Brexit epävarmuus on hälventynyt ja sen seurauksena yritykset voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja tuotannollisia investointejaan ilman että tarvitsee odottaa tilanteen selkenemistä.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa uusia investointeja sekä pörssikurssien ja valuutan vahvistumista sekä Britanniassa että Euroopassa. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Nettovelkaantumisaste vertaa yrityksen velkoja suhteessa yrityksen omaan pääomaan (yhtälö nr. 1 oheisessa kuvassa). Tämä luku kertoo jonkinlaisen arvion siitä kuinka kaukana yritys on teknisestä selvitystilasta. Yritysjohdolle ja yritykselle lainaa tarjoavalle nettovelkaantumisaste (gearing) antaa arvokasta tietoa.

Sijoittaja haluaisi kuitenkin tietää paljonko hän saa kylkiäisenä velkavipua salkkuunsa ostaessaan pörssistä yrityksen osakkeita. Sijoittaja haluaa siis tietää kuinka paljon yrityksellä on velkaa suhteessa yrityksen pörssiarvoon (yhtälö nr.2 oheisessa kuvassa). Piksu henkilökunta on nimennyt tämän tunnusluvun nimellä "Nyman %" kun piksun kirjoittaja Kai Nyman on paljon käyttänyt tätä tunnuslukua ja kun muutakaan nimeä ei ole tälle tunnusluvulle heti löytynyt.

lausui, että eräällä asialla on ollut maan hallituksen hiljainen hyväksyntä. Missähän kohtaa perustuslaissa mahtaa olla valtioneuvoston hiljaisen hyväksynnän menettelytavan säädöstö?

Marin muuten ei ole ainoa tässä maassa, joka on saanut nuorena aikaan. Risto Ryti ja Edvin Linkomies olivat ylioppilaita 16-17 v. iässä ja loppututkinto oli kummallakin 20 vuotiaana. Siinä olisi kirimistä ylioppilas Pekka Haavistollakin, 61 vuotta.

Ryti ja Linkomies olivat tekemässä päätöksiä sodasta ja rauhasta. Sodassa kuoli 90.000 miestä, joilta ei ollut pyydetty kuolemiseensa lupaa. Sodan jälkeen 400.000 evakkoa joutui luovuttamaan kotinsa ilman, että heiltäkään olisi mitään kysytty.

Nuo asiat hoidettiin, mutta 10 naisen ja 30 "lapsen" tuomisesta tai tuomisesta pidättäytymisestä ei päätöstä saada aikaan.

Ja sitten on vielä jotain pientä: valtiotalouden kassa-alijäämä on viimeisen 12 kk aikana kasvanut 3.3 miljardia.(https://twitter.com/viren_matti/status/1205083992111898630)  

Onnea uudelle nuorelle hallitukselle, jonka tämän maan eduskunta on itselleen valinnut. Yhteistyössä ja elämässä tärkeätä on oman itsensä ja yhteistyökumppaneiden vahvuuksien tunteminen ja kunnioittaminen. Tämä on varmasti myös teidän sydäntänne lähellä kun yhdessä virkamiesten kanssa toteutatte ja kuuntelette eduskunnan tahtoa ja toiveita. 

Lisää tietoa:  Sanna Marinin johtaman hallituksen ohjelma

Kuvan lähde:  Valtioneuvosto, pixabay

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1997 kirjeen sisältöön ja aiheena on

• Osakkeiden kurssilasku on pitkäaikaiselle osakkeiden netto-ostajalle hyvästä.
• Buffett teki myös spekulatiivisia sijoituksia öljyyn ja hopeaan.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Kauppasodan merkitys maailmantaloudelle alkaa näkyä talousluvuissa ja voidaan arvioida ainakin ensimmäisten sotatoimien vaikutusta. Oikealla on ote "CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis" tuottamasta tätä aihetta luotaavasta marraskuun kuukausiraportista.

Kauppasodalla ja sen seurannaisilmöillä on ollut ainakin osittaista vaikutusta siihen että:

1. Maailmankauppa kutistuu
2. Teollisuustuotannon kasvu on maailmanlaajuisesti pysähtynyt

Tuotantoseisokit ovat öljyjalostamojen epädramaattista arkea

Öljynjalostaja Nesteen osake on rymistellyt alas viime päivinä urakalla. Akuutiksi syyksi on tulkittu lakosta johtuva tuotantoseisokki, joka Kauppalehden tietojen mukaan saattaa maksaa Nesteelle miljoonan päivässä. Juttu ei tosin täsmennä, tarkoittaako se miljoonan menetystä nettotuloksessa vai liikevaihdossa.

Kummin tahansa, osakekurssin matalapaine ulottuu paljon kauemmas. Tuotantoseisokilla, jotka ovat huoltosyistä jalostamoille sinänsä arkea, tuskin on todellisuudessa paljoakaan tekemistä osakkeen käytökseen kuin hyvin kapeassa aikaikkkunassa.

"Marigin debt"  kertoo paljonko osakesijoitajat ovat ottaneet  velkaa osakesijoituksiaan vastaan. Advisors Perspactives julkaiseen tilastoa siitä paljonko USA:ssa on tämän tyyppistä sijoitusvelkaa. Sijoitusvelkaa ottavat ovat yleensä perillä riskeistä ja mahdollisuuksista ja siksi tämän velan osuus kertoo  taantuman tai kurssipudotuksen todennäköisyydestä.

Oheisessa Advisors Perspactives tuottamassa kuvassa on velkvivun suuruus (Mrd$) ja SP500 indeksi. Kuvasta voidaan havaita että:

• velkavipu on korkeimmillaan vähän ennen taantumaa tai suurempaa kurssipudotusta
• velkavivun pieneneminen tapahtuu kurssipudotuksen yhteydessä ja ennakoi taantumaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +16.0%, alusta (27-05-2010) +115.5%

Yleistä

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Monet totutut lainalaisuudet tuntuvat nyt lakanneen toimimasta. Osakkeet, varsinkin ns defensiiviset sellaiset, tuntuvat kalliilta, varsinkin jos verrataan historiallisiin keskiarvoihin. Esimerkisi Nestlé on p/e-suhteella mitattuna yli 30 tasolla. Melko kallista yritykselle jonka osakekohtainen tulos ei ole viidessä vuodessa juuri kasvanut. Mutta onko osinkotuotto 2.3% silti suhteellisen järkevä verrattuna negatiivista tuottoa tarjoavaan valtionvelkakirjaan?

Valuuttapuolella on myös kummallista touhua. Punta on vahvistunut merkittävästi vaikka näyttää yhä todennäköisemmältä että Brexit toteutuu. Tämä ilmeisesti siksi että gallupeissa menestyvä Brexit-Boris tuntuu talouselämän mielestä Kommari-Corbyniä vähemmän vaaralliselta. Euron heikkous jatkuu jatkumistaan. Eurosta on ilmeisesti tullut uusi Jeni, eli carry-trade luovuttava valuutta. Lainataan euroissa nolla-korolla ja sijoitetaan esimerkiksi USA:n valtionvelkakirjoihin, joilla on sentään positiivinen korko. Tästä voi seurata hyvinkin äkkinäisiä valuuttakurssimuutoksia, kun treidaajat pelästyvät yhtä aikaa euron vahvistumista ja kaikki samanaikaisesti purkavat positioitaan. Tämäntyyppistä Carry-Tradeä ei turhaan kutsuta "leskentekijäksi".

Samaan aikaan merkit talousblokkien erkaantumisesta toisistaan voimistuvat, Kiinassa valtio on käskenyt virastoja luopumaan ulkomaisista ietokoneista ja ohjelmistoista kolmen vuoden sisällä. Muutenkin logistiikkaketjuja siirretään kotimaahan. Etenkin chippi-suunnittelu ja valmistus on havaittu haavoittuvuudeksi. Joka kymmenes Taiwanilainen chippisuunnittelija on jo palkattu mannerkiinaan moninkertaisilla palkoilla. Täysin johdonmukaista toimintaa kun ei koskaan voi tietää mitä yksi tollo maapallon toisella puolella twiittaa pikkutunneilla. Samainen tollo on myös laittanut ranskalaiset juustot ja samppanjat 100% tulleille. Nyt pelätään jo ostoryntäystä jossa hamstrataan jo maassa olevat pullot pois yhä kohoavin hinnoin. Myös Saksassa bnäkyy blokkien erkaantuminen. Teollisuustuotanto laski syyskuussa yli 5%. Nyt jos koskaan tarvitaan Brysseistä johdonmukaista ja vahvaa talouspolitiikka. Yksittäiset pienet maat ovat tässä pelissä heittopusseja.

Ja samppanjasotahan sai alkunsa teknojättien verotuksesta, joiden johtajia verrataan jo 1800-luvun juna-ryöväriparoneihin. Itse asiassa Ranska eiole suinkaan ainoa maa joka on kertonut aikeistaan verottaa teknojättejä maansa sisällä syntyneeseen liikevaihtoon eikä voittoon perustuen. Näitä maita on jo kymmenkunta. 2-3% taso tuntuu vallitsevalta. Koska kansainvälistä sopua tästä ei tunnu syntyvät tämä lähestymistapa onkin järkevä. Teknojättien pörssiarvo on jo moninkertainen kauan parjattuihin öljy-yhtiöihin verrattuna. No ovat saaneet aikaan entistä epätasasemmat tulojakaumat ja vaikuttavat kansalisten kautta ennenäkemättömällä tavalla myös politiikkaan. Näiden monopolien purku onkin paljon haastavampaa kuin esimeriksi teräs- tai puhelinyhtiö-monopolien aikanaan. USA:ssa onkin uusien yritysten perustamisvauhti alhaisella tasolla ja vapaan kilpailun tila käsityksstämme poiketen huonolla tolalla kuten Thomas Philippon toteaa kirjassaan: The Great Reversal: How America Gave Up On Free Markets. Markkinat ovat ilmeisesti vapaammat euroopassa! 

Josta päästään kaikkein huolestuttavimpaan trendiin. Demokratiaa uhkää kuolema. Yksi sen ennumerkeistä on keskinäisen toleranssin loppuminen. Kun uskomme demokraattiseen järjestelmään ja siihen että muidenkin mielipiteet ovat oikeutettuja vaikka emme olisi niistä samaa mieltä, voi järjestelmä toimia. Jos toista mieltä olevat rinnastetaan maanpettureihin demokratia rakoilee. Kaikkia keinot, miten mielikuvitukselliset tahansa, ovat oikeutettuja maanpettureiden kukistamiseksi. Jos muu ei auta turvaudumme väkivaltaan. Älkää antako väkivallalle sijaa!

Sijoittamisessa pitää nyt vain yrittää tehdä vähemmän tolloja asioita kuin muut. Pidän edelleen hieman tavallista enemmän varoja käteisenä.

Kauppasota, Brexit, Hongkongin mellakat ja Italian hallitushuolet. Maailman eri kolkissa tapahtuvat poliittiset muutokset saavat aikaan yhä suurempaa hermoilua osakemarkkinoilla. Sijoittajien hermoilun taustalla ovat huolet poliittisten päätösten vaikutuksista yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöön ja sitä myötä talouskasvuun, sanoo LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen. Talouskasvun hiipuminen voimistaa poliittisten riskien merkitystä.

- Mitä heikommassa taloudellisessa toimintaympäristössä ollaan sitä merkityksellisemmäksi poliittiset riskit muuttuvat. Tämä näkyy myös arvopapereiden hinnoissa. Poliittisen epävarmuuden merkitys osakemarkkinoilla korostuu heikomman talouskehityksen aikana, Kinnunen sanoo.

Lentoliiketoiminta kasvaa kansainvälisen lentokuljetusyhdistyksen (IATA) mukaan 5...6 % vuosivauhtia. Eurostat:n mukaan Euroopan lentoliikenne kasvaa samaa vauhtia. Sijoittajat etsivät tämän tyyppisiä kasvavia aloja. 

Suomalaiselle sijoittajalle tulee mieleen oma kotimainen yrityksemme Finnair, joka pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Finnair on kuitenkin aliarvostettu pörssissä. Valtio omistaa enemmistön yrityksestä ja valtioon ei luoteta. Valtio pystyy säätämään sitä minkälainen osuus yrityksen lisäarvosta tulee Finnairia lainoittavalle suomalaiselle julkiselle sektorille (esim. eläkevakuutusyhtiöille) ja miten paljon tulee osakkeenomistajien hyväksi. Valtioon ei täysin luoteta siitäkään huolimatta että Finnair tarjoaa 4% osinkotuottoa pörissiarvolleen ja tulostuottokin näyttäisi olevan yli 8% ja yritys vielä lisäksi kasvaa kovaa vauhtia. 

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Suomen valtiokoneisto viettää suvereeniutensa vuosipäivää. Tämä on meille kaikille tärkeä juhla, valtiokoneisto on meille yhteinen ja heijastelee meidän kaikkien toiveita siitä mitä valtion ja hallinnon tulee olla. Samalla tavoin kuin meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä itsemme, meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä myös oma valtiokoneistomme. Se heijastelee meidän käsitystä siitä mitä on hyvä keskinäinen kanssakäyminen. 

Valtiokoneistoamme verrattiin itsenäisyytemme alkuaikoina nuoreen naiseen, suomineitoon. Nyt valtiokoneistomme on tullut kypsään ikään ja ottanut huolehtiakseen Suomessa asuvista. Ketään ei jätetä syrjään ja Suomiäiti tarjoaa kaikille kansalaisille melko lailla samat mahdollisuudet ja olosuhteet.

Suomiäidin talossa on hyvä asua. Kuulumme maailman onnellisimpiin eikä työ tai ponnistelu ole meille tärkeää. Meillä on paljon vapaa-aikaa ja työskentelemme lyhyempää työviikkoa kuin juuri mikään muu Eurooppalainen valtio. Keskimääräinen elintasomme ei kehity, mutta korvaukseksi saamme tärkeämpää, onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen. 

Meistä kaikista työssä käyvistä on tullut julkisen sektorin palvelijoita. Suurin osa työssäkäyvän tuottamasta lisäarvosta menee julkiselle sektorille ja olemme näin laskien lähinnä valtion palveluksessa ja kuulumme valtiolle. Suomi on harvoja maita, jotka ovat menestyksellisesti tämän tyyppisen arvokkaan valtiokeskeisen yhteiskunnan. Siksi valtiokoneisto, Suomiäiti,  on meille niin tärkeä. Meistä aiemmin itsenäisistä ihmisistä on tullut Suomiäidin lapsia, joista äiti huolehtii, ja jonka eteen olemme valmiita tekemään työmme ja jolle me kuulumme.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Enkelisijoituksia saaneet eli yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva muita yrityksiä nopeammin, mutta ne selviytyvät paremmin ja varmemmin käy ilmi Etlan julkistamasta tutkimuksesta. Bisnesenkelit sijoittavat etenkin tieto- ja teknologiaintensiivisiin nuoriin yrityksiin ja edesauttavat näin Suomen talouden luovaa uudistumista. Valtaosa (75%) enkelisijoituksia saaneista yrityksistä on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina – vuosittain – sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen. Kohdeyritykset ovat pääasiassa olleet nuoria ja pieniä, ja ne toimivat tieto- ja teknologiaintensiivisillä aloilla.

Mikä on kynttilägraafi (candle stick graph) ja kuinka sitä käytetään? Kynttilägraafi kertoo yleensä kunkin päivän (tai muun valitun aikaperiodin) ylimmän ja alimman kurssin sekä lisäksi avaus ja päätöskurssit. Päivän avaus ja päätöskurssien välinen alue on merkitty suorakulmiolla, joka on värjätty värilliseksi siinä tapauksessa että kurssi on laskeva ja värittömällä (tai vihreällä) silloin kun kurssi on ollut nouseva. 

Tärkein työn merkitys suomalaisille on raha. 65 prosentille työ merkitsee paljolti keinoa rahoittaa vapaa-aikaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Lähes yhtä tärkeiksi koetaan velvollisuus tehdä työtä ja työn tarjoamat ihmissuhteet ja oman itsensä kehittäminen.

Työtä velvollisuutena pitävien vastaajien osuus on lisääntynyt merkittävästi yhdeksässä vuodessa. Nyt työtä jokaisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuutena pitää 55 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista.

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Suomen parhaat osinko-osakkeet tuottavat pörssiarvolleen hyvää 5...7% osinkoa selviää muun muassa piksun "Analyysit" tai Talousmentor sivuston "Korkein osinkotuotto" osiosta.

Osingot ilahduttavat sijoittajaa. Ne ovat konkreettista sijoittajan tilille ilmestyvää rahaa. Osinkoja voi tulla silloinkin kun ajat ovat huonot ja yrityksen kurssi putoaa. Osinkojen vuodesta toiseen vakaa käyttäytyminen tekee niistä sijoittajan keskuudessa suosittuja. Monet sijoittajat rakastavat tämän takia osinko-osakkeita.

Kone, Ponsse, Marimekko ja Verkkokauppa.com haalivat sijoittajien äänet vuoden 2019 Yksityissijoittajan valinta -kilpailussa.

Kilpailussa yksityissijoittajat valitsevat Suomen houkuttelevimmat ja luotettavimmat pörssiyhtiöt neljässä eri sarjassa: suuri, keskisuuri ja pieni pörssiyhtiö sekä paras First North -listalla.

Tuossa merkinnässäni oudoksuin historian professorin väitettä, että Sipilän hallitus olisi ollut kaikkien aikojen huonoin. Kysyin, miten Rinteen hallitus mahdetaan arvioida 4 vuoden kuluttua. Ilmeisesti ihan niinkään kauaa ei tarvitse edes odottaa.

Tuossa on min. Paateron koulutus, jolla siis ohjaillaan valtion miljardiomaisuutta:

mallipukineiden valmistaja, käsilaukuntekijä, askartelunohjaaja, kasvatustieteen approbatur, päihdetyön moniammatillinen lisäkoulutus, terveyskasvatuksen approbatur

Hyviä taitoja, mutta entäs ne valtion miljardit?

Toki ministerillä on vielä sankka joukko avustajia ja vielä hyvin paljon sankempi joukko muita virkamiehiä. SDP-taustainen ay-johtaja (juristi) kertoo informoineensa välittömästi Paateron stabia kiistanalaisesta aiheesta eli työehtojen muuttamisen aikataulusta.

Suomi elää erilaisten koneiden ja laitteiden valmistamisesta. Teollisuutemme jalostusarvosta suurin osa tulee koneista, laitteista ja kulukuneuvoista sekä erilaisista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden laitteista.

Nämä Suomen vahvat toimialat myös kasvavat parhaiten selviää Etla:n tuoreesta toimialakatsauksesta. Huonoimmin on mennyt ilmeisesti suhdanteista kärsinyt metallien jalostus.

Täsmällisen tarkoista kasvuprosenteista ei voi sanoa varmaa. Etlan ilmoittamat kasvuprosentit poikkeavat joidenkin toimialojen osalta noin 10% siitä kasvuprosentista joka saadaan yksinkeraisella laskutoimituksella Etlan itsensä ilmoittamista teollisuuden jalostusarvoista vuosina 2018 ja 2019. Etla ilmoittaa syyksi poikkeamaan tilastokeskuksen uudet historialuvut. Tämä on varmaankin totta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tilastot ovat kasvun ja vertailukelpoisuuden osalta heikkoja. Etlan ilmoittamat kasvuluvut ovat toisinaan ennusteita ja tämäkin tekee todellisen kasvun seuraamisesta vaikeaa. 

USA:n ja Saksan yritysten luottamus on kääntynyt varovaiseen nousuun selviää Saksalaisesta IFO tutkimuslaistoksesta ja USA:n Philadelphian FED:n tekemästä tutkimuksesta.

Tämä ei vielä tarkoita sitä että taantuma olisi varmuudella peruttu, mutta niille jotka seuraavat suhdannetilannetta tämä on iloinen uutinen. Suhdanne saattaa olla kääntymässä kohti parempaa. 

Sijoittajien on tässä tilanteessa monasti kannattanut ylipainottaa osakkeita ja alipainottaa korkoinstrumentteja.

Suomalaisille vientiyrityksille uutinen on iloinen. Maailmankaupan lasku saattaa olla pysähtymässä.

Sijoitusmarkkinoiden ilmapuntari, korot, ovat kääntyneet ylöspäin sekä Saksassa että USA:ssa. Tämä heijastaa toiveikkuutta suhteessa talouden tulevaan kehitykseen. Taantuma on nyt ainakin vähäksi aikaa peruutettu.

Sijoittajan kannalta korkojen nousu tarkoittaa sitä että:

• Korkopapereita ja pitkän koron rahastoja kannattaa välttää. Nousevat korot pudottavat salkussa tai rahastossa olevien lainapapereiden arvoja.
• Yritysten tulostuoton kasvu on maailmanlaajuisesti nollan tuntumassa, mutta katseet kannattaa silti suunnata osakkeisiin. Niistä saa kohtuullista, jopa paranevaa tulostuottoa, varsinkin jos ensi vuosi suo valoa talouskehitykselle. 

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Pörssin media-alan yhtiöt (Alma, Ilkka, Keskisuomalainen, PunaMusta ja Sanoma) tekevät kaikki hyvää tulosta ja ne tuottavat pörssiarvolleen tyypillisesi 7...8% luokkaa olevaa tulostuottoa (P/E luku on 13..14 luokkaa). Mistä tämä pörssiarvon edullisuus johtuu?

Syynä on media-alan liiketoimintaympäristön murros:

• Paperisten ja kaupassa myytävien medioiden liiketoiminta supistuu ja tuotot siirtyvät internet mainontaan ja televisioon.
• Monien yritysten sähköpostikirjeet ja verkkosivut pystyvät houkuttelemaan asiakkaita ilman että niitä tarvitsee mainostaa viestimissä. Riippumatonta mediaa ei tarvita.
• Valtio on kuivattanut suuren osan riippumattomasta TV liiketoiminnasta (oheisen taulukon TV markkina sisältää sekä Yleisradion että muut) .

Analyytikko voi arvioida samaan aikaan, että 10 euron hintaisen osakkeen arvo on 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinta on 9,00 euroa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa avataan osakkeen arvon ja sen tavoitehinnan välisiä eroja.

Osakkeen hinta on helppo määrittää, sillä se näkyy pörssissä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Ponssen-osakkeella käydään kauppaa noin 25,75 euron tuntumassa.

Osakkeen arvo (”intrinsic value” tai ”fair price”) on sijoittajan laskema arvo, joka on monesti laskettu tulevien rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Itse olen saanut Ponssen arvoksi 27,00 euroa.

Itse olin ollut siinä luulossa, että osakkeen tavoitehinta vastaisi osakkeen arvoa. Mutta näin ei välttämättä ole, joten sijoittajan tulee aina ”tavoitehinta” sanan kuullessaan varmistua siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Hypon Asuntomarkkinakatsaus löysi Helsingin ydinkeskustasta ilmiön, joka on rantautunut tänne maailman metropoleista: yhä useampi arvoasunto on tyhjillään. Kluuvissa asunnoista 40 prosenttia ja Kaartinkaupungissa joka kolmas on vailla vakinaisia asukkaita.

Taustalta löytyvät varakkaat yksityiset ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja varojensa parkkipaikkana, koska nollakorkojen maailmassa tuottoja ei välttämättä ole helppo löytää.

Teknologiajätit ovat tulossa uusille liiketoiminta-alueille kuten terveydenhuoltoon ja yksityishenkilöiden rahoitukseen selviää ETLA:n angloamerikkalaiselle lukijakunnalle suunnatusta tutkimuksesta "Data Markets in Making: The Role of Technology Giants".

Teknologiajätit pyrkivät hyödyntämään laajaa tietoaan ihmisten toiveista, taipumuksista ja toimintatavoista ja käyttämään tätä tietoutta hyväkseen tarjotessaan ihmisille palveluita. Palveluita rakennetaan teknologisen kehityksen ja strategisten yritysostojen kautta.

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia