Oheinen Suomen Pankin tuottama korkosijoittajan peruskuvio antaa perustietoa korkosijoittajalle:

• Lainojen keskikorko on noin 1...4% talletuksia korkeampi. Tämä on se nimellinen tuotto, jonka pankit saavat. 
• Korkosijoittaja kärsii inflaatiosta täysimääräisesti. Korkosijoitukset menttävät arvoaan olivat ne sitten yrityslainoja tai muita korkosijoituksia.
• Inflaatiojakson jälkeen on yleensä noin 10 vuoden periodi, jolloin korkosijoittajat saavat hyvityksen. Korko ja myös korkokate (lainakorkojen ja talletuskorkojen välinen ero) pysyvät hyvinä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut päivitetyn ilmastoraportin. Sen mukaan maailman ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen 1800 luvun lopulla vallinneen niinsanotun pikkujääkauden jälkeen. Pikku jääkauden pahimpina vuosina muun muassa Suomessa kuoli kylmyyden aiheuttamassa nälänhädässä noin 9% kansasta.

Ilmasto uhkaa vuoteen 2040 mennessä lämmetä vielä puoli astetta lisää ja tästä on vaikutuksia Suomelle:

• Biodiversiteetti lisääntyy.  Lämmön mukana tulee uusia kasvi ja eläinlajeja.
• Kesät pitenevät ja hieman myös lämpenevät
• Maatalous-  ja metsätalous- tuotanto kasvavat. 
• Maan pinnan kohoaminen lakkaa. Pohjanmaan rannikkoa vaivannut maan pinnan kohoaminen kompensoituu osittain meren pinnan nousulla.
• Tuulisuus vähenee. Tuulia ylläpitävä napa-alueen ja lauhkeiden vyöhykkeiden välinen lämpötilaero pienenee vähentäen tuulia ja myrskyjä.
• Säätyypit kestävät pidempään. Säätilan lämpimät ja kylmät jaksot ovat kestoltaan pidempiä.

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Suurin osa tulosennusteista päivitetty puolivuositulosten perusteella.

Ostettu kesän aikana:

- UPM, oli mielestäni aliarvostettu

- Nokian Tyres, oli mielestäni aliarvostettu

- Mycronic, oli mielestäni aliarvostettu

Myyty:

- Addtech, koska pääomistaja myi

- Orion, koska toimitusjohtaja myi

- Cramo, koska Adapteon listaus toteutettiin pienomistajan kannalta huonolla tavalla

Kiinan "Belt and Road" ohjelma dokumentoi ja kertoo sen, minkälaisia kohteita Kiina haluaa ulkomaille suunnatluilla investoinneillaan tukea. USA on varoitellut muun muassa Italiaa osallistumasta näihin hankkeisiin. Kiinan väitetään pyrkivän kriittisten infrastruktuurien kontrolliin.  Belt and Road hankkeen mukaista Kiinalaista rahaa on ilmeisestikin ollut käytössä myös Westerbackan Tallinna tunnelihankkeessa. 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tiedoista kuitenkin selviää, ettei Kiina numeroiden valossa tavoittele omistajavaltaan liittyvää taloudellista ylivaltaa maailmassa. Päinvastainen on enemmän totta:

• Ulkomaiset suorat investoinnit Kiinaan (erityisesti Eurooppalaiset) ovat vuosien saatossa olleet suurempia kuin Kiinan sijoitukset ulkomaille. Jos joku saavuttaa omistajavallan kautta hegemoniaa niin nimenomaan Eurooppalaiset Kiinassa eikä päinvastoin.
• Kiinan suorat investoinnit ulkomaille ja myös suorat investoinnit Kiinaan vastaavat suurin piirtein Kiinan osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Mitään normaaliin taloudelliseen kanssakäymiseen liittymätöntä ei ole menossa.

Hyvä sijoittaja odottamassa markkinapaniikkia ja hätähousuja.

Kuten jo viikonloppuna povasin, volatiliteetti kiihtyi aivan viikon alussa ja sitten katosi tai ainakin oleellisesti väheni viikon puoliväliin mennessä. Se tapahtui jo tänään, tiistaiaamuna.

Markkinapaniikit ovat ikuinen ja täysin samanlaisena toistuva ilmiö. Käytännössä kaikki osakkeet sukeltavat, jotkut todella rajusti, jotkut vähemmän, mutta sinistä on jokseenkin mahdoton löytää pörssistä VIX:in kiskaistaessa 20 pisteen tasoille, saati korkeammalle.

Viikon takainen sunnuntailisiä koskenut kirjoitukseni herätti ehkä yllättävänkin paljon keskustelua. Kirjoitukseni tarkoituksenahan ei tietenkään ollut kenenkään kokonaisansiotason laskeminen, eikä oikeastaan edes viikonloppukorvausten kutistaminen kokonaisuudessaan, vaan sunnuntain lakisääteisen oletuspainoarvon kyseenalaistaminen. Keskustelu sai minut kuitenkin huomaamaan, että tuo tyypillisin 100 prosentin sunnuntailisä ei välttämättä ole niin erityisen suuri, kuin miltä se on monesti vaikuttanut. Vaikka voin esittää arvioita siitä, miltä sunnuntailisä tuntuu korvauksena, suoran käden kokemusta minulla ei siitä ole melkein lainkaan. Tällä vuosikymmenellä olen tainnut saada sunnuntailisää vain yhdeltä sunnuntailta, ja vaikka se tuntuikin oikein hyvältä korvaukselta, ei sama tunne päde välttämättä kaikkiin ihmisiin tai elämäntilanteisiin: vaikka sunnuntain tuplapalkka on luultavasti monesti hyvinkin houkutteleva esim. opiskelijalle, vaikkapa perhearkea viettävälle vanhemmalle sunnuntaityön hankaluus voi vastaavasti syödä sunnuntaivuorojen houkuttelevuuden kokonaan.

Merkittävä osa Eurooppalaisesta valtio-opista ja sen käsitteistä on ensimmäisen kerran esitetty kirkkaasti ja loogisesti Thomas Hobbesin kirjassa Leviathan.

Tuolla kirjalla on muiden asioiden muassa eräs merkittävä viesti juuri tähän päivään. Demokratia on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana antanut sijaa yksinvaltiudelle tai oligarkialle muun muassa Venäjällä, Hong-Kongissa ja Kiinassa. Ja myös Euroopassa keskustellaan oikeusvaltiokäsitteen yhteydessä terveestä tuomio-, toimeenpano-, lainsäädäntö- ja media- vallan välisestä vallanjaosta. Thomas Hobbesilla on tähän paljon sanottavaa. Hän puolustaa asiallisin argumentein Venäjää, Kiinaa, Unkaria ja kaikkia muita maita, jotka keskittävät valtaa hallitsijalle.

Thomas Hobbes osoittaa, että jos yhteiskuntaan osallistuvat ihmiset tyypillisimmin tavoittelevat omaa etua ja kilpailevat rajoitetuista resursseista ja asemasta, niin autoritaarinen vallan keskittäminen yhdelle henkilölle on oikein ja paras hallintotapa.

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on nyt edennyt selkeään laskusuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakesijoittajan kannattaa nyt valita sijoituskohteensa tarkasti. Hyvää tulosta tekevät ja osinkoja maksavat yritykset ovat joskus hyviä sijoituskohteita jopa laskusuhdanteessa.

OMX25 pysyi vaivatta markkinahaarukassa kuten Pörssihaukka ounasteli kuukausi sitten.

Pörssihaukka arvioi kuukausi sitten, että kesäkuun vahvan nousun jälkeen pörsseissä on vuorossa laskukuukausi teknisin ja historiallisin perustein. Näin kävi. Kutinsa piti myös viikon takainen arvio nousuviikon jälkeisestä laskuviikosta.

Oletetaan että olen kesäkuussa mittatikun kanssa tarkasti mitannut ruohonkorren kasvua. Olen saanut tulokseen, että korsi kasvaa 4 mm vuorokaudessa. Oletetaan, että kasvu todella pysyisi samana elokuun loppuun (mitä se tietenkään ei tee). 

Nyt päästään itse asiaan eli kesäkuusta elokuuhun ulottuvan ”kvartaalin” aikana olen havainnut 4 mm kasvun päivässä ja syvästi tieteellisen ennusteeni mukaan kasvu jatkuu samanlaisena seuraavan kvartaalin eli syyskuusta marraskuuhun. 

Kukaan täyspäinen ei tällaista ennustetta uskoisi - ainakaan maatalousministeriön ulkopuolella . 

Erikoista, että sama järjestelmä toimii taloudessa siitä huolimatta, että suhdannenäkymät ovat olleet tiedossa jo 1800-luvulta lähtien teollistumisen aikakaudellakin.

Nordean Antti Saari suosittelee oheisella videolla pysymään osakkeissa myös niinsanottuina huonoina aikoina. Ajoitus on nimittäin erittäin vaikeaa. Otetaanpa esimerkki:

• sijoittaja, joka pysyi koko 2000 luvun osakkeissa kaksinkertaisti varallisuutensa
• sijoittaja, joka oli poissa markkinoilta niiden 10 päivän ajan kun osakkeet vuonna 2009 ponkaisivat finanssikriisin jälkeiseen voimakkaimpaan nousuun menetti tuon nousun ja hänen omaisuutensa arvo on pysynyt tuon yhden virheen takia 2000 luvulla samana

Yllä oleva esimerkki osoittaa että markkinoilla kannattaa olla aina mukana. Jos haluaa ottaa näkemystä ja pienentää huonoina aikoina osakkeiden osuutta, niin se kannattaa tehdä varovasti. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Keskuskauppakamarin talouskatsaus luotaa Suomen yhteiskunnan taloudellisia rakenteita perustuen kansainvälisten tutkimuslaitosten kuten maailman talousfoorumin WEF, IMD:n ja IMF:n vertailuihin. Kansainvälisistä vertailuista piirtyy yhdenmukainen kokonaiskuva. Suomi menestyy hyvin yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta tai sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Sijoitustamme heikentävät työmarkkinoiden jäykkyydet ja ansiotuloverotukseen liittyvät muuttujat.

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Suomi oli ennen finanssikriisiä Euroalueen mittakaavassa tyypiltään pieni ja avoin talous. Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteestamme oli suurta.

Emme ole enää. Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen tällä hetkellä pienempiä kuin muulla Euroalueella keskimäärin. Meistä on tullut Euroalueen mittakaavassa mitattuna pieni ja suljettu talous.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +13.1%, alusta (27-05-2010) +110.2%

Yleistä

Mikään ei enää tunnu miltään. Markkinapelurit makoilevat raukeina helteessä diivaaneillaan siemaillen viiniä hymähdellen välillä hyväntahtoisesti ilveilijöiden tempuille. Tällainen tunne syntyy kun seuraa uutisvirtaa ja markkinareaktioita.Aineksia vaikka minkälaiseen paniikkiin löytyy yllin kyllin jos niin tahtoo:

Osakesijoittamisessa on kahta eri riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Yhtiöriski on niistä fundamentaalisesti ylivoimaisesti tärkeämpi. Se tarkoittaa sortumista huonoihin yhtiöihin. Osakepoiminnassa tulee väistämättä virheitä, mutta tarkoilla kriteereillä ja laajalla hajautuksella yhtiöriski on lopulta helppo pitää kurissa. Hyvä salkku kestää muutamat virheet.

Muutaman päivän takainen Jukka Rahkon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa ( kts. Monien ulkomaalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ravintolat ovat Suomessa kiinni sunnuntai-iltaisin) palautti mieleeni muutaman vuoden takaiset ns. kiky-suunnitelmat, eli Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kaavaillut toimet. Näissä oli suunnitteluvaiheessa mukana myös 100 prosentin sunnuntailisien jonkinasteinen leikkaaminen, mistä kirjoitin blogissani vuonna 2015 ( Kehitysaskeleita 8 -  Sunnuntain ja lauantain ero pienemmäksi), mutta muutoksia ei tuolloin tähän liittyen tainnut syntyä - isoa kuvaa ajatellen valitettavasti.

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

Hallitus ja työtuntien kehitys

IMF:n katsauksen mukaan maailmantalous hiljenee, mutta piristyy USA:ta lukuunottamatta uudelleen ensi vuodesta alkaen.

Viime kevään jälkeen on tapahtunut ikäviä asioita:

• USA:n ja Kiinan väliset keskinäiset kiristyvät tullit ovat katkoneet maailmanlaajuisia toimitusketjuja
• Brexit:n luoma epävarmuus ei ole helpottanut - päinvastoin
• Geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet öljyn hintaa

IMF varoittelee että ensi vuodelle ennustettu kasvun pirityminen perustuu epävarmoihin oletuksiin. Kasvun piristymiseen tarvitaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmän stabiloitumista (esim. USA:n ja Kiinan välisen kauppakiistan lieveneminen) ja laaja-alaista taloudellisen luottamuksen palaamista.

Tietoturvayhtiö Check Point® Software Technologies julkaisema “Cyber Attack Trends: 2019 Mid-Year Report” paljastaa, että tietoturvahyökkäykset ovat yleisiä ja  yleistyvät kaiken aikaa ja ettei yksikään ympäristö ole immuuni.

Hyökkääjä suojautuu piiloutumalla Internetin maailmanlaajuiseen valtamereen eikä edes EU:n kaltaiset koaaliitiot pysty suitsimaan ilmiötä. Tosiasiallinen hyökkääjä voi olla Nigeriassa, Uzbekistanissa tai missä muualla tahansa poliisiyhteistyön ulottumattomissa. Tarvitaisiin kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja yhteisiä globaaleita periaatteita.

Jos paha tapahtuu niin rosvo pääsee monasti saaliin kanssa karkuun. Mutta rosvous voidaan ennaltaehkäistä, jos asiaan paneudutaan yrityksissä ja jos yksityisihmiset ovat varovaisia:

Pörssihaukka kehotti karttamaan aina vain suurta intoa nostavaa Nokiaa sivuston avaamisesta maaliskuusta asti – kunnes kaksi viikkoa sitten kansanosake nousi vihjeeksi, kun yleinen ilmapiiri ja analyytikkojen odotukset olivat jo kääntyneet Nokiaa vastaan.

Pörssihaukka odotti teknisen analyysin perusteella tällä kertaa myönteistä osariyllätystä, ja sellaisen saimme. Raportti oli oleellisesti edellistä parempi, ja varsinkin ohjeistus viittaa osakekurssin jatkavan tämänpäiväistä ralliaan pidempäänkin.

Q2:n liiketulos oli 451 miljoonaa euroa, reilusti yli konsensuennusteiden, joiden haarukka oli 156-420 miljoonaa euroa. Nokia piti ennallaan koko vuoden ohjeistuksensa, joka lupaa 0,25 – 0,29 euron epsin. Ensi vuodelle ohjeistus on jo 0,37 – 0,42 euroa.

Edellisen osarin jälkeen ohjeistus herätti epäluottamusta, mutta nyt liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kohentuminen tukevat yhtiön arviota. Samoin tekee osingonmaksu, joka pysyy aiemmissa lupauksissa, eli 0,05 euron kvartaaliosinko jaetaan jo elokuussa.

Kun 2019 ensimmäinen kvartaali alkoi lähestyä, näin maaliskuussa 2019 talousmediassa Factsetin konsensuslistan koko vuoden 2019 liikevaihdon ja liikevoiton kasvuista. Konecranesille jälkimmäinen arvioitiin 31 prosentiksi, Cargotecille 17:ksi ja Wärtsilälle 21,4 prosentiksi.

Nuo luvut panin muistiin ja kun toinen kvartaali alkoi lähestyä, kysyin suuren pankin työntekijältä, uskoiko hän noihin ja oman pankkinsa lukuihin, jotka olivat suunnilleen linjassa konsensuksen kanssa (olivat siis vielä heinäkuussakin 2019).

Ei sanonut uskovansa. Ennusteet menevät näillä näkymin pieleen. Tässä on se ikävä piirre, että analyytikot tuntuvat olevan mieluummin kaikki yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa. Joukosta erottuminen on pahempi kuin kollektiivinen väärässä oleminen. Ennustusteitten epäonnistumista on käsitellyt BKT:n tasolla jo 1980-1990 - lukujen vaihteen osalta Mauno Koivisto. Sama toistui vuosituhannen vaihteen IT-kuplassa ja finanssikriisin aikaan 2008.

Yhteisvaluutta Euroon siirtyminen oli mukana prosessissa, josta aiheutui suomalaisille elintason lasku  ja työttömyyttä. Kustannukset karkasivat toimimattomien työmarkkinoiden, toimimattoman työmarkkinaneuvottelumekanismin ja valtion velanoton seurauksena vuonna 2008 käsistä eivätkä työmarkkinat joustaneet alas eikä ylös. Pelastusta ei voitu hakea devalvaatiosta ja niin kilpailukykymme romahti ja bruttokansantuote pieneni vuosien 2008 ja 2015 välillä merkittävästi. Syy ei ollut Euro vaan Suomen kehnosti toimiva hallintokoneisto.

Suomalaiset ovat ymmärtäneet tämän syy-yhteyden ja nyt suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu EVA:n tutkimuksen mukaan myönteisesti yhteisvaluutta euroon. Suhtautuminen euroon ja Suomen EMU-jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Myönteinen suhtautuminen euroon on vahvistunut ja kielteinen vastaavasti vähentynyt kolmena mittauskertana peräkkäin. Luottamus eduskuntaan, hallitukseen ja politiikkaan on sen sijaan alhaisella tasolla.

Elokuussa, 14.9.2019, tulee voimaan maksupalveludirektiivi nimeltään PSD2.  Sen myötä kuluttajille voidaan tarjota muun muassa seuraavia palveluita:

• Maksukortit useilta toimijoilta. Maksukortti on liitettynä yhteen tai useampaan asiakkaan pankkitiliin, jotka pankkitilit voivat olla eri pankeissa.
• Lainapalvelut, joissa lainan antaja näkee tilitietietosi, tulosi ja menosi ja pystyy sen perusteella antamaan sinulle oikeantyyppisen ja kokoisen lainan.
• Tilitietopalvelut, joissa tilitietopalvelun tarjoaja voi tarjota tilitiedot yhtenä näkymänä kaikista asiakkaan pankkitileistä.

Palvelun käyttö ja palveluntarjoajan valinta on käyttäjän itsensä päätettävissä. Voit halutessasi itse liittää pankkitilejä PSD2 palvelussa käytettäväksi.

Helsingin valikoimaltaan kapeassa pörssissä on lähes kroonisesti ylihinnoiteltuja, joskin muuten kelpo yhtiöitä. Suomessa vähäinen globaali korkean teknologian teollisuus tuppaa sokaisemaan sijoittajat, ja nimenomaan korkeasuhdanteessa. Hitaasti kasvavista ja kaiken lisäksi syklisistä arvoyhtiöistä pulitetaan suhdannevapaiden kasvuyhtiöiden hintoja eli liikaa.

Toisaalta nämä yhtiöt ovat hyviä sijoituskohteita, kun sijoittajien enemmistö kääntää niille selkänsä illuusiot menettäneenä ja kurssitappioon kyllästyneenä. Wärtsilä on lopulta siinä pisteessä ja hinnassa, jota povasin jo tammikuussa:

https://www.piksu.net/artikkeli/ylett%C3%B6m%C3%A4n-innostuksen-vaarat-klassinen-tapaus-w%C3%A4rtsil%C3%A4

Wärtsilä on hyvällä tavalla yllätyksetön yhtiö. Heikommat ja paremmat vuodet vaihtelevat maailmantalouden mukana, mutta matalasuhdanteessakaan, kuten nyt, tulos ei juuri heittele. Nousukaudella liikevaihto pomppaa useita prosentteja taantuakseen jonkin verran suhdanteen taittuessa. Kannattavuus ailahtelee sykliseksi vähän, toki hiukan.

Köyhyys on nopeasti vähenemässä selviää maailmanpankin tilastoista. Enää alle 10% maailman ihmisistä tulee toimeen 1.9$ päivittäisillä tuloilla.

Perinteisestä ruuan tai rahan muodossa annettavasta kehitysavusta ollaan luopumassa. Ne ovat järkeviä vain silloin kun kohdemaa on kansalaisten henkeä välittömästi uhkaavassa katastrofissa. Tämän tyyppinen apu on kohdemaalleen kaikissa muissa tilanteissa vahingollista. Rahan, velkarahan tai avun, pumppaaminen talouteen nostaa palkkatasoa ja kustannustasoa tuhoten lopulta avunsaajan tuotannollisen kapasiteetin.

Mikä sitten on ollut järkevää? Onnistuneimmat projektit taitavat löytyä koulutuksen sektorilta. Koulutuksella ja koulutusvaihdolla on pystytty muuttamaan kohdemaan kulttuuria ja arvostuksia niin, että avunsaajamaa on sittemmin pystynyt paremmin integroitumaan osaksi globaalia taloutta ja kulttuuria.

Erittäin hyvin ovat toimineet myös yritysten tekemät suorat taloudelliset investoinnit. Niillä on ohjattu kohdemaan kansalaisia länsimaistyyliseen toimintaan ja työkulttuuriin. Samalla on siirtynyt paljon teknistaloudellista osaamista ja siihen liittyvää arvomaailmaa.

Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut yhdessä Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) kanssa vuosittaisen ennusteen asuntosijoittamisen tulevista tuotoista.  Parhaat vuokratuotot löytyvät pienemmistä yliopistokaupungeista.

Tarjonnan lisääntyminen kasvukeskuksissa on hillinnyt vuokrankorotuspaineita ja vuokrien odotetaan nousevan tulevina vuosina kahden prosentin vuosivauhtia.

Ennusteen pohjalta laaditussa kaupunkirankingissa houkuttelevimmiksi asuntosijoittajien näkökulmasta nousevat Rovaniemi, Kuopio, Oulu, Turku ja Jyväskylä.

”Yliopistokaupungit erottuvat vertailussa keskimääräistä parempina sijoituskohteina. Toisaalta pienemmistä yliopistokaupungeista on löydettävissä huomattavasti korkeampia vuokratuottoja kuin esimerkiksi Helsingistä tai Turusta”, kertoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1992 kirjeen sisältöön ja aiheena on arvonmääritys.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuosi 1992

Inflaatio laski Suomessa edellisvuodesta ja oli noin 2,3 prosenttia (1991: 4,1 %). Myös USA:ssa inflaatio laski ja oli 2,9 prosenttia (1991: 3,1 %).

Sijoittajan tärkein päätös on se, mihin omaisuuslajiin päättää keskittyä. Siis sijoittaako korko vaiko osakemarkkinoille ja jos päätyy korkomarkkinoille niin painottaako yrityslainoja vaiko valtionlainoja.   Noin 90% sijoituksen tuoton vaihtelusta on tämän päätöksen seurausta.

Noin 10% sijoituksen tuotosta määräytyy sijoituskohteiden valinnan ja ajoituksen perusteella.

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää miten osake- tai korko- markkinoille sijoittaa. Hajautus ja mielummin vielä maailmanlaajuinen hajautus on tärkeää. Nordea suosittaa sijoittaamaan esimerkiksi osakesalkusta noin 15% Suomeen ja lopuista noin puolet pohjois-Amerikkaan.

Korkomarkkinoilla riski määrää tuoton. Vähäriskisten valtionlainojen tuotot ovat pieniä kun taas suurempiriskiset yrityslainat voivat antaa hyvää tuottoa. 

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Samat pelisäännöt, lait, kaikille oli se tasa-arvon periaate, joka siirsi Euroopan feodalismista maailman kehityksen ja kulttuurin moottoriksi.

Eräällä toimialalla on luovuttu tästä periaatteesta. Sijoitusmaalimassa on villi joukko erilaisia pelisääntöjä erilaisille toimijoille. Ja on käynyt niin kuin yleensä. Parhailla pelisäännöillä pelaavat ovat pärjänneet ja huonoimmilla pelaavat, eli suomen kansalaiset, ovat finanssivarallisuudeltaan maailman köyhimpiä (kun mukana on kohtuullisen kehittyneet maat).

Syynä erilaisiin pelisääntöihin on muuttunut käsitys tasa-arvosta. Tasa-arvon käsite on saanut muitakin sisältöjä:

•     1900 luvun puolivälistä alkaen tasa-arvo tarkoitti sitä että kaikilla tulee olla perhetaustasta riippumatta mahdollisuudet samaan koulutukseen
•     1900 luvun loppupuolella tasa-arvo alkoi tarkoittaa sitä että kaikille kuuluu verojen ja tukiaisten jälkeen samankaltainen tulotaso ja kulutusmahdollisuudet
•     2000 luvulla olemme siirtyneet tilanteeseen jossa pääosa finanssivarallisuudesta (pörssiosakkeet ja korkosijoitukset) on julkisen sektorin hallussa. Olemme nyt finanssivarallisuuden osalta tasa-arvoisempia.

Suomen kansalaisilla on muita heikommat säännöt kun toimitaan finanssisijoittamisen alalla, koska tällä tavalla edistetään varallisuuden tasa-arvoa. Varallisuuden tasa-arvoa on alettu pitää tärkeämpänä kuin tasa-arvoisia sääntöjä.

Jo hyvin kauan sitten kiinnitin huomiota amiraalin Venäjä-myönteisyyteen. Tiedän myös, että samaa ovat ihmetelleet eräät ns. kadettiupseerit.

Ongelma on siinä, että SUOMALAISEN ehkä on hyvä jollain tavalla naapureitaan tuntea, mutta 1995 Suomi kansanäänestyksen jälkeen eduskunnan päätöksellä liittyi EU:hun. Tuollaisia päätöksiä ei ole tapana ottaa jatkuvasti uuteen tarkasteluun ja etenkin korkeitten upseereitten pitäisi niihin tyytyä.

Linkkiin on koottu Alafuzoffin kannanottoja.

Ja ihan lopuksi on varmaan turvallisinta toivoa hurskaasti, että amiraaliin nyt kohdistetut epäilyt olisivat aiheettomia.

Käsittelin pari päivää sitten ruotsalaista rakennusyhtiötä JM:ää alleviivaten taas keskeistä väitettäni, että iso raha tietää etenkin isompien yhtiöiden kehityksen paremmin kuin julkisessa jakelussa oleva tieto. Sen ei pitäisi yllättää – sanotaanko vaikka niin, että paksulompakkoisella on parhaat kuiskaajat, mutta usein myös arviokyky.