Artikkelit aikajärjestyksessä

Wärtsilän tulos oli kommenttien ja osakekurssin perusteella pettymys. Minulle se ei sitä ollut yhtiötä toistakymmentä vuotta aktiivisesti seuranneena ja sitä useissa jaksoissa omistaneena - en parasta aikaa, möin position pois aikaa sitten kurssin noustua mielestäni liian korkealle. Sitä se todella olikin.

Wärtsilä on sijoituskursseillani jatkuvasti esille tuomani esimerkki markkinapsykologian tuottamasta hinnoittelun tehottomuudesta. Monipuolinen konepajamme on sinänsä laadukas teollisuusyhtiö, mutta alansa mukaisesti syklinen, eikä se myöskään ole vuosiin ollut likikään kasvuyhtiötä vähänkään tiukemmassa merkityksessä.

Päinvastoin liikevaihto on heilahdellut aika kapeassa ja hitaasti nousevassa haarukassa. Kannattavuus on vakaa heikompinankin aikoina, mikä kertoo yhtiön laadusta, mutta tulos ja osinko lopsuttelevat kovin vaatimatonta vauhtia.

Maailmantalous ei ole matkalla taantumaan, eikä Suomikaan. Kasvu kuitenkin hidastuu merkittävästi, koska epävarmuus syö investointeja. Suomen kasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja ensi vuonna prosenttiin. Suomen tulevan hallituksen on jatkettava väistyvän hallituksen linjalla. Julkisessa taloudessa on säästettävä, työllisyysastetta nostettava ja hintakilpailukykyä parannettava. Ennen kaikkea usko tulevaan on palautettava.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut jyrkästi usean epävarmuutta lisäävän tekijän käännettyä varsinkin teollisuuden tunnelmat laskeviksi. Tämän kevään kehitys riippuu kauppasodasta, Kiinan elvytyspolitiikasta sekä Euroopan kasvua painavien tekijöiden helpottamisesta.

- Vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat viime viikkoina tiettävästi edistyneet, kauppasodan riski on yhä olemassa. Suomen talouden kannalta erityisen haitallista on kauppasodan toteutuminen varsinkin EU-USA -akselilla, pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Maakuntakeskuksista keveimmin verottavat Helsinki, Turku ja Tampere. Kovimmat veroasteet löytyvät pienistä maakuntakeskuksista kuten Kokkolasta, Seinäjoelta ja Kajaanista.

Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän.

Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Keski-Euroopan taloustilannetta kuvaava IFO indeksi on laskenut tammikuussa kohti taantumaa. Odotukset tulevasta ovat laskeneet vielä taloustilannettakin enemmän.

IFO indeksi on meidän Suomalaistenkin kannalta mielenkiintoinen:

• Siinä on mukana paljon samanlaisia yrityksiä kuin Suomen vientisektorilla.
• IFO indeksi pohjautuu investointit- ja kestokulutus- hyödykkeitä maailmankauppaan tuottavaan Saksan talouteen. Näiden tuotteiden kauppa on monasti ennustanut myös palvelujen ja maailmankaupan kehitystä.

IFO indeksin putoaminen alle sataan on monasti ollut huono enne. Musta enkeli on nyt sijoittajan taivaalla.

Tasasummalla kuukausisäästämistä (Dollar Cost Averaging, DCA) kehutaan yleisesti siitä, että mataliin kursseihin saa ostettua enemmän tavaraa ja kalliisiin hintoihin vähemmän. Tasasummasäästäminen vaatii kuitenkin kriittistäkin tarkastelua.

Paras asia kuukausisäästämisessä yksilön kannalta on se, että oma kulurakenne on helppo ennakoida. Palkkapäivänä mieluiten automaattinen tilisiirto arvo-osuustilille pitää homman yksinkertaisena. Vielä jos ymmärtää sijoittaa roponsa mahdollisimman pienten kustannusten indeksirahastoihin, on tulos varmuudella parempi kuin keskimääräiseen aktiiviseen rahastoon sijoittavan henkilön tuotto. Käytännössä indeksille jää jälkeen hieman, mutta ei merkittävästi.

Ensimmäinen ongelma kuukausisäästämisessä muodostuu siitä, että markkinapaniikit kestävät tyypillisesti huomattavan paljon lyhyemmän aikaa kuin nousumarkkinat. Otetaan esimerkiksi vaikka viime marras-joulukuu: Paniikki oli päällä pari kuukautta ja osakkeita sai keskimääräistä halvemmalla vain kahtena kuukautena kahdestatoista.

Mikko Kärnän julkisuushakuisuus on uskomatonta. Mies on ollut eduskunnassa tukemassa soteuudistusta ja nyt kun ongelmia ilmaantuu, teksti on tällaista: ”Esperin käsissä on huonon hoidon seurauksena kuollut todennäköisesti enemmän veteraaneja kuin Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella.”

Kyse ei ole ihan mistään jälkiviisaudesta omalta osaltani. Tuo kirjoitukseni on 4 vuotta vanha. Ulkoistamisen ongelmat ovat olleet omaisten ja ammattilaisten tiedossa 20 vuotta.

Risto Siilasmaan kirja "Paranoidi Optimisti - Näin johdin NOKIAa murroksessa" on mainio kirja josta oppii mitä on hyvä hallitustyöskentely ja mitä siihen kuuluu. Kirja on totuudenmukainen, sisältää tarkkaa asiaa eikä kaihda kertoa virheistä. Kaiken lisäksi sitä on hauska lukea.

Minulla on omakohtainen tieto kirjan alkuosan asioista. Jätin Nokian vuoden 2008 alussa ja tunnen ne ongelmat joita Risto kirjansa alkuosassa kuvaa. Voin allekirjoittaa sen että Riston kuvaus tilaneesta ei voisi olla enemmän yhteneväinen sen kanssa mitä minä olin kokenut. Jopa liiankin yhteneväinen jopa yksityiskohtia myöden.

Riston kuvaus siitä miten hitaasti ongelmat paljastuivat hallitustasolle on sekin totta. Jätin Nokian samoihin aikoihin kun Risto astui hallitukseen ja kirjasta selviää, että oleelliset ongelmat olivat paljastuneet hallitustasolle vasta 5-7 vuoden viiveellä. Ristolle jäi hallituksen puheenjohtajana tosiaan vain jälkien siivoaminen katastrofissa, joka jo oli edennyt liian pitkälle.

Mutta kirjan arvo ei ole yhden yrityksen tilanteen oikeassa hahmottamisessa. Arvo tulee siitä, että Risto on kirjassaan oivallisen hyvillä esimerkeillä pystynyt kuvaamaan sen, mitä hyvä hallitustyöskentely parhaimmillaan on. Kirja sopii vaikkapa oppikirjaksi.

Joulukuun hurja pörssien syöksy ja volatiliteetin nousu tuntuvat enää muistin hämäriin painuvalta painajaiselta. Kurssit ovat nakutelleet yhä ylös, joskin viikon alussa saimme taas muistutuksen, että markkinoiden reippaat liikkeet eivät ole siirtyneet historiaan. Osakkeet kiskaisivat parin prosentin päiväsukelluksen.

Liike korjatui ylös loppuviikosta, mutta se muistutti kaiken voivan muuttua hetkessä. Ja niin ennen pitkää tapahtuukin, taas kerran. Volatiliteetti, joka ohjaa markkinoiden liikkeitä, aaltoilee trendeinä kuten yleensä markkinat. VIX:in keskipitkät trendit ovat olleet parin kuukauden mittaisia viime aikoina, mikä onkin sinänsä aivan normaali sykli.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Ensiksi kiitos Jyrki Toivoselle arvosijoittamisen todellisen profeetan Benjamin Grahamin osakkeen arvonlaskentamallin hyvästä demonstraatiosta. Graham tunnetaan Warren Buffetin oppi-isänä, mikä kertoo oleellisen hänen merkityksestään. Intelligent Investor on todellakin pakkolukemistoa jokaiselle vähänkin vakavasti homman ottavalle sijoittajalle.

Heihin lukeutuvana tunnen Grahamin, mutta kokemuksen myötä olen oppinut suhtautumaan hänen menetelmiinsä kriittisesti. Sinänsä käytän hyvin samantapaisia laskentamalleja kuin Graham, mutta niitä soveltaen. Syy on yksinkertaisesti jo se, että Grahamia ortodoksisesti seuraamalla ostettavia osakkeita ei löytyisi - ne olisivat aina liian kalliita ja riskipitoisia. Kokemus taas kertoo, että se ei ole totta.

Kokosimme vuodenvaihteessa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteita koottiin erityisesti Helsingin pörssin suurten yritysten liikevaihdosta, liikevoitosta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta. Tulosennusteet koottiin seuraavilta osakeanalyysejä julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net. Kaikki tuloskaudelle kootut ennusteet on luettavissa aikaisemmasta artikkelista.

Menneen viikon tulokset
Vuoden 2018 tuloksestaan ehtivät jo raportoimaan Kone ja Telia.

Huom, Yllämainitut Telian Nettotulos (+EPS) ennusteet ja toteumat eivät ole "yhteismitallisia" kts allaoleva pohdinta.

Koneen lukujen ennustaminen onnistui erinomaisesti. Kaikki kokoamamme Koneen luvut osuivat toteutuneisiin lukuihin hyvin ja jopa reilusti tarkemmin kuin "virallisen" konsensuksen luvut.

Muutama viikko sitten laskettiin Sammolle arvoa osinkojen avulla. Idea siinä oli se, että arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa tutustutaan Grahamin PE-malliin, joka on varsin suoraviivainen – ja siten myös varsin karkea tapa laskea arvoa.

Koneen tuore vuosiraportti oli sijoittajille ja analyytikoille pettymys etenkin tuloksen osalta. Osakekurssi sukelsi, vaikka hissiyhtiön tilauskanta oli kasvanut odotettua paremmin, eikä näkymissä suuremmin valittamista ollut johdon mielestä. Liikevaihdon se odottaa kasvavan joitakin prosentteja, joskin maailmantalouden epävarmuus asettaa kysymysmerkkejä. Suurempaa epävakautta se ei silti liiketoiminnassaan näe, vaikka kilpailun toteaakin kovaksi.

Itselleni pettymys oli vain osingon pysyminen edellisen vuoden tasolla. Odotin sen nousevan edes hiukan kuten jo viitenä aiempana vuonna. No, odotan tasanteen jäävän tilapäiseksi, koska varsinaisia ongelmia yhtiöstä on vaikea edelleenkään keksiä. Kasvu lienee taantunut pysyvästi Kiinan rakennusbuumin buustaamista luvuista, mutta ei se vaikuta pysähtyvänkään. Enkä sellaista ainakaan itse odota näin hyvältä yhtiöltä.

Piksun Markkinat/Pörssikurssit sivu on päivitetty. Sivua katsomalla saa nyt nopeasti hyvän yleisnäkemyksen pörssikurssien (Suomi, Ruotsi, Saksa, USA, Japani, Intia) viimeisen vuoden kehityksestä.  Sivulla on lisäksi osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaavan VIX indeksin graafi.

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrän perusteella päättelemään oikeat osto- ja myynti- hetket. Tähän päästään tutkimalla kurssikäyrän liukuvia keskiarvoja.

Oheiseen Yahoo Finance tuottamaan kuvaan on piirretty S&P 500 indeksi ja sen 10- ja 63- päivän liukuvat keskiarvot. Oikeita osto- ja myynti- hetkiä ovat ne jolloin 10 ja 63 päivän käyrät risteävät. Tällä strategialla olisi pystynyt välttämään 2009 kurssipudotuksen sekä muutaman pienemmän notkahduksen. Strategia olisi tuottanut pitkällä aikavälillä paremmin kuin osta- ja pidä- menetelmä. Nyt strategia kehoittaa myymään osakkeita.

Tein muutamia vuosia sitten kaksi sijoitusta. (hieman eri ajanjaksoilla) Sijoitus yritykseen A tuotti noin sata prosenttia useamman vuoden aikana. Toinen sijoitus yritykseen B teki tappiota noin 40%:ia myös useamman vuoden aikana. Kumpi sijoituksista on ollut hyvä päätös? Tämä on kompa. Todellisuudessa molemmat päätökset olivat huonoja. Lopputulos ei aina kerro päätöksen laadusta. Joskus sijoittaja on vain onnekas typerys, kuten allekirjoittanut oli tehdessä sijoitusta yritykseen A. Sijoituspäätöksen lopputulokseen vaikuttavat asiat voidaan jakaa kahteen eri osaan. Laatuun ja onneen. Jälkimmäistä voi kuvata myös sanalla sattuma.

Suomen Yrittäjät on teettänyt yrittäjägallupin, jonka mukaan yrttäjät ovat huolissaan verokannusteista, joilla käytännössä kehoitetaan ottamaan varat pois pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

 Vero on pieni jos osingon määrä jää alle 8% yrityksen arvosta (lähinnä vapaasta omasta pääomasta) kunhan osingon määrä ei ylitä 150'000€/osakas rajaa. Esimerkiksi Virossa osakeyhtiön tilikauden voittoa ei veroteta lainkaan. Veroa maksetaan vain ulos maksetusta osingosta. Viron malli kannustaa kasvattamaan yritystä kun taas Suomen malli kannustaa maksamaan rahoja ulos yrityksestä.

Suomen Yritttäjien mukaan verotuksen ja yrityksen kasvuun kannustamista kannattaa lisätä, jos halutaan lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

- Kyselystä käy ilmi se, että yrittäjät kannattavat verojärjestelmän uudistamista, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.

Niin ymmärrettävää, ja niin surullista: kansa innostuu sijoittamisesta aina väärään aikaan. Kun suhdanne paahtaa stratosfäärissä ja on siten väistämättä kohta tulossa alas, osakkeista innostuvat kaikki. Sijoitusvihjeitä sataa suhdanteen huipulla niin taksissa, kapakassa kuin somessa. Tohina on mahdoton, vaikka osakkeiden hinnat paukkuvat taivaalla ja kokemus kertoo niiden tulevat sieltä alas kohtalaisen lyhyen ajan sisään.

Mutta minkäs pieni sijoittajaparka teet, kun alan ammattipoppaväkikin lyö vain kaasua. Riskien mainostetaan olevan matalat, vaikka noususuhdannetta on kestänyt yli kaksi vuotta eli normaalin noususyklin verran, ja osakkeet ovat laajasti ottaen kalliita.

Hitaasti kasvavien syklisten yhtiöiden P/E-luvut eivät edes kolmessakymmenessä ravistele herätyskelloja. Sitä eivät tee hypeosakkeiden kolmenumeroiset arvostuskertoimet. Valtamedia ihastelee huippusuhdannetta vihjaamatta sijoittajaparoille, että jokaisessa juhlassa välähtää valomerkki.

Yhdysvaltojen sijoitusmarkkinoiden ydin, Wall Street, suhtautuu ambivalentisti, kaksijakoisesti tulevan vuoden kehityseen. Osa Wall Streetin vaikuttajista on alkavan pörssivuoden suhteen positiviisia ja osa negatiivisia.

Wall Streetin suurimmat huolet liittyvät kahteen asiaan:

• Riskiin siitä että Yhdysvaltojen talous ajautuu jossakin vaiheessa taantumaan
• Huoli Kiinan talouden tilasta ja sen kehityssuunnasta

Nordean mukaan riskit siihen että tulee hyvä vuosi tai että tulee huono vuosi ovat kummatkin merkittäviä. Nordea pitää osakkeet peruspainossaan.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Ennen kuin Q4/2018 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin koostin tunnuslukuvertailun (PE ja osinkotuotto) sekä scatterkuvaajat PE:n suhteesta osinkotuottoihin ja ROEen. Talousmentor-yritysanalyysi on nyt tehty 75 eri yrityksestä, joista 32 on Suomi-yhtiöitä, joille olen tehnyt tämän kirjoituksen.

Markkinakatsaukseni jälkeen ja miksei laajemminkin markkinoilla sentimentti tavan mukaan pyörähti nurinniskoin, kun pörssit ankaran paniikin päätteeksi ja vastoin yleistä odotusta kiskaisivat kunnon kp-trendin ylös. Nyt jo mm. aktiivinen lukija Jukka arvioi minun hutaisseen pahan hudin, koska alunperin odotin pohjia kevään korvalle suurinpiirtein.

Kuten jo heti vuodenvaihteessa sanoin, odotinkin keskipitkän trendin kääntyneen ja pidin mahdollisena saman tien, että markkinan pohja oli siinä. Mutta missään nimessä varmana en sitä pidä. Tämä tammirallin reippaus ei sitä vielä itsessään todista. Sellaisen automaattisen johtopäätöksen tekevä reagoi omiin helpottuneisiin tunteisiinsa, ei tekniseen analyysiin ja historiaan.

Rajuja pudotuksia seuraa aina rajuja korjausliikkeitä, se on normi. Siitä ei vielä voi päätellä mitään. Tällaisia tilanteita on markkinahistoria pullollaan.

Jos siitä vielä epäuskoa oli, niin syksystä asti markkinat ovat antaneet lukkarin kovalla kädellä oppitunnin trendeistä. Kuin suoraan kalenteria seuraamalla kurssit ovat paahtaneet hurjia melko tarkkaan kuukauden mittaisia keskipitkiä trendejä alas ja ylös. Kun jouluna tuli taite vuosikausiin pahimman paniikin päätteeksi, kp-trendi posautti ylös juuri siten kuin olen niiden kuvannut toimivan – ja kuten teki jo teknisen analyysin perustaja Charles Dow 1800-luvulla. Markkinoiden ja talouden lainalaisuudet ovat muuttumattomat.

Povasin tämän nousevan kp-trendin yllättävän valtaosan arvioitsijoista kestollaan ja tasaisuudellaan, eikä arvio kovin pieleen mennyt. VIX olikin toistaiseksi laskussa eikä nousussa kuten konsensus oletti. Sanoin itse jo viikkoja sitten VIX:in piikanneen, ja laskussa se on ollut – kuten nousevaan kp-trendiin tietysti kuuluu. Eiväthän osakekurssit nouse kuin volatiliteetin laskiessa.

John Maynard Keynes kehitti maailmankuulun talousopin, jonka mukaan valtion tulee taantuman aikana elvyttää taloutta ottamalla velkaa ja esimerkiksi teettämällä infrastruktuuritöitä. Talous elpyy valtion avittamana nopeammin ja vähemmin vaurioin. Mutta kivuliaat vuodet 2009-2016 osoittivat että tämä talousteoria ei enää toimi Suomessa. Talous ei enää valtion budjettielvytyksellä ja velanotolla elvy, päinvastoin se kurjistuu. Mutta miksi näin? Tämä anasaitsee selityksen.

Oheinen kuva kertoo oleellisen Keynes:n talousteoriasta:

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut lausunnon Suomen taloudesta.  IMF toivoo että Suomi lisää talouden dynaamisuutta:

• Työntekijöille voisi antaa perusoikeuden itsenäiseen työehdoista sopimiseen esimerkiksi työpaikan omien työehtosopimuskäytöntöjen puitteissa.
• Työttömäksi jäämisestä maksettavia kannusteita voisi muuttaa niin että työttömäksi jäävän kannattaa hakea työhön pian työttömäksi jäämisen jälkeen
• Kannusteita tarvittaisiin lisää niin että ihmiset siirtyisivät halukkaammin työpaikasta toiseen

Taloudellisten analyysien pitäisi olla järkiperäisiä ja erittäin tieteellisiäkin, mutta sitä on vaikea uskoa jälleen kerran viime kuukausien käänteiden perusteella. Vielä syyskuussa ennusteet ja arviot eivät nähneet sijoittajien tulevaisuudessa huolen häivää. Sitten markkinat rysähtivät kuten ne muutaman vuoden välein tekevät, ja yhtäkkiä myös pitkän aikavälin ennusteet on rukattu uusiksi.

Kun muutama kuukausi sitten vähän minkä tahansa omaisuusluokan mutta varsinkin osakkeiden tuotto-odotukset olivat ruusuiset, nyt samoille instrumenteille povataan laihoja tuottoja jopa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Se on yksinkertaisesti absurdia.

Theresa Mayn brexit-sopimus otti odotetusti takkiinsa parlamentissa, joskin vieläkin suuremmin luvuin kuin uskoin. Omat kiskoivat häneltä mattoa alta laajalla rintamalla. Mutta näinhän se on ollut koko sotkun alusta asti – britit ovat todella hajallaan suhtautumisessaan EU:hun. Kun iso osa haluaa pysyä siinä entisin ehdoin ja osa irrottautua hintaa kysymättä, tulosta ei kannata ihmetellä.

EU antaa nyt varmasti Britannialle jatkoajan, koska harvat kovapäisimmät brexitistit poislukien haluavat sopimuksetonta eroa. Mutta valitettavasti on mahdoton nähdä, mitä se hyödyttää. Armottomat ristiriidat Britannian sisällä eivät katoa minnekään. Samantekevää, mihin suuntaan luonnosta väännetään, niin aina se erkaantuu yhä kauemmas joidenkin leirien tavoitteista.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät urillaan hitaasti.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti. Tiedot käyvät ilmi EVA Analyysista Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon ja etenemisen kannustimista.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoteen 1986, joka oli historiallisessa mielessä tapahtumarikas.

Koska vuoden 1986 kirjeen pääaiheena oli USA:n verouudistus, niin tässä kirjoituksessa kerrataan 10 vuodelta eli vuosilta 1977-1986 aiheet:
1) Osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys.
2) Pääoman kiertonopeus ja tuottoprosentti
3) Berkshiren taloudelliset tavoitteet

Kun huolet taloussuhdanteen kääntymisestä laskuun kasvavat, institutionaaliset sijoittajat vähentävät riskejään lisäämällä sijoituksia reaaliomaisuuteen. Tämä selviää BlackRockin vuosittain institutionaalisten asiakkaidensa parissa tekemästä globaalista selvityksestä.

Selvitykseen osallistui 230 BlackRockin institutionaalista asiakasta, joiden hallinnoimat varat ovat yhteensä yli 7000 miljardia dollaria globaalisti. Yli puolet (51 %) vastaajista aikoo vähentää sijoituksiaan julkisesti noteerattuihin osakkeisiin vuonna 2019. Trendi kiihtyy, sillä osakevähentäjien osuus oli 35 % vuonna 2018 ja 29 % vuonna 2017. Trendi näkyy selvimmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä yli kaksi kolmasosaa (68 %) vastaajista suunnittelee vähentävänsä osakesijoituksia. Manner-Euroopassa luku on vain 27 %.

Selvennän vielä lyhyesti tuossa palautepalstalla jo käytyä keskustelua teknisen analyysin taustasta ja historiasta. TA:n on siis keksinyt Charles Dow, joka vaikutti 1800-luvun loppupäässä ollen perustamassa sekä Wall Street Journalia että Dow Jones -yhtiötä. Molemmat ovat sijoittajille yhä todella tuttuja instituutioita. Jälkimmäinen tunnetaan Dow Jones – osakeindeksistä, joka on ensimmäinen ja yhä lajissaan tunnetuin. Siihen pääsevät ja siellä pysyvät vain todelliset laatujättiläisyhtiöt.

Charles Dow´n omana aikanaan mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka siis ovat todella vanha taloushistoriallinen ilmiö, kuten modernin taloustieteen perustaja Adam Smithkin on analysoinut jo 1700-luvulla. Ja suhdanteet olivat hänen mukaansa liki ylihistoriallinen ilmiö, kuten asian näki myös Dow.

Uskotaan että hyvät osingonmaksajat pärjäävät parhaiten kurssien laskiessa.  Mutta onko asiassa perää?

Kyllä asiassa on perää. Oheisessa kuvassa on USA:n pörssin hyvien osingonmaksajien (high dividend etf / HDY) viimeisen puolen vuoden kurssikehitys verrattuna S&P 500 indeksiin.

Indeksi on laskenut puolessa vuodessa vajaat kymmenen prosenttia kun taas hyvien osingonmaksajien kurssi on pysynyt ennallaan. Kannattaa todellakin keskittyä hyviin osingonmaksajiin silloin kun kurssit yleisesti laskevat tai ovat volatiilit.