Osakkeen arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa kartoitetaan Sampo Oyj:n arvoa tulevien vuosien ennustettujen osinkojen perusteella. Kirjoituksessa käydään läpi myös arvonmäärityksen pääpiirteet sekä matemaattiset kaavat.

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Oheinen graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.  

Ihmiset ottavat kuulemma pikavippejä, että saavat hankkia asuntoja. Pankkihan ei välttämättä anna ihan 100 % lainaa. Tuossa linkissä kuvasin huutokauppaa kehnosta kämpästä, jolla oli yhtiölainaa 700 euroa neliöltä.

Eräs lystikkyys ovat postituslistat, joille ilmoittautuessa saa vinkkejä halvoista kämpistä. Eikö olekin jaloa?

Toivottavasti lukijat eivät jo kyllästy teemaan, mutta kannattaa kuitenkin tuoreeltaan kiinnittää huomiota talousuutisten ja markkinoiden suhteeseen ymmärtääkseen niitä. Se on etenkin kokemattomalle sijoittajalle tärkeää virheiden välttämiseksi. Kuten korostan, talousuutiset eivät yleensä ole markkinoille uutisia, eikä sitä ollut Saksan teollisuuden odottamattomaksi kuvattu sukelluskaan.

Aamulla uutiset kertoivat todellakin Saksan teollisuustuotannon pudonneen rutkasti marraskuussa, osin olosuhdetekijöiden vuoksi, osin talouden hiipuessa. Konsensusennuste oli odottanut lievää nousua, joten ero oli odotuksiin nähden melkoinen. Vuositasolla eli edelliseen marraskuuhun verrattuna pudotusta oli lähes viisi prosenttia - todella paljon. Yhtä paha pudotus oli viimeksi finanssikriisivuonna 2009. Ja saatujen tietojen valossa apea meno jatkui joulukuussakin.

Tavalliset kansalaiset ovat yleensä ekonomisteja taitavampia talouden tilanteen aistimesessa ja ymmärtämisessä. Euroalueen kuluttajien luottamus on nyt laskenut yhtämittaisesti vuoden.

Osakesijoittajat ovat havahtuneet tilanteeseen ja pörssi on reagoinut loppukesästä alkaen. Suomen pörssi on laskenut jo noin 14% huipustaan. Jos tämänkertainen suhdannekierto toistaa edellisiä niin pörssilaskua on tulossa hieman lisää (Suomen Pankin ja Euroopan komission tietojen perusteella laadittu kuva oikealla).

Kas niin, siirryimme suhdannepalapelin loppusuoralle ainakin markkinoiden näkökulmasta, kun Fed ilmoitti suorasanaisesti rahapolitiikan vastaavan nopeasti ja voimakkaasti, jos talous heikkenee ilmeisellä tavalla. Viimeksi viikko sitten totesin rahapolitiikankin syklin taittuvan lähiaikoina, koska Fed tietää kyllä tarkkaan, mitä pörssien ja korkomarkkinoiden sukellus tarkoittaa reaalitalouden kannalta. Viikkoa enempää se ei ottanut markkinapaniikin jatkuessa.

Olemme vuodessa nähneet markkinoilla suhdannekierron klassiset vaiheet. Ensin reagoivat valuutat eli perinteiset turvasatamavaluutat dollari ja jeni alkavat vahvistua muita valuuttoja, myös euroa vastaan.

https://www.tradingview.com/symbols/EURUSD/

FED:n joulukuun kokouksen lehdistötilaisuus säikäytti sijoittajat ja FED on tänään pitänyt korjaavan lehdistötilaisuuden jossa ruorissa oleva nykyinen Jerome Powell ja entiset luotisit Janet Yellen ja Ben Bernanke rauhoittelivat markkinoita.

Jerome Powel kertoi että FED tulee vuoden 2019 aikana tarvittaessa käyttämään kaikki mahdolliset keinot nopeasti ja tehokkaasti niin että FED:n tavoite täystyölisyydestä ja 2% inflaatiosta toteutuu. Jerome viittasi mahdollisuuteen että ensi vuodelle indikoidut kaksi koronnostoa jätetään tekemättä ja myös siihen että vieläkin kovempia keinoja voidaan käyttää.

Markkinat regoivat välittömästi ja keskeiset osakeindeksit nousivat Euroopassa ja USA:ssa lähes kolme prosenttia. Tämä korjaava lehdistötilaisuus pysäytti osakekurssien laskun ainakin väliaikaisesti. Kurssilasku olisi mitä ilmeisimmin jatkunut voimakkaana ilman tätä korjaavaa viestiä.

Nordean Antti Saari kehoittaa laskemaan salkun osakeet peruspainoon vaikkei osakkeiden nousuputki olekaan Antti Saaren mukaan välttämättä katkeamassa.

Syinä peruspainoon siirtymisessä ovat kasvaneet riskit:

• yritysten tulosten kasvu heikkenee USA:ssa ja myös talouskasvuun liittyy epävarmuutta
• Euroalueen ja Kiinan talouskasvun heikkenemistrendi voi jatkua
• tulosennusteet ovat vuodenvaihteessa voimakkaasti heikentyneet
• markkinaheilunta lisää velkaantuneiden yritysten rahoituskustannuksia ja voi entisestään laskea talouskasvun näkymiä

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Jatkan vielä jo vuosia toistuvasti käsittelleestäni teemasta eli pörssien, uutisten ja ennusteiden suhteesta. Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 – hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Koska harva lukijoista juttua muistanee tai on sen edes nähnyt, suvaittakoon kerrata historiassa loputtomiin toistuvaa totuutta: ennusteet ovat aina jäljessä, pörssi ei.

https://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p...

Erittäin syvässä istuvan talouskatumytologian mukaan uutiset ohjaavat markkinoita, eli pörssit muka heiluvat suuntaan tai toiseen aina erinäisiin uutisiin reagoiden. Osakemarkkinoitakin siis liikuttaisivat osavuosiraportit, työttömyystilastojen julkistukset, kasvuennusteet, bkt-mittareiden muutokset, poliittiset uutiset jne. - ja siinä kaikki. Viime aikoina yleistyneen harhaluulon perusteella markkinat pomppivat vain Donald Trumpin avatessa suunsa tai twitterinsä.

Toki uutisetkin saattavat päivätasolla aiheuttaa joskus aidostikin kovaa heiluntaa, mutta pääpiirteissään uutisten merkitystä markkinoiden liikkeissä ylitulkitaan radikaalisti. Olen tämän moneen otteeseen tuonut esiin, ja sijoituskursseillanikin painotan, että älkää edes vilkuilko talousuutisia, jos haluatte sijoittaa järkevästi. Niiden perässä se ei taatusti onnistu. Tämän oppii kantapään kautta viimeistään nopeassa kaupassa. Markkinoiden liikkeitä voi ennustaa, muttei taatusti uutisia lukemalla.

Jo viime kesänä saimme lukea, kuinka siunauksellisia metsäpalot ovat. Jo siinä yhteydessä kiiteltiin myös myrskytuhoja. ”Metsäpalo tai myrsky kaataa puut ja uusi sukupolvi pääsee kasvamaan…. Luonto hoitaa itse itsensä, kun sille annetaan aikaa.”

Itse tosin olen pelännyt, että tarpeeksi suurta myrskytuhoa ei ennätettäisi korjata, ja aiheuttaisi myöhemmin lisäksi hyönteistuhoja. Ja mitä vanhempaa metsää, sitä arempaa tuhoille. Mutta ns. asiantuntijat ovat varmoja, että metsän ainoa tehtävä on olla kasvualusta erilaisille itikoille.

Ainoa kauheus, mikä metsää voi kohdata, on ihmisen kaatama puu. Se on itsestään perkeleestä, mutta tuuli ja tuli ovat taivaallisia siunauksia. Vaikka ihmisen hakkuistakin metsään jää puuta ja metsää voidaan esim. lannoittaa, sekin kaikki on taatusti väärin.

Internet on tehnyt elämästämme koko ajan entistä helpompaa. Suurin osa koko ihmiskunnan tähän mennessä tuottamasta tiedosta, taiteesta ja viihteestä on vain muutamien klikkausten päässä joko ilmaisena tai erilaisten maksullisten streamauspalvelujen kautta. Myös ostosten tekeminen netin kautta on helppoa ja yleensä myös halvempaa jos jaksaa tehdä hieman hintavertailua. Tähänkin löytyy tietenkin useampi eri palvelu joka tekee senkin puolestasi. Ostoksiin usein löytyy myös erilaisia maksuvaihtoehtoja erilaisten kulutusluottojen ja lainojen muodossa, ja usein streamauspalvelutkin tarjoavat ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi tai alennuksia sitoutumalla pidemmäksi ajaksi asiakkaaksi. Netti onkin tehnyt myös velkaantumisesta erittäin helppoa. Erilaisia pikavippisivuja löytyy pilvin pimein nopeimpien luvatessa rahat tilille jopa vartissa.

Teoriassa on odotettavissa, että vuosittain rysähtää vähintään kerran -10%, ja kerran 3,5 vuodessa vähintään -20%. Miinusjaksot kuuluvat sijoittajan arkeen. Vuodenvaihteen kunniaksi ajattelin tehdä pienen analyysin. Halusin selvittää montako pörssipäivää päättyy plussalle ja montako miinukselle. Otin tarkastelun kohteeksi laajasti seurattu OMXH25 (PI) hintaindeksin, jossa on pörssimme 25 eniten vaihdetut yhtiöt. Tulos on vähintäänkin mielenkiintoista.

Kirjassa on poimintoja Warren Buffettin sijoittajakirjeistä pitkältä ajalta. Näiden periaatteiden toimivuutta arvioidaan varsinkin pk-yrittäjän näkökulmasta. Kirja on suunnattu enemmän yrittäjille kuin sijoittajille.

Mistä pidin:

• kirjasta löytyy Buffettin periaatteiden lisäksi kirjoittajan pitkän kokemuksen tuomia hyviä ideoita pk-sektorin yrittäjälle
• hyvä kooste Buffettin hienoista toimintaperiaatteista sovellettuna suomalaiselle pk-yrittäjälle

Mistä en pitänyt:

• kirjoittajia pitäisi olla kaksi, mutta Vikman kertoo asioista koko ajan minä-muodossa
• kirjoittajan esittämä äärimmilleen yksinkertaistettu tapa hakea arvonmääritys pörssiyhtiölle, otetaan viimeisin osavuosikatsauksen tulos ja kerrotaan luvulla 40

Yhteiskunnan kontrollia ja valvontaa lisätään.  Huomisesta lähtien jokaisella lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta.

Karhumarkkinan rajan puhjettua jo käytännössä kaikissa indekseissä on tietysti syytä pohtia sen syvyyden ja keston ohella syytä – mikä pitkän laskutrendin aiheuttaa? Osakkeiden hinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät. Yritysten tulokset ovat keskeinen ajuri, korkotaso ja psykologia toiset merkittävät. Kun vaihtoehtoiset sijoituskohteet tarjovat kilpailukykyistä tuottoa ja riskinottovalmius laskee rahan kallistumisen tai vaikka poliittisten kriisien myötä, osakkeiden hinnoittelu muuttuu, vaikka yhtiössä ja sen tuloskunnossa ei oleellisesti mikään muuttuisi. Mitä lyhemmät aikaikkunat ovat kyseessä, sen enemmän jälkimmäiset eli ulkoiset tekijät vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun.

Pörssit eivät ole kansantalouden kasvumittari kuin eräänlaisena sivutuotteena. Kun pörssit sukeltavat tai nousevat, niin yleensä se toki heijastaa kansantuotteen liikkeitä – jälkikäteisissä tilastoissa, koska pörssit ennakoivat suhdanteita yleensä joidenkin kuukausien etumatkalla.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uuden vuoden kunniaksi uusi toiminto ROE_XY_COMPARISON.

Mukaan voi valita haluamansa vuodet ja osakkeet. Kun valinnan tekee ensimmäisellä sivulla, on se voimassa kaikilla sivuilla.

Vertailussa ROE vs. GEARING, ROE vs. EV/EBITDA ja ROE vs. DIVIDEND. Nämä ovat suosikkitunnuslukujani.

Kannattaa valita vain vähän yrityksiä kerrallaan niin näkee XY-kaavioista paremmin.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -15.9%, alusta (27-05-2010) +85.8%

Yleistä

Vuosi on kääntymässä uudeksi. Miten mennyt vuosi meni ja mitä onkaan edessä?

Sioittajille mennyt vuosi oli huono melkein mistä suunnasta tahansa katsottuna. Lähes kaikki merkittävät omaisuusluokat näyttävät negatiivista tuottoa vuodelle 2018. Toki suurimpia häviäjiä olivat osakesijoitukset. FTSE world index euromääräisenä näyttää n. -8% vuosimuutosta. Jenkkisijoittajan mielestä (joka on markkinafiiliksen kannalta merkittävä) meni vieläkin huonommin koska taaloissa vastaava luku on n. -12% johtuen taalan vahvistumisesta. Kaikesta huolimatta S&P500 on pärjännyt muita malman pörssi-indeksejä paremmit, muut kun osoittavat -13 ..-18%.

Myös pörssivetureina tutut teknologiajätit ovat saaneet voimakkaasti siipeensä. Usko niiden loputtomaan kasvuun on ilmeisesti hiipumassa.

Perinteiset turvasatama-valuutat USD ja JPY ovat vahvistuneet eroa vastaan vuodess 4.6% ja 6.6%. Kummastelen kuitenkin miksei joulukuun lopun voimakkaat pörssiliikket juurikaan näy valuuttakursseissa? Jos näemme vuosikymmenen suurimmat pörssi-indeksimuutoksen, luulisi että valuutatkin reagoisivat?

Selvää on että hermot ovat nyt pinnalla eikä FED:n Jerome Powell ole paras markkinakuiskaaja. Monet indikaattorit näyttävät toki hidastuvaa talouskasvua. FED:n oma 2019 US-kasvuennuste on mennyttä vuotta alhaisempi 2.3%, mutta edellen pitkän ajan keskiarvoja korkeampi. Neljässä kehittyneessä maassa - Japanissa, Saksassa, Italiassa,Ruotsissa ja Sveitsissä - talouskasvu oli negatiivista kolmannessa kvartaalissa. Myös OECD on entistä pessimistisempi. Kiinan talouskasvu ja ennen kaikkea kuluttajien ostohalukkuus on heikkenemässä.

Käytin aikaisemmin vertuauksia piirretyistä, Kelju K. Kojootti voi juosta ilman päällä kunnes huomaa tilanteen. Mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä "Cartoon Physicsistä" jotka voivat olla juuri nyt sopivia. On myös piirrettyjä tai siirrettäviä reikiä joihin voi tippua. Kun on oikein pelokkaana tai pessimistisenä mikä tahansa voi näyttää ammottavalta reiältä johon voi tippua. Talouden todellista tilaa tärkeämpi on markkinatunnelma, joka on nyt erittäin huono.

Oma salkku menestyi melko huonosti johtuen alhaisesta USA-painosta. Verosyistä myin pois huomattavan osuuden salkusta joka nyt on käteisenä. Myynti siis ei johdu siitä että uskoisin k.o. osakeitta nyt erityisen huonoiksi. Mutta kun verokarhu subventoi tappiotani tältä vuodelta kolmanneksella kannattaa tätä mahdollisuutta käyttää. Normaalia suurempi osuus käteisenä ei ole ehkä tässä tilanteessa kovin huono asia, joten en kiirehdi sijoittamaan käteisvaroja uudestaan.

Jos en käteesi voi tarttua tänä yönä ystäväin,

niin toivon että valoisa ois vuosi eesäpäin.

Tuokoot kaikki kuukaudet eloon onnea,

olkoon tuleva vuosi ilon polkua.

Uusi Vuosi alkaa ja on aika uskaltautua ennustamaan tulevaa. Tulevaisuus on siitä jännittävä asia että sitä ei kukaan tunne ja se on aina arvoituksellinen ja uusi. Näin erityisesti taloudessa. Vain enkelit ja jumalat näkevät kauas, jopa vuoden päähän.  Meille kuolevaisille muutamankin kuukauden kehityksen aavistaminen on jo hyvä saavutus. Mutta Uutena Vuotena on tapana yrittää ja myös minä kannan korteni kekoon tässä leikissä. 

Minä uskon (ja uskon asiasta tässä on kyse) että Trump ja Xi Jingping pääsevät alkuvuonna jonkinlaiseen laihaan sopuun ja ettei poliittinen tilanne muutenkaan kärjisty. Mutta se ei auta. Maailmantalous hieman hiljenee ja painaa karhun otteellaan pörssejä. Mutta uskon, että aivan vuoden lopussa, kenties marras tai joulukuussa, alamme jo nähdä sijoitusilmapiirin piristymistä ainakin jossakin päin maailmaa, kenties Euroopassa.  Tälle piristymiselle minulla ei ole antaa syytä. Vain tunne siitä että niinkin voi käydä. Lähelle näkee tilastoista ja datoista kun taas kauas katsotaan tunteella.

Maailmassa hämmästyttää ja kummastuttaa monta asiaa. Useiden järjettömyyksien syyt löytyvät järjestelmistä. Kun,

• kotimaassaan epäonnistunut kyvytön poliitikko saa huippupaikan ja -palkan EU:sta tai valtionyhtiöstä,

• eduskunnasta vaihdetaan puolet eikä mikään muutu,

• pankin tai pankkiiriliikkeen analyytikko antaa ostosuosituksen valmiiksi kalliille osakkeelle,

• edellisessä yrityksessään menestynyt huippujohtaja ei saa käännettyä kriisiyrityksen kurssia,

• maailmassa kaikki on keskimäärin paremmin kuin ennen ja jokainen media myy itseään negatiivisilla asioilla.

Taas alkaa uusi vuosi ja edessä on taas uudet 52 viikkoa. Myös uudenvuodenlupaus pitäisi tehdä, mutta ne on perinteisesti rikottu ennen tammikuun loppua. Pysyvän muutoksen tekeminen on vaikeaa ja sitä helposti urautuu vanhoihin tapoihin.

Vuodenvaihteessa on tapana tarkastella mennyttä vuotta. Sijoittajien silmissä vuodesta tuli ruma, joskaan itse en näe asiaa niin, koska osasin sitä odottaa, ja laskusuhdanteet kuuluvat talouteen ja sijoittamiseen. Ilman niitä emme myöskään saisi alennusmyyntejä, jotka ovat menestyvän sijoittamisen vipuvarsi.

Maailman pörssejä mielestäni parhaiten kokonaisuutena heijastava Global Dow, joka sisältää 150 maailman suurinta yhtiötä, mukana luonnollisesti suuri määrä yhdysvaltalaisia, kääntyi laskuun jo vuoden alussa 2018. Sen jälkeen Global Dow on tullut alas kaksikymmentä prosenttia eli tavoittanut teknisesti määritellyn laskumarkkinan rajan. Karhumarkkina ei siis todellakaan alkanut muutama kuukausi sitten, kuten suomalaisesta mediasta saa vaikutelman. Laskumarkkinoiden tapaan liike kuitenkin kiihtyy vasta lopussa, ja vasta sitten se ylittää uutiskynnykset.

Vielä vuoden alussa moni sijoittaja uskoi, että sijoitusvuodesta 2018 tulee edellisten vuosien malliin suotuisa. Toisin kävi. Useimmissa omaisuusluokissa, erityisesti riskisimmissä omaisuusluokissa, vuosi on ollut hyvin haastava. Esimerkiksi osakemarkkinoilla lähes kaikki keskeiset osakeindeksit ovat miinuksella. Vuosi oli vaikea myös erityisesti kehittyvien talouksien korkosijoituksissa ja riskisissä yrityslainoissa.

LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mielestä rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien syinä on kolme keskeistä tekijää: talouskehitykseen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvien epävarmuustekijöiden kasvu sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden lasku.

Kirjoitin lokakuussa erikoisesta hitas-tapauksesta, jossa asunto meni ostajalle haitallisesta noin 100 000 euron hinnoitteluvirheestä huolimatta kaupaksi (kts. Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa). No, nyt on uutisoitu tapauksesta, jossa satojen tuhansien hintamuutos monista asunnoista saatavassa hinnassa toteutui käytännössä yön yli (kts. Lottovoitto Helsingin keskustassa). Periaatteessa jutussa ei ole järjestelmää tunteville mitään erityisen yllättävää, sillä esim. Katajanokka on vuosikaudet ollut malliesimerkki alihintaisista hitas-asuntoalueista. ja Kamppi on alueena vielä arvokkaampi. Käytännössä hintaerot säänneltyjen ja markkinaehtoisten hintojen välillä ovat vain niin valtavia, että kyllä se pistää hiljaiseksi: mietipä, että saisit tänään 90 neliön asunnosta vain 336 000 euroa vaikka ostajaehdokkaita olisi jonoksi asti, mutta odottamalla seuraavaan viikkoon, välittäjä suosittelisikin pyytämään siitä 620 000 euroa? Hintaeroa tuossa on melkein 300 000 euroa! Siinäpä sulateltavaa!

Hesarin karhumarkkina-artikkeliin kohdistamani kritiikki herätti sen verran ärtymystä, että selvennän kantani eräin osin jo senkin takia, että aiheesta levitetään niin paljon väärää ja kokematonta sijoittajaa hämmentävää tietoa. Sitä leviää monessa paikassa, jopa yleensä luotettavassa sijoituslähteessä Investopediassa. Se kyllä kuvaa karhumarkkinan kuten vakiintunut tapa on:

https://www.investopedia.com/terms/b/bearmarket.asp

"A bear market is a condition in which securities prices fall 20 percent or more from recent highs amid widespread pessimism and negative investor sentiment. Typically, bear markets are associated with declines in an overall market or index like the S&P 500, but individual securities or commodities can be considered to be in a bear market if they experience a decline of 20 percent or more over a sustained period of time - typically two months or more."

Olen irvaillut valtavirran talousmediaa niin paljon, että osa lukijoista pitää sitä loukkaavana ja omahyväisenä itsekehuna. Mutta kyllä sille on vahvat perusteensa, muutkin kuin minun persoonallisuushäiriöni. Tuore tapaus on Helsingin Sanomien sijoittamista käsittelevä artikkeli otsikolla ”Karhumarkkina” uhkaa pörssejä ensi kertaa kymmeneen vuoteen – Miksi sitä pelätään?” Se on tyypillinen valtamedian sijoittamisjuttu, eli siitä on sijoittajalle lähinnä haittaa, jos sen perusteella jotain aikoo tehdä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005946987.html

Hesari ei ole varsinainen talousmedia, mutta maan valtalehtenä siltä sopinee odottaa asiantuntemusta mistä tahansa aiheesta, johon se katsoo asiakseen tarttua. Toimittajan heikko asiantuntemus kuitenkin paistaa kauas, joskaan lainkaan tavatonta se ei ole sijoittamisjournalismissa. Juttu levittääkin valtamedialle tyypillisiä virhekäsityksiä.

USA:n korkotaso on normalisoitunut. Tämä tarkoittaa sitä että yritysten tuloista kasvava osa valuu velanantajille, ja osakkeenomistajille jää vähemmän. Ei ihme, että raha virtaa osakkeista korkoinstrumentteihin. Mutta miten paljon osakkeiden arvojen pitää laskea, että päästään tasapainoon? Asialle löytyy kaksi mittaria. Liikevaihtoon perustuva ja tulostuottoon perustuva.

Liikevaihtoon perustuva mittari

Yritysten liikevaihtojen yhteissumma kasvaa tasaisesti ja lähes samaa tahtia bruttokantuotteen kanssa.

Yritysten pörssiarvot ovat olleet suurin piirtein 1.5 kertaa liikevaihtoa suuremmat ja nyt tästä on poikettu ylöspäin. Jos arvostukset palaavat normaaliin, niin USA:ssa noteerattavien yritysten markkina-arvojen pitäsi pudota vielä noin 20% lisää. Silloin oltaisiin viidentoista vuoden keskiarvossa. Jo tapahtuneen 20% pudotukseen yhdistettynä tämä tekisi kokonaista 40%. Aika hurjalta kuulostaa.

Tulostuottoon perustuva mittari

Vuonna 1973 maailman öljymarkkinoille tuli häiriö. Kansallisista toimijoista koottu tuottajajärjestö OPEC julisti USA:n ja mm. Hollannin vientisaartoon ja korotti öljyn hintaa. Koska kyseessä oli kartelli, ratkaisu onnistui.

Tästä markkinahäiriöstä (joita pörsseissä tapahtuu päivittäin) tehtiin vain kovin, kovin suuria johtopäätöksiä. Alettiin puhua kasvun rajoista. Kun ihmisiä on aina vain enemmän ja he kuluttavat henkeäkin kohti aina vain enemmän, maapallolta loppuu uusiutumattomat luonnonvarat, esim. öljy, vieläpä ihan kohta justiinsa.

Tämmöisessä ilmapiirissä minä kasvoin 15-vuotiaasta lähtien. Kun nyt 45 v. myöhemmin katson taaksepäin, tunnen saamistani opeista tavallisen suurta pottuuntuneisuutta.