Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Musti ja Mirri - Listautumisanti

Musti Group, eli tuttavallisemmin Musti ja Mirri, suunnittelee listautumista Nasdaq Helsinki Pörssin pörssilistalle. Tätä listautumista ovat monet ennakoineet jo vuosia ja olen itsekin odottanut sitä kädet syyhyten. Musti Group hakee listautumisannilla 45 miljoonan euron bruttovaroja, jotka on tarkoitus käyttää lainojen lyhentämiseen. Perehdyn tässä kirjoituksessa Musti Group listautumisantiin ja pyrin selvittämään niin teille kuin itselleni, että onko siihen osallistumisessa mitään järkeä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kohtuulliset tulonsiirrot kasvattavat elintasoa ja rikastuttavat yhteiskuntaa

Tulojen kohtuullinen tasaaminen on tarkoituksenmukaista ja hyödyttää yhteiskunnan kehittymistä ja dynamiikkaa. Yhteiskunta ja elintaso kehittyvät nopeammin jos tuloja tasataan. Mistä tämä johtuu?

Yhteiskunnan palvelu- ja tavara- tuotannon kehittymisellä on kaksi tekijää, tuotannon tehokkuus ja toisaalta hyvien palvelujen ja tuotteiden valintaprosessin päätösten hyvyys. Näistä kahdesta tekijästä valintaprosessin toimivuus on monasti huonommin ymmärretty ja vähemmän keskusteltu käsite. Valintaprosessi syntyy ihmisten valinnoista kun he tekevät ostoksia ja valitsevat palveluita. Tuotantokoneisto saa valintojen tuloksena tiedon siitä, mitkä palvelut ja tuotteet täyttävät parhaiten ihmisten unelmat ja tarpeet.  

Optimi syntyy kun yhteiskunta keskittää yhtä paljon tarmoa (kansalaisten aikaa) sekä hyvien palveluiden valitsemiseen että niiden tuottamiseen. Tähän on olemassa selvät ja yksinkertaiset matemaattiset perusteet, joita ei ole kuitenkaan järkevää tässä toistaa.  Optimia lähestyttiin 1900- luvun alun ja 1960- luvun välillä kun siirryttiin 8 tuntiseen työviikkoon. Ihmisille jäi suurin piirtein yhtä paljon aikaa tuotteiden tekemiseen ja tuotteiden valitsemiseen.

Eläkeläisten ja työkyvyttömien kyky tehdä valintoja jää käyttämättä, ellei heille järjestetä tuloja. Tarvitaan kohtuullisia tulonsiirtoja palkansaajilta eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille jotta heidänkin kykynsä tehdä valintoja saadaan mukaan yhteiskuntaa kehittämään. Tulonsiirroilla saadaan kaikki mukaan tekemään yhteiskunnalle arvokkaita valintoapäätöksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Henkilökohtainen asuntolaina on taloyhtiön lainaa edullisempaa

Henkilökohtainen asuntolaina on nyt edullisempi kuin taloyhtiön ottama laina selviää Suomen Pankin ja tilastokeskuksen tilastoista

Joulukuussa 2019 nostettujen uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 1,06 % ja asuntolainojen 0,73 %.

Uusia asuntoyhteisölainoja nostettiinkin viime vuonna 10 % vähemmän kuin vuonna 2018. Henkilökohtaisten asuntolainojen kasvu oli sen sijaan  2,7%.

Asuntoyhteisölainoista kirjatut arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä ja hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta pienenä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsingin, Turun ja Jyväskylän kunnallisvero on keveintä

Kunnallisverotus on keveintä Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Mikkeli nousi kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020.

Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä.

Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Taidolla, Tuurilla, vai molemmilla?

Toimitko taidolla, tuurilla vai molemmilla? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Monet väittävät, että he menestyvät taitojensa ansiosta ja muut menestyvät hyvän onnensa ansiosta. Jotkut sanovat, että kyse on molemmista. Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksinkertainen ja kuten moniin muihinkin mielenkiintoisiin kysymyksiin niin tähänkin vastaus alkaa sanoilla. ”Se riippuu...” Ja jatkuu sanoilla ”siitä mitä on tekemässä.” Kirjoituksen tilastofaktat löytyvät Michael Mauboussinin kirjasta ”The Success Equation” (menestysyhtälö)

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elintason ja taloudellisen aktiviteetin kasvu pysähtyy

Nordea Economic outlook tarjoaa asiantuntevan katsauksen pohjoismaiden ja Venäjän talouksista.

Nordea luottaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän julkisen vallan kykyyn huolehtia talouselämää koskevasta tarkoituksenmukaisesta säätelystä ja ohjauksesta. Nordea ennustaa, että näiden maiden BKT:n ja elintason kasvu päätyy 1,5...2% välille.

Nordea ei usko suomalaisen julkisen vallan osaamiseen ja/tai haluun tehdä uudistuksia. Nordea ei usko että tuottavuus tai työtuntien määrä kasvaisi ja arvioi että Suomessa elintason kasvu hyytyy pysyvästi. Suomen talouskasvu pienenee ennusteperiodin aikana 0,5% tasolle.

Lisää tietoa: Nordea Economic outlook

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Hallitus ei huolehdi julkisen talouden tasapainosta”

Tätä ei sanonutkaan oppositio, vaan viisi lähinnä taloustieteen alojen professoria.

Pääministeri Sanna Marin, 34 vuotta, kertoi hallituksensa käyneen ”hyvän” keskustelun taloustilanteesta. Jipii.

Muistettakoon, että edellinen pääministeri Antti Rinne lupasi, ettei hänen hallituksensa leikkaa. Sen lupauksen Rinne piti. Ainoa ongelma on, ettei lupaus sovi yhteen talouden realiteettien kanssa.

Asia oli päivänselvä jo Rinteen hallitusta muodostettaessa ja nyt sen ovat lausuneet viisi professoria talouspolitiikan arviointineuvostossa. Kaikki on sen varassa, että uusia täytettyjä työpaikkoja saataisiin kymmeniä tuhansia lisää.

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto ja tiivistelmä.

Lausunnosta poimittua:

Käyttäjän J.Vahe kuva

En ymmärrä Koneen kurssia,

eikä näytä ymmärtävän esim. Indereskään.

Kurssi oli jo valmiiksi korkealla ja sitten tuli Bloombergin julkaisema uutinen, että Koneen tarjous Thyssenin hisseistä olisi korkein, 17 mrd. euroa. Onkohan Outokumpu vieläkään toipunut omasta Thyssen-kaupastaan?

Kun Thyssen myy, syyhän silläkin on. Ostajan eli viime kädessä Antti Herlinin motiiveina saattaa aivan hyvin olla halu ”jäädä historiaan” eli tehdä yrityksestään taatusti mahtavampi kuin oli isällä ennen häntä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden 2003 SARS epidemia ei vaikuttanut pörssikursseihin

Piksu on tutkinut miten nykyisen Wuhang virustaudin kaltainen SARS vaikutti vuoden 2003 pörssikursseihin. Tulos oli yllättävä. SARS ei vaikuttanut oleellisesti pörssikursseihin (kuvan tekemiseen hyödynnetty Yahoo finance palvelua). 

Pörssikurssit nousivat pienen alkusäikähdyksen jälkeen 10% ja jatkoivat sen jälkeen nousuaan.

Yleisen taloustilanne oli parantunut ja osakkeet olivat laskeneet vuoden 2000 teknokuplan jälkeiseen syvimpään kuoppaansa. Nousulle oli makrotaloudelliset ja pörssin arvostustasoon liittyvät perusteet. SARS:n kaltaiset tautipelot ja siihen liittyvät WHO:n matkustusrajoitteet eivät himmentäneet pörssin hyvää menoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jäsenkato rapauttaa työmarkkinoiden neuvotteluprosessin legitimiteettiä

Lakkokevät käy kuumana ja suuret pörssiyritykset ovat vaarassa joutua lakkovahtien saartamiksi. 

Ammatti (ja työnantajaliittojen) jäsenmäärät vuotavat huolestuttavasti. Ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät siirtyvät Yleisen työttömyyskassan (ns. Loimaan kassan) jäseniksi ja Loimaan kassan jäsenmäärä kasvaa 6% vuosivauhtia ja jo 20% työntekijöistä kuuluu Loimaan kassaan.

Lähes kaikkien muiden työttömyyskassojen jäsenmäärät hupenevat. Loimaan kassan kasvu on merkki työmarkkinamekansimin legitimiteetin vähittäisestä vähenemisestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuudenusko heikkenee

EK:n luottamusindikaattorit tammikuussa: 

  • teollisuusyritysten luottamus heikkeni
  • rakennusalan luottamus ennallaan
  • palveluala laski
  • vähittäiskaupan luottamus romahti
Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tuloskausi Q4/2019 – tunnuslukuvertailua

Ennen kuin Q4/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin katsotaan hieman yhtiöiden osinkotuottoa ja PE-lukua sekä niiden sijoittumista piste- eli scatter-kuvaajalle.  Vertailussa on mukana kaikki Talousmentor-yrityslistan 69 yritystä.

Listan ulkopuoliset Suomi-yhtiöt

Koostimme yhteistyössä Piksun, Sergion ja Talousmentorin kanssa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteet on tehty sekä Q4/2019 että koko vuodelle 2019.

Näihin liittyvät ennusteet löytyvät Piksun kirjoituksista:

PE ja osinkotuotto

Oheiseen kuvaan on asetettu yhtiöt ennustettujen PE-lukujen ja osinkotuottojen perusteella. Näin voi visuaalisesti havainnoida, miten eri osakkeet asettuvat kaavioon.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Luottoluokittaja heikensi Suomen näkymiä

Lähde

US:n uutinen käyttää lähteinä 3 pankkimiehen twiittauksia 

Arviot ovat negatiivisia.

Tästä eteenpäin ei enää riitä maailman toiseksi nuorimman pääministerin saama mediahuomio, vaan tarvitaan tekoja. Teot näyttävät huonoilta. Sisäministerin kansliapäällikkönimitystä perusteltiin vanhalla perinteellä. Nuoret ministerit seuraavat siis vanhoja perinteitä.

Kevään työmarkkinatilanteesta on tulossa vaikea mm. siksi, että ed. pääministeri Antti Rinne ryntäsi puolustamaan palkankorotusvaatimuksia. Tällaista tapaa ei ollut sdp-taustaisilla pääministereillä Lipponen, Sorsa saati Koivisto.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nousumarkkinan mallikappale

Nousumarkkinassa tullaan pohjasta voimalla

Jo syksystä asti paahtanut varhainen kevätralli kuvaa aika tarkkaan Piksussakin jo vuosia toistamaani väitettä, joka pohjaa niin omaan kokemukseen kuin alan kirjallisuuteenkin - tosin sen alalajiin, jota ei talousoppilaitoksissa suuremmin kai harrasteta.

Markkinat liikkuvat tavalla, jota uutisten tai erilaisten raporttien perusteella ei pitäisi tapahtua. Päällä on vahva nousumarkkina, kuten Piksussa ennustin pääpiirteissään vuosi sitten toteutuvaksi. Vuosi sittenhän tunnelmat olivat todella synkät, takana oli tuolloin joulukuussa syvimmilleen äitynyt kunnon pörssiromahdus.

Kaikki näytti todella surkealta, kun romahduksen syyt tulosvaroituksineen ja hapantuvine ennusteineen alkoivat hallita sijoitusmaailmaa 2019. Surkealta näytti ja huonommaksi vain piti äityä, noin pääpiirteissään.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kestäviä arvoja edistetään parhaiten tarkoituksenmukaisilla ympäristöveroilla

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sellun ja paperin hinta vaikuttaa metsäteollisuusyritysten pörssiarvostukseen

Piksu on tutkinut miten paperin ja sellun tuottajahintaindeksi (ST. Luis FED) on ennustanut metsäteollisuusyritystemme UPM ja StoraEnso pörssikursseja (kuva alla).

Voisi ajatella että metsästeollisuusyritystemme pörssiarvo seuraisi viiveellä paperin ja sellun maailmanmarkkinahintaa. Näin ei näyttäisi aina olevan. UPM:n ja StoraEnson kurssit seuraavat kyllä toisinaan sellun ja paperin maailmanmarkkinahintoja, mutta yhtä paljon ne seuraavat yleistä pörssikurssien tasoa. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2007 jolloin metsäteollisuusyhtiöiden kurssitasot alkoivat laskea muiden pörssiyhtiöiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat olivat hyvällä tasolla.  Samanlaisia poikkeamia näkyy muinakin vuosina. Vuosina 2012-2017 metsäjättiemme pörssiarvot nousivat muiden osakkeiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat laskivat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman taloudellinen painopiste on kaakkois- ja etelä- Aasiassa

Maailmantalouden kasvu kiihtyy IMF:n talouskatsauksen mukaan tänä vuonna 3.3% tasolle ja kasvu on ensi vuonnakin 3.4% tasolla. Kehitys on kuitenkin heterogeenista:

  • USA:n talouskasvu hidastuu ja Eurooppa hieman piristyy
  • Etelä-Amerikan, Lähi-Idän ja Keski-Aasian taloudet ovat ilahduttavan vahvassa nousukiidossa
  • Kauko-Idän kasvu on kuitenkin edelleen vahvinta ja maailmantalouden painopiste siirtyy selkeästi kohti kaakkoista Aasiaa
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden osakkeet ovat edullisia

Kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy ja kehittyneiden hidastuu selviää Nodean viikkoraportista. Kehittyvien maiden osakkeisiin kannattaa siis panostaa.

Kehittyvistä maista Kiina hidastaa, mutta muiden pirteys kompensoi ja keskimäärin talouskasvu tulee Maailmanpankin mukaan vahvistumaan 4.1 % tasolle. 

Kehittyvien maiden osakkeita saa pörssistä noin 30% alennuksella verrattuna kehittyneisiin. Teknologiayritysten painoarvo on näiden maiden pörsseissä kasvanut ja sekin osaltaan lisää näiden maiden kiinnostavuutta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysten tulostuotot ovat kohtuullisia

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Osakesäästötilillä osa omaisuuden karttumisesta vaikuttaa Kelan tukiin, osa ei

Vuodenvaihteessa tavallisille suomalaisille annettiin uusi verotuksellinen työkalu, jonka nimeksi on muodostunut osakesäästötili (kirjoitin aiheesta 1,5 vuotta sitten, kun nimenä esiintyi vielä myös "sijoitussäästötili"). Lyhykäisyydessään tilin tarkoitus on kannustaa osakesijoittamiseen tuomalla suorien osakesijoitusten verotus lähemmäs mm. rahastojen tai sijoitusyhtiöiden verotusta. Tämä toteutuu siten, että tilin sisällä voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia, eikä tilille maksetuista osingoista mene veroja ennen kuin varoja nostaa tililtä. 

Kun osakesäästötililtä ei mene veroja, tarkoittaako se yhteiskunnan näkökulmasta myös sitä, ettei ole tuloja? Ei aivan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Herr Stockmann ei ole olekaan kuollut, ehkä?

Ihan tätä kirjoitusta varten tarkistin, omistanko kyseistä roskafirmaa. Järkytykseni oli suuri, että juu, tuhatkunta osaketta, halvalla hankittu ja vielä halvemmalla noteerattu.

Jo ennen em. järkyttävää löytöä ajattelin kirjoittaa, ettei Stokkan konkka ole mikään kansantaloudellinen etu.

Mutta tässä tapauksessa ei kannata perehtyä Stokkaan, vaan sen omistajiin, jotka firmansa ovat päästäneet noin huonoon kuntoon. Konstsamfundet on mällännyt Amos Andersonin perinnöllä häpeällisesti, Anderson oli nimittäin tiukka, tarkka ja taitava mies, joka uskalsi väittää vastaan jopa Mannerheimille.

Kun katsoo Konstsamfundetin hallituksen pj:n ja yhden jäsenen henkilötietoja, taitaa olla paras myydä osakkeet. Konkurssitilanteessa tappioitten vähentämiseen kuluu vuosia.

Ja selvyyden vuoksi: kivijalkakaupassa omistajanvallan käyttäminen on vaativaa, jopa ilman RKP:n sisäänpäin lämpiäviä piirejä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysten jäsenmaksuperintä ei kuulu yrityksille

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

- Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Käyttäjän mikko kuva

Vaisu osinkokevät tulossa

Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä on tuotettu valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita. Varsinaisten tulosennusteiden lisäksi tuotettiin ennusteita vuosien 2019 ja 2020 tulosten perusteella maksettavista osingoista.

Ennusteet tuotettiin tälläkertaa 75 Helsingin pörssin yritykselle. Listalta puuttuu lähinnä pieniä yrityksiä. Ennusteissa mukana olevat yritykset maksoivat keväällä 2019 osinkoja yhteensä noin 12.6mrd€. Samat yritykset maksavat ennusteiden mukaan tänä keväänä osinkoja yhteensä vain noin 10.8mrd€. Edessä on siis vaisu osinkokevät. Osinkopotin poikkeuksellisen suuri kutistuminen selittyy lähinnä Sampon, Nordean ja Nokian osinkojen leikkauksilla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Alhainen syntyvyys pudottaa jatkossa elintasoamme

HYPO kiinnittää talouskatsauksessaan huomiota siihen että Suomi on valinnut alhaisen syntyvyyden aiheuttaman vähittäisen harmaantumisen ja rapautumisen tien.

Syntyvyys sukeltaa ennusteita enemmän ja Suomen kehitys on seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan heikkoa vaikka tehokkaat korjaavat toimenpiteet (esim. eläkkeen osittainen sitominen lapsilukuun) tehtäisiin nyt heti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Mitä kertoo Dedicaren hurja ralli?

Intoa vielä hiukan enemmän kuin ammattitaitoa

Onks tietoo? Isolla rahalla yleensä kyllä.

Ruotsalaisen terveydenhuollon henkilöstövuokraajan Dedicaren kurssi sambaa aina vain hullun lailla. Vajaa kuukausi sitten osaketta sai kovan laskurytinän päätteeksi alle 40 kruunulla, tänään kurssi kolkuttaa jo päälle 50 kruunun.

Nousua on plakkarissa tuoreesta pohjasta nelisenkymmentä prosenttia. Toisaalta osake kiskaisi samoihin hintoihin jo kesällä samoilta tasoilta – romahtaakseen taas syksyn mittaan.

Ja vasta vajaa vuosi sitten osake maksoi päälle 70 kruunua. Huipulla hinta huiteli 160 kruunussa vajaa kolme vuotta sitten. Heilunta on siis ollut todella rajua.

Se kuuluu sinänsä asiaan sykliselle eli suhdanneherkälle yhtiölle, vaikkei terveydenhuolto yleensä ottaen sitä ole. Dedicaren tapauksessa syynä on palkkakustannusten heilunta suhdanteiden mukana.

Käyttäjän mikko kuva

Tulosennusteet 4Q2019

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta ja sen aikataulusta löytyy aikaisemmasta artikkelista.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 75 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi. Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja: vuoden 2019 viimeinen vuosineljännes (Q4/2019), koko vuosi 2019 ja koko vuosi 2020. Alla on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

lista

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1998

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1998 kirjeen sisältöön ja aiheena on mikä on vakuutusyhtiön ”float”?

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vakuutusyhtiön ”float”

Buffett kertaa kirjeessä vakuutusyhtiöiden taloutta (s. 10) ja avainasemassa on 3 tekijää:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kasvaviin yrityksiin ja toimialoihin kannattaa panostaa

Piksu toimitus on oheisella Yahoo finance tietojen perusteella laaditulla kuvalla verrannut erilaisten sijoitutyylien toimivuutta USA markkinoilla vuodesta 2006 aina tähän päivään saakka.

Tuloksista on havaittavissa että:

  • Parhaiten pärjänneet kasvuosakkeet antoivat 230% tuoton.
  • Suurista ja pienistä osakkeissa muodostetuissa salkuissa ei ollut havaittavaa tuottoeroa. Molemmat antoivat runsaan 150% tuoton. Pienet olivat parempia jakson alussa, mutta suurten teknologiajättien loppukiri siivitti suuret niukkaan voittoon.
  • Huonoiten pärjäsivät pörssin alennusmyynnissä olleet halvemmat ns. arvo-osakkeet, jotka nekin pääsivät 100% tulokseen.  

Käyttäjän J.Vahe kuva

Maailmanpankki synkistelee, eikä aiheetta

https://www.worldbank.org/en/news/press-release/2020/01/08/modest-pickup-in-2020-amid-mounting-debt-and-slowing-productivity-growth 

(Koko katsaus ladattavissa em. osoitteesta)

Aivan ensimmäiseksi sanon, että olen viimeisen n. 10 v. aikana ihmetellyt asiatekstin huonoja kirjoitustaitoja Suomessa. Missä laissa määrätään, että pätevä teksti on sellaista, jota kukaan ei lue - ja jos lukisi, ei ymmärtäisi.

Maailmanpankin otsikoita:

- Global Outlook: Fragile, Handle with Care

- Price Controls: Good Intentions, Bad Outcomes 

- The Fourth Wave: Rapid Debt Buildup

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit