Tuloskausi lähtee tällä viikolla käyntiin USA:ssa ja Nordean Antti Saari pitää mahdollisena että tulokset ovat jo hieman viime vuotta parempia.

Perusteollisuus ja raaka-aine yrityksien tuloksien odotetaan edelleen heikkenevän kun taas muilla yrityksillä odotetaan menevän jo ihan kivasti. 

Lisää tietota:  Nordea viikkoraportti

Jokainen suomalainen maksaa työeläkettään varten noin 24% bruttopalkasta. Osa summasta näkyy palkkalaskelmassa ja osa on piilossa työntekijältä (ns. työnantajan maksama osuus). Riittääkö tämä summa tulevaisuudessa?

Kysymys on liian kapea-alainen. Tyeläkemaksun keräämiseen liittyy ajatusvirhe. Ei pelkällä rahalla saa mitään, tarvitaan aina myös tekeviä käsiä. Vanhus ei saa tekeviä käsiä avukseen pelkällä rahalla, ellei niitä käsiä ole. Molempia tarvitaan, investoitua omaisuutta (taloja, teitä, tehtaita) ja ihmisiä jotka niissä hyörivät. Pelkällä investoidulla omaisuudella ei eläkkeitä voi maksaa. Ei auta vaikka omaisuutta olisi kaksin verroin, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä omaisuutta arvostavat.

Mitä pitäisi tehdä? Olisi varsin oikeudenmukaista, että työeläke olisi sidottu sekä lapsilukuun että elämän aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Silloin olisi molemmilla eläkkeisiin oleellisimmin vaikuttavalla tekijällä (investoidulla pääomalla ja ihmisillä) arvo myös eläkettä itselleen kartuttavan kannalta. Lasten oikea arvostus korjaisi syntyvyyden ja aikanaan eläkkeillemme olisi myös maksajat. Toteutuisi parempi tulevaisuus kaikille ja parempi tarkoituksenmukaisuus.

Tulevaisuus on jo nurkan takana, sillä olemme kääntämässä lehteä seuraavalle vuosikymmenelle. Jos nyt katsottaisiin taaksepäin ja tarkasteltaisiin mennyttä 2010-luvua, nousee yksi asia selkeäksi ykköseksi: mobiililaitteet. Internet on levinnyt 2010-luvulla elämämme jokaiselle alueelle, ja siinä on ollut välineenä meillä jokaisella lähes koko vuorokauden mukana oleva laitteemme, älypuhelin.

Mobiilius tulee jatkamaan leviämistään ja kasvuaan myös 2020-luvulla ja paljon puhuttu ja luvattu 5G-verkko tuo myös mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia netin toimintoihin, mutta ne ehtivät todellisuuteen vasta 2020-luvun loppupuolella.

Parahultainen neuvottelutila. Tuolla voisi varmaan soveltaa rva Jenni Haukion suosimaa vegaania ruokavaliotakin?

Jatkan vielä aiheesta Venäjä turvallisuusongelmana.

Kului muutama päivä, ja Iran kertoi ikävän ja kannaltaan ”nolon” asian eli, että ampui vahingossa alas Teheranista lähteneen siviilikoneen. Vastuulliset joutuvat vastuuseen, ilmoitetaan.

Ainakaan itse en ole mieltänyt Irania miksikään avoimuuden perikuvaksi. Siihen nähden on ikävää ja pelottavaa ajatella, että itäinen rajanaapurimme on ESIMERKIKSI ampunut alas Kalevan, kaksi korealaista matkustajakonetta ja malesialaiskoneen. Sen lisäksi maan muut rikokset ovat mittaamattomat.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen Elekta, joka valmistaa syöpäsairauksien ja kasvainten hoitoon ja diagnosointiin tarkoitettuja sädehoidon ja magneettikuvauksen laitteita. Elektan tuotteita on myyty yli 120 maahan ja yhtiöllä on noin 4 000 työntekijää. Elektan markkina-arvo on noin 45 miljardia kruunua.

Kuva: https://www.elekta.com/radiotherapy#gallery

Sädehoitolaitteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 6 – 8 prosentin vuositahdilla. Vuonna 2012 tehtiin yli 14 miljoonaa syöpädiagnoosia ja määrän uskotaan nousevan noin +75 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa ihmisten eliniän kasvu sekä väestön ikääntyminen.

Elektan päämarkkina on USA, mikä vastaa noin 25 prosenttia yhtiön myynnistä. Toiseksi tärkein markkina on Kiina noin 12 prosentin osuudella.

Harry Harkimo on Suomen puoluekentän yksi harvoista liberaalisen markkinatalouden rohkeista edistäjistä.

Oheisella videolla hän ihmettelee sitä miksi ihmeessä jotkin suomalaiset vieläkin maksavat ammattiyhdistysliikkeille jäsenmaksua. 

Sotilaallinen valmistautuminen on muuttanut maailmanlaajuisesti muotoaan:

• puolustusvoimien palveluksessa on yhä vähemmän henkilöstöä
• puolustusbudjettien alasajo on päättynyt ja jäänyt tasolle jossa noin 2% bruttokansantuotteesta kulutetetaan puolustusbudjetteihin
• puolustusmäärärahat kuluvat yhä enenevässä määrin asehankintoihin ja aseteknologian kehittämiseen ja yhä vähemmän kenttähenkilökunnan palkkoihin

Sotilaallista kyvykkyyttä ei rakenneta turhaan. Ne maat jotka kuluttavat merkittävimmän osan bruttokansantuotteestaan sotilaalliseen kyvykkyyteen ovat yleensä myös herkimipiä käyttämään hankittua sotilaallista kilpailuetua - eihän sitä kilpailuetua ole turhaan hankittu. Näitä sotilaallisesti kriisejä ratkaisevia maita ovat muun muassa Venäjä, USA ja Lähi-Idän maat(kartta alla). Sotilaallisesti säyseämpään kehitykseen tähtääviä maita löytyy muun muassa Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Ameriikasta.

Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste vuodelle 2020 on varovaisen positiivinen. SKVL:n välittäjistä 80 % ennustaa osakeasuntojen kysynnän nousevan tai pysyvän ennallaan

Vanhojen kerrostalojen hintojen ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen osalta ensimmäisen neljänneksen hinnannousun odotetaan olevan 2 % ja muun Suomen vanhojen kerrostalojen hintojen odotetaan laskevan 1 %.

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 mrd. euroa marraskuun 2019 lopussa. Talletuksista selvästi suurin osuus on käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82,6 mrd. euroa.

Suomalaisilla oli samaan aikaan portfoliosijoituksia (pörssiosakkeita ja rahastoja) yhteensä 62 Mrd€. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä tileillä makaa käyttämätöntä rahaa.

Miten suuren kansantaloudellisen tappion nuo joutilaina tileillä makaavat rahat aiheuttavat? Ei itse asiassa suurta tappiota. Pankit lainaavat nuo rahat eteenpäin asunnontarvitsijoille ja yrityksille ja sitä kautta rahat päätyvät hyviin kohteisiin. Pankeilla on palkattuna asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata rahat hyviin kansantaloutta hyödyttäviin kohteisiin. Tämä on pankkiliiketoiminnan ydin. 

Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintöjä 386 700 henkilöllä (+4 800 kpl, +1,3 %).

Kuluttajat saivat vuoden aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Mahtaako kaverille jäädä ikävä, kun Irak häätää Yhdysvallat

Pohjoismaissa pörssit ovat tänään kiinni, mutta avoimilla markkinoilla hermoilu kasvaa voimalla Lähi-idän kuumetessa. VIX lähestyy taas 20 pistettä, vaikka jonkun verran siitä vielä jää. Mutta eivät ole indikaattoritkaan vielä tapissa, joten nousuvaraa riittää.

Lienee tiedossa, että Yhdysvallat on sotinut ilman ratkaiseva menestystä Afganistania, Irakia, Syyria ja Libyaa vastaan.

Tiedossa lienee myös, että Afganistania on ”vapautettu” jo 19 pitkää vuotta ilman tulosta. Tämä ei kuitenkaan ole mikään kovin suuri poliittinen ongelma, sillä äänestäjien muisti ulottuu vain muutaman kuukauden päähän.

Olen tiedostanut, että vain pienet valtiot tekevät virheitä. Suurvallalla on voimaa runnoa niin kauan, että ainakin suurvallan propaganda pysty ilmoittamaan lopputulokseksi vähintään tasapelin - ja sitä kun jankuttaa tarpeeksi kauan siitä tulee niin sanottu totuus.

Ilmastonmuutoksella on ollut merkittävä seuraus. Maapallo on NASA:n tutkimuksen mukaan noin 5% vihreämpi kuin vuonna 2000. Vihertyminen on jatkoa vuosien 1980-2000 trendille. Suurimpia hyötyjiä ovat Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Välimeren maat.  

Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat olleet syksyllä sijoittajien suosiossa. Ne ovat nousseet noin 5% muita nopeammin.

Pankkiosakkeiden menestykseen on syy. Euroopan keskuspankki on tehnyt hyvää valvontatyötä ja pankkien taseet ovat vahvistuneet. Pankit ovat siivonneet taseistaan luottoja, joista ei ole enää saanut korkoa (non performing loans) ja niitä on enää alle 4% kaikista pankkien luotoista (ecb tuottama kuva oikealla). Tervehtyminen vei kaikenkaikkiaan kymmenen vuotta.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2019  +20.6%, alusta (27-05-2010) +123.7%

Yleistä

Vuosi 2019 oli osakesijoittajille hyvä vuosi. Kaikenlaiset tunaritkin pystyivät yli 20% tuottoihin. Tämä kuitenkin kalpenee esimerkiksi FTSE All-world indeksin huimaan 29.6% nousuun euroissa. Kurssit olivat tosin romahtaneet juuri ennen 2018-2019 vuodenvaihdetta, joten alkutilanne oli "helppo". Kurssiveturina toimi jälleen USA:n osakemarkkinat, jossa S&P500 (ilman osinkoja) nousi 29%. Euroopassakin meni hyvin, Eurostoxx50 nousi 25%. Sensijaan Hongkongissa ja Tokiossa jäätiin 10% kieppeille. Tässä onkin yksi syy, miksi oma portfolio "alisuoriutui" - suuri paino Aasialla. Suuri kysymys alkavalle vuodelle, ja vuosikymmenelle, onkin oliko jo nyt vihdoin Euroopan ja Aasian vuoro ylisuoriutua. USA:n osakkeet, jotka edustavat mailmanindekseissä yli puolta painosta, ovat kalliita. P/e-suhteella mitattuna n. 15% yli pitkänajan keskiarvonsa, kun taas muu mailma mataa alle pitkänajan keskiarvojen. Jossakin vaiheessa tämä varmaankin korjaantuu, mutta koska? Ajoitus on tärkeä tuottoa ajatellen. 

Itse asiassa koko 2010-luku oli osakesijoittajalle erinomainen vuosikymmen. Esimerkiksi S&P500-indeksi on lähes tuplaantunut. Finanssikriisin jälkeen kaikki oli halpaa, joten suuri osa tästäkin on "helppoa nousua". Taantumaa ja pörssilaskua on ennustettu useaan otteeseen, mm. viime vuonna kun USA:n valtuovelkakirjojen tuottokäyrä kääntyi negatiiviseksi. No nyt ollaan taas plussan puolella. Matalat korot ja keskuspankkien rahapumput pitävät kursseja nousussa. Suuri syy tähän on ettei vaihtoehtoja oikein ole, ainkaaan velkakirjoissa. Kun korot ovat jo lähellä tai alle nollan, ei uutta suurta velkakirjojen arvoa nostavaa laskua koroissa ole enää odotettavissa.

Olen itsekin nyt hieman aikaisempaa positiivisempi, ja lisään painoa mm. Japaniin. Olisiko jo nyt aika jolloin osakkeenomistajien edut vihdoin nousisivat Japanissakin arvoonsa? Joitakin merkkejä tästä on ja muutamia räikeitä ristiinomistusrakenteita on purettu. Sijoitusteemaksi valitsin FT:n artikkelin (tilaajille) innoitamana Japanilaisia 5g-laitteissa tarvittavien komponenttien ja raaka-aineiden valmistajia. Näitä ovat mm Murata joka on johtava keraamikondensaattoreiden valmistaja (ja jolla on myös sensoritehdas Vantaalla, terveisiä kolleegoille) ja Tokyama jolla on 75% markkinaosuus alumiini-nitriidille, jota käytetään lämmönjohteena tehoelektroniikassa.

Täällä koti-Suomessa puhutaan paljon osakesäästötilistä. Tämä on varmasti kannatettava uutuus, varsinkin jos se saa tavalliset pulliaiset liikkelle. Verottomuudella markkinointi on tähän tunnetusti oiva keino! Mikä tahansa keino joka saa piensäästäjien rahat siirtymään käyttötililtä osakkeisiin on hyvä. En halua pilata juhlaa, mutta nostaisin esiin muutaman negatiivisenkin asian:

• Muita tappioita kuten korkokuluja ei voi vähentää osakesäästötilin tuotoista ennen tilin likvidointia.
• "Ilmaisuus" yllyttää jatkuvaan kaupankäyntiin - harvoin hyvä asia sijoittajalle. Tämä lienee yksi syy miksi eräät yhtiöt ovat markkinoineet tilejä innolla. Lisääntynyt kaupakäynti tuo lisää palkkiotuottoja.
• Vuoden lopun salkunsiivous pahimmista turskista on hyvä. Nyt kun tappioiden realisoiminen ennen vuodenvaihdetta ei ole enää tarpeellista voi monelta jäädä siivous tekemättä. Psykologisesti kun on vaikea myöntää että tuli tehtyä huono ostopäätös.
• Miksi ihmeessä tilille ei voi ostaa kuin osakkeita? ETF on erittäin hyvä ja tehokas sijoitusinstrumentti. Ruotsin vastaavalle tilille näitä voi ostaa. Epäilen että tätä on myyty päättäjille verukkeella että Suomalisille yhtiöille pitää saada pääomaa. Tosin ulkomaisiakin osakkeita saa tilille ostaa.
• Epäilen että ulkomaisten osakkeiden osingot eivät käytännössä ole verottomia. Lähdemaa perii kyllä jopa 25% lähdeveronsa. Lisäksi osingot verotetaan uudestaan 30% kannalla kun tili aikoinaan likvidoidaan.

Tili sopii siis sellaisille jotka aikovat käydä aktiivisesti kauppaa suomalaisilla osakkeilla.

Menneisyyttä on helppo ennustaa, mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa tarkasti. Tiettyjen asioiden, kuten talouskasvun heilahtelu on suurempaa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä se muuttuu ennustettavammaksi. Kirjoituksessa keskityn pidempään aikaväliin eli uuteen vuosikymmeneen. Suurin osa ennustuksista on ajanjaksolle 1.1.2020-31.12.2029. Ennustan lähinnä kansantalouden kehitystä, pörssikursseja ja politiikkaa. Jälkimmäisin on minulle vähiten arvattavissa ja huonoiten ymmärrettävissä, joten ennustetut todennäköisyydetkin ovat alhaisemmat.

Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina

Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, kuten vuosi sitten Piksussa odotin, joskin ounastelin indeksien laskun jatkuvan muutamia kuukausia toteutunutta pidemmälle. Nousumarkkinaksi vuodentakainen paniikki ja ankeat tunnelmat ennusteineen joka tapauksessa taittuivat. Tämä osa ennusteestani piti täsmälleen kutinsa.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Lisäsin seurantaan vuoden 2021.

2019-kurssit ovat vuoden 2019 päätöskurssit.

2020-kurssit ovat tämänhetkiset kurssit.

2021-kurssi on EPSin kasvun mukainen arvio kurssista vuoden 2021 lopussa. Tällä hetkellä joka osakkeen EPS 2021 ennuste on EPS 2020 ennuste lisättynä 10%:lla.

Mitä pienempi yritys, sitä paremmaksi työntekijät kokevat luottamuksen, avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun, käy ilmi tuoreimmasta Työolobarometrista. - Tämä luo hyvän pohjan työllisyyden parantamiselle, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työolot ovat hyvällä tasolla kaikenkokoisissa yrityksissä. Alle 10 työntekijän mikroyrityksissä peräti 87,8 prosenttia työntekijöistä kokee, että väite ”työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset” sopii omaan työpaikkaan erittäin tai melko hyvin. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmasta Työolobarometrista. 

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

Onnen jumala Fortuna (oikealla) oli pörssisijoittajalle armollinen. Suomen pörssi oli vuoden 2019 alkupuoliskon jälkeen nousujohteinen ja päätyi vuoden lopussa liki parikymmentä prosenttia plussalle.

Sijoittajalle tärkeät uutiset olivat vuonna 2019 poliittissävytteisiä. Vuotta hallitsivat uutiset kauppapolitiikasta ja kauppasodasta, brexit ja Suomessa meidän omat eduskuntavaalimme ja aloittaneiden kahden hallituksen poliittinen ohjelma. Sävyä saatiin myös Saudi-Arabian öljyteollisuutta vastaan tehdyistä iskuista, pohjois-Korean uhittelusta sekä tankkerikaappauksista Gibraltarilla ja Persianlahdella. Mennyt vuosi oli valtaosaltaan twiittien ja populistissävytteisen politiikan vuotta.

Vähemmälle huomiolle taisi jäädä se, että loppuvuoden taloudessa alkoi olla positiivisen suhdannekäänteen odotusta. Huomiotta jäi myös se, että USA:n keskuspankki onnistui oikein ajoitetuilla koronlaskuillaan katkaisemaan laskusuhdanteen ennen kuin USA ajautui taantumaan. Tässä tempussa on onnistuttu histrorian aikana noin 30% vastaavista tapauksista. Oikeasta näkemyksestä täytyy antaa kunnia Trump:lle, joka otti vuosi sitten keskuspankin otteeseensa ja ohjasi keskuspankkinsa koronlaskujen tielle.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia Kiinan talouden lähitulevaisuuden haasteita. Ne voi oikeastaan tiivistää pääteemoihin, kuten liialliseen velkaantumiseen ja dollaririippuvuuteen. Ennen kuin mennään niihin niin muutama sana ensimmäisen asteen kauppadiilistä. Kyseessä on kansantaloudellisesti merkityksetön sopimus. Kiina vältti kasvavat tuontitullit ja nykyiset pienenivät merkityksettömästi. Trump sai ostettua ääniä maataloustuottajilta Kiinan luvatessa ostaa niiltä kymmenillä miljardeilla maataloustuotteita. Lisäksi maat ilmeisesti sopivat jotain muutakin, mutta niiden ehtojen tarkemmat tiedot ovat käsittääkseni salaisia. Diilin julkistetun sisällön voi lukea seuraavasta osoitteesta:

https://ustr.gov/about-us/policy-offices/press-office/press-releases/2019/december/united-states-and-china-reach

Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut optimistisen  talousennusteen:

• maailmantalouden kasvu on alkuvuoden hidastumisen jälkeen vakiintunut
• syksyn aikana tapahtunut euroalueen korkojen nousu on merkki toiveikkuudesta
• työllisyys euroalueella kasvaa ja palkat nousevat
• euroalueen BKT kasvun ennustetaan piristyvän 1,4% tasolle vuonna 2021
• inflaatio-odotukset ovat vaimeita mutta piristyneet hieman
• luotonanto yksiyiselle sektorille jatkoi syksyllä piristymistään

Maailmantalouden riskit ovat sykyn aikana pienentyneet: geopoliittiset ja kauppapoliittiset riskit ovat laantuneet, brexit prosessiin on tullut selkeyttä,  ja mukaan on tullut myös positiivinen riski siitä että maailmankaupan kasvu on kauppapoliittisten jännitteiden helpottaessa odotettua nopeampaa.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty Etteplan Oyj. 

Yhtiö on suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluihin kuuluu teollisuuden- ja laitossuunnittelun, ohjelmisto- ja sulautettujen järjestelmien sekä teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Yhtiön asiakkaita ovat kone- ja laitevalmistajat sekä muut valmistavan teollisuuden yritykset. Yhtiöllä on noin 3 440 työntekijää.

Etteplanin historia ulottuu vuoteen 1983, jolloin 4 suunnittelutoimiston vetäjää päättivät perustaa yhtiön. Perustajajäsenten etunimistä muodostui yhtiön nimen alkuosa Ette (Ensio, Tero, Tapani ja Esko). Yhtiö on kasvanut vajaassa 40 vuodessa pienestä insinööritoimistosta nykyiseksi seitsemässä eri maassa toimivaksi suunnittelualan pörssiyhtiöksi.

Yhtiö jakaa toimintansa kolmeen eri segmenttiin, joita ovat

Velkatasapaino on tärkeä joskin hiukan mutkikas tekijä

Taseella on osakepoiminnassa merkityksensä, joskin sen painoarvo riippuu yhtiöstä ja sijoittajasta itsestään. Velan ja pääoman määrä ovat tärkeitä, mutta varsin mutkikkaita tekijöitä arvioitaessa yhtiön sijoituskelpoisuutta ja tulevaisuutta.

Yleensä ottaen en anna taseelle suurta huomiota ilman erityistä syytä. Tulos-, kassavirta- ja osinkoperäinen arviointi ovat kohtalaisen selkeitä ja yksiselitteisiä kriteereitä yhtiön ostokelpoisuuden ja hinnoittelun mittareita. Taseperäiset luvut ovat mutkikkaampia, ja taseen perkaaminen muutenkin oma taiteen lajinsa. 

Jos omaisuuden ja velkojen määrälle on annettava painoa, on myös perattava niiden laatu. Kirjanpitoarvot eivät välttämättä anna kaksista kuvaa vaikkapa omaisuuden luonteesta ja sen todellisesta arvosta. Niiden analysointi on asiantuntijan työtä, ja yritys ja toimiala on tunnettava tarkkaan. Vaatimus on kova ammattilaisellekin, saati piensijoittajalle.

Jatkan ed. merkinnästäni.

Saavutettuani korkeasti kunnioitetun 62 vuoden iän en tietoisesti ole pyrkinyt arvioimaan tulevaisuutta menneisyyden perusteella vuosikymmeniin, vaikka olenkin menneisyyttä 15 kirjoittamani kirjan verran harrastellut. Syynä on se, että elämäni aikana on kaikenlaisia mustia joutsenia ilmestynyt. Esim. Neuvostoliitto hävisi naapurista, vaikka monet käyttäytyvät vieläkin ikään kuin eivät olisi asiaa edes huomanneet.

Muutoin tulevaisuutta ja sen eri vaihtoehtoja eli skenaarioita pohdin jatkuvasti. Mielestäni ratkaisevaa ei voi olla ihmisen ikä, vaan se, kuinka kaavoihin kangistunut hän on. Meissä kaikissa sitä vikaa on, minussa varmasti ihan riittävästi, mutta piirre ei liity ikään kovinkaan paljoa, jos dementiapotilaat jätetään laskuitta.

Sijoitusalallakin tuntuu siltä, että mitä nuorempi henkilö, sitä varmemmin hän vetoaa johonkin 10 vuotta vanhaan tunnuslukujen jaksoon. Sellainen sopii enintään historiankirjoitukseen ja on tuskin kovin hyödyllinen sielläkään, enintään todiste kirjoittajan pikkumaisuudesta. Siten olen itsekin ihan tarpeeksi toiminut.

Kuvan lähde: pixabay

Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat yksimielisiä Suomen talouden tilasta. Noin runsaan prosentin talouskasvu saadaan aikaan muun muassa kasvattamalla julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen vajaalla prosentilla.

Sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriön ennustavat, että jatkamme tällä tavalla ja saamme velanoton ansiosta hyvinvointiimme lisävuosia. Mutta talouden kasvu jää vaatimattomaksi, runsaaseen prosenttiin. Tämä vaatimaton kasvu rahoitetaan osittain julkisella velkarahalla tai myymällä valtion omaisuutta. Kumpikaan ei ennusta että Suomessa tehtäisiin yhteiskuntaa yritteliäämpään suuntaan korjaavia muutoksia. Talouden toimeliaisuuden aito kasvu on vähäistä.

Lisää tietoa:

• Suomen Pankin ennuste
• Valtionvarainministeriön Talouskatsaus

Kirjoitin Vaisalasta muutama päivä sitten ja esiin nousi hyvä kysymys siitä, että miksi laskemani arvo on vain 21 euroa, kun muiden saama arvo on 30 euron tuntumassa. Miksi oma arvo on noin kolmanneksen näitä alhaisempi? Esimerkiksi Inderes antaa Vaisalan tavoitehinnaksi 31 euroa ja Evli 29,50 euroa.

Tämä ero oikeastaan alleviivaa sitä, mitä kirjoitin kirjoituksessa Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?