Suomeenkin ollaan mahdollisesti jossakin vaiheessa saamassa aikaan Ruotsin, Viron, Norjan tai Tanskan kaltainen maakuntahallinnon taso.

Nyt julkaistu tutkimus "Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa" vertailee valtionosuusjärjestelmien ohella myös maakuntien, kuntien ja valtion tehtävänjakoa kussakin pohjoismaassa. Kuntien budjetin kautta kulkee noin viidennes (44Mrd€) Suomen bruttokansantuotteesta ja olisi tärkeää että tämän rahan ohjausta varten olisi tehokas ja päämäärähakuinen maakunta- ja kunta- tasojen organisaatio.

Parhaaseen tehoon päästäisiin jos maakunta- ja kunta- tasojen organisaatioilla olisi mahdollisuus rajoitetusti kilvoitella keskenään siitä kuka pystyy tuottamaan parhaat palvelut ja tämä keskinäinen kilvoittelu näkyisi myös johtajien ja työntekijöiden insentiiveissä. Tähän ei kuitenkaan olla päätymässä. Johtavana arvona on kaikessa tasa-arvo (palkkaus, palvelujen laatu, ..).

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Korkotuotot ovat Nordea:n Hertta Alavan mukaan olleet viimeisen vuoden aikana hyviä. Mutta kehittyneiden maiden korkoissa ei ole enää juurikaan tuottoja jäljellä. Kannattaa suunnata katse kehittyviin maihin.

Kehittyvien maiden korkotuottojen näkymät ovat hyviä:

• Kehittyvien maiden valuuttojen arvot ovat alhaisia
• Valtioiden velat ovat keskimäärin alhaisia
• Kehittyvien maiden korot ovat laskeneet ja todennäköisesti laskevat edelleen. Tämä parantaa tuottoja.
• Alijäämät (vaihtotase, budjetti) ovat pieniä

Kehittyvien maiden lainarahastot soveltuvat Hertta Alavan mukaan erityisesti pitkäaikaiselle sijoittajalle.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Alkion setä

Meillä on nyt hallitus, jossa on kiitettävän paljon nuoria ja nättejä naisia. Ikävä vain, että nuoret naiset toistavat sata vuotta sitten kuolleitten setämiesten puheita.

Li Andersson meni vaaleihin lupaamalla kaikille 800 euroa perustoimeentuloa eli kansalaispalkkaa henkeä kohti. Lenin olisi ollut lupauksesta ylpeä, ”ideahan” oli, että kaikille kykyjensä mukaan. Toteutus oli toista. Anderssonin lupauksen realistisuudesta on hyvä muistaa sekin, että Antti Rinne lupasi vain 100 euroa lisää eläkettä niille, joille eläkettä on niukasti ja senkin lupauksen täyttämisessä on tekemistä.

                         Korkojen vapaa pudotus tekee loppua

Se, joka lukee suhdanteiden ja samalla markkinoiden pohjat ja huiput riittävällä tarkkuudella, pääsee osakesijoittajana huomattaviin ylituottoihin. Pitkien korkojen eli pitkän maturiteetin valtionvelkojen korkotuotto on suhdannemittareista tunnetuimpia ja varmasti luotettavimpia. 

Korot liikkuvat käänteisesti velkakirjojen kysyntään nähden. Kun talouden odotetaan kasvavan, sijoittajat haluavat velkapapereille parempaa korkoa, koska inflaationkin pitäisi kiihtyä ja osakkeiden tarjota hyviä tuottoja. Silloin korot nousevat.

Varmatuottoisten velkakirjojen kysyntä taas kasvaa aina suhdanneodotusten pudotessa. Silloin korot laskevat.

Korkomarkkinat ovat perinteisesti suhdanteiden ennustajista taitavin, koska siellä toimivat pääomamarkkinoiden raskaimman sarjan ammattilaiset. Heillä on käytössään paras tieto ja ymmärrys.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen ASSA ABLOY, joka on tunnettu erilaisten lukitsemiseen liittyvien ratkaisujen ja palvelujen kehittäjä ja myyjä. Perinteisten mekaanisten lukkojen ja avainten lisäksi yhtiö kehittää myös elektronisia lukituksia, missä avaimena voi toimia mm. RFID-ratkaisut, kortit, älypuhelimet tai biotunnisteet. Yhtiö toimii yli 70 maassa ja sillä on noin 49 200 työntekijää.

ASSA ABLOY syntyi vuonna 1994, kun ruotsalainen Assa ja suomalainen Abloy yhdistyivät. Abloyn historia ulottuu aina vuoteen 1907, kun Emil Henriksson kehitti lukon. Yhtiö perustettiin noin 10 vuotta myöhemmin 1918 ja aluksi sen nimi oli Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, joka sitten lyhentyi Abloyksi. Erilaisten vaiheiden jäljiltä yhtiö oli osa Wärtsilä-konsernia.

Assan historia liittyy Securitakseen, josta se irrotettiin omaksi yhtiökseen vuonna 1994. Samana vuonna Assa ja Abloy yhdistyivät muodostaen ASSA ABLOY:n.

Yrityselämän luottamusta mittaava OECD:n "Business confidence" indikaattori on onnistuneesti ennakoinut bruttokansantuotteen kehitystä. Päätehtävänsä ohella se on tärkeä mittari myös osakesijoittajalle. Osakkeita kannattanut ostaa silloin kun tämä indikaattori on alimmillaan.

Nyt OECD indikaattori sukeltaa kaikkialla maailmassa. Arvo on laskenut Euroopassa ja Kauko-Idässä jo lähes puolitoista vuotta ja USA:ssa vajaan vuoden verran. Laskuvaiheet ovat yleensä kestäneet noin puolitoista vuotta. Laskusuhdannevaihe voi tulevana talvena lähestyä loppuaan. Näin ainakin siinä tapauksessa jos suhdannekierto toistaa aiempia. Osakesijoittajat valmistautuvat nyt tähän D-day hetkeen ja hyökkäykseen.

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

IFRS 16-standardi tuo arvonmäärittäjälle päänvaivaa. Standardin myötä yrityksen velkaisuus nousee, mikä puolestaan alentaa diskonttotekijää (WACC). Samalla standardi kasvattaa vapaata rahavirtaa, joten yritysarvo (EV) kasvaa näiden tekijöiden johdosta. Arvonmäärityksessä joudutaankin huomioimaan lähitulevaisuuden vuokravastuiden lisäksi myös tulevaisuuden vuokravastuut, jotka arvonmäärittäjä joutuu itse arvioimaan.

FRS 16-standardi tuli voimaan vuoden 2019 alusta ja sen myötä vuokra- ja leasingvastuut kirjattiin velkoina taseeseen nostaen yhtiön velkaisuutta. Tämä vaikutti myös tuloslaskelmaan nostaen useilla yrityksillä käyttökatetta tai joskus jopa liiketulosta sekä rahavirtalaskelmaan nostaen vapaata rahavirtaa.

Osui silmiini sattumalta kyseinen ilmoitus. Erityisesti huomiota kiinnitti osakkaalle tulevat edut. Ihan erityisen mielenkiintoinen oli kohta ”yli 3000 osaketta, yli 50.000 €, edut neuvoteltavissa”.

Sitten on vain olemassa peitelty osingonjako. Wikipedia käsittelee asiaa vain verotuksen kannalta, mutta lienee siinä muutakin.

Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Kauppasota on eskaloitunut tulleiksi, mutta niiden merkitys taloudelle on kvantitatiivisesti pieni. Niistä ei ole vielä aineksi katastrofiin.

Makrotalouden kehitys on ollut hidastuvaa jo viime vuoden alusta asti ja riskit siitä, että edetään taantumaan saakka ovat kasvaneet. Globaalin taantuman ennusmerkkejä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sitä että yhdysvalloissa pitkät korot ovat laskeneet lyhyiden alapuolelle. Tämäkin ennustaa enemmän keskuspankin rahapolitiikkaa kuin makrotaloutta.

Seuraava taantuma lienee teollisuuteen liittyvä klassinen taantuma. Tämän tyyppinen taantuma on yleensä vaikuttanut osakekursseihin vähemmän kuin esimerkiksi finanssimarkkinoiden horjumiseeen liittyvä vuoden 2008..2009 pudotus. Siksi osakekursseihin liittyvä huoli on pienempi kuin vaikkapa vuonna 2007.

80 vuotta sitten Suomessa oli kaunis sää. Se oli hyvä asia, sillä vuoden 1939 hyvää satoa tarvittiin jatkossa kipeästi.

Olen itse joskus ennenkin sanonut, että historia on spiraali. Kun sanotaan ympyrän sulkeutuvan, niin tapahtuu vain kaksiulotteisessa avaruudessa. Kolmiulotteisesti spiraali ei sulkeudu.

80 vuotta sitten kansainvälistä yhteistoimintaa ei juurikaan ollut. Kansainliitto oli, mutta Yhdysvallat ei ollut siihen koskaan liittynyt ja muita maita alkoi erota jäsenyydestä.

Markkinoiden myllerryksen keskellä on tullut mietittyä oman salkun arvostusta, jonka vuoksi päätin jälleen tarkistaa sijoitusteni keskimääräisen P/E-, P/B-, RoE-arvon ja osinkotuoton. Edellisen kerran tein salkun arvostuksen selvittämisen lokakuussa 2018, joka on luettavissa täältä.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Caverion. Caverion on yksi Euroopan johtavista teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle tarjoavia yrityksiä. Yhtiöllä on toimintaa 10 maassa ja sillä on noin 14 700 työntekijää.

Caverion erityi YIT:stä itsenäiseksi konserniksi kesällä 2013, mutta yhtiön historia ulottuu YIT:n kautta aina vuoteen 1912. Tuolloin ruotsalainen Allmänna Ingeniörsbyrån perusti toimipisteen Helsinkiin. Nykyisen Caverionin kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden juuret pohjautuvat YIT:n 1970-luvulla aloittamaan palvelutarjontaan. Caverionilla on toimintaa Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa ja Itävallassa.

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Historia ei toista itseään sataprosenttisesti, mutta se toistaa itseään läheisesti. Toisin sanoen, historian havinasta voi oppia ja menneistä vuosikymmenistä voi vetää johtopäätöksiä tulevasta. Viimeisen sadan vuoden aikana voi nähdä sijoitusympäristöjen muuttuneen merkittävästi noin vuosikymmenien välein. Edellinen sijoitusympäristö on aina vaikuttanut seuraavaan. Alamme oletettavasti lähentymään seuraavaa sijoitusympäristön merkittävää muutosta. Suurin osa kirjoitussarjasta koskee Yhdysvaltoja. Tämä kaksiosainen teksti  perustuu Ray Dalion kirjoittamaan artikkeliin ja sen löytää täältä:

https://www.linkedin.com/pulse/paradigm-shifts-ray-dalio/?published=t

Missä olemme ja miten päädyimme siihen tilanteeseen?

Palkansaajien ansiotaso on lähtenyt julkisen sektorin johtamana iloiseen nousuun. Kuntasektorin palkat nousivat tilastokeskuksen mukaan viime vuodesta lähes neljä prosenttia, eikä valtiokaan jäänyt kauas jälkeen. Yksityinen sektori kirii perässä 2,2% korotuksilla.  Ensi vuoden valtion budjetin lisävelanotolla ja omaisuuksien myynnillä saadaan lisäpiristystä palkkojen positiiviseen kehityksen. Raha valuu aina lopuksi palkkohin, eläkkeisiin ja työttömyydestä maksettaviin kannustimiin.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä että:

• Kilpailukyky pienenee suhteessa muihin maihin ja sijoittajan kannattaa välttää pieniä Suomessa toimivia vientiyrityksiä. Suuret siirtävät toimintaansa joustavasti ulkomaille.
• Kuluttajapalveluja tarjoavilla kotimarkkinayrityksillä menee lähitulevaisuudessa paremmin. Ihmisillä on enemmän rahaa ostaa ja kuluttaa.
• Sijoituksia kannattaa varovaisuussyistä siirtää ulkomaisiin kohteisiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin yrityksetkin siirtävät investointejaan ulkomaille.

Aalto-yliopiston professori Matti Suominen, joka on tutkinut markkinoiden liikkeitä monesta näkökulmasta, pitää ajankohtaa osakkeiden ostamiselle huonona. Keskeinen peruste on korkosykli, joka etenkään Yhdysvalloissa ei vielä ole osakkeiden kannalta optimissa, koska korkojen lasku on vasta aloitettu. Ihanteellista ostopaikkaa, korkosyklin pohjaa, joutuu vielä odottamaan.

Periaatteessa yhdyn Suomisen kantaan. Korkosyklin pohja todellakin on yleensä ottaen paras taite osakkeiden ostolle. Talous vielä matelee, matalien korkojen elvyttävä vaikutus ja velkavivutettu osakesijoittaminen ovat vielä edessä. Yhdysvaltojen korkotasolla on tässä ratkaiseva merkitys dollaripääomien mittakaavan vuoksi.

Treidaajan menestymisen esteenä voi olla hän itse. Hyvä strategia tulee pilattua tunteenomaisilla reaktioilla, strategian sääntöjen rikkomisella tai liian suurien riskien ottamisella. Treidauspäiväkirjan (”journaling”) avulla treidaaja voi saada lisätietoa omista joskus systemaattisistakin treidausvirheistä. Tämän jälkeen korjaavien toimenpiteiden kohdistaminen on helpompaa.

Kirjaaminen kannattaa pitää kevyenä ja helppona, jotta sitä jaksaa tehdä. Työkaluna Word käy hyvin, mutta monet ovat hyödyntäneet pilvipalveluita (Trello, Evernote, Google Docs, jne), sillä silloin kirjaukset ovat helposti saatavilla.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +2.5%, alusta (27-05-2010) +90.4%

Yleistä

Voin hyvin toistaa edellisen kroniikan listan huonoista ennusrmerkeistä:

• Mitään edistymistä Kiinan ja USA:n väleissä ei tunnu syntyvän. Kauppasodan uusi eskaloituminen on vain twiitin päässä.
• Boris on ajamassa täyttä vauhtia kohti jyrkänne-Brexitiä
• Japanin ja Eteläkorean välit ovat kylmentyneet sotakorvauskiistan takia. Samsung ja muut puolijohdetehtailijat etsivät kuumeisesti vaihtoehtoisia fotoresistejä ja fluorivetyhappotoimittajia kun Japani on käytännössä estänyt näiden viennin Koreaan
• Hong-Kongissa  demokratia-mielenosoitukset yltyvät ja mietitään jo vakavissaan koska nähdään Kiinan Kansantasavallan sotilaita kadulla. Mailman kuudenneksi tärkein pörssikauppapaikka on  uuttunut rauhattomaksi.
• Kiinan talouskasvu on hitainta vuosikymmeniin. Pienemmät pankit ovat vaikeuksissa ja valtion ohjaama suupankki ICBC osti jo yhden pois jotta paniikkia ei syntyisi.
• USA:n 10 vuoden reaalikorot ovat laskeneet n. 0.5% tasolle, mikä kertoo todella vaatimattomista kasvuodotuksista.

Onko mikään muuttunut? Kyllä. Tunnelma on muuttunut toiveikkaasta pelokkaaksi. Keskuspankkien tuki ei pysty poistamaan taloudesta kauppapolitiikan laahusankkuria. Politiikka on aiheuttanut ongelmat ja politiikan on ne korjattava. Ajelehdimme twiitti twiitiltä kohti uutta kylmää sotaa kahden suurvallan välillä. Muiden on valittava kumpaan talous-sfääriin haluaa liittyä. Merkittävä tekijä viimeisen 30 vuoden talouskasvussa on ollut vapaakauppa ja Kiinan ja USA:n välillä josta seurasi Kinnan kasvu. Tämän vapaakaupan purkamisesta tuskin seuraa mitään hyvää mailmantaloudelle.

Yksi suurimmista ongelmista on että USA ei ole enää luotettava talouskumppani. Miten voisi, kun presidentti Trump voi esimerkiksi yllättäen uhata Meksikoa tulleilla, juuri kun on saatu neuvoteltua kauppasopimus. Mihinkään ei siis voi luottaa. Kuka uskaltaa investoida tässä ilmapiirissä?

Sijoituskohteiden valinta tuntuu tässä tilanteessa lähes toivottomalta. Valtionvelkakirjojen pitäisi olla se turvallinen valinta kun hätä on suurin. Mutta suuri osa niistäkin tuottaa nykyään negatiivista korkoa. Bondikauppa on muuttunut osakkeiden tavoin treidaukseksi. Koska velkakirjojen pitäminen juoksuajan loppuun tuottaa varman tappion saa tuottoja nyt vain "suurempien tollojen" ostaessa velkakirjoja entistä kovemmalla hinnalla (ja entistä negatiivisemmalla tuotolla). Vakuutusyhtiöiden pitää oppikirjojen mukaan sovittaa yhteen sitoumusten ja tuottojen aikaskaalat. Mutta sitoumukset saadaan tuskin katettua negatiivisilla tuotoilla. Missä rahat on nykyään turvassa? Kiinteistöissä? Kullassa?

Kukaan ei enää tunnu uskovan korkotason ja inflaation "normalisoituvan" lähiaikoina, jos koskaan.

Ironisinta on että vihan kohdistaminen tuontiin on väärän puun alla haukkumista. Teollisuustyöpaikkoja ei vienyt halvempi kiinalainen duunari vaan palvelujen ja teknologiasektorin kasvu. Mailman taloudellinen integraation on OECD:n mukaan laskenut jo vuodesta 2011. Päätökset joilla tuetaan väliinputoajia ja tasataan tuloeroja ovat kunkin maan sisällä tehtäviä. Niitä ei tulleilla korjata.

Mutta eipäs menetetä toivoa. Aika paljon negatiivista on jo hinnoissa. Vuositasolla S&P500 keikkuu nollakasvussa ja muut merkittävät indeksit ovat selvästi miinuksella. Paras ohje taitaa olla pitää osakepaino korkealla ja ottaa tarvittessa rauhoittavia.

Yhteenveto:

Kannabisfirmoihin sijoittaminen ei yleensä sovi ”perinteisille” sijoittajille. Yksi syy on nollaosingot ja toisena syynä ovat kasvualan isot riskit sijoittajille. Samoin osakkeiden hintavaihtelu on suurta, koska epävarmuus heiluttaa rajusti osakkeiden hintoja. Myöskään alan yritysten huono kannattavuus ei toistaiseksi puolla näihin osakkeisiin sijoittamista.

Lääkekäyttöä rajaavat viranomaisten vaihtelevat kannat ja suhteellisen suppea käyttöala. Sijoittajalle on usein vaikea saada selvää, miten potentiaalisen sijoituskohteen tuotteet jakautuvat lääke- ja virkistyskäytön osalta?  Ongelmallista on, miten esimerkiksi USA:n elintarvike- ja lääkeviranomainen FDA (Food and Drug Administration) suhtautuisi  potentiaalisesti kiinnostavan yrityksen tuotteisiin ja niiden terveysvaikutuksiin?

Mukaan menon puolesta

USA:n korkokäyrä on kääntynyt laskevaksi ja korkomarkkinat hinnoittelevat nyt viiden vuoden taantuman tai lähes taantuman.

Korkosijoittajat uskovat, että USA:n keskuspankki elvyttää seuraavan viiden vuoden ajan pudottamalla lyhyet korot 0%..0.5%  tietämille. Tämä tarkoittaa lähes taantumaa tai taantumaa, joka pakottaa keskuspankin elvytykseen.

Suomessa astuu 1. syyskuuta 2019 voimaan uusi laki, joka rajoittaa kuluttajille myönnettävien lainojen korkoja ja kuluja. Laki tulee karsimaan pahimmat ylilyönnit pois lainamarkkinoilta, mutta avaa samalla taloudestaan tarkalle kuluttajalle oivan mahdollisuuden kilpailuttaa uudelleen nykyiset lainat ja luottokorttivelat.

Uusi laki tulee tiivistämään kilpailua lainamarkkinoilla. Verkon yli toimivat pankit ja rahoituslaitokset tulevat siirtymään entistä vahvemmin perinteisten pankkien leikkikentälle. Myös moni perinteisistä pankeista joutuu mukauttamaan lainojen ja luottokorttien hinnoittelua vastaamaan uutta lakia, etenkin siksi, etteivät lainasta perittävät kiinteät kustannukset saa ylittää 150 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tulee näkymään luottokorttien hinnoittelun lisäksi mm. lainojen pienentyvissä avaus- ja käsittelymaksuissa.

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Juhannuksen jälkeen sain paristakin pankista viestin, jossa varoitettiin siitä, että kun Cramosta irrotettiin Adapteo, niin kyseisen firman osakkeiden kaupankäynti Tukholmassa tulee korostetun ja korotetun maksulliseksi, koska ne pitää siirtää Ruotsin arvo-osuusjärjestelmään. Kaiken huipuksi yritys itse ilmoitti asiasta liian myöhään.

Ylipäänsä laajemminkin voi kysyä, onko yritysten jakautuminen pienempiin osiin erityisen tarpeellista tai hyödyllistä. Jos yritys tekee sekä nauloja että ruuveja, jonkun idean mukaan olisi parasta keskittyä vain jompaankumpaan ja sijoittaa naulat ja ruuvit eri firmoihin. Tällainen tekee yrityksestä pienen ja suhdanneherkän aivan kuten esim. Cramo nyt sitten on mitä suurimmassa määrin.

Oppositiojohtajaksi pakotettu tähtipoliitikko Matteo Salvini ihailee maanmiestään Benito Mussolinia (vasemmalla)

Italian epäpyhä populistikoalitio koki odotetun lopun eli hallitus kaatui vuoden verran keskenään tapeltuaan. Äärioikeistolainen Lega ja sen johtaja Matteo Salvini vaativat omalle hallitukselleen epäluottamuslausetta toiveenaan uudet vaalit, joissa se olisi gallupien perusteella noussut pääministeripuolueeksi.