Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kasvottomat Korporaatiot - Faceless Corporations

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

Tämän taantuman stoori?

Mitä tästä seuraavaksi? Tiedämme suunnilleen miten tänne on tultu, mutta missä ulospääsy? Mikä on seuraava peli ja missä kortit jaetaan?

90-luvun alussa teeman tiivisti "Suomen ja joidenkin muiden maiden kärsimys. Suomea vahingoitti valuutan romahtaminen ja idänkaupan jämähtäminen, mutta vaikka muu Eurooppa ei ehkä loistanutkaan, eipä hätääkään juuri ollut. Ulos tultiin vientiteollisuuden, Nokian ja Euroopan yhdentymisen myötä."

2000-luvun alun voisi kuvata näin - jos tuota voi edes taantumaksi nimittää: "Järjettömyyksiin kohonneet internet- ja it-osakkeet romahtivat, ja noilla aloilla kävi katokin. Perusteollisuus porskutti vaan."

Mutta nyt tämä aika - voisiko tässä jotenkin näin:

- yksityiskohtiin menemättä: uudistuva Internet mahdollistaa kestävät ja monipuolistuvat businessmallit, jotka jakavat vaurautta tavaroiden ja palveluiden tuottajille täysin uudella tavalla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisin otsikoita:

- Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

- Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

- Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

- Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

- Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

- Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

- Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Umpivihreään väärään suuntaan kohti Samsøtä

Maanantain lehdessä taas joku umpivihreä töpselisähköä käyttävä toimittaja kertoili tanskalaisten satusetien sepittämiä juttuja Samsøn energiaomavaraisuudesta. Jo aikaisemmissa tästä satujen saaresta kertovissa uutisissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki saaren ajoneuvojen polttoaine on raakaöljystä peräisin ja merkittävä osa taloista käyttää lämmityksessä kaasua tai öljyä.

Mutta saarella on Energia Akatemia, joka sitten kertoo soveltuvaa energiatietoutta. Sen sivuilta käy ilmi, että 70 % saaren rakennuksista lämpiää uusiutuvalla energialla ja paljolti olkipohjaisella kaukolämmöllä.. Ajoneuvojen kuluttama bensiini ja öljy puolestaan kompensoidaan 100-prosenttisesti tuulisähköllä. Tällä samalla perusteella Uusimaa on sähkön tuotannossa CO2-vapaa maakunta kun siellä kerran tuotetaan kahdella atomivoimalalla enemmän sähköä kuin mitä maakunnassa kuluu.
 
Lämmityksessä käytetyn oljen ekologisuudesta voi esittää voimakaan epäilyksen. Lainaan tähän erästä Helsingin Sanomissa ollutta järkevää kirjoitusta:
”Energiaintensiivinen ja runsaasti lannoitteita tarvitseva maatalous tuottaa paljon hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Silloin kun biopolttoaineiden viljely vie hyvin paljon lannoitteita, se voi todella jopa lisätä ilmastoa lämmittäviä päästöjä.”
Hirvittävä totuus biopolttoaineista, 26. 11. 2007 kello 13:37 Risto Isomäki
 
Vaikka tähän tanskalaiseen energiaihmeeseen on saatu valtion tukea, on maksajaksi jäänyt kuluttaja. Energia Akatemian sivuilla on erilaisia hintoja myytävälle kaukolämmölle välillä 120 – 155 USD/ MWh. Mainittakoon, että Helsingin energialaitoksen syyskuun kaukolämpöhinnat olivat välillä 48,95-79,71 €/MWh (veroineen ja liittymän kuoletuksineen). Tuolla hintatasolla Helsingin energialaitos tilittää liki kolmanneksin liikevaihdostaan omistajilleen, helsinkiläisille veronmaksajille voittona.
 
Eli on toki mahdollista korkeilla hinnoilla ja kompensoimalla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä mahdollista väittää olevansa umpivihreä, mutta onko se kestävän kehityksen mukaista?
 
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Jos innovaatioiden kaupallistaminen olisi helpompaa

 

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.
 
  1. Oma älypuhelin
  2. Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
  3. Softaa autoteollisuudelle
 
Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.
 
 
Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.
 
Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.
 
Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.
 
  1. Miksi Apple onnistui?
  2. Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
  3. Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
  4. Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu
 
Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.
 
Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.
 
  • Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
  • Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
  • Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)
 
Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.
 
Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.
 
  • IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
  • Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
  • Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä
 
”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.
 
Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.
 
Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!
 
  • Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”
 
  • Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.
 
 
  • The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
     
  • Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?

 

 

Kaikkein pahimmat argumentaatiovirheet energia-alasta

Vastaani tulleista energia-alaa koskevista väitteistä kaikkien pahimmat löytyy usein "taloustoimittajilta" tai oikeastaan kotitaloustoimittajilta. Helsingin Sanomien Koti ja tyyli palstalla on 21.11. kirjoitus "Valoa varjoihin - tunnelmallisen ja turvallisen pihan saa ekologisimmin aurinkoenergialla". 

Jutussa oli mm. lause “Yhä useampi valitsee kuitenkin edullisen ja turvallisen aurinkoenergian”.
Valitettava ja tavanomainen virheajatus kirjoituksessa on, että käyttökustannuksiltaan halvin sähköjärjestelmä olisi myös ekologisin ja että ekologisin olisi myös halvin. Tai että turvallisuus kulkisi käsi kädessä ekologisuuden kanssa.  Jo käytännön järki sanoo, että ekologisin vaihtoehto on olla valaisematta metsiä, pihoja ja puita. Mutta kun järkevistä asioista ei saa hyviä juttuja, niin sitten kirjoitetaan järjettömyyksiä.
 
Aurinkosähkön ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että aurinkopaneelien valmistamiseen tarvitaan koko joukko uusiutumattomia luonnonvaroja, valmistukseen kuluu runsaasti energiaa ja valmistuksen yhteydessä syntyy paljon haitallisia saasteita.
Niinpä Richard Corksih kirjoitti vuonna 1997 tutkimuksen nimeltä Corksih, Richard. “Can Solar Cells Ever Recapture the Energy Invested in their Manufacture?” lehdessä Solar Progress Vol 18, page 16.
 
Kun katselin netissä olevia tuoreempia kirjoituksia aiheesta, tilanne alkaa olla hiukan valoisampi. Ilmeisesti nykyään aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä kuin mitä niiden valmistuksessa on kulunut, päinvastoin kuin USA:n maissietanoli.
Utrechtin Yliopiston tutkijat Phylipsen ja Alsema esittävät omassa tutkimuksessaan (Environmental life-cycle assessment of multicrystalline silicon solar cell modules), että aurinkokennojen valmistuksen ympäristövaikutukset alkavat olla parempia kuin huonoimman käytössä olevan nykyteknologian hiilivoiman ympäristövaikutukset. Selvityksen kohteena oli CO2, SO2, NOx, happamuuspotentiaali ja primäärienergian kulutus. Näiden kaikkien suhteen aurinkokennojen valmistus ja sähkön tuotanto niillä oli ekologisempaa kuin keskimääräinen hollantilainen hiilivoimalla tuotettu sähkö.
 
Haittapuolista jäljelle jää vain hinta, joka ei edelleenkään ole vastoin HeSa:n taloustoimittajan väitettä edullinen. Mutta useampi aurinkokennojen tulevaisuutta ennakoiva selvitys kertoo, että myös hintataso tulee jo lähimmän viiden vuoden aikana tavoittamaan konventionaalisen energiantuotannon tason.
 
Tämän johdosta sijoittajan kannattaa tosissaan suunnata katseena aurinkokennojen valmistuksessa toimiviin yhtiöihin.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Intia on ihan mukiinmenevä sijoituskohde

Kehittyvät maat kiinnostavat sijoituskohteena nyt kun kehittyneiden maiden talous on pysähtymässä.

Alla olevissa graafeissa on Economist lehden ja muiden lähteiden kertomaa tietoa Intian taloudellisesta kehityksestä.

Kaaviosta havaitsemme seuraavia (mediassa monasti virheellisesti esitettyjä) seikkoja:

  • Intian vaihtotaseen vaje (violetti, oikea asteikko) on parikymmentä miljardia, mutta suhteutettuna maan kokoon ja bruttokansantuotteen kasvuun tämä on erittäin pieni alijäämä; Intian vaihtotase on tasapainossa ja maa ei kokonaisuutena velkaannu eikä anna velkaa. Sen sijaan Intian valtio velkaantuu koko ajan merkittävästi (ei kuitenkaan näy näistä käyristä).
  • Intian kauppatase (vaalean sininen, oikea asteikko) on merkittävän alijäämäinen ja Intia ei siten ole varsinainen maailmantalouden teollisuustuottaja vaan päinvastoin tavarantuoja. Intia on sen sijaan palveluviejä (ohjelmistokehitys,...) - siksi vaihtotase on niinkin hyvä.
  • Intian teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) on melko vaatimatonta ja laskusuunnassa
  • Bruttokansantuotteen kasvu (oranssi, vasen asteikko) on vielä hyvää kahdeksan prosentin tasoa - mutta teollisuustuotannon vaimea kasvu uhkaa hyydyttää kokonaistalouden
  • Inflaatio (keltainen) laukkaa kymmen prosentin vauhdilla mutta Intian keskuspankki elvyttää IMF:n kehoituksesta taloutta pitämällä korot (sininen) seitsemän prosentin tasolla. Tämä on selvästi riski - voi vain toivoa ettei inflaatiosta tule pysyvä tai peräti kiihtyvä ilmiö.

Intia on kokonaisuudessaan hyvä sijoituskohde: pörssin P/E arvot ovat alhaiset, Intialla ei ole merkittävää vaihtotaseen vajetta ja bruttokansantuote kasvaa tervettä seitsemän prosentin vauhtia. Riskeinä ovat valtion velkaantuminen, inflaatio ja teollisuustuotannon vaimea kasvu joka voi heijastua myös bruttokansantuotteeseen. Korruptio ja huonosti toteutetut infrastruktuurihankkeet tuntuvat pitävän Intiaa hieman Kiinaa huonommassa vedossa.

Intian indeksiä voi ostaa USA:n pörssistä esimerkiksi kaupankäyntitunuksella INP.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Luottamuspääoman kasvattajia tarvitaan

Olen tänä aamuna lukenut Washington Postia ja New York Timesia. Ongelmien kasautuminen jatkuu Amerikassa, vaikka uusi puhetaitoinen presidentti on valittu. Citygroup on joko myynnissä tai edessä saattaa olla vieläkin vaikeampi kohtalo. Yhdysvaltojen autotehtaat keikkuvan konkurssin partaalla, GM, Ford ja Chrysler odottavat valtion kurttuisesta kädestä $25 miljardia, jotta Detroitin ja Amerikkalaisen vapauden ja unelmien täyttymys – dollarihymy – olisi vielä kuluttajien saatavilla vuoden 2009 jälkeen.
 
Kuvitelkaa, jos burgerikansalaisten on pakko sulloutua Toyota Mark II:seen ja jos talon etupihalla ei enää ole neljästä viiteen citymaasturia.
 
Elämme toki mielenkiintoisia aikoja myös Suomessa. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila arvuutteli tällä viikolla, että ”emme pääse kuin villakoira veräjästä”.
 
Jos maailmantalous kaatuu, ei Suomi, jonka BKT:stä yli 40 prosenttia (vai oliko 45 %) tulee viennistä, voi pysyä pystyssä kotimaisella kulutuksella.
 
Tänä jouluna joulupukin luottokortista loppuu luottolimiitti. Eihän sitä pätäkkää ole valtionkaan kirstussa määräänsä enemmän, joten velalla elvyttämiselle tulee sitäkin kautta rajana vastaan.
 
Mutta, miten kukin meistä taapertaa tästä eteenpäin? Ei saa jäädä tuleen makaamaan. On keksittävä uusia tuotteita ja palveluja. Maailmanloppua ei vielä tälläkään menolla tule. Mailamassa on yli kuusi miljardia nälkäistä suuta. Puhdasta vettä ja juotavaa tarvitse jokainen. Jonkunlaisissa ryysyissä on kuljettava ja rakennuksiin on saata lämpöä ja sähköä. Ilman sähköä blogaaminen loppuu kuin seinään ja sitä tuskin kukaan meistä toivoo.
 
Pää kylmänä, sydän syrjällään, mutta mieli virkeänä joudumme suunnistamaan läpi sumuisen talousmaiseman. Tulevaisuuden turvasatamia ja elinvoimaisia saarekkeita nousee Fenix-linnun tavoin tuhkasta. Joka syksy luonto vetäytyy kuoleman kautta talviuneen, mutta keväällä kukat ja kasvit nousevat entisellä voimalla.
 
Seuraan maailman menoa ja kirjoitan näistä aiheista voidakseni omaksi iloksi arvuutella, mistä ne tulevaisuuden tappajasovellukset tulevat (killer applications). Haluan olla mukana tekemässä jotain uutta. Piksu on eräs niistä ympäristöissä, joissa luodaan tulevaisuuden talousnavigoinnin malleja. Täällä on menneen manaajia ja tulevaisuuden näkökulmien rakentajia.

Vaikeina aikoina on hyödyksi, jos ympärillä on ajattelevia ihmisiä. Toivottavasti houkuttelemme lukijoiksi viisaita selviytymisstrategioiden rakentajia.

Maailmanluokan taloustaantuman rakennusmiehet ja -naiset onnistuivat hämäämään miljoonia ihmisiä. Ongelmat eivät ole yhden tai muutaman luovan pankkitoiminnan (creative banking) kehittäjien syytä. Moni muu lähti innolla mukaan "velkavipuun".

Selviäminen edellyttää myös miljoonien ihmisten avointa ja saumatonta yhteistyötä. Luottamuspääomaa on syöty hirmuisia määriä. Avoimelle vuorovaikutuksella voimme palauttaa sitä edes pieniin yhteisöihin.

Pysykää kanavalla. Keskustelu jatkuu Piksussa ja http://kknetwork.ning.com/

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Elämme hienoa aikaa, mutta emme osaa arvostaa sitä

En yleensä pidä Youtube-videoiden katselusta, puhumattakaan videoiden linkittämisestä. Mutta tämä video on sen verran hauska, että se on pakko linkittää tänne!

Katso siis Conanin showssa olevaa Loius CK-vierasta, joka arvostelee nykyistä hemmoteltua sukupolvea, joka ei ymmärrä, miten hienossa ajassa he elävät.. Uskomattoman hauska!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomen sotahistorian lyhin päiväkäsky:

“No nyt, pojat!”

 

Kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund VII armeijakunnalle kesällä 1941.

 

 

Minä ostan. Hägglund ei sellaista sanonut. Hän ei myöskään puhunut mitään tytöistä tai naisista.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Korkokehitys ennakoi osakemarkkinoiden pohjakosketusta

Keskuspankkien viitekorot ovat ennakoineet osakemarkkinoita melko hyvin. Yksi indikaattori osakemarkkinoiden pohjakosketukselle on ollut, kun keskuspankit ovat lakanneet alentamasta viitekorkoa. Talous on yleensä alkanut elpyä 0-12 kk tämän jälkeen. Yhdysvalloissa keskuspankki FEDin kortit alkavat kuitenkin olla vähissä. Korkoja ei ole juurikaan varaa laskea lisää. Kuten vuosina 2003-04 deflaation pelko on taas palannut. Liian halpa korko 2000-luvulla toi ongelmaksi velkasijoittajat ja sai aikaa suuria hintakuplia mm. raaka-aineissa ja asunnoissa. Nyt halvan koron leikkaus lisää deflaation pelkoa, jonka riski onkin USA:ssa todellinen ja yksi mahdollinen skenaario. Onneksi Euroopassa en näe riskiä yhtä suurena. Dollari ja Jeni ovat vahvistuneet voimakkaasti lähikuukausina ja edullinen euro parantaa Euroalueen yritysten kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Viitekoron leikkausten loppuessa on ollut hyvä hetki ostaa osakkeita. Todennäköisesti se tulee olemaan sitä myös nyt.

Vaikka Euroopan talous näyttääkin hieman pirteämmältä, on Euro alue hyvin kahtiajakautunut. Varsinkin Baltiassa ja Itä-Euroopassa on luototettu holtittomasti. Tämä on näkynyt nopeasti kohonneesta inflaatiosta mm. Virossa, Unkarissa ja Bulgarissa. Länsi Euroopassa luottokriisin pahimpia kärsijöitä ovat mm. Irlanti, Espanja, Italia ja Britannia.

Huomasin muuten Piksun sivujen kautta uutisen, jossa Pörssisäätiö on alkanut jakamaan pörssi-iltojen esityksiä netissä. Kannattaa käydä lukemassa näitä PDF-dokumentteja. Varsinkin talouskatsaukset ja tietysti firmojen esittelyt ovat loistavia apuvälineitä, kun olet tekemässä sijoituspäätöksiä.

Onko uusiutuvat energiat seuraava pörssikupla

Jo nyt puhkeavassa pörssikuplassa uusiutuvien energioiden yhtiöt ovat olleet voimalla mukana. Alueen investoinnit olivat 148 biljoonaa dollaria vuonna 2007 ja nousua edellisvuodesta oli 60 %.
Puhtaan energian indeksit nousivat voimakkaasti vuoden 2007 loppuun, kuten oheisesta kuvasta ilmenee, romahtaakseen muiden osakkeiden mukana vuonna 2008.

 

http://www.invescopowershares.com/products/overview.aspx?ticker=PBD

Tämän vuoden alamäkeen on syyt samat kuin muillakin osakkeilla, finanssikriisi ja velkapositioiden purku. Edelleen yritysten on entistä vaikeampi saada rahaa markkinoilta ja öljyn hinnan lasku on tehnyt vaihtoehtoisista energioista vähemmän houkuttelevia.
 

Mutta alan toipumiseen on muita sektoreita paremmat syyt: USA:n presidentinvaalin tulos ja liittovaltion 700 biljoonan dollarin pelastussuunnitelmaan sisältyy myös tukea vaihtoehtoisille energioille (verokevennyksiä ja tukea mm. CO2-talteenotolle). Myös CO2-emissiokauppa laajenee käsittämään uusia maita. Samoin kaikista talousongelmista huolimatta OECD maiden piirissä jatketaan säätelyn kehittämistä; energia-alalle on lopultakin tärkeämpää ennustettava kehitys kuin säädösten sisältö johtuen alan vaatimista suurista ja pitkäaikaisista investoinneista.

Myös talouden hidastumisen aikaansaama teräksen, kuparin ja muiden raaka-aineiden lasku lisää mahdollisuuksia alan investointeihin.
Toinen merkittävä alan hyvää tulevaisuutta ennakoiva tekijä on lisääntyneet Venture Capital sijoitukset alalle, arvio vuodelle 2008 on 14,2 biljoonaa dollaria jossa on reilua kasvua vuoden 2007 investoinneista 9,8 biljoonasta dollarista.

Niinpä Michael Liebreich (New Energy Finance) sanookin että jatkossa uusiutuvat energiat tulee olemaan fokusoidumpi, kevyempi, laihempi, vähemmän naivi ja paremmin varustautunut kilpaileman energiasektorilla.

Eräs mahdollisuus sijoittaa alaan on Power Shares EFT Global Clean Energy Portfolio, (PBD)
http://finance.yahoo.com/echarts?s=PBD#symbol=PBD;range=6m

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Eagles Fly kyseli KL:ssä, miksi väki siirtyy Piksuun

Hakki47,

Taivaan merkeistä...

Sosiaalisen Median käyttäjät ovat tunnetusti liikkuvaa porukkaa. Parvet siirtyvät aika ajoin alustalta toiselle. Kauppalehdessä ei ole mitään vikaa tai moitittavaa. Blogaaminen on meillä (Suomessa) vielä varsin uutta. Muutaman blogaajan siirtyminen ei heilauta Kauppalehteä, mutta Piksu piristyy tietenkin siirtymien johdosta.

 
Piksun perustajat eivät tähtää kilpailuun, mieluummin uudenlaiseen yhteistyöhön ja talouskirjoittelun laajentamiseen. KL on instituutio, jonka takana on rahaa ja valtaa. Piksu on virtuaalinen organisaatio, joka elää pyhällä hengellä.
 
Moni meistä käyttää myös muita palveluja. Facebook, Twitter, Jaiku, Pownce, Google Docs, http://kknetwork.ning.com/ jne. Minä kirjoitin mm. Taloussanomat Oma Sanassa pitkän aikaan; en ole käynyt siellä viime aikoina. Talsassakaan ei ollut mitään vikaa. Sielläkin sai lukijoita, mutta ehkei oikeastaan kukaan välittänyt blogaajien tekemisistä.
 
Who cares! Mehän olemme ruohonjurrikirjoittajia ja läpänheittäjiä. Vakavampi kirjoittaminen on journalismia. Blogaajat kuuluvat vielä meillä (maassamme) perinteisten lehtitalojen hierarkioissa alimpaan kastiin. Olemme ehkä alemmuudentuntoisia ja huomionkipeitä. Tiedä häntä, tarvitsemme enemmän aikaa muutoksen analysoimiseen.
 
Jokainen kirjoittaja kaipaa enemmän lukijoita. Muutenhan tämä on tuuleen puhumista. Ei välttämättä vastatuuleen pissaamista.
 
Ihmiset vaihtavat säännöllisesti lounasravintolaa ja kahvilaa, mutta palaavat vanhasta tottumuksesta entiseenkin paikkaan.
 
Muitten motiiveista on vaikea kirjoittaa, mutta on hienoa, että KL sallii sekä uskollisten että uskottomien kirjoittelun jatkumisen.
 
Sorrun alla olevassa luettelossa yleistämiseen:
 
  • Haluamme ehkä monipuolistaa talouskeskustelua
  • Haluamme luoda jotain uutta
  • Näköpiirissä siirtymä yksilösuorituksista massaparveiluun
  • Joukkoälyn testaaminen ja soveltaminen
  • Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
  • Luova levottomuus tekee hyvää!

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kasterin untuvikko-blogi vaihtoi osoitetta!

Kauppalehden Untuvikosta sijoittajaksi blogini on elänyt hiljaiseloa vime viikot. En ole lopettamassa blogina, vaan aikaani syö taloprojekti ja muut tärkeät jutut. Julkistan nyt kuitenkin näin virallisen taantuman vallatessa Suomen ja Euroopan, että blogini siirtyy Piksun loistavan taloussivuston alle!

Muistakaa ihmiset, että taantumat, lamat ja muut kriisit ovat lähes aina olleen erinomaisia hetkiä ostaa osakkeita ja muita sijoituksia halvalla! Maltti on valttia laskumarkkinoilla, mutta ikuisesti ei kannata odottaa ostohetkeä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Myrsky ja mylväys!

Arvostan AP:n toimittajaa Tommi Melenderiä. Tuntee asiat ja osaa kirjoittaa.

Kerran pörssitunnilla Melender meni sanomaan, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Tämä on hyvä muistaa talousmediaa lukiessa.

TalSan mukaan asunnon saa helmikuussa "pilkkahinnalla". Jutun lukemalla näkee pilkkahinnan tarkoittavan 3 - 6 %:n alennusta! Kuinkahan paljon osakkeet ovat laskeneet?

Vanhan nyrkkisäännön mukaan otsikko on 90 % jutun huomioarvosta, mutta vain 1 % sen asiasisällöstä. Onkohan se prosenttikin liikaa? http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/11/17/helmikuussa-asunnon-saa-pilkkahinnalla/200829719/139

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksissä pikku Hitlerit löytävät paikkansa yhteiskunnassa

Suuria yrityksiä johdetaan kuin totalitaarisia yhteiskuntia konsanaan:

  • johtajat valitaan keskusjohdon toimesta (ei äänestyksiä, ei demokratiaa)
  • yhteisön (yrityksen) etu asetetaan aina yksilön edun edelle (yksilöt irtisanotaan jos siten saavutetaan parempi tulos)
  • toimivaa vallanjakoa ei ole (toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta(yrityksen toimintatavoista päättäminen) ja tuomiovalta henkilöityvät yleensä aina samaan keskusjohtoon

Yksilöän ja tunteiden huomiotta jättämisestä on monissa yrityksissä tehty arvo. Puhutaan "fact based decision making" periaatteesta eli tosiasioihin perustuvasta päätöksenteosta.

Lainsäädäntökin tukee tätä toimintamallia. Osakeyhtiölainsäädäntö nimenomaisesti kieltää yritystä pyrkimästä muihin arvoihin kuin osakkeenomistajan etuun.

Suuret yritykset ovat siis kuin pieniä Natsi Saksan kopioita - toimintamallit ovat samat. Mutta tämän ei tarvitse olla paha asia - yhteiskuntamme vain on sellainen ja yritystalouden optimi löytyy totalitarismista. Ainakin meillä on vapaus valita minkä yrityksen palveluksessa toimimme - se on selkeä etu jota ei ole totalitaarisen yhteiskunnan kansalaisilla.

Lisää keskuttelua tästä asiasta on käyty täällä:

kknetwork.ning.com/group/worldaffaires/forum/topics/1930-jaelkeen-hitler-nousi

Moi

Ensimmäinen blogimerkintä

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge rahastoista kuluvana vuotena

Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan - (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.

 

Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
 
Rahastojen tyylit
 
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
 
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
 
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
 
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:

 

Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi

 

 
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.

 

 

 
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kuka lukee talousblogeja?

Vanhanaikainen heitti pohdittavaksi, miltä nämä bloig näyttävät Piksussa?

Olemme suhteessa valtamediaan perässähiihtäjiä ja kävijämäärämme ovat varmasti huomattavasti alhaisemmat.

Asia ei murehdituta minua tippaakaan. Vuonna 2005 tajusin, että joku blogajafriikki Bangladeshissa luki erästä englanninkielistä blogiani (visualradio). Tuo tieto oli minulle silloin ja sen jälkeen tapahtuneen kanavakehityksen kannalta tärkeä.

Määrät ovat kiinnostavia, mutta meidän kannattaa pohtia lukijakunnan laatua. Onko meillä varsinaista asiaa? Onko talousasiaa? Pystymmekö profiloitumaan talouskirjoittamisen Parnassoksi?

Piksu kaipaa uusia lukijoita, mutta ensin tarvitaan keskustelua. Ulkoisella ilmeellä ja muilla yksityiskohdilla ei ole yhtä suurta merkitystä. Sisältö kohdalleen. Drudge Report on pysynyt saman näköisenä alusta alkaen.

Olemme haastajia. Meillä on oikeus testata juttujen toimivuutta. Meidän ei tarvitse osua oikeaan heti; ei tässä ja nyt (korjailin äsken postaukseni lukuisia kirjoitusvirheitä).

Malttia, malttia, malttia, meillä on monitaitoinen ja keskusteleva tiimi, joka miettii juttuja avoimen innovaatiotoiminnan pohjalta (Lue: Linux) ja tämä antaa meille etulyöntiaseman "Command Control" -toimijohin (Top Down) verrattuna.

Kokeilemme ja testaamme. Parhaat ratkaisut ja käytännöt syntyvät ajan myötä.

Menestyminen vaatii turnauskestävyyttä. Meillä sitä on, kun emme vielä ole pörssissäkään. Meillä on varaa innovointiin.

Ukko-Jumala meitä varjeltakoot liian varhaiselta pörssiin listautumiselta.

Moikka

Helge

PS: Semmoinen toive on, pitäisikö leipätekstin olla yhtä pykälää suurempi?

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinat paniikissa - oikea aika ostaa ?

Oheisissa käyrissä on osakemarkkinoiden volatiliteettiä kuvaavan VIX indeksin arovot:

  • ensimmäisessä kuvassa on 6kk noteeraukset
  • toisessa kuvassa on noteeraukset vuodesta 1990 alkaen

Näistä käyristä voi nähdä että osakemarkkinat ovat nyt paniikissa - milloinkaan meidän elinaikanamme ei ole volatiliteetti ollut yhtä suurta kuin nyt.

Vuoden graafista voidaan lisäksi nähdä että paniikki kasvaa aina osavuotiskatsauksen lähestyessä ja helpottaa taas sitten kun uutiset ovat ohitse. Tämä on tyypillistä lamatunnelmaa - huonoja uutisia pelätään - ja niitä odotetaan.

Tilanne on kuitenkin lohdullinen. Tämän pahempaa ei ole koskaan ollut ja tuskin volatiliteetin osalta tuleekaan. Siis parempaan päin  

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suhdannekäänne ja Vihan hedelmät

Tein aiheesta jo aiemmin merkinnän KL:ssä, mutta taisin eksyä sivuraiteille, joten täsmennän.

Viime viikollakin on siellä sun täällä selostettu, miten nykyinen suhdannekäänne on jyrkimpiä sitten 1930-luvun alun.

Historiantutkijana sanon suoraan ja selvästi, että 80 vuotta pitkän DJIA:n käyrän katselu sopisi keskittää asiasta jotain tietäville. Taloustoimittajat voisivat tehdä uutisia vaikka verotiedoista, niin tulisi vähemmän vahinkoa.

1920-luvulla aliravitsemus vaivasi Suomessa. 1930-luku lisäsi ilmiötä USA:ssa, mitä kuvaa esim. Nobel-palkitun John Steinbeckin kirja Vihan hedelmät.

Niin eli kansa, mutta oli herroillakin jotain hukassa. Suomalaiset liikepankit nojasivat luototuksessa 3 kk:n vekseliin, joka ehkä sopi kaupan tavaratoimitusten rahoittamiseen, muttei paljonkaan muuhun.

Talouspolitiikkaa ei useimmissa maissa varsinaisesti ollut. Keskuspankit olisivat pitäytyneet kultakannassa, mutta onneksi historian virta oli voimakkaampi.

Edelleenkin on hyvä muistaa, että mitään IMF:n tai Maailmanpankin kaltaista kansainvälistä toimijaa ei ollut olemassakaan.

Kaikki tässä nykyisessä suhdannekäänteessä 2007 - 2008 tähän asti tapahtunut viittaa mielestäni siihen, että nyt ei ole tarkoitus hätäjarrua vetämällä saada koko talous pysähdyksiin vaan päinvastoin talous pyritään pitämään liikkeessä syöttämällä polttoainetta eli likviditeettiä talouden moottoriin.

1930-luvusta sanoisin, että those were the days, my friend ja tuskin ne koskaan palaavat.

Viisi miljoonaa vihreän energian työpaikkaa

USA:n presidentinvaaleissa oli myös kyse energiapolitiikasta. Eräs demokraattien ehdokkaan Barack Obaman vaalilupausta oli luoda 5 miljoonaa uutta työpaikkaa vihreän energian hankkeiden avulla. Tarkoitus on edistää energiatehokkuutta ja tuulivoimaa, parantaa sähköverkon älykkyyttä, korvata hiilivoimaa ja lisätä rakennusten energiatehokkuutta. Ohjelman kustannukset olisivat kymmenessä vuodessa 150 $-biljoonaa.

Epäilijät sanovat, että viiden miljoonan työpaikan luomiseen tarvitaan 500 $-biljoonaa. Mutta työpaikat ovatkin sitten vihreä paitasia työpaikkoja (green-collar jobs), eikä haalari (blue-collar) vai toimistotöitä (white-collar).
http://online.wsj.com/article/SB122601449992806743.html

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

USA:n vaalit ja toimialat

Nyt vaalien jälkeen löytyi Saksasta mielenkiintoinen sertifikaattipari Demokraten-Zertifikat ja Republikaner-Zertifikat.
Kyseessä on Deutsche Bankin liikkeelle laskemat sijoitustodistukset, joiden arvo riippuu niihin valittujen osakkeiden arvosta.

Demokraten-Zertifikatissa on osakkeita joiden arvellaan nouseva ko. puolueen vaalivoiton johdosta ja korissa on seuraavat osakkeet: Fannie Mae, De Vry (Bildung), Archer Daniels Midland (Agro-Tech), First Solar (Solar), Ormat (Geothermie, Energieverwertung), Energy Conversion Devices (Solar), Fuel Tech (Umwelt), Insteel Industries (Stahl), Teva Pharmaceutical (Pharma), SunPower (Solar), kaupankäyntitunnus on DB1SVV.
 
Republikaner-Zertifikatissa on osakkeita joiden arvellaan nouseva ko. puolueen vaalivoiton johdosta ja korissa on seuraavat osakkeet: Lockheed Martin (Rüstung), Raytheon (Rüstung), Halliburton (Energieservices), Merck & Co. (Pharma), Eli Lilly (Pharma), Caterpillar (Baumaschinen), El Paso (Versorger), Exxon Mobil (Öl), Wal-Mart (Einzelhandel), Altria Group (Tabak), kaupankäyntitunnus on DB1REP.
 
Tässä kuva näiden kahden sertifikaatin kurssikehityksestä.
 
Sertifikaattipari Demokraten-Zertifikat ja Republikaner-Zertifikat
 
Liikkeellelaskusta lähtien demokraatti osakkeet ovat tappiolla 15 % mutta päihittävät kuitenkin indeksit (Dow Jones, S&P 500 tai Nasdaq 100). Sikäli hämmästyttävää, että mukana on 95 % arvostaan menettänyt Fannie Mae.
Hiukan paremmin on pärjännyt republikaani osakkeet joiden tappio on 13 %.
 
Mutta kisa jatkuu sillä juoksuaikaa on 19. kesäkuuta 2009 saakka.
 

Tästä vaalien ja toimialojen menestystä oli puhetta jo aikaisemmassa blogimerkinnässä USA:n vaalit ja osakkeet, Lokakuu 24, 2008
http://www.piksu.net/node/240

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Miten syvälle talouskriisi vie reaalitaloutta USA:ssa ja Suomessa?

USA:n bruttokansantuote on 14 400 miljardia dollaria. Pankkituki 700 miljardia dollaria on vain pisara BKT-merestä. Liittovaltion pankkituki tarkoittaa kuitenkin 2 300 dollaria amerikkalaista kohden. On arvioitu, että 700 miljardia dollaria ei tule riittämään. Pankkituen osuus saattaa nousta 1 500 miljardiin dollariin.

Heittelen tässä huolettomasti lukuja, jotka ylittävä sekä minun että Suomen valtion budjetin moninkertaisesti. Nokian liikevaihto on viitisenkymmentä miljardia euroa ja valtion budjetti neljäkymmentäviisi miljardia euroa.
 
700 – 1 500 miljardia dollaria on valtava kasa rahaa. John McCain taisi hävitä vaalit tokaisullaan, että USA:n talouden fundamentti on yhä voimissaan. Georg Bush todisti samaa vielä viime kesänä.
 
Mediat ilmoittavat kuitenkin ykskantaan, että Obaman remonttimiehet ja –naiset tulevat valtaan, jolloin USA osallistuu kahteen sotaan ja tulevaisuutta uhkaa pahin talouskriisi sataan vuoteen.
 
PAHIN TALOUSKRIISI SATAAN VUOTEEN kuulostaa hurjan isolta asialta. Myönnän, ettei tuohon väittämään tahdo saada konkreettista otetta. Olen jo blogannut aiheesta, ”Näkyykö talouskriisistä merkkejä katutasolla?” Tarkoitin tietenkin Suomea.
 
Päällisin puolin kaikki näyttää vielä hyvältä. Lomautusuhkauksia satelee teollisuuspaikkakunnille, mutta muuten elämä jatkuu entisillä raiteilla.
 
Taloustaantuman fyysiset ilmentyvät tulevat ilmeisesti meillä näkyviin vasta vuoden kuluttua, kun palvelutuotanto ja kaupat joutuvat vaikeuksiin, jollei Suomi selviä tästä kuin ”koira veräjästä”.
 
Ciscon toimitusjohtaja John Chambers pelkää Kauppalehden mukaan, että yhtiön liikevaihto laskee kuluvalla kvartaalilla 5-10 prosenttia. Chambers esiintyi sijoittajapuhelussa.
 
- Toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti menneen kahden kuukauden aikana, Chambers valitteli.
 
Chambers pitää finanssikriisin piinaamia markkinoita "ehkä koko uransa vaikeimpina". Ciscon mukaan ennustamista leimaa äärimmäinen epävarmuus: se valmistautuu hitaampiin aikoihin jäädyttämällä rekrytoinnin, vähentämällä matkustuskuluja ja jarruttamalla investointeja.
 
Luin hetki sitten uutisen, että Apple vähentää iPhonen tuotantoa. Kaivan tiedon sähköposteistani ja linkitän tähän.
 
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n teollisuustuotanto romahtanut

Ohessa ote Economist lehdestä ja muista lähteistä kerätyistä USA:n kansantaloutta koskevista tiedoista.

Vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen käyrä) ovat oikeanpuoleisella asteikolla (Miljardia U$), ja muut ovat vasemmanpuoleisella asteikolla (%).

USA:n teollisuustuotanto (punainen käyrä) on juuri nyt sukeltamassa syvälle -  tuotanto supistuu. Bruttokanantuote (oranssi käyrä) seuraa yleensä nopeasti perässä; joskin loivemmin. Maailmanlaajuinen talouden pysähtyminen on ollut erittäin nopeaa - se on tapahtunut parissa kuukaudessa. Tilanne on saman tyyppinen joka puolella maailmaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n ja Japanin osakkeet ovat turvastaama

 

Osakkeiden turvasatamana ovat viimeisten kuukausien aikana toimineet Japani ja USA (keltainenen ja vaaleanvihreä käyrä).

Muut maat kuten Saksa (EWG), Ruotsi (EWD), Singapore (EWS), Turkki (TUR) ovat käyttäytyneet aika lailla samalla tavalla - kurssit ovat laskeneet maasta riippumatta kautta linjan.

Raaka-ainetuottajat kuten venäjä (RSX) ovat laskeneet kaikkein eniten.

Syynä tilanteeseen on mielestäni se että kriittisinä hetkinä pakkomyynteihin ja riskin pienenentämiseen pakotetut sijoittajat myyvät herkästi muita kuin USA:n ja Japanin osakkeita. Tämä johtunee osittain siitä että jotkin pankkiiriliikkeet tarjoavat USA:n osakkeita vastaan enemmän ja halvempaa rahoitusta kuin ekstoottisempia volatiilimpia osakkeita vastaan. Ja tämä tietenkin ruokkii sitä että muut kuin USA:n osakkeet pysyvät volatiileina - niitä myydään aina kun on kriisi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittajan tiedonsaanti...

…olisi hyödyllistä, mutta mitenkään helppoa se ei valitettavasti ole.

Vuoden 2007 ajan markkinoiden eräät suurimmat asianosaiset eli investointipankit “tiedottivat” sitä, mitenkä maailmassa vallitsi rauha ja kursseilla hyvä tahto. Kun samaiset firmat 2008 alkoivat kaatuilla, ilmoittivat ne muunkin tilanteen pikkaisen huonontuneen.

Tällä taustalla ei ole mitenkään ilahduttavaa, että firma, jota tässä kutsun vaikkapa E-kaupaksi, on tehnyt Ratalle tutkintapyynnön analyytikosta, joka firman mielestä on arvannut firman varastoihin liittyvän asian jotenkin sen enempää määrittelemättä väärin. Ko. arvaus on kuulemma haitannut firman liiketoimintaa.

Tähän asti numeraaliset arvaukset yleensäkään ja varsinkaan yläkanttiin eivät ole tietääkseni minkään firman liiketoimintaa vahingoittaneet. Vaikka jokin määrittelemättä jätetty yksityiskohta varastoarvauksessa olisikin väärä, varastoihin on syytä kiinnittää huomiota, sillä kaikissa tapauksissa ne ovat selkeä mittari kysynnän heikkenemisestä. Vaikka ko. varasto olisikin asiakkaan maksama, uutta tilausta ei tule ennen varaston vajaantumista.

Kun E-kauppa ei minun tietääkseni varastoi mitään pilaantuvia elintarvikkeita, en ymmärrä, miten vääräkään arvaus varastoista vahingoittaisi liiketoimintaa. Tilanne oli aivan toinen kun S-liikkeen hyllyltä löytyi elintarvikkeita, joista todellakin viimeinen sallittu käyttöpäivä oli umpeutunut.

Edelleenkin koituisi suunnatonta vahinkoa, jos väittäisin, että L-liikkeessä alkoholisteille, alaikäisille ja humalaisille välikaljaa myyvät L-kaupan työntekijät ovat itsekin alkoholiongelmaisia tappelupukareita, joitten rauhoittamiseen tarvitaan tuntikausiksi 40 poliisia ja järjestysmiestä.

Mutta tällaista en tietenkään väitä, koska tällaisella väitteellä ei ole mitään todellisuuspohjaa, eihän?

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Sektori shortteja euroissa

Nyt kun osakekurssit näyttävät USA:n vaalien innoittamana kääntyneen nousuun, on sopiva tilaisuus varautua seuraavaan alamäkeen. Hyvä tarkastuskohde on sektori ETF:t.

Saksassa on kaupan euroissa joihinkin sektoreihin kohdistuvia short ETF:iä

Osakkeiden laskuun kohdistuvia sektoreita on vain viisi

DB X-TRACKERS DJ STOXX 600 BANKS SHORT ETF 1C

DB X-TRACKERS DJ STOXX 600 HEALTH CARE SHORT ETF 1C

DB X-TRACKERS DJ STOXX 600 OIL & GAS SHORT ETF 1C

DB X-TRACKERS DJ STOXX R 600 TELECOMMUNICATIONS S.

DB X-TRACKERS DJ STOXX (R) 600 TECHNOLOGY SHORT ET.

 

Näille suoraan vertailukelpoista EURO STOXX 600 shorttia ei ole ja lähin vertailukelpoinen yleisindeksin korvike on DJ EURO STOXX 50 SHORT ETF.

Katselin noiden sektorein menestystä vertailemalla kutakin erikseen tuohon Stoxx50 tuotteeseen.

Ohessa käyrät verrattuna DJ Euro STOXX 50 Short ETF ja käyrät näyttävät alkavan helmikuulta jolloin ko. short ETF:t on varmaankin laskettu liikkeelle

 

 

db x-trackers DJ STOXX 600 Banks Short ETF

 

db x-trackers DJ STOXX 600 Health Care Short ETF

 

 

db x-trackers DJ STOXX 600 Oil & Gas Short ETF

 

db x-trackers DJ STOXX 600 Telecommunications Short ETF

 

 

db x-trackers DJ STOXX 600 Technology Short ETF

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Verotiedot syynissä

Taasen on koittanut vuoden jaloin hetki, jolloin me kaikki katselemme silmät killissä lähimmäistemme tuloja. Julkisuuteen pääsevät tavalliset kuolevaiset 150.000 euron vuosituloilla ja vakijulkkikset miten pienillä tuloilla hyvänsä.

Koskaan en muista mistään lukeneeni sellaista näkemystä, että on hyvä jonkun valtion tulojakin kartuttaa.

Virallisten roskalehtien lisäksi myös HS:n taloustoimitus ansioitui revittelemällä keksijäksi kutsumansa Göran Sundholmin tuloilla.

Mielenkiinto kohdistuu siis tuloihin, mutta ei siihen, miten ne on hankittu. Kun työttömyydestä kaikki ovat kantavinaan huolta, juuri innovaatiothan kaikkein perustavalaatuisimpia työllistäjiä ovat. Voi olla, ettei Sundholm ole julkisuuteen aiemminkaan pyrkinyt, mutta toki taloustoimittajan sopisi uutisia myös itse etsiä aktiivisesti.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Aviapoliksesta maailman ääriin tuhat kertaa viikossa

Viime viikolla Helsinki-Vantaa lentokentällä päähäni jysähti outo ajatus Piksu-palvelujen fiksusta suuntaamisesta. Luin uudesta viisi kertaa viikossa Helsinki – Soul yhteydestä, joka tuo Etelä-Korean kehittyvät markkinat lähemmäs Aviapoliksessa toimivia yrityksiä; helpottaa toki muuallakin toimivia - Eurooppaa myöden.

 
Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Kytkemme palvelutuotantomme entistä selvemmin konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin.
 
Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme tietenkin, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

  1. Tuhansien järvien maa
  2. Tilaa, suomalainen elämänmeno
  3. Kallion kaupunginosaa on brändätty kulttiyhteisöksi, jossa kannattaa piipahtaa
Oululaisella Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa; hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?
 
  1. Nokialand
  2. Kännykkäland
  3. Tuhansien järvien maa
  4. Pieni mutta innovatiivinen
  5. Ei Euroopan laidalla Aasiasta katsottuna
Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä osaamisellemme?
 
Kuulin hiljattain esitelmän, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.
 
Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Piksun markkinarako ehkä on keskustelussa. Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:
 
  1. Satamayhteyksiä Aasiaan
  2. Teknologiayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämisessä emme ole päässeet alkua pidemmälle
  3. Japani ja Korea ovat viesti- ja vientiputken toisessa päässä: Aasiassa on Finnairin verkoston vaikutuspiirissä vähintään 2 miljardia ihmistä ja kasvavia talouksia
Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.  

 
Pitäisikö meidän miettiä viestintätehtäväämme uusiksi? Kaizu totesi, että monet ulkomaalaiset yrityksetkin tarvitsisivat meitä? Olemmeko luomassa yritysten välistä deittipalvleua? Miten pystymme edistämään tätä päämäärää? Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailmalla.
 
Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Yhdistämällä sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja pääsemme nopeasi käsiksi nopeasti kansainvälistyvään liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen tähtäämme määrätietoisesti.
 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit