Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Veroparatiisien käärmeet

Veroparatiisien olemassaolo on ollut kaikkialla tunnettua vuosikausia. Nyt uuden vuosisadan ensimmäisen laman kynnyksellä niitä aletaan vaatia kuriin. EU-maat Saksa ja Ranska ovat nostaneet asian esille tulavaan G-20-kokoukseen.

Pelätään, että pankkien tappioita ja erilaisia rahastoja piilotellaan niissä. Katastrofitilassa olevien pankkien oikea tilanne ei tule esiin, eivätkä uudetkaan avoimuusmekanismit voi toimia.

Ovatko veroparatiisit olleet tähän mennessä hyödyllisiä valtioille, muillekin kuin niille jossa ne sijaitsevat? Miksi massivista veronkiertoa ei ole otettu esiin aiemmin valtioiden taholta?

Veronkierto veroparatiisien kautta ei toki ole vain pankkien avoimuuskysymys. Miten paljon ja miltä mailta jää verotuloja saamatta kun yritykset ovat kirjoilla verottomissa paikossa?

Myös kehitysmaat menettävät verotuloja veroparatiisien, mutta myös ihan tavallisen veronkierron sekä veronkannon tehottomuuden takia. Lasketaan, että kehitysmaiden vuotuiset menetykset olisivat jopa 800-1000 miljardia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittajainformaation säätelyä

 

Julkisen säätelyn takia Suomessakin tuli 1990-luvulla käyttöön ns. listalleottoesitteet nykyisessä muodossaan. Ko. “esitteet” tarkoittavat vähintään noin 100 A-4 verran tekstiä, jonka kaiken informaation hyödyllisyyttä voi epäillä.

Kuinka relevanttia on esittää konsernin lisäksi myös emoyhtiön koko tilinpäätös? Osingot maksetaan kylläkin emoyhtiön vapaista pääomista, mutta vähänpä sillä asialla on tänä keväänä käytännön merkitystä ollut! Edelleenkin sijoituksen riskit sisältävät huomattavia itsestäänselvyyksiä. Esim. joka ainoan maailmassa toimivan vientiä harjoittavan raskaan teollisuuden yrityksen tulos on riippuvainen vaikkapa raaka-aineen ja energian hinnoista sekä valuuttakurssien muutoksista.

Kun oli ensin luotu normisto takaamaan sijoittajalle riittävästi informaatiota, hyvä pyrkimys on johtanut myöhemmin osittain huonoon lopputulokseen.

Ensinnäkään listalleottoesitteitä ei enää yleensä ole saatavana paperisessa muodossa ja nyt käynnissä olevassa Nordean osakeannissa listalleottoesite on yrityksen kotikielen ruotsin lisäksi myös englanninkielisessä muodossa mutta ei suomeksi, vaikka juuri Suomessa osakkeenomistajia on eniten.

On varmaan järkevää ajatella, ettei pidä sijoittaa kohteeseen, jota ei ole edellytyksiä ymmärtää, mutta Nordean tapauksessa asialla on pimeä kääntöpuolensa.

Kun KOP kaksikin kertaa kävi 1990-luvulla kinuamassa omistajiltaan rahaa osakeannissa, perusteluna oli pitää pankki itsenäisenä. Tässä tavoitteessa ei onnistuttu, mutta silloin emissioon osallistuneella esim. 60-vuotiaalla ihmisellä ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, että seuraavassa osakeannissa hänen täytyykin pystyä lukemaan antiehdot vieraalla kielellä netistä.

Voi myös kysyä, eikö 25-sivuiseen suomenkieliseen markkinointiesitteeseen (jonka pohjalta ei pidä tehdä päätöstä osakeantiin osallistumisesta) olisi neljän kuvasivun asemesta voinut pienin kustannuksin mahduttaa runsaastikin lisää tekstiä?

Björn Wahlroosilla saattaa olla meneillään olevassa emissiossa hyvinkin paljon intressejä. Se huomioon ottaen pidän hiukan tekopyhänä sitä, miten hän on arvostellut suomenkielisen listalleottoesitteen puuttumista. Onko aivan varma, että suomalaiset Nordean hallituksen jäsenet Timo Peltola, Ursula Ranin, Björn Wahlroos ja Kari Ahola ovat tehneet kaikkensa suomenkielisen listalleottoesitteen saamisen hyväksi?

Voisi kuvitella, että listalleottoesitteen puuttumisella olisi myös poliittisia ulottuvuuksia. Kuitenkaan Suomen Pankin valtuuston jäsen Ben Zyskowicz ei halunnut minulle kommentoida asiaa laisinkaan.

Bjarne Kallis puolestaan on yksi osakesijoittamista parhaiten tuntevista kansanedustajista Suomessa. Hän arvioi minulle suomenkielisen listalleottoesitteen puutumisen olevan “Nordealta huonoa politiikkaa”, mutta ei pitänyt lainsäädännön kehittämistä mielekkäänä ratkaisuna ko. asiassa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mikä on S&P 500 yritysten todellinen arvo

Tutkijat Charles R. Hulten ja Xiaohui Hao esittävät tähän mielenkiintoisen vastauksen lähtemällä liikkeelle aineettoman pääoman määrittämisestä. Tavanomaiset Price to Book arvonmääritykset ovat tuottaneet, erityisesti vuosituhannen teknokuplan aikana, lähinnä hämmästyttäviä eikä niinkään käyttökelpoisia tuloksia tarjoamalla S&P 500 yrityksille P/B arvoja 3.5-7.5.

Hulten ja Hao lähtevät lähestyvät tätä yritysten käyvän arvon määritystä aineettoman pääoman näkökulmasta. He lähtevät liikkeelle kuvitteellisesta yhtiöstä Pharma, joka on yhteenlaskettu kuudesta suurimmasta USA:n lääkeyhtiöstä.
Esimerkkiyhtiön toimiala on lääketeollisuudessa, koska alalla on kaikkein selkeintä ymmärtää tutkimus- ja kehittämismenot investoinniksi, joka on verrattavissa mihin tahansa aineelliseen investointiin. Edelleen Pharma yhtiön tuloslaskelmasta erotetaan tuloslaskelmasta organisatorinen pääoma eli se mitä yhtiö on panostanut markkinointiin, brandiin, strategiseen suunnitteluun, henkilöstön koulutukseen.
Nyt tätä Hulten ja Hao laskemaa kolmesta osasta koostuvaa pääomaa on verrattu markkinoiden arvoon. Compustat tietojen mukaan osakemarkkinoiden arvo PHARMA yhtiölle oli $102.9 billion in 2006, joka ylittää arvolla $26.7 billion aineellisen ja aineettoman arvonmäärityksen yhteistuloksen.
Kuvassa on tämän kuvitteellisen yhtiön arvon muodostuminen eri osista.
 
 Pharma Decomposition of Market Value
 
 
Seuraavaksi Hulten ja Hao soveltavat tätä aineettoman pääoman käsitettä S&P 500 osakkeisiin. Vastaava kuva alla esittää fyysisen omaisuuden, T&K omaisuuden ja organisaatiopääoman osuudet näiden yritysten arvosta sekä ylihinnan, joka pörssissä on maksettu näistä osakkeista.
 
Decomposition of Financial Market Value in SP Industries
 
 
Kuvan mukaan S&P 500 yritysten aineettoman pääoman arvonmääritykseen perustuva arvo vastaisi vuoden 2003 alun kurssitasoa.
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Suhdanne-kevään merkit ilmassa ?

 

Makrotalouskatsaus huhtikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä suhdanne-kevään merkkejä alkaa näkyä vaikka maailma onkin suhdanne-talvessa. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän pakkasen keskellä jo hieman valoisampana kuin kuukausi sitten. Yritysten tuolokset tulevat huhtikuussa olemaan ennätyshuonot - tulosparannuksia on odotettavissa vasta syksyllä. Tuleeko siis vielä sijoittajalle takatalvi vai paistaako osakkeille aurinko jo ensi kesänä? 

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä ja hieman ristiriitaisia. IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee syvenevää lamaa kaikkialla maailmassa. Saksan IFO indeksi on edennyt pisteeseen, jossa odotukset ovat yhtä surkeat kuin taloudellinen tilanne (Ifo). Tämä on monasti edeltänyt muutaman kuukauden kuluttua tapahtuvaa asenteiden piristymistä, jolloin odotukset nousevat hieman korkeammiksi kuin vallitseva lama. Kanasainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa taloudellisen kasvun alkavan ensi vuoden alussa - siis vajaan vuoden kuluttua.  

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut entisestään.

Korkomarkkinat

Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - talouden laimea kasvu alkaa korkomarkkinoiden mukaan noin vuoden kuluttua.  Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on heikkoa.

Inflaatio on talttunut ja pelätty deflaatio ei ole käynnistynyt. Keskuspankit ovat erittäin aktiivisella otteella pumpanneet rahaa markkinoille. USA:n keskuspankki ei ole luottanut että pankit nollakorollakaan ottavat riittävästi lyhytkorkoista keskuspankkirahaa ja päätynyt ostamaan pidempikorkoisia sijoitustodistuksia ja tällä toimella FED on lisännyt rahan tarjontaa ja pyrkinyt pudottamaan myös pidempikorkoisen rahan hintaa. Lääkkeet ovat tepsineet - deflaatio on pysynyt loitolla.   

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten ja monen viennistä riippuvan kaukoidän maan teollisuustuotanto on pudonnut 20...30%. Poikkeuksen muodostaa Kiina, jossa teollisuustuotanto ja bruttokansantuote edelleen kasvavat ja Intia, jonka teollisuustuotanto supistuu vain lievästi. 

Raskaan vientiteollisuuden tilannetta seuraava Baltic dry indeksi on kääntynyt hieman ylöspäin,  elektroniikan menekkiä seuraava muistipiirien hintaindeksi on sekin taas piristynyt ja raaka-aineet ovat niinikään kallistuneet. Pientä muutosta parempaan on tapahtunut jo kahden kuukauden ajan.

Tämän laman eräs perimmäinen syy, USA:n kova velkaantumisvauhti, on nyt vihdoinkin alkanut hieman hellittää. USA ottaa lisää velkaa noin 4,5% bruttokansantuotteestaan. Vaikka luku on edelleen suuri, on se kuitenkin parempi kuin puoli vuotta sitten.    

Sijoitusmarkkinat

Teollisuustuotannon ja maailmankaupan viime syksynä tapahtunut pysähtyminen tulee näkymään huhtikuussa julkaistavissa osavutiskatsauksissa. Yritysten tekemät kustannussäästöt eivät vielä näy täysimääräisinä mutta myynnin romahtaminen näkyy tulojen supistumisena. Yritysten tulokset ovat siis erittäin kehnoja.

Tilanne voi jatkossa parantua:

  • yritysten tekemät kustannussäästöt alkavat näkyä kuluissa viimeistään ensi syksynä
  • rahan huonon saatavuuden takia yritykset ovat talvella purkaneet varastot ja irroittaneet kaiken pääoman mitä niistä saa irti; jatkossa tuotteille löytyy normaali peruskysyntä - varastot ovat tyhjät
  • yritykset ovat maksaneet lainoistaan ylisuuria korkoja; pankit ovat parannelleet taseitaan ottamalla nollakorkoista tulorahoitusta ja lainaamalla yriyksille kalliilla korolla ja suurella marginaalilla; tämä tilanne alkaa vähitellen parantua ja yritykset alkavat taas saada kohtuuhintaista rahoitusta
  • raaka-aineiden hinnat ovat halventuneet

Yritysten voittomarginaalit alkavat siis ensi syksynä parantua vaikka tuotteiden kysyntä olisi edelleen vaimeaa. Järjestelmään on pumpattu paljon likvidiä joutilasta rahaa joka nyt epäröi oikeaa hetkeä osakeostoihin. Mutta huhtikuun tulokset ovat edelleen erittäin huonot. Mikä on oikea hetki mennä mukaan markkinoille ???

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Lassen laki

"Päätöksenteko yrityksessä siirtyy ylemmäs kunnes päätöksen seurauksia ei enää ymmärretä".

Elämää matriisiorganisaatiossa:

Yritystoimintaan kuuluu erilaisia prioirisointipäätöksiä. Äärellisillä resursseilla on yritettävä saadaa aikaan mahdollisimman hyvä tulos. Esimerkkejä voivat olla tuotekehitysprojektien priorisointi tai erilaiset markkinointisatsaukset.

Suuressa konsernissa liiketoiminta koostuu monesta bisneksestä, jotka voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia.

Otetaan esimerkki tuotekehitysprojektien priorisoinnista. Kunkin bisneksen vetäjä ymmärtää hyvin omaan alueeseensa liittyvät hankeehdotukset. Koska kaikki ovat kannattavia hänen on helppo alaistensa kanssa priorisointipäätöksiä tehdessään puoltaa suurta osaa ehdotuksista. Koska lopullinen priorisointi tehdään johtoryhmätasolla hänellä ei ole omaa tuotekehitysbudjettia - halutaanhan koko firman kannalta paras mahdollinen tulos.

Johtoryhmään tulee tusinan verran eri bisnesten vetäjää lobbamaan omien hankkeidensa puolesta. Koska kaikilla on keskimäärin 10 ehdotusta niihin ei pystytä syventymään. Lopulliset valinnat tehdään irrationaalisin perustein, esimerkiksi niin että kaunopuheisin bisneksenvetäjä saa puhuttua itselleen isoimman salkun.

Lopputulos on kauniista periaattesta huolimatta täysi katastrofi. Joitakin tietyn bisneksen kannalta täysin elintärkeitä projekteja jää tekemättä. Samalla kaunopuheinen tai arvovaltainen bisneksenvetäjä sai puhuttua itselleen "nice to have" projekteja.

Päätöksenteko on siis nostettu tasolle jossa seurauksia ei enää ymmärretä. Päätöksiä ei enää tee kukaan.

Parempaa olisi ollut jos kullakin bisnesksenvetäjällä olisi tietty oma kiinteä potti jonka käyttöä hän voi itse priorisoida. Sen lisäksi olisi käytössä yhteinen pieni potti josta kisataan johtoryhmässä. Kukin bisneksenvetäjä saa esitellä parhaan rahoittamatta jääneen projektinsa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pääministeri katsoo ulos valtioneuvoston linnan ikkunasta

Senaatintori on kaunis, rakennukset paksun lumivaipan peitossa. Kirkas pakkaspäivän aurinko kipuaa tammikuiselle taivaalle. Lauma kiinalaisia turisteja parveilee suurkirkon portailla."

Näin alkaa toinen kirjoista, joissa on esitetty EVA:n (Elinkeinoelämän valtuuskunta) laatimat neljä vaihtoehtoista mallia, joilla maailma toipuu talouskriisistä. Tosin Juha Itkosen julkaisussa Pelin henki on annettu pääministerille nimi Juliana Ruoppa.
EVA:n skenaariossa on neljä vaihtoehtoa:
Länsi luo nahkansa
Kiinalaista kapitalismia
Blokkien taisto
Stimulus ja romahdus
Niissä on kuvattu millainen voi talouskriisistä toipunut maailma olla vuonna 2020
 
Toinen esitys on kuvaversio (Power Point tiedosto) Tulevaisuuden pelikentät. Tämä kuvaversio on tarkoitettu varmaan niitä paremmin ymmärtäville politiikoille ja liikkeenjohdolle.
 
Onko yhdessä neljästä vaihtoehdosta onnellinen, EVA:n ajama lopputulos; yhteiskuntatieteiden nelikentissähän on kautta aikojen aina ollut yksi onnellisen lopputuloksen ruutu. Onnellinen ratkaisu selviää lukemalla netistä ladattavissa olevat esitykset.
 
Nopeasti vilkaistuna se onnellinen nelikenttä on tulevaisuudenkuva Länsi luo nahkansa
Sen mukaan Yhdysvaltojen talous toipuu ensimmäisenä ja vetää Euroopan mukaansa ja silloin Suomi selviää varsin vähällä talouskriisistä.
 
Toiseksi paras taitaa olla vaihtoehto Kiinalaista kapitalismia
Tässä skenaariossa Kiina ja Intia nostavat maailmantalouden pois taantumasta. Tämä malli ajaa Suomen rakennemuutokseen.
 
Blokkien taisto vaihtoehdossa valtiot turvautuvat protektionismiin ja eristäytyvät. Tässäkin Suomi selviää viennin voimalla kun EU:n ja Venäjän markkinat vetävät. Myös paperi- ja selluteollisuus kokee renessanssin.
 
Stimulus ja romahdus on sitten varmaan se onnellisen nelikentän vastakohta.
Tässä vaihtoehdossa talouskriisi voisi päättyä blokkien taistoon tai elvytyksen täydelliseen epäonnistumiseen. Lopun ajan kauhuissa maalaillaan jo kolmatta maailmansotaa. Tämä skenaario ruokkisi Suomessa protektionismia, nationalismia ja ääriliikkeitä
 
Kevytversiot raporteista on talouslehdissä: Taloussanomissa, Talouselämässä ja Kauppalehdessä (ainakin yleisönosastossa eli keskusteluissa).
Käyttäjän J.Vahe kuva

Pankin todellinen oma pääoma…

 

Pankki ei missä tahansa rötiskässä toimi! 

 

 

 

… koostuu luottamuksesta.

Jo Miljardi-Mikan ja Tosi on -Jaskan aikoina jaoin pankin oman pään kahteen osaan: terävään ja tylsään. Tylsä pää koostui tietenkin pankin johdosta. Erityisen tylsää oli, ettei johtoon ollut luottamista.

Toisen osan terävyydestä en sano muuta kuin sen, että vielä joskus 1990-luvulla muistan nähneeni pankin tiskin takana sellaisen kuin pankkitoimihenkilön.

Yksi asia oli varma. Tavallinen pankkivirkailija laski kerran jos toisenkin niin kauan, että lasku täsmäsi ja tilitti viimeisenkin pennin tarkasti ja rehellisesti.

2000-luvulla olen hoitanut itse omalla koneellani ja omalla nettiyhteydelläni pankkiasiani sekä maksanut tästä tietenkin pankille runsaasti erilaisia palvelumaksuja. Mutta vielä joku vuosi sitten pankkiin saattoi soittaa ongelmien ilmetessä.

Vuosi sitten erään Suomessa toimivan pankin johtaja selosti tv:ssä, miten tärkeä nettipankki on. Hän lienee ollut ainoa ihmisen Suomessa, joka asiaa ei ollut aiemmin tiennyt, koska hänen pankkiasiansa hoiti ilmeisesti sihteeri. Johtaja huomasi nettipankkinsa tärkeyden vasta, kun se lakkasi toimimasta.

Joskus aikaisemminkin ja nyt tällä viikolla olen joutunut näkemään tavattomasti vaivaa voidakseni kertoa pankille, että sen järjestelmät ovat pettäneet.

Jo aiemmin olen huomannut, ettei Pohjola / OP-ryhmä / osuuspankkeihin parane soittaa.

24.3. jonotin varttitunnin 01000500 -numeroon. Asia ei tullut silloin eikä edes seuraavana aamuna selväksi. Vasta 25.3. klo 15 aikaan minulle selvisi, että OP-ryhmä ei ole lähettänyt asiakkailleen kirjettä Nordean osakeannista, jonka merkintäoikeuden noteeraus päättyy 27.3.

Kukaan ei minua tietenkään tästä ilmoituksesta kiittänyt, vaan syyttivät asiasta Nordeaa. Kummallista kuitenkin, että Sampo Pankista kirje tuli jo viime viikolla.

Nordealla on Suomessa 190.000 osakasta, joista kymmenillä tuhansilla lienee säilytys OP-ryhmässä. Yhtä osaketta kohti kysymys on 2 euron arvoisista merkintäoikeuksista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tarvitsemme suomalaista rahoitussektoria - pankit toimikaa - kansa odottaa teitä !!!!!!!!!!!!!

Tarvitaanko suomalaisomisteista pankki ja rahoitussektoria nyt kun monet ulkomaiset pankit ovat menestyksellä rantautuneet Suomeen ja tekevät hyvää tulosta ?

Pankkisektorimme koostuu pienistä vakavaraisista tekijöistä kuten Aktia, Ålandsbanken, Osuuspankki (OP-Pohjola), Paikallisosuuspankit, Säästöpankkiryhmän pankit, Tapiola pankki sekä uutena tulokkaana Sofiapankki. Näille on tyypillistä:

  • uskollinen, suppea asiakaskunta
  • toimivat -verkkopalvelut, -palkansaajan palvelut, -asuntolainatoiminta ja -paikallisen pienyrityksen rahoituspalvelut 
  • kohtuullinen konttoriverkosto (lukuun ottamatta Sofiapankkia)

Pankkisektorimme on kuitenkin hajanainen eikä kykene vastaamaan kaikkiin suomalaisen yrityselämän haasteisiin. Tarvitaan yhteistyötä ja yhdistymisiä, jotta suomalaisomisteinen rahoitussektorimme pystyy vastaamaan keskisuurten ja suurten yritysten rahoitustarpeisiin:

  • merkittävät luottoerien rahoittaminen ja niiden edelleenkauppaaminen
  • aktiivinen toiminta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja kansainvälisen rahoituspalvelun järjestäminen asiakaskunnalle

Mutta tarvitsemmeko kilpailukykyistä Suomalaista rahoitusvaihtoehtoa - eivätkö kansainväliset toimijat hoida tätä asiaa riittävällä asiantuntemuksella? Minusta suomalaista pankkisektoria tarvitaan. Hajanaisen pankkisektorin yhdistymisellä ja yhteistyöllä saavutetaan etua:

  • hyvät sijoituspalvelut kaikille suomalaisille asiakkaille (monet suomalaisista pankeista eivät itse kykene kilpailukykyisiin sijoituspalveluihin; pankkien yhteisesti omistama sijoituspankki pystyisi parempaan)
  • suomalaisille keskisuurille yrityksille kansainvälisen rahoituksen taitava suomalainen vaihtoehto

Siis: Suosi suomalaista ja menesty !!

On kiva kun Suomessa on menestyvä pankkisektori - me palkansaajat tulemme kyllä mukaan kun pankit löytävät yhteisen sävelen.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Menettääkö markkinoiden anomaliat tehonsa

Vai menettääkö tunnetuksi tulleet anomaliat sittenkään toimivuuttaan.

Osakemarkkinoiden palstakirjoittelussa tapaa usein väitteen, että kaikki osakemarkkinoilta löydetyt anomaliat eli ylimääräistä tuottoa antava poikkeamat katoavat kun ne tulevat yleisesti tunnetuksi.
Onko näin, ei minusta, koska anomalioiden lähteenä on epärationaalinen käyttäytyminen eikä osakemarkkinoiden toiminnan tunteminen.
Saman lopputuloksen näkee Zhijian Huangin tutkimuksesta "Real-Time Profitability of Published Anomalies: An Out-of-Sample Test".
Siinä on selvitetty mitä erittäin hyvin tunnetut anomaliat, sellaiset jotka on julkaistu vähintään yhdessä kolmesta tunnetummasta taloustieteen julkaisussa, ovat tuottaneet ennen julkaistamista ja julkistamisen jälkeen.
 
Alla on taulukko, jossa on kustakin anomaliasta sen julkaisemisvuosi, ylituotto ennen julkistamista ja ylituotto julkistamisen jälkeen.
 
Performance of Basic Anomalies
 
Taulukosta näkyy, että yhtä (maanantain ylituotto) lukuunottamatta kaikki nämä hyvin tunnetut anomaliat ovat antaneet reilua tuottoa vielä julkistamisen jälkeen.
 
(otsikko muutettu 26.3. oikeammaksi).
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Ongelmia Nordean osakeannissa (Täydennetty)

 

Kolmesta paikasta OP-ryhmästä saamani tiedon mukaan osuuspankit eivät ole postittaneet asiakkailleen Nordean osakeantiin liittyvää merkintälomaketta, joka osuuspankkien oman aikataulun mukaan pitäisi palauttaa osuuspankkeihin jo 26. 3. 2009

Täydennys 26. 3. 2009 klo 15.30

 

Ettei kukaan pääse syyttämään minua harhaanjohtavan informaation välittämisestä, haluan täydentää, että pari minuuttia sitten sain käteeni kirjekuoren, jossa oleva Nordean osakeantia koskeva toimeksianto pitää palauttaa Turun Seudun Osuuspankkiin niin, että se on perillä viimeistään 26.3. 2009. 

Jäihän tähän tunti aikaa. Kiitoksia osuuspankki. Minä muistan tämän vielä pitkään.  

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Elpymisen merkkejä

 

Viime aikoina on tullut huomattavasti merkkejä talouden ja osakemarkkinoiden elpymisestä. Näitä olen havainnut omin silmin kuin myös uutisista.

Kaksi uutisasiaa, jotka kertovat elpymisen mahdollisuudesta ovat positiiviset tiedot pankkien toiminnasta (esim. tämä uutinen) ja alustavasta asuntojen hintojen käänteestä Yhdysvaltain markkinoilla.

Oma asuinkaupunkini Englannissa oli vielä tammikuussa kuin pommin jäljeltä. Näytti siltä, että jokainen kauppa tai putiikki lopettaa toimintansa. Nyt parin kuukauden jälkeen lopettaneiden liikkeiden tilalle on tullut jo uusia ja katutasolla näyttää siltä, että elämä jatkuu. Tosin vaatteita ja esim. ruokaa myydään aiempaa halvemmilla hinnoilla.

Olen myös ollut ulkomaalaisen rekrytointitoimiston listoilla, joka rekrytoi sijoitusalan työntekijöitä esim. Lontooseen ja New Yorkiin. Ehdin jo unohtaa koko sähköpostilistalla olemisen, mutta nyt sähköpostiini on pitkästä aikaa alkanut tipahtelemaan tietoja avoimista työpaikoista.

Merkkejä siis elpymisestä ainakin omiin silmiini löytyy, mutta toisaalta on muistettava, että huomattavia riskejä huomattavalle pudotuksille löytyy. Näitä riskejä eivät varmaankaan Yhdysvaltain hallinnon aggressiiviset toimet vähennä, vaikkakin ne auttavat talouden elvyttämisessä. Itse tarkastelen osakemarkkinoiden tulevaisuutta skenaarioissa. Tässä neljä skenaatiota joita huomioin:

 

(1) Voimakas nousu: Talouden nousua on tuettu huomattavilla valtioiden elvytystoimilla ja tukipaketeilla. Tukipakettien teho hiipuu aikanaan ja velat pitää maksaa, joten skenaario on vähemmän todennäköinen.

(2) Maltillinen nousu: Elvytystoimet antavat tukea nousulle ja kehittyvillä talouksilla (itse asiassa Kiinalla) on potentiaalia talouskasvulle, joka tukee kehittyneitä maitakin.

(3) Pehmeä lasku: Protektionismi lisääntyy ja vie vetoapua maailmantaloudelta.

(4) Romahtaminen: USAn dollarin romahtamien voimakkaiden elvytystoimien jälkeen ja/tai laaja sota Lähi-idässä. Painoarvoa näille skenaarioille antavat Iranin oletettu ydinaseohjelma ja USAn massiiviset elvytystoimet.

Itse annan suurimman painoarvon kakkosskenaariolle.

Jälkeenpäin toki jotkut "ennustivat," mutta enemmän tai vähemmän tosiasia on, että emme pysty ennustamaan tulevaisuutta, joten sijaispäätökset kannattaa tehdä riskit ja kaikki skenaariot huomioiden. Mielenkiintoisen tilanteesta tekee se, että media antaa tällä hetkellä huomattavasti huomiota niille, jotka pörssilaskun ”ennustivat” ja vieläkin sitä ennustavat. Tämä tekee toki ihmiset edelleenkin varovaisiksi ja uusia pohjia edelleenkin väijytään, jolloin osakeindeksit eivät välttämättä helposti riko vastustasoja. Jos nousumarkkina on alkamassa, se ei todennäköisesti tule myöskään ilman karhuansaa (bear trap).

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Raaka-aineita sijoitussalkkkuun: db x-trackers ETF

Yhdysvaltojen ja Britannian painokoneet ovat käyneet kuumina, kun elvytys-rahaa on tungetty markkinoille. Miljardeilla toisensa jälkeen valtiot ostavat omia valtionobligaatioita, yhtiöiden joukkovelkokirjoja tai antavat rahaa suoraan yrityksille. Vanhan talousopin mukaan yletön rahanpainaminen johtaa inflaatioon eli hintojen nousuun. Olen jo pidemmän aikaa tarkkaillut raaka-aineiden hintojen kehitystä markkinoilla. Minusta inflaatio näkyy ensimmäisenä raaka-aineissa ja yritykset vain siirtävät kustannukset viiveellä kuluttajien kukkaroon. Raaka-aineet ovat olleet viimeiset kuukaudet pohjalukemissa, vaikkakin öljyn hinta on taas alkanut kohota.

Perinteiseen sijoitussalkkuun ei olla otettu mukaan raaka-aineita. Kultaan sijoittajat tosin suosittelevat pitämään salkussa ainakin 10 prosentin osuuden kultana, jota monet pitävät edelleen käyvänä valuuttana. Itse en usko pelkkään kultaan. Minä pidän raaka-aineita yhtenä vaihtoehtoisena sijoituskohteena ja haen siitä varsinkin turvaa inflaatiota vastaan. Tämän hetkinen seteli-elvytys voi laukaista nopean inflaation, joka johtaa yhtä nopeaan korkojen nousuun. Inflaatiota ei tule tapahtumaan ilman, että raaka-aineet nousevat. Aikaisemmin pörssi on myös noussut inflaation mukana, mutta saattaa olla, että raju hintojen nousu yllättää monet yritykset. Laaja talouskriisi on myös saanut monet osakesijoittajat varpailleen. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat tulevat nousemaan se on varmaa, mutta minä haluan pelata varman päälle ja lisätä raaka-aineita salkkuuni.

ETF DB-X-trackers DBLCI - Oy - Balanced ETF sisältää 14 raaka-ainetta: Crude oil, Brent Oil, Heating oil, RBOB Gasoline, Natural Gas, Aluminium, Copper, Zinc, Gold, Silver, Wheat, Corn, Soybean ja Sugar.

Raaka-aine ETF-paperi on myynnissä Saksan pörssissä ja äsken siitä pyydettiin hintaa 23,50 euroa kappaleelta. Heinäkuussa 2007, kun öljyn hinta teki ennätyksiä, oli ETF-paperin hinta hurja 46 euroa. Jos inflaatio nousee ja raaka-aineet sen mukana, niin minä hyödyn tästä. Samaan aikaan olen lisännyt kehittyvien markkinoiden rahastoosuuksia salkkuuni ja myynyt tulevaisuudessa todennäköisesti heikosti tuottavat euro obligaatiot. Obligaatioiden tilalle ostin Seligsonin Euro Corp Bondeja, eli yritysten joukkovelkokirjoja.

Seligsonin kätevä graafi-työkalu näyttää vanhat tuotot. Olisiko nyt aika ottaa riski Euro Corp Bondeissa?!?

Mihin sinä sijoitat tällä hetkellä? Uskallatko jo ostaa kehittyvien markkinoiden osakkeita ja uskotko joskus alkavaan nousuun? Lehdistö peloittelee jo, että vanhat pörssin säännöt ovat historiaa ja osakkeet eivät enää tule koskaan tuottamaan, kuten ennen. Joko veri virtaa kadulla, pelko ahdistaa sijoittajan rinnassa? Ehkä emme ole vielä pohjia nähneet, mutta minä en tiedä. Ostan vain lisää koko ajan kaikilla ylimääräisillä rahoillani. Minulla on aikaa, olenhan vasta 33-vuotias. Osakemarkkinat ovat pitkässä aikajuoksissa olleet paras sijoituskohde viimeisen 150 vuoden aikana. En usko, että maailma olisi niin radikaalisti muuttunut. Jos pörssi on kestänyt aikaisemmatkin superinflaatiot, pankkikriisit, kaksi maailmansotaa ja ties mitä, niin tämä on pientä niiden rinnalla. Osakkeiden arvo kyllä heittelee lyhyellä aikavälillä, mutta nyt osinkotulot ovat erinomaisia - keskimäärin 5,7 prosenttia! Vuosikymmeniin osinkotulot eivät ole olleet näin hyviä, vaikka yritykset ovat kilvan leikanneet osinkoja. Entä jos maailman taloustilanne paranee yllättäen, kun elvytys alkaakin tehoa? Yritysten osakekurssit ovat naurettavan alhaisia!

Taloussanomat pohtii alkaako uusi nousu osakkeiden sijaan yritysten velkapapereista?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan tulisi sopia vapaakauppasopimuksia lähialueen maiden kanssa

Maailmantalouden erään tärkeän struktuurin muodostavat vapaakauppa-alueet ja sopimukset.Nämä sopimukset eivät aina takaa tavaroiden vapaata liikkumista maasta toiseen vaan kysymyksessä on usein rajoitettu sopimus, joka takaa tiettyjen hyödykeryhmien tullittoman liikkumisen maasta toiseen. Sopimuksista huolimatta voi olla muita kaupan esteitä kuten tuoteturvallisuuteen liittyviä rajoituksia.

Muutamia merkittävimpiä alueellisia vapaakauppa järjestelyjä ovat Euroopan Unionin ympärille rakentuvat vapaakauppasopimukset,  pohjois-Amerikan NAFTA, kaakkois-Aasian taloutta yhdistävä AFTA/ASEAN sopimukset sekä etelä-Amerikan maita yhdistävät  ALADI/Mercosur sopimukset.

Vapaakauppasopimukset yhdistävät taloudelliselta rakenteeltaan saman tyyppisiä maita, joiden intressit ovat yhteiset. Esimerkiksi Eurooppa on puolustanut omaa maatalouttaan ja niinpä meillä on vähän vapaakauppajärjestelyjä elintarvikkeiden halpatuottajamaiden kanssa.

Vapaakauppasopimukset monasti edeltävät syvempää poliittista yhteistyötä ja minusta olisi nyt tärkeää että Eurooppa pyrkisi vapaakauppasopimusten muodossa ottamaan ensimmäisiä askelia kohti laajempaa lähialueyhteistyötä. Sopivia suuntia olisivat entisen Neuvostoliiton IVY maat ja toisaalta välimeren ympäristön valtiot. Minä en pidä näiden maiden teollisuutta tai maataloutta uhkana Euroopan tuotannolle ja uskon että voisimme päästä näiden valtioiden kanssa sopimukseen kilpailua vääristävien tukiaisten poistamisesta siellä missä niitä vielä on. Tulliliitto voisi olla ensimmäinen askel kohti konkreettisempaa yhteistyötä.

Alla on kuva tällä hetkellä voimassa olevista vapaakauppasopimuksista (enemmän tietoa: en.wikipedia.org/wiki/List_of_free_trade_agreements.)

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Ennustavatko ennustajat oikeita asioita talouden alamäestä?

Ajaudummeko oletettua syvempään taantumaan? Viime aikojen ennustajat ovat jo heittäneet toivonsa vuoden 2010 suhteen. Työttömyys nousee edelleen vuonna 2011, jos ja kun pääsemme sinne asti.

Katutasolla laman ja taantuman merkit ovat edelleen harvinaisia. 22032009191Olen seurannut tämän (kuva oikealla) kiinteistön kehitystä tämän vuoden alusta. Nuoriso tagittaa lamavisioitaan omalla tavallaan.

Meilläpäin tämä taidesuuntaus on vahvistanut otettaan. Voiko näistä merkeistä lukea jotain, joka ei nouse talousjulkaisujen sivuille?

Töhrimiseksi tätä kutsutaan, mutta pitäisikö nuorison "tageja" lukea tarkemmin ja tulkita ennusmerkkeinä tulevasta. "Taitelijat" näkevät usein asioita uusista näkökulmista ja aistivat muutokset herkemmin ja tarkemmin.

Onko näitä pahoinvoinnin, pelon ja ahdistuksen merkkejä myös muualla yhteiskunnassa?

Suomen Pankin ja muiden ennustuslaitosten "viralliset arviot" ovat taiteen näkökulmasta minimalistisia ja köyhiä. Näkyykö viereisissä kuvissa luovien alojen nousu? Vai, ollaanko edelleen menossa loivasti alaspäin? Millainen todellisuus tuon töhrityn oven takaa löytyy?

En vinoile enkä irvaile, pohdin katutason näkymiä ihan oikeesti ja tosissaan; mitä nämä mielen ilmaisut kertovat lähitulevaisuudesta? Pitääkö meidän siirtyä kontekstuaaliseen tutkimusvaiheeseen? Mitä mieltä kadunmiehet ja naiset ovat? Onko nuorisolta kysytty?

Olisiko kentällä ja ruohonjuuritasolla tarjolla tarkempaa ja vivhateikkaampaa tietoa kuin mihin tilastotehtaat yltävät? Joudummeko siirtymään "virtuaalisesta" todellisen elämän seurantaan?

Onko kellään tarjolla olosuhteisiin sopivia tutkimusmentelmiä?

Luemmeko ylipäätään oikeita käppyröitä?

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Uhasta sikiää mahdollisuus

Tässä päivänä muutamana soitteli suuren yhtiön myyntimies, joka halusi jatkaa sopimusta, jonka olin tehnyt jo muutama vuosi sitten silloisen paikallisen yrityksen kanssa. 

Tuolloin olimme tutun ihmisen kanssa päässeet helposti sopuun vanhan yhteistyön merkeissä mukavista alennuksista. Nytpä neuvottelukumppanit eivät olleet koskaan kuulleetkaan toisistaan, eikä neuvottelu enää sujunutkaan ollenkaan entiseen malliin.

Kuulostaako tutulta? Niinpä niin; vähän joka alalla ovat isot valtakunnalliset toimijat viime vuosina nielleet tai syrjäyttäneet pieniä paikallisia yrityksiä. 

Nyt asiat sitten hoidetaankin kasvottoman konsernijohdon antamien tiukkojen valtakunnallisten ohjeistusten mukaan, eikä paikallista pelivaraa enää välttämättä ole lainkaan entiseen tapaan tarjolla.

Näinhän se tietysti menee tässä kapitalismissa, kun muutos on elämäntapa. Isot yhtiön hankkivat markkinaosuuksia ja vähentävät kilpailua ostamalla pieniä paikallisia toimijoita.

Ennen kuin huomataankaan, ovat myös paikalliset palvelut huvenneet ja päätöksenteko kadonnut jonnekin kauas suuren organisaation uumeniin. 

Hetken päästä vanha tuttu asiakaspalvelija onkin Lahden yksikössä ja korjaaja ajeleekin paikalle Tampereelta, eikä kahden korttelin päästä kuten ennen.

Moderni tekniikka luonnollisesti vauhdittaa tätä kehitystä. Enää ei ole mitään merkitystä sillä vastaako asiasikapalvelija puhelimeen Lohjalla vain Rovaniemellä.

Toisaalta nykyinen laskusuhdanne tietysti osaltaan rajusti kiihdyttää muutoksen vauhtia. Yritykset hakevat nyt epätoivoisesti säätökohteita ja pienemmät heikommin kannattavat paikalliset palvelupisteet saavat usein ensimmäisenä kylmää kyytiä.

Vaan jossain aina tulee se kuuluisa raja vastaan. Tutun asiakaspalvelijan kanssa asioimaan tottunut ihminen voikin pian hermostua siihen, että nyt puhelimeen vastaava konsernin ihminen ei tiedä tai tunne edes paikkakuntaa, josta soittaja soittaa, eikä tiedä yrityksen vanhoista sitoumuksista ja suhteista yhtään mitään.

Kehitys ei kuitenkaan ole suinkaan vain uhka vaan myös ehdoton mahdollisuus. 

Kun isot toimijat vetäytyvät taantuman piiskaamina maakunnallisiin keskuksiin, avautuu monilla aloilla yhä selkeämpiä mahdollisuuksien ikkunoita ketterille, pienille ja paikallisille toimijoille. 

Pieni yritys ei tietysti useinkaan pysty toimimaan yhtä kustannustehokkaasti kuin isot ja häviää helposti puhtaan hintakilpailun. On kuitenkin paljon asioita, joissa asiakas on valmis maksamaankin siitä, että hän saa apua nopeasti ja voi neuvotella tutun naaman kanssa, joka vielä oikeasti tuntee juuri hänen tilanteensa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suojan tarvetta

 

Aihepiiriä suvereenisti hallitseva Benedictus-paavi on ilmoittanut, että kondomi ei suojaa aidsilta. Paavin lisäksi kuitenkin monella muullakin on kova tarve saada suojaa.

Samaan aikaan kun suurin osa maailmaa tuskailee finanssikriisin vaikeuksissa, erinäisten instituutioitten salkunhoitajat tuskailevat puolestaan sen kysymyksen parissa, missä kohteessa lukuisat miljardit parhaiten olisivat suojassa.

Vaikka USA:n talouden heikosta tilasta on puhuttu jo vuosikausia eikä AAA-luokan dollaribondeille makseta mainittavaa korkoa, dollari on pitkään pysynyt vahvana. Synkkä totuus on, että muutkaan turvasatamat eivät ole houkutelleet.

Maaliskuun aikana dollari on pudonnut poikkeuksellisen nopeasti. Maailman keskuspankeille tullaan alkavalla viikolla esittämään siirtymistä käyttämään reservivaluuttana dollarin asemesta laskennallista korivaluuttaa. Samaan aikaan toisen turvasataman kullan arvo on niin ikään laskenut.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansa kavahti pakkokeinoja ja pisti hallituksen ojennukseen

Viimeisimmän OECD raportin mukaan pitkään työelämässä oleville suomalaisille langetetaan paljon suuremmat verot kuin kolleegoille muissa maissa (kuva alla).

Eipä ihme että Jyrki Kataisen ja Matti Vanhasen masinoimaa eläkeiän nostoa vastustettiin. Ei ole hauska jatkaa työntekoa jos valtiovalta ulosmittaa rahallisen edun veroina. Ihmisiä ei saisi lain voimalla pakottaa työhön - tarvitaan kannustimia ja positiivista toimintaa.

Valtiovalta ei lyhyellä tähtäimellä pysty vaikuttamaan kaikkiin työssä pysymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Mutta jos valtio väkivalloin pakottaa ihmisiä työelämään, niin samaa autoritaarista mallia käytetään herkästi myös työpaikolla.

Historiassa on monia esimerkkejä, joissa valtiovallan hyvä ja mallikas toimintatapa on levinnyt muuhunkin yhteiskuntaan ja saanut aikaan pitkäkestoista pysyvää menestystä. Siksi on erittäin tärkeää, että Suomen valtiovalta noudattaa korkeaa moraalia ja toimii ihmisiä kohtaan oikeudenmukaisesti ja tyylikkäällä tavalla. Tässä tapauksessa tarvitaan kannustimia ja keskinäistä kunnoitusta jokaisen ihmisen omia eläkeikää koskevia valintoja kohtaan.

Enemmän aiheesta: www.oecd.org/dataoecd/24/47/42222030.pdf

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Rahat tai henki

eli maan on valittava joko pankit tai talouden kasvu.
 
Hauska kuva, joka osoittaa että maan on valittava joko BKT-kasvun tai laajan pankkisektorin välillä.
Kuvassa on OECD-maat järjestettynä vaaka-akselilla pankkisektorin koon mukaan ja pystyakselilla bruttokansantuotteen kasvu mukaan. Pienin numero kertoo suurimmasta BKT-kasvusta samoin kuin suurimmasta pankki-, vakuutus-, kiinteistösektorin ja liike-elämän palvelujen osuudesta.
 
Ranking Gross domestic product (GDP) growth rate vs Banks, and
 
Eli ylhäällä oikealla (Slovakia, Turkki, Tsekki) suuri BKT kasvu ja pieni pankkisektori.
Vasemmalla alhaalla on pieni BKT kasvu ja suuri pankkisektori (USA, Englanti, Belgia).
 
2-Dimension Cross Ranking Gross domestic product (GDP) growth rate> Annual (2003-2007 average) X Gross Domestic Product (GDP) by sector> Banks, insurance, real estate and other business services (2005)
*For only OECD countries

Paljonko sähkö maksaa eri maissa

1
Denmark
0.294
2
Netherlands
0.244
3
Italy
0.200
4
Germany
0.198
5
Japan
0.196
6
Luxembourg
0.187
7
Ireland
0.184
8
Portugal
0.176
9
Austria
0.161
10
United Kingdom
0.158
11
Spain
0.154
12
France
0.137
13
New Zealand
0.134
14
Slovakia
0.130
15
Switzerland
0.128
16
Hungary
0.127
17
Poland
0.125
18
Finland
0.120
19
Turkey
0.119
20
Czech Republic
0.116
21
Greece
0.114
22
Mexico
0.101
23
Australia
0.099
24
United States
0.096
25
Korea, Republic of
0.089
26
Norway
0.086
27
Taiwan
0.069

 
Note

The data are of 1st Quarter 2006. a. Latest available data.

 

 

Tuliko minusta lumiukko?

Lukaisin katsauksen alkuvuoden asuntokaupoista. Kauppa on vilkastunut tammi- helmikuussa. Ensiostajat ovat olleet liikkeellä. Artikkelissa oli eroteltu ensiasunnon ostajat ja vuokralla asuneet? Eikö vuokralaisissa ole ensiasunnon ostajia? Eivätkö ensiasunnon ostajat ole asuneet ensin vuokralla? Kyseiset ryhmät hoitivat kaupasta 55%, sijoittajat 15%. Oliko 30% vaihtajia? Jos jotain haluaisin kovasti tietää niin ostajien tulotaso ja rahoitus sekä varsinkin ikä. Elämänkokemuksen merkitystä asuntokaupoissa ei voi jättää huomiotta. Edellyttäen, että kokemuksesta oppii.

Hyvä aika vaihtaa? Hyvä kysymys ryyditettynä todella hyvällä kommentilla. Nolla-asunnonloukku. Ensin painotetaan sitä, että oma pitää saada myytyä ennen uuden hankintaa. Tuossa nollaloukussa kehoitetaan kyllä johonkin muuhun mikä ainakin välittäjälle kelpaa. Ja sitten siihen elämänkokemukseen. Seurasin useita asuntokauppoja joko osallisena tai muuten vaan sählääjänä 1987-1996. Täytyy sanoa, että kokemus on kallis koulu, mutta eiväthän tyhmät muuallakaan opi.

Parikymppisenä pyörittelin silmiä tehdessäni kaupat uudesta yksiöstä. Juuri intistä päässeelle elämää suurempi härdelli. Muutama vuosi myöhemmin yksiöstä piti päästä kaksioon josta tein kaupat ennen yksiön myyntiä. Olin välittäjien peloteltavissa ja vietävissä. Onnekkaiden sattumien kautta pysyin pinnalla. Perusvedätys tapahtui yksiöni ostajalle. Nuorelle naiselle ja ensiasunnon ostajalle. Olin kirjoituttanut sopimuksen laitaan vähimmäissumman myyjälle. Toinen välittäjä oli hoitanut sopimuksen tehneen välittäjän puolesta kaupan. Hyväksyin tarjouksen, mutta firman osakas huomasi ettei välityspalkkiota jää tarpeeksi. Ilmoitti, että kauppa syntyy, mutta kovemmalla hinnalla ostajan kannalta. Syntyikin. 255 oli muuttunut 265 tuhanneksi. Ostaja sama jolle oli väitetty tulleen parempi tarjous. Sisäsiistiä.

Kaksiosta kolmioon tulikin takkiin ihan huolella. Sama juttu. Esisopimus uudesta ja hermo petti vanhan myynnin kanssa. Halusin vetäytyä, mutta sekin olisi maksanut. Kaksiosta nuori jamppa väitti saavansa 500. Käypä hinta oli 480 ehkä. Välitysliikkeen omistaja tarjosi suorassa kaupassa 430. Yritin itse. Pyynti 495. Laskin hätäpäissäni 465. Monenlaista ostajaa siinä tuli tavattua. Eräs vanhempi herra oli katsomassa asuntoani, kun yksi valittaja-tinkijä soitti viidettä kertaa. - Sano sille, että tää meni. Kyseinen lause olohuoneesta kesken puhelun on jäänyt yhdeksi huojentavimmista lauseista elämässäni. Myöhemmät kaupat onkin sujuneet huomattavasti paremmin.

Siihen vaihtamiseen. Kyseisenä ajanjaksona olin todistamassa useampaa ketjutusta. Pointti oli se, että ensin piti löytää joku vanhempi pariskunta joka oli jäänyt kahden suureen asuntoon. Luvattiin järjettömiä hintoja ja kerrottiin miten kaupan jälkeen olisi ylimääräistä rahaa. Eihän varovaiset vanhukset sellaiseen mene ellei... kuseteta. Kusetuksessa on pointtina tehdä varovaisesta ahne. Ja sehän toimii. Jollakin toisella myyntineuvottelijalla on kaksio alueelta jota vanhukset eivät tunne, mutta hinta sopii hyvin heidän mielikuvaan. Kyseistä kuvaa maalataan lisää kertomalla paljonko rahaa jäisi vaikka matkusteluun. Samalla muistutetaan, että kaupat olisi syytä tehdä nopeasti, kun on harvoin tarjolla. Yllättävän usein vanhukset tekivät kaupat ennen vanhan myyntiä, kun oli muistettu pelotella myös siitä ettei sitä sopivaa välttämättä löytyisikään nopeasti. Vanhusten suurempaa asuntoa esitellessä kerrotaan, että onhan tää pyynti vähän epärealistinen, mutta tehkää tarjous. Näin yleensä hinta saatiin dumpattua niin, että oli taas hyvää tarjolla halpaan hintaan, mutta pitäisi toimia nopeasti.

Tästä päästäänkin yhteen suosikkiaiheistani. Kuntotarkastus. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta sillä paperilla voi pyyhkiä perseensä raastuvanoikeuden vessassa mikäli prosessi vie vatsan kuralle. Olen muutamaa kuntotarkastuksen aiheuttamaa loppuhärdelliä seurannut enkä olisi uskonut kuinka nopeasti sekä välittäjä, että tarkastaja haihtuvat takavasemmalle milloin jotain menee pieleen. Siihen jää vain myyjä ja ostaja sekä juristit.

Kuntotarkastusta ei tarvitse mikäli asunto on kunnossa. Kuntotarkastus ei auta, mikäli ei ole. Kummallista kyllä tarkastajat myyvät piilovirhevakuutusta jossa on suuri omavastuu. Kyseistä vakuutusta ei saa ilman kuntotarkastusta. Eikö ole mielenkiintoista ja kysymyksiä herättävää. Miksei IF tai joku muu voisi tarjota vastaavaa ilman kuntotarkastusta? Mikäli ostaja ja myyjä tarkistavat kohteen niin varmaan isänöitsijältä saa kosteusmittarin siksi aikaa lainaksi.

Otsikosta. Olen pihalla.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Listassa näkyvät nyt myös aiemmat sijoitukset.

Lisäsin kaavioon pisteytykset, jossa 1. sija listalla antaa 10 pistettä jne.. pisteet lasketaan sitten yhteen eri listoilta. Jos olisi joka listalla mukana ja ykkösenä, saisi 50 pistettä. Pisteiden asteikko oikealla.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Ilman laatu ja pörssikurssit

Tuore tutkimus kertoo, että ilmansaasteet vaikuttavat pörssikursseihin. Mitä saastuneempi ilman oli sitä huonommin pörssikurssit Milanossa kehittyivät.

Tutkijan mukaan selitys on sama kuin pörssikurssien jä säätilan välillä tavattu yhteys: Huono ilmanlaatu – tai sää – heikentää pörssin osapuolten mielentilaa, vähentää riskinottoa ja sitä kautta osakekysyntää markkinoilla.
 
Nyt on syytä lisätä pörssilinkkeihin Helsingin pörssiä lähimmän ilmansaasteiden mittapisteen linkki.
 
Lepori, Gabriele M., Environmental Stressors, Mood, and Investment Decisions: Evidence from Ambient Air Pollution(October, 14 2008).
Drawing upon the evidence produced in medicine and psychology, we show that air quality
affects investment decisions and, ultimately, stock returns. A natural experiment, provided by
an institutional change in the trading system in place at the Milan Stock Exchange, suggests
that daily increases in air pollution concentrations depress investor mood, decrease the
demand for risky assets, and reduce equity returns, ceteris paribus. Interestingly, the results
confirm that such a “mood effect” is essentially attributable to the traders physically located in
the city that hosts the Stock Exchange. From a larger perspective, the findings are
inconsistent with the Efficient Market Theory, as we show that there exist some unexploited
profitable trading strategies based on public air pollution data.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinalaiset ostavat maailman

Kiinan reaalitalous porskuttaa edelleen:

  • Teollisuustuotannon kasvu on sukeltanut - mutta tuotanto kasvaa edelleen luokkaa 6%/vuosi. (punainen käyrä)
  • BKT:n kasvu on Kiinalaisittain vaatimatonta 7% luokkaa (oranssi käyrä)
  • inflaatio ja korkotaso ovat terveellä parin prosentin tasolla (keltainen ja sininen käyrä)
  • kauppatase ja vaihtotase ovat kohonneet korkeuksiinsa (violetti ja sininen käyrä). Kiinan ylijäämä on melkein kaksi kertaa suurempi kuin Suomen koko bruttokansantuote ja tällä nettosummalla Kiinalaiset sijoittajat tekevät ostoksia ulkomailta ja lainoittavat muiden kulutusta.

Jos Kiina olisi länsimaa niin Kiinan pörssikurssit lentäsivät näillä luvuilla kohti taivaita. Mikä tahansa muu maa voisi korkeasuhdanteen huipullakin olla ylpeä näistä luvuista. Eipä ihme että Kiinan pörssikurssit ovat kääntyneet pieneen vaisuun nousuun.

Manner-Kiinan osakeindeksiä voi ostaa USA:n pörsseistä tunnuksella FXI ja Hongkong:n indeksiä tunnuksella EWH.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Teurastamon sikamainen tilanne

KALTATTAVAKSI!

 

Suomalaiset liha-alan yritykset Atria ja HK-Scan eivät ole kurssilaskussa olleet sellaisia suojasatamia, jollaisena elintarvikealaa on totuttu pitämään.

Raaka-aineen hinta on vaihdellut jyrkästi samoin kuin Itämeren alueen kruunut, zlotyt ja ruplat suhteessa euroon.

Ennen kuin siirryn mielikuvien puolelle, totean HK-Scanin ansaintalogiikasta olevan erinomaisen kirjoituksen linkissä.

http://www.piksu.net/blog/144

HK-Scania on maaliskuun puolivälissä rasittanut kaksikin uutista. Epäilyt sisäpiirikaupoistakaan tuskin firman mainetta parantavat, mutta niillä lienee vähäinen rooli arvioitaessa kuluttajan mielikuvia.

Kun HK-Scanin uusi toimitusjohtaja ilmoitti kauhistuneensa tiedosta elävältä keitetystä (kaltatusta) siasta, hänellä oli kaikki syy kauhistua.

Ruoka on mielikuville peräti herkkä asia. Jokainen voi tykönään pohtia, minkälainen kulutuksen ja ruokahalun kiihoke on ajatus elävänä keitetystä siasta. Ja jos firman suomalainen johtaja kauhistui, ruotsalainen kuluttaja pyörtynee!

Elintarvikealan imago on ollut ennenkin koetuksella. Puoli vuosisataa sitten Suomessa kohistiin margariinin raaka-aineista ja vuosisata sitten silloisilla pienpanimoilla oli ongelmansa. Tehokas keino harventaa kilpailijoita oli nimittäin panna liikkeelle huhu, että naapuripanimon olutsammiosta oli löytynyt hukkunut mies. Huhun torjuminen ei mitään auttanut, vaan oli käytettävä järeämpiä keinoja.

Kun eräs pienpanimo joutui vuosisadan alussa tällaisen huhun kohteeksi, omistaja meni illalla kapakkaan ja tilasi oman talonsa tuotetta. Vieruskaveri tietenkin kertoi tuoreen huhun sammioon hukkuneesta miehestä. Olutpanimon omistaja joi tuoppinsa tyhjäksi ja virkkoi sitten rauhallisesti:

“Ei siinä mitään perää ole. Sinne nimittäin meni miehen lisäksi hevonen, kärryt ja kärryilläkin oli vielä täysi kuorma sontaa. Saisinko toisen tuopillisen.” Vastaus oli juuri sen verran hauska ja niin täydellisen mahdoton, että se päinvastoin lisäsi kyseisen oluen menekkiä.

Kova kilpailu edellyttää kovia keinoja mielikuvamarkkinoinnissa!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Talouden sektorit Euroopan pörsseissä

Piksu ™ palstalla on ollut puhetta, että Deutsche Bank tarjoaa joukon Euroopan eri toimialoihin kohdistuvia EFT:iä.

Marraskuussa oli jo puhetta short ETF:sitä joita on myös tarjolla päätoimialoille.
 
Tein pienen testin tarkistaakseni kuinka sektorirotaatio olisi toiminut näillä DJ STOXX® 600 toimialoilla.
Tässä kurssikehitykset kolmelta ajanjaksolta.
DJ STOXX® 600
YTD
6 M
12 M
HEALTH CARE ETF
-12.78 %
-20.40 %
-12.94 %
TELECOM ETF
-13.45 %
-18.38 %
-24.82 %
FOOD & BEVERAGE ETF
-13.40 %
-26.73 %
-29.89 %
OIL & GAS ETF
-9.53 %
-20.35 %
-30.14 %
TECHNOLOGY ETF
-10.06 %
-35.03 %
-38.41 %
UTILITIES ETF
-24.39 %
-34.02 %
-41.87 %
INDUSTRIAL GOODS ETF
-13.30 %
-34.49 %
-43.20 %
INSURANCE ETF
-36.55 %
-50.01 %
-56.28 %
BASIC RESOURCES ETF
-8.71 %
-48.83 %
-63.05 %
BANKS ETF
-29.85 %
-58.43 %
-65.74 %
 
Kurssikehityksen kärjessä - tai tässä tapauksessa vähiten menettäneitä - ovat olleet perinteiset jälkisykliset toimialat: terveydenhuolto, telekommunikaatio ja ruoka.
Huonoimpia ovat olleet suhdannekierron alun osakkeet raaka-aineet ja perusteollisuus.
Suhdannekuvaa vastaan ovat olleet pankit, vakuutus ja ehkä hyödykkeetkin.
 
Onko osakkeiden sektorimenestyksen perusteella sitten arveltavissa kehitystä toiseen suuntaa eli onko sektorien menestys muuttumassa.
Siltä näyttää, tuona 12 kuukauden tarkastelujaksona suhteellista asemaansa ovat parantaneet raaka-aineet, öljy & kaasu ja perusteollisuus. Suhteellinen asema puolestaan on heikentynyt terveydenhuollossa, elintarvikkeissa ja edelleen pankeissa.
Toimialamenestys siis viittaa suhdanteiden aallonpohjan jo tuleen vastaan.

Asuntoturvaa etsimässä.

Havahduin välittäjän uutiseen, että pienten asuntojen hintapohja olisi nähty. En usko koska aikaisemminkin isojen perheasuntojen hinnat ovat joustaneet ensimmäisinä. Jossain kohtaa tulee kuitenkin tilanne, että kolmion hankinta on kannattavampaa suhteellisesti kuin kaksion ja kaksio vastaavasti kannattavampi kuin yksiö. Olihan muutama vuosi takaperin epäilys siitäkin, että yksiöt jäävät käsiin. Sinkutkin ostavat vähintään kaksion.

Seuraavaksi luinkin Asuntoturvan saalistavan vuokrakämppiä. Yhtiön edustaja kertoi, että pakkohuutokauppoja kyllä kierrellään, mutta hinnat ovat olleet turhan korkeat. 500 asuntoa oli hankittu ja 800 hakusessa. Mietin jutun yhteyttä ensimmäiseen. Hekö niitä hintoja ovat pönkittäneet?

Asuntoturva kiisti hyödyntämästä hädänalaisten tilaa. Ihan miten vaan. Ihmettelen kyllä liiketoimintaa missä ei pyrittäisi ostamaan mahdollisimman halvalla. Toisaalta aina ei tarvitse.

Voihan siitä maksaa vähän enemmän tilanteessa missä myyjä jää vuokralle asuntoon. Eiköhän nämä ole lisääntymään päin. Sellaisen vuokralaisen voi olla henkisesti hankalampi muuttaa asunnostaan kuka siinä on asunut jo pitempään. Vuokranantajalla on valmiiksi vuokralainen eikä markkinointiin kulu senttiäkään.

Seuraavasta linkistä voi kuikuilla missä mennään. Kun meni paremmin Haukilahdesta sai huutokaupasta kaksion ehkä vajaata välityspalkkiota edullisemmin kuin vapailta markkinoilta. Saas nähdä kuinka jatkossa.

http://www.huutokauppahinnat.com/1

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Esimerkin voima: Bonarit ja muut palkkiot

Kun talouskäyrät osoittavat kaakkoon herättävät johdon (ja omistajien) palkkiot usein pahennusta. Esimerkin voima on suuri - jos menee huonosti on kaikien osallistuttava säästötalkoisiin , oli k.o summalla merkitystä kokonaisuuden kannalta vai ei.

Jenkeissä AIG:n bonukset saa jopa Obaman takajaloilleen. Ruotsissa pankkien johtajat menivät halpaan kun luulivat että pelkästään bonukset ovat suurennuslasin alla. Mm SEB joutui perumaan toimarin roiman palkankorotuksen. Kotivantaalla johtajat luopuvat viikon palkasta ja luottamushenkilöt (joita on kuulemma yhteensä n. 350) luopuvat syyskuun korvauksistaan. Summat ovat pieniä, arviolta n. 90000€ luottamushenkilöiden osalta. Kun budjetissa ammottava aukko on 40-50M€ vuositasolla, niin moiset summat katoavat kuin mustaan aukkoon.

Efekti on pääasiassa psykologinen - myös päättäjät ovat talkoissa mukana. Se kertoo että nyt on tosi kyseessä ja että olemme itse säästöjen takana. Varsinaiset häviäjät tai säästäjät tässä on itse asiassa puolueiden paikallisjärjestöt,jotka yllensä ottavat 20 ...40% luottamushenkilön palkkioista, ja valtio joka tällaisesta lähes aina sivutoimisesti hoidettavasta tehtävästä usein lohkaisee puolet veroina.  Vaarana voikin olla että juuri nyt kun keskustelua erilaisista vaihtoehdoista tarvittaisiin entistä enemmän puolueet joutuvat perumaan viimeisetkin yleisötilaisuudet.

Tuolla ne vaan istuskelee kabineteissa ja leikkavat meidän palveluita. Eivät edes viitsi kuunnella meitä - roikaleet. No, voin vakuuttaa että hauskaa ei ole. Valittavana on joko velka&vero-suo tai palvelu(ton) helvetti.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Vahva markka, vahva euro ja muistokuvia 1992 devalvaatiosta

Vuonna 1992 eli edellisen laman aikana asuimme Ranskassa, lähellä Colmaria, tunnin etäisyydellä Strasbourgista. Yhtenä aamuna Suomi devalvoi.

Vahvan markan apostolit heittivät pyyhkeen kehään ja sen seurauksena Viinanen nousi kovakouraiseksi valtionvarainministeriksi.

Elämä muuttui yhdessä yössä kalliimmaksi ja pk-yrityksiä kaatui kuin heinää. Suuryrityksillä ei ollut varaa ostaa palveluitamme. Menetimme muutamassa kuukaudessa parisataa tuhatta markkaa, kun toimeksiantajamme menivät kanttuvei.

Arvaatte varmaan, että siinä tilanteessa otti kaaliin. AD 1992 oli minulle ensimmäinen varsinainen lamakokemus yrittäjänä, vaikka kokemusta oli vuodesta 1981 alkaen. Kuvittelin varmaan silloin, että olin syntynyt kadun aurinkoiselle puolelle.

Kauppalehdessä on hyvä blogikirjoitus "vihreästä valosta", jolloin minäkin uskoin omaan kaikkivoipaisuuteeni. Häpeän myöntää, että nöyryyteen oppiminen on ihmisen elämässä pitkä prosessi. Sen tiedän, että taantumat opettavat, mutta vanhat opit unohtuvat nopeasti, kun ajat paranevat.

Siperia opetti suomalaisia, me saimme totutella ranskalasiin korkoihin. Voin vakuuttaa , että silloin tarvittiin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Isänmaa oli kaukana ja me raukat olimme lähteneet Finnjetillä merten taa.

Seitsemäntoista vuoden takaiset tunnelmat muistuttavat nyt ainakin minua vahvan markan asetelmasta. Suomalaiset pystyvät ostamaan ulkomaista tavaraa halvalla, mutta vienti vetää laimeasti, jos ollenkaan. Lomamatkoilla meillä on edelleen vara törsätä. Nyt, jos koskaan, kannattaisi matkustaa Amerikkaan.

Poliitikot väittävät, että emme ole tällä kertaa yhtä syvällä. Yhtenä turvalausekkeena on vakaa euro. Kysykäämme sahureilta, mitä mieltä he ovat Ruotsin kruunun 30 % devalvoitumisesta suhteessa euroon. Kruunun puntasuhdetta en muista, mutta dollariin nähden kruunu on devalvoitunut 50 %.

Metsä-, prosessi- ja konepajateollisuutemme kilpailee tilauksista mm. ruotsalaisten kanssa. Ehkä meilläkin haikaillaan jälleen kerran markan perään. Mutta, olisiko devalvaatiosta mitään hyötyä. On aloja, jotka ovat lamassa kursseista huolimatta.

Metsäkonefirmoissa väki istuu faksin ääressä ja odottavat tarjouspyyntöjä. Onko tietoja muista kuin OP Pankin pakkolunastamista korjuuketjuista, jotka sopimusehtojen mukaan tulevat takaisin toimittajalle?

Lama iskee vasta nyt toden teolla valmistavaan teollisuuteen. Mietin täällä kuumeisesti, mistä nousu alkaa ja mihin tällä kertaa pitäisi sännätä. Veikkaan Amerikkaa. Kapitalismin mallivaltio näyttää kohta kyntensä.

Hightech-rintamalla odotukseni kohdistuvat yksittäisiin yrityksiin. Kirjoitan niistä myöhemmin. Tässä on mielenkiintoinen "heikko signaali" Tanskasta.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Deutsche Bank julkisti hedge ETF rahaston

Jo aikaisemmin on ollut puhetta, että ETF sijoitukset ovat olleet kasvava alue myös viime vuonna. Toinen näkyvissä ollut muutos on perinteisten hedge-rahastojen alamäki ja niiden mahdollinen osittainen korvautuminen EU hyväksytyillä Ucits III rahastoilla.
Nyt Deutsche Bank kävi käsiksi näihin molempiin ja julkisti ensimmäisen hedge-indeksiä seuraavan ETF tuotteen.

DB sivuilta löytyi vasta tiedote julkistuksesta, mutta ei kaupankäyntitunnuksia tai vastaavaa.

Lehdistötiedotteesta löytyy mm. tällaista tekstiä:
The firm listed its db x-trackers db Hedge Fund Index ETF yesterday on the Deutsche Börse.
The fund, the first ETF linked to a hedge fund index, tracks the db Hedge Fund Index, which includes equity hedge, event-driven, credit and convertible arbitrage, systematic macro and equity market-neutral components. The db index is asset-weighted, with funds selected from Deutsche Bank’s hedge fund platform.

Alla on kuva siitä miten tämä tuote olisi pärjännyt jos olisi ollut olemassa vuodesta 2003 (huomaa lauseen kaksi konditionaalia).

 db x-trackers db Hedge Fund Index ETF

DB hedge julkistukset eivät jää tähän, tekeillä on sharia pohjainen hedge täydentämään DB:n neljää aikaisempaa sharia ETF:ää.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Turun kaupunkin sijoittamista

Verorahoja ei ole sijoitettu, mutta Turun kaupunkille kaupungille on lahjoitettu varoja, jotka on sijoitettu epäonnistuneesti.

Kaupunki väittää sijoittaneensa “arvoyhtiöihin“, mutta ennen kuin termi rupeaa liikaa naurattamaan, on ehkä parempi sanoa sijoitusten kohdistuneen alhaisen PB-luvun yhtiöihin. Lopputulos on esimerkki siitä, miten käy, kun katsotaan mekaanisesti vain yhtä tunnuslukua.

Turku on M-realin 11. suurin omistaja. Saavutus on merkittävä, kun ottaa huomioon, että Turun valtuustossa on edustettuna lähinnä vasemmistoa, vihreitä ja urbaaneja kokoomuslaisia, joilla ei liene suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Metsäliitto-ryhmän suuntaan.

Ns. arvosijoittamisessa PB-lukua tulisi käyttää yhdessä esimerkiksi ROE:n kanssa. Tämän tunnusluvun käyttö olisi ollut hyödyllistä, koska M-realin ROE on ollut negatiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 asti ja vain heikentynyt.

Osakkeiden myyminen nyt, kun eräs analyytikko on antanut tavoitearvoksi yhden sentin, alkaa olla myöhäistä.

On tietysti totta, että teollisuusyrityksellä on taseessaan konkreettisia asioita, joitten arvo ei nollaudu. Myyntisaatavia, pankkisaatavia, myytävissä olevia sijoituksia sekä varastoja on puolisen miljardia kaikkia neljää sekä käyttöomaisuutta 1,8 miljardia. Epäilemättä käyttöomaisuudellakin on jonkun käsissä käyttöarvoa, vaikka eteläafrikkalainen Sappi-yhtiö olisikin jo ostanut parhaat palat päältä. Kyseessä ovat kaikkiaan relevantit erät 4,5 mrd:n taseessa.

Jäljelle jää se kysymys, mihin Kaizu aiemmin viittasi. Vapaaehtoisella konkurssilla M-realista todennäköisesti löytyisi velkojen jälkeen omaisuutta nykyistä markkina-arvoa enemmän. On vain niin, että en usko M-realin pääomistajalla Metsäliitolla olevan kykyä tehdä ikäviä ratkaisuja, kun pitäisi samalla implisiittisesti myöntää aikaisemman toiminnan olleen väärää.

_____________________________________________________________________________________

Turun kaupungin sijoitukset kruunaa se, että toinen suuri sijoituskohde on Huhtamäki. Sen yhteydessä olisi hyvä huomata, että omiin varoihin on laskettu 400 miljoonaa liikearvoa.

Liikearvo on mainio käsite. Kun jostain firmasta maksetaan liikaa, lopputulosta ei kutsuta taseessa ylihinnaksi vaan liikearvoksi siitäkin huolimatta, että kyse on usein kovin näennäisestä arvosta.

Kun Huhtamäki on myynyt todelliset brändituotteensa ja niistä viimeisenä makeisteollisuuden, jäljelle on jäänyt pakkausteollisuus. Pakkauksen on tarkoitus olla varsinaisen brändituotteen huomaamaton kehys ja päällys, joten en usko Huhtamäen pakkauksilla ja pahvimukeilla olevan brändiarvoa juuri yli jätekartongin verran!

Linkki

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit