Koronan rassaama kansanhuvi - mutta kuinka kauan?

Koronan iskut ovat jakautuneet ällistyttävän vaihtelevasti jopa syklisten toimialojen sisällä. Tämä näkyy etenkin konepajoissa, niin koti- kuin ulkomaisissa.

Yhdet melkeinpä haukottelevat, toiset rypevät mustimmassa tuhkassa. Etukäteen käärmekeiton jakautumista oli aika mahdoton ennustaa.

Kotimaisista konepajoista Wärtsilä kuuluu pahiten kärsineisiin. Suhdanteiden ravistelu on sille tietenkin tuttua kaikkien syklisten tapaan, mutta aiemmin Wärre luovi niiden läpi liikevaihdon ja kannattavuuden lievinä notkahduksina.

Korona ajoi yhtiön sille harvinaisesti tappiolle. Irtisanomisten aalto alleviivaa ankeutta.

Rassaako suhdanne vai kädettömyys?

Surkeinta tilanteessa on, että vaikeudet ovat kestäneet jo usean vuoden. Viime syksynä suhdanteen kohentuminen näytti jo ilmeiseltä niin historian kuin teknisen analyysin perusteella.

Näin olisi saattanut käydäkin ilman koronaa. Se tappoi investoinnit Wärtsilän avainaloilla.

Kaiken maailman kaduntukkijat osoittavat mieltään ja häiritsevät muiden liikennettä. Ilmaston lämpiämisellä meitä on peloteltu, aivan kuin koronallakin viimeiset vuodet.  Kukaan ei ole suomeksi suoraan sanonut, mitä pitäisi tehdä? 

Siis, sanonko suorat sanat?  Näin kysyi eräs timpuri ja kaveri vastasi: linjaali. No tietysti arvioni keskittyy vain olennaiseen, eikä vain ”suoriin” sanoihin. Monivuotisen aivopesun jälkeen uskallan sanoa, ettei sanoilla ole suurtakaan merkitystä, vaan TULEVAT TEKOMME OVAT RATKAISEVIA!

RATKAISUMALLI harkitseville ihmisille: Luottakaamme Kiinan ja USA.n varakkaiden tärkeimpään mahdollisuuteen. OSTAKAAMME TÄYSSÄHKÖAUTO LÄHIVUOSINA?

Maailma on poliittisten voimasuhteiden ja katsantokantojen muutoksessa. EVA:n raportti "Lastuna Lainehilla" hahmottelee mahdollisia kehityssuuntia. Tulevaisuudella spekulointi on arvokasta, mutta raportissa on myös havaintoja tämän päivän tilanteesta:

Sanna Kuronen / Eva

Suomi on jäänyt kilpailijamaistaan jälkeen työn tuottavuuden kasvussa, eikä ihme. Käsityksemme Suomesta, jossa on kansainvälisesti vertailtuna korkea koulutustaso, paljon huippuinnovaatioita ja joka toimii tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijänä, on kuva Suomesta 20 vuoden takaa. Todellisuudessa suomalaisten koulutustaso laskee ja on nyt läntisten teollisuusmaiden keskiarvon alapuolella, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat talouden kokoon suhteutettuna alempana kuin 20 vuotta sitten, eikä edes tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) suuntautuvissa investoinneissa pärjätä kilpailijamaille.

Maria Annala / Ulkopoliittinen Instituutti

Liberaalista on tullut Yhdysvaltojen arvokonservatiiveille kirosana. Nykyään on vaikea uskoa, että liberalismi oli 1930-luvulle saakka yhdysvaltalaisia yhdistävä arvo. Sen varaan maa oli perustettu.  Nyt Yhdysvaltojen puolue- ja arvopoliittinen kahtiajako on syventynyt niin, että se uhkaa jo demokratiaa. Riippumatta vaalituloksesta uusi vuosikymmen alkaa Yhdysvalloissa tilanteessa, jossa maata repivät jyrkät ristiriidat, eikä osa kansasta välttämättä hyväksy virkaan astuvan presidentin mandaattia.

Syksyn aikana on hyvä suunnata katseensa osinko- ja tulos- aristokraatteihin.  Nyt näkyy mitkä yritykset säästyvät Korona ongelmilta ja ovat keväällä hyvässä osinkokunnossa. Hyvää tulostuottoa tekevät ja osinkoa maksavat yritykset ovat varmoja sijoituskohteita.

Oheiseen taulukkoon on järjestelty Suomen pörssin (OMXHex ja First North) listojen osakkeita paremmuusjärjestykseen sen perusteella miten ne tulevat tänä vuonna maksamaan osinkoja.

Mukaan on otettu lisäksi Tulos/Pörssiarvo (E/P %) tunnusluku, joka kertoo paljonko yritys on tehnyt voittoa pörssiarvolleen. Jos tämä luku on suurempi kuin osinko niin on todennäköistä että osingonmaksukykyä riittää vielä ensi keväälle.

Kärkipään yrityksistä Raute, Keskisuomalainen, Aktia, Fortum, Nokian Renkaat, Alma, Alandsbanken, Kemira, UPM ja UB kuuluvat tulostuottonsa perusteella arvoituna ensi vuodenkin osinkoaristokraatteihin. Muiden kohdalla on epävarmempaa.

Miten USA presidentinvaalit vaikuttavat pörssikursseihin?

Jos vajaan sadan vuoden historiaa vuosilta 1937-2017 on uskominen, niin presidentinvaalit vaikuttavat lyhyellä aikavälillä (1kk) negatiivisesti kursseihin. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa historiatietojen perusteella kurssinousu. Nousu on voimakkaampaa jos istuva presidentti (esim. Trump) voittaa kuin jos haastaja (Joe Biden) voittaa.

Puolueellakin on väliä. Osakekurssit ovat nousseet keskimäärin 1,7 % vuodessa silloin kun presidenttinä on Republikaani ja peräti 10,83% vuodessa silloin kun presidentin virkaa hoitaa Demokraatti (esim Joe Biden). Värillä on tässä tapauksessa väliä. Tämän perusteella Joe Biden olisi suomalaistenkin pörsikurssien kannalta parempi valinta.

Donald Trump pisti maskin naamalleen sittenkin myöhässä

Viikon megauutiseksi loikkasi Donald Trumpin koronatartunta, joka ainakin eristää hänet muutamaksi viikoksi ja kenties dramaattisempaakin. Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanja, joka pyörähti käyntiin Donald Trumpin ja Joe Bidenin tavallistakin räikeämmällä televisioväittelyllä, sai hurjan käänteen.

Vaalit ovat vain reilun kuukauden kuluttua, ja sijoittajiakin tulos kiinnostaa kuumeisesti. Biden johtaa gallupeissa, mutta kampanjat voivat tuoda yllätyksiä varsinkin nyt.

Mutta ei tuloksella sijoittajalle suurta merkitystä pitäisi olla. Presidentit ja yleensä politiikka vaikuttavat talouden pohjavirtoihin vähemmän kuin usein kuvitellaan, ainakaan kypsissä demokratioissa ja markkinatalouksissa.

Yleensä muuttuvat lähinnä verotuksen, sääntelyn ja kauppapolitiikan painopisteet. Eivät ne tietenkään merkityksettömiä ole, mutta eivät tavallisesti dramaattisiakaan.

… pannaan ne yhtymiskoppiin.

Mielikuvitushenkilö Ilkka H:lla on vas. taskussaan viisi euroa ja oik. taskussaan niiinkään viisi euroa. Muuta rahaa hänellä ei ole. Kun Ilkka siirtää vitosen vas. taskustaan oikeaan, niin paljonko hänellä silloin on rahaa?

Pörssin vastaus etenkin eilen oli 12 euroa. Myin osan kumpaakin osaketta 50% voitolla. Cargotecia oli muutenkin turhan paljon.

Tiedän, mikä synergia on. Olen aihetta käsitellyt muutamassa kirjoittamassani yrityshistoriassa yli 100 sivun verran.

Mutta tiedän myös, mitä on organisaation muutosvastarinta. Siitä olen kirjoittanut selvästi vähemmän, mutta olen sen perskohtaisesti kokenut sitäkin selvemmin.

Itse tosin olisin eniten huolissani Melania Trumpin voinnista.

Miten osaan hoitaa metsääni oikein ?  Tähän kysymykseen joutuu vastaamaan moni kaupunkilaismetsänomistaja.

Vastaus löytyy metsäsuunnitelmasta, jonka voi teettää ammattilaisella. Tässä muutamia tahoja joilta sellaisen voi tilata: UPM,  Arvometsä , Otso, Metsäkeskus, Metsäforest.  Ei ole tärkeää keneltä tuon suunnitelman tilaa. Oleellista on että paikan päällä on käyty ja suunnitelma sisältää palstoittaiset toimenpide-ehdotukset. Ammattilaiseen kannattaa luottaa ja hyvästä suunnitelmasta joutuu myös hieman maksamaan. Suunnitelma ei ole kallis, muutamia kymppejä hehtaarilta.

Vaihtoehtona metsäsuunnitelman teettämiselle on Metsäkeskuksen metsaan.fi palvelun käyttäminen. Metsaan.fi-palvelussa metsänomistaja saa kokonaiskuvan metsäomaisuudestaan ja pääsee hyödyntämään Metsäkeskuksen ylläpitämää ajantasaista metsävaratietoa. Metsään.fi palvelusta löytyy muunmuassa toimenpide-ehdotukset hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaviksi viideksi vuodeksi, metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä sähköisen asioinnin palveluja sekä metsätilan karttoja ja ilmakuvia. metsaan.fi palvelun käyttäminen on nykyään maksutonta.   (kuvassa oikealla on metsaan.fi tuottama metsänhoitokartta)

Työelämässä olevista 67 prosenttia on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijät sitä haluavat. Tieto käy ilmi tuoreesta Työelämägallupista. - Tämä on selkeä viesti siitä, että myös työntekijät haluavat sopia asioista paikallisesti. Se osoittaa, että Metsäteollisuus ry:n linjaus lisätä paikallista sopimista tulee otolliseen maaperään työpaikoilla, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työllisistä 67 prosenttia haluaa, että työpaikalla on sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. Asiaa vastusti 16 prosenttia työntekijöistä.

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusia ominaisuuksia osakeseurannassa

1) Käyttö mahdollista myös valikon kautta

Liitteenä yhteenveto koko vuoden kaupoistani. Vähän turhan paljon aktiviteettia, mutta enimmäkseen onnistuneita operaatioita.

Lisäykset OK paitsi ehkä Keskisuomalainen, joka on ollut pitkään laskevassa trendissä tai paikallaan. Osinkojen takia pidän kuitenkin vielä, mutta en osta lisää. Main Street Capitalissa edestakaisin myyntejä ja ostoja, mutta lopputulos hyvä.

Vähennykset muuten OK, mutta Nesteen myynti maalis- ja huhtikuussa pahaan alihintaan oli pahin virhe. Apple, Koneen ja Revenion pienet vähennykset lähinnä salkun tasapainotusta.

Uudet (IN) OK. Luovuin tosin nyt L&T:stä kun ei näytä pääsevän millään vauhtiin. Hyvä nousu kuitenkin maaliskuusta kuitattu.

Poismyynnit muuten OK, ehkä Valmetin ja Volvon olisi voinut jättää.

Vuonna 1946 Suomessa suoritettu setelien leikkaus oli toimenpide, jolla setelistön määrää vähennettiin ja samalla otettiin valtiolle pakkolainaa. Operaatio oli traumaattinen.  Kansalaiset joutuivat konkreettisesti leikkaamaan säästämänsä suuret setelit kahteen osaan - toinen puoli kelpasi puolesta arvostaan ja toisella puolella sai merkitä valtion lainaa. Jälkeenpäin operaatio kuulostaa koomiselta ja se epäonnistui. Nyt tätä opettavaista tarinaa on hyvä muistella kun asiasta on ilmestynyt uusi tuore Antti Heinosen kirja: " Hallitus kansan kukkarolla ".  

Setelien leikkauksella oli hyviä tarkoitusperiä: 

• pyrittiin hillitsemään inflaatiota alentamalla rahan määrää
• pahasti sodan velkaannuttamalle valtiolle saatiin markkamääräistä halpakorkoista (2%) lainaa, jonka arvoa voitiin omin toimin inflatoida pois
• pyrittiin hillitsemään harmaata taloutta tuomalla kaikki raha päivänvaloon

Suunnitelmaa käsiteltiin syksyn 1945 aikana eduskunnassa ja kaikki, jotka seurasivat lehdistöä, tiesivät operaatiosta ja tallettivat vuodenvaihteen ajaksi käteiset pankkiin (pankkitalletukset säilyttivät arvonsa). Suomen perukoilla ei ollut vielä pankkeja eikä köyhimmällä kansanosalla (150'000 kansalaista) ollut pankkitiliä. Kävi niin, että vain tämä huonoimmassa asemassa oleva, köyhin kansanosa joutui operaation maksumieheksi.  Katkeruus silloista Stalinin ja voittaneiden valtioiden valvontakomission mieliksi koottua vasemmistohallitusta (SKDL, SDP,  ML (maalaisliitto), Ed, RKP) ja eduskuntaa kohtaan kasvoi köyhän kansan keskuudessa.

Japanin uusi päministeri Yoshihide Suga

Arvonmuutokset: 2020  -16.7%, alusta (27-05-2010) +86.5%

Salkkusivu jossa lisätietoja

Yleistä

Maailmassa on tällä hetkellä kaksi uutisaihetta, joita mutustellaan viikosta toiseen, ja siten vaikuttavat osakekursseihin:

• Covid-19: Sijoittajat ovat vähitellen tajuamassa, että vanhaan normaaliin ei palata muutamassa kuukaudessa ja talousvaikutukset ovat huolestuttavia. Tämä on saanut viime kuukauden aikana jopa lyömättömiltä tuntuvat jenkkiteknot tutisemaan. Pahimmin kärsimässä ovat Amerikan ja Euroopan maat joissa virus on voimissaan, mutta kansalaiset väsyneitä rajoitustoimiin.
• USA:n presidentinvaalit, joista voi odottaa ennennäkemättömiä ”huutoäänestyksiä”. Kaikki Valtaapitävän presidentin toimet tulee tarkastella arveltujen vaalivaikutusten kautta. TIK-TOK pakotetoimet ja ”diili” ovat aivan ala-arvoisella tasolla. Kerrotaan että pahan Kiinan vakoilutoimien takia pitää appi kieltää tai siirtää amerikkalaiseen omistukseen. Samalla kopioidaan aikaisempia kiinalaisia toimia, joilla on häädetty mm Google ja Facebook pois Kiinasta. Lopputulos ei saavuta tavoitteita. Appi on edelleen kiinalaishallinassa eikä algoritmeista ole tietoa. Jos on jotain joka on pahempaa kuin valtion sekaantuminen liiketoimintaan se valtion tunaroitu sekaantuminen liiketoimintaan.

Valuuttapuolella euro on nyt vahvempi kuin pitkään aikaan. Tämä tietää eurooppalaisille vientiyrityksille tuplataakkaa virustaantuman päälle. Euroopan painoa voi nyt vähentää salkussa.

Paremmin tuntuu menevän idässä, jossa tuntuu siltä, että tehdään asioita vähemmän huutelun saattelemana. Japanissa kivikasvoinen byrokraatti Yoshihide Suga nousi vähin elkein päämisteriksi. Japani jatkaneekin pragmaattista linjaansa tasapainoillen Kiinan ja USA:n välillä.

Olen näkevinäni filosofisen eron Japanilaisessa ja Amerikkalaisessa liiketoiminnassa. Japanissa pyritään vähitellen pienin parannuksin ja oivalluksin parantamaan tuotetta ja siten turhia riskejä ottamatta parantamaan tulosta. Amerikassa korkein tavoite on markkinan disruptoiminen eli luovan tuhon kautta kokonaan uudistamaan markkina. Minusta tuntuu, että tällä hetkellä talous kärsii liian monesta karismaattisesta markkinan disruptoijasta ja voisi hyötyä useammasta kärsivällisestä kehittäjästä.

Olenkin lisännyt Japanin painoa salkussa, viimeksi Buffet-sedän innoittamana salkkuun tulo kauppatalo Itochu. Muutenkin tuntuu (edelleen) siltä että uusia sijoituskohteita tulisi etsiä idästä. Kiinasta Japanista, Singaporesta, Australiasta ja miksei Malesiasta, jonka pörssi on jossakin vaiheessa tullut välittäjäni Saxo-pankin valikoimaan.

Onpa esitetty myös, että hieman vähemmän demokratiaa voisi pelastaa länsimaat. Kaiken ei tarvitse olla koko ajan kansalaisten valinnan kohteena. Hieman pidemmät vaalikaudet rauhoittaisivat politiikan. Tarvitseeko kaiken olla demokraattisen ohjauksen kohteena? Onko suuri vääryys, että kansalaiset eivät pääse vaikuttamaan esimerkiksi keskuspankkien toimintaan? Tarvitaanko mieluummin Sugan kaltaisia rauhallisia teknokraatteja vai korokkeelta kansaa kiihottavia sanan julistajia?

Mutta käteisen pitäminenkään ei taida olla nyt huonoin vaihtoehto, ainakin kunnes nähdään mikä myllerrys USA:n vaaleista tulee.

Itte pääbelsebuub (oikealla...)

Alempana on keskusteltu Finnveran tappion määrästä. Paljon se joka tapauksessa on eikä jatkokaan näytä hyvältä.

Suomessa vasemmisto inhoaa kotitalousvähennystä, siis muutamien tuhansien eurojen etua, joka toisaalta työllistää ja vähentää harmaata taloutta. Toivoisin kuitenkin, että siellä ymmärrettäisiin, mikä on osakeyhtiö, sen vastuut (limited, lyhennys ltd.) ja montako miljardia asian ymmärtäminen voisi säästää.

Tämä on nimittäin nähty jo ennenkin. Kun Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin, poliitikot hämmästyivät kuullessaan, ettei Wärtsilä Oyj vastannutkaan telakan veloista. Vain veronmaksajat vastasivat.

Suomessa lanseerattiin 9 kuukautta sitten eli vuoden alussa uudenlainen työkalu sijoittamisesta kiinnostuneille, nimittäin osakesäästötili, joka mahdollistaa osakkeiden myymisen ja osinkojen saamisen ilman veroseuraamuksia niin kauan kuin rahat pidetään osakesäästötilillä. Yhtenä tilin tavoitteista on ollut saada useammat kiinnostumaan osakkeisiin sijoittamisesta, ja tilastojen valossa sijoittamisen suosio näyttääkin kasvaneen: osakesäästötilejä oli avattu heinäkuun loppuun mennessä jo 118 000, ja näistä noin 28 prosenttia on ollut uusia sijoittajia (kts.  Pörssisäätiön juttu) - olkoonkin, että syy uusien sijoittajien ilmestymiselle saattaa piillä ainakin osittain myös muutenkin erittäin poikkeuksellisessa vuodessa. 

Kun koronakriisi iski päälle, keväällä näkyi kuitenkin myös joitakin pilkallisia kommentteja, joiden mukaan ajoitus osui surkeaan kohtaan suhdanteen huipulle ja koronakriisin vielä iskiessä päälle. Itse ajattelin jo tuolloin, että ajoitus oli päinvastoin varsin mainio. Ja nyt, kun vuotta on kulunut pidemmälle, tuo tunne on vahvistunut entisestään: ajoitushan saattoi olla lähestulkoon täydellinen! 

"Joko nyt ostellaan niitä osakkeita?" kyselee jutun koristeeksi eksynyt herra mangusti (18.3.2016)

Mutta kuinka niin täydellinen? Keväthän oli katastrofaalinen, eikö? No siksipä juuri! Käydäänpä läpi, mitä tuo ajoitus on käytännössä tarkoittanut.

Britanian EU erosopimuksen neuvottelut eivät ole edenneet ja sopimuksettoman eron todennäköisyys on kasvanut 40% suuruusluokkaan selviää Nordean viikkoraportista. 

Kova brexit tarkoittaisi sitä, että Britannian ensi vuden talouskasvu jäisi 2% ja EU:n muutaman kymmenyksen ennakoitua pienemmäksi. Britanian talouskasvu kuitenkin hidastuisi monen vuoden ajan ja seuraavan kymmenen vuoden kumulatiivinen elintason pudotus olisi 8% suuruusluokkaa. 

Sopimukseton ero ei vaikuttaisi suomalaisen sijoittajan elämään. Punnan kurssi laskisi noin 5% ja Britanian kotimarkkinayritykset kärsisivät. Suuret kansainväliset yritykset (esim. pankit ja autoteollisuus) siirtäisivät vähitellen toimintojaan ulkomaille. Erolla ei ole suurta vaikutusta sellaisiin yrityksiin, joita suomalaiset yleensä omistavat.

YTK työttömyyskassan jäsenenä on työntekijöitä kaikista ammateista ja sosiaaliryhmistä ja sen jäsenistön tilanne antaa siksi hyvän läpileikkauksen työmarkkinoista.

YTK:n jäsenten työttömyysaste oli elokuussa 12,0 %, kun viime vuonna vastaavaan aikaan se oli 7,1 %. Heinäkuussa työttömyysaste kävi lähes 15 prosentissa.

Tilastokeskus kertoi, että suomalaiskotitaloudet ovat vaurastuneet yhä enemmän koronakeväänä.

Vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 17,0 miljardia euroa kohoten 334,7 miljardiin euroon ( 60 000 € / kansalainen) . Kotitalouksien velat puolestaan lisääntyivät 2,6 miljardia nousten 186,5 miljardiin euroon (34 000€ / kansalainen). Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 14,4 miljardilla eurolla ja nettorahoitusvaroja oli 148,2 miljardia euroa ( 27 000€ / kansalainen).

-Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kuroi umpeen tammi-maaliskuun koronakuopan heti huhti-kesäkuussa. Sekä rahoitusvarallisuus että nettorahoitusvarallisuus nousivat uuteen huippuunsa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Euroopan Keskuspankin Talouskatsaus sisältää Euroopan ammattitaitoisinta taloustilanteen analysointia. Tässä muutama poiminta: 

• Tavaroiden maailmankauppa on laskenut yli 10% vuoden takaisesta (kuva oikealla). 
• Ostopäälikköiden odotukset ovat jo nousseet korona epidemian alkamisen tasolle (kuva oikealla). Tämä tarkoittaa sitä että elpyminen on alkamassa.
• Yrityslainojen korkoero suhteessa valtionlainoihin on painunut epidemiaa edeltäneelle tasolle (1% tuntumaan). Markkinat ovat vakuuttuneet että suurten yritysten konkurssiaaltoa ei tule.
• Rahan määrä (M3 raha) on kasvanut euroalueella jo vuosia 4% vauhtia ja tällä hetkellä kasvu on jo yli 10% vuodessa. Raha päätyy makamaan pankkitileille. Investointeja ei tehdä eikä kulutus kasva. Rahan kiertonopeus vähenee samaa tahtia kuin rahan määrä kasvaa. Rahaa työnnetään yhteiskuntaan lähinnä valtioiden kautta, mutta se ei johda tuotannollisiin investointeihin (tuotannollinen kapasiteetti on vajaakäytössä) tai edes kulutuksen kasvuun.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ilmapiiri pörssiosakkeille on hyvä. Koronan aiheuttamaa konkurssiaaltoa ei ole korteissa. Yrityslainojen korkopreemio on jo laskenut normaalille melko alhaiselle tasolle (suhteessa riskiin). Voittoa tuottavien yritysten osakkeet ovat tässä tilanteessa edelleen järkevä vaihtoehto. 

Hyvästä strategiaviestinnästä huolimatta moni työntekijä ei ymmärrä organisaation strategisia tavoitteita tai toimi niiden mukaisesti. Vaasan yliopistossa väittelevän Ausrine Silenskyten mukaan apua tähän voi tuoda vastavuoroisuus. Jos työntekijät kokevat, että organisaatio tukee heitä heidän omien henkilökohtaisten tarpeidensa ja sitoumustensa saavuttamisessa, niin he ovat vastavuoroisesti valmiita tukemaan yritysten strategisia tavoitteita.

Tutkimus tehtiin suomalaisessa monikansallisessa yhtiössä ja sen eri yksiköissä Suomessa, Venäjällä ja Intiassa. Tavat vastavuoroisuuden tunteen saavuttamiseksi vaihtelevat:

• Kaikissa kolmessa maassa Suomessa oli heikoin vastavuoroisuuden tunne. Työntekijöiden suhde organisaatioon oli muodollisin, ja omien henkilökohtaisten toiveiden toteuttamisen merkitys oli erittäin suuri.
• Intiassa vastavuoroisuus oli melkein omistautumista, mutta ei organisaatiolle tai sen strategialle, vaan pikemminkin yritysjohtajalle: työntekijät olivat halukkaita laittamaan henkilökohtaiset etunsa syrjään ja noudattamaan strategiaa, jos he uskoivat, että johtaja huolehtii työntekijöistä ja heidän tarpeistaan.
• Venäjällä vastavuoroisuus oli byrokraattisempaa: työntekijät pitivät strategiatyötä johtajien asiana, mutta toisaalta he halusivat johtajan vakuuttavan, että työntekijöiden tietyt päivittäiset tehtävät liittyvät yleiseen strategiaan.

Ohessa on piksun osakelistan parhaimmisto ja näistä muutama tärkeä tunnusluku:

• Nousuvara (%) kertoo paljonko kurssissa on varaa nousta suhteessa kassavirtapohjaiseen arvonmääritykseen. Laskemassa on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.
• E/P (%) kertoo mikä on kyseisen yrityksen tulos suhteessa pörssikurssiin. Tämä luku kertoo sen miten paljon osakkeenomistajalle on kertynyt tulosta pörssiin sijoitetulle pääomalle.
• Osinko (%) kertoo paljonko osakkenomistajan pörsiin sijoittamalle pääomalle jaetaan osinkoa.
• Gearing (%) kertoo yrityksen velkaantuneisuuden. Tarkalleen ottaen tämä luku kertoo korollisten nettovelkojen määrän suhteessa omaan pääomaan.

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Hieman uusia piirteitä ja korjauksia:

Sivulla Div_ReInv_summary nyt myös pelkän hinnan kehitys.

Nyt siinä on järjestyksessä sarakkeet:

• pelkän hinnan kehitys
• kehitys jos osingot lasketaan mukaan
• kehitys jos saadut osingot on lisäksi uudelleen sijoitettu samaan osakkeeseen
• onko osake salkussani? ehdottomasti pitäisi olla ainakin tuo Top10, jokunen vielä puuttuu
• moneltako vuodelta on aineistoa
• mikä on vuotuinen korkoa-korolle% jos osingot on sijoitettu uudestaan (Compounded Annual Growth Rate). Aika kovia tuottoja on siellä kärkipään nimillä

Rahanpainamisen positiivisia vaikutuksia 2008-2009 talouskriisin hoidossa ei voi kiistää. Ilman sitä maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat olisivat silloin tuhoutuneet. Se on tuottanut myös talouskasvua lyhyillä aikaväleillä, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia siitä seuraa. Sen hyödyt pienenevät samaa vauhtia. Henkilökohtainen arvioni on, että haitat ovat jo ylittäneet hyödyt ja pahimmassa tapauksessa paska osuu tuulettimeen lähivuosina. Listaan kirjoituksessa negatiiviset sivuvaikutukset ja käyn niitä pintapuolisesti läpi. Olen hahmottanut ainakin seuraavat negatiiviset vaikutukset talouteen viimeisten noin kymmenen vuoden aikana:

• Massiiviset velkakirjakuplat

• Vapaiden hintamuodostusten puute monissa omaisuuserissä, kuten velkakirjoissa

• Muidenkin omaisuuserien massiiviset yliarvostustilanteet

• Tuottavuuskasvun hidastuminen pitkällä aikavälillä

• Zombiyritysten määrän kasvu

• Suurten ja byrokraattisten yritysten hyötyminen pienyrittäjiin verrattuna

• Kalliiden omien osakkeiden ostot

Biojätteen erilliskierrätys on tulossa uuden jätelain mukaan pakolliseksi kaikille kiinteistöille koosta riippumatta yli 10 000 asukkaan taajamissa. Piksu selvitti mitä tämä maksaa ja mitä sillä saavutetaan:

• Kulut ovat kerrostalo ja rivitalokiinteistöissä vuodessa noin 86€ / asukas (selviää ympäristöministeriön raportisrta). Kukaan ei valitettavasti halua maksaa kierätetystä materiaalista ja kulut jäävät kansalaisten maksettavaksi.  
• Verrattuna biojätteen polttamiseen osana sekajätettä tällä uudistuksella saadaan aikaan multaa. Tämä multa ei kelpaa sellaiseen käyttöön missä mikromuovi saattaa joutua mereen taikka ihmisravinnoksi. Se on kallista verrattuna esimerkiksi suomalaisesta turpeesta tehtyyn puhtaaseen multaan.  

Biojätteen kierrätys edistää eduskunnan arvopäämääriä ja tekee kierrätyksen jokaiselle ihmiselle henkisesti ja fyysisesti läheiseksi asiaksi.  Kierrätyksestä tulee hyvä mieli.

Työntekijämäärät laskivat Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä elokuussa lähes seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku on tasoittunut, mutta työntekijämäärä on selvästi matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Suurin lasku oli henkilöstövuokrausalalla, missä pudotusta tuli 18 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemusalalla lasku hidastui selkeästi.

Pudotus oli odotusten mukainen. Bruttokansantuote laski Suomen Pankin mukaan 4,5% ja palkankorotukset nostivat yritysten kuluja vajaat 2%.. Yritykset sopeuttivat toimintansa tilanteeseen vähentämällä kulujaan 4,5% + 2%. Päädyttiin 6,5% työvoiman laskuun, joka Ilmarisen havaintojen mukaan myös tapahtui (piksu toimituksen huomio).

Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on tiedossa. Se on vastuutonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Odotimme, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen arvioi hallituksen esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Luke: Metsänomistajalle ennen veroja ja velan korkokuluja jäävä liiketulos oli viime vuonna keskimäärin 128€ / hehtaari. 

Vaikka lasku edellisen vuoden huippusta, 152€/ha, oli selvä, tulos oli nelisen prosenttia parempi kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 1 755 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuonna 2017.

Piksu toimittajan, Tommi Taavila, kirja "Odds Favor the Prepared Mind" tarjosi mielyttävän, uudenlaisen lukukokemuksen.

Kirja kertoo hyödyllisistä ajattelun -malleista ja -työkaluista, joita käytämme jokapäiväisen elämämme tilanteissa. Se kuvailee ja kertoo parhaita ja yleiskäyttöisimpiä ajattelun mallejeja ja antaa meille ohjeita siitä miten selviämme niissäkin tilanteissa, joissa oma mielemme tekee meille kepposen ja harhauttaa meitä vähemmän rationaalisiin päättelyihin. Kirjan kuvaamat mallit ovat varsin osuvasti poimittuja ja niiden avulla pärjää monenlaisissa tilanteissa. 

Kirja paranee loppua kohden kun kirjailija pääsee omimpaan osa-alueeseensa, siihen miten ajattelun mallit linkittyvät inhimilliseen elämään ja elämänhallintaan. Tommi Taavilan inhimillnen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhtautuminen elämään pääsee tässä osassa kirjaa oikeuksiinsa. Tuossa suhtautumistavassa on paljon ihailtavaa ja opittavaa meille kaikille. Se tekee elämisestä elämisen arvoista.  

Kirja saatavilla: Amazon.com

Energiasektorikin alkaa nousta rotaation mukana

Ylikuumentuneet tekno-osakkeet ovat korjanneet rutkasti alas, huolimatta elvytysrahan tulvasta. Yksi syy siihen on rotaatio: pääomien kierto omistusluokkien tai sektorien välillä. 

Rotaatiolla viitataan tavallisesti pääomien liukumiseen osakkeiden ja korkopapereiden välillä välillä. Sitä tapahtuu myös osakemarkkinoiden sisällä.

Raha kiertyy aina niihin talouden segmentteihin, joiden odotetaan pärjäävän kyseisissä olosuhteissa toisia paremmin. Tästä on koronakriisi suorastaan tyrmäävän hyvä esimerkki. Teknologiaosakkeet ovat rymistelleet hurjimman nousumarkkinansa sitten 1990-luvun lopun teknokuplan turpoamisen.

Muutamat muutkin defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit kaupan ja lääketeollisuuden johdolla ovat vetäneet rahaa, kun sijoittajat hakevat varmaa tuottoa talouskriisin ravistellessa useimpia toimialoja.