Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Paljonko on paljon?

Julkaisin tuossa artikkelin, joka osoittaa, kuinka epämääräisiä ovat uusimman historian kaikkein yksinkertaisimmatkin kysymykset. ”Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?”

Mikäli asiaa katsoo talouden näkökulmasta, tilanne ei muutu. Mauno Koivistokin on tarjonnut esimerkkiä siitä, miten joukko ennustelaitoksia arvioi Suomen talouden kasvavan 2,1 – 2,3 %, kun se oikeastaan laski noin 7 %. Mitä desimaalilla tekee, jos etumerkkikin on väärä?

Brändin menestys riippuu siitä, kuinka paljon sitä halutaan ja kuinka paljon siitä siis ollaan valmiita maksamaan yli bulkkituotteen hinnan. Brändillekin jotkut ovat osaavinaan laskea arvon, mutta arvon tuleva kehitys on ainoastaan kuluttajan oikkujen varassa. Esim. Apple henkilöityi Steve Jobsiin ja mielestäni on peräti kyseenalaista, mihin se enää voi henkilöityä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat katsaus: Sapelinkalistelua

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -0.9%, alusta (27-05-2010) +118.9%

Yleistä

Kuukauden aikana on nähty monenlaista sapelinkalistelua – sekä sotilaallista että kaupallista.

Kauppasodalla uhkailu USA:n ja Kiinan välillä on kiihtynyt, joskin on hyvä muistaa ettei mitään kovin merkittävää ole vielä pantu täytäntöön. Toistaiseksi ollaan edelleen uhkailun tasolla. Saattaa tosin käydä niin että liiallinen uhkailukin saa aikaan vahinkoa käytännössä estämällä sopimukseen pääsyn. Ei nimittäin saa näyttää siltä että Kiina antaisi periksi painostuksen alla. Mahdolliset suunnitteilla olleet myönnytykset ovat nyt varmasti jäissä. Huhutaankin että presidentti Xi olisi viime tipassa perunut suunniteltuja myönnytyksiä ennen Hainanin saarella viime viikolla pitämästä linjapuheesta. Sensijaan kalistellaan nyt merivoimien sapeleita Taiwanin lähistöllä.

Vaikutuksellisin jenkkipäätös ei tällä kertaa tullut Trumpin kynästä. Sensijaan kongressi pani voimaan uudet venäjäsanktiot joilla saatiin heti rupla 10% laskuun ja Oleg Deripaskan Rusal henkitoreisiin. Tavoitteena lienee ollut estää Trumpin liiallinen veljeily veli venäläisen kanssa. Tämä osoittaa että USA:lla on edelleen talousmahtina valtaa sulkea yhtiö kuin yhtiö kansainvälisiltä markkinoilta.

Yksi mielenkiintoisimmista artikkeleista lähiaikoina FT:ssa kertoo kuinka ”volatiliteetti-virus” sairastutti Wall-Streetin. Kaikki alkoi Harry Markowitzista ja hänen vuonna 1952 julkaistusta artikkelista. Jo ennen sitä oli monilla näppituntuma, että korkeasta riskistä pitää saada korvauksena korkeaa tuottoa, mutta tässä oli ensimmäinen teoreettinen malli. Ongelmana oli, että riskille ei ole selkeää mittaria. Markowitz päätteli, että volatiliteetti voisi korreloida riskin kanssa. Näin varmaan onkin, mutta volatiliteetti ei silti ole yhtä kuin riski (vrt. Rusalin romahdus). Kaikkein pahimmat ongelmat saattavat olla edessä nyt kun voltiliteetilla käydään kauppaa siinä missä muillakin johdannaisilla. Nyt keskustellaan jo mahdollisuudesta, että volatiliteetti-johdannaiset itse asiassa ohjaavat pörssi-indeksejä eikä päinvastoin.

Kaikesta huolimatta taivas ei ole pudonnut niskaamme, ja volatiliteettikin on järkevällä tasolla. Vuositasolla Euroopan pörssi-indeksit ovat heikoilla, mutta USA:n ja Aasian indeksit osoittavat kohtuullisia nousuja. Euro on edelleen vahva, mutta ei ole vahvistunut lisää. Heikko Ruotsin kruunu houkuttaa ostamaan lisää ruotsi-osakkeita.

Strategia:  Ruotsia ja Brasiliaa lisää

 

Markkinakatsaus: Hyvää laskumarkkinan synttäriä!

Jatkuvasti kuulette jankattavan, kuinka meillä on takana kymmenen vuoden hurja nousuputki osakemarkkinoilla - mikä indikoi tietysti sitä, että kohta rytistään alas urakalla. Ainakin kova nousuputki on täyttä hevonkukkua muualla kuin Yhdysvalloissa, ja sielläkin kymmeneen vuoteen mahtuu muutama laskumarkkina, joita olen muissa jutuissa eritellyt. Euroopassa mitään nousuputkea ei ole näkynyt, kuten Svenne Holmström jutussaan perkaa Helsingin pörssin heikkoa kehitystä viime vuosilta.

Eurostoxx 600, joka kattaa valtaosan eurooppalaisista yhtiöistä markkina-arvolla mitattuna, on ollut laskumarkkinassa kolme vuotta. Tarkka synttäripäivä oli eilen eli markkina piikkasi huhtikuun 13. 2015 pisteluvussa 407,90. Nyt se pyörii 370 nurkilla eli 10% piikin alapuolella.

Kolme vuotta sitten koettiin raju nousuryntäys, kun EKP julkisti valtionvelkojen osto-ohjelman. Markkina lähti laskuun melkein saman tien yhtiöiden tulosten heiketessä, eikä Eurostoxx ole sen koommin piikin päällä käynyt. Ja Eurooppa on sentään elpynyt vahvasti viime vuodet.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

OECD:n indikaattori on kääntynyt kohti heikompia aikoja

OECD:n liiketoimintaa kuvaava suhdanneindikaattori on kääntynyt kohti heikompia aikoja. Olemme edelleen korkealla tasolla eikä muutos välttämättä merkitse että olisimme kääntyneet kohti taantumaa.

Suomalaiset rahoittavat kulutustaan lainalla

Tilastojen ja uutisjuttujen mukaan suomalaiset elävät yhä enemmän velaksi ja kulutusluottojen määrä on reippaassa kasvussa. Monet suomalaiset eivät siis säästä tai sijoita, vaan elämistä rahoitetaan velkarahalla. Valtaosalla velkaantuneista on kohtuullinen määrä velkaa sekä kyky maksaa velka pois ajallaan, mutta maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin kasvussa.

Tavaraa ostetaan myös paljon osamaksulla sekä luottokorteilla ja osamaksulla ostamista pidetään hyväksyttävänä asiana. Monet suomalaiset eivät ehkä ymmärrä, että osamaksukauppaan sisältyy lähes poikkeuksetta muitakin kuluja, sillä sopimus solmitaan kaupan ulkopuolisen rahoitusyhtiön kanssa eikä suinkaan kaupan kanssa.

Näitä laskuja sitten lyhennetään kuukausittain ja tarpeen tullen ostetaan lisää tavaraa osamaksulla tai luottokortilla. Velkaa voi olla kerralla useammasta paikasta, joista sitten maksetaan turhaan ylimääräisiä kuluja jopa vuosien ajan. Tuhannen euron osamaksulla ostettu sohva on kaikkien maksuerien jälkeen tullut kokonaisuudessaan maksamaan 1300 euroa ja sama koskee muita sisustustarvikkeita sekä elektroniikkaa.

Tästä syystä tulliprotektionismi maksaa maltaita

Donald Trump julistaa laumalleen, että kauppasodat ovat hyödyllisiä ja helppoja voittaa, koska Yhdysvalloilla ei ole suuren kauppataseen alijäämänsä vuoksi mitään menetettävää. Hänelle kauppa on nollasummapeliä, jossa vähemmän myyvä häviää automaattisesti. Koska kauppa etenkin Kiinan kanssa on pahasti alijäämäistä, ei tullisodassa voi hävitä.

Taloustieteen valtavirta on kiistänyt protektionististien hellimän merkantilistisen väitteen John Adamisista lähtien eli 1700-luvulta. Kansainvälisen kaupan merkitys piilee työnjaon järkeistämisessä. Jokaisen kannattaa ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa, sikäli kun ostovoimaa on. Ja Yhdysvalloilla sitä on, muutakin kuin velkarahaa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huolestuttavaa kehitystä pörssissämme

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmanluokan treidaaja ja talousosaaja Alexis Stenfors: Riskitekijä

Finanssialan merkittäviä suomalaisia on nykyään Portsmouth:n Yliopistossa luennoiva (PhD Economics) Alexis Stenfors. Hänen maineensa hän sai aikoinaan kovan kolahduksen. Hän ylitti valtuutensa ja pudotti maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvan Merril Lynch:n polvilleen aihtuttamalla puolen miljardin dollarin kaupankäyntitappion vuonna 2009.

Nyt hän on kirjoittunut kokemuksistaan kirjan "Riskitekijä, Pankkimaailman pimeä puoli".  Kirja kertoo syvällisesti pankkimaailman rakenteellisista ongelmista. Mutta siitä saa myös käsityksen siitä mitä tapahtuu kun kunnianhimoiselle nuorelle miehelle annetaan rajattomat valtuudet ilman valvontaa ja kun tältä nuorelta mieheltä toivotaan tuloksia. Ja miten tuo nuori mies yrittää kaikin keinoin saavuttaa nuo tulokset eikä ehkä uskalla aiheuttaa pettymystä ja mitä sitten seuraa...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Mikroyrityksen liiketoiminnan laajuus ei perustele omaa tutkimustoimintaa

Valtaosa mikroyrityksistä haluaa kasvaa ja monet kasvavat selviää Oulun yliopiston tutkimus. Harva pienyritys näkee järkeväksi panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan tai uuteen teknologiaan, kasvua tavoitellaan ennemminkin operatiivisen laajentumisen keinoin kertoo Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän kyselytutkimus.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joukkorahoitusta

Olen täällä ottanut lähinnä neg. kannan ipoihin. Paljon porua ja vähemmän villoja.

Varsinaisten ipojen alapuolella on otsikon aihe. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että siellä puuhaa monenlaista kaiffaria.  Jos rahaa ei pankista saa, ei vaikuta hyvältä.

Luotettavimmasta päästä luulisi olevan OP:n joukkorahoituksen. Kun siellä kaupiteltiin lähes turkulaista Suomisen Maitoa, ihan leikilläni merkitsin muutaman osakkeen. Minimimerkintä oli 130 euroa. Joku saattaa katsoa tuollaista kohdetta dollarinkuva silmissään, minä tyydyin siihen, että tuttuni jäätelöä minulle kehui. Tuote on tärkeämpää kuin luvut silloin, kun alussa ollaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakerahastojen maaliskuun kehitys oli kurja

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuun aikana nettomääräisesti 257 miljoonaa euroa. Heikon markkinakehityksen seurauksena rahastopääoma supistui yli kahdella miljardilla eurolla. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 114,4 miljardia euroa selviää Finanssiala ry:n rahastoraportista.

"Sijoittavat pohtivat nyt, onko alkuvuodesta nähty osakekurssien korjausliike pysyvä merkki laskumarkkinasta vai ohimenevä töyssy. Maailmantalouden vahva kasvu puoltaisi osakkeiden nousua, mutta ilmassa on myös uhkakuvia. Tasapainoilua ja suunnan hakemista on luultavasti luvassa seuraavienkin kuukausienkin aikana", summaa johtava asiantuntija Elina Salminen Finanssiala ry:stä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n osakkeet ovat nyt Nordean mukaan edullisia

Nordea on siirtnyt Euroopan osakemarkkinoilta USA:n suuntaan. Amerikkalaiset osakkeet ovat nyt Nordealla peruspainossa ja Euroopplaiset alipainossa. 

Pohjois-Amerikan tuloskasvu on tänä ja ensi vuonna Eurooppaa voimakkaampaa vaikka Trump:n verioalea ei edes huomioitaisi. Veroale vielä lisää eroa amerikan hyödyksi.

Nordea ei usko Kiinan ja USA:n välisen nokittelun ajavan maita todelliseen kauppasotaan. Molemmat puolet tekevät näyttävän näköisiä toimia, mutta todennäköisesti päästään  kompromissiratkaisuun ennen kuin molempia osapuolia merkittävästi vahingoittavia asioita on päässyt tapahtumaan. 

Lue lisää: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta on kasvanut innovatiivinen startup maa

Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Pääomasijoittajat ry tilaston mukaan Suomesta on tullut innovatiivinen startup maa.

Ulkomaiset sijoittajat ovat huomanneet suomalaisten startup yritysten osaamisen ja kasvuhakuisuuden ja ulkomaisten pääoman osuus onkin kasvanut jo pidemmän aikaa.  Pääoman mukana tulee osaamista, näkemystä ja kansainvälisiä kontakteja.

Markkinakatsaus: Kauppasotaa ei noin vain katkaista

Arvioin jo joku aika sitten, että saatamme olla laskumarkkinassa. Näkemys on vain vahvistunut viime päivinä. Pitkät indikaattorit ovat niin jyrkässä laskussa, että niiden taittuminen nousujohteisiksi ei onnistu vielä kuukausiin ilman ihmettä. Fundasyitä ei tarvitse kaukaa etsiä. Yhdysvaltojen pörssin ylikuumentuminen ja kauppasota riittävät mainiosti. Edellä mainittua syytä rummutin pitkin syksyä, joten ei tilanne minulle mitenkään yllätys ole, ei tietysti Trumpin kauppapolitiikkakaan.

Kauanko lasku kestää, mahdoton sanoa tässä vaiheessa, mutta matalapaineessa mentäneen seuraaville lumille asti. Laskumarkkinan normaali kesto on vuoden verran, mutta aina se ei tule täyteen. Alle puolella vuodella harvoin selvitään, ja kun pudotus alkoi helmikuussa, niin laskennallisesti ennen syksyä ei nousutrendiä kannata odottaa. Ja onhan välissä kesä, joka on tavallisestikin heikkoa aikaa pörsseissä, ja romppjen luvattua aikaa on syys-marraskuu. Ostoksille ei kannata kiirehtiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Biomassan määrä ja arvo lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä

VTT on laatinut enlanninkieliselle tieteelliselle yleisölle kuvauksen siitä kuinka suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo kaksinkertaistetaan vuoteen 2050 mennessä. Skenaariotyö on huolella tehty ja kannattaa ottaa mukaan suomalaiseen keskusteluun siitä miten parhaiten hyödynnämme merkittävää ja ilmastomuutoksen myötä lisääntyvää biomassan tuotantoamme. Skenaariotyössä käydään läpi seuraavia hyödyntämistapoja:

  • hyödyntäminen energiaksi (biomassa on tehokkaasti tuotettua ja varastoitavissa olevaa kotimaista aurinkoenergiaa)
  • luonnossa hajoavien pakkausmateriaalien ja pitkälle jalostettujen pakkausten kehittäminen
  • kuidut, kankaat (viskoosi, teryleeni,...)  ja biomassasta valmistetut muovit
  • polttonesteiden raaka-aine (biodiesel,..)
  • rakennusteollisuuden materiaalit ja jatkojalosteet
Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Huomioitavaa jos haluaa välttää osinkoverotusta

Verottaja uusi tappioiden vähennyssäännöt vuonna 2016. Siitä alkaen on saanut vähentää luovutustappioita muista pääomatuloista, kuten osingoista, vuokratuloista tai metsätuloista. Tämä muutos on ollut ehdottoman hyvä asia koska se huomioi paremmin sijoittajan kokonaisuuden.

Kun myy tappiolla vähentääkseen esim. osinkoverotusta on syytä huomioida joitakin perusjuttuja. Listasin joitakin käytännön vinkkejä:

  1. Pienet luovutukset. Jos aikomuksena on vuosittain tehdä pieniä alle 1000€ verottomia lunastuksia on syytä ensin tarkastella, jos on tullut muita pääomatuloja. Jos on tullut esim. osinkoja josta haluaa verot pois, on myytävä tappiolla siten, että myydyn omaisuuden hankintahinta ylittää 1000€. Jos sekä hankintahinta että luovutushinta on alle 1000€ ja myydään tappiolla on tappio vähennyskelvoton

Esimerkki: Jos salkussa on 15.000€ edestä osakkeita ja osinko on ollut 750€ ennen veroja on tuosta 85% veronalaista. Näin ollen 30% vero menee 637,50€:sta, yhteensä 191,25€. Jos tämän haluaa pois, on myytävä jotain 637,50€ tappiolla. Huomaa tässä vaiheessa, että brutto-osinko on siis suurempi kuin tappion määrä, koska koko osinkoa ei veroteta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

LähiTapiola: Hermostuneisuus ja riskit kasvavat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkaa tullipeliään ja hermostuneisuus markkinoilla vain lisääntyy. Vuoden ensimmäinen neljännes Yhdysvaltain osakemarkkinoilla oli heikoin alkuvuoden neljännes sitten finanssikriisivuosien 2008 ja 2009. Huhtikuu käynnistyi markkinoilla heikoiten sitten vuoden 1929 toteaa LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.

Laajamittaisen kauppasodan uhka kasvaa, kun Kiina ja Yhdysvallat nokittelevat toisiaan tullipäätöksillä. Tiistaina Trumpin hallinto julkaisi suunnitelmat 25 prosentin tuontitulleista 1333 kiinalaistuotteelle jo aiemmin päätettyjen teräs- ja alumiinitullien lisäksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Parlamentarinen työryhmä riiteli ja epäonnistui

Yritystuet ovat rahaa jotka on otettu veroina pois rahanarvoista lisäarvoa tuottavilta ihmisiltä ja yrityksiltä ja joka maksetaan tyypillisesti niille jotka eivät niin hyvin itse osaa tuottaa lisäarvoa ja iloa. Parhaimmillaan niillä on ohjaava vaikutus joilla yrityksiä ohjataan virkamiesten näkemiin hyviin aktiviteetteihin. Niillä myös heikennetään valtiovallan kontrollin ulkopuolella olevia strategisesti tärkeitä toimintoja ja ohjataan toiminta valtion kontrollissa oleviin instituutioihin (esim. YLE:n tuet).

Elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama parlamenaarinen työryhmä yritti karsia 6 Mrd€ yritystukia hieman pienemmiksi. Parlamentarisimi ei toiminut. Riitaisa työryhmä luovutti loppuraporttinsa 5.4.2018 jonka oleellinen sisältö oli, että oli syntynyt riita eikä parlamentaarisesti koottu ryhmä kyennyt konkreettiseen ehdotukseen.

Tehtävässään epäonnistuneeseen ja riitaisaan ryhmään kuuluivat:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Palovaroittimista

Mikä se tuo on?

 

Lehdessä oli jälleen valitettava uutinen siitä, että puutalossa kolme henkeä oli kuollut tulipalossa, tällä kertaa Kotkassa.

Olen itse ”harrastellut” viime aikoina kivitaloja, joitten osalta sekä turvallisuutta että kämpän kuntoa parantaa tupakoimaton vuokralainen. Ei tule tupakoitua sängyssäkään. Kuitenkin esim. sähkölaitteisiin liittyy aina tietty tulipalon riski ja vahvasti epäilen, että vakuutusfirma yrittää laistaa kaikista vastuista, jos palovaroitin ei toimi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Länsimaat ovat hyvin erilaisia suhteessa väkivaltaan

Länsimaat jakavat monia arvoja, mutta muutamissa kysymyksissä eroamme merkittävästi toisistamme.

Länsimaiden joukossa on USA, jossa yhteiskunta pelkää kansalaisiaan eniten maailmassa, epäilee heitä vaarallisiksi ja turvaa yhteiskuntaa sulkemalla kansalaisia vankiloihin eniten maailmassa. Muut länsimaat pelkäävät kansalaisiaan tyypillisesti erittäin vähän. Tässä suhteessa länsimaat eroavat merkittävästi toisistaan. 

Länsimaat poikkeavat myös sisäisen väkivaltaisuuden suhteen toisistaan. Esimerkiksi murhien määrässä 100'000 kansalaista kohden on eroja.  USA:ssa tehdään murhia enemmän kuin länsi-Euroopassa, saman verran kuin Latinalaisen-Amerikan maissa. On ilmeistä että keskimääräinen amerikkalainen näkee väkivallan ratkaisuna, myös poliittisena ratkaisuna, helpommin kuin euroopplainen. Väkivaltaisuuden kokemus heijastuu käyttäytymiseen ja politiikkaan laajalti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU talousluottamus on kääntymässä laskuun (?!)

EU komission keräämä talousluottamus on viiimeisen kahden kauukauden aikana hieman heikentynyt (punainen käyrä oheisessa kuvassa).

Sijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa miten tämä mahdollisesti heijastuu sijoitusilmapiiriin, lähteekö pörssi (sininen käyrä) nyt laskuun? Pörssissä ei välttämättä tapahdu merkittävää. Luottamus on aiemminkin kääntynyt laskuun (kuten vuosina 1995, 1998, 2003) ilman että siitä olisi seurannut merkittävää pörssireaktiota. 

Monet seikat puoltavat sitä että Suomen pörssi suurin piirtein säilyttää nykyisen arvostustasonsa:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuinka rakennat menestyvän yrityksen

Erply kassajärjestelmä tarjoaa yrityksesi tehokkaimpaan johtamiseen tarpeellisia tietoja pilvipohjaisesti yhdestä paikasta, eli johtaja näkee reaaliaikaisesti netin kautta kaikki tiedot ja tapahtumat – mistä ja milloin vain. Erplyn kassajärjestelmää käytettäessä ei tarvitse kysyä kirjanpitäjältä tai eri työntekijöiltä tietoja ja sen jälkeen odottaa, kunnes he laativat tarvittavat raportit – kaikki sujuu tehokkaasti ja nopeasti. Erplyn standardiversio sisältää laajan valikoiman erilaisia raportteja, jotka auttavat taktisten ja strategisten päätöksien vastaaottamisessa. Jos tarvittavaa raporttia ei löytynyt järjestelmästä, on mahdollisuus käyttää raporttigeneraattoria ja sen avulla luoda helposti yrityksen tarpeisiin sopivan mukautetun raportin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Etuja Altian osakkaille

Kuva on kirjoittajan kokoelmista

 

Altia Oyj:n hallitus on päättänyt antaa maaliskuisessa annissa merkinneille sijoittajille kevätkauden voimassa olevia alennuksia eräistä premiumtuotteista.

Osakkeenomistajan on esitettävä Alkossa paperinen tuloste osakemerkinnästä. Etu koskee vain luonnollisia henkilöitä, koska yrityksen osalta valtakirjojen tarkistaminen olisi luonnollisesti liian hankalaa myymälöissä.

Sinänsä etu on merkittävä. Kampanjan aikaan esim. iso pullo Renault-konjakkia maksaa vain 9,95 euroa + pullopantti.

 

 

Markkinakatsaus: Hotstockit palaamassa maan pinnalle

Ihmettelin viikko sitten, koska sijoittajat alkavat ynnäillä osakekuplaa ylös kiskoneiden Amazonin ja Netflixin hinnoittelua, ja saman tien niiden kurssit kiskaisivatkin reippaasti alas. Facebook teki sen jo aiemmin skandaalikäryjensä myötä, mutta ylihintaa oli senkin kurssissa kotitarpeiksi joka tapauksessa. Ei se tosin ole mitään noihin kahteen verrattuna.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Luksusbrändien anatomia

Luksusbrändit ja niistä laskuttavat yritykset tuottavat voittomarginaaleja, joita niiden ei pitäisi saada mikäli ihmiset toimisivat järkevästi. Ne korostavat statustamme parantaen sosiaalista hyväksyntäämme. Ne ovat onnistuneet luomaan mielikuvia, jotka mahdollistavat perustelemattoman korkeat hinnat. Scott Galloway on kirjassaan the four, the hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook and Google määritellyt luksusbrändeille viisi tärkeintä ominaisuutta: Yrityksen perustaja joka on noussut puolijumalaksi asiakkaidensa keskuudessa, mielikuva mahtavasta käsityöläisyystaidosta, luksusmyymälät, maailmanlaajuinen tunnettavuus ja tietysti korkeat hinnat. Ilman näitä elementtejä on vaikea luoda mielikuvia luksusbrändistä.

 

Lopetan trendisalkun

Avasin reilu vuosi sitten Heikin trendisalkun Sharevilleen, ja lopetan sen nyt. Syitä on monta. Alkuperäinen ajatukseni oli käydä keskipitkien trendien pohjalta dollaripohjaista ETF-kauppaa indeksiosakkeilla, kuten aluksi suurin piirtein teinkin. Dollaripohjaisuuden valitsin pääasiassa amerikkalaisten pörssien yleisen kiinnostavuuden ja laajan ETF-valikoiman vuoksi.

Ongelma oli alusta asti, että Nordnet veloittaa US-osakkeiden kaupasta järjettömän korkeat kustannukset. Pistin rahaa tilille sen verran, että kustannukset pysyivät joten kuten säällisissä mitoissa, mutta 0,3% komissio on silti aivan liikaa tällaiseen sijoittamiseen.

Nordnetin hinnoittelu on muutenkin jo kilpailukyvyltään heikkoa, mutta erityisesti se on sitä US-osakkeissa. Minulla on trenditreidaamista varten ollut syksystä asti tili De Girolla, jossa kustannukset ovat pilkkahintaiset Nordnetiin verrattuna, ETF-kauppaa voi tehdä kerran kuukaudessa jopa kustannuksetta. Moisilla ehdoilla trenditreidaamisessa on tolkkua.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitussalkku kannatta siivota kesäksi

Pörssin kesädroppi-ilmiöksi sanotaan osakemarkkinoiden taipumusta laskea kesän aikana. Ilmiö vaikuttaisi olevan todellinen. Osakkeet kehittyvät heikommin kesällä. 

Viereisessä kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvon keskimääräinen kehitys kunakin kuukautena. Kehitys on laskettu keskiarvona viimeisen 30 vuoden ajalta. Toukokuu ja kesäkuu vaikuttaisivat olevan heikoimmat kuukaudet jolloin pörssin markkina-arvo keskimäärin laskee. Parhaat pörssinousut nähdään talvella, lokakuun ja huhtikuun välillä. 

Ilmiö ei ole pelkästään Suomalainen. Ilmiö nähdään lähes samanlaisena myös USA:n pörssissä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Arvostuksen merkitys tuleville tuotoille, lyhyt oppimäärä

Kun sinulle myydään tuotetta tai unelmaa, joka perustuu korkoa korolle, on syytä miettiä, kuinka realistinen tämä tuottotaso onkaan. Ja sitäkin vielä, saadaanko tätä tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikäli aikaa tähän on?

Crestmont Researchin tutkimus havainnollistaa tämän asian erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuviossa siis reaalituottolukemia, eli inflaatiokorjattuna, sisältäen uudelleensijoitetut osingot yli ajan. Jopa uudelleensijoittamisen kustannukset on huomioitu! Verotusta ei sen sijaan ole huomioitu. Tässä taustatietoja lähtökohdista vielä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitöskirja: Suomen järjestelmä on rakenteellisesti korruptiivinen

VTM Anders Blomin väitöstutkimuksesta selviää, että suomalaisen korporatismin perusteet ovat työeläkejärjestelmä, jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtosopimusten yleissitovuus. Työmarkkinajärjestöt määrittelevät suomalaiskansallisen poliittisen päätöksenteon sisältöä.

Tutkimus tuo esille, että Suomessa käytetään poliitikkojen lobbaukseen rahaa vuosittain yli 120 € henkilöä kohden, kun työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut työttömyysturvalla vähennettynä lasketaan mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään kansalaista kohden merkittävästi vähemmän rahaa kuin Suomessa. Vaikka Ruotsissa järjestöjen voimavarat ja jäsenmaksutulot ovat suuria, siellä korporaatioilla ei ole yhtä suurta roolia politiikan sisäpiirissä kuin Suomessa, koska kolmikantainen valmistelu ei ole maan tapa. 

– Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi, Blom toteaa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit