Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

USA:n korkokäyrä (10v korko miinus keskuspankkikorko;  kuvan käyrä) on kääntynyt negatiiviseksi ja ennustaa taantumaa. Jos taantuma alkaa niin milloin?  Tällä kertaa asiaan on olemassa vastaus. Pian USA:n 3.11.2020 presidentinvaalien jälkeen. Siis runsaan vuoden kuluttua.

Ajoitukseen on olemassa syitä:

• Istuvaa presidenttiä ei yleensä uudelleenvalitu silloin kun taantuma kourii kansakuntaa. Donald Trump tietää sen ja hän ja hänen keskuspankkinsa, FED, tekevät kaikkensa siirtääkseen taantuman presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.
• Taantuma on monasti alkanut vasta vuoden tai kahden kuluttua korkokäyrän kääntymisestä. Tämä luonnollinen viive on Donald Trumpin puolella. Hän ehtii luultavasti vaaleihin ennen pahaa säätä.

Kirjoituksessa tutustutaan tapaan asettaa salkun sekä yksittäisen position riskitaso. Sääntönä voi olla, että salkun kokonaisriski on 5 prosenttia ja yksittäisen treidin riski on 1 prosenttia salkun arvosta. Näiden avulla treidaaja tietää ennakolta maksimitappion sekä tuottotavoitteen.

Lisäksi loin Excel-templaten, jolla riskinlaskenta käy kätevästi.

Palveluiden osuus työvoimasta ja bruttokansantuotteesta kasvaa. Miten suuri osa yhteiskunnasta loppujen lopuksi päätyy palvelutuotantoon ? USA:n talouden rakenne näyttää suuntaa.  Tavaratuotannon osuus on siellä stabiloitunut suurin piirtein 15...16% vaiheille ja palveluita tuottaa suurin piirtein 85% kansasta.

Väitetään että palvelutuotannon tehokkuutta on vaikea nostaa. Palveluissa tarvitaan käsiä ja ihmisiä eikä ihmisiä voida loputtomasti tehostaa. Väite on kun kuitenkin väärä. Suuri osa käyttämistämme palveluista on sähköisiä kuten nettipelaamista, verkkolehtien lukemista, sosiaalista mediaa ja PC- ja kännykkä- pelejä. Näiden tuotanto on tehokasta eikä vaadi hoivaavia käsiä eikä ymmärtävän sairaanhoitajan katsetta. Palvelutuotanto on monilla osa-alueilla tehokasta ja käytämme yhä enemmän noita kaikkein tehokkaimpia palveluita.

Vuokra-asunto toimii vuokrasuhteen aikana vuokralaisen kotina, eikä vuokranantajalla voi käydä asunnossa sopimatta siitä vuokralaisen kanssa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus päästä asuntoon esimerkiksi jos hän on aikeissa myydä asunnon tai vuokraamassa sitä uudelleen. Vuokranantajalla on myös kerran vuodessa, tai muuten perustellusta syystä, oikeus tarkistaa asunnon kunto.

”Huoneistossa käynneistä tulee sopia etukäteen osapuolten kesken. Vuokranantajan ja vuokralaisen on huomioitava toistensa toiveet sovittaessa käyntiajankohtaa, mutta kohtuuttomasti vuokralainen ei saa vaikeuttaa vuokranantajan pääsyä asuntoon silloin, kun tällä siihen on oikeus”, toteaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Niklas Nygren.

Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.

Olen Piksussakin usein eritellyt, kuinka sijoittamisen suuria harhakuvia on uutisten ja virallisten tietojen merkityksen ylikorostus. Hitusen karrikoiden voi sanoa, ettei niihin pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä. Tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.

Opiskelijat ovat nostaneet esille sen epäkohdan, että heillä omasta mielestään ainoana ihmisryhmänä ei ole palkallista lomaa. Oikeastaan sitä lomaa ei pahemmin taida olla monella yrittäjilläkään, mutta mitäpä pienistä.

Joka tapauksessa aihetta on Helsingin Sanomissakin perusteltu varsin laajasti, mutta siitäkään huolimatta minä en oikein perusteluja usko.

Aivan ensimmäinen neuvoni on, että älkää hyvät ihmiset opiskelko. Suomi tarvitsee paljon enemmän taitavia, avuliaita käsiä kuin sukupuolentutkimuksen dosentteja, jotka kouluttavat lisää sukupuolentutkimuksen dosentteja.  Aiemmin lapset harjoittivat sukupuolentutkimustaan tohtorileikeissään, mutta nykyään aikuiset sukupuolentutkijat leikkivät tohtoria.

Kotimaan matkailun suosio kasvaa lähes lineaarisesti ilmastonmuutostietoisuuden kanssa. Suomalaiset valitsevat yhä useammin lomakohteekseen Suomen, eivätkä enää lennä aina tilaisuuden tullen Thaimaahan tai Kanarian saarille.

Onko kotimaan matkailu sitten nykyään pelkkä ilmastoteko? Tuskinpa. Vaikka moni varmasti punnitsee matkakohteitaan myös ilmaston näkökulmasta, on selvää, että useimmat viettävät lomansa siellä, missä itse eniten tahtovat. Suomessa on upeita paikkoja ja moni meistä ”paikallisista” ei ole nähnyt niistä murto-osaakaan. Siksi on erittäin hienoa, että kiinnostus Suomesta lomakohteena kasvaa jatkuvasti.

Osaltaan kotimaan matkailu on myös muoti-ilmiö. Ennen oli cool käydä pakettimatkalla Etelä-Euroopassa, mutta nykyään voit saada suurimmat selkääntaputukset ympäristöystävällisestä vaellusreissusta kansallispuistoon, jossa ”hiljennyit metsän siimeksessä”.

Treidaajan tulisi asettaa stop loss siihen kohtaan, joka kertoo sen, ettei treidi ja siihen liittyvä setup enää toimikaan. Tappiot tulisi ottaa nopeasti, ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Treidaus on selviytymistaistelua ja sitä pitäisi pelata puolustuksen, ei hyökkäyksen kautta.

Toivotaan toivotaan -strategialla tappiot jatkavat usein kasvamistaan ja pääoma jää kiinni heikosti tuottavaan kohteeseen. Vaihtoehtoiskustannus (”opportunity cost”) voi nousta korkeaksi, mikäli jostain muusta kohteesta olisi saanut tuottoja.

Kesällä asuntomarkkinat ja vuokraussesonki ovat kuumimmillaan kun uudet opiskelijat hakevat asuntoa. Panostamalla vuokralaisen valintaan vuokranantaja pystyy ehkäisemään monia vuokraukseen liittyviä riskejä.  Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Magda El Agoz kokosi vinkit onnistuneeseen vuokralaisen valintaan:

1. Panosta vuokrausilmoitukseen       

”Vuokralaisen etsiminen lähtee liikkeelle jo vuokrausilmoituksesta. Hyvään ilmoitukseen kannattaa panostaa”, Magda El Agoz sanoo.

Bollingerin rajat (engl. Bollinger bands) kertovat osakkeen hinnan viimeaikaisen vaihteluvälin. Osakkeen hinta on ollut vakaa jos Bollingerin ala- ja ylä- rajat ovat lähellä toisiaan. Rajat löytää useimmille suomalaisille osakkeille muun muassa verkkopalvelusta Euroland.com.

Oheisessa kuvassa on Euroland.com:n laskemat bollingerin rajat SSAB:n alkuvuoden kurssille. Kuvasta nähdään että ala- ja ylä- rajat ovat juuri nyt melko lähellä toisiaan. Kurssi on ollut vakaa. 

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta, miten Suomella on kaksikin erinomaista ehdokasta Euroopan Keskuspankin johtoon. Ehdokkaat olivat niin hyviä, että Juha Sipilä ei halunnut laittaa heitä edes järjestykseen paremmuuden mukaan.

Valitettavasti lienee kuitenkin niin, että Ranskassa ja Saksassa luetaan liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta. Paha juttu.  Ehdokkaat siis olivat Erkki Liikanen ja Olli Rehn ja valituksi tuli toki Lagarde.

Pohditaan sitten hiukan ehdokkaiden paremmuutta. Juhani Suomen kirjoittamassa Mauno Koiviston elämäkerrassa on käytetty lähteinä sosiaalidemokraattien asiakirjoja, joissa Erkki Liikanen ankarasti arvostelee neuvostovastaisuutta Suomessa. Tämähän tapahtui tietenkin 1980-luvun lopulla jolloin koko Neuvostoliitto painui vessanpytystä alas kovalla kolinalla. Tällainen visionääri Suomella oli siis tarjottavanaan Euroopan Keskuspankin johtoon.

Julkaistu: heinäkuu 3, 2019 I Kirjoittaja: Heikki Ikonen

Ruotsin keskuspankki piti tänään repokorkonsa ennallaan. Se on edelleen -0,25 prosenttia. Korkojen nousuun keskuspankki uskoo vasta ensi vuonna eli erittäin kevyt rahapolitiikkaa jatkuu. Muuallahan sitä ollaan keventämässä edelleen, Yhdysvalloissakin koronlaskuja pidetään melko varmana viimeistään syksyllä. EKP lupaa elvytystoimia.

Kirjoituksessa tutustutaan oskilaattoreihin Stochastic ja RSI sekä niiden laskentaan ja tulkintaan. Oskilaattoreiden sanotaan toimivan paremmin sivuttaisliikkeessä (”range”), kuin varsinaisessa trendaavassa ympäristössä.

Erilaisten indikaattorien käyttöä tutkiessa treidaajan on syytä pysähtyä miettimään, että antavatko indikaattorit tietoa ostajien ja myyjien epätasapainosta markkinoilla?

Osakeyhtiölaki muuttui heinäkuun alussa ja pääomapakko poistui. Oy:n perustaminen onnistuu siis nykyään ilman aiempaa 2 500 euron minimipääomaa. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiömuodoksi kannattaa automaattisesti valita osakeyhtiö. Yhtiömuotoihin on syytä perehtyä huolella, sillä esimerkiksi toiminimi voi olla monelle yrittäjälle edelleen osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat kirkkaasti kaksi suosituinta yhtiömuotoa Suomessa. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten ne poikkeavat toisistaan oleellisesti.

Monet sijoittajat ja analyytikot keräävät pörssiyritysten taloustietoja järjestelmällisesti yritysten osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksistä. Tälläisiin tietoihin perustuen tuotetaan ennusteita esimerkiksi yrityksen liikevaihdon tai nettotuloksen kehityksestä. Ennusteita päivitetään, kun yritys julkistaa osavuosikatsauksensa tai muuta uutta ja merkittävää tietoa ilmaantuu.

Toisistaan riippumattomasti tuotetuista ennusteista voidaan laskea "konsensusennuste" mediaanina tai keskiarvona valitusta taloustiedosta esimerkiksi osakekohtaisesta tuloksesta. Konsensusennuste kiteyttää markkinoiden odotukset yrityksen tuloskunnolle. Usein osakkeen kurssi laskee, mikäli yhtiön tulos ei yllä konsensusennusteessa ilmoitettuun tasoon. Vastaavasti kurssi nousee mikäli yhtiön ilmoittama tulos ylittää konsensusennusteen mukaisen tuloksen. Joskus kurssireaktio osavuosikatsauksen julkistuksen yhteydessä perustuu johonkin muuhun seikkaan esimerkiksi siihen, että yhtiö ilmoittaa tulevaisuudennäkymiensä merkittävästä muutoksesta.

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen laski kesäkuussa -14 tasolle, joka on alin lukema viiteen vuoteen. Kuluttajat ovat keskimäärin hyvin perillä talouden tilanteesta;  monasti paremmin kuin ekonomistit.

Oheisessa kuvassa on kuluttajien luottamus ja OMX Hex CAP indeksin kehitys. Pörssin arvostus ei yleensä nouse silloin kun kuluttajien luottamus laskee nollan alapuolelle tai peräti alle -10 lukeman, kuten nyt.  Tähän on syyt:

• jos kuluttajat epäilevät Suomen taloutta niin he alkavat karttaa riskiä ja silloin osakkeita kartetaan sijoituskohteina
• kuluttajien luottamuksen laskiessa tullaan varovaisiksi myös investointien ja kuluttamisen suhteen ja sen seurauksena myös Suomen talous monasti heikkenee

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

• Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

• Hyvä turvallisuustilanne.

• Vähäinen korruptio.

• Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +10.7%, alusta (27-05-2010) +105.8%

Yleistä

Masentavinta nykyään on että hyvä uutinen on se että Trump ja Xi eivät lähteneet G20 kokouksesta ovet paukkuen. Mitään ei varsinaisesti saavutettu. Mutta jo se että ollaan edelleen puheväleissä on olevinaan loistouutinen. No, saatiin edes pieni tulitauoko kauppasotaan ja Huawei voi taas ostaa amerikkalaisilta yrityksiltä kunnes Trump toisin twiittaa. Näemme varmaankin nyt riemuhyppyjä pörsseissä. Muualla on toki saavutettu jotakin positiivista: EU ja etelä-amerikan MERCOSUR saivat neuvoteltu kauppasopimuksen joka alentaa osin korkeitakin tullimuureja. Tämä kirittää varmaankin mm. Brasilian ja Argentiinan talouksia.

Samaan aikaan voidaan jo nähdä kuinka kauppasota on alkanut muuttaa toimittajaketjuja. Vietnamissa investoidaan minkä ehditään kaikkeen vaatavalmistuksesta kännykkätehtaisiin. Taiwanin Hon Hai (tai Foxconn) etsii epätoivoisesti uusia asiakkaita kiinan tehtailleen ja yrittää samalla diversifioida jotta Apple ei olisi niin suuri osuus liikevaihdosta. näin talous toimii, tullien kanssa voidaan elää, ja toimitusketjuja säädetään vähitellen edullisemmiksi. Jo pelko tulleista aiheuttaa muutoksia. Kuka haluaa nyt viedä tuotantoa Kiinaan? Olen jo itsekin nähnyt uusia lomakkeita joissa loppuasiakkaat tiedustelevat miten mahdolliset tullit vaikuttavat tuotteiden hintoihin, ja mikä alkuperämaa onkaan. Tullit tuovat mukanaan uudet konsultit joiden avulla vähennetään tullien vaikutuksia. Keinoja on erilaisia. Yrittään muuttaa alkuperämaata tuottamalla "merkittävää lisäarvoa" jossakin edullisemmassa maassa. Voidaan myös perustaa vapaavarastoja joiden avulla tullit maksetaan vasta kun ne otetaan varastosta (eli asiakas on ostanut). Näin myöhennetään tullien maksua ja voidaan toivoa että niistä on luovuttu ennen kuin tavaraa tarvitaan.

Paljon tulleja pahempi vitsaus on mustat listat ja "strategisen" teknologian vientikiellot. Tästä voi seurata teknologian balkanisoituminen jossa eri puolilla mailmaa käytetään toisistaan riippumattomia ja yhteensopimattomia teknologioita. Osittainhan näin on jo kännykkä-applikaatioiden osalta käynyt. Kiinassa ei kovin moni länsiappi toimi. Pitkän päälle tämä ei ole kenekään, eikä varsinkaan amerikan etu. USA:n teknologiajätit ovat jo pitkään jyränneet monella alalla. Nyt pakotetaan esiin vaihtoehtoja joihin saattaa valua Kiinan lisäksi muitakin Aasian maita.

USA:n talouskasvu ja sen mukana työllisyys ja pörssikurssit ovat aina vaan jatkaneet vahvoina vaikka ole jo pitkään odotelut muutosta. Ja kansa on kohtuullisen tyytyväistä: "It´s the economy stupid". Tällä vauhdilla Trump valitaan uudelleen ja saamme seurata hänen aamuyö-twiittejä toiset neljä vuotta.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää! Johdannaiset ovat nyt minun tapaan kesälomalla joten kurssikehityksiä ei tavitse koko ajan murehtia laiturin nokassa.

Suomalaiset pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 72 yrityksestä vuonna 2018  – listautumisinto on laantunut merkittävästi. Noin puolet Helsingin pörssiin listautuneista yrityksistä sekä päämarkkinalla että First North -listalla on viime vuosina ollut pääomasijoittajataustaisia, kertoo Pääomasijoittajat ry:n tilastot. Yhdistys on kerännyt listan pääomasijoittajien salkuissa olevista yrityksistä, joilla on potentiaalia listautua lähivuosina.

Potentiaaliset pörssilistautujat:

Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, joilla on vahvaa kasvupotentiaalia. Startup- ja kasvuyrityksille pääomasijoittajat tarjoavat monipuolisesti tukea  kasvusuunnitelmien toteuttamiseen. Jokainen onnistunut pääomasijoitus päätyy noin 5-7 vuoden kuluessa sijoituksesta kohdeyhtiöstä irtautumiseen. Omistuskauden päätteeksi yhtiöstä irtaudutaan esimerkiksi listaamalla se pörssiin, myymällä yhtiö teolliselle ostajalle tai toiselle pääomasijoittajalle seuraavan kasvuvaiheen toteuttamiseksi.

Lobbaamisen tarkoitus on edistää tietyn eturyhmän tai yritysryhmän etua muun muassa tuomalla julkisuuteen tämän eturyhmän edun mukaisia tosiasioita. Lobbaaminen muistuttaa siinä mielessä mainostamista, että tarkoitus on esitellä tosiasioita, jotka näyttävät eturyhmän edut yhteiskunnan kannalta hyvinä asioina.

Lobbaus nauttii Suomessa valtiovallan erityistä suojelusta. Lobbaajat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden ei tarvitse julkistaa tilinpäätöstään ja tämä varmistaa rahoitusta moniin tarkoituksiin. Anders Blom:n väitöskirja vuodelta 2018 luotaa lobbauksen merkitystä Suomalaisessa yhteiskunnassa. "Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi", Blom toteaa.

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Finanssialan keskusliiton projektityöntekijä "Daniel Bäckström" valottaa blogissaan "Mitä olen oppinut lobbaamisesta" asian parempaa puolta:  "Lobbaaminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista vaikuttamista yhteiskunnassa, eikä se ainoastaan kohdistu poliittiseen päätöksentekoon, vaan tuo lisäarvoa myös laajemmin. Poliitikkojen tapaaminen kuvastaakin vain merenpinnan yllä pilkottavan jäävuoren huippua – sen pinnan alle ulottuvissa perustuksissa FA:n asiantuntijat tuottavat suunnattomasti lisäarvoa päätöksenteon tueksi. " Daniel Bäckström toteaa. 

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.

Nordean Hertta Alava arvelee Venäjän talouden kasvavan Suomen kaltaisella aneemisella 1-2% nopeudella. 

Venäjän pörssin tämän vuoden rajun nousun takana on yksi yritys Gasprom, joka on päättänyt siirtyä hieman anteliaampiin osinkoihin ja ilmeisesti myös parempaan hallintotapaan.

Venäjän talous on stabiili, keskuspankki on hoitanut tehtäväänsä mallikkaasti ja erinomaisesti on hoidettu myös valtion talouden tasapainoa. 

Sanktioita ei olla poistamassa, mutta talous ja kauppasuhteet ovat niihin jo sopeutuneet, eikä sanktiot enää aiheuta negatiivista riskiä.

Lisää tietoa: Nordea

Suomen Pankki piti kesän alussa mainion tietoiskun Venäjän taloudesta. 

Venäjää ja Suomea erottaa toisistaan yhteiskunnan säännön- ja lain- mukaisuus ja siihen suhtautuminen.  Venäläinen ajattelutapa kunnoittaa voimakkaan johtajan, vahvan miehen, oikeutta kun taas Suomalaiset kunnioittavat enemmän sääntöjä ja lakeja.

Venäjä on Suomea liberaalimpi markkinatalous, jossa yksittäisillä ihmisillä on suurempi oikeus onnistua tai epäonnistua. Suomi on sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana ja kaikki menestyvät tai epäonnistuvat valtionhallinnon ohjaamana samalla tavalla ja yhdessä.

Tässä muutamia poimintoja Suomen ja Venäjän talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä:

Sijoituksen arvo voi myös laskea.

2000-luku on ollut alhaisten ja laskevien korkojen aikaa. 2000-luvun alussa ilmiöön vaikutti 2001 terrori-iskut.  Koko tuona aikana velkavivun käyttäjät ovat hyötyneet suuresti: on ollut helppo ottaa lainaa jopa yhden prosentin korolla ja sijoittaa osakkeisiin jotka tällä hetkellä tuottavat esimerkiksi jopa 10 % osinkoja.

Koko 2000-luvun olen miettinyt, missä kohtaa tämä yhtälö falskaa. Kysymys on ollut sitäkin konkreettisempi, kun 2008 – 9  finanssikriisiä olemattomat  korot eivät estäneet.

On ilmeistä että hallituksilla on suuri halu pitää korot alhaalla ja suuri kyky pakottaa keskuspankki niin tekemään.

Neljä suomalaisyhtiötä, Neste, Amer Sports, UPM-Kymmene ja Kesko ylsivät Boston Consulting:n maailman viidensadan eniten sijoitustuottoja tuottaneen yrityksen joukkoon. Neste nousi peräti 30 tuottoisimman yrityksen joukkoon.