Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rajaton elvytys tehosi finanssikriisissäkin

Dollareita ammutaan talouteen niin isolla kanuunalla kuin tarve ikinä vaatii

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008.

Fed teki selväksi, että toimet ovat riittäviä, mitä ikinä se sitten vaatiikaan. Samoilla sanoilla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti euron pelastusoperaation vajaa kymmenen vuotta sitten – ja onnistui siinä. Sekä Euroopan talouden elvyttämisessä.

Fed oli finanssikriisissä hätätoimissa erityisen tehokas, joten siltä osin maailman suurin talous on hyvissä käsissä nyt pahimman myrskyn silmään jouduttuaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virtuaalivaluutat eivät suojaa huonolta ajalta

Kulta antaa suojaa silloin kun epävarmuus valtaa alaa. Samaa sanotaan myös virtuaalivaluutoista. Niidenkin arvon pitäisi olla riippumatonta keskuspankkien toimista tai inflaatiosta. Esimerkiksi Bitcoinia on tituleerattu virtuaaliseksi kullaksi. Piksu tutki asian todenperäisyyttä.

Kumpikaan ei ole tarjonnut täyttä suojaa nyt menossa olevan korona kriisin aikana. Kullan hinta on laskenut vähemmän kuin esimerkiksi osakkeiden, mutta sekin on hävinnyt käteiselle rahalle. Bitcoin virtuaalivaluutta on ollut todellinen pettymys. Sen arvo on pudonnut 40%. Saman verran kuin osakkeiden. Bitcoin ei antanut pahan päivän suojaa silloin kun sitä olisi tarvittu.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osakeanalyysiä koronaviruspandemian keskellä

Koronaviruksesta on tullut pandemia, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten tuloksentekokykyyn. Millaisiin yhtiöihin tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten sijoittaa? Lähtökohtaisesti tilanne on nyt sellainen, että historiallisilla fundamenttitiedoilla ei tee juuri mitään. Vuoden 2019 tilinpäätöksen liikevaihto- taikka tulostasoihin ei vähään aikaan päästä ja osinkojakin leikataan todennäköisesti isolla leikkurilla.

Sijoittajan analyysi lähtee oikeastaan liikkeelle siitä, että pysyykö yhtiö hengissä tämän pandemian yli. Lisäksi pohdittavana on se, että joutuuko yhtiö tekemään ison osakeannin, jolla se kerää pääomia markkinoilta, jolloin oma (sen hetkinen) omistusosuus laimentuu isolla prosentilla.

Fundamenteilla ei tee mitään

Koronaviruspandemia tuo yritysten tuloskehitykseen jakolinjan vähän samaan tapaan kuin finanssikriisi aikanaan: tuloksentekokyky ennen kriisiä ja sen jälkeen. Kuten finanssikriisin jälkeen, niin varmaan myös tälläkin kertaa aiempien vuosien tuloslukuihin ei vähään aikaan päästä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Voimakkaita häiriöitä myös valuuttamarkkinoilla

Sen lisäksi että pörssikurssit, raaka-aineet ja velkakirjojen arvostukset ovat heiluneet voimakkaasti, ja jopa epäjohdonmukaisesti, on myös valuuttakursseissa tapahtunut voimakkaita muutoksia. Tämä on jäänyt Coronan ja pörssikurssien heilunnan takia vähemmälle huomiolle.

Kuten yllä olevasta graafista näkyy ovat sekä rupla että Norjan kruunu heikentyneet lähes 20% euroon verrattuna kun vertailukohtana on 100 päivän liukuva keskiarvo. En muista koskaan nähneeni Norjan kruunussa näin voimakasta pudotusta. Taustalla lienee molemmissa tapauksissa öljyn markkinahinnan lasku, jonka seurauksena sijoittajat ovat vetäneet näistä maista rahojaan (vieläkin voimakkaammin) pois.

Kun ottaa huomioon että Oslon pörssi-indeksin lasku on samaa luokkaa kuin monella muullakin markkinalla (YTD -28%), ovat Norjalaiset osakkeet nyt tupla-alennuksessa.

Kannattaa pitää mielessä kun pahin maailmanlopun pelko alkaa hellittää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona painaa kakkoskvartaalin talouskasvun jopa 20% miinukselle (?)

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

  • Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
  • Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
  • Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus, osa 3

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Politiikassa kriisi on mahdollisuus

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Likviditeetistä huolehtiminen…

… on laskumarkkinassa lähes yhtä tärkeää kuin käsien pesu epidemiassa. angry

Kuten tässäkin tilanteessa on jo nähty, tilapäisiä rekyylejä ylöspäinkin on ollut jopa koko markkinan laajuisesti. Vielä enemmän on nähty yksittäisten osakkeiden nousuja.

En tuossa aiheessa, stay at home osakkeissa mainittavaa järjenhiventä näe, mutta totta kai, kun esim. Elisa on jo valmiiksi korkealle hinnoiteltu, niin kyllähän minä kilttinä miehenä sitä pari siivua ihan ilosta myyn, jos vain hinnoista sovitaan. Hinnoista sovittiin ti- ke- nousevin kurssein.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lainojen yhdistäminen on luottoliiketoiminnan uusin muoti-ilmiö

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous hoippui taantuman reunalla jo ilman koronavirustakin

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA arvioi pandemiakauhujen helpottavan kesällä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu erittäin kehnon alkuvuoden takia tänä vuonna 1–5 prosenttia. Elpyminen alkaa kolmannella neljänneksellä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Ville Korhonen: Älä mene mukaan paniikkiin

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

  • Osakkeet ovat laskeneet 30%
  • Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
  • Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osingoista

Tämä on lyhyt ollakseen artikkeli, mutta aika ei anna periksi.

Osingoissa minua on v-tuttanut kritiikitön asenne ns. osinkopolitiikkaan, siis ilmoitetaan etukäteen maksettavan esim. 60-70 % tuloksesta, joka 2019 on jo pulkassa.

Muistan vain kovin hyvin, miten 2009 osinkoja iloisesti leikattiin. Nyt ilmoitetut yhtiökokousten siirrot tarkoittavat osinkojen maksun siirtämistä hamaan tulevaan. 

Kevyellä googlaamisella löysin jo nyt useita siirtoja. 

Etäkokoussysteemien kehittämiseen olisi ollut aikaa vuosikymmeniä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Karhun metsästysmailla

 

Karhun apajilla jäät toiseksi. (kuva :Arturo de Frias Marques, lisenssi: Attribution ShareAlike)

No niin - karhun metsästysmailla liikutaan. Lähes sijoitus kuin sijoitus on nyt kehittynyt joko huonosti tai todella huonosti. Kuten arvelin sijoittajat aliarvioivat ensin Coronan vaikutuksen. Se on helppoa niin kauan kuin tauti lymyää jossakin kaukaisessa Kiinalaisessa kaupungissa josta moni ei ole kuullutkaan. Tilanne on aivan toinen kun eurooppa on kotiarrestissa ja jenkeissäkin lasketaan kuolleita. Omakin salkku on saanut hyvinkin kylmää kyytiä - täsmällisiä numeroita on turha raportoida kun päivämuutokset ovat tätä luokkaa.

Jotkut miettivät jo mitä kannattaisi lähteä nyt ostamaan halvalla. Odottelisin vielä ostosten kanssa. Kun olet karhun kanssa samoilla apajilla jäät nimittäin toiseksi. Se joka nyt malttaa odotella muutamia viikkoja voi todennäköisesti tehdä hyviä ostoksia.

On myös etsitty yrityksiä jokta hyötyvät tästä kriisistä. Tämä ei mielestäni ole kovin järkevää.Kannatta aina katsoa pidemmälle. Tämäkin kriisi on puolen vuoden kuluttua todennäköisesti pelkkä muisto. Sensijaan on paikallaan miettiä tuoko tämä kriisi pysyviä muutoksia ihmisten käyttäytyiseen. Väheneekö liike- ja vapaa-ajan-matkustaminen? Muuttuko yritysten logistiikkaketjut lyhemmiksi ja kotimarkkinapainoitteisiksi? Vaikka lentoyhtiöt ovat nyt halpoja, se ei tarkoita että ne olisivat hyvä sijoitus.

Eräät uumoilivat take-away appien suosion kasvua. Data ei tätä tähän mennessä näytä tukevan. Kun kuitenkin ollaan kotona eikä haluta kontaktia ulkopuolisten kanssa kokataankin itse. Mistä tietää kuka on pärskinyt minun annoksen päälle?

Ostoskeskukset ja hypermarketit ovat vastatuulessa. Voikin jo miettiä, mita suomen valmiiksi ylikapasiteetin riivaamilla markkinoilla tapahtuu. Kaikki eivät tästä selviä hengissä.

Yksi trendi joka on mielestäni lähes varma on että etätyöskentely lisääntyy. Tätä kokeillaan nyt monessa yrityksessä. Kun todetaan että homma itse asiassa toimii aika hyvin, ja etätyö monesti voi olla tehokkaampaakin on luonnollista että etätyö jatku vastakin. Samalla liikennepäästöt vähenevät ja liikenneruuhkat helpottavat. Työpendelöintiin käytetty aika säästyy - mikä voi olla merkittävä määrä tunteja vuodessa. Tehokkuus lähtee siitä että turhat kekseytykset vähenevät. Aamuhölinät säästä ja eilisestä matsustä jäävät pois. Eikö arvise toisella korvalla kuunnella sitä ärsyttävän kovaäänistä myyjää joka soittaa asiakkaitaan läpi. Jotkut ovat tosin kokeneet Coronan tyhjentämän toimiston rauhallisemmaksi ympäristöksi kuin koti jossa sisätiloihin suljetut esikouluikäiset pomppivat pitkin seiniä. Seuraavaksi askarruttaa kotitoimiston ergonomia, toimistolla on sähköpöytää. tuplamonitria ja satula tuolia. Kotona tehdään töitä sohvapöidän reunalla. Tarvitaan siis kunnon työpöydät. video-kamerat ja lisää isoja näyttöjä pienten läppärinäyttöjen lisäksi.

Parhaita ja ensimmäisiä apajia löytynee Aasista joss epidemia on jo heikkenemässä. Oman mausteensa soppaan antaa myös valuutat. Euro on nyt kumman vahva. Norjan kruunu on toisaalta laskenut voimakkaasti euroa vastaan - ehkä öljyn markkinahinnan painamana. Norjalaista lohta salkkuun (vai oliko se turska)?

Lopuksi pientä itsetutkiskelua. Omat hermot ovat pysyneet hyvin kurissa vaikka kaksinumeroisiakin unaisi lukuja pyörii ruudulla. Ehkä tämä on kokemuksen tuomaa  pitkää pinnaa - kaikki aikaisemmatkin kriisit on selvitty hengissä, ja kohta onkin entystä kovempi nousu. Vipua ei ole käytössä, joten mitään kovaa pakuttavaa tarvetta tehdä liikkeitä ei oikastaan ole.

Johdannaisilla voi jarrurtella pudotusta - myöhästyin tosin tästä tiputuksen yllättävän rajuuden takia. Toisaalta voi myös olla hyvä idea ettei käytä jatkuvaa silmäilyä ja treidausta vaativia instrumentteja. Iän ja sukupuolen perusteella alan kuulua riskiryhmään. Mistä tietää olenko enää huomenna skarppina treidaamassa? Parasta välttää selaisia työkaluja jotka tätä vaativat.

Jätin myös tarkoituksella pois salkun kehitysgraafin - paniikkia on jo muutenkin tarpeeksi. Jos joku haluaa sitä ketsella se löytyy kyllä täältä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joko nyt on aprillipäivä, Nordnet?

Luin kohtalaisen epäuskoisena Nordnetin tiedotetta. Aluksi tosiaan luulin sitä huonoksi pilaksi. Siinä puhutaan poikkeustilasta.

Sitten ns. reality check. Olen itse kirjoittanut useampia kirjoja sodasta, joten ehkä se tuo jonkinlaista suhteellisuudentajua. Elinaikanani on ollut jonninmoisia kriisejä, joista Kuuba oli taatusti potentiaalisesti vaarallisin ja 11.9.2001 taatusti mitättömin.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Sijoittajan päiväkirja

Markkinoilla on periaatteessa kahdenlaisia sijoittajia: Ne, jotka kokivat finanssikriisin kauhut ja ne, joilla markkinat ovat olleet enemmän tai vähemmän yhtä juhlaa. Finanssikriisin kokeneet miettivät kauhuissaan, että ”ei kai taas” ja sen jälkeen aloittaneet ovat myöskin kauhuissaan, että ”mitä hemmettiä nyt tapahtuu”.

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Tällaiset markkinatilanteet muistuttavat myös siitä, että osakemarkkinoille tulee sijoittaa vain sellaista rahaa, jota ei tarvitse useampaan vuoteen. Elämän vararahasto, joka on sijoitettuna (tai ”sijoitettuna” lainausmerkeissä) pankkitilille, antaa lyhytaikaista turvaa ja mielenrauhaa. Mitä suurempi vararahasto on sitä levollisemmin tällaisia markkinalaskuja voi katsella sivusta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kriisikestävät yhtiöt nyt kunniassa

Volatiliteetti räjähti jopa pahemmin kuin finanssikriisin sydämessä

Tätä en olisi uskonut kokevani. Pörssit sukelsivat kautta maailman monin paikoin pahemmin kuin finanssikriisin ytimessä syksyllä 2008, kun globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous joutui vakavasti uhatuksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa indeksit rysähtivät yhden päivän ennätyksiä yli kymmenellä prosentilla. Vain musta maanantai 1987 on tarjonnut jotain vastaavaa.

VIX kävi 75 pisteessä. Vain finanssikriisin syvimmässä kaaoksessa se on käynyt hitusen korkeammalla.

Nyt pörssit ovat taas vahvassa nousussa, kuten paniikkien jälkeen ennen pitkää tapahtuu. Kymmenen prosentin loikat indeksitasolla suuntaan ja toiseen ovat tuttuja finanssikriisin ytimestä. Samoin kriisitoimet, jotka kurssien hullunmyllyä heiluttavat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Onko koronaviruksella positiivisia vaikutuksia?

Koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista puhutaan paljon ja jopa liikaa, mutta onko sillä positiivisia vaikutuksia? On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Jos joku väittää tietävänsä mitä tulee tapahtumaan niin ei ymmärrä nykytilannetta. Tämän takia tämäkin kirjoitus perustuu enemmän arvauksiin. Keskityn positiivisiin vaikutuksiin ja lähinnä luetteloin ne ranskalaisin viivoin.

 

  • Ihmiset keskittyvät enemmän olennaisuuksiin, kuten selviytymiseen. Tämä ei ehkä vielä näytä siltä, mutta tilanne varmasti muuttuu.

  • Kiireiset vanhemmat viettävät enemmän laatuaikaa lastensa kanssa.

  • Yhteiskuntamme heikoimmat kohdat, kuten THL:n osaamattomuus, paljastuvat kriisin aikana tyhmemmillekin.

  • Sama tapahtuu globalisaationkin suhteen.

  • Opimme, että vastaaviin tauteihin pitää puuttua aiemmin matkustuskielloilla.

  • Pääsemme testaamaan suomalaisten kriisinsietokykyä.

  • Kriisi tuo monille uusia mahdollisuuksia.

  • Luova tuho tuo uusia ja parempia tapoja hoitaa asioita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten varojen konfiskoiminen vaatii ekonomistien mukaan harkintaa

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Trump toimi oikein"

 

En ole Sanoma Oy:ltä aiemmin nähnyt tuollaista otsikkoa. Perusteluna oli, että nyt on herättävä. Oma lisäperusteluni on, että kun esim. Italia on taatusti yrittänyt koronan suhteen vähemmän kuin Kiina, lyödään rajoitus kaikkiin Schengen-maihin. Trump ajaa USA:n, ei EU:n etua.

Muutoinkin on sanottava, että Trump lähes kasvaa silmissä. Hänen vastenmielisyytensä kättelyyn lienee uusi normaali. Lisäksi hänen potentiaalisimmat vastaehdokkaansa ovat häntäkin vanhempia, lähes 80-vuotiaita, joitten ikäisten USA:n omien viranomaisten ohjeitten mukaan pitäisi pyrkiä pysyttelemään kotona vällyjen alla.

Linkissä Trumpin puhe

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1237924069397467137  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Coronasta tulossa pandemia

Nyt näyttää todennäköiseltä että Cvoid-19 corona virus leviää maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tautitapauksia alkaa olla joka puolella ja uusia tulee kiihtyvällä vauhdilla.

Sijoittajan on hyvä tietää minkälaisesta otuksesta on kyse:

  • Lapset ja nuoret ikäluokat paranevat yleensä nopeasti täysin terveiksi.  
  • Tauti voi olla kiusallisen pitkä ja jättää pitkittyessään ehkä vähän vammoja kehoon. Kiinassa tammi-helmikuussa sairastuneista 80'000 ihmisestä 61000 on parantunut.
  • Kuolleisuus on todennäköisesti alle 4%. Kuolemantapaukset tulevat vasta pitkähkön sairastelun jälkeen ja siksi meillä ei ole vielä luotettavia tilastoja kuin ehkä Wuhanging alueelta. Kiinassa alle 4% sairastuneista on kuollut.
  • Kuolleisuus on yli 70- vuotiaissa ja/tai perussairaiden (verenpainetauti tai diabetes tai...) joukossa tyypillisesti alle 10% tai joskus ehkä vähän yli 10%
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Koronavirus ja muut syyt ajavat meitä kohti taantumaa

Danske Bankin ekonomistit ennustavat tämän vuoden talouskasvuksi 0,3 prosenttiia.

Heikon kasvuennusteen taustalla on koronavirus ja talouden hyytyminen viime vuoden lopulla.

Taantuma voidaan välttää, mikäli kuluttajat eivät säikähdä talousuutisia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Köyhyysriski kasvoi voimakkaasti 1990-2005 välisenä aikana

Köyhyysrajan, tulot alle 60% mediaanista, alapuolella olevien osuus väestöstä on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Tilastojen mukaan köyhyyttä lisää hyvä työllisyys. Parantuvan työllisyyden aikana mediaaniansiot nousevat. Hyvästä ansiokehityksestä pois putoavat syrjäytyneet ja epäonnistuvat yrittäjät jäävät silloin herkemmin köyhyysrajan alapuolelle.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uusi sivu "Value", jossa lasketaan osakkeen nykyarvo kolmella yleisellä menetelmällä:

- osinkoperusteinen

- kassavirtaperusteinen

- EVA (Economic Value Added) perusteinen

Kaaviossa näkyy nykyisen kurssin muodostuminen, miten paljon siitä selittää oma pääoma (equity), seuraavien 6 vuoden tulosennusteet ja jäännösarvo (terminal). Mitä pienempi jäännösarvon osuus, sitä parempi.

Valitse ensin yhtiö sivulla EPS_DPS_PR. Siirry sitten sivulle VALUE. Tuottovaatimuksen sekä tuloksen ja kassavirran kasvunopeuden voi valita ylhäällä. 5 vuoden jälkeinen kasvuprosentti oletetaan nollaksi. Osinkojen oletetaan kasvavan samaa vauhtia kuin tulos.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset toivovat muutosta kohti markkina- ja valintataloutta

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Käyttäjän Piksu kuva

Suomalaisten työpanoksesta yli 50% päätyy hyvinvointivaltiolle

Poliittisessa keskustelussa on monasti tuotu esille se, että työllisyyttä pitää edistää jotta julkinen hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää. Piksu selvitti teemmekö töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi vaiko enemmän omaksi hyväksemme.

Kyllä poliitikkojen käsitys oli oikea. Teemme töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi.

Piksun tekemän laskelman mukaan noin 52% yksityisellä työnantajalla työtä tekevän henkilön tekemästä lisäarvosta siirtyy erilaisten veroluonteisten maksujen muodossa hyvinvointivaltiolle. Henkilölle itselleen jää 40% (laskelma oikealla).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Koronaviruksen vaikutukset talouteen

Pelkkä pelon tunne riittää

Suurin osa maapallon väestöstä elää kädestä suuhun. Tämä väestö ei pysty olennaisesti vähentämään kulutustaan.

Lähinnä USA:ssa, Euroopan yhteisössä ja Japanissa asuu noin miljardi ihmistä, jotka pystyvät merkittävästi alentamaan kulutustaan, siis matkustamaan vähemmän, fyysisesti shoppailemaan vähemmän ja vähemmän käymään kokouksissa, ravintoloissa, näyttelyissä, konserteissa, teattereissa, urheilemassa jne.

Jos tämä ryhmä alentaa kulutustaan esimerkiksi vain 20 prosentillakin, vaikutukset maailman talouteen ovat järisyttävät.  Linkin kuva Kiinasta avaruudesta käsin kuvaa huomattavasti suurempaa muutosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhä useampi suomalaisosake on kassavirta-analyysin perusteella ostokohde

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty 2019 tilinpäätöstietojen mukaiseksi. Yhteensä 18 yrityksen osakkeen tavoitehinta on nyt viime viikon pörssikurssia korkeammalla (taulukko oikealla). Ne ovat tällä perusteella ostokohteita.

Tavoitehinta on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon muun muassa yrityksen viime vuosien kehityksen ja toimialan yleisen viime vuosien kasvun.

Listan kärkipään yrityksissä on aiemmin ollut yksi yhteinen piirre, ne ovat olleet melko lailla turvallisia sijoituksia ja hyviä tuloksentekijöitä.  Tämä vuosi voi olla erilainen. Corona-viruksen seurauksia ei ole otettu huomioon tässä listassa. Virus voi levitessään hidastaa vuoden 2020 kasvua ja tuloksia merkittävästi. Vaikutukset voivat olla dramaattisia. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit