Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneiston omistus siirtyy vähitellen julkiselle sektorille

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1990

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1990 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Osakkeiden hintojen lasku on pitkäaikaiselle sijoittajalle iloinen asia
  • Sijoittajalle raportoitu tulos analyysin lähtökohta – ei kiveen hakattu totuus
  • Omien osakkeiden ostot kasvattavat omistajan osuutta yhtiöstä verotehokkaasti

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikkien seurannassani olevien yritysten tulokset ovat tulleet ja olen tarkistanut 2019 ja 2020 ennusteet niiden perusteella.

Lisäsin uuden välilehden "Graham_Gordon", jossa lasken 6 vuoden keskiarvoilla (2015-2018 toteutunut, 2019-2020 ennuste), minkä hinnan osakkeille saisi Grahamin ja Gordonin kaavoilla. Nämähän ovat vanhoja kaavoja ja eivät välttämättä ole enää valideja kaikilta osin. Otsikoiden yläpuolella näkyvät käytetyt kaavat. Lisäksi lasken oikealle erot nykykurssiin ja keskiarvon eroista. 

Omassa salkussani olen lisännyt käteisen osuuden n. 7 %:iin. Tulin ostaneeksi sinänsä hyviä yrityksiä liian kalliilla nyt keväällä ja realisoin tappiot. Jos hinnat vielä putoavat, saatan ostaa niitä takaisin. Pidän kuitenkin tärkeänä, että minulla on riittävä käteispositio hyviä tarjouksia varten.

 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Nordea ja OP hinnastovertailussa

Tein runsas vuosi sitten suhteellisen perustavanlaatuisen vertailun Nordnetin eri pohjoismaiden hinnastojen välillä (kts. Nordnetin hinnasto - Suomalaiset asiakaskunnan paarialuokka? ). Lopputuloksena oli, että suomalaiset joutuvat hieman asiakasprofiilista riippuen mutta kuitenkin lähes poikkeuksetta valitettavasti maksamaan enemmän kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Erityisesti tavallinen piensijoittaja maksaa Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa. Tässä jutussa ei ole samaa kansainvälistä tai omituisen epäreilulta tuntuvan asetelman ihmettelyn aspektia, sillä vertailen vain hieman Nordean ja OP:n kaupankäyntihinnastoja. Pieni odottamaton, ja kuluttajille kommunikoiduissa hinnastoissa näkymätön yllätys tästä päällisin puolin lähes identtisten hinnastojen vertailusta kuitenkin löytyy.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Osinkoansat mietityttää

Onsinkoansa (yield trap) on yksinkertaisuudessaan pörssiyhtiö, joka maksaa sellaisen korkean osingon, jota ei tulevaisuudessa pysty ylläpitämään. Monesti tällaisia yhtiöitä löytää kahden tunnusluvun näkökulmasta:

  1. Korkea osinkotuotto (osinko/pörssikurssi)
  2. Korkea ja/tai noussut osingon jakosuhde (osinko/tulos)

Päätin tarkistaa, millaisia yhtiöitä Suomesta löytyy, jotka ovat mahdollisia osinkoansoja. Seulontajärjestelmänä käytin Börsdata.se, trailing 4Q osittain Q1/2019 ja osittain Q4/2018 tuloksilla, joten tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia.

Ensin tarkistin montako pörssiyhtiötä maksaa enemmän kuin 100% tuloksestaan osinkoina ja tällaisia yhtiöitä on yhteensä 30kpl. Suuryhtiöistä löytyvät aakkosjärjestyksessä Ahlström-Munksjö, Citycon, DNA, Fortum, Kone, Kesko, Nordea, Orion, Outokumpu, Telia ja YIT.

Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Julkaistu: maaliskuu 8, 2019 I Kirjoittaja: Heikki Ikonen

Vuoristorata on volatiliteeetin toine nimi

Pelkokerroin näyttäisi tässä markkinassa piakkoin nousevan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssiarvolle laskettu tulostuotto (%) ylittää yleensä korkosijoitusten tuoton

Usein kuulee sanottavan että pörssiin sijoitetulle pääomalle saatu tulostuotto (%) on pitkällä aikavälillä parempaa kuin korkotaso. Mutta onko tämä totta?

Piksu teki asiasta tutkimuksen, jonka mukaan historiallisesti pörssiarvot asettuvat monasti sellaiselle tasolle, että pörssiosakkeille saatu tulostuotto (kuvan punainen käyrä) ylittää pitkien korkojen tason (kuvan sininen käyrä). Väittämä on todellakin ollut usein totta.

USA:n sisällissodasta aina vuoteen 1981 saakka väittämä piti paikkansa. Pörssiosakkeiden tulostuotto oli ailahtelevaa, mutta se asettui aina korkotasoa paremmaksi. Vuodesta 1981 aina vuoteen 2000 saakka oli poikkeuksellista aikaa. Pörssisijoitusten tulostuotto jäi pitkiä korkoja heikommaksi. Sen jälkeen on palattu normaaliin ja S&P 500 yritysten tulostuotto suhteessa pörssihintaan on ollut yleensä hieman korkotasoa parempi. Tulostuotto on tällä hetkellä 4,5% kun taas pitkät korot ovat 3.5% tasolla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Voitto on eettisyyden ja moraalisuuden mitta

Eettinen sijoittaja etsii korkeita moraalisia periaatteita noudattavia yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Osakeyhtiölain mukaan: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.". Suomalaisissa pörssiyrityksissä ei toisin määrätä ja tavoite on siis tuottaa rahallista voittoa osakkeenomistajille.  Mitään muita ensisijaisia, esimerkiksi eettisiä, tavoitteita ei ole.

Voiton tavoittelun tarkoitus on mahdollisimman suuri eettinen hyvä:

  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on tuottanut haluttuja tuotteita, joista on ollut iloa käyttäjille. Voitto on ilon mitta.
  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on pystynyt säilyttämään ja kasvattamaan sitä kansallisomaisuutta, joka sen haltuun on uskottu. Arvokasta menneiden sukupolvien työtä ei ole tärvätty. Siitä on pidetty huolta ja se on pystytty siirtämään eteenpäin myös seuraavien sukupolvien iloksi. Voitto on siis vastuullisen toiminnan mitta.
  • Voittoisan yrityksen työntekijät ovat yleensä motivoituneita ja ymmärtävät tekevänsä arvokasta työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan parhaaksi. Motivoituneesta työstä syntyy hyvä mieli niin asiakkaille kuin työn tekijälle itselleen. Voitto on eräs työn tekijöiden onnellisuuden mitta.
  • Yhteiskunnassa on aika ajoin erilaisia "korkean moraalisuuden" trendejä:  yrityksen sosiaalinen vastuu, ilmastovastuu, ympäristövastuu, kierrätysvastuu, työhyvinvointivastuu .... Menestyvä yritys ymmärtää seurata trendejä. Eettisiä trendejä seuraavien tuotteet ja osakkeet menevät kaupaksi.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

PK - yritykset hyötyvät omistajien ulkopuolisista hallitusjäsenistä

Yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi omistajajäsenten ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. "Muun muassa yrityskaupat, kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdokset ovat tilanteita, joissa ulkopuolisten hallistusjäsenten roolit korostuvat", toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Toimiva hallitus on pienryhmä, joka toimii hyvin jos kullakin jäsenellä on oma vastuualueensa tai roolinsa. Yleensä selvästi alle kymmenen jäsenen ryhmät ovat parhaita selviää Kauppakamereeiden PK- hallitusbarometristä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantaloudessa on mahdollisia elpymisen merkkejä

Saksalainen IFO instituutti julkaiseen kolmen kuukauden välein maailmantalouden suhdannekellon, joka visualisoi makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt suhdannekellossa on havaittavissa käänne kohti parempaa. Tämä on ensimmäinen positiivinen signaali yli vuoteen. Voi olla että kyseessä on väliaikainen tilastoharha. Kysely tehtiin ennen Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppakiistan kärjistymistä.

OECD ei näe merkkejä paremmasta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sanan ”puupelto” käyttö pitäisi lopettaa

Viittaan sekä kommenttiin / 7.5. että tuohon, jossa todistetaan metsäpalon Venäjän ydinasevaraston lähellä olevan siunaukseksi ympäristölle ja vain UPM:n tuhoavan luontoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Antti Saaari painottaa korkeakorkoisia yrityslainoja

Nordean Antti Saari kehoittaa katsauksessaan painottamaan korkeakorkoisia yrityslainoja.

Viime kuukausina markkinoille on saatu talous- ja tulos- näkymien osalta hienoista helpotusta. Samaan pörssikurssit ovat kiidelleet yhä usiin huippuihin. Osakkeiden arvostustasot ovat nyt haastavat ja siksi sijoittajan on Antti Saaren mukaan hyvä katsoa korkeakorkoisten yrityslainojen suuntaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen luonnon monimuotoisuus lisääntyy nopeasti ja kestävästi

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) kokoama raportti kertoo luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuisesta tilanteesta. Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista tutkimustietoa kokonaisuuden kehittymisestä ei kuitenkaan ole syntynyt. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Metsäkauris, Villisika, Kani ja Merimetso on saapunut maahamme luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lehdistönvapaus on maailmalla heikkenemässä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Muutamia huomioita Berkshiren yhtiökokouksesta

Tästä kirjoituksesta löytyy muutama huomio Berkshire Hathawayn eilisestä yhtiökokouksesta. Sen voi katsoa jälkikäteen ainakin vielä tänään sunnuntaina seuraavasta osoitteesta:

 

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaupankäynnin voluumi indikoi kurssikehityksen suuntaa

Voiko pörssikaupan voluumia (kauppan määrää) käyttää avuksi onnistuneiden sijoitusten tekemisessä. Kyllä voi. Yhdessä kurssikayrän kanssa voluumi antaa hyvää vinkkiä siitä mihin suuntaan oskkeen kurssi seuraavaksi suuntaa.

Voluumista kannattaa etsiä äkillisiä suurivoluumisia piikkejä. Jos voluumi käy korkealla samalla kun kurssi nousee, niin silloin tyypillisesti jokin suurempi institutionaalinen sijoittaja on analyysissään päätynyt pitämään osaketta edullisena ja ostaa sitä isomman erän salkkuunsa. Monasti nämä instituutiot ovat analyysissään osaavia ja kurssit jatkavat tämän jälkeen nousuaan. Matkalla voi tulla kuoppia, mutta osakkeen arvo kuitenkin vähitellen nousee. Instituutiosijoittaa kannattaa peesata.

Oheisessa kuvassa on esimerkkinä Nokian osakkeen kehitys viimeisen vuoden ajalta. Jokin tai jotkin (luultavasti 3 kpl) instituutiosijoittajat tekivät viime syksynä analyysin ja päätyivät siihen että Nokia on aliarvostettu. Osakkeen arvo nousikin noin 5.3 USD tasolta 6.2 USD tasolle.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntosijoittaminen kannatta suunnata sinne missä on väestönkasvua

Asuntojen pitkän ajan hintakehitykseen vaikuttaa Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan ennen kaikkea väestökehitys.  Konsulttitoimisto MDI:n tekemän ennusteen mukaan väestönkehitys tulee vuosina 2018-2040 olemaan positiivista seuraavilla alueilla: Helsingin ympäristö, Turku, Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Kokkola, Kuopio ja Rovaniemi. Asuntosijoittaminen kannattaa suunnata näille alueille.  

Parhaassa nousukiidossa ovat tällä hetkellä Turku, Helsingin ympäristö ja Tampere. Näissä keskuksissa asuntojen hinnat nousivat viime vuonna. Muualla pääsääntöisesti laskivat. Suurten keskusten ulkopuolisia menestyjiä olivat Uusikaupunki ja Porvoo.  Pääsääntöisesti väki keskittyy muutamiin harvoihin vetovoimaisiin kaupunkeihin.

Pudotus jatkuu Helsingissä

Viimeisen muutaman viikon aikana olemme saaneet kovia pudotuksia monissa osakkeissa osin tulospettymysten ja osingonmaksun takia, osin ilman kummempaa ulkoista syytä. Helsingin pörssissä on sujuteltu alas indeksitasollakin jo kolme prosenttia viikossa. Tänään kurssit vilkkuvat punaisella lähes kauttaaltaan.

Joko siis kannattaa rynnätä ostoksille? Laajasti ottaen ei. Kevään ralli on vasta taittunut, ja mehukkaimmat ostopaikat monella yhtiöllä edessä. Indeksitason paniikkimyynti muhii.

Suurista yhtiöistä Nokian ja Nordean tulokset olivat erityisen kehnot, mutta viileää vettä on kaatanut niskaan moni muukin, kuten Neste ja Kesko. Moni syklinen yhtiö alkaa olla lähellä talvipaniikin lukuja, jotkut jo sen allekin.

Ounastelin osakkeiden sukellusta kevääksi, ja osin se on siis tapahtunut. Toistaiseksi ei voi puhua dramatiikasta kuin yksittäisten yhtiöiden kuten Nokian kohdalla. Oleellista onkin, kuinka jatko? Joko pudotus on takana?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysverotusta yksinkertaistamalla on mahdollista lisätä hyvinvointia

EVA:n tutkijoiden Virpi Pasasen ja Ella Lammin raportti "Kenelle verot kuuluvat" analysoi osuvasti yritysverotusta.

Kansainväliset yritykset sijoittavat pääkonttorinsa ja oleelliset toiminteensa sinne missä toimintaympäristö on yksinkertainen, ennustettava ja jossa verotuksen taso on kohtuullinen ja lisäksi vielä maahan jossa on mielenkiintoista asua ja elää. Oleellisten toiminteiden mukana maahan tulee palkkatasoa, hyvinvointia, tietotaitoa ja kehitysmahdollisuuksia. Suomi on, kiitos muun muassa yritysverotuksen, onnistunut hyvin kilpailussa. Olemme pystyneet pitämään kansainvälisten yritysten pääkonttoreita ja houkuttelemaan uusia (Nordea). 

Suomen menestykselle on tullut uhka. EU tasolla on hankkeita, jotka pyrkivät harmonisoimaan yhteisöveron. Nämä hankkeet uhkaavat rapauttaa yhden Suomen ainoista kilpailueduista - kilpailukykyisen yhteisöveron. Yhtenäinen eurooppa ei näiltä osin ole Suomen etu eikä todennäköisesti edes EU:n etu. Parempi on jos maat saavat omilla vahvuuksillaan kilpailla keskenään niin kauan kuin kilvoittelusta ei ole suoranaista vahinkoa. Keskinäinen kilpailu tuo esiin parhaat ratkaisut, myös verotuksessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rinteen kysymykset

 

Työn orjat sorron yöstä nouskaa...

 

Kun hallitusmuodostaja Antti Rinteen kysymyksistä on edes lievästi toivuttu, on esitetty vastakysymyksiä, mistä seteliautomaatista rahat otetaan. Tässä yhteydessä tulee pakostakin mieleen vertailu Sipilän eroamassa olevaan hallitukseen.

Sipilän hallitus sortui suureen johtajuuden puutteeseen sote-uudistuksen jatkuvasti monimutkaistuessa. Toisaalta Sipilän hallitusta sopii kiittää siitä, että se Kiky-uudistuksella onnistui palauttamaan suomalaista kilpailukykyä. Tätä uudistusta on aivan aiheettomasti naureskeltu jopa vähäisyydestä: keskimääräistä päivittäistä työaikaa lisättiin kokonaiset kuusi minuuttia. Tiedän demareitten naureskelleen porukoissaan noston pienuudella. Jos muutos oli pieni, miksi sitä piti niin voimakkaasti vastustaa?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki

Vappu on kevään, yhdessäolon ja rakkauden juhlaa.

Vapaudumme talven turkeista kevään lämpöön ja jätämme arjen roolit ja olemme oma itsemme. Ihana vapaus virtaa kehoomme ja olemme täynnä energiaa ja uusia ajatuksia.

Löydämme itsemme ja rakkaamme uudelleen ja tuo yllättävä ihme saa meidät nauramaan.

Olemme taas oman itsemme omistajia, vapaina ihastumaan, rakastumaan, kiintymään, luottamaan ja kokemaan uutta. 

Eläköön kevään ja uudelleen syntymisemme juhla,  Vappu. 

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kiinan Millenniaalit

Millenniaaleilla viitataan yleisesti ottaen 1980- ja 1990-luvuilla syntyneisiin sukupolviin. Heitä on Kiinassa noin 400 miljoonaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa on noin 90 miljoonaa Millenniaalia. Tämä sukupolvi tulee olemaan todennäköisesti se sukupolvi joka muuttaa Kiinan kopioijista innovaattoreiksi mikäli näin tulee käymään. Se tulee olemaan seuraavina vuosikymmeninä todennäköisesti tärkein sukupolvi maapallolla. Mitä heistä länsimaissa todella tiedetään vai tiedetäänkö mitään? Itselläni ei ole heistä omakohtaista kokemusta, joten olen joutunut tyytymään kirjallisiin lähteisiin. Yksi heistä kertova kirja on Eric Fishin China´s Millennials. Kirjoituksessa luon lyhyen katsauksen tuon sukupolven haasteisiin.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osa julkisen sektorin yritys -palveluista ja -tuista on tarpeellisia

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa kymmenillä ja kenties sadoilla erilaisilla avustuksilla ja verotuilla. Näiden kokonaismäärä ja koostumus selviää valtionhallinnon menokartoituksesta vuodelle 2019. Julkinen sektori käytti yrityselämän tukemiseen vuonna 2019 noin 9 Mrd€ ja yritysten erilaisiin verotukiin kului noin 7,2 Mrd€ yhteensä summa on suurin piirtein 15Mr€. Vertauksen vuoksi yhteisöverot tuottivat samaan aikaan 5.5Mrd€.

Pääsääntöisesti yritystuet vahingoittavat taloutta ja hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoa lisäarvoa tuottavilta yrityksiltä, yleensä huonommille yriytksille. Ne suuntaavat yritysten huomiota pois asiakkaiden palvelemisesta julkisen sektorin tukikriteerien täyttämiseen.

Osa vero- ja yritystuista sekä yhteiskunnan yrityselämälle tuottamista palveluista on kuitenkin tarpeellisia. Erityisesti yhteiskunnan yrityksille tuottamat palvelut kuten työvoimapalvelut ja yritysten päivittäistä toimintaa helpottavat sähköiset palvelut (esim palkka.fi, suomi.fi, ytj.fi) ovat tarpeellisia. Ne hyödyntävät kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja niiden toteuttaminen on järkevää tehdä kaikille yrityksille yhteiseksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teknologiateollisuudesta löytyy sijoittajen tavoittelemia kasvuyrityksiä

Suomen teknologiateollisuus työllistää yhä useampia ja tilauskantakasvaa vauhdilla selviää Teknologiateollisuuden talousnäkymät raportista. Monet suomalaiset teknologiayritykset kuuluvat sijoittajien tavoittelemiin vahvoihin kasvajiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yksilön vapaus "liberty" on amerikkalaiselle tärkeämpää kuin suomalaisille

Sijoittajamatkamme kohteena USA:ssa olivat muun muassa IMF, Maailmanpankki, FED, Nasdaq, NYSE, Valkoinen talo ja monen monta muuta paikkaa. Matkan paras anti oli kokemus amerikkalaisen yhteiskunnan erilaisuudesta:

  • Vapaus "liberty" on amerikkalaiselle tärkeämpää kuin suomalaisille. Suomessa juhlitaan itsenäisyyttä, jonka sisältö on valtiokoneiston itsenäisyys. Amerikassa näkyy joka paikassa "liberty" joka tarkoittaa enemmän yksilön vapautta kuin valtion vapautta.
  • Poliiseja on joka paikassa ja he kantavat näkyvästi aseita ja virkavalta myös tarttuu aseeseen helposti. Mekin pääsimme kokemaan aivan vahingossa sen miltä tuntuu kun vahvasti aseistautunut poliisi pelkää. Käännyimme vuokra-autollamme jossakin Washingtonin takamailla vahingossa väärään suuntaan ja päädyimme armejan tontille ja meista tuli hetkessä sotilaspoliisien pelkäämiä potentiaalisia terroristeja ja seuraukset olivat sen mukaisia. Pelko ja aseet ovat näkyvästi läsnä monessa paikassa.
  • Amerikka huolehtii kansallistunnosta. Kansalaisille on järjestetty paljon kansallistuntoa nostavia museoita (avaruusmuseo, holocaust museo,..) jotka ovat suosittuja pyhiinvaelluskohteita ja joissa opitaan mitä on olla amerikkalainen ja myös amerikkalaisuuden paremmuus.  Näiden kautta syntyy yhteinen jaettu ymmärrys siitä minkälainen maailma on.
  • Kodittomia on joka paikassa, metrossa, puistoissa kaduilla. Heille on ilmeisesti järjestetty yhteismajoitusta kaupunkien ulkopuolelle, mutta se ei kodittomia mielytä. Hekin haluvat elää siellä missä on vilinää ja virikkeitä ja heitä löytyy kaupunkien joka kolkasta.
  • Kustannus ja palkkataso ovat suomalaisittain huikeita. Kaikki maksaa paljon. Rahaa on paljon, mutta sillä saa vähemmän. Suomalainen tuntee tulleensa banaanivaltiosta rikkaiden joukkoon. Kaikki maksaa paljon suhteessa omaan suomalaiseen tulotasoon.

Finnair kuvaa hatarien syklisten riskejä

Finnairin tulos painui reippaasti miinukselle, paljon enemmän kuin analyytikot povasivat. Kansallisomaisuudeksemme määritelty lentoyhtiömme oli vasta hittiosake, nyt se sukeltaa tappioiden mukana.

Monet odottivat osakkeen pohjien tulleen jo talvella, mutta mitenkään varmaa se ei ole. Jo positiivisia arvioita ja tavoitehintoja analyytikoilta kerännyt yhtiö joutunee taas hyväksi aikaa huonoon huutoon.

Siihen viittaa myös tekninen analyysi. Kolmen kuukauden nousuhuuma jää taakse.

Finnairin sakannut kannattavuus muistuttaa, mikä tekee vahvasti syklisistä yhtiöistä hankalia sijoituskohteita. Ei ole kuin reilu vuosi, kun Finnairia ihasteltiin niin osakekurssin rajun nousun kuin yhtiön hienon kunnon takia.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Onko Kapitalismi rikki?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +17%, alusta (27-05-2010) +117.4%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut edelleen. Luotto Kiinan kasvun jatkumiseen on vahvistunut 6.6% talouskasvulukujen tukemana. Myös kauppasodassa Kiina-USA on pinettu paussi-näppäintä. Trumpin tarve saadaa aikaan näyttäviä sopimuksia taitaa lopulta voittaa halun saada aikaan oikeita muutoksia kauppataseen alijäämään. IMF:n Christine Lagarde varoittaa kuitenkin "synkronoidusta hidastumisesta" mailmantaloudessa, eli kaikkien päätalousalueiden samanaikaisesta heikkoudesta. Myös WTO on varoittanut talousriitojn heikentävän mailmankauppaa ja talouskasvua.

Pörssi-indeksit ovat kaikesta huolimatta jatkaneet nousuaan. Missään kuplassa emme mielestäni ole - pääpörssi-indeksit ovat kutakuinkin vuodentakaisissa lukemissaja edlleen selvästi alle viime kesän huippuja.

Mielenkiintoinen keskustelu on virinnyt jenkeissä, jossa jotkut suuryritysten johtajat kuten JPMorgan Chasen Jamie Dimon ja Bridgewaterin Ray Dalio varoittavat kapitalismin menneen liian pitkälle (tai kuten Dalio sanoo - menneen rikki). Tästä seuraa riskejä yritysten toiminnalle. Saattaa syntyä "jonkinlainen vallankumous". Eräänlainen herääminen on ehkä tapahtunut, jossa johtajille ja miljardööreille on valjennut että suuri osa  kansasta ei ole saanut mitään osakseen talouskasvusta. Joitakin näistä johtajista on jopa kongressin kuulemisessa epäilty sosialisteiksi. Yhtä hyvin voisi Trumpia epäillä sosialistiksi - hän kun selvästi ei usko vapaiden markkinoiden voimaan, vaan hauaa tullimuureja! Myös toimitusjohtajien palkkoja on arvosteltu yhä enemmän. Disney-perijätär Abigail Disney on todennut että "edes Jeesus ei ole 500-kertaisesti keskimääräisen työntekijän palkan arvoinen". Ehkä meillä on täällä Suomessa kuitenkin jotkut asiat paremmalla tolalla. Jään mielenkiinnolla seuraamaan onko kyseessä jonkin uuden alku vai ei.

Omassa salkussa olen jopa ottanut hieman vipua mukaan Eurostoxx 50 -futuurien muodossa. Mielenkiintoista kyllä, Kesäkuun futuurit ovat jo kauan pysytelleet 2-3% alle päivänkurssin. Varmaa on että kesäkuun puolivälissä kurssit ovat samat. Jollakin on ilmeisesti kova halu turvata salkun arvo kurssiromahduksen varalta. Tämä on jo tullut hyvin kalliiksi.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. Futuurit ovat siis "paljaina", ilman inkäälaista hedgausta.

Toinen opettavainen tarona koske etelä-afrikkalaista EOH - holdongsiä. IT-konsultti näytti miten päin tahansa katsottuna halvalta- mutta kun vuosikertomuksiat ei selviä kaikkea - kuten johdon väärinkäytökset ja lahjusepäillyt. Microsoftin partnerisoppari peruttiin ja kursii puolittui jälleen. Viime viikkojen aikoana osakekurssi on noussut hieman, mutta on vieläkin vuoden alkua huomattavasti matalammalla. Jos yhtiön osakekurssi tuntuu laskevan pitkään ja sitkeästi vaikka talousluvuissa ei näy mitään on syytä harkita kahdesti ostoa. Tiettäkö joku jotakin, mikä ei ole julkista? Toinen vaihtoehto on että olet löytänyt epäsuositun helmen. Riski vai mahdollisuus?

 

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Miten erottaa hyvä laina huonosta?

Mikä laina on hyvää ja mikä on huonoa? Mielestäni tähän kysymykseen ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, koska se riippuu monestakin muuttujasta. Lainatun rahan käyttökohde, lainan suuruus, lainanlyhennyksen suhde tuloihin ja lainan korko ovat muutamia asioita, jotka vaikuttavat lainan luonteeseen.

Jokainen lukija osaa varmasti nimetä korkeakorkoiset pikavipit huonoksi lainaksi ja pienen asuntolainan hyväksi lainaksi muuttovoittoisessa kaupungissa. Mutta entä sitten osamaksulla ostettava puhelin, luottokortilla rahoitettu etelänmatka tai autolaina työautoa varten? Kuinka minun pitäisi tunnistaa hyvä laina huonosta, kun joka puolella tarjotaan lainaa elämiseen?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1989

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
  • Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
  • EBITDAn kritisointi

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuonna 1989

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,6 prosenttia (1988: 6,5 %) ja USA:ssa 4,7 prosenttia (1988: 4,4 %).

Minilaskumarkkinat ovat harvinaisia

Talvipaniikin jälkeisen nousutrendin sitkeys on yllättänyt minutkin, vaikka reipasta korjausta ylös sinänsä odotin. Syvien monttujen jälkeen on kyllä tavallista, että nousut voivat kestää joitakin kuukausia, vaikka laskumarkkina jatkuisi.

Nousumarkkinan alussakin yleensä koetaan reippaampia kiskaisuja alas. Tasainen meno ei ole ominaista taloudelle ja markkinoille.

Hämmentävintä tilanteessa on ollut useimpien isojen pörssien epäsuhta verrattuna Yhdysvaltoihin. Euroopassahan laskumarkkina alkoi jo vuodenvaihteessa 2018, joten sen päättyminen ei sinänsä mikään ihme olisi puhtaasti tilastollisesti. 

Mutta Yhdysvalloissa indeksit tekivät huiput vielä syyskuussa, ja pohjat tempaisiin joulukuun lopussa kuten kaikkialla. Siitä kertyy vain kolme kuukautta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit