Sijoittajan matkassa, hyppää kyytiin!

Kiinnostukseni sijoittamiseen alkoi joskus 1970-luvulla, kun ostin Huhtamäen osakkeita. Päästyäni pois päivätöistä, olin pari vuotta työttömänä. Silloin oli aikaa ja tarvetta miettiä, miten saada aikansa kulumaan tekemällä jotain selvästi hyödyllistä..  Kuin tilauksesta tulikin teknobuumi ja ostin eräänä heinäkuun vuonna 2000 KOP-pankista Nokian osakkeita. Kun vuosi vaihtui, oli näiden osakkeiden arvo noussut jo yli 70 %, josta ilosta tuli kiinnostus syventyä perusteellisemmin sijoittamiseen!

Netti toimi tuolloin ja tietoa sai verkosta. Niinpä aloin opiskella, kunnes pystyin jo ottamaan kantaa esimerkiksi TJ-Groupin osakeantiin. Sen kerroin oppilaille tapahtui ensimmäisellä itse kehittämälläni sijoituskurssilla. Se oli ensimmäinen laatuaan erään pikkukaupungin kauppaopistolla. Muistan, että 24 osallistujaa oli mukana ja muutama ilta käytiin innolla läpi Helsingin pörssin osakkeita ja sijoittamista jo 2000 luvun alussa.

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Varsinais-Suomessa Loimaalla toimiva YTK työttömyyskassa (ns. Loimaan kassa) on saanut tänä vuonna jo 61000 uutta jäsentä. YTK kassan jäsenmäärä hipoo nyt puolen miljoonan rajaa. Jo lähes neljäsosa työttömyyskassojen jäsenistä on YTK:ssa.

YTK:n jäseneksi liittyvät tyypillisesti työmarkkinajärjestöistä riippumattomat, itsenäiset työntekijät. YTK:n jäsenmäärän kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiyhdistysliikkeisiin ja niiden kassoihin kuuluvien osuus pienenee vastaavalla osuudella. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän supistumisesta on, jos kehitys jatkuu, merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia:

Ammattiyhdistysten legitimiteetti yleissitovien työehtosopimusten osapuolena lakkaa. Legitimiteetti tehdä sopimuksia muiden puolesta on perustunut laajaan jäsenistöön, työntekijäjoukkojen joukkovoimaan. Kun sitä ei ole, niin voidaan kenties palata lähemmäs oikeusvaltion edellyttämää yksilön oikeutta sopia lakien puitteissa omista asioistaan.

Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen (VATT) ylijohtajana toiminut Juhana Vartiainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että pelkkä työmarkkinajärjestöjen päätös siirtää tietynlaisen toiminnan rikosoikeuden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleissitovuus antaa työmarkkinajärjestöille perustuslaissa eduskunnalle kuuluvaa rikosoikeudellista lainsäädäntövaltaa.

Usein vaikeinta rahan säästämisessä on sen aloittaminen. Tässä artikkelissa haluan jakaa joitain käytännön vinkkejä, joiden avulla voit tehdä säännöllisestä säästämisestä helpompaa. Näitä vinkkejä voit hyödyntää sekä lyhytaikaisia, että pidemmän aikavälin ??säästötavoitteitasi varten.

Pidä kirjaa menoistasi

Ensimmäinen askel rahan säästämisessä on säännöllisten menojesi selvittäminen. Pidä kirjaa kaikista kuluistasi - tämä tarkoittaa jokaista kahviasi, taloustavaroitasi ja muita hankintoja. Kun tiedät, kuinka paljon käytät rahaa kuukausittain, järjestä menosi eri luokkiin, kuten bensakulut, päivittäistavarat ja asuntolainat. Voit varmistaa luottokortti- ja tiliotteistasi, että menosi täsmäävät ja, että et ole unohtanut kirjata mitään menoeriä.

Sähkötupakan polttolaite vaporaattori on Nolaton viime vuosien hittituote

Oletko kuullut Nolatosta? Tuskin. Vaikka ruotsalainen komponenttivalmistaja on ollut finanssikriisistä asti kirkkaasti parempi sijoituskohde kuin vaikkapa Apple.

Kyllä, luitte oikein. Applen kurssikehitys on tosin samaa tasoa, mutta vahvan osinkovirran ja korkoa korolle -tekijän ansiosta Nolato todellinen tuotto hakkaa osingossa kitsastelevan Applen mennen tullen.

Silti harva suomalainen ja tuskin kovin moni ruotsalainenkaan sijoittaja on kuullut Nolatosta – vaikka se on viimeisen kymmenen vuoden ajan eli finanssikriisistä asti ollut posketon menestystarina.

Nolato tulee aika varmasti tekemään 2020 osakekohtaisen tuloksen, joka on selvästi suurempi kuin sen osakkeen hinta finanssikriisin pohjassa 2009. Se kertoo jo oleellisen.

Wärtsilä on eräs suomalaisen konepajateollisuuden lippulaiva - merkittävä maailmanlaajuinen merenkulun laitteiden, teknologian ja dieselvoimaloiden toimittaja ja huoltaja.

Mutta viime vuosina on mennyt huosti. Tilauskanta on laskenut vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Wärtsilä on taistellut asiakaspakoa vastaan alentemalla hintoja ja liikevaihto onkin pysynyt vakaana. Mutta kate on kutistunut. Wärtsilä on silti edelleen voittoa tuottava yritys, jonka pörssiarvo on järkevä suhteessa tulokseen. Nettotulos suhteessa pörssiarvoon on tämän vuoden ennustetulla tuloksella noin 5.8% ja osinkoa Wärtsilä maksaa tänä vuonna noin 6.8% suhteessa pörssiarvoon.  Nämä ovat edelleen kelpo lukemia. 

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Tulosennusteet päivitetty niille, joilta on jo tullut tulos eli suurimmalle osalle.

Oman salkun sisältö  (MyPf) nyt sekä per maa per yhtiö että per maa per sektori per yhtiö.

Key Figures-sivulle lisätty uusi tunnusluku P/FCF (Price per Free Cash Flow).

Venäjän talous kehittyi 1990- luvulla hitaasti, hitaammin kuin esimerkiksi Suomen. Sen jälkeen Suomi ja Venäjä ovat kehittyneet 20 vuotta varsin samalla tavalla. Molemmilla on erilaisuudesta huolimatta samantapaisia rakenteita. Venäjällä on Neuvostoajalta periytyviä valtiojohtoisen talouden rakenteita ja Suomella taas valtio- ja julkissektori- johtoisen hyvinvointiyhteiskunnan kollektiivisia tuotantorakenteita kuten laaja julkinen palvelutuotanto, pörssiyhtiöiden julkista omistajaohjausta, keskitetty työmarkkinasuunnittelukoneisto, ...(Piksu toimituksen huomio)

Nooa Nykäsen tuore taloushistorian väitöskirja käsittelee sitä miten Neuvostoliiton ajalta perityvät teollisuustuotannon institutionaaliset mekanismit ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa. Saatu tieto ja löydetyt käsitteet soveltuvat tarvittaessa myös nyky- Suomen analysointiin.   

Covid-19 epidemia ei ole hellittänyt ja toista aaltoa pelätään. Mutta maailmantalos on jo toipumassa Covid-19 taudista ainakin jos on uskominen USA:n ISM -, Saksan IFO- ja Kiinan Caixin- indekseihin. (oikealla Trading Economics kokoama kuva Eu:n ja USA:n teollisuuden luottamusindekseistä)

Yritysten tulokset ovat olleet toisella kvartaalilla huonoja, mutta kuitenkin pelättyjä parempia. Osakekurssit eivät ole laskeneet vaan lähteneet USA:ssa ja Kiinassa jopa nousuun. Nousu saa jatkoa jos kehitys on syksyllä luottamusindikaattorien mukaista.

Elvytys valuu osakkeiden hintohin

 Elvytystoimilla poljetaan korot nollaan tai jopa alapuolelle. Keskuspankit ostavat markkinoilta kaikki liikenevät valtionlainat. Sijoittajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin osakemarkkinat ja osakkeille riittääkin nyt kysyntää ja nostetta.

Kyllä meitä Warrenin kanssa nyt laulattaa!

Teknojätti Applen Q2 nosti huiman rallin, joka hiukan viiveellä tarttui Pörssihaukan vajaa pari kuukautta (Piksussa 3.7.) sitten pelipaperiksi nostamaan Berkshire Hathawayhin. Sen valtavasta pörssisalkusta Apple täyttää puolet.

Olen määritellyt Warren Buffetin johtaman jättiyhtiön pikavoiton lunastushinnaksi noin 200 dollaria. Siellä osake nyt juuri on, joten ainakin itse ihan makoisan tilin lunastan.

Osake voi jatkaa ylikin 200, joten pikavoiton lunastuksissa on aina riskinsä. Treidaamisessa on kuitenkin aina jossain kohtaa painettava liipasinta, koska kurssit tulevat jossain kohtaa alaskin.

Ohessa Juuso Jokisen youtube video Teknisen analyysin inidkaattoreista.

Juuso Jokinen esittelee videolla muun muassa seuraavat tärkeät indikaattorit:

• Liukuvat keskiarvot
• Relative Strength Indikaattori (RSI)
• Chaikin Money Flow (CMA)

Liukuvat keskiarvot ja RSI indikaattori antavat tietoa siitä mikä on osakkeen hinnan trendi.

Chaikin Money Flow hyödyntää osakkeen hinnan lisäksi kaupankäyntivoluumia.  Se pystyy siksi antamaan käsitystä siitä onko osakkeen kurssimuutos muutamien pienivoluumisten kauppojen seurausta vai onko hinnanmuutoksen taustalla kenties laajampien sijoittajajoukkojen herännyt kiinnostus.

Hulppea Fisker Karma oli sähköauton edelläkävijöitä

Sähköauto elää nyt todellista sijoitusbuumia. Juuri osakeannissa isot rahat kerännyt kiinalainen Li Auto paahtaa pörssissä ylös. 

Yhdysvalloissa markkinoille on tulossa Fisker-tehtaan sähköauto Ocean, jota mainostetaan maailman ekologisimmaksi autoksi. Fiskeriinkiin voi sijoittaa, sillä yhtiö listautuu pörssiin erikoisjärjestelyn avulla Spartan Energy Acquisition Companyn kautta.

Suomalaiset muistavat Fiskerin luksusluokan urheilullisesta Karmasta, jota valmistettiin Uudessakaupungissa Valmetin tehtaalla. Yhtiö kaatui erilaisiin ongelmiin raskaat tappiot niskassaan.

Ennusmerkit vaikuttavat nyt paremmilta monesta syystä, mutta kalpaten voi käydä uudellekin yritykselle – ja jokaiselle vastaavallle.

Hypesektorien tulokasyhtiöt ovat tyypillisesti myös riskiinsä nähden kalliita, ja hinnoittelu ylipäänsä vaikeaa. Kun edes liikevaihtoa ei ole vielä lainkaan tai vain nimeksi, hinnoittelu perustuu pelkkiin huteriin ja usein ylioptimistisiin ennusteisiin.

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin Suomen Pankin mukaan kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Itse en voi sietää rusinoita pullassa, mutta aiemmin sillä tarkoitettiin vain hyvien asioiden ja vaikutusten huomioimista. Muistini voi asiassa pettää, joten lukijat voivat korjata väittämäni. On muistettava, että kullalla päällystetystä paskakasasta ei voi huomioida vain kultaista osaa. Sivuvaikutukset ovat usein merkittäviä. Kokonaisarvo tippuu, kun huomioidaan huonotkin puolet. Joskus käy niin, että vain osa kasasta on sitä itseään. Silloin kysymys kuuluukin, että kummalla on enemmän merkitystä, huonolla vai hyvällä osalla? Nykypäivä suosii niitä ihmisiä, jotka huomioivat vain kultaisen osan ja jättävät huomioimatta sen paskan. Tässä näitä tähän liittyviä asioita:

• Rasismin tuomitseminen. Nykypäivän ”hyvät ihmiset” ihmiset tuomitsevat rasismin mikä on oikein, mutta se on yleensä yksipuolista. Kukaan ei tuomitse valkoisiin kohdistuvaa rasismia, vaikka sekin on yleistä kun he ovat vähemmistönä. En ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään mainitsevan Kiinan rasistista kansaa joka pitää tummaa ihonväriä ali-ihmisyyden merkkinä.

USA:n makrotalous on St. Luis FED (FRED) tietojen mukaan kovimmassa kriisissä lähes sataan vuoteen:

• Työttömiä on 23 miljoonaa (nousua vuoden takaiseen lähes 20 miljoonaa)
• BKT on laskenut Q2 aikana 9% suhteessa vuoden takaiseen

Työttömiä ei ole koskaan (vuoden 1930- jälkeen) ollut näin paljon eikä bruttokansantuote ole laskenut näin paljon.

Näyttäisi siltä että Covid-19 pandemia jatkuu seuraavalle neljännekselle. Yritysten mahdollinen konkurssiaalto seuraa vasta viiveellä, sitten kun kassavarat on käytetty. Viive on pitkä, monasti vuoden mittainen. Tulokset heikkenevät välittömästi.

USA:ssa yritykset sopeuttavat työvoiman määrän nopeasti kysynnän mukaiseksi. Tämä selittää sen, miksi työttömiä on tullut niin paljon ja niin nopeasti ja myös sen miksi kulutus on samaan aikaan romahtanut. Työttömäksi jääneet eivät kuluta.   

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on edennyt nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Olemme juuri hetki sitten ohittaneet tämän tilanteen (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Tällä merkinnällä on kolme lähdettä eri tasoilta.

Ensin Trump on – jos mahdollista – alittanut jopa itsensä viimeisessä tiedotustilaisuudessaan. Ennen presidentinvaaleja USA:ssa kuolleitten määrä on tätä vauhtia neljännesmiljoona.

Suomessa ylilääkäri seuraa huolestuneena tartuntojen lisääntymistä ja Siilasmaa moittii reagoinnin puuttumista.

Ja lopuksi tässä yhteydessä nimetön FB-kaverini kertoi seuraavaa, hän työskentelee terveydenhoidon parissa.

Suurin merkitys lienee kuitenkin korona-ilmiön sosiaalisilla ja suorilla vaikutuksilla ja pelon ilmapiirillä, koska yritykset kärsivät, lentoliikenne on topissa ja työttömien määrä kasvussa.

Pelon merkkejä on nyt monia muitakin. Kullan futuurien hinnat ovat nousseet kuukaudessa reilut 8 % ja VIX-indeksi on kuukaudessa polkenut paikallaan. Hermostumista markkinoilla kuvaa se, että VIX-indeksi on yli  70 % koholla normaaleista lukemistaan!

USA:n työttömien määrä on kasvussa ja se on noin 12 – 13 %, kun taso oli viime vuonna alle 4 %. Euroopan lukemat ovat vielä huonommat, eikä Kiinallakaan ole kehumista. Jenkit on koko ajan kiusaa tekemässä?

Elvytystoimet pelastusrenkaana?

Suurta kuvaa muuttaa eniten elvytys, joka sekin on vain rahan painamista paniikissa! Osakemarkkinat on vallannut vimmattu uskomus, kuin mitään ei olisi muuttunut? Osakekurssit nousevat, vaikka reaalitalous sakkaa kaikkialla maailmassa.

Politiikka muodostaa yhden riskin lajin

Tänään raporttinsa antaneen yhdyskuntapalvelujen monipuolisen tuottajan Lassila & Tikanojan tulosta ovat rasittaneet jo jonkin aikaa vastoinkäymiset Venäjällä. Yhtiön voittamat mittavat huoltosopimukset peruttiin maan hallituksen juntatessa sumeilematta urakoita venäläisille yhtiöille.

Oliko kyseessä pelkkä protektionismi vai härski korruptio, vaikea tietää, mutta rehti kilpailu joka tapauksessa potkaistiin nurkkaan. Vastaavaan voi törmätä kaikkialla, mutta etenkin Venäjän kaltaisessa autoritaarisessa yhteiskunnassa.

L&T ei varmasti hevin enää Venäjään sotkeudu markkinan koosta ja varmasti hyvästä omasta kilpailukyvystä huolimatta. Se ei auta, kun suuremmat voimat lyövät kapulat rattaisiin.

L&T:n kokemukset ovat ikävyydessään hyvä muistutus sijoittajamisen vaikeasti ennakoitavista riskeistä. Kukaan ei voi edes kohtalaisella varmuudella tietää, millaisia yllätyksiä yksittäiset yhtiöt tai suuremmatkin kokonaisuudet kohtaavat.

Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt muistuttavat sijoittajan kannalta rahastoja. Ne omistavat useamman yhtiön osakkeita. Omistamalla sijoitusyhtiötä saa salkkuunsa hajautusta.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden tuotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut parempaa kuin pörssi-indeksin ja ne ovat olleet rahastoja parempia sijoituksia.  Yhtiöiden sisäiset hallintokulut ovat pieniä, usein vain muutama kymmenesosa prosentti vuodessa. Ei ihme että ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat suomalaistenkin sijoittajien suosima tapa hajauttaa Ruotsin markkinoille.

Oheisessa luettelossa on muutama suurimmista ja sosituimmista ruotsalaisista sijoitusyhtiöistä järjestettynä markkina-arvon mukaiseen järjestykseen. Kussakin sijoitusyhtiössä on, yllättävää kyllä, henkilö tai suku, jolla on merkittävimmät omistukset ja joka käyttää määräysvaltaa. Tämä suku on mainittu listassa. Sijoitusyhtiön osakkeita saa joskus halvemmalla kuin ostamalla vastaavan määrän osakkeita pörssistä. Tämä alennus on viimeisessä sarakkeessa.

Teknologiamaailma on jakautumassa kahtia - Kiinan hallisemaan ja USA:n hallitsemaan

Arvonmuutokset: 2020  -18.3%, alusta (27-05-2010) +83%

Salkkusivu jossa lisätietoja

Yleistä

Näyttää siltä, että teknologiamaailman pirstoutuminen Kiinan-vetoiseen ja USA-vetoiseen osaan kiihtyy. Jo pitkään jatkunut anti-Huawei-kampanja saa seuraa, kun mm. Tiktok on vastatuulessa Jenkeissä. Voiko suuressa suosiossa oleva some-appi olla kiinalaisomistuksessa? Molemmilla puolilla jakolinjaa onkin jo melko lailla eri setit sovellutuksia. Samoin puolijohdemaailma on jakautumassa. Kun USA tuon tuostakin väläyttelee boikottikorttia, on Kiinassa varsin selvää, että omavaraisuus on keskeistä – mahdollisesti joidenkin aidan päällä keikkuvien ulkomaisten (esimerkiksi Japanilaisten ja Korealaisten) yritysten avittamana.

Kun kisa kovenee ja kärjistyy kovenevat kuitenkin keinotkin. Uskon että monella alalla on käytännössä valittava puoli, koska molempia osapuolia ei samanaikaisesti voi miellyttää. Intia on selkeästi jo kallistumassa USA:n suuntaan, onhan jo suuri määrä Kiinalaisia appeja julistettu pannaan. Eurooppa on luku sinänsä. Perinteet luonnollisesti vetäisivät Eurooppaa yhteiseen länsimaiden leiriin. Toisaalta on jo valmiiksi riita käynnissä pääasiassa amerikkalaisten teknoyritysten verotuksesta.

Juopaa leventää Hong-Kongin uusi turvallisuuslaki, joka on saanut monet epäilemään voiko HK säilyttää asemansa finanssikeskuksena. Yksittäiset alan toimijat ovat jo tehneet päätelmänsä ja siirtäneet toimintojaan pois, Singaporeen ja Japaniin. HK:n pörssi onkin ollut alavireinen. Tarkemmin analysoitaessa alavireisiä ovat olleet etenkin HK:ssa toimivat yritykset, eivät mannerkiinassa toimivat HK:ssa listatut yritykset.

Uskon että USA:n teknologiaylivoimaa on osittain yliarvioitu. Jopa Intel on nyt joutunut myöntämään olevansa ainakin vuoden jäljessä Taiwanilaista TMSC:tä.

Kiinassa osataan myös protektionismi. Luomalla omia standardeja esimerkiksi IOT-radioprotokollille joita ei ulkomaalaisille julkaista ennen voimaatuloaan saavat omat suosikkiyhtiöt etulyöntiaseman.

Toistaiseksi ei ole näkynyt merkkejä, että länsimaiset sijoittajat eivät olisi tervetulleita. Mediassamme käsitellään runsaasti amerikkalaisia teknologiajättejä. Niiden kurssit ovatkin kasvuhuumassa nousseet useassa tapauksessa käsittämättömille tasoille. Sen sijaan aasialaiset teknoyritykset ovat meillä suhteellisen tuntemattomia. Usein nämä ovat länsivastineitaan mutkikkaampia konglomeraatteja, joissa on runsaasi erilaisia rönsyjä. Uskon että länsisijoittajille tekisi hyvää tutustua näihin tarkemmin.

Itse avasin pajazzon ottamalla Alibaba:n salkkuun.

Toinen merkittävä trendi on, että euro on alkanut vahvistua, etenkin taalaa mutta myös jeniä vastaan. Tämä tuo lisää vastatuulta jenkkeihin vieville eurooppalaisille yrityksille ja heikentää mm jenkkiyrityksiin sijoittavan suomalaisen tuottoa. Ruotsin kruunu on sen sijaan vahva.

Kaikesta huolimatta USA on aivan keskeinen maa maailmantaloudelle. Siksi maan koronatilanne ja kiihtyvät mellakat hermostuttavat minua. Olkaa varovaisia!

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat tällä hetkellä kansainvälisten sijoitusten tuottoihin. Suomalaisten omaisuus lasketaan euroissa ja suomalaiset myös käyttävät elämisessään euroja. Siksi on aina luonnollista seurata sitä, miten euro käyttäytyy suhteessa muihin valuuttoihin.

Ohessa on Tradingview tuottama 5v mittainen vertailu Euron arvosta suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun. Korona kriisillä on ollut merkittäviä seurauksia. Euron arvo on lähtenyt nopeasti vahvistumaan suhteessa dollariin ja toisaalta taas Euron arvo on laskussa suhteessa Ruotsin kruunuun.  Ruotsalaisia osakkeita omistavat ovat saaneet noin 4% ylituoton ja amerikkalaisia osakkeita omistavat ovat taas kärsineet noin 6% tappion suhteessa euroalueen osakkeisiin sijoittaneisiin.

Sähköauton tulevaisuudesta ei kannata maksaa mitä tahansa

Jokaisella ajalla on omat hypensä. Nyt ovat vuorossa taas vaihteeksi teknoyhtiöt, joiden ykköskuplaksi on kavunnut sähköauton pioneeri Tesla.

Sen yllätyksenä tullut voitolle kampeaminen mahtui Suomessakin televisiouutisiin. Sekin kertoo osaltaan, millainen hype yhtiön ympärillä kuohuu – ikään kuin suuren yhtiön niukka voitollinen tulos olisi sensaatiomainen saavutus.

Sähköautojen markkinajohtajasta on tullut jo kirkkaasti pörssiarvoltaan suurin autotehdas, vaikka se liikevaihdoltaan mahtuu vielä hädin tuskin keskikastiin. Teslan liikevaihto vastaa puolta Kiasta, alle kolmasosaa ranskalaisesta Peugeotista ja kymmenesosaa Toyotasta.

Teslan markkina-arvo on 50 prosenttia Toyotaa suurempi. Vastaavaa tilannetta en historiasta tiedä.

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Kirjoitin 8 vuotta sitten pari kirjoitusta kilometrikorvauksista (kts. Kilometrikorvausten porrastus ja kohtuullistaminen sekä Kilometrikorvauskeskustelun punaiset sillit). Keskeisimpänä pointtina jutuissa on se, että kilometrikorvaukset eivät saisi toimia verottomana palkanlisänä, mutta käytännössä ne sitä nykyehdoin monessa tilanteessa ovat, koska kuljettu kilometri voi kuluttaa polttoainetta ja autoa huomattavasti vähemmän kuin mitä kilometrikorvaus antaa. Ongelma vain on, että autoja on hyvin erilaisia myös kilometrin aiheuttaman kustannuksen osalta. Vaikka halvalla autolla käytännössä pääseekin tienaamaan kilometrikorvauksilla, kilometrikorvauksen tulisi kattaa kulut myös jonkin verran kalliimmillakin autoilla. Käytännössä lopputulos on se, että vaikka jotkut tienaavatkin kilometrikorvauksilla, joillakin ne eivät riitä kattamaan kuljetun kilometrin kustannuksia. Raja on pakko vetää johonkin, mutta on mahdotonta sanoa yhtä oikeaa euromäärää, missä sen rajan tulisi olla. 

Kilometrikorvaus on pysynyt jokseenkin samana 8 vuoden takaisten kirjoitusteni aikaan verrattuna, mutta itse autoilun osalta yksi asia on tänä aikana muuttunut: sähköautoja on jo alkanut näkyä enemmän katukuvassa. Kilometrikorvauksien suuruudessa sitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Olisiko ehkä jo aika?

Tesla ladattavana   (Wikimedia Commons)

Yritysten osingoista maksamasi verot vaihtelevat sen mukaan missä maassa toimivan yrityksen osakkeita omistat.

Ennen osinkojen maksamista pitää yrityksen maksaa voitoistaan veroa. Tämän veron osuus on selkeä (siniset palkit oheisessa kuvassa). Se rasittaa samalla tavalla kaikkia osakkeenomistajia. Oheisen vertailun korkeimmat yritysverot ovat Saksassa, Japanissa, Saksassa ja Italiassa.. Halvimmat verot ovat lähes 10% pienempiä ja ne löytyvät Englannista, Virosta, Suomesta, USA:sta ja Ruotsista.

Tämän lisäksi maksat osingoista henkilökohtaista veroa, joka riippuu monesta asiasta ja sen arvioiminen on joskus vaikeaa. Vero mitoitetaan Suomessa sen mukaan kuka tai mikä olet ja paljonko saat osinkoja. Yksityishenkilöillä tuo veroaste on  Suomalaisten osakkeiden osalta jossakin 25,5% yläpuolella.

Piksu keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen keskustelu "puhallus", jonka oleellinen sisältö tarvitsee laajemman huomion.

Euroopan keskuspankin korona ohjelma julkaistiin 16.7.2020. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen kun EU:n  350-400 Mrd€ tukiohjelmasta oli noussut laaja keskustelu. Euroopan keskuspankin tukiohjelma on kooltaan 1350 Mrd€ ja tulee olemaan EU- tukiohjelmaan nähden moninkertainen.

Euroopan keskuspankin ohjelma tukee niitä maita, joiden korkotaso muutoin nousisi kestämättömän korkealle. Tuki tapahtuu ostamalla Euroopan keskuspankkiin lainoja niin, että heikkojen maiden korot painuvat riittävän alas.  Ilmaisen rahan panaminen Euroopan keskuspankissa ja sen tarjoaminen edullisesti heikoille tarkoittaa käytännössä tulonsiirtounionia ja Euroopan keskupankin käyttämää verotus- ja budjetti- oikeutta. 

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois. Piksun Toto kerhossakin esiintynyt ja keskusteluamme joskus ohjannut Raimo Sailas oli meille idoli -  järjen mies, joka kaikessa kunnioitti kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen perustuvaa rationaalista ajattelua.

Suomen 80- luvun talouspolitiikkaa oli leimannut poliittisen  ja talouspoliittisen johdon huono ymmärrys rahapolitiikasta ja makrotaloudesta. Tietotaidon puute oli näkyvintä Presidentti- instituutiossa, Suomen Pankissa ja hallituksessa. Tuolloin tehdyt väärät päätökset syöksivät Suomen katastrofaaliseen lamaan. Raimo Sailas oli mies joka teki muutoksen. Hän loi Suomelle linjan, jolla maa nousi 90- luvun taloudellisesta ahdingosta.

Raimo toimi Suomen korkeimpana virkamiehenä, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä,  noista lamavuosista alkeen aina  eläköitymiseensä vuonna 2013 saakka. Hänen johdollaan Suomen talous selvisi 90- luvun lamasta ja vuoden 2000 teknokuplasta vaurioitta ja talous jatkoi kasvuaan.