Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomeen saatetaan tarvita minimipalkka

Yleissitovat työehtosopimukset ovat lain tyylisiä määräyksiä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita myös sellaisia jotka eivät ole noita sopimuksia olleet sopimassa. Käytäntö on jossain määrin hyvän sopimusoikeuden vastaista eikä perustuslakimmekaan periaatteessa suo työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta tehdä lain kanssa yhtedenvertaisia, kaikkia koskevia yleissitovia säädöksiä.

Mutta yleissitoville työehtosopimuksille on ollut tarvetta, sillä työlainsäädäntömme on mahdollisesti jäänyt ajastaan jälkeen. Metsäteollisuus on nyt irtautumassa yleissitovista työehdoista ja pitäisi harkita miten lakia täydennetään niin että laista löytyisivät tarpeelliset työmarkkinoita koskevat säännöt.  

Eräs näistä laista puuttuvista säännöistä on mahdollinen minimipalkka. Ekonomistikone on kysynyt taloustieteilijöiltä tarvittaisiinko Suomeen vähimmäispalkkalaki. Tulos oli epäselvä. 31 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu liittokohtaisista työehtosopimuksista. 29 prosenttia on eri mieltä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Harmaa talous on Suomessa pientä, noin 0,3....2%

Suomen Pankin / Kari Takala selvitys harmaasta taloudesta antaa kattavan yleiskuvan.

Tyypillisintä harmaata taloutta on toiminta, jossa yritys (tai yksityishenkilö) tekee lisäarvoa yhteiskunnalle, mutta ottaa osan maksuista ilman kuittia ja maksaa myös työntekijöille korvauksia ohi kirjanpidon. Yhteiskunnalta jää saamatta veroluonteiset maksut. Lisäksi alan kilpailu vääristyy kun jotkin toimijat pystyvät muita edullisempaan kulurakenteeseen.

Houkutus harmaaseen toimintaan on suurta. Yritys maksaa työntekijälle 1200€/kk kuititta ja olettaa että työntekijä lisää tulojaan nostamalla työttömän peruspäivärahan ja asumistuen. Työnantajan ei tarvitse maksaa eläkevakuutusmaksuja eikä muitakaan sivukuluja. Yritys säästää palkkakuluissa suurin piirtein 70% ja työntekijäkin on tyytyväinen saadessaan tuottavaa työtä.

Suomen Pankin selvityksen mukaan harmaa talous on Suomessa pientä ja on edelleen pienentymässä. Riippuen siitä miten arvointia tehdään saadaan harmaan talouden osuudeksi palkkasummasta ja/tai bruttokansantuotteesta noin 0,3....2 %.

Kansalaispalkka kitkisi tehokkaasti harmaata taloutta. Työnantaja voisi maksaa pienempää lisäarvoa tuottaville työntekijöille pienempää palkkaa ilman että nämä menettävät heti työttömyysetuutensa ja elämisen edellytykset. Hieman verkkaisemmin työskenteleväkin löytäisi töitä ja voisivat rakentaa elämäänsä ja saada työntekijänä arvostusta ilman, että työtä tarvitsee tehdä harmaasti. Ei olisi niin polttavaa yhteiskunnallista tarvetta harmaaseen talouteen kuin nyt. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Neles

Kun Neles listautui kesällä, ainoa asiaa minun havaintopiirissäni kommentoinut oli Inderes. Se ei ollut ainakaan aluksi kovinkaan innostunut. Inderesin kanssa samoille linjoille pääsi kovin myöhään OP, joka arvioi ”fair valuen” olevan verrokkien arvostuksella 8-9 euroa, eli se mitä Valmet Neles-potistaan valtiolle maksoi.

Tuossa merkinnässäni toin esiin sen, ettei venttiilibisnes ole mikään kultakaivos ja ilman valtataistelua hinta saattaa laskea.

Kesällä Sinkko ilmoitti Nelesin ”oikean” hinnan olevan 15 euroa ja väheksyi Alfa Lavalin tarjousta. Ristiriidassa tämän kanssa Sinkko ilmoitti kuitenkin vähän myöhemmin myyneensä Neleksensä 12 eurolla (kuten minäkin tein, en vain ensin vaatinut julkisesti lisää hintaa).

Nyt sitten olemme tilanteessa, jossa nykykurssin valossa Alfa Lavalin tarjous oli kuin olikin hyvä, jo nykykurssia parempi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakemarkkinoiden hetkellinen heikkous on ihanan houkutteleva oston paikka

Nordea kehoittaa hyödyntämään markkinoiden keveät hetket hyvinä ostopaikkoina. Tuottamattomat rahat kannattaa vaihtaa menestyviin osakkeisiin. 

Tulokset ovat nousussa ja koronakin helpottaa jossakin vaiheessa. Kaikki merkit osoittavat kohti parempia aikoja.

Nyt kannattaa pitää osakkeet ylipainossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi rakentaa turvallisuusyhteistyötä pohjoismaiden ja USA:n kanssa

Muutama havainto valtioneuvoston ulko ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta:

  • Suomen lähimmät sotilaalliset yhteistyökumppanit ovat Ruotsi ja USA. Britannia mainitaan, mutta mitä ilmeisimmin Britannian resurssit ja intressit eivä enää ulotu Suomen rajoille saakka. Norja mainitaan uutena kumppanina ja Suomen linjana on selvästikin rakentaa sotilaallista puolustusta skandinavia - USA akselin varaan. Nato mainitaan tärkeänä monenkeskeisenä rakenteena, jonka kanssa Suomi tekee yhteistyötä. 
  • EU:n rooli rauhanrakentajana tunnustetaan, mutta sen piirissä tapahtuvaan sotilaalliseen yhteistyöhön ja keskinäisiin turvallisuustakuihin ei luoteta. EU:n sotilasliitto PESCO:a, johon Suomikin kuuluu ei edes mainta.
  • Monenkeskeisen sääntöpohjaisen kansainvälisen turvallisuuden rakentamisen tärkeys tunnustetaan. Tässä yhteydessä mainitaan tärkeysjärjestyksessä YK, WTO ja kansainväliset tuomioistuimet. Näiden rakenteiden merkitys on viime vuosina heikentynyt tai jopa lähes menettänyt merkityksensä (kuten YK:lle on käynyt).
  • Kiina, Venäjä ja Intia mainitaan keskustelukumppaneina kahdenvälisissä asioissa.

Tärkein turvallisuustekijä on aina sisäinen eheys ja kansalaisten halu tukea kansallista päätöksentekoa ja omaa lainsäädäntöä. Jos tämä heikkenee niin muukin romahtaa. Tätä aspektia ei käsitellä. Syynä on se, että kyseessä on nimenomaan ulkoministeriön hanke, joka keskittyy ulkoisiin turvallisuusuhkiin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Riskit fokuksessa- Korona ja Vaalit

Uusia teemoja ei tunnu tässä kuussa löytyvän sijoitusmaailmasta. Sensijaan nyt ovat nousseet etualalle painamaan kursseja ennen taustalla häämöttäneitä riskejä: Koronan toinen aalto ja USA:n vaalit. Näemme tuttuja pelokkuuden indikaattoreita: VIX-indeksi on noussut yli kolmenkymmenen ja taala on vahvistunut hieman. Yksi trendi on muuttunut – nyt eivät enää pärjää parhaiten isot teknoyritykset. Osasyy tähän on varmankin luonnollinen. Teknoyritysten kurssit ovat nousseet vuoden aikana muita enemmän, ja koetaan nyt varmaankin liian haasteellisina.

Koronan toinen aalto jyllää nyt Euroopassa ja Amerikoissa vakavin seurauksin taloudelle. Miten tämä on voinut tulla yllätyksenä kenellekään on arvoitus. Näet sitä mitä haluat nähdä. Viimeistään nyt on matkailu- ja palvelualalla uskottava että vanhaan ei ole palamista ainakaan vuoteen. Rokotetta odotetaan kuin kuuta nousevaksi, mutta suurten rokotemäärien valmistaminen ja jakelun logistiikka on vaativaa.

Päivittäistavarapuolen yritykset arvuuttelevat mitkä havaitut muutokset ostokäyttäytymisessä jäävät pysyviksi vai palatuvatko ne osittain tai kokonaan. Useassa maassa on Financial Timesin Nielsnillä tuottaman tutkimuksen mukaan havaittavissa yhteisiä trendejä:

  • Jauhojen myynti on lisääntynyt kymmeniä prosentteja – kotona leivotaan
  • Puhdistusaineita ostetaan enemmän
  • Deodorantteja ja Meikkejä käytetään etätöissä vähemmän

Myös brändien välillä on tapahtunut muutoksia. Parhaiten ovat pärjänneet isot tunnetut brändit.

USA:n vaalit aiheuttavat myös hämmennystä. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi epäselvä tulos, jota puitaisiin pitkään oikeusasteissa. Yritysjohtajat ovat myös yllättävän sankoin joukoin nyt hylänneet Trumpin ja konservatiivit Bidenin ja demokraattien hyväksi, ensi kertaa viiteenkymmeneen vuoteen. Epäjohdonmukainen ja arvaamaton Trump koetaan negatiiviseksi suuryrityksille huolimatta yritysveron laskusta. Epävarmuus on kaikkein pahinta yrityksille.

Kiinassa Trump on saanut aikaan sen minkä halusi estää: Kiina tulee riippumattomaksi USA:n teknologiasta. Uudessa viisivuotissunnitelmassa keskusjohto painottanee chippiomavaraisuutta. Huwaei tekee sopimuksen paikallisen suunnitteluyrityksen kanssa uudesta puolijohdetehtaasta jolla ainakin verkkolaitteissa korvataan parin vuoden sisällä boikotin alla olevia komponenetteja.

Toinen merkittävä uutinen on Ant Groupin ennätysiso 34.4 miljardin USD:n IPO Shanghaissa ja Hongkongissa. Tämä IPO mukaan lukien on Shanghaissa tänä vuonna listattu osakkeita suuemman arvon edestä kuin NYSE:ssä. Ei ole mitenkään selvää että kaikki innovaatio, varsinkaan finanssipuolella, tulisi jatkossa piilaaksosta.

Omassa salkussa otin ensi kertaa jalansijan Malesian pörssiin ostamalla position Formosa Prosonicista – kaiuttimia, kuulokkeita ja musiikki instrumentteja alihankintana tunnetuille brändeille valmista. Joskus myös valuuttojen seuraaminen kannattaa. Kuukauden nousija-listan kärjessä komeilee Etelä-Afrikassa listattu logistiikkayhtiö Santova, jolle randin vahvistuminen on antanut lisäpotkun.

Kaikesta huolimatta monet suuryritykset ovat pärjänneet yllättävän hyvin – ellei satu olemaan matkailualalla tai lentokonevalmistaja. Suurilla yrityksillä on voimavaroja setviä logistiikkakiemuroita ja hankkia raaka-aineitaan vaihtoehtoisista paikoista. Kyllä tästä selvitään. Tosin edessä saattaa olla muutama kaoottinen viikko.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Helsingin pörssin suurilla vientiyrityksillä ei vielä hätää

Nykyinen talouskriisi iskee myös suuriin suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta monella niistä on mahdollisuudet selviytyä paremmin kuin kilpailijoillaan. Yksi syy tähän löytyy vahvoista taseista, jotka auttavat kestämään paremmin nykyistä alamäkeä ja sen jatkumista. Vielä on aikaista puhua täsmällisistä vaikutuksista, mutta joitakin arvioita voi tehdä. Paremmin tilanne nähdään noin vuoden päästä. Kirjoituksen tarkastelu on pinnallinen eikä mene yksityiskohtiin yksittäisten yritysten kohdalla. Tarkoituksena on enemmän arvioida yritysten keskimääräistä kykyä selvitä nykykriisistä.

 

Vientiyritysten suuruuden olen määrittänyt perstuntumalla katsomatta juurikaan liikevaihtoja ennen vertailuun otettujen yritysten valintaa. Olen valinnut katsaukseen vain minua kiinnostavat suuret vientiyritykset. Lähteenä olen käyttänyt yritysten osavuosikatsauksia ja Kauppalehden pörssisivuja. Aloitan tarkastelun katsomalla prosentuaalisia muutoksia liikevaihtojen ja liikevoittojen osalta vuoden 2019 kolmen ensimmäisen kvartaalin lukemiin verrattuna.

 

Ahlström-Munksjö -9.9% ja +4.3%

Cargotec -10% ja -27%

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys ja Q3

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteet 2020 ja 2021 Q3-osavuosikatsausten perusteella. Loput yhtiöt päivitän 12.11. mennessä.

Tähän mennessä positiiviisia yllätyksiä on tullut enemmän kuin negatiivisia. Alla yhteenveto tähänastisista katsauksista:

http://www.sinisaariconsulting.com/Q3_30102020.pdf

 

 

.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Olvi hakkaa Nokian 1000 - 0

Jo osakekurssi sen kertoo - Olvi päällä, Nokia alla

Pörssihaukka on pistänyt Nokian pysyvään boikottiin sijoituskohteena. Yhtiön tuore raportti tarjosikin taas tuttua ankeaa Nokiaa eli pettymyksen – johon markkinat reagoivat asianmukaisesti.

Nokia on mallitapaus yhtiöstä, jollaisia Pörssihaukka karttaa. Se on niin epätasainen ja ennustamaton, että mitä tahansa voi odottaa – yleensä mätää turskaa.

Näin on ollut jo vuodesta 2007. Sen jälkeen Nokia on tarjonnut lähinnä ikäviä yllätyksiä. Eivätkä suunnitelmat paljoa lupaa.

Liikevoittomarginaalin tavoite 7-10 prosenttia ei ole hääppöinen vahvasti syklisessä ja pääomia vaativassa teollisuudessa. Huonoissa suhdanteissa kannattavuus sakkaa varmasti.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Dollarin inflaatio romahduttaisi sen aseman maailmankaupan välineenä

USA dollarista tuli maailman johtava varantovaluutta ja maailmankaupan vaihdon väline kun se syrjäytti Englannin punnan 1920 ja 1930 luvuilla. Sen jälkeen ei ole tullut suuria muutoksia, mailmankauppaa tehdään dollareissa, hinnoitellaan dollareissa ja varantovaluuttana pidetään dollareita.

Miksi keskuspankit pitävät valuuttavarantoa?  Valuuttavarantoa pidetään, jotta kriisin sattuessa voidaan rahoittaa tuontia ja selviytyä tilanteesta. Yleensä varanto on noin 3kk tuonnin arvo mutta voi olla suurempikin. Varannon avulla tasoitetaan valuuttojen välisiä hintaheilahteluita ja puskuroidaan valuutan arvoa yksittäisistä suurista kaupoista aiheutuvia valuutan kysyntäpiikkejä vastaan.

Tuleeko dollari säilyttämään asemansa? Riippuu USA:n politiikasta. Jos kaikki voivat luottaa siihen, että USA:n dollari on vakaa ja sillä voidaan käydä kauppaa kriisinkin sattuessa, niin dollari säilyttää asemansa. Onhan kaikkien kannalta parasta, että maailmassa on vain yksi vakaa ja luotettava vaihdon väline, olkoon sitten vaikka dollari. Helpottaa elämää kun suuret, mantereiden välistä kauppaa käyvät yritykset voivat pitää dollaritiliä ja käydä dollareilla kauppaa. Silloin myös keskuspankit voivat pitää dollareita varantona luottaen siihen että kriisissäkin tuotteita saa dollareilla. Yhteinen valuutta helpottaa elämää. 

Muutoksen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Voiko esimerkiksi Kiina luottaa siihen että USA ei paina dollareita esimerkiksi elvyttääkseen talouttaan enempää kuin on kohtuullista. Samalla kun USA painaa rahaa ja jakelee sitä kansalaisilleen helikopteirirahana, alenee niiden dollarivarantojen arvo, jotka ovat Kiinan keskuspankissa. USA:n mahdollinen holtiton finanssipolitiikka ja käynnistyvä inflaatio olisivat dollarin loppu varantovaluuttana. USA:lla on vastuu maailmankaupan vaihdon välineen, dollarin, huollosta ja se menettää asemansa, jos se hoitaa vastuunsa huonosti.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suomi, suomalaiset ja nykykriisi

Menossa on elinaikani pahin kriisi Suomessa, mutta sitä ei voi verrata talvi- tai jatkosotaan. Olen lähes varma, että mikäli sodat kokeneet ihmiset saisivat valita kummasta kärsisivät, nykykriisistä vai sodista niin varmaan kaikki valitsisivat koronakriisin. Kirjoituksessa esitän mielipiteeni lyhyesti nykykriisistä, miten Suomi ja tämä katajainen kansa selviävät siitä. Mitään syväluotausta en ole tekemässä.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

VM:n kansliapäällikön valinta

Ihan itse pääministeri on lausunut, ettei uutta hakua tule. Nyt kuitenkin tulee. Hakijoina on ollut neljä monella tavalla ansioitunutta taloudesta väitellyttä tohtoria ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg, jota kepu on virkaan tunkenut.

Vaikka en ko. hakijaa mitenkään ihailekaan, hauskinta olisi nähdä, miten nykyhallitus valitsisi kok:n Juhana Vartiaisen.

Muilta osin sopii kysyä, onko uusi haku edes laillinen, linkin mukaan oikeuskansleri olisi epäillyt juuri tätä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finvera ohjaa markkinataloutta kohti valtion arvopäämääriä

Valtio on Suomen suurin yritysten takaaja joka on kasvattunut markkinaosuutensa yrityslainojen vastuista jo 36 % suuruiseksi. 

Valtiolla (Finvera) on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja verrattuna tavallisiin pankkeihin.

Hyvänä kakkosena tulevat OP ja Nordea ryhmä joiden yhteenlaskettu merkitys on valtiotakin suurempi. Osa valtion takaamista lainoista järjestellään muiden pankkien kautta. Tällä tavalla valtion rooli ei näytä niin suurelta. Oheiseen kuvaan on kuitenkin tehty korjaus, jossa muiden pankkien markkinaosuuksista on vähennetty Finveran takaamat lainat. Tällöin muiden pankkien lainat kuvaavat niiden itsensä myöntämien vastuiden määrää ja esimerkiksi OP:n ja Nordean todelliset osuudet ovat realistisemmin esillä.

Valtion takaamat edulliset lainat ovat osa yritystukia, joita suunnataan Valtion/Finnveran arvopäämäärien mukaisille yirtyksille ja virkamiesten hyviksi katsomiin tarkoituksiin. Nämä tarkoitukset ovat pääasiassa terveen rahoituspäätöksen yleisiä kriteereitä ja selviävät tarkemmin Finnveran hakuehdoista.   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona kriisi nostaa Kiinan maailman teknologistaloudelliseksi painopistemaaksi

Kriiseissä vahvat vahvistuu ja heikot heikkenee. Tämä pätee niin yksilöihin, yrityksiin kuin maihinkin.

Korona kriisissä parhaiten on selvinnyt Kiina. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on palatutunut ja vienti vetää hyvin.  Kulutuskysyntä on ollut heikkoa, mutta syksy on tuonut muutoksen. Kulutuskysyntä elpyy ja myös kiinalaisten kotimaan matkustus kukoistaa.

Kiinan pörssi on ollut tänä vuonna eräs maailman parhaita.

Kiina on pystynyt rekentamaan oman tekenologisen osaamisen ja tarjoaa sitä nyt digitaalisen silkkitien nimissä kehittyviin maihin. Amerikka on jäämässä sivurooliin kun teknologistaloudellisen kehityksen painopiste siirtyy Kiinaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa on maailman pienimmät tuloerot

Suomalaisten tuloerot kuuluvat maailman pienimpiin (maailmanpankin/google data kuva oikealla). Tuloeromme ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet,  mutta ovat edelleen pieniä.

EU maiden tuloerot ovat lähentyneet toisiaan ja EU näyttäytyy tässä suhteessa yhtenäiseltä.

Suurimmat tuloerot löytyvät tällä hetkellä Latinalaisesta Ameriikasta ja Afrikasta. Selvää korrelaatiota esimerkiksi demokratiaan ei ole. Suuret tuloerot löytyvät demokraattisista Latinalaisen Amerikan maista ja toisaalta pienimmät tuloerot löytyvät demokraattisista Euroopan maista.

Talouskasvun ja tuloerojen välillä ei ole siinäkään suoraa korrelaatiota. Ääripäät, Eurooppa ja Latinalainen Amerikka, kasvavat heikosti ja paras taloudellinen kasvu tuntuu löytyvän siltä väliltä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Mistä lainaa varmasti syksynä 2020?

Onko korona-ajan syksynä enää mitään paikkaa, mistä saa lainaa varmasti? Ennen kulutusluoton sai lähes jokainen, joka sellaista tarvitsi. Tällä hetkellä rahoituslaitokset syynäävät entistä tarkemmin lainanhakijoiden taustoja.

On melko yleistä, että rahoituslaitos skannaa hakijan tilitiedot viimeisten 12 kuukauden ajalta. Jos tilitapahtumissa on jotain epäilyttävää, voi laina jäädä saamatta. ”Epäilyttävänä” voidaan pitää vaikka tilisiirtoja nettikasinolle, perintätoimistolle tai useille eri lainapalveluille. Ensimmäinen viittaa peliriippuvuuteen, toinen rahavaikeuksiin ja kolmas ylivelkaantumiseen.

Juuri nyt ei kuitenkaan tarvitse olla kovin heikossa taloudellisessa tilanteessa saadakseen hylätyn lainapäätöksen. Myös työssäkäyvät saavat kielteisiä lainapäätöksiä entistä enemmän. Tällä hetkellä onkin mahdoton sanoa, mistä lainaa varmasti saisi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hans Mattila -menetelmä muuttaa jätepuun etanoliksi

Helsingin yliopistossa väittelevä Hans Kristian Mattila on tehnyt Suomen metsätaloutta ja metsäteollisuutta koskevan keksinnön.

Metsätalous tuottaa vuodessa jokaista kansalaista kohden 14 kiintokuutiometriä puutavaraa. Hans Mattila- menetelmällä huonompilaatuinen puu tai jätematriaali voidaan edullisesti muuttaa etanoliksi - autojen polttoaineeksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten osavuosikatsausta tulkitaan ?

Lukuohje, jolla löydät oleellisen osavuosikatsauksesta:

1.   Helpoin ja usein tärkein tiedon lähde on yrityksen (toimitusjohtajan) antamat tulevaisuudennäkymät. Toimitusjohtaja on velvollinen antamaan parhaan mahdollisen ymmärryksen yrityksen tilasta. Toimitusjohtajan näkemys on yleensä tarkempi kuin parhaankaan analyytikon.

2.  Liikevaihdo kehitys kertoo lahjomattomalla tavalla yrityksen kasvusta. Muutokset operatiivisessa liikevaihdossa ovat hitaita ja trendi voi jatkua pitkään. Liikevaihdon kehitys on yrityksen kasvun lahjomaton mittari. 

3. Kun liikevaihdosta vähennetään operatiivisen toiminnan kulut saadaan liikevoitto. Liikevoitto kertoo sen miten operatiivinen toiminta (ennen lainojen korkoja ja veroja) on tuottanut. Liikevoittoa käytetään silloin kun arvioidaan yrityksen arvo yrityskaupan yhteydessä.  Rahoitus voidaan aina järjestää uudella tavalla, mutta tappiollisen liiketoiminnan saaminen voitolliseksi on vaikeampaa. Sijoittajan tulisi suhtautua varauksellisesti yrityksiin joiden liiketoiminta on tappliollista. Kaikenkaikkiaan liikevoitto on sijoittajan kannalta melko lailla hyvä mittari.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työttömyys on 10,3% tasolla ja uhkaa pahentua

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n tilastojen mukaan työttömyys nousi keväällä 14% suuruusluokkaan, mutta kääntyi kesällä laskuun. Syyskuussa jäsenistä työttömiä oli 10,3 prosenttia. Viime vuoden syyskuussa jäsenistön työttömyysaste oli 6,1 prosenttia, joten työttömyysaste on edelleen lähes kaksinkertainen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

”Alkusyksyn hyvästä kehityksestä huolimatta olemme varautuneet siihen, että hakemusmäärät lähtevät jälleen kasvuun”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rahapeliyhtiöissä on mielenkiintoisia sijoituskohteita




 

P / E

P / S
Acroud 5,7 1,4
Aspire Global -136 1,2
Betsson 12 1,8
Better Collective 37 7,7
Catena Media 37 7,7
ENLABS 24 4,9
Evolution Gaming 57 27
Gaming Innovation -0,9 0,72
Global Gaming -6,7 1,8
Kambi 111 10,4
Kindred 25 1,5
LeoVegas 17 0,9
NetEnt 62 10,9
Raketech 10,4 1,3
Scout Gaming -18,9 28,6
Spiffbet -1,3 9

Nettissä tarjolla olevien rahapelien pelaaminen on nosteessa. Korona on pakottanut ihmisiä kotosalle ja nettipelaamisen suosio kasvaa, kun muut aktiviteettimahdollisuudet vähentyvät.

Euroopplaiset pelaavat omassa maassaan tuotettujen rahapelien ohella myös yleiseurooppalaisia, monasti Ruotsissa ja Maltalla tuotettuja pelejä. Kaikilla eurooppalaisilla on EU:n liittymissopimuksen "Treaty of the European Union (TFEU), artikla 56" suoma oikeus osallistua nettipeleihin oli ne tuotettu missä tahansa EU maassa ja monet EU kansalaiset hyödyntävät tätä mahdollisuutta. 

Suomalainen sijoittaja voi halutessaan puolustaa sinivalkoista pääomaa sijoittamalla ruotsalaisiin nettipeliyhtiöihin. Näin saadaan takaisin Suomeen edes pieni osa niistä tuloista, jotka Veikkaus menettää. Oikealla oleva taulukossa on Ruotsin pörssiin listatut yritykset ja niiden tärkeimpiä tunnuslukuja, Price/Earnings (P/E) ja Price/Sales(P/S).

Yrityksiä on tällä alalla paljon, kaikki peliyhtiöt yrittävät ansaita asiakkaidensa suosion, mutta kaikki eivät onnistu eivätkä kaikki peliyhtiöt ole sijoittajan kannalta rahantekoautomaatteja. Sijoittajan kannattaa siksi tehdä valintansa huolellisesti. Näistä listan yriyksistä suurimpia ovat Bettson, Evolution Gaming ja Kindred (linkit ohjaavat sijoittajasivuille). Nämä kuuluvat Ruotsin pörssin keskisuuriin tai suuriin yrityksiin ja niistä voi halutessaan löytää hyvää hajautusta salkkuunsa. Betsson on näistä paras, jos arvostaa osakekohtaista tulostuottoa ja taas Evolution Gaming on korkealle arvostettu kasvava yritys. Kaikki kolme ovat kuitenkin voittoa tuottavia ja harkinnan arvoisia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsäteollisuuden henkilöstö saa vapauden sopia työehdoista yrityksensä kanssa

Metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkossa työehdoista henkilöstön ja yrityksen kesken. Henkilöstö voi tulevaisuudessa sopia yhdessä yrityksensä kanssa palkoista, työvuoroista, ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Vapautuminen keskusjohtoisesta suunnittelukoneistosta on sijoittajien ja ihmisten kannalta hyvä asia. Joustavuus johtaa loppujen lopuksi parempaan elintasoon ja dynaamisuuteen sekä yksilönvapauksien kasvuun. 

Lähes kaikki Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset pitävät metsäteollisuuden työelämäuudistusta tervetulleena. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityskyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi ja vain 4 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Yrittäjät unelmoi yrittäjiä kohtaan tasapuolisesta ja reilusta yhteiskunnasta

Suomen Yrittäjät unelmoi raportissaan "Yrittäjien sata esitystä hallitusohjelman päivittämiseksi" utopistisesta Suomesta - sellaisesta, joka siintää toiveiden kultaamana:

  • Reilu kilpailu toteutuu, kaikkia (yrityksiä) kohdellaan yhdenvertaisesti
  • Ei veroteta hengiltä
  • Julkinen sektori ei häiritse markkinoita, pienikin voi pärjätä
  • Riskin ottamisesta (=työpaikkoihin investoimisesta) palkitaan
  • Työmarkkinat toimivat

Suomen Yrittäjät muistaa mainita niitäkin asioita, jotka ovat hyvin:

  • Infra toimii
  • On tarjolla tarvittaessa apua
  • Vakaa yhteiskunta
  • Suomalaiset yritykset ovat osa avoimia markkinoita
  • On tarjolla myös korkeaan osaamiseen johdattavaa koulutusta
Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Yhdysvaltojen raporttikausi avannut myönteisesti

Johnson & Johnson palasi luotettavaan arkeensa

Q3-raporttikausi on poikkeuksellisen mielenkiintoinen – kuinka dramaattisesta koronan ydinkvartaalista toivutaan? Se vaihtelee tietenkin yhtiökohtaisesti valtavasti, mutta päälinja on ehdottomasti tähän asti myönteinen.

Monialakonserni Johnson & Johnson palasi arkeen Q3 heti epidemian helpotettua. Liiketoiminta normalisoitui kaikissa segmenteissä, mikä JNJ:n kohdalla tarkoittaa pientä kasvua.

Yhdysvalloissa liikevaihto virkistyi konsernitasolla liki kolme prosenttia, maailmanlaajuisesti prosentin vähemmän. Marginaalit palasivat tavalliseen haarukkaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Internet runkoverkkon rakentajat ovat kasvavalla toimialalla

Equinix:n Global Interconnection Index (GXI) -raportti ennustaa että suorien Internet datayhteyksien kaistanleveys nousee 45 % vuodessa (CAGR) vuosien 2019 ja 2023 välillä (kuva oikealla). 

Kasvua siivittävät yritysten (ja yksityisten) kasvaneet tarpeet virtuaaliseen persenssiin (verkkokokoukset ja tapaamiset).  

Sijoittajan kannalta on hyvä tietää mitkä yritykset tästä muutoksesta hyötyvät. Tässä mutamia, joille Internet tiedonsiirron kasvu luo liiketoimintaa: 

Internet runkoverkon rakentajat ja operoijat:  AT&T, CenturyLink, Cogent Communications, Deutsche Telekom, Global Telecom and Technology (GTT), NTT Communications, Sprint, Tata Communications, Telecom Italia Sparkle, Telia Carrier, Verizon...

Internet runkoverkon teknologiatoimittajat:  Cisco, Extreme, Huawei, Juniper, Nokia, ...

5G verkon toimittajat:  Huawei, Nokia, Ericsson ja Samsung (?)....

4K näyttöjä toimittavat:  Samsung, Sony, BOE, China Star Optoelectronics,...

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Rikkaimpien” sijoittamista

Yksityispankin normiasiakas

 

Pientä valoa syksyn harmauteen toi Nordnetin artikkeli linkissä pankin ”rikkaimpien” asiakkaiden sijoittamisesta.

Kirjoituksessa on lystikästä ensinnäkin se, että Nordnetin private bankin asiakkuus on mahdollista lähes p.a. tyypeille. Sijoituksia pitää olla vain 200.000 euroa (monessa pankissa raja on esim. 0,5 milliä) ja sijoitukset voivat tapahtua kovalla velkavivulla.

Todella hauskaksi meno yltyi kommenteissa. Ensin valitettiin sitä, etteivät osakevalinnat olleet omaperäisiä. Uskottiin siis, että 200.000 euron salkun omistajalla on joku taikakaava hallussaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen pörssissä on useita kiinnostavia teknologiayrityksiä

Teknologiayhtiöillä on erikoisosaamista, joka mahdollistaa muita yrityksiä paremman hinnoitteluvoiman, mutta ennen kaikkea niiden  kasvumahdollisuudet ovat usein muita yrityksiä parempia. Tämä tekee niistä sijoittajan kannalta kiinnostavia. Oheiseen luetteloon on koottu muutamia Suomen pörssin teknologiayhtiöitä, joista useimmat toimivat tavalla tai toisella informaatioteknologian parissa. 

Lista on markkina-arvon mukaisessa järjestyksessä. Listan yhtiöistä TietoEVRY on ylivoimaisesti suurin, sen markkina-arvo ja myynti ovat suurempia kuin muiden yhteensä.

Monet teknot ovat kasvulupauksia

Monet yrityksistä ovat kasvulupauksia. Yrtitys on kasvulupaus, jos myynti on pientä verrattuna markkina-arvoon. Kaikkia ei ole hinnoiteltu kasvulupauksiksi. Näitä poikkeuksia ovat TietoEVRY, Digia ja Siili, jotka on hinnoiteltu suurin piirtein liikevaihtonsa hintaiseksi ja ne ovat tässä suhteessa edullisia. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Parempaan suuntaan ollaan menossa

Kolmannen neljänneksen raportointikausi alkaa ensi viikolla. Heikoimmat tulokset ovat jo takana päin ja Nordea odottaa tulospudotusten olevan vuoden takaiseen nähden jo pienempiä kuin edellisellä neljänneksellä.

Toimialoista parhaita tulevat olemaan samat kuin edellisellä neljänneksellä: Informaatioteknologia (IT), terveydenhuolto, viestintäpalvelut, yhdyskuntapalvelut ja päivittäistavarat. 

Kaikenkaikkiaan talous on elpymässä ja tulokset lähtevät ensi vuoden alkupuolella (Q2 aikana?) kasvuun. Sijoittajan kannalta on oleellista että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset, Kiinalaiset ja pohjoismaalaiset luottavat kanssaihmisiin

World Values Survey (WVS) tutkii ja vertailee ihmisille tärkeiden asioiden ja arvojen kehittymistä eri maissa. 

Arvot muuttuvat hitaasti ja maat pysyvät vuosikymmenestä toiseen lähellä viiteryhmäänsä. Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat itsensä ilmaisu ja rationaalinen ajattelu.  Sijoittumme lähelle Hollantia, Saksaa, Ranskaa ja Pohjoismaita. Baltian maat ovat meistä etäällä kun kysytään itsensä ilmaisun tärkeyttä. Baltian maat ovat suuntautuneet enemmän jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen.

Ihmisten välinen keskinäinen luottamus on eräs tärkeimmistä tulevaa menestystä kuvaavista tekijöistä. Kansalaisten välisen keskinäisen luottamuksen suhteen olemme kärkimaita yhdessä Kiinan ja pohjoismaiden kanssa. Yhteistä kehittämistä voi rakentaa vain keskinäiselle luottamukselle ja siksi tässä kysymyksessä pärjääminen on ilahduttavaa ja lupaavaa.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tulosennusteet Q3/2020

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Konsensusennusteet perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

  • Sergio
  • Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
  • Talousmentor

Talousmentor-blogi on nyt suljettu, mutta tein ennusteet vielä Q3:lle.

Nyt listalla on liikevaihto- ja EPS-ennusteet Q3:lle ja vuodelle 2020. Lisäksi mukana on vuonna 2021 maksettavien osinkojen ennusteet. Nämä ennusteet perustuvat vuoden 2020 tuloksesta maksettavaan osinkoon eikä niissä ole mukana mahdollisesti tälle syksylle kaavailtuja tai tältä syksyltä ensi vuodelle siirtyviä osinkoja. Esimerkiksi Nordean syksylle kaavailema osinko siirtyi vuoden 2021 puolelle, jota ei siis ole huomioitu ennusteessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansan ja työläisten etu on valtaeliitin etujen kanssa ristiriidassa

Eduskunta rankaisee yrittämistä, työn tekemistä ottamalla ensin 24% arvonlisäveron ja sitten 24,1% eläkevekuutusmaksun ja sitten työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut noin 10% ja jäljelle jääneestä 30% työtuloveron ja jos jotain jää jäljelle niin otetaan vielä eriliaset haittaverot ja tuoteverot. Vielä yrittäjällekin pitäisi jäädä jostain investointeihin niin, että saadaan uusia työpaikkoja. Ei ihme ettei lisäarvoa tuottavia työpaikkoja synny. 

Miksi ei veroja alenneta, niin että työläisille ja yrttäjille jäisi edes vähän rahaa investointeihin ja työn palkaksi? Tässä muutamia vastauksia:

  1. Eduskunnan arvopäämäärien kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa lisäarvosta ohjataan kulkemaan julkisen sektorin (eduskunnan) kautta. Voidaan jakaa tukia ja kansa tulee tukien avulla riippuvaiseksi poliitikoista ja puolueista. Kansa äänestää sitä, joka jakaa rahaa.
  2. Verotaakan laskeminen toisi lisäarvoa tuottavia työpaikkoja. Mutta valtiovarainministeriön mukaan kansan vaurauden lisääminen olisi kallis tapa tehdä uusia työpaikkoja. Tähän on hyvä syy. Valtiovarainministeriön kannalta kallis tarkoittaa sitä, että valtion budjetti pienenee. Verojen vähentäminen pienentää budjettiia ja tämä on valtionvarainministeriön kielenkäytössä synonyymi kalliille. Verojen vähentäminen on valtionvarainministeriön mielestä kallista, vaikka kansan elintaso siitä paranisi.
  3. On olemassa illuusio siitä, että virkamies on tehokas uusien työpaikkojen suunnittelija. Luullaan että saavutetaan suurempi tuottavuus, kun virkamiehet suunnittelevat taloutta ja kohdennetusti ohjaavat rahoja julkisiin ja yksityisiin kohteisiin. Meistä on tullut virkamiesten ohjaama suunnitelmatalous. 

On olemassa vastakkainasettelu. Kansan ja työläisten etu on tällä hetkellä monessa asiassa vastakkainen poliittisen koneiston edun kanssa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit