Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taloudellisiin lakeihin vaikutetaan EU tasoisten puolueiden kautta

  Tiesitkö missä puolueryhmittymässä Anneli Jäätteenmäki ensisijaisesti vaikuttaa?  Oikea vastaus on "Euroopan liberaalidemokraattien liitossa".  Oliko vastaus jotenkin yllättävä? Ei ihme; useimmat meistä ovat ymmällään Europarlamenttiin valitsemiemme MEP edustajien puolueiden suhteen.

Europarlamenttimme tärkeimmät ryhmittymät ovat:

  1. Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä "EPP" (264 edustajaa)    Suomi: Kokoomus, Kristilliset
  2. Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä "PES" (161 edustajaa):    Suomi: SDP
  3. Euroopan liberaalidemokraattien liitto "ALDE"  (80 edustajaa).   Suomi: Keskusta, RKP
  4. Vihrät "Greens / EFA" (53 edustajaa);   Suomi:  Vihreät
  5. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta "UEN" (35 edustajaa); 
  6. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto "GUE / NGL" (32 edustajaa)
  7. Itsenäisyys/demokratia -ryhmä "IND-DEM" (18 edustajaa)
  8. Muut (93 edustajaa); Suomi: PS

Talouselämämme toimintaa säätelevistä laeista päätetään suurimmaksi osaksi Euroopplaisella tasolla ja koko lainsäädännöstämmekin liki puolet on EU tasoista, mutta silti tuntemuksemme vaikutusvaltaisista poliittisista ryhmittymistä ja niiden tavoitteista on heikko. Miksi näin?

Ei ole ihme että EU tason lainsäädäntötyö jää meille vieraaksi sillä:

  • EU tason poliittiset puolueet eivät näy europarlamenttivaaleissa; vain kansalliset puolueet ja niiden linjat ovat esillä
  • EU tason poliittiset puolueet ovat löyhiä yhteistyöelimiä, jotka pyrkivät vaalien jälkeen löytämään struktuuria Eurooppalaiseen päätöksentekoon; Europarlamentaarikot ovat saaneet mandaattinsa kansallisten tunnusten ja puoluelinjausten avulla eikä syvää lojaalisuutta yhteiselle Euroopplaiselle puoluerakenteelle ole olemassa

Olisi suotavaa että eurooppalaista päätöksenteokodynamiikkaa pidettäisiin paremmin esillä. Merkittävimmät taloudellista koneistoa ohjaavat lait päätetään Eurooppalaisella tasolla ja aktiivinen poliittinen vaikuttaminen edellyttää taustalla tapahtuvaa kansalaiskeskustelua.

Mutta miten käytännössä toteuttaa tämä profiilin nosto? Suomalainen puoluekenttä karttaa Euroopan tason puoluetunnusten ja linjausten esillä pitämistä - se rapauttaisi puolueiden itsenäistä identiteettiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää talousmedia, jonka tulisi pitää esillä MEP:ien identifioitumista Euroopplaisiin puolueryhmiin.

Vaikutusvaltamme EU:ssa perustuu yhteistoimintaan - ja talouden toimintaan vaikuttavaan lainsäädäntöön vaikuttaminen edellyttää sitä, että tuemme europarlamentaarikkojamme heidän työssään EU- tason puolueryhmien jäsenenä.

Lähde:  www.elections2009-results.eu/fi/index_fi.html

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiina haastaa länsimaisen talouden

Luin mielenkiinnolla EVA:n tutkimuksesta seuraavan kohdan:

[Kiinassa] ”lojaalisuus on ansaittava. Perhe, suku ja ystävät korostuvat kiinalaisten eettisyydessä. Lähipiirille ollaan rehellisiä ja heihin luotetaan. Kiinalaisten henkilökohtainen sitoutuminen oman, perheen ja suvun hyvinvoinnin edistämiseen on erittäin vahvaa.”

Jo vuosikymmeniä on puhuttu aasialaisten lojaaliudesta perhettä, sukua, klaania, heimoa ja yritystä kohtaan samaten kuin siitä, millaisen työn vaatii luotetun aseman saavuttaminen aasialaisessa kulttuurissa.

Luottamus ja sen ansaitseminen ovat perinteisesti olleet keskeisiä tekijöitä kaikessa ihmisten toiminnassa. Ne ovat olleet aiemmin keskeisiä tekijöitä myös eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa talouselämässä, jossa uraa on tehty yhdessä yrityksessä, missä lojaalisuus on myös palkittu.

Sellaiset asenteet ovat uusia ilmiöitä, että yrityksen oma henkilökunta on itsestäänselvyys ja saavutuksia saadaan vain kaappaamalla kilpailijan johtaja tuplapalkalla. Juuri ajatus siitä, että henkilökunta on aina parempaa “aidan toisella puolella”, on johtanut kasvaviin kannustimiin ja sitouttamisiin.

Kiinalaiset pärjäävät vähemmällä. Sitoutuminen on edellytys, johon kannustetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Siinä kuluu kvartaali poikineen!

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Stopstrategiat riskien- ja tuottojenhallintakeinona

Sijoittamisesssa arvopapereihin on syytä pyrkiä maksimoimaan tuoton ja riskin suhde. Hyvien tuottojen saavuttamiseksi on riskienhallinta tärkeintä. Tuottojen menetysten ja tappioiden minimointi pyritään siksi estämään aktiivisella Stop-Loss menettelyllä.  Yksinkertaisimmillaan on kysymys siitä, että sijoituskohde myydään, kun sen arvo on pudonnut ennaltamäärätyt x prosenttia sen huippuhinnasta ta hankintahinnasta tai pudonnut sitä edeltävän lähiajan pohjahinnan alle.  

Stopmyynti voidaan toteuttaa manuaalisesti tai automatisoida useiden välittäjien kaupankäyntipalveluissa. Myös automaattisia stopostotoimeksiantoja voidaan antaa. Oheisessa ppt-litteessä on osa lyhyestä "Stopstrategiat"-esityksestä, joka on pidetty äskettäin ToTo Invest ryhmän kuukausikokouksessa.             

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kiinan viennin pudotus jatkuu

Kuvan lähteenä on minulle tuntematon sivusto.
http://fistfulofeuros.net/afoe/economics-country-briefings/brad-setser-need-be-curious-no-longer/

China exports (monthly change %)
 
 
Hiukan kuitenkin ihmetyttää mistä noin tuoreet vietinluvut on napattu, ehkä ne on annettu tilastokeskukselle jo etukäteen.
 
Tämän kuvan viesti on hyvin vastakkainen Kain alempana olevalle tekstille
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Teollisuustuotannon syöksykierre on päättynyt

Teollisuustuotannon syöksy pysähtymässä

Ensimmäinen makrotaloudellisen käänteen airue on yleensä ollut teollisuustuotannon piristyminen - ja niin näyttää tapahtuvan tälläkin kertaa. Teollisuustuotannon lasku (tumman punaiset käyrät alla olevissa graafeissa) on kvartaali tai kuukausitasolla pysähtymässä monissa kaukoidän maissa ja USA:ssa. Ainoita merkittäviä poikkeuksia ovat enää Euroalue ja Intia, joiden luvuissa ei vielä näy käännettä. Siis ensimmäisiä makrotaloudellisia tunnusmerkkejä paremmasta on nyt näkyvissä. Bruttokansantuote (oranssit käyrät) laskee yhä kaikkialla, mutta se seuraa yleensä pienellä viiveellä teollisuustuotantoa ja voimme odottaa pudotuksen jyrkkyyden taittuvan viimeistään syksyllä.

Inflaatio ja korkotaso stabiloituneet

USA:ssa ja Kiinassa on pientä deflatoorista kehitystä (keltaiset käyrät) ja Euroalueella kuluttajahintojen nousu on miltei kokonaan pysähtynyt. Tilanne ei näytä huolestuttavalta - syvää deflaatiota ei näyttäisi tulevan. Korkotaso (siniset käyrät) on inflaation yläpuolella ja niinpä rahalle maksetaan tällä hetkellä tervettä reaalista korkoa.

USA:n vaihtotaseen vaje supistuu

USA supistaa kulutusta ja siellä vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen katkoviiva; oikeanpuoleinen asteikko) oikenee vähitellen. Kiinan kulutuskysynnän kasvu ei näy toteutuneissa luvuissa. Kiinan kauppatase on näiden lukujen valossa aina vain positiivisempi ja siellä tuotetaan yhä kasvava joukko maailman tavaroista eikä paikallinen kulutuksen kasvu ole pystynyt imemään kasvavaa tuotantoa. Talousmedian luoma illuusio Kiinan kulutuksen kasvusta on näiden lukujen valossa virheellinen. Kiina siis ei tehokkaasti elvytä lisäämällä kulutusta vaan päinvastoin kasvattaa vientiä. Sen sijaan Euroalue on lisänyt kulutusta ja elvyttää maailmantaloutta. 

 

Lähteet: Economist, FED, ECB

 

 

Vaalitappiosta huolimatta ideologinen voitto

Lukiessa TEM:in uusinta Energiatehokkuustoimikunnan mietintöä Tulee väistämättä mieleen, että sosiaalidemokraatit ovat saavuttamassa merkittävän ideologisen voiton huolimatta vaalitappiosta europarlamentissa.

Nimittäin tuo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka luovutti mietintönsä 9.6. elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle listaa kaiken kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla energiaa säästyy 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
 
STT/HS listasi keinovalikoimasta seuraavan tiivistelmän:
- Autoiluun liittyvän verotuksen pitää kannustaa energian säästöön ja autokannan uusiutumiseen. Joukkoliikenteen palveluja parannetaan.
- Rakennusten energiankäyttöä voi tehostaa huomattavasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. - Julkiset tilat tehokkaampaan käyttöön.
- Asuntokohtaiset vesimittarit, uudisrakentamisessa jopa pakollisiksi. Kotitalouksille myös muita uusia työkaluja oman energiankulutuksen seurantaan.
- Kotitalouksilta sähkön hinnassa kerättävä "energiasentti", jonka tuotto menisi energiaa säästävien toimien tukemiseen.
- Tuotteille ja palveluille hiilipassi, joka kertoo niiden ilmastokuormituksen.
- Lisää koulutusta ja neuvontaa, tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin ja tiukempia määräyksiä.
- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hidas, mutta pitkällä tähtäyksellä välttämätön päästöjen vähentäjä.
 
Eli keinovalikoima on suoraan sosiaalidemokraateilta: lisää lakeja, säädöksiä, normeja, viranomaisia, veroja, opetusta ja koulutusta.
Mutta ei uusia mahdollisuuksia tuottavalle liiketoiminnalle ja uusille ideoille.
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokia tarvitsee meidän suomalaisten apua ja internet osaamista

Yrityskulttuuri vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen menestykseen. Henkilötasolla se määrää muun muassa millä keinoin yrityksessä pääsee urallaan eteenpäin, mistä saa rahallista palkintoa ja näkyvyyttä. Ja yksittäisten ihmisten motivaatiotekijöistä muotoutuu koko yrityksen menestyksen tyyli.

Nokian matkapuhelin (”Devices”) osa-alueen tuotekehityksen toimintatavalle on ominaista että:

  • laitteiden ominaisuudet syntyvät muutamassa laitealusta- organisaatiossa ja puhelimet ovat lähinnä erilaisia laitealustojen ulkonäkösovituksia
  • tuhannet ihmiset on organisoitu tekemään kehitystyötä näille laitealusta organisaatioille tai tekemään puhelinkohtaisia sovituksia; yksi yksittäinen ryhmä tai ihminen tekee tyypillisesti kapea-alaista, mutta syvää ammattitaitoa vaativaa työtä
  • merkittävät uudet ominaisuudet syntyvät ”viisivuotis-tiekartta” suunnitelman kautta, jota hallitsee ”keskussuunnittelu” organisaatio

Kyseessä on valta-osin kansainvälinen tehokkuuteen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen orientoitunut laitos vaikka tallella onkin ripaus suomalaista tyyliä:

  • toiminnan ohjaus on  keskitettyä ja ihmisiä (Nokia sisäisen slangin mukaan resursseja) allokoidaan suunnitelmallisesti sinne missä työ tarvitsee tekijäänsä
  • yksittäiset henkilöt ja tiimit ovat monesti etäällä varsinaisesta asiakasrajapinnasta ja työn merkitys jää helposti utuiseksi
  • yksittäiset henkilöt ja tiimit voivat joskus kokea olevansa keskussuunnitelman koneellisia toteuttaja ja niinpä motivaatio pitää joskus rakentaa melko tiiviin esimies-alais suhteen varaan

Tämä suunnitelmalliseen toteuttamiseen orientoitunut organisaatio on luonnostaan tehokas ja se osaa tehdä toteuttamisen tehokkuuteen ja toteutustapaan kohdistuvaa innovointia. Tämä on se kilpailutekijä, joka on siivittänyt Nokian maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi.  

Mutta yrityskulttuuri, joka on hyvä yhteen asiaan, ei aina sovellu toiseen. Nokia aloitti uuden ohjelmistot (”Services and SW”) liiketoiminnan siirtämällä suuren joukon henkilöitä ja korkeinta johtoa matkaviestimet (”Devices”) liiketoimintayksiköstä uuteen aloittavaan divisioonaan. Mukana kulki myös tapa toimia ja käsitellä henkilöstöä. Täsmällinen, tuhansien ihmisten hyvään organisointiin perustuva toteutustehokkuus ei ollut ohjelmistot liiketoiminta-alueen tärkein kilpailutekijä – muita tärkeämpiä asioita olisi pitänyt ottaa huomioon. Ja niinpä nyt ollaan tilanteessa jossa Nokia:n OVI palvelun kävijämäärä on kaukana tyydyttävästä - palvelut eivät vedä asiakkaita. Monet suomalaiset internet palvelut ovat suositumpia.

Vaikka Nokia:n henkilöstöstä vain osa (noin 20%) on enää Suomessa tarvitsee Nokia silti edelleen meitä suomalaisia. Meillä suomalaisilla on internet osaamista ja Nokia tarvitsee meidän apuamme.

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kansankapitalismi on ihanaa, osa 2

WinCapitaan sijoitti noin 10 000 suomalaista. Näistä harva tulee esiin omalla nimellään.

Nettipokerissa kaikki tuntemani kaverit tuntuvat voittavan, mutta jostain syystä pelivelat aiheuttavat ongelmia jopa asuntovelallisille.

Eräs taksikuski, joka käy kanssani salilla usein samaan aikaan, kertoi kertoi kuinka joku epäonninen kyyditty oli hävinnyt sijoittamaansa rahastoon noin 70 %.

Epäonnistuineita nettipokerin pelaajia, WinCapitan sijoittajia ja rahansa menettäneitä kansankapitalisteja voi kutsua hiljaiseksi evidenssiksi; se vain on siellä jossain tilastoissa, mutta harvoin siitä kuulee.

Suomessa hiljainen evidenssi harvoin tulee selvinpäin esiin, joten en ole kateellinen taksikuskeille, jotka joutuvat klo. 4 sunnuntaina aamulla antamaan terapiaa epäonnistuneille nettipokeripelaajille ja pörssihaille.

Maailma kuitenkin yllättäen muuttuu heti maanantaina aamupäivällä, kun krapula on kärsitty ja töissä skarpataan. Samaan aikaan voi myös lukea niistä sankareista, jotka ovat onnistuneet rikastumaan miljönääreiksi viimeisen 10 vuoden aikana ja vieläpä oikeaoppisella kansankapitalistisella sijoitusstrategialla.

Siis täh..??

Osakesijoittamisessa on varmaankin kyse unelmista, toivosta ja sosiaalisesta statuksesta. Se hiljainen evidenssi, joka unohtuu sunnuntain krapulaan, voi olla ikävää luettevaa meille ihmisille, jotka haluamme olla aina optimisteja. Itsetutkiskelu (ja täten myös omista virheistä oppiminen) on raskasta ja pörssitappioista kertominen eivät nosta sosiaalistastatusta työpaikan kaveriporukassa. Siksi ikävistä asioista kannattaa olla hiljaa ja mielummin kuunnella niitä, joilla on jotain kivaa kerrottavaa.

Hiljainen evidenssi jää taksikuskeille ja tilastoihin...

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko autoteollisuus kriisin jälkeen entisensä?

Saisiko olla persoonallinen sähköauto?

GM on ajautunut konkurssiin. Takana on moni moka alkaen vääristä mallivalikoimista kilpailijoita korkeampaan kustannustasoon.

Samalla sähköauto ottaa ensimmäisiä askeliaan. Kuvassa näkyvän Tesla roadsterin lisäksi on muitakin projekteja. Minusta kiinnostava kysymys on johtaako sähköauton nousu myös perinteisten "Big Motor" -autoimperiumien tuhoon? Jos auto toimii sähköllä on valmiin kokonaisuuden aikaansaaminen helpompaa kuin bensalla toimivalla autolla. Investoinnit infrastruktuuriin on vähäisempää. Sähkömoottori, akut, ohjauselektroniikka on bensakoneeseen ja vaihteistoon verrattuna huomattavasti helpommin hankittavissa myös pienemmille pajoille.

Joitakin oireita ehkä jo näkyy, esim Local motors.

Onko kuluttajan toive halpa ja pieni ajajan personaa ilmentävä sähköauto lähinnä kaupunkiliikenteeseen? Jos cool autoissa ei enää tarkoita hevosvoimia ja tunnettua luksusbrändiä vaan itse tunattua designia?

Entä akkujen latausinfrastruktuuri? Jos siinä on eroja maiden välillä tämä syö väkisinkin autotehtaiden suuruuden ekonomiaa.Veikkaan että autoteollisuutta on kohtaamassa jotakin suurempaa kuin pelkän taantuman. Jos tuotteen käyttötarkoitus ja käyttötavat muuttuvat radikaalisti vanhat pelurit yleensä putoavat kelkasta koska eivät osaa mukautua uuteen tilanteeseen, vaan myyvät edelleen vanhantyylisiä tuotteita vanhoihin tarpeisiin.

Tällä hetkellä en siis sijoittaisi autoteollisuuteen....

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastot toukokuussa

Suomalaisten hedgerahastojen toukokuun kehityksen päivitys on viipynyt johtuen vaikeuksista rahastojen päivitysaikataulujen ja tiedonlähteen kanssa.

Mutta jotta päästään alkuun, esitän kuitenkin alustavan taulukon eli sen jossa on kuunvaihteen arvot vain niistä rahastoista, jotka päivittyvät joka päivä.
Katsotaan, saako tiedonlähteestäni myös sellaisen taulukon jossa olisi mukana myöhemmin päivittyneet rahastot kuten Avenir , 3C Edge, Estlander jne.
 

Rahasto
1.6.2009
1 kk
 
VA
 
Nordea Fixed Income Hedge
6.65
5.20
%
19.75
%
UBView
76.91
3.19
%
18.58
%
OKO-Equity Hedge A
109.97
8.42
%
17.36
%
AJ Value Hedge
9.66
3.87
%
15.00
%
UBWave
60.09
5.09
%
12.40
%
ICECAPITAL Alternative Beta
96.62
3.51
%
9.56
%
Avenir
1 664.59
0.00
%
6.84
%
eQ Active Hedge 1 K
10.52
0.00
%
5.74
%
Aventum Pension
119.34
0.87
%
5.41
%
ICECAPITAL Virgin Beta B
83.92
0.79
%
4.42
%
Eliksir Kasvu
1.18
2.33
%
3.89
%
Nordea European Equity Hedge
12.23
0.75
%
3.72
%
SEB Räntehedge Alpha
10.56
-0.07
%
3.60
%
Aventum Summa
90.66
0.64
%
2.04
%
OKO-Alpha A
98.78
-0.27
%
1.86
%
FIM Maltti K
9.83
0.00
%
0.61
%
Abacus Kasvu
25.02
0.22
%
-0.23
%
FIM MultiHedge
8.86
0.00
%
-0.78
%
OKO-Macro B
10.11
0.40
%
-0.88
%
Estlander & Rönnlund Global XL B
1 068.93
1.82
%
-1.63
%
3C Alpha
94.29
-0.07
%
-1.70
%
3C Edge Kasvu
136.50
0.22
%
-2.32
%
Eufex Hedge Kasvu
97.60
0.71
%
-9.79
%

 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Sanoilla hallitsemista

Ilmaisut “bullerot panikoivat” ja “ääliöralli” ovat talousmediasta ja keskustelupalstoilta tuttuja ilmaisuja.

Viestintä on sosiaalista toimintaa, jossa kerrotaan sekä itsestään että yritetään vaikuttaa toisiin. Talousviestinnässä tämä tulee korostetusti esille. Alussa mainittujen sanojen käyttämisellä pyritään luomaan itselle (tyhjästä) asiantuntija-asema muihin markkinatoimijoihin verrattuna.

Koko nykyisen suhdannekäänteen ajan erilaiset itsensä guruksi ylentäneet ovat esittäneet viikottain tämän tapaisia arvioita: nousee - laskee - nousee - laskee. Eikä tässä vielä kylliksi, vaan ääliörallin englanninkielinen muoto näyttää kelpaavan kansainvälisesti hyvinkin tunnetuille henkilöille.

Mielestäni talousmedian on korkea aika omaksua puukkojunkkari Antti Rannanjärven ensimmäinen maksiimi: Ei kukaan oo mikään.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Tämänkertainen listan päivitys oli tavallisen tylsä siinä mielessä, että mallisalkkuun ei tullut muutoksia. Toisaalta salkun arvo vertailuindeksiin nähden kasvoi uuteen ennätykseen (aloitus 29.8.2006 100 pistettä): OMXH25-indeksisalkun pisteluku on nyt 64.66 ja listan mallisalkun pisteluku 125.55. Eroa on siis nyt 94.18% mallisalkun hyväksi.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Metsä- ja teknologiateollisuus

Puukaupasta ja metsäteollisuudesta keskustelen päivittäin alan ihmisten kanssa. Tehtailla ei mene hyvin. Moni vastaa puhelimeen "olen lomautettuna ja tätä jatkuu vielä lomien jälkeen".

Alan kokonaiskuvaa voisimme täydentää Puu- ja Bioenergiamessuilla 2. - 4.9.2009. Tästä tulee mieleen ajatus "sotakirjeenvaihtajien" lähettämisestä messuille. Piksun kannattaisi keskittää voimia tärkeiden messujen tai tapahtumien seuraamiseen. Näin syntyisi monipuolista dokumenttia teollisuuden muutosprosesseista.

Sijoitusmessuiltahan jo tehtiin raporttia. Samaa auteenttista ja ajankohtaista pitää vain saada lisää.

Raportointia pitäisi siirtää enemmän kentäälle ja päästä kosketukseen ihmisten kanssa, jotka elävät läpi talouskriisin vaikutuksia reaalitaloudessa. Pörssin käppyrät antavat tärkeää tietoa trendeistä, mutta sen rinnalle tarvitaan tarkempaa kuvausta emotioista. Miltä tuntuu, kun tehtaan ovet suljetaan - lopullisesti. Taloutta ei voi ymmärtää vain numeroiden kautta. Veisikö tämä raportointia Talouselämän Seiskan suuntaan?

2008 Suomi osti puuta Venäjältä 20 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna puuvarastot ovat täynnä ja korjuuketjut joutuvat OP-rahoituksen takapihalla, josta niitä voi käydä ostamassa, jos on ylimääräistä rahaa osakekaupoista.

Reijo Lahtonen tietää, millaista on olla koneyrittäjä näinä aikoina. Asema on kuin torpparina Täällä Pohjan Tähden Alla. Saisiko Reijolta kirjoituksen Piksuun?

Ponssen asema teknologiayritystemme joukossa on mielenkiintoinen. Korjuuketjujen valmistajat elävät vaikeita aikoja, mutta uskoa tulevaisuuteen on yhä jäljellä. Yritys avasi 2500 neliön huoltokeskuksen Kouvolassa tammikuussa 2009, joka työllistää 15 henkilöä ja palvelee 300 metsäkoneyrittäjää Kaakkois-Suomessa, jossa Ponsella on korkea markkinaosuus. 

Metsäkoneiden omistajat ja valmistajat elävät nyt erittäin kovia aikoja. Korjuuketjut ovat yhä raskaasti vekseli- tai velkavetoisia ja kotimaisten hakkuiden raju väheneminen 2009 tyrehdyttää kassavirran. Kohta metsäkoneita on pankinjohtajilla yli arkitarpeen. Tästä vuodesta tulee vedenjakaja, metsähommat tulevat vääjäämättä vähenemään: luisumme kymmenessä vuodessa alamäkeä 1990-tasolle.

Suurten metsäyhtiöiden asetelmat ovat koko lailla sekaisin. Suomi on metsien osalta luotava uudelleen. Pöyryn taannoinen analyysi oli tyhjentävä: tehtaiden sulkemista on pakko jatkaa.

Sahojen ja mekaanisen metsäteollisuuden ongelmana on, että suomalaiset ovat muuttuneet marginaalitoimittajiksi kuusta käyttävässä Keski-Euroopassa. Eurooppa on kohta sahatavaran suhteen omavarainen.

Sahureiden mäntypuu on vietävä Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Koko entinen asetelma menee lähivuosina uusiksi. Ahdinkoa lisää kapasiteetin vähentämistarve, jollei puusta opita tekemään jotain muuta. Suurin osa eli 75 % sahatavarasta menee kuitenkin rakentamiseen, joten jos Eurooppa rakentaa ja korjaa säästeliäästi, ei sirkkeleitä tarvitse pyörittää.

Suomalaisen paperin suuraika on mennyttä. Venäjä on tulevaisuuden mahdollisuus, jos siirrämme tehtaat sinne. Suomesta hekään eivät osta kuin marginaalieriä. Ehkä metsäyrityksemme selviävät, mutta vain jos tehtaat ovat Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Metlassa on tutkittu paperin, sellun ja sahatavaran tulevaisuutta. Ennusteet viittaavat kotimaisen kapasiteetin karsimistarpeeseen. Puuenergia voi tuoda pientä lohtua, mutta onhan surkeaa, jos hienointa tukkipuuta pitää laittaa tuhannen päreiksi ja pannuun poltettavaksi, kun muuta käyttöä ei ole.

Konepajateollisuutemme, jota teknologiateollisuudeksikin kutsutaan, joudutaan organisoimaan uusiksi, koska osa siitä nojaa suomalaiseen metsään. Edessä on pitkä ja kuoppainen tie ennen kuin rautakourat löytävä uuden "puujalan".

Puutin ja puutullit on sivuseikka, joka innoittaa sontakärrien perässä kulkevia poliitikkoja [jotta kärpäset eivät niitä ahdistelisi]. Karvisen lausahdus, että "vaikka saisimme puut ilmaiseksi alan ongelmat eivät oikene" kertoo, miten syvälle metsäala ui.

Metsäteollisuutemme on teho-osastolla ja korisee henkitoreissaan. Alaa läheltä seuraavat ruumiinvalvojat ovat shokissa. Vihreällä kullalla on niin pitkät perinteet maassamme, ettei kukaan toivo metsäsektorilla kuolemaa. Miten maakuntien miehet ja naiset pärjäävät, jos agribisnes ei tuota sentin senttiä ilman tukiaisia ja metsäkin pettää?

Oikeastaan Kekkosen kuolema oli vähäisempi ongelma, koska presidenttejä pieneen maahan aina löytyy jostain, mutta uutta teollista liiketoimintaa on vaikeampi luoda.

Nokia on 1990-luvun ihme. Metsäteollisuutemme pelastuminen olisi Ihme 2.0, mutta kuka kertoo, miten tikusta tehdään hynää huomisen Suomessa?

Lyhyen tähtäyksen lohtuna on, että paperivarastot ovat tyhjentyneet. Sama näkyy myös sahoilla. Varastot on myyty alta pois pilkkahinnalla. Nyt hinnat ovat lievässä nousussa, mutta varastoissa ei enää ole mitä myydä. Tehtaita joudutaan vähitellen käynnistämään ja uutta tehdään kalliista puusta. Vähitellen syntyy tilaa uudelle tekemiselle.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Roskapuheet lisääntyvät aikojen kovetessa

Eräässä talousmediassa kauhisteltiin nykyistä tilannetta. Yksityiset ihmiset mokomat omistavat itse asuntoja. Tämä on vaarallista, sillä omistaminen täytyy keskittää ammattilaisille.

Uhka on kuitenkin suhteellisen helppo torjua. Suomalaisilta tuulipukubulleroilta maamme asuntokanta on pikaisesti siirrettävä amerikkalaisten investointipankkien haltuun. Tulee joku tolkku menoon, kun ovat ammattimiehet asialla.

Seuraava uutinen samassa lehdessä oli jo astetta vakavampi. Syksyllä uhkaa ankara asuntopula. Tämä on paha juttu, sillä talvet ovat Suomessa siksi kylmiä, että katto pitää saada pään päälle.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Konecranes ollut kolmen kuukauden aikana aina kolmella listalla 10 parhaan joukossa.

Nousussa:

-Wärtsilä, Sampo, Nordic Aluminium, Orion, Ponsse, Capman, Nokia, Fiskars, TeliaSonera ja Marimekko

Laskussa:

-Rautaruukki, Cramo, Neste Oil, Uponor, Ramirent, Ixonos, Keskisuomalainen ja Talentum

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Mikä stressitesti???

Finanssivalvonta olettaa 4.6.2009 esitetyssä stressitestissä seuraavaa:

"Valitun stressiskenaarion mukaan kuluvan vuoden BKT laskisi 8 %, asuntojen hinnat 22 % ja pörssikurssit 44 % (ks. taulukko tiedotteen lopussa). Hintakehitys olisi deflatorinen ja lyhyet korot olisivat koko kolmen vuoden tarkasteluajanjakson hyvin matalat. Pankkien riskinkantokykyä arvioitiin myös Suomen Pankin keväällä julkaiseman perusennusteen pohjalta. Sen mukaan BKT supistuu kuluvana vuonna 5 %, ensi vuonna 1,1 % ja kääntyy 1,5 %:n kasvuun vuonna 2011."

Mikä pankkien stressitesti on sellainen, jossa esim. inlfaation ja täten myös korkojen räjähdysmäinen kasvu on jätetty pois laskuista???

Stressitestissä tulisi olettaa pahin mahdollinen skenaario mitä vain voi tapahtua!!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Elpymisen merkkejä, Osa 3

Osakemarkkinoilla on nyt nähty miltei 3 kk kestänyt nousu. Nousun vahvimmat selittäjät ovat olleet alhainen korkotaso ja merkit talouden käänteestä. Näistä ensimmäinen on antanut tukea osakkeiden korkealle arvostustasolle, kun taas jälkimmäinen on varmaankin vaikuttanut positiivisesti sijoittajasentimenttiin.

Onko osakemarkkinoiden arvostustaso sitten järkevä? Oman näkemykseni mukaan tämä ei todellakaan ole tilanne ja viimeisen 3 kuukauden aikana tuulitakkeihin on puhallettu litrakaupalla ilmaa.Uskon edelleenkin, kuten tämän artikkelisarjan alussa, että talous kääntyy julkisen sektorin elvytyksen avulla nousuun, mutta se ei välttämättä tarkoita, että osakkeiden arvot nousevat. Elvytykseen käytetyt rahat pitää aina joskus maksaa takaisin ja tämä on asia, joka on väistämätöntä. Näen osakemarkkinoiden kehitykselle monia negatiivisiä tekijöitä, joista ensimmäiset perustuvat yritysten tuloksien ennennäkemättömään ja räjähdysmäiseen romahtamiseen (täältä näet graafin). Tästä seuraa kaksi negatiivista johtopäätöstä:

(1) Tänä vuonna oli vielä ok osingot, mutta ensi vuonna ei ole paljoa mistä maksaa. Tämä taas tulee vaikuttamaan negatiivisesti sentimettiin ja hyvin mahdollisesti alentaa osakkeiden arvostustasoja.

(2) Yritysten tulostaso on menettänyt persistenssin ja edelliselle tasolle ei tulla palaamaan pitkään aikaan. Täten myös pidän Shillerin liukuvaa P/E lukua harhaanjohtavana, koska se kuvaa mennyttä aikaa.On vaikea sanoa mille tasolle yritysten tulokset stabilisoituvat, kun kasvu lähtee käyntiin, mutta hyvin todennäköisesti taso ei ole lähelläkään sitä, johon totuttiin ennen vuotta 2008. Viimeisen nouskauden aikana esim. USA alensi veroja ja kulutti rahaa, ja täten otti myös velkaa.Suhdannepolitiika oli siis expansiivista täysin väärässä kohtaa. Lisäksi amerikkalaiset kuluttajat ovat eläneet veleksi viimeiset parikymmentä vuotta, joka ei todennäköisesti enään jatku. Seuraavan nousukauden aikana tämän maailman suurimman talouden tilanne tulee olemaan aivan erilainen, koska tällä kertaa, toisin kuin edellisillä kerralla, sen on pakko maksaa velkaa jo pois (tässä graafi USAn velan kasvusta)... Jossainhan menee raja??

***

Huonon tulostason lisäksi inflaatio tulee todennäköisesti nousemaan ja se myös nostaa korkoja.1930-luvulla USAssa koettiin kaksi erinäistä taantumaa, joiden välissä oli kasvun kausi vuosina 1933-1936, mutta kasvu menetti merkityksensä inflaation vuoksi. Shillerin tekemästä aineistosta voidaan myös havaita, että korkotason ollessa korkea osakkeiden arvostustaso on matala ja toisinpäin. Tällä hetkellä pitkät korot ovat itseasiassa historiallisen alhaisella tasolla, joten laskuvaraa on niukasti, mutta nousuvaraa sitäkin enemmän. Korkojen noustessa osakkeet eivät todennäköisesti tule millään kestämään nykyistä arvostustasoa.

Milloin sitten inflaatio lähtee käyntiin vai onko keskuspankkien rahan painaminen ilmainen lounas?

Tässä kohtaa kyse on rahan kiertonopeudesta, joka vastaa rahan tarvetta, ja vaikuttaa inflaatioon kvantiteettiteorian perusteella seuraavasti:

inflaatio =  + rahan kasvu + rahan kiertonopeuden kasvu - tuotannon kasvu

Jos uusi painettu raha (vastaa rahan kasvua) pidetään (vastaa rahan kiertonopeuden laskemista), rahan kasvun vaikutus inflaatioon neutralisoituu. Inflaatio lähtee kuitenkin nosuun, kun rahat otetaan tyynyjen alta pois ja laitetaan kiertoon. Maailman historiassa on ollut enennekin aikoja jolloin rahaa on ensin painettu, mutta inflaatio on tullut vasta myöhemmin. Esimerkkinä on Saksan ensimmäisen maailmansodan sotatoimien rahoittaminen rahan painamisella ja jälkikäteen koettu hyperinflaatio. Kysymys vain kuuluu, milloin rahat laitetaan kiertoon?? Siksi nykyinen osakkeiden arvostustaso perustuu epärealistisiin odotuksiin inflaatiosta!!

***

On vaikeaa sanoa tuleeko tästä pitkä konsolidaatiovaihe vai laskevatko osakkeiden hinnat tehden arvostustason jälleen houkuttelevammaksi. En kuitenkaan liian ruusuista tulevaisuuden kuvaa osakkeiden tulevaisuuden arvoista tekisi ja varautuisin reippaasti huonoonkin skenaarioon.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Järkeä tuotekehitystukeen

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä - jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta...

Käyttäjän J.Vahe kuva

Seppo Sinisaari kuukauden Piksulaiseksi!

Piksu tarjoaa tietoa sekä kansainvälisistä että kotimaisista sijoituskohteista.

Jälkimmäisestä on mainittava Piksun luetuimpiin kuuluvat KTM Seppo Sinisaaren ylläpitämät kolme Sergion listaa, joissa on mukana tietoja mm. osingoista, ROE / PB -luvuista ja henkilöstöoptioista.

Toivotan onnea Piksun perustajiin kuuluvalle Sepolle ja lukijoille mielenkiintoisia hetkiä listojen parissa!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kansainvälinen hajauttaminen

Suomalainen media, sijoitusgurut ja kansankapitalistit antavat sijoittajille uskottavan kuvan siitä, että kansanvälinen hajauttaminen on hyödytöntä. Kv-hajauttamisen hyödyttömyyttä perustellaan pääosin kolmella eri tavalla:

-->Suomalaiset osakkeet ovat tuottaneet poikkeuksellisen hyvin.

-->Hajauttaminen ei auta, koska kriisien aikaan eri osakemarkkinoiden korrelaatiot ampuvat, ja mistään markkinasta ei saa suojaa.

-->Kerrotaan esimerkeistä, joissa kv-hajauttaminen on ollut hyödytöntä, koska se on tuottanut huonosti tai ei ole tuottanut tarpeeksi hyvin.

 

Näistä perusteistä ensimmäinen perustuu illuusioon ”hyvä jatkuu aina.” Suomen talouden ja osakemarkkinoiden positiivista kehitystä selittää moni yllättävä ja odottamaton tapahtuma (ne eivät siis ole itsestään selvyyksiä ja toistu aina uudelleen). Lähi historian kannalta merkittävin tällainen tekijä on Nokian nousu ja menestys. Toinen on 2000-luvulla tapahtunut investointihyödykebuumi, joka nostatti konepajayritysten tuloksia ja täten myös niiden osakkeiden arvoja. Ei ole mahdotonta, että tällaisia positiivisia yllätyksiä tapahtuisi uudelleen, mutta on epärealistista perustaa positiivinen kuva suomalaisten osakkeiden ylivertaisuudesta tällaisen historian valossa, ja väittäisin, että suomisijoittajat ovat aivan liian ylioptimistisia.

Toinen peruste on olennainen, jos sijoitushorisontti on lähinnä kuukausi tai pari. Kriisien aikaan eri osakemarkkinoiden tuotot korreloivat voimakkaammin keskenään ja sille ei voi mitään. Jos kuitenkin olet pitkän ajan sijoittaja ja säätäjä (joita kansankapitalistithan ehdottomasti ovat), miksi tarvitsee katsoa lyhyen ajan tuottoja? Olennaisempaa on huomioida, että eri kriisien jälkeen eri maat ovat selviytyneet nopeammin ja toiset taas ovat jääneet rämpimään pidemmäksi aikaa. 1930-luvulla esim. Japanin talous nousi nopeasti, kun taas USAn taloudella oli vaikea vuosikymmen (tätä harvoin tuodaan USA painiotteisessa talousuutisoinnissa esiin). Japanin talous taas vuorostaan ei ole vieläkään selvinnyt 1990-luvun kolhuista. 1970-luvulla Isoa-Britanniaa kutsuttiin Euroopan sairaaksi mieheksi, kun sen talous oli vauhdikasta ennen viimeisintä finanssi kriisiä.

Näistä kolmanteen perusteeseen olennaisinta olisi, että talousjournalistit ymmärtäisivät, että hajauttamista lisäämällä pyritään vähentämään sijoituksen riskiä, mutta odotettu tuotto on aina painotettu keskiarvo yksittäisten sijoitusten odotetusta tuotosta. Hajauttamisella kuitenkin tuotto-riski suhde paranee ja siksi hajauttamista usein pidetäänkin ”ilmaisena lounaana.”

Suomisalkun pitäminen on kuin autolla ajamista lentomatkustamisen sijasta, koska näistä ensimmäinen tuntuu turvalliselta. Tosiasiassa näistä ensimmäinen on vaarallisempaa, mutta se vain tuntuu turvallisemmalta.

Onko siis kansainvälinen hajauttaminen kannattavaa? Vastaus on toki ei, koska suomalainen talousmedia hyötyy enemmän spekulatiivisesta maniasta, joka on isänmaallista.

Vai voitteko kuvitella suomalaisen talouslehden kolumnistin kertovan mitkä kiinalaiset osakkeet olisivat halpoja? Voidaan siis olettaa, että on helpompaa hehkuttaa kotimaisia osakkeita ja tarjota niistä analyysia.

Tätä kansankapitalismin ilosanomaa varten on jopa palkattu erinäisiä agitaattoreita, jotka lupaavat kaikkea hyvää maan ja taivaan väliltä, kunhan vain sijoitat suomalaisiin osakkeisiin ja ANALYSOIT niitä (sitten olisi tietenkin vielä hyviä kirjoja ja analyyseja tarjolla, joita voisit ostaa). Kysymys kuitenkin on, että hyötyykö tästä analyysista lopulta sijoittaja vai analyysin ja informaation tuottaja?

 

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Maailmantaloutta kohentamassa

Eurovaalipaneeleissa kysytään jatkuvasti mitä pitäisi tehdä maailmantaloudelle. Meppiehdokas yrittää sitten minuutissa omat lääkkeensä. Jokainen heittää peliin jotain. Itse olen vastannut kolmella kärjellä.

Ekaksi, elvytys on laastari, tekohengitystä, sillä pidetään talouden pyöriä pyörimässä. Tai ainakin joillain aloilla, kuten rakentaminen ja erilaiset infrastruktuurihankkeet, tiet, rautatiet. Koko elvytyskysymys ei oikeastaan ole tulevien meppien päätettävissä, mutta koska vaalikimaroissa on kaikkeen oltava mielipide, niin tähänkin. Elvytystä tehdään pääosin kansallisten hallitusten toimesta, mutta unionissa voidaan kaveria jeesata - vaikka lähes kaikki taitavat joutua lainanottoon itsekin. EU hyväksyi myös yhteisen elvytyspaketin, suurelta energia-alalle. Siitä infoa löytyy täältä:

http://www.europarl.europa.eu/news/expert/infopress_page/034-55118-124-0...

Toiseksi, pankki- ja luototustoimintaan on saatava luottamusta. Siksi toimintaa on alettava paremmin säädellä, esimerkiksi vaatimalla enemmän avoimuutta sijoituksilta ja ketjuttamiselta. Parlamentti on jo hyväksynyt toimia tähänkin, mm. vakavaraisuusdirektiviin, vakuutusalojen säätely-direktiivin, ja rajoja luottoluokituslaitoksille. Yksityiskohtiin en ole vielä perehtynyt, ja direktiivejä tuskin on alettu panna toimeen. Mutta ainakin lainsäädännön puolella asiassa ollaan edetty.

Kolmantena kohtana olen itse maininnut tulevaisuuden yritystoiminnan ja tutkimus- ja kehityspuolen edistämisen, jotta meillä on tulevaisuudessa mitä tuottaa, kaupata ja myydä. Tässä tulee kyseeseen yksi tärkeistä unionin toimialueista eli tutkimus- ja kehityspolitiikka.Uuden talousarvion mukaan unionin käyttää 11,8 mrd euroa ‘kilpailukyky, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan’. Tämä aihepiiri ei ole erikoisosaamisalaani, mutta on selvää, että jos haluamme talouslaman jälkeen olla mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa relevanttia toimijana, on unionilla oltava tuotteita ja palveluja, joita myydä muualle. Niitä taas ei useinkaan synny ilman merkittäviä investointeja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Ranskan presidentti Sarkozy ja Saksan liittokansleri Merkel kirjoittavat sunnuntaina ranskalaisessa Le Journal du Dimanchessa ja saksalaisessa Welt am Sonntagissa “vastustavansa ”byrokraattista Eurooppaa, joka noudattaa mekaanisesti pikkutarkkoja sääntöjä ja suhtautuu epäluuloisesti muutokseen”.– Vahva Eurooppa ei välttämättä aina merkitse lisää  valtaa Euroopan unionille, lisää eurooppalaista lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja.” (Lainaus poimittu Talousanomista.)

Tämäkin on hyvä muistaa silloin kun innokkaat mepit alkavat uudessa europarlamentissa miettimään keinoja talouden kohentamiseksi, puhumattakaan kun niitä miettivät innokkaat komission virkamiehet.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Aurinko paistaa tunnelin päässä

Makrotalouskatsaus kesäkuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Ostopääliköt ovat taas positiivisempia, tilauskanta on stabiloitunut, raaka-aineiden ja rahtien hinnat ovat pisristyneet. Monet asiat näyttävät hieman paremmilta kuin kuukausi sitten. Valoa todellakin näkyy tunnelin päässä - eikä se valo ole vastaan tuleva pikajuna vaan auringonpaiste. Mutta reaalitalouden nousu antaa odottaa itseään kiusallisen kauan - auringonpaiste näyttäisi olevan vuoden päässä.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat huolimatta viimeisten kuukausien aikana tapahtuneesta piristymisestä edelleen melko alhaisella tasolla. Kaikki ostopääliköiden odotuksia keräävät suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät nyt kuitenkin selvää paranemista.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on sekin jatkanut piristymistä vaikka onkin melko lailla pohjalukemissa. Työttömyys kasvaa, mutta kuluttajat luottavat mahdollisuuksiinsa selviytyä ja vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ovat jo monia kuukausia olleet horjumattoman yksimielisiä tilanteesta - talouden kasvu alkaa noin suurin piirtein vuoden kuluttua. Tämä näkemys on vain vahvistunut ja näkyy nyt käytännössä kaikkien valuuttojen korkokäyrän muodossa. Pörssikurssit seuraavat toisiaan käsi kädessä yhtä tahtia kautta maailman ja sama on sanottava korkomarkkinoista. Myös korkokäyrän muodot eri maissa ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Maailmantalous on nyt näiltäkin osin synkronoitumassa.

Pankkien välisen luotonnannon korot ovat normalisoituneet ja pankkikriisi on nyt ohi. Yritysten riskilainoista ei saa enää samanlaista kultaista preemiota kuin vielä muutama kuukausi sitten. Yritysten ja erityisesti pankkien selviämiseen luotetaan. Lainakorot ovat laskeneet parantaen samalla yritysten mahdollisuuksia tehdä voittoa osakkeenomistajille.

Reaalitalous

Teollisuuden tilauskanta on parantunut kuukauden takaisesta, mutta tuotannon lasku ei ole pysähtynyt kuin ehkä kenties niinsanotuissa BRIC (Brasilia, Russia, Intia, China) maissa ja Etelä-Koreassa. Talouselämän synkistelijät pelkäävät, että tapahtunut pörssikurssien nousu on ollut liihan voimakasta ja liian aikaista - reaalitalous ei vielä tue nousua. Nämä tuomiopäivän Tuomaat ovat oikeassa - talouselämän nousu ei ole vielä alkanut ja pörssikurssien nousu ei voi hidastumatta jatkaa samaa nousutrendiä ilman että välillä hengähdetään ja odotetaan että reaalitalous ehtii mukaan.

Raaka-aineieita, rahteja, pääomaa ja muita tuotannon tekijöitä saa hieman piristyneestä raaka-aineiden hintatasosta huolimatta nyt historiallisen halvalla. Toimintansa alhaisemman kysynnän vaatimalle tasolle supistaneiden yritysten on nyt mahdollisuus vuolla kultaa ja niinpä monet yritykset tekevät jo loppuvuodesta hyvää voittoa . Tämä koskee kuitenkin ainoastaan tuotantorakenteeltaan ketteriä yrityksiä ja toimialoja. Investointivaltaiset kiinteiden kustannusten painamat toimialat joutuvat häpeilemään ryvettyneitä lukujaan vielä pitkään. 

Sijoitusmarkkinat

Osakkeet ovat viimeisten kuukausien aikana nousseet nopeammin kuin juuri milloinkaan ja sijoittajilla on ollut hätä ehtiä mukaan. Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on hellittänyt ja sitä mittaava VIX indeksi on pudonnut lähemmäs normaalia. Luottamus talouteen ja markkinoihin on siis vahvistunut. Erityisen hyvin ovat selvinneet sellaiset alueet (Kiina, Intia,...), joissa talouden arvellaan kasvavan sekä raaka-aineiden tuottajat (Brasilia, Venäjä).

Reippain nousu näyttää toukokuussa hieman taituneen. Näin on laita erityisesti USA:ssa. Markkinat odottavat ilmeisesti ensimmäisiä positiivisia makrotalouslukuja ja tietoja siitä, että yritysten tuloksentekokunto on todella palautumassa. Monet sijoittajat haluavat nähdä konkreettista paranemista nyt käsillä olevien tulevaisuudenuskoisten odotusten tueksi.

Markkinoilla on paljon hyviä sijoituskohteita hamuavaa joutilasta rahaa. Yrityslainoista ei saa enää huippupreemiota. Missä on seuraava kohde - milloin voi turvalisesti sijoittaa osakkeisiin? Entä jos kesällä tulee rekyyli?  Näitä kysymyksiä sijoittajat pohtivat. Mikä on sinun vastauksesi?

Todellisuus on tarua ihmeellisempää ilmastoasioissa

Joskus on pilan päiten ehdotettu, että ainoa "kestävän kehityksen" mukainen tapa energian tuotantoon on puiden hiihtäminen, syntyvän tervan energiakäyttö ja puuhiilen kätkeminen maan alle. Nyt lehtikirjoituksista on ilmennyt, että eräs Uppsalan dosentti Lars Hylander on esittänyt tätä ja aivan tosissaan ilmakehä hiilidioksidin vähentämiseksi.

Dosentin mukaan puun hiiltäminen on kestävä tapa sitoa hiiltä sillä puuhiilen puoliutumisaika on 6000-7000 vuotta kun esimerkiksi metsä luovuttaa sitomansa hiilen jo 40-50 vuoden kuluttua.Tutkimukseen on saatu 5,8 miljoonan kruunun apuraha.

Käyttäjän J.Vahe kuva

(jippiii)

 

Kun tehdään rikos, ei ole mitään syytä hurrata. Tapahtuu vääryys ja jotkut kärsivät. Kun tulee tuomio, ei edelleenkään ole paljon syytä hurraamiseen. Korvauksia saadaan vain harvoin ja tuomio ei tee tehtyä rikosta ja sen seurauksia tekemättömiksi. Eurooppalainen oikeusjärjestelmä ei hae koston tapaista hyvitystä, jollaisia piirteitä usein katsotaan olevan amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä.

Silläkin uhalla, että eräs tietty rahoituksen professori jälleen paheksuu tuomion suuruutta, palautan mieliin eräitä asioita.

Kun arvopaperimarkkinoita koskevat rangaistussäännökset siirrettiin rikoslakiin 1999, rangaistuksia kovennettiin merkittävästi. Tämä tapahtui siis ennen IT-kuplaa. Listautumisanneissa on ollut niin monta ihmistä nostamassa erilaisia palkkioita, että kyllä sekaan on mahtunut joku juristin planttukin - todennäköisesti useita.

Lakeja ei säädetä hetkessä, vaan prosessi on lausuntoineen pitkä, monivaiheinen - ja julkinen. Lakeja harvoin edes keksitään yksistään Suomessa, vaan niillä on ulkomaisia esikuvia. Kyseisessä tapauksessa suomalaisessa valmisteluvaiheessa olisi voinut tutustua vaikkapa amerikkalaiseen malliin - vuodelta 1933!

Rikoslain 51 luku 2 pykälä määrää esim. törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä vähintään 4 kuukautta ja enintään 4 vuotta vankeutta. Kirjanpitorikosten rangaistavuudesta on rikoslaissa määrätty jo aiemmin 30 luvussa.

Kun tässä maassa on ainakin tähän asti yleisesti uskottu ainakin rikoslain olevan ihan vakavasti otettavaa tekstiä, kyllä kai se jumalauta koskee myös rikoslain viimeistä lukua siinä kuin esim. törkeä varkaus, jossa on aivan sama rangaistusasteikko.

Miksi tuomiot tulevat vasta nyt? Koska talousrikosten poliisitutkinta, syyteharkinta, syytteen nostaminen, puolustus (!) ja tuomio- sekä rangaistusharkinta vievät kaikki aikaa. Epäilemättä nytkin ainakin yritetään valittaa KKO:oon.

Ja lopuksi pieni kommentti eräälle tietylle rahoituksen professorille, joka edellisessä tapauksessa sääli tuomittuja monimiljonäärejä "löysässä hirressä roikkumisesta lähes yhdeksän vuoden ajan"

Tunnustamalla ja tuomioon tyytymällä selviää nopeammin.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kotiinpäin vetoa - buy american act

Sain hiljattain sähköpostin Suurelta Amerikkalaiselta Asiakkaalta (SAA). Siinä todettiin että kuten tunnettua setä Samuli tukee julkisia rakennushankkeita 25%:lla. Ehtona on että projekteissa käytetään amerikkalaista alkuperää olevia raaka-aineita ja laitteita.

Seuraavaksi kysyttiin tietenkin onko tuotteenne valmistettu USA:ssa, ja jos ei ole, niin mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiantilan korjaamiseksi.... vaihtoehtoisia kotimaisia  toimittajiahan SAA:lla on kyllä tiedossa.

Hiki helmeili jo Homo Economicuksen otsanahalla - tuotantokejun siirto jenkkeihin , siinä paloi kesälomat.

Onneksi talosta löytyy asiantuntijoita. Muutama puhelinsoittoa myöhemmin Homo Economicus voi huokaista helpotuksesta. Suomi (ja muut EU-maat) ovat ns. "designated country" - eli samanarvoisia USA:n kanssa alkuperämaina.

Onneksi ko elektroniikkatuotteen valmistusta ei ole siirretty Kiinaan halvempien kustannusten toivossa. Silloin olisi käynyt huonosti.

Toisaalta myös Kiinassa osataan jo vaatia kotimaisuutta. Eli "oikeaa" valmistusmaata ei taida enää olla.

Tätä se protektionismi teettää: Pitäisi olla valmistusta useassa maassa, mistä seuraa lisäkustannuksia. Nämä siirtyvät hintoihin. Asiakas häviää.

Suuret yritykset voivat tätä peliä vielä pelata volyymituotteillaan. Pienet älköön vaivautuko. Tästä seuraa kehityksen hiipuminen - todelliset uutuudethan harvoin tulevat suuryrityksistä. Asiakas häviää taas.

Valmistusmaiden valinta on tullut entistä vaikeammaksi. Be carefull out there...

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Liian vanha töihin?

 Eräs viime vuosien merkillisimmistä ja selittämättömimmistä ilmiöistä on ollut työnantajien suunnaton into hankkiutua kaikin mahdollisin keinoin eroon vanhemmista työntekijöistään.

Monien eri alojen työehtosopimuksissa olevien irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten mukaan pitäisi vasta taloon tulleet usein itse asiassa asettaa irtisanomisjärjestyksessä ensimmäisiksi ja kauemmin olleet viimeisiksi, mutta nyt asia on usein kääntynyt täysin päälaelleen.

Työn perusteellisesti oppineet, työantajan tavoitteet sisäistäneet, ammattitaitoiset ja todellisen vastuun  ottamiseen vuosikymmenien mittaan kasvaneet työntekijät halutaan nyt potkaista ensimmäisinä ulos ja vasta työtä opettelevat ja vastuullisen aikuisen roolia vasta harjoittelevat nuoret halutaan pitää talossa.

Tekniikka on muuttunut niin rajusti, että on toki aloja, joissa nuorilla on selvä etu uuden tekniikan paremman hallitsemisen ja paremmin opiskelumotivaation kautta, mutta kaikilla aloilla ei suinkaan tällaista tilannetta ole.

Tuntuukin, että kyse on myös muoti-ilmiöistä, joka leviää etenkin erilaisten johtamiskoulutusten kautta, kuten niin monet aikaisemmatkin talouden muoti-ilmiöt. 

Voisi  jopa epäillä, että eräät muodikkaat talousalan gurut ovat tarkastelleet yritysten kehitystä joillakin hyvin muodikkailla ja rajussa muutostilanteessa olevilla aloilla ja todenneet, että vanhemmat työntekijät voivat olla taakka tällaisissa muutostilanteissa, mikä on varmasti aivan totta.

Erityisesti talousviisauden helmasyntinä kuitenkin on, että maassa voi olla vain yksi totuus kerrallaan. Tällainen ajattelu voi siis levitä myös sellaisille aloille, joissa itse asiassa kyseistä työtä tekemällä kertyvä ammattitaito ja eletyn elämän tuoma elämänviisaus ovatkin itse asiassa tärkeämpiä voimavaroja kuin nuoruus ja innokkuus.

Ikävä kyllä yrityksiin on samaan aikaan kertynyt ’johtamisen ammattilaisia’, jotka eivät itse asiassa edes omakohtaisesti tunne johtamansa yrityksen toimialan työskentelytapoja ja kyseisen työn asettamia vaatimuksia’ ja jotka samalla ovat muita herkemmin johtamisen muotivirtausten vietävissä. 

On toki varmasti aloja, joissa yritys voi menestyä entistä paremmin  väkeä nuorentamalla, mutta on aivan varmasti myös aloja, joissa yrityksiin kertyneen ammattitaidon ja osaamisen hävittäminen ei ole järkevää nimenomaan yrityksen itsensä kannalta. 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Sosiaalinen Media Tekee Läpimurron

LovisaSuomalaisena toivon, että Nokian OVI-palvelusta tulee menestys. OVI tuo sosiaalisen median myös valmistamiensa taskumattien ulottuville.

SoMe-osallistuminen ei enää edellytä pöytätietokoneen tai läppärin takana istumista. Pystymme tuottamaan entistä enemmän palveluja taskussa kulkevilla multimediavehkeillä.

Hyödynnän omissa tutkimuksissa ja kehitelmissäni Nokian E71 kännykkää, joka on pieni, litteä ja kulkee paidan taskussa. Tekstin lisäksi pystyn tuottamaan ja siirtämään palvelimille kuvia ja videota.

Ergonomisesti E71 ei ole sitä mitä kaipaan, mutta sillä voi silti tehdä pieniä ihmeitä. Täydellisiä työkaluja ei ole, kaikilla on etunsa ja haittansa.

Applen iPhonen multimediaominaisuudet paranevat ehkä tulevissa malleissa, mutta Nokia  sinnittelee takakaarteessa sitkeästi perässä. Älykännykkäpeli on vasta alkanut. Maaliin eivät tämän kisan osallistujat tule pitkään aikaan.

"Monelle suomalaiselle sosiaalinen media tarkoittaa yhä nettisivustoja, joilla nuoret surffailevat vapaa-aikanaan.Sosiaalisen median työkalut toimivat kuitenkin hyvin myös yrityskäytössä, kun tarkoituksena on tehostaa tiedon ja osaamisen hallintaa", kerrotaan hiljattain julkaistussa Wikimania-kirjassa.

Maailmanlaajuinen talouslama pakottaa suomalaisen teknologiateollisuuden systeemisiin muutoksiin. Tulevaisuuden asiakkaat ostavat entistä suurempia kokonaisuuksia, business-to-business rautakauppiaat joutuvat kehittämään elinkaaren läpi kehittyviä palveluja.

Kone Oyj on palvelujohtamisen malliyritys, joka tahkoaa hyvää tulosta myös huonoina aikoina. Ylläpito, huolto, laadussapitäminen, palvelujen kehittäminen vähentää investointilaman vaikutuksia. Ehkä uutta ei rakenneta pitkään aikaan, silloin Kone tienaa palveluilla.

Nokia tähtää samaan OVI-yhteisöllään ja silläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä, vaikka App Store otti näyttävän varaslähdön ja toimii suunnannäyttäjänä. App Storesta on jo ladattu miljardi sovellusta. Suurten lukujen laki kertoo, että "miljardi kertaa 10 euroa" on mahdoton kasa rahaa.

Kännykkäjättimme toimittaa tänä vuonna 400 000 uutta puhelinta. Jos jokainen näistä ja aikaisemmista käyttäjistä siirtyy OVI-palveluun ja ostavat sieltä lisäominaisuuksia ja palvelintilaa, kertyy näistä sievoinen summa rahaa.

Palvelustrategian siirtyminen vaatii yritykseltä kulttuuriin ja toimintatapojen muutosta.

Sosiaalinen media voi heti kättelyssä toimia "jumppasalina", jossa johto ja henkilökunta voivat avata ovia ja ikkunoita Eurooppaan ja maailmaan. Mutta, miksi teknologiateollisuutemme vitkastelee?

Mikä kulttuurissamme mättää ja tekee yrittäjistä ja yritysjohtajista umpimielisiä kyräilijöitä, jotka eivät uskalla tulla ihmisten pariin turisemaan?

Kärkipoliitikkomme bloggaavat ja osa politiikan parhaimmistosta keskustelee tavisten ja junttien kanssa, mutta yrityksissä viestintä taitaa olla vielä sulkakynän varassa.

Mikä motivoisi avoimeen innovointiin ja yhdessä kehittämiseen? Sitä tullaan tarvitsemaan ja paljon ennen kuin Suomi nousee reaalitalouden mutakuopasta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Murdoch ja median murros

Australialaissyntyinen mediamiljardööri Rupert Murdoch on kolmen vuoden välein lausunut internetistä peräti vastakkaiset näkemykset.

Keväällä 2006 Murdoch näki internetin luovana tuhoajana, joka panee perinteiset mediat polvilleen, mutta synnyttää tilalle uuden käyttäjäpolven, joka hyödyntää perinteistä mediaa vain omilla ehdoillaan - jos sittenkään.

Talouslama ja Murdochin oman konsernin heikko tulos on pannut miehen tarkistamaan käsityksiään. Nyt hän puhuu tilausmaksullisista nettilehdistä.

Murdochin uudelleenarviointiin on vaikea yhtyä. Etenkin englanninkielisessä maailmassa tulee aina olemaan suorastaan valtava ylitarjonta ihmisistä, jotka ovat valmiit tuottamaan pätevääkin tietoa ilmaiseksi julkisuuteen. Tästä pitää huolen esim. nykyinen korkea koulutustaso.

Toisaalta nettimediaa on halpa tehdä. Pois jäävät painatus- ja jakelukulut.

Loppulauseessani on ymmärrettävästi sekä ketunhäntä kainalossa että oma lehmä ojassa. Siitäkin huolimatta sanon, että internetissä toimii aivan riittävästi alansa tuntevia luku- ja kirjoitustaitoisia henkilöitä, jotka ovat kukin yksinään ja kaikki yhdessä tehneet tärkeän havainnon.

Ei ole mikään pakko aamukahvilla manailla aamulehden sisältöä, kun median sisältöä voi tehdä itse ja viesti hyvinkin saattaa tavoittaa juuri sen joukon, joka asiasta on eniten kiinnostunut.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit