Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuuden muutosjohtaja

 

- Herra muutosjohtaja, miksi olette tullut Turussa käymään?

- Turku on Suomen metsäteollisuuden merkittävimpiä keskuksia.

- Herra muutosjohtaja, mitä työhönne kuuluu?

- Tehtäväni on tutkia metsäteollisuuden tulevaisuuden visioita ja tehdä pitkän tähtäimen strategista suunnittelua.

- Herra muutosjohtaja, miksi olette peräkärryssä?

- Mielestäni tulevaisuuden visiot näkee parhaiten näin perästä päin. Onhan minulla itsellänikin aika iso perä.

- Herra muutosjohtaja, milloin aloitatte työnne?

- Tämä vuosi menee sitouttamis-, kannustin-, eroraha- ja kultainen kädenpuristus-neuvotteluissa, mutta ensi vuonna on tarkoitus aloittaa tulevaisuuden visiointi.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: Energiaa

Onko vanhassa vara parempi?

Homo Econimicus  yllyttää muitakin avartamaan sijoitushorisonttiaan. Helsingin pörssissä on kuten olen jo aikaisemmin todennut melko pieni valikoima yrityksiä ja toimialoja edustettuna. Yksi tällainen heikkous on energiasektori. Totta, meillä löytyy öljynjalostaja (Neste) ja tuotantoyhtiö (Fortum). Mutta perinteisiä öljy-yhtiöitä ei löydy ollenkaan. Eikä myöskään uusiutuvaa energiaa. Täytyy siis lähteä merta edemmäs kalaan.

 

Energiaa ihmiskunta tulee haluamaan aina. Tulevaisuuden tuotantotavoista voi esiintyä erimielisyysksiä. Kuinka kauan jatkuu öljyn ylivalta? Entä ydinvoima? Vai olisiko uusiutuva energia parempi valinta pitkään salkkuun? Mielenkiintoista on että öljyn hinta vaikuttaa samaan suuntaan kaikilla. Korkea öljyn hinta  näkyy tietenkin öljy-yhtiöiden tuloksessa, mutta samalla myös investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat kannattavammiksi.

Jo pohjoismaista löytyy vallinanvaraa:

Oslosta löytyy varsinaisten öljynporaajien: Statoilhydro:n  ja  Irakissa öljyä poraavan DNO international lisäksi lukuisia etsintään ja huoltoon liittyviä yrityksiä.

Uusituvia edustaa aurinkopaneelivalmistaja REC.

Tukholmassakin on jännitystä kaipaaville pieniä öljy-yhtiöitä: Lundin Petroleum ja PA resources

Köpiksestä taas löytyy tuulivoimayhtiö Vestas.

Vai onko uusituva oikea valinta?

Hieman kauempaa löytyvät toki Shell (Amsterdam, Lontoo) ja BP (Lontoo).

Saksasta löytyy aurinkovoimayhtiö Solarworld. Jne...

Näitä yhtiöitä vertailtaessa kannattaa muistaa että viime vuosi on kuluvaa vuotta parempi joten pitää tarkistaa mitkä kvartaalit ovat TTM-luvuissa mukana. Homo Economicuksen oma mielipide on että uusiutuvan energian yhtiöt ovat yliarvostettuja. Sijoittajat (jotka myös ovat ihmisiä) etsivät usein "seuraavaa suurta juttua". Kaikki tietävät että uusituva energia on kasvuala. Näistä yhtiöistä kannattaa siis maksaa paljon. Itse uskon että yllämainitutkin yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia - mutta vasta kun ala on vakiintunut. Tunnetun sanonnan mukaan yliarvioimme uutuuksien vaikutuksen lyhyellä tähtäimellä mutta aliarvioimme vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Markkinat kasvavat, mutta mikä teknologia voittaa? Tehdäänkö aurinkopanelit edelleen piistä vai voittaako matalamman hyötysuhteen mutta alemman valmistuskustannuksen polymeerikenno? En tiedä. Ei taida kukaan muukaan tietää. Kasvumahdollisuudet ovat siis isot, mutta niin ovat riskitkin.

Omaan salkkuuni on valikoitunut suurista öljy-yhtiöistä Shell vahvan kassavirran takia. Hieman jännitystä tuo Irakissa öljyä tuottava DNO international koska uskon että kaikkien intressissä Irakissakin lopulta on että kauppa käy. Kukin käyttäköön omaa logiikkaansa.

Käyttäjän Skiller kuva

Dialogi 2

 

Putte: Treidastiko tänään longilla?

Kalle: Pilkkii koetan pohjaongilla. Miten karhumarket näyttäytyy?

Putte: Härät typerästi käyttäytyy.

 

Kalle: Lama on jo ohi kokonaan, miten juututtiinkaan mokomaan.

Putte: Et oo vielä nähnyt pohjia, karhu juuri ottaa ohjia.

 

Kalle: Turha tässä olla arempi.

Putte: Onko ensi viikko parempi?

Kalle: Panen kapitaalin toimintaan.

Putte: Putit sopii lohen poimintaan.

 

Kalle: Työttömyys se nousee edelleen.

Putte: Stora näytti lisää vedelleen.

Kalle: Teollinen poistuu talous.

Putte: Missä järki, aatteen jalous?

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi nousuun lainsäädäntöä kehittämällä

Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet:

  • toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n vertailussa maailman parhaiten)
  • innovatiivienen yhteiskuntarakenne (OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisin)
  • ennustettava, avoin ja poliittista päätöksentekoa lukuunottamatta hyvin vähän korruptoitunut toimintatapa (harmaat vaalirahat ovat eräs ainoita yleisesti hyväksyttyjä korruption muotoja)
  • tasainenen tulonjako ja suuri keskiluokka

Olemme kuitenkin tämän laman yhteydessä joutuneet kovaan kouluun. Vanhat lääkkeet eivät enää kanna ja toipuminen lamasta on kiusallisen hidasta. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Olemme Euron myötä osa yhteisvaluutta-aluetta, jossa kilpailukyky täytyy saada aikaan muilla keinoin kuin rahan arvoa säätämällä. USA on eräs esimerkki yhteisvaluutta-alueen dynamiikasta, jossa viimeisten kymmenien vuosien aikana jotkin miljoonakaupungit ovat menettäneet puolet väestöstään samalla kun toiset ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Sisäisillä rakenteilla on siis suuri merkitys ja jatkossa vielä entistäkin suurempi.

Moni asia on meillä tehty hyvin - mutta mitä voisi tehdä paremmin?

Yhteiskunnan lainsäädäntö ja toimintatapa ovat minun mielestäni ne fundamentaaliset tekijät, jotka ratkaisevat sen miten yritykset ja yhteiskunta pärjäävät. Hyvää menestystä syntyy jos nämä ovat kunnossa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää yhteiskuntaa ja sen kilpailuasetelmaa niin perusteellisesti, että pystyy ehdottamaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Ehdotan tässä kuitenkin yhden, jonka uskon merkittävästi parantavan kilpailukykyämme:

  • Lainsäädäntöä ja varsinkin työlainsäädäntöä tulisi kehittää ottamaan paremmin huomioon mahdollisuus, että ihmisellä on enemmän kuin yksi työpaikka kerrallaan. Teemme parempaa ja luovempaa tulosta, jos sukkuloimme erilaisten tehtävien välillä ja työelämä voi hyvin tarjota paljon sitä samaa rikkautta, jota monet hakevat tällä hetkellä harrastusten ja yhteisöelämän paraista. "Yksi työpaikka ja yksi työtehtävä" ovat jäänne ajalta, jolloin työnantaja osti koko ihmisen "orjaksi" käyttöönsä tietyksi määräajaksi. Ajat ovat nyt toiset ja lainsäädäntöä tulisi näiltä osin kehittää.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaalirahoituksen avoimuus edistää sijoittajan asiaa

 

Yritysten antama vaalirahoitus poliittisille puolueille ei ole sijoittajan kannalta yhdentekevä asia. Poliittiset vaikuttajat saavat taloudellista tukea valtion budjetin kautta,  mutta myös yritysten ja yhteisöjen antama tuki on tärkeää.

Yritysjohto pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen ja lainkin mukaan yritysjohdon tulee pitää osakkeenomistajan etua aina tärkeimpänä arvonaan ja päämääränään. Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen on osa positiivisen yrityskuvan luomista ja poliittisen tuen varmistaminen on joillekin yrityksille ensiarvoisen tärkeää. Yritysjohto ei osakeyhtiölain mukaan saa antaa puolueille tukea pelkästään hyvästä sydämestä – se annetaan jotta varmistetaan valtiovallan tai kunnallispolitiikan sympatia. Yritysjohto on siis osakeyhtiölain ja tehtävänsä perusteella velvollinen korruptoimaan demokraattista päätöksentekoa.

Sijoittajan kannalta on parempi että annettu tuki on avointa:

  • tällöin sijoittaja voi paremmin seurata yritysjohdon toimia ja arvioida yritysjohdon pätevyyttä
  • avoimuus estää väärinkäytöksiä; yritysjohto yrittää varmasti parhaansa yrityksen eteen mutta joskus on poikkeuksia joissa merkittävää rahallista tukea jaetaan muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla; avoimuus estää väärinkäytöksiä
  • poliittinen järjestelmä tuottaa paremmin koko talouselämää ja yhteiskuntaa edistäviä päätöksiä, jos sidokset ja riippuvuudet rahoittajiin ovat avoimesti esillä

Poliittisista puolueista sijoittajan asialla tässä asiassa ovat olleet Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Nämä puolueet ovat alusta asti puhuneet vaalirahoituksen avoimuuden puolesta. Yllättäviä tukijoita sijoittajilla - näihin ei olla aivan totuttu. Voi olla että nämä puolueet ovat olleet avoimemman, suoremman ja rehellisemmän yhteiskunnan kannalla muista sysitä – mutta intressit ovat yhteiset sijoittajan kanssa. Sijoitukset menestyvät tutkimusten mukaan parhaiten siellä missä yhteiskunta on ennustettava, avoin ja rehellinen ja siellä missä ihmiset voivat luottaa päättäjiin ja vaalirahoituksen avoimuus on eräs pieni seikka, joka edistää sijoittajan ja kansalaisen asiaa.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann – tase kuntoon ja matka jatkuu

Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on yli 40 000. Stockmannin neljä liiketoiminta-yksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall.

Etäkauppaa harjoittava Hobby Hall integroidaan tavaratalo-ryhmään vuodesta 2010 lähtien. Hobby Hall vetäytyi Batian markkinoilta vuonna 2009.

Stockmann otti merkittävän askeleen laajentumisessaan ostamalla ruotsalaisen Lindexin loppuvuodesta 2007. Ostohinta oli noin 8 miljardia Ruotsin kruunua.

Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista, jolla on hyvä kannattavuus ja vahva markkina-asema valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla, erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Lindexillä oli ostohetkellä 300 omaa myymälää. Liikevaihto oli 5.275 miljoonaa Ruotsin kruunua ja liikevoitto 475 miljoonaa.

Stockmann on jatkanut Lindexin menestystä sen vahvilla alueilla Pohjoismaissa. Lindex on otettu myös keihäänkärjeksi laajentumiseen Venäjälle, Baltiaan ja valituille Itä-Euroopan markkinoille, kuten Tsekkiin ja Ukrainaan. Seppälä täydentää panostuksia vaatebusinekseen, sillä on jo 200 myymälää Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Venäjälle on avattu myös Nike ja Best Seller –myymälöitä, hyvällä menestyksellä.

Stockmann on laajentunut voimakkaasti muutenkin. Helsingin tavarataloon on panostettu ja myyntipinta-alaa saatu lisää. Uusia tavarataloja on rakenteilla (Vilna 2010, Nevsky Center Pietari 2010)

Menestyminen Venäjällä ei ole ollut helppoa. Moskovan Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistassa vuokranantaja otti ja katkaisi sähköt tavaratalosta, lopputuloksena tämän tavaratalon sulkeminen. Oikeusprosessi vahingonkorvauksesta jatkuu. Stockmann on osoittanut osaavansa Venäjän liiketoiminnan. Yrityksellä on pitkä historia ja näyttö hyvistä tuloksista. Oikoteitä ei ole käytetty, kaikki on hoidettu lain kirjaimen mukaan. Viimeksi m.m. Ikea on osoittanut ettei markkina-alue ole helppo.

Stockmann on vahvistanut tasettaan aikaisemminkin. Institutionaalisille sijoittajille suunnatulla annilla kerättiin 24.6.2008 yhteensä 137,4 miljoonaa euroa. Merkintähinta oli 24,50 euroa osakkeelta. Rahoitusta järjestettiin pitkäaikaiseksi vuoden 2008 lopussa 1.000 miljoonan lainapaketilla, jonka laina-ajat ovat 3,5 ja 7 vuotta. Korkotason laskusta saatiin tuntuvaa hyötyä.

Stockmann on perinteisesti selvinnyt kilpailijoitaan paremmin talouden taantumissa. Immuuni se ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi Lindexin oston myötä 36 %:a 2.265 miljoonaan mutta tulos ennen veroja jäi edellisestä vuodesta 40 %:lla 71,7 miljoonaan.

Vuoden 2009 puolivuotiskatsaus kertoi myynnin pienenneen 12,7 %:lla ja konsernin liikevoitto putosi 6,6 miljoonaan euroon (28,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne, useiden valuuttojen voimakas heikentyminen ja alkuvuoden 2008 korkeat vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti. Toisella vuosineljänneksellä saatiin toiminnan tehostamisella tuloksia: liikevoitto pieneni odotuksia vähemmän 28,6 miljoonaan (31,4 Me). Tämä ylitti analyytikkojen odotukset.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan on mahdollista, että neljännen vuosineljänneksen aikana päästään lähelle edellisen vuoden myyntilukuja ja liikevoittoa. Koko vuoden myynti ja liikevoitto tulevat jäämään pienemmiksi kuin vuonna 2008.

Stockmann oli aikaisemmin liiankin omavarainen. Lindexin osto pudotti omavaraisuutta ratkaisevasti ja yritys asettikin uudeksi omavaraisuustavoitteeksi 40 %:a. Pitkäaikainen velka oli vuoden 2007 lopussa 860 miljoonaa, vuotta myöhemmin yli 100 miljoonaa vähemmän eli 757,7 miljoonaa.

Yritys kerää nyt sekä Hartwallin suvulle suunnatulla että yleisellä osakeannilla 140,9 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen asetettu omavaraisuustavoite on saavutettu.

Stockmannilla on merkittävä määrä pitkäaikaisia ja kärsivällisiä omistajia. Suurimmat omistajat ovat Konstsamfundet, Svenska Litteratursällskapet, Niemistö-ryhmä, Etola-yhtiöt, Folkhälsan ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt omistavat merkittävän määrän Stockmannista. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joilla 7 suurinta omistajaa hallitsee reilua 60 %:a kaikista äänistä.

Stockmann on ollut hyvä osingonmaksaja. Viimeisinä viitenä vuonna osinkoa on maksettu yhteensä 5,37 e eli keskimäärin 1,07 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa maksettiin 0,62 euroa ja jätettiin hallitukselle mahdollisuus maksaa lisäosinkona 0,38 euroa.

Nyt tarjotussa osakeannissa 18 osakkeella saa merkitä yhden uuden hintaan 12 euroa. Kun kurssi on nyt noin 18 eurossa, saa sijoittaja “ylimääräisen osinkonsa” merkintäoikeuksien kautta. Nopeasti laskettuna hyöty on 6 e/18 eli 0,33 e osakkeelta. Stockmannin osakekurssi on heilahdellut viimeisten 12 kk ainaka - talouskriisin mukana – välillä 9,45 e – 20,88 e. Aikaisemmin kurssi on pyörinyt 20 ja 30 euron välillä.

Stockmannilla on testattu liiketoimintamalli, tunnettu brändi, Suomen parhaisiin kuuluva kanta-asiakasjärjestelmä ja määrätietoinen ja tuloksekas laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun talous toipuu, on aihetta uskoa että Stockmann korjaa sadon ensimmäisten joukossa. Asiallista osinkoakin tullaan saamaan, niin ensi vuonna kuin jatkossakin.

Hartwallin suku merkitsee osakkeita 96 miljoonalla, 17 euron hintaan. Hintaa voidaan pitää kohtuullisena niin Hartwallille kuin muillekin omistajille, takaahan Hartwall panoksellaan osakeannin onnistumisen. Konsultti tulee osallistumaan osakeantiin ja toivottaa Hartwallin suvun tervetulleeksi uutena, strategisena ja pitkäaikaisena omistajana.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uuden allon metsäteollisuus tarvitsee Ruma Suomi -torjuntaohjelman

Helsinki

J. Vahe kirjoitti edellisessä blogipostissa "Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle".

 

RUNO-SUOMEN TILALLE RUMA SUOMI

Ruma Suomi tarvitsee jälleenrakentamisprojektin. S-marektit, citymarketit, pankit ja muut laatikkotalojen rakentajat ovat 60-luvulta alkaen systemaattisesti tuhonneet kirkonkylien, kauppaloiden ja kaupunkien idyllisiä keskustoja. Puusta ja muusta rakennetut arvotalot on pantu armotta kumoon.

Ruma Suomi -päättäjät ovat teoillaan vaikuttaneet enemmän sahatavaran ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttöön kuin tämä meneillään oleva taantuma tai Putin puutulleillaan. 

 

BETONIMYLLÄRIT, SORAKEISARIT JA BUNKKERIDEMOKRATIA

Puurakentamisen vastakulttuurin, betonimylläreiden ja sorakeisareiden tuhovoimaa ei ole tutkittu. Saksalaiset polttivat Rovaniemen ja Lapin, mutta me suomalaiset olemme itse panneet sileeksi kaiken muun. Tuhannen päreeksi, perkele!

Kansakuntamme parhaat arkkitehdit ja grynderit ovat purkaneet vihaansa paikallisten kirvesmiesten ja puurakentajien taidonnäytteisiin. Vuosisataisia traditiota ei kunnioitettu. "Kuvia Suomesta" on tänään järkyttävää katseltavaa. Ei ihme, että kansalaiset teineistä seniooreihin hukuttavat surunsa viinaan.

Enso Gutzeitill pääkonttorin rakentanut Alvar Aalto haki oppinsa Italiasta ja Euroopasta ja muunsi sikäläisen muotokielen kulmikkaaksi viivapiirroksiksi, josta emme sen jälkeen ole päässeet irti. Hänen yksinkertaisuutensa saa kaiken kukkuraksi nimiinsä Suomen ensimmäisen innovaatioyliopiston.

Missä maamme salajuoniteoreetikot luuraavat. Pannaan vihdoinkin piste kantti kerta kantti rakentamiselle. IFA-kantti kertaa kantti autojen valmistuksesta luovuttiin aikoja sitten, mutta meillä pyhä yksinkertaisuus on suomalaisen suunnittelun valttina edelleen.

 

PUUSUOMI PURETTIIN

Ruma Suomi -visionäärit ovat tuoneet tilalle sielutonta, aivotonta, esteettisesti käsittämätöntä laatikkoleikkiä. Se on sikainfluenssan tavoin levinnyt taajamasta toiseen ja tappanut tieltä kaunista, pienemuotoista, muistamisen arvoista.

Teleketjuarkkitehtuurin torjumiseksi emme ole keksineet vastavoimaa. Tämä kotikutoinen epidemia on saanut kehittyä kaikessa rauhassa kuin sairaalabakteeri, vaikka "Suomi elää metsästä" slogan keksittiin jo 80-luvulla, kun metsäteollisuus silloinkin itki puupulaa.

 

SELLUN PILAAJALLE PUUSTA KELPAA VAIN KUITU

Puukuitujen pilkkominen selluksia ja paperiksi jauhaminen on ollut metsäjättiemme ykkösstrategiana yli viisikymmentä vuotta. Sellunpilaajille vain kuidut ovat merkityksellisiä. Loput poltetaan energiaksi, jota tarvitaan paperikoneiden pyörittämiseen.

Silti Ikea taitaa yksin tehdä enemmän rahaa maailmanlaajuisesti puu- ja sisustusalan tuotteilla kuin meidän tikunkeittäjät.

Laite- ja koneivalmistajat ovat tuottaneet entistä tehokkaampia koneita ylituotannon varmistamiseksi. Korkeakoulut, VTT, KCL ja Metsäteollisuus r.y. ovat liittoutuneet yhden asian liikeeksi, joka on sitonut suomalaisen vihreän kullan volyymiin ja bulkkiin.

 

PUURAKENTAMISEN TÄYSTUHON TUPAJUMIT

Puu on mainio rakennus- ja sisustusmateriaali, mutta nyt tarvitaan alvariinsa uudenlaisia aaltoja, jonka Finlandiatalon seiniä ei peitä italialainen marmori. Musiikkitaloonkin tulee tiettävästi kiinalainen kivipinta.

Hulluja me suomalaiset olemme. Puurakentamisen myyntivaltit ja näyteikkunat olemme panneet kumoon, savusanat polttaneet ja perinnehuonekalut pilkkoneet ja paistaneet niiden loimussa Kabanossia takassa.

Juha Vahe perää strategiaa. Mielestäni tämä "hullu Suomi" on ensin vietävä hoitoon, terapoitava kuntoon. Terveimmille annetaan kirves ja pokasaha, vasara ja nauloja. Jälleenrakennuksen rakenneryhmiä muodostetaan joka kuntaan ja peitetään alkajaiksisi keskustojen laatikkorumilukset suomalaisilla puukulisseilla.

 

SUOMALAISEN ITSETUHON HOITOSUUNNITELMA

Päättäjät, jotka tehokkuuteen ja demokratiaan vedoten tämän hirvityksen saivat aikaan, pannaan vuosiksi lepositeisiin, pehmustettuihin huoneisiin tai siirretään tyhjenevien maakuntein kauppakeskuksiin meditoimaan.

Yksi Anne Brunila ei ole voinut kansallista joukkopimahtamista parantaa. Naureskelemme Pohjois-Korean yksisilmäistä vallankäyttöä. Puupuolella olemme onnistuneet kehittämään itsellemme vastaavanlaisen taudin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuudella paljon hukassa

Metsäsektori lahoaa monella tavalla

Ilmaisu “pallo hukassa” ei sovi metsäteollisuuden tuotteisiin eikä se riitä liioin kuvaamaan kriisin syvyyttä muutoinkaan.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksillä on strategia ollut hukassa kauan. PC:n yleistyminen aikaansai ensimmäisessä vaiheessa tulostamisen lisääntymistä, mutta niistä ajoista on kulunut jo liikaa aikaa. Liikaa sen takia, että sopeutumiseen vapaaehtoisesti olisi ollut mahdollisuus hyvinkin kokonaisen vuosikymmenen ajan.

Jos jäsenyrityksillä ei mene hyvin, sen paremmin ei kulje Metsäteollisuus ry:llä. Alan ulkopuolelta värvätty Anne Brunila ei ilmeisesti pystynyt tuomaan mitään konkreettista metsäteollisuuden etujärjestölle.

Ilman Brunilan eroakin olen koko kesän kiinnittänyt huomiota siihen, että metsäteollisuuden tiedottamisessa on ollut totuus hukassa.

Teollisuuden omien ilmoitusten mukaan puusta vallitsee hirmuinen pula samaan aikaan kun kaikki muut merkit viittaavat kysynnän lopahtamiseen.

Edelleenkin Metsäteollisuuden sivuilla toistetaan vanhaa fraasia siitä, miten ala työllistää suoraan ja välillisesti 200.000 henkilöä.

Jo useita vuosia sitten välillisen työllistämisen määrä on kyseenalaistettu. Metsäteollisuus on tuonut lisätuloja esim. metsänomistajille ja kuljetusalalle, mutta kyse on ollut monen henkilön osalta vain lisätuloista, ei ainoasta tai edes pääasiallisesta tulonlähteestä.

Jo pitkään jatkuneet metsäteollisuuden voimakkaat supistukset antavat työllistämisluvuille epätodellisen lisänsä. Ilmoitetut supistukset koskevat siis vain suoraan työllistettyjä, joitten päälle tulevat välillisesti työllistetyt ja nyt työnsä menettäneet.

Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kehäraakki vai kultamuna

Päivän kauppalehdessä haukutaan tiettyjä Helsingissä noteerattuja osakkeita kehäraakeiksi perustuen kolmeen arvostusmittariin ja kurssikehitykseen maaliksuun pohjan jälkeen. Jos arvostusluvut ovat alhaisia ja kurssikehitys maltillinen saa siis luokituksen kehäraakki.

Näiden vastakohdat ovat siis korkeat arvostusluvut omaavat osakkeet jotka ovat nousseet voimakkaasti. Nämä lienevät sitten tyrmäysosakkeita?

On täysin luonnollista että matasuhdanteen aikana riskialttiimmat ja huonokuntoisempien yhtiöiden kurssit laskevat voimakkaasti. Kun pahimmat pelot talousromahduksesta haihtuvat mnäillä osakkeilla myös palautuminen on voimakkaampaa. Ovatko nämä "tyrmääjät" sitten hyviä sijoituskohteita tänään? Eivät välttämättä.

Myös muualla on noteerattu että esim USA:ssa on koettu varsinainen "romuralli". Z - indeksillä eli siis toisin sanoen konkurssiriskin mukaan osakkeita luokitellen parhaan tuoton on saanut juuri kaikkein riskialttiimmista osakkeista. Näemme tässä taas klassisen eron spekulanttien ja pitkäaikaisten sijoittajien välillä. Spekulantti etsii nopeita voittoja kurssinousujen avulla. Sijoittaja etsii pitkäaikaista tuottoa. Sitä löytyy Homo Economicuksen mielestä helpommin juuri kauppalehden "raakkilistalta". Alhaiset arvostusluvut ja jälkeen jääneet kurssit eivät ole SINÄNSÄ huono asia, päinvastoin.

Matalat tai olemattomat kasvuodotukset on helppo toteuttaa ja ehkä ylittää. Korkeat arvostusluvut vaativat voimakasta kasvua josta seuraa suurempi pettymysriski. Vaikka reaalitalouden vapaa pudotus olisi nyt päättynyt (lievää nousua havaittu Saksassa ja Ranskassa) näemme tuskin kovin rakettimaista toipumista seuraavan kvartaalin aikana.

Käyttäjän Skiller kuva

Jesse rulettaa

 

Korkopäätös tuli Fediltä,

Jesse meitä tänään rulettaa.

Artistille antaa painetta.

Obama- ja Beni-sediltä

saadut ohjeet meitä kulettaa.

Tarvitaan vain polttoainetta.

 

Alma kyllästyen osaansa,

tarjouksen teki niukkasen.

Kaipa siihen tuskin lankeaa.

Pienet hyödyt saisi posaansa

sijoittaja, nettois hiukkasen,

luopuminen kovin ankeaa.

 

Noususuuntaa vastaan taistellen,

elokuu on aika ankarin.

Vitkaan tulee karhun korjailu!

Uutta suuntaa riemuin haistellen

puttimies käy lailla sankarin.

Saa jo riittää härjän orjailu!

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä Kiina edellä - sitä Eurooppa perässä

Ennen tätä lamaa USA johti maailmantaloutta. Sitä mitä USA edellä - sitä muut perässä. Nyt tällä kertaa USA johti meidät lamaan, mutta selvästi Kiina ja muut kaukoidän tiikerit ovat johtaneet meitä pois lamasta. Veturi on vaihtunut ja nyt jatkossa kannattaa seurata entistä tarkemmin Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien maiden lukuja. Mitä Kiina edellä sitä Eurooppa perässä.

Alla olevista Economist lehdestä ja muista lähteistä kootuista graafeista voimme havaita että viive Kiinan markkinoilta Euroopan talouteen näyttäisi ainakin näiden lukujen valossa olevan noin kolme kuukautta. Kiinan teollisuustuotannon kasvu piristyi maaliskuussa ja Euroopan teollisuustuotannon pudotus on nyt kesällä taittunut. Bruttokansantuotteen tilastoluvut seuraavat teollisuustuotantoa pienellä, noin neljän kuukauden, viiveellä. Kiinan bruttokansantuotte kasvaa nyt viime kevättä ripeämmin ja niinpä voimme odottaa pahimman laskun taittuvan loppuvuodesta myös Euroopassa.

Näiden lukujen valossa on ymmärrettävää että kaukoidän sijoituskohteet ovat menestyneet Siellä missä on kasvua sinne myös raha hakeutuu. Mutta mitä tapahtuu jatkossa? Suomalaiset ja Eurooppalaiset osakkeet voivat mielestäni osoittautua hyviksi kohteiksi ja osakesijoittaja ehtii siis vielä mukaan tähän suhdannekiertoon. Korot ovat matalalla, teollisuustuotanto on kääntymässä parempaan, bruttokansantuoteen osalta kuulemme hyviä uutisia jo syksyn loppupuolella ja työllisyyskin alkaa luultavasti ensi vuonna parantua.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Heinäkuun hedget

Lomanviettoni on häirinnyt pörssiharrastusta ja suomalaisten hedgerahastojen heinäkuu on päivittämättä. Seurannassani käyttämä Investime ohjelma on yllätyksekseni lisännyt rahastojen luokittelua. Valittavissa olevia rahastoluokkia on kolmisenkymmentä, sekä tavanomaisesta korko ja osakepohjaisesta jaottelusta niin maantieteelliseen kuin toimialapohjaiseenkin jaotteluun. Erinomaista, ohjelman tuottanut yhtiö on muuntumassa rahastoyhtiöksi nimellä Navigo Brahe.

Minun kannalta ilahduttavaa on aikaisemman hedge- ja erikoisrahastoryhmän jako kahtia:
Vaihtoehtoiset Hedge
Vaihtoehtoiset Muu
 
Mutta tuo jaottelu ei tuo helpotusta pääongelmaani eli siihen, että joitain rahastoista päivitetään kerran kuukaudessa, joitain kerran viikossa ja joitain päivittäin.
Ongelma on ratkaisematta, joten tässä on taas se ”alustava heinäkuun tuotto” eli ne, jotka on päivitetty kuun viimeinen päivä ovat oikein ja muut sitten mitä sattuu. Varmaankin Investime ohjelman tuottajalla olisi ratkaisu asiaan kun saisi kysyttyä heiltä.
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja niistä muutos vuoden alusta ja heinäkuussa sekä rahaston arvo 31.7.
 
Näiden lukujen mukaan kurssimuutos heinäkuussa oli keskimäärin 0,7 %.
Vuoden alusta suomalaiset hedget ovat plussalla 6,2 %.
 

 
Arvo
Muutos%
Muutos%
Rahasto
31.7.2009
heinäkuu
vuoden alusta
Nordea Fixed Income Hedge K
7.00
2.46
26.11
UBView
80.76
2.57
24.51
UBWave
63.47
1.88
18.72
AJ Value Hedge
9.76
1.04
16.19
ICECAPITAL Alternative Beta B
99.34
2.40
12.64
OP-Absoluuttinen Salkku A
91.60
0.53
10.43
OKO-Equity Hedge A
102.27
-3.05
9.15
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
9.73
2.46
8.63
eQ Active Hedge 1 K
10.75
0.03
8.00
Aventum Pension
121.25
1.31
7.10
SEB Räntehedge Alpha
10.80
2.52
5.97
Nordea European Equity Hedge
12.29
1.06
4.22
Eliksir K
1.18
-0.53
3.89
Danske Invest Omega K
23.77
1.05
3.70
OKO-Macro A
17.33
0.52
3.59
Estlander & Partners Global XL C
1 134.40
0.18
3.26
Estlander & Partners Global XL B
1 119.09
0.16
2.98
Aventum Summa
91.41
0.58
2.89
Abacus
25.76
2.07
2.72
Estlander & Partners Global XL A
1 103.08
0.14
2.71
OKO-Alpha A
99.37
0.23
2.46
Danske Invest Neutral K
24.66
0.27
2.28
3C Edge K
137.14
-1.16
-1.86
Contango Hyödyke
92.12
1.19
-4.57
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.85
-2.15
-5.79
Eufex Hedge
97.28
-0.04
-10.09

 
 
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Kuntotarkastus?

Päätelkää itse ja paljonkohan tämänkin tutkimuksen tekeminen maksoi?

http://www.huutokaupat.com/uploads/files/326/709.pdf

Jos olisit myymässä kiinteistöä maksaisitko tällaisesta? Paljonko painoarvoa oikeudessa riitatapauksessa?

On hämmästyttävää kuinka vähän tällaista kyseenalaistetaan. Joku ajankohtaisohjelma teki jutun jokunen aika sitten. Ymmärsin tuotteen olevan vakioitu joidenkin kiinteistönvälitysyhtiöiden palveluun. Mahtoiko olla jopa niin ettei kohdetta oteta myyntiin ilman tarkastusta.

Itse tiedän pari tapausta jossa on vedottu siihen ettei rakenteisiin kajottu. Kummassakaan toimeksiantaja ei ollut kieltänyt, jos ei pyytänytkään.

Arveluttavaksi toiminnan tekee juuri tuo, että asiantuntija jonka pitäisi tajuta toimenpiteen merkitys ei vaadi rakenteista otettavia näytteitä. Liekö sitten hintakysymys.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Capman - pääomasijoittaja saa uuden osakkaan

Capman antaa nettisivujensa mukaan sijoittajalle mahdollisuuden osallistua pohjoismaisten ja venäläisten yritysten sekä kiinteistöjen arvonnousuun CapManin osakkeen kautta.

Yrityksen tulos muodostuu:

Hallinnointipalkkioista:

Rahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusaikana alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,5 % vuodessa hallinnoitavien rahastojen pääomista tai salkun hankintahinnasta.

Hallinnointipalkkiot ovat kohtuullisen varmaa tuloa. Kehitys on ollut nousujohteinen (hallinnoitavien pääomien kasvaessa) 17,8 miljoonaa (2004) on kasvanut jo 29,6 miljoonaan (2008).

Voitonjako-osuustuotoista:

Sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voitto jaetaan rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Voitonjako-osuuksista saatu tulo vaihtelee voimakkaasti. Mikäli onnistuneita irtautumisia ei ole, jää tuotto olemattomaksi. Lisäksi on huomioitava, että kestää aikansa ennen kuin kukin rahasto pääsee voitonjaon piiriin. Voitonjako on ollut 4,1 ja 9,4 miljoonan välillä, poikkeuksena vuosi 2007, jolloin päästiin tilinteon makuun 23,6 miljoonalla.

Suorista rahastosijoituksista saaduista tuotoista:

Yhtiö on merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa, ja sen tavoitteena on sijoittaa niihin jatkossa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen.

Tuotot ovat jääneet vaatimattomiksi. Suorat tuotot ovat olleet muutamia satoja tuhansia. Samalla on päästy maistelemaan sijoituskohteiden arvoihin tehtävistä muutoksista johtuvia kirjauksia. Viimeisinä viitenä vuotena kaksi negatiivista vuotta ja kolme positiivista. Nettovaikutus on yhteensä –3,3 miljoonaa euroa. Suorat sijoitukset ja sitoumukset tulevista sijoituksista ovat kasvaneet 38,3 miljoonasta 130,3 miljoonaan.

Osinkoa on maksettu viimeisiltä viideltä päättyneeltä tilivuodelta yhteensä 0,41 euroa per osake. Eli keskimäärin 0,082 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa ei maksettu ollenkaan. Osinko on liikkunut 67 % ja 94,4 %:n välillä osakekohtaisesta tuloksesta. Aikaisemmin tasetta kevennettiin maksamalla jopa 3,2 kertaa osakekohtainen tulos ulos.

Jos sijoittaja osti Capmania vuonna 2001 ja on ostanut uusia osakkeita kaikilla osingoilla, on hän edelleen reilut 15 %:a miinuksella. Mikäli hän jätti osingot uudelleen sijoittamatta, on miinusta kertynyt vajaat 40 %:a.

Yhtiön entinen ja toimiva johto omistaa yhtiöstä suurimman osan ja äänivaltaisten A-osakkeiden kautta selkeän äänienemmistön. Johto vie, eikä piensijoittajalla – eikä vähän suuremmallakaan – ole siihen juurikaan sanomista.

Yhtiöllä on ollut runsaat avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmät. Aluksi toimittiin johdon optioiden kautta, myöhemmin on otettu sijoituskohteista saatavista tuotoista suoraan tuntuva osuus kohdetta kulloinkin hoitaneelle “tiimille”. Nyt yritys on luotottanut Maneq-rahastoja, samalla kun se on hankkinut 20 miljoonaa euroa kalliskorkoisella hybridilainalla.

“Pitkäaikaisista saamisista 21,7 milj. euroa (17,2 milj. euroa) oli lainasaamisia Maneq-rahastoilta. CapMan Oyj:n lisäksi CapManin henkilökunta on sijoittajina Maneq-rahastoissa. CapMan Oyj:n tuotto-odotus Maneq-rahastoilta vastaa pitkälti muiden CapManin rahastosijoitusten tuotto-odotusta. Maneq-rahastot maksavat CapMan Oyj:ltä  saamilleen lainoille markkinaehtoisen koron.”

“Hybridilainan kuponkikorko 11,25 % maksetaan puolivuosittain. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin viiden vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana.”

Capmanin palveluksessa on 150 henkilöä. Hallinnoitavat pääomat ovat 3,5 miljardia euroa. Suurin osa rahasta on saatu eläkeyhtiöiltä (53%) ja vakuutusyhtiöiltä (19%). Viiden suurimman sijoittajan osuus pääomista on noin miljardi.

Yhtiö jakaa sijoituskohteensa seuraavasti:

Buyout-sijoituskohteet
Teknologiasijoituskohteet
Life Science -sijoituskohteet
Russia-sijoituskohteet
Public Market -sijoituskohteet
Kiinteistösijoituskohteet

Sijoituskohteista löytyy hyvinkin tuttuja nimiä: Lumene, Cederroth International, Finlayson & Co, Moventas, Pretax, Tokmanni, Tieturi ja useita kymmeniä muita. Yhtiön sivuilta löytyy seikkaperäinen luettelo.

Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa vahvistettiin, ettei tilanne ole kovin ruusuinen. Exit:it ovat vähissä ja raha on nyt pankeissa kortilla. Aikaisemmin pääomasijoittajat pystyivät “vivuttamaan” omat ja rahastojensa sijoitukset pitkälle pankkilainoilla. Nyt ollaan tilanteessa jossa jo tehtyihin sijoitussitoumuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa. Yhtiön jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä oli 61,9 milj.  euroa 30.6.2009 (47,0 milj. euroa). Konsernin rahavarat 30.6. olivat 18,2 milj. euroa (6,4 milj. euroa).

Yrityksen liikevaihto putosi 17 miljoonaan (19,5). Konsernin liikevoitto jäi tappiolliseksi rahastosijoitusten käyvän arvon muutoksen seurauksena ja oli -4,2 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Hallinnointiliiketoiminnan tulos oli 1,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa) ja Rahastosijoitustoiminnan tulos oli -6,0 milj. euroa (-1,3 milj. euroa)

“CapManin rahastosijoitusten käyvät arvot ovat alkuvuonna kehittyneet negatiivisesti, ja  loppuvuoden kehitys riippuu yleisestä markkinatilanteesta ja kohdeyritysten kehityksestä. Vuoden 2009 kokonaistulos riippuu pääosin siitä, tehdäänkö voitonjaon piirissä olevista rahastoista uusia irtautumisia ja miten sijoitusten arvot kehittyvät niissä rahastoissa, joissa CapMan on merkittävä sijoittaja. Ilman merkittäviä käyvän arvon positiivisia muutoksia ja irtautumistuottoja vuoden 2009 tulos on tappiollinen.”

Samalla tehtiin mielenkiintoisia liikkeitä:

“CapMan Oyj ja belgialainen pääomasijoitusyhtiö Gimv ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan CapMan myy yhteensä 17,0 milj. euron arvosta sijoitussitoumuksia ja rahastosijoituksia Gimv:lle. Sitoumusten myynti pienentää CapMan Oyj:n tulevien vuosien pääomakutsuja ja vahvistaa konsernin rahoitusasemaa. Järjestelyn välitön kassavirtavaikutus on noin 3,4 milj. euroa eikä sillä ole vaikutusta konsernin tulokseen.”

“Capman tulee siirtämään Capmanin hallinnoimiin rahastoihin tekemänsä sitoumukset ja rahastosijoitukset Capman Fund Investments Sicav Sif -yhtiöön, joka toimii syöttörahastona Capmanin rahastoihin”

“Gimv on tänään julkaisemassaan pörssitiedotteessa kertonut aikovansa nostaa omistustaan CapMan Oyj:ssä noin 10 prosenttiin. Lisäksi Gimv ilmoittaa tavoittelevansa paikkaa yhtiön hallituksessa seuraavassa yhtiökokouksessa.”

Belgialainen Gimv hallinnoi itse 1,7 miljardin sijoituspääomia. Sijoituksia on nyt 187 yhtiössä ja historian aikana on irtauduttu jo 147 yhtiöstä. Yhtiö on pörssilistannut (IPO) 19 sijoituskohdettaan. Irtautumisten kokonaisarvo on ollut noin 2 miljardia euroa. Yhtiö on perustettu 1980. Päämarkkinat ovat Benelux-maat, Ranska ja Saksa.

Kansainvälisesti odotellaan, että pääomasijoitustoiminta alkaisi elpyä jo tänä vuonna. Pankkien luototuskyky on parantunut ja sijoituskohteille alkaa jo löytyä ostajia. Perinteiset irtautumismuodot ovat olleet pörssiin listautuminen tai sijoituskohteen myynti teolliselle ostajalle. Muutamina viime vuosina on näyttänyt siltä, että pääomasijoittajat keskittyvät myymään sijoituskohteita toisilleen.

Gimv-ilmoituksella saatiin nyt ainakin aikaan se, että yhtiön kurssi nousi tasolle, jolla lokakuun lopussa erääntyvät 2003 B-optiot alkavat saada jonkinlaisen arvon. Merkitsemishinta on 1,19 e ja optioita on jaettu 625.000 kpl.

Konsultilla on ollut jo monia vuosia ohut siivu Capmanin osakkeita salkussa. Sijoituksen menestys on ollut vaatimaton. Yhtiökokouksissa on välillä ollut kitkerääkin sanailua toimivan johdon palkitsemisjärjestelmistä. Toivottavasti Capmanin osaava henkilökunta saa nyt kehitettyä sijoituskohteiden toimintaa niin kustannustehokkaasti, että osakesijoittajillekin jää muutakin kuin luu käteen.

Kärsimättömille Gimv:n tulo omistajaksi antaa mahdollisuuden suurempaan osakevaihtoon ja omaan “irtautumiseen”. Itse ajattelin pitää Capmanin salkussa ja katsoa nämäkin kortit loppuun asti. Toimiala sinänsä ja Capmanin sijoituskohteet ovat mielenkiintoisia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Oikea johtaja, oikea vastuu

 

Tämä maa on väärällään erilaisia pankkeja ja metsäfirmoja, joitten johtajat ovat miljarditappiot tehtyään jääneet ennenaikaiselle eläkkeelle, nostaneet kaikki mahdolliset sitouttamis- ja kannustinpalkkiot, ostaneet työsuhdeautonsa nimelliseen hintaan, vieneet työhuoneensa kalustuksen roskakoria myöten - ja haukkuneet lähtiessään työantajansa lyttyyn vierittäen vastuun omista päätöksistään muitten kannettaviksi.

Valtioenemmistöisen Finnairin väistyvä toimitusjohtaja Jukka Hienonen (s. 1961) on toista maata.

Vapaaehtoisella erollaan Hienonen tunnustaa, että oma työ ei täysin onnistunut. Vielä enemmän se on kuitenkin signaali henkilöstöryhmille Finnairin tilanteen vakavuudesta. Olisi hyvä viimeistään tässä vaiheessa uskoa, ettei kulukarsinta ole kiinni toimitusjohtajasta vaan tulotaseesta.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Hyvä nousuvire mallisalkussa jatkui. Listan kärjessä pitkään ollut Martela tippui kakkospallille, kun YIT otti johdon.

Käyttäjän Skiller kuva

Toimin päivänä

Toimin päivänä

 

Kilautanko kaverille, tuplaanko puttipanoksen vai kysynkö katsomolta? Milloin w-muotoisen toipumisen jälkimmäisen sakaran pohja alkaa piirtyä?

 

En ole huolissani. Poimin kirjaimet, jotka esiintyivät maailman talouden toipumiskäyrän muotoa koskevissa ennusteissa eilen: J, L, U, V ja W. Joku koetti muunnelmia kuten JJL, MV tai VW. Vaikka Vanhas-Matilla on osuutensa Suomen talouspropagandassa, hänen inputtinsa outputti globaalisti lienee varsin vaatimaton.

 

VW taas on Saksan autoteollisuuden lempilapsi tai niitä viimeisiä mohikaaneja. Sen initiaalit voisivat hyvin kuvata toipumiskäyrää. Jos tämä otetaan hypoteesiksi, niin muutamassa päivässä jo löytyy kuru ja hänen sivupotkunsa,  jotka todistavat hypoteesin ei ainoastaan mahdolliseksi vaan peräti ylivertaiseksi!

 

Volatiilina on ollut Volkswagen koko tämä vuoden. Lisäksi sen painoarvo Dax-indeksissä on vieläkin melkoinen eli 5 % hujakoilla. Yksittäisten osakkeiden painoarvot 5.8. olivat (TOP 10):

 

1. Siemens                          9,80 %

2. E.ON                               9,34 %

3. Bayer                              7,67 %

4. Allianz                             6,96 %

5. Basf                                6,89 %

6. Daimler                           6,07 %

7. Deutsche Bank                6,02 %

8. SAP                                 5,96 %

9. Deutsche Telekom          5,63 %

10. RWE                              5,19 %

 

Mitä me warranttisijoittajat sitten hyödymme tästä taulukosta? Kun etsimme netistä tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien päivämäärät, niin pääsemme spekuloimaan paremmin näiden osakkeiden äkkivaikutuksella Dax-indeksiin. Kuusi ensimmäistä yllä olevassa listassa vaikuttavat 40% painoarvolla Daxiin.

 

Osaripäivien etsimisen jätän lukijalle kotiläksyksi. Sitten ei puutukaan kuin tieto siitä, miten hyvät osarit välittömästi vaikuttavat. Ja mikä on hyvä osari?

On myös hyvä muistaa, että niin kauan kuin työttömyysluvut vain kasvavat, maailman pörssien elpyminen ei ole vielä kestävällä perustalla.

 

Tekisipä mieleni päättää tämä katsaus lattiamanuna Wall Streetillä toimivan suuren idolini Käteis-Artsin (Art Cashin, UBS Floor manager, NYSE) mielilausahdukseen ”Ensi viikolla olemme paljon viisaampia”.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrittajalinja.fi ja www.piksu.net yhteistyöhön

Piksu.net on aloittanut yhteistyön www.yrittajalinja.fi kanssa. Media-alan tulevaisuus syntyy Piksu:n ja Yrittajalinja.fi kaltaisten  kohdennettujen sivustojen välisestä järkevästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön kautta lukijat löytävät haluamansa laadukkaan tiedon helposti, ja hyvien kirjoittajien artikkelit saavat näkyvyyttä optimaalisessa asiakassegmentissä.

Yrittajalija.fi lukijat ovat yrittämisen ohella kiinnostuneita rahoitusmahdollisuuksista ja usein myös sijoittamisesta. Toisaalta taas monet Piksun lukijoista ovat kiinnostuneita yrittämisestä ja joskus myös pienten yritysten rahoituksesta. Yhteistyön avulla pyritään löytämään optimaalinen keskinäinen näkyvyys niin, että lukijat saavat parhaan mahdollisen kokemuksen.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Ixonos, Citycon, Nokia ja Talentum.

Laskussa YIT, Ramirent, Capman ja Ponsse, ei välttämättä kerro muusta kuin siitä, että näiden kurssti ovat nousseet.

Pistehistoria nyt myös graafisena.

 

 

 

Ostaisitko mahdottoman työn?

Kuinka usein tilaaja tietää mitä tilaa? Ymmärtää realiteetit työn määrästä ja siitä maksettavasta palkasta. Nähtyäni ohjelman Luupin alla / Likainen sairaala heräsi väistämättä kysymys kuinka alas hinnat voi kilpailuttaa?

ISS oli vastuussa siivouksesta. Jo uuden työntekijän perehdyttämisessä sanottiin ettei aika riitä kaikkeen mistä tilaaja maksaa. Sopimuksia ei näytetty. Oli sairaalan johtajan sana vastaan siivousyrityksen tekemättömiä töitä. En usko, että asia on noin mustavalkoinen. Sopimukset ovat monimutkaisia kuvioita, kun palvelu pitäisi saada halvalla ja palvelusta pitää karsia jotain, että halpuus toteutuu.

Onko laadun huononeminen tuottavan osakkeen kääntöpuoli? Milloin huono työnjälki kääntyy yritystä vastaan vai annetaanko aina vähän enemmän periksi. Ei jakseta vaatia mistä on maksettu.

Aloja on varmaan turha alkaa luettelemaan.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Parin viikon kesätauon aikana OMXH-kurssit nousivat selvästi ja myös listan mallisalkun arvo pomppasi mukavasti ylöspäin. Mallisalkun arvo on nyt ensimmäisen kerran vuoden 2008 kurssilaskun jälkeen korkeammalla kuin vertailuindeksin (OMXH25) maksimi koko tarkastelujakson yli syksystä 2006 lähtien. Tuo indeksin maksimi tapahtui kesäkuussa 2007, jolloin indeksisalkun arvo oli133.42 pistettä.

Mallisalkusta meni myyntiin Oriola-KD (ostettu 12.6.2009, myyntivoitto n. 30%) ja tilalle salkkuun Fortum.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Muuttuuko Suomi Finlandé Matkailumaaksi

HelsinkiTuleeko Suomesta laman jälkeen lomakohde? Muutummeko maailmoja syleileväksi matkailumaaksi?

Olen pohtinut matkailun mahdollisuuksia useita kertoja elämäni aikana ja usein päätynyt kielteiseen asenteeseen, vaikka tarjolla on rutkasti luontoa, rauhaa, hyttysiä, lomariehaa, kömpelöä palvelua ja kehnoa tienvarsiruokaa.

KESÄLEHTIEN UUTISTARJONTA

Kesällä kerään tienvarsipysäkkien esitetelineistä kesälehtiä ja matkailumainoksia ja etsin niistä järisyttäviä paikallisuutisia. Mainoksia niissä on paljon ja paikalliset yritykset esitellään parhaimmassa valossa. Yleisilmeeltään ne ovat nykyään värikkäämpiä, mutta sisällöllisesti niissä on sama poljento Porvoosta Pudasjärvelle.

Yritin viikonlopun aikana etsiä kesäjulkaisuista uusia avauksia ja luin kertomuksia mainioista matkailukohteista. Kesälehtien kaavaan kuuluu, että kunnanjohtaja, kulttuuritoimen johtaja ja/tai sihteeri ja kirkkoherra kertovat, mitä kaikkea mainiota juuri heidän kunnassa voi tehdä. Lisää syvyyttä tuovat kotikuntaansa eksyneet julkimot, kirjailijat tai maailmalla menestyneet, joiden lausunnoista voi päätellä, että syntymäpitäjää parempaa paikkaa maailmalla ei ole vastaan tullut.

KIRKKO JA KULTTUURIKESKUS KUNTAKESKUKSESSA

Kirkossa pitää ehdottomasti käydä ihastelemassa puurakenteita ja kunnan kulttuuritalossa järjestetään konsertteja ja taiteilijoiden tauluja on seinällä silmien iloksi. Harvoin maan mainioissa kohteissa tulee käytyä, koska satunnaisen matkailijan aika kuluuu ABC-asemalla autoa tankkaamassa. Vessatkin niissä ovat siistit, mutta niiden ruokatarjonnasta ymmärrän, miksi Berluscone ja ranskan edellinen presidentti eivät innostuneet "perinneruoistamme".

PELIMIESTEN JA NAISTEN ILLAT

Maakunnissa pelataan pesäpalloa, rappiotiloilla järjestetään yhteislaulutilaisuuksia ja tanssilavat kutsuvat Tangon taikaan. Museoiden ovet ovat kesällä selkosen selällään ja joka kunnassa on TaitoShop, josta voi ostaa käsitöitä kotiin tai syntymäpäiville lahjaksi.

"Juvan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa", lupaa Juvan Kesälehti 2009. Keskeisillä kauppapaikoilla palvellaan aamusta iltaan. Varjoon suojaan alta polttavan auringon onnistuu sisätilojen kesätapahtumissa. Lehti tietää myös, että vapaa-ajan asukkaat haluavat paikallisia palveluja ja Sokoksen hyllyiltä löytyy jopa 16 000 artikkelia kesämökille vietäväksi.

KESÄ ON LAATUAIKAA

Kyläkaupat ovat nekin "monipuolisia". Ne ovat malliesimerkkejä paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden onnistuneille tapaamisille. Hyvin varustetun kyläkaupan ja viihtyisän baarin lisäksi palvelua haluaville asiakkaille kuljetetaan ostokset kotiin ja mökille. Isäntä voi maata kaljahuuruisena loma-asuntonsa rantahiekalla, kun naisväki voi tilata Tarmo Lähikauppiaalta puhelimella tai sähköpostilla lisää kaljaa ja kabanossia.

Kesäkuukausina on toritapahtumia, lentopallon peli-iltoja, kalakauppiaat kiertävät mökkikeskittymissä, apteekista saa asperiinia ja käärmepakkauksia, lisämakua maaseutulomailijan arkeen saa piipahtamalla K-Citymarketissa!

Tuoretta hyvää pellolta pöytään, on Hesburgeria, Pizzeriaa, Kebab-ravintolaa ja muuta pikaisesti kertakäyttöpakkaukseen tai voipaperiin käärittyä matkaevääksi. Mutta se uutinen, että jossain olisi jotain epätavallista, outoa ja puistattavaa, sitä en näistä lehdistä löydy. Kesälehdessä kaikki on yhtä aurinkoa.

SATUMAASSA ASUU VAIN LOTTOVOITTAJIA

Kesälehdissä ei ole lamaa, finanssikriisiä tai maailmanlopun ennusteita. Siksi suosittelen niitä kaikille niille, jotka metsästävät megatrendejä ja paremman tulevaisuuden projektioita.

Kesälehdissä ja matkailumainoksissa elämä jatkuu siistinä ja siveänä, ilma sotia ja terroritekoja, vailla hätää ja kurjuutta, vaikka kaikki suomalaiset lomautettaisiin vuosiksi eteenpäin.

Tyyliltään ja uskottavuudeltaan Satumaan kesäjulkaisut noudattavat itäeurooppalaista kaavaa. Totuus taitaa olla jossain muualla. Ei ole näitten lehtien vika, jos maaseutukuntien talousvaikeudet lähivuosina lisääntyvät.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Seuraavan kasvukertomuksen lumoissa

Kasvaviin markkinoihin kannattaa aina sijoittaa eikö totta?

Wall street journalissa oli 25 kesäkuuta ajatustaherättävä artikkeli. Sen mukaan sijoitukset kasvumarkkinoille tuottavat keskimäärin huonommin kuin sijoitus vanhoihin teollisuusmaihin. London business schoolin prof. Elroy Dimsonin tutkimukseen perustuen vanhoissa teollisuusmaissa on saavutettu 12% tuotto kun kasvumarkkinoilla vastaavana aikana vain 6%. Syynä on arvostustasojen karkaaminen käsistä ... eli siis suomeksi kupla.

Taloudet kyllä kasvavat ja yritysten voitot mukana, mutta osakkeiden arvostustasot ovat usein voimakas kasvukin huomioonottaen ylimitoitettuja. Otetaan esimerki. Kiinassa kaikilla ei vielä ole kännyköitä. Varsinkin maaseudulla löytyy vielä runsaasti kasvupotentiaalia. Verkkojen laajentaminen ulos kaupungeista on siis hyvä ja uskottava kasvutarina. Vahva kännykkäoperaatori kiinassa on Baidu. Yhtiö onkin onnistunut viime kymmenkertaistamaan  liikevaihtonsa v. 2004 - 2008. Arvostustaso on kuitenkin huikea: P/E (TTM) on n. 64.  Lähempänä kotimarkkinoitamme Teliasoneralla kerroin on n. 10.

Arvostuserot ovat valtavia. Baidu saattaa onnistua ja lunastaa kasvuodotukset. Toisaalta ei ole minkäänlaista varaa haparointiin. Verkkoihin tarvitaan mittavia investointeja, entä jos liikevaihto ei kasvakaan aivan niin rakettimaisesti kuin kuvitellaan? Entäpä jos kotimainen kilpailu kovenee ja liittymäasiakkaan arvo laskee? Onko todennäköistä että yhtiö voisi yllättää vielä huomattavasti arvioita suuremmalla kasvulla?

BRIC-maiden talous kasvaa epäilemättä lähivuosina länsimaita nopeammin. Se ei silti automaattisesti tee sijoitusta maiden pörsseihin paremmaksi kuin länsimaiden pörsseihin.

Perussijoittaja (lue piensijoittaja) ei yleensä tutki sijoitusrahastojen sisältöä eikä sijoitusten arvostustasoa vaan lähtee mukaan kasvutarinan innoittamana "villiin itään". Toisaalta: Lottokuponkikin on useimmilla vetämässä viikottain, vaikka siinä touhussa keskimäärin häviää. Mutta onhan kerran viikossa saanut jännitystä rahan vastineeksi.

(Homo Economicus ei omista Baidua, mutta kyllä Teliasoneraa)

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Toimistoja ja asuntoja

Toimitilojen vajaakäyttöisyys on esim. Turun seudulla jo samalla tasolla kuin 1990-luvun alun vaikeimpina vuosina.

Toimistotiloissa tilanne on pahin. Espoossa vajaakäyttöaste on toimistotiloissa 14 %; Helsingissä, Vantaalla ja Turussa noin 8 %. Catellan näkemyksen mukaan tilanne on kuitenkin pahin Turussa, sillä oletetaan, että pk-seudulla kysyntä elpyisi helpommin kuin Turussa. Lähteet: Catellan antamat tiedot ja alla oleva linkki.

Lopuksi pari suurpiirteistä kommenttia asuntomarkkinoista.

1990-luvun alun pahimpinakaan vuosina en muista kiinteistövälittäjien puhuneen mistään muusta kuin kysynnän voimistumisesta, elpymisestä, vilkastumisesta ja vahvistumisesta. Kun nämä lausunnot yhdistäisi, näkisi asuntomarkkinoitten tilan kehittyneen aina vain parempaan suuntaan koko 1990-luvun alun ajan.

Noista vuosista lähtien en ole hirveästi luottanut sellaiseen tiedottamiseen, joka ainakin silloin oli todistettavasti pelkkää systemaattista valehtelemista.

Nyt on puhuttu asuntopulasta.

Jos on niin, että Helsingissä ja Espoossa hinnat nousevat (painetta lienee juuri siellä), se tarkoittaa vain 15 % Suomen asuntojen markkinoista. Loput 85 % suomalaisista voi asua vailla huolta tietoisina siitä, että ensi talveksikin on katto pään päälle.

Ja mitä tulee pk-seudun tonttitilanteeseen, niin jo valmiiksi kaavoitettuja tontteja on riittämiin. Mikäli Helsingissä sovellettaisiin samaa asukastiheyttä kuin Pariisin ydinalueilla, lähes koko Suomen väestö mahtuisi pelkkään Helsinkiin. Espoo ja Vantaakin voitaisiin jättää hirvien, peurojen ja muiden metsäeläinten asuttamaksi.

Linkki

Turkulainen uudiskohde päärautatieaseman vieressä. Naapurit eivät häiritse paljolti tyhjissä taloissa. Juuri sen takia turkulaisjuristi järjesti alueelta panttivangille sellin 2 viikoksi.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

El Niño ja ETF-rahastot

El Niño on sääilmiö, joka on jälleen kehittymässä Tyynellä valtamerellä (kts. Uuden Suomen uutinen). Toteutussaan El Niño voi vaikuttaa huomattavasti maatalouden satoihin ja täten myös maataloustuotteiden hintoihin.

Toisaalta El Nino saattaa vaikuttaa talouteen negatiivisesti ja tiputtaa osakkeiden hintoja, joten maataloushyödykkeisiin sijoittamien on hajauttamisen kannalta myös peusteltua (kts.Taloussanomien uutinen).

Ongelma yllämainitussa spekulaatiossa on tietenkin se, että odotukset ainakin osittain näkyvät jo kursseissa. Löytyisikö aiheeseen kontrastrategiaa?

Kontrastrategia voisi voisi olla maakaasu ETF-rahasto, koska El Niño tavallisesti vähentää hurrikaanien esiintymisen riskiä, mutta toisaalta tälläiset sää ilmiöt ja niiden vaikutusten ennustamien voi olla vaikeaa. Nyt myös puhutaan uudenlaisesta hurrikaanien uhasta, joka on yhteydessä El Nino sääilmiöön. Siten voisi kontrata näitä odotuksia vastaan ja sijoittaa maakaasuun. Aikaisempi FundPlace-artikkeli maakasusta täältä.

Aiheeseen liittyviä ETF-rahastoja:

Dow Jones-AIG Agriculture Total Return ETN

E-TRACS CMCI Agriculture ETN

iPath Dow Jones-AIG Coffee Total Return Sub-Index ETN

PowerShares DB Agriculture Double Long ETN

PowerShares DB Agriculture Double Short ETN

ELEMENTS Rogers International Commodity – Agriculture Index ETN

PowerShares BD Agriculture ETF

iPath Dow Jones-AIG Agriculture ETN

ELEMENTS MLCX Biofuels Index ETN

 

El Niño ennusteita täältä

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit