytinä alkoikin. Yleinen euforia oli jutun ulostulon hetkellä vielä ääretöntä.

Poliitikot paukuttavat Suomessa henkseleitään Nordean siirtäessä pääkonttorinsa Helsinkiin: näin hyviä olemme. Se hyvyys on tässä tapauksessa euron jäsenyys, joka teki Suomesta kilpailukykyisemmän. Se taas perustuu pankkiunioniin, joka on yksi eurokriitikoiden irrationaalisen raivon kohteista.

Euroon kuulumattomassa Ruotsissa Nordea olisi joutunut maksamaan sikäläiseen vakausrahastoon paljon suurempia summia. Ruotsin on pakko tehdä niin, koska sen suhteettoman suuri pankkisektori aiheuttaa kansantaloudelle riskin. Vakausrahasto on vakuutus. Sen on oltava hyvin järeä, muuten pankkikriisi johtaa samanlaiseen ahdinkoon kuin Ruotsi ja Suomi kokivat 1990-luvulla. Ero on nyt se, että Ruotsi on pankkiensa kanssa yksin, Suomi ei.

Myös euroalue laskuttaa pankeilta vakuutusmaksuja, mutta talouden valtavan koon ansiosta se ei ole yhtä herkkä pankkijärjestelmän heilahteluille. Laskun voi pitää pienempänä riskiä kasvattamatta. Ruotsalaiset ovat käärmeissään, mutta Nordea toimi vain järkevästi niin omistajien kuin asiakkaiden kannalta. Ruotsi ja Suomi ovat Nordean päämarkkina-alueet, joista se valitsi itselleen halvemman vaihtoehdon.

Nordean yhtiökokous on päättänyt siirtää pääkonttorinsa Suomeen 1. lokakuuta 2018 alkaen. Nordean pääkonttorin siirron myötä Suomen pankkisektori kasvaa noin kolminkertaiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Euroalueen vakauden kannalta on toivottavaa, että mahdollisimman monet suurista pankeista olisivat yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuneuvoston alaisuudessa. Suomen pankkisektorille Nordean muutto tarkoittaa kilpailuedellytysten tasapuolistumista, kun suurin osa pankkisektorista tulee samanlaisen valvonnan ja sääntelyn piiriin, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Suomi on EU osana hyvässä suojassa mahdollisilta kauppasodilta:

• EU tarjoaa meille maailman laajimman tulleilta ja kaupan esteiltä vapaan yhteismarkkinan
• EU tekee puolestamme kauppasopimukset ja on onnistunut niiden aikaansaamisessa. Oheinen kartta kertoo viime vuoden tilanteesta. EU:lla ei ole oman maatalostuotantonsa suojaamisen lisäksi muita asenneongelmia ja työ sopimusten aikaansaamiseksi etenee virkamiestyönä. 
• EU on vapaakauppasopimustensa voimalla maailman suurin kauppamahti

Pörssiyhtiön uusi mannekiini?

Altian mainoksessa on kirjoitusvirhe. Väitetään, että kyseessä on bränditalo, mikä on kyseenalaista.

Altia ei edes mainitse yhtä merkittävää ”brändiään”, nimittäin Gambinaa. Siitä tulee kuulemma halvalla humalaan eikä makukaan haittaa, kun on tarpeeksi humalassa. Tuote sisältää mm. rikkidioksidia ja appelsiininkuoria.

Koskenkorvalla ei ole menekkiä Suomen ulkopuolella kasvavasti ja premiumbrändi Finlandia-vodka myytiin ulkomaille, kun siihen oli ensin rahaa tuhlattu Suomessa tarpeeksi.

Veroilmoituksen täyttäminen lähestyy. Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Ville Hopsu kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille.

1. Tulonhankkimislainan korot

Tulonhankkimislainojen korot voi vähentää vuokratuloista täysimääräisinä ilman euromääräistä rajoitusta tai omavastuuosuutta. On kuitenkin syytä muistaa, että velan korot eivät ole vähennyskelpoisia, jos peritty vuokra ei vastaa käypää vuokraa. Vuokran on oltava asuntoedun verotusarvon mukainen, jotta korot voidaan vähentää.

2. Hoitovastike ja pääomavastike

Sijoitusasunnon hoitovastikkeet ovat aina vähennyskelpoista menoa.

Kommentoin hiukan laajemmin mainittua aihetta.

Talouden muutosvauhti on siksi nopeaa, etten tosiaankaan usko, että esim. 5 tai 10 v takaisten tilinpäätöstietojen läpikäyminen paljonkaan selvittäisi yhtiön pysyvää kilpailuetua eli vallihautaa.

Esim. kotoinen Sonera muuttui maailmanvalloittajaksi, josta palasi häntä koipien välissä Ruotsiin, Nokia koki valtavan muutoksen sekatavaratalosta lopuksi pelkäksi kännykäntuottajaksi, jotka nekin myi ja palasi takaisin aiemmin myymiinsä verkkoihin. SKOP kohosi hiljaisuudesta nopeaan uhoon ja tuhoon. Samanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka.

No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Alla muutamia pohjoismaisia sijoittajatapahtumia. Suomen ja Tanskan tapahtumat ovat parhaita, koska niihin tulevat mukaan myös suuremmat ja tunnetuimmat yhtiöt. Ruotsin tapahtumiin osallistuvat lähinnä start up-tyyppiset tuntemattomat pienyritykset, poikkeuksena Summer Campus. Norjan tapahtuma on vain puolen päivän mittainen ja maksullinen eikä mukana ole tunnetuimpia yityksiä.

Toiveissani on, että saadaan aikaan yhteispohjoismainen tapahtuma, jossa tunnetuimmat ja parhaimmat yritykset eri Pohjoismaista esittelevät toimintaansa. Olen osallistumassa osaan alla olevista tapahtumista.

•Investordagen, København 22.3.

•Tampereen sijoitusmessut 8.5.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  0.1%, alusta (27-05-2010) +121%

Yleistä

Edellisen paniikin jälkeen olemme nyt toipuneet pahimmasta ja S&P 500 ja Hangseng ovat jo takaisin plussalla vuoden alusta laskien. Samalla viritellään uutta mörköä nimeltä kauppasota jolla pelotella sijoittajia.

Miten todennäköistä on että todella merkittävää konflikti saadaan aikaan? Minusta ei kovin todennäköistä. Pääpukari Presidentti Trump ei näytä ymmärtävän juuri mitään taloudesta eikä varsinkaan kansantaloudesta. Kuvaavaa on että hänen mielestään kauppataseen alijäämä, etenkin Kiinan kanssa, on kaiken paha ja juuri. Tiedon tasoa kuvaa twiitti jossa POTUS vaatii Kiinalta toimia jolla alijäämää pienennetään miljardilla dollarilla. Myöhemmin hämmentynyt Kiinan lähettiläs Liu He sai kuulla että presidentti oli tarkoittanut sataa miljardia – n. kolmannesta alijäämästä.

Kiinaa vastaan suunnattu oli myös ensilaukaus teräs- ja aluumiini-tulleilla. Kiinassa onkin ollut ylituotantoa jota pitää edelleen suitsia. Nytkään ei haittaa yhtään, että kuti osuu aivan muualle, suurimmat teräksentuojat kun ovat Kanada (16.7%), Brasilia (13.2%), EteläKorea (8.7%) ja Meksiko (9.4%). Kiinasta tuodaan vain 2.9% koko teräksentuonnista. Todennäköisesti poikkeuksia myönnetään anteliaasti ja tullien vaikutukset jäävät pieniksi.

Tosin oikeisiin tuloksiin ei pyritäkään. Pääasia on että Trumpin kannattajakunnasta näyttää siltä että heidän puolestaan tehdään jotakin: ”Paljon kiljuntaa mutta vähän villoja sanoi mummo kun sikaa keritsi”.

Eli ottakaa edelleen rauhallisesti, odotettavissa on paljon räväköitä otsikoita mutta vähän merkityksellisiä päätöksiä.

Taala tuntuu nyt jämähtäneen tasolle joka on n. 15-20% vuodentakaisia tasoja heikompi – itse asiassa aika lähellä pitkänajan keskiarvoja. Tosin USA:n nopeammin kohoavan korkotason pitäisi pönkittää taalaa, joka tuskin tästä enää juurikaan heikkenee. Nyt voisi siis olla hyvä tilaisuus hieman nostaa USA:n painoa salkussa jossa se on pitkään ollut alipainossa – jos siis löytää jotakin kohtuuhintaista ostettavaa. Lisäsin salkkuun jo pientalorakentajan Toll Brothersin, mutta vielä olisi tilaa hieman lisätä painoa.

Strategia:  USA:ta ja Brasiliaa lisää

Kun markkina on volatiili, ylös ja alas reissataan hurjaa kyytiä. Vauhdikas meno saanee jatkoa, vaikka joksikin aikaa heilunta voi tasaantua kovimman rysäyksen ja paniikin asetuttua. Ja Euroopassa osinkokausi on jo alkanut, se toki lisää heiluntaa aikanaan alaspäin, jahka osingot ovat kilisseet tilille.

VIX on rauhoittunut, mutta en usko sen kestävän nyt kovin kauan, vaan ennustan reipasta liikettä koko vuodeksi lyhyet rauhalliset jaksot pois lukien. Teknisesti tilanne on kuin kevättalvella 2015 kuten olen aiemminkin sanonut. Rajua paniikkia seurasi vielä uskon palautuminen, mutta se ei kestänyt kauan.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

Euro on vahvistunut viimeisen vuoden aikana yli 15%. Euroalueen ulkopuolisten sijoitusten tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Euroissa lasketut maailman osakkeiden hinnat ovat laskeneet noin 15% . Kansainvälisiin Euroalueen ulkopuolisiin lainoihin sijoittanut on menettänyt pahimmillaan parikymmentä prosenttia.

Euroalueelle panostanutta sijoittajaa on hemmoteltu hyvillä tuotoilla. Suomalaiset osakkeet ovat nousseet noin 14% (OMX Helsinki CAP tuottoindeksi) ja Saksan osakkeisiin sijoittanut on saanut 3% tuoton (DAX-indeksi).

Valuutan arvoon vaikuttaa kilpailukyky ja korkotaso

Raha hakeutuu sinne missä korkotaso on korkea. Euroopan korkotaso on tällä hetkellä maailman alhaisin tai alhaisimpia eikä raha ole hakeutunut tänne korkotuottojen perässä, syy Euron vahvistumiseen on muualla.