Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityksiä perustetaan yhä harvemmin valtion tukien saamiseksi

Aloittavat yritykset ovat lähtökohdiltaan terveempiä ja niitä perustetaan enemmän. Yhä harvempi yritys perustetaan yhteiskunnan tukien nostamiseksi. Tämä voidaan päätellä siitä että yhä harvempi yritys hyväksyttää ennen perustamistaan liiketoimintasuunnitelman valtiota varten ja nostaa sitten starttirahaa kun yritys on perustettu. Sama on havaittavissa Tekes tuissa. Valtion maksamat tekes tuet ovat seitsemässä vuodessa vähentyneet yli 600M€ tasosta nykyiseen noin 500M€ tasoon. Perustettavien yritysten määrä on samalla kasvanut ja tällä hetkellä aloittavat yritykset ovat yhä useammin liiketoiminnaltaan terveitä eikä valtion tukien toivoon rakennettuja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kauniita lomamökkejä saa edullisesti

Kesämökki on monelle suomalaiselle paikka jossa saa rauhan ja jossa voi vapaasti totetuttaa itseään. Se on paluuta lapsuuden rakkaisiin muistoihin ja elämän ensiaskelten kokemiseen.

Nämä kauniit sanat olivat totta kahden sukupolven ajan 1960 luvun alusta aina vuoteen 2010 saakka. Kesämökkien ja rantapalstojen hinnat nousivat ja niille löytyi kysyntää. Ehdittiin jo pelätä että kaikki rannat rakennetaan ja että keskieurooppalaiset ostavat luonnonkauniit maisemamme meidän suomalaisten nenän edestä. 

Toisin kävi. Vanhojen mökkien hinnat kääntyivät vuonna 2013 laskuun ja ovat laskeneet siitä saakka. Edes kaunis ranta ei vedä. Mummon kesämökille ei löydy jatkajaa ja huolenpitäjää perikunnan piiristä. Kesämökkejä saa jo 20% prosenttia halvemmalla kuin parhaina aikoina ja hinnat putoavat vuosi vuodelta vaikka hyviä mökkejä tulee yhä runsaammin myyntiin. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitussäästötilit: paholainen asuu yksityiskohdissa

Olen ymmärtänyt sijoitussäästötilin ajatuksen olevan, että tilin sisällä omaisuutta voisi kartuttaa ilman veroseuraamuksia. Vero menisi vasta nostoista.

Huomioni kiinnittyy mietinnön pohjoismaisiin verrokkeihin ( s. 181 alkaen): Ruotsissa verotetaan laskennallista tuottoa, oli sitä tai ei, Tanskassa on melko korkea veroprosentti.

Olen jokseenkin satavarma, että kun Suomessa verenhimoiset porvarit on saatu aisoihin, omaisuustulojen maksimiraja on jotain 500 euroa. Muutoksia saa tehdä vain karkauspäivinä, järjestelmä koskee vain 38-39-vuotiaita ja pankki kuppaa kaiken mahdollisen tulon ja omaisuuden itselleen. Järjetön yliregulaatio nähtiin jo PS- eli pissistileissä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Asuntojen hinnoista vielä….

Asuntojen hinnat ovat olleet vahvasti esillä koko tämän vuoden aikana. Eikä suotta, hintojen nousussa näkyy nimittäin jo hiukan väsymisen merkkejä, pääkaupunkiseudullakin.

Valmisteltuani erästä esitystä, jossa tarkastelin inflaatiota, löysin kolme mielenkiintoista käyrää, joihin liittyy vahvasti yhteys asuntojen hintakehitykseen. Kyseessä siis reaalitulojen kehitys, velkaantumisaste ja säästämisaste.

Alla ensin asuntojen hintakehitys vähän pidemmältä aikaa.

Huomataan saman tien, että asunnot eivät ainakaan täysin riskittömiä ole, vaikka ovatkin nousseet reippaasti 90-luvun laman jälkeen…

Asuntojen hintakehitykseen liittyy monta syytä, mutta eräs todella vaikuttava käyrä on kotitalouksien velkaantuminen:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Muutamia huomioita Berkshiren kysymys/vastaus osiosta

Eilen lauantaina katselin Berkshiren yhtiökokouksen kysymys/vastaus osiota livenä ja tässä kirjoituksessa on muutamia huomioitani. Osa niistä on suoria lainauksia ja osa tulkintojani siitä mitä sanottiin. Enimmäkseen olen pyrkinyt kääntämään Buffettin ja Mungerin puheita suomeksi ja kokoamaan aihepiirejä yhteen. Yhtiökokouksen voi katsoa jälkilähetyksenä seuraavasta osoitteesta:

https://finance.yahoo.com/brklivestream/

Ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että Buffett oli mielestäni skarppina, kuten aiemmissakin kokouksissa. Munger taas oli mielestäni aktiivisempi ja paremmin voivan näköinen kuin viime vuonna. Buffett hoiti pääroolin vastaamisessa ja Munger täydensi häntä omin mielipitein. Tällä hetkellä he ovat ainoat vastaajat.

Markkinakatsaus: Euron laskumarkkina on viittä vaille varma

Euro posotti hissukseen alas taalaa vastaan kuten odotin, muttei vieläkään ihan niin kiivasti, että uskaltaisin julistaa laskumarkkinan. Ei se kaukana silti ole, siis julistaminen – itse pudotus on aika ilmeisesti kyllä jo päällä. Pitkät indikaattorit eivät ole olleet yhtä laskevat pariin vuoteen, ja lyhyiden indikaattorienkin perusteella odotan euron jatkavan alas vielä jonkin aikaa ennen vastaliikettä.

Kauan siihen ei varmaankaan enää mene, mutta trendit ovat loppupäästä tyypillisesti rajuimpia, joten viikossa parissa ehtivät valuutat kiskaista monen prosentin ryntäyksen. Jos keskipitkä trendi taittuu kesäkuun alussa kuten vaikuttaa ilmeiseltä, euro voi aivan hyvin sukeltaa 1,15 taalan tietämiin. Ja silloin euron laskumarkkina on sinetöity, ja iso osa sitä jo pulkassakin.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

LähiTapiola: Kotitalouksien tulee varautua 2% korkotasoon

Viime viikolla Yhdysvalloissa kymmenen vuoden lainakorko nousi yli kolmen prosentin, korkeimmilleen sitten vuoden 2011 heinäkuun alun. Euroopassa korot ovat nousseet myös, mutta taso laahaa Yhdysvaltain jäljessä.

USA:n osakkeista saatava 10v keskimääräinen tulostuotto (Shiller E/P) on tällä hetkellä samasuuruinen, 3%. USA:ssa osakkeet tarjoavat siis sijoittajalle 10 v keskiarvona samaa tulostuottoa kuin valtion 10v velkapaperit. Osakkeiden ja velkapapereiden tuotto on siis näin laskien sama. 

- Yhdysvalloissa korkojen nousulle on selvät perusteet. Talous on toipunut finanssikriisin jälkeen niin hyvin, että nyt ollaan saavuttamassa käännepiste, jossa löysät resurssit alkavat ehtyä ja hinnat nousta. Inflaatio siirtyy korkotasoon, sillä rahaa lainattaessa inflaatiolle hinnoitellaan korvaus, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Matti Meikäläisen eläke on 1434 euroa /kk (miinus verot)

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 656 euroa kuukaudessa, runsaat 20 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Mediaanieläke oli 1 434 euroa kuukaudessa, noin 30 euroa enemmän kuin vuonna 2016 selviää eläketurvakeskuksen vuoden 2017 tilastosta.

Miesten ja naisten ero on merkittävä.  Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikkien sijoitustuotteiden verotus tulossa samanlaiseksi

Hallituksen työryhmä on tehnyt arvion eri sijoitusmuotojen verotuksesta ja havainnut että verotus tulee yhtenäistää.

Ehdotuksen pääperiaate on se, että lähes kaikkien sijoitustuotteiden (sijoitusrahasto, säästövakuutus, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, kertamaksullinen eläkevakuutus) sisällä saa ostaa, myydä ja saada osinkoja ilman verosanktioita. Tuotot tulevat pääomaverotuksen alaisiksi vasta sitten kun niitä nostetaan ulos sijoitustuotteen piiristä.  

Kaavailun alla olevan sijoitustilin kohdalla on poikkeus. Sen verokohtelu olisi ankarampaa. Osingot ja sijoitutuottoina saadut korot tulisivat pääomatulona välittömästi verolle. Myyntivoitot sen sijaan jäisivät samalla tavalla sijoitustilin sisälle ilman verosanktioita aina siihen asti kun ne ne nostetaan ulos sijoitustililtä, jolloin ne ovat pääomatulona verotettavia.    

Pääosa suomalaisesta finanssivarallisuudesta on julkiten sijoittajien paremmalla kohtelulla siirretty julkisen sektorin (eläkevakuutusyhtiöt, valtio, kunnat) haltuun. Tästä ei olla valmiita luopumaan eikä työryhmä ehdota että julkisia sijoittajia verotetaan muulla tavalla kuin että eläkkeet ovat veronalaista tuloa. 

Tarkempia yksityiskohtia ehdotuksesta:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU alueen inflaatio käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna

63 prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että työttömyysasteen lasku alle kuuden prosentin kiihdyttäisi Suomessa palkkainflaatiota, selviää Ekonomistikoneen kyselytuloksista. Enemmistö ekonomisteista katsoo siis, että niin sanotun luonnollisen työttömyyden taso on Suomessa kuuden prosentin tietämillä. Pienempään työttömyyteen ei päästä ilman että työn tekemisestä ja tarjoamisesta tehdään kannattavampaa ja hyväksyttävämpää.

Suomen työttömyys on kahdeksan prosentin tuntumassa ja laskee hitaasti. Kuuden prosentin rajasta ollaan vielä kaukana eikä siis markkinaehtoinen palkkatason määräytyminen käynnisty vielä vähään aikaan. 

Tilanne on taloudeltaan vahvistuvassa EU:ssa erilainen. Työttömyys on seitsemän prosentin tuntumassa ja lähestyy kuuden prosentin rajaa, jonka se saavuttaa tällä vauhdilla ensi vuonna. Silloin voimme odottaa Euroopan keskuspankilta koronnostoja, yritysten rahoituskustannusten nousua, voittojen pienenemistä ja mahdollisesi myös pörssikurssien laskua. 

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntoja valmistuu runsaasti ja hinnat hienoisessa laskussa

Rakennuslupien ja aloitettujen kerrosneliöiden määrä oli vuosi sitten huipussaan. Nyt nuo silloin aloitetut asunnot ovat tulossa markkinoille ja asuntojen hinnat ovat tarjonnan seurauksesta alkuvudesta hieman laskeneet selviää tilastokeskuksen uusimmasta asuntojen hintabarometristä.  Heilahtelut ovat olleet suurimpia lounais-Suomessa missä Uudenkaupungin autotehtaan ja Pansion telakan rekrytoinnit aikaansaivat rakennusbuumin. 

Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli koko viime vuoden korkealla tasolla ja siitä syystä voidaan olettaa ettei hinnannousuihin ole tänä vuonna aihetta. Asuntojen hinnat voivat jopa hieman laskea.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Lippo Suominen hehkuttaa osakkeita

Vieläkö osakkeet nousevat ?  Miksipä ei kertoo Nordean Lippo Suominen.

Talous kasvaa joka puolella maailmaa ja tulokset ovat olleet häikäisevän hyviä varsinkin USA:ssa. Tätä taustaa vasten osakkeilla on hyvä tuki nousta. Raha kyllä palaa osakkeisiin. 

Uhkaako kauppasota markkinoita ? Kauppasota näyttää olevan nimenomaan otsikkokysymys. Kaikki toimet näyttävät siltä että tilanne on lientymässä. Kauppasodasta selivittäneen pelkällä säikähdyksellä.

Koronnostoja tullaan USA:ssa näkemään, mutta pohjimmiltaan korkotaso on edelleen matala. Korot ovat nousseet ja jarruttavat jossakin vaiheessa taloutta. Tilannetta tulee seurata, mutta vielä ei ole syytä suureen huoleen.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvää Vappua toivoo Piksun väki

Iloista Vappua kaikille ja kepeyttä kevään juhlintaan.

Oikealla video siitä miten ulkomaalaiset näkevät suomalaisen Vapun.

Kaksi asiaa on kohdannut suomalaisessa Vapussa, luokkataistelu ja keväinen ilo. Olkoon Vapussa kaikkea sitä mitä me kulloinkin koemme tärkeäksi. Kaikkien yhteinen ilo ja riemu ovat voima ja tulevaisuus.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhden salamaromahduksen tarina

Toukokuun 6. päivä vuonna 2010 Kansasilainen pikkutekijä sai aikaan lyhyen, mutta suuren pörssiromahduksen, jossa Yhdysvaltain pörssi-indeksit romahtivat muutamassa minuutissa 5-6%:ia. Samalla jopa 300:n yksittäisen osakkeen kurssit heiluivat jopa yli 60% edellisistä arvoistaan. Tämän romahduksen lähde oli pieni automaattista kaupankäyntiä harrastava yritys Kansasista. Suuremman romahduksen lähde oli tämän yrityksen algoritmi jonka toiminta oli sidottu markkinan kaupankäyntimääriin. Rahoitusmarkkinat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja toimijoihin. Romahdus oli seurausta ketjureaktiosta. Kirjoituksessa on lyhyt ja yksinkertaistettu kuvaus tapahtumista.

Markkinakatsaus: Eurokin viittaa suhdanteen heikentymiseen

Viikko pari ylös, seuraavat alas – tällaista on meno suuntansa menettäneellä markkinalla. Tai on sillä mielestäni suunta pidemmällä aikajänteellä, tarkoitan joidenkin kuukausien mittaa. Ja se suunta on alas. Tekniset syyt olen perannut pitkin talvea, ja fundapuolikin tulkintaa aika lailla tukee. Talous kyllä kasvaa, mutta tahti vaikuttaa hidastuvan, ja osakemarkkoita jarruttavat tekijät lisääntyvät, tärkeimpänä niistä USA:n korkojen nousu. Kymmenen vuoden valtionbondi tarjoaa jo kolmen prosentin korkoa, mikä on korkein luku sitten vuoden 2014.

Dramaatiikkaa en pörsseihin tässä kohtaa silti odota, mutta äkkiä sitäkin saadaan. VIX on rauhoittunut, mutta indikaattorien perusteella se lysti ei kauan kestä. Pidän jonkin asteen kesärysäystä aika ilmeisenä, mutta mennään viikko kerrallaan. Varoitin jenkkipörssien ylikuumentumisesta syksystä asti, ja kutinsa arvio piti joskin korjauksen tulo vei kauemmin kuin kuvittelin. No, trendien venyminen on sinänsä tyypillistä markkinoille niiden loppuvaiheessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Donald Trump haukkumassa väärää puuta

Koira parka ei joskus näe oravaa ja haju erehdyttää sen haukkumaan väärää puuta. Donald Trump haukkuu nyt väärää puuta kun se syyttää Kiinaa vaihtotaseen vajeestaan. Syyllinen on muualla jos syyllistä ylipäätään on olemassa.

USA:n vaihtotaseen vaje on parin prosentin luokkaa bruttokansantuotteesta (kuva oikealla). Määrä on samaa luokkaa kuin USA:n bruttokansantuotteen kasvu vuodessa. Tämän suuruinen vaje ei ole monenkaan ekonomistin mielestä mikään ongelma, se kuittaantuu vuodessa. Ongelmaa ei ole olemassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Varo riskiä nousukauden huipulla, korkeuksista voi pudota

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello on liikahtanut hieman eteenpäin, kohti taantumaa. Osakkeista on usein kannattanut luopua silloin kun kello on noin kolme iltapäivällä. Nyt kello on puoli kolme. 

Nordea on talouskatsauksessaan mitannut Suomen ja pohjoismaiden suhdannetilanteen. Suomi ja USA ovat Nordean mukaan korkeasuhdanteessa kun taas muut pohjoismaat ovat Saksan tavoin ohittamassa parasta kasvuvaihetta.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sopeutuvien markkinoiden teoria

Piksussa välillä ihmetellään kuinka jotkin arvopaperit hinnoitellaan päin sitä itseään. Ja yleinen näkemys, jonka itsekin jaan on etteivät markkinat ole niin tehokkaat kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesi antaa ymmärtää. En ole juurikaan nähnyt vaihtoehtoja, mutta olen törmännyt yhteen. Se on nimeltään sopeutuvien markkinoiden teoria ja luin siitä Andrew W. Lo:n kirjasta Adaptive Markets. Kirjoittaja on myös sopeutuvien markkinoiden teorian isä. Kirja on noin 400 sivua pitkä, joten en ala sitä tarkemmin käymään läpi, mutta voin suositella sitä luettavaksi. Se antaa uusia näkökulmia. Käyn tässä kirjoituksessa läpi nopeasti teorian pääpiirteittäin läpi. Lisäksi esitän teorian kehittäjän näkemyksen siitä miten sijoittamiseen tulisi suhtautua teorian pohjalta. Kirjoitus on valitettavasti suppea kooste koko teoriasta, joten voi olla etteivät sen lukijat saa paljoa irti siitä. Pahoittelut siitä. Voin suositella kirjaa asiasta tarkemmin kiinnostuneille.

Teorian perusidean voi tiivistää viiteen periaatteeseen:

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumisen vinkkejä

Vaurastuminen on yleisesti ottaen arvo- ja valintakysymys, harvemmin rahakysymys. Vaurastumisella tarkoitetaan yleensä säästämistä, jonka tavoitteena on valinnanvapauden lisäämistä tulevaisuudessa. Harvemmin vaurastumisella tarkoitetaan rikastumista, se on aivan toinen laji.

Arvokysymys tulee laajalti siitä, minkä verran haluaa elää tulevaisuudessa ja minkä verran tässä ja nyt. Jos tili on tyhjä kuun lopussa, panostetaan tähän hetkeen, eikä siinä mitään pahaa. Jos toisaalta supistetaan nykyiset menot siten, että voi käyttää ylimääräiset tulot joskus tulevaisuudessa tavoitteena on todennäköisesti vaurastumista. Jokainen omalla tavallaan.

Ääripäät ovat vaikeita asioita, jos maksimoi kurjuutta voisi kuvitella, että rahaa kertyy ja nopeasti. On kuitenkin vaikeata tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voihan olla, että maassamme ei voi elää luonnonilmiöiden tai sodan takia, tai että sairastuu ja kuolee ennen kuin rahat tarvitaan. Toisaalta jos oikeasti panostaa elämiseen ja kaikki menee siihen hetkeen, ei ole puskureita, kun niitä eniten tarvitsisi. Tämän takia vaurastuminen on erityisesti arvokysymys eikä vääriä tapoja oikeastaan ole.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys ja yhtiökokoukset

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen tänä keväänä ehtinyt käydä enemmän yhtiökokouksissa kuin aiemmin. Ennen kaikkea pyrin tutkailemaan niissä ilmapiiriä, onko positiivista innostusta havaittavissa, miten johto on osakkeenomistajien käytettävissä, kuinka johto ja hallitus käyttäytyvät jne. Nämä tiedot täydentävät numeerisia tietoja, mutta useimmiten osoittavat samaan suuntaan numeroiden kanssa. Alla pika-arviot:

Kone***

Wärtsilä****

EQ***

Cramo**

Nokian Renkaat****

Sampo*****

Investors House***

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tiedettä, tiedettä, enemmän tiedettä

Kulloisellakin oppositiolla on vuosikymmeniä ollut tapana valittaa tutkimuksen liian vähistä resursseista, asia, mihin yliopistot tietysti ovat suurella innolla yhtyneet.

Aivan ensimmäiseksi olisi mielestäni kovasti syytä pohtia, tarvittaisiinko nykyistä käytännöllisempää koulutusta ja parempia asenteita sitä kohtaan, mutta puhutaan nyt sitten ns. tieteestä.

Itselleni on tullut pysyvä trauma siitä, että opiskelin lähes toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä 1970- ja -80-lukujen vaihteessa enkä sen jälkeen tiennyt oikeastaan mistään mitään. Alan pitäisi vertailla eri yhteiskuntia, mutta siinä se Suomessa täysin epäonnistui. Joko sosialismi oli täysin ylivertainen tai sitten vähintäänkin kilpailukykyinen markkinatalouden kanssa. Talvisota oli pitkälti Suomen syytä jne. Tuossa on kokemuksiani sosiaalipolitiikan oppiaineesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ensimmäiseen koronnostoon on vielä vuosi aikaa

Korkotaso euroalueella on pysynyt hyvin alahaisena finanssikriisin jälkeiset vuodet. Iso osa suomalaisista ei usko, että korot nousisivat merkittävästi lähivuosinakaan.

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta.

- Euroopan keskuspankki lopettaa tänä vuonna arvopapereiden osto-ohjelman ja ensimmäiseen koron nostoon on vielä ainakin vuosi aikaa. Koron nostot tapahtuvat aluksi maltillisesti ja vauhti on sidoksissa talouden kehityksen kanssa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen syntyvyys korjaantuisi jos Suomen laki arvostaisi lapsia ihmisinä

Syntyneitä on Suomessa vähemmän kuin kuolleita ja lapsia syntyy Suomeen vuosi vuodelta yhä vähemmän selviää Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista. Haluttomuus lasten hankkimiseen on vakava oire siitä että Suomen yhteiskunta- ja kulttuurirakenne on vinoutunut. Lapsi on mennyt pesuveden mukana.

Ei ole mitään järkeä että työttömyydestä ja vanhuudesta maksetaan niin paljon parempaa korvausta kuin nuoruudesta. Keskieläke on pieni, alle 1500€, mutta se on silti ruhtinaallinen verrattuna nuoruudesta maksettuun korvaukseen. Lapsilisä on 100€ luokkaa. Vanhuus ja työttömyys ovat tukipolitiikasta päätellen yhteiskunnalle paljon tärkeämpiä kuin lapsuus. Työttömyyttä ja vanhuutta yhteiskunta palkitsee rahallisesti. Ja sitä Suomi saa mistä palkitsee. Suomi vanhenee ja työttömiä on paljon. Jos lapsi saisi edes puoliksi samanarvoisen kohtelun kuin työtön tai vanhus niin luultavasti syntyvyys korjaantuisi.

Lapset eivät ole valtiosääntömme mukaan ihmisiä päätöksenteon mielessä, heillä ei ole äänioikeutta. Jos vanhemmat saisivat äänestää lastensa puolesta niin luultavati yhteiskuntarakenteemme korjautuisi. Lasten oikeuksille olisi puolustajia ja vanhemmuus toisi vaikutusvaltaa. Työttömät ja eläkeläiset ovat hyvin edustettuina eduskunnassa - lapset eivät ollenkaan. Ei ihme että työttömien ja eläkeläisten etuudet ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin lasten.

Markkinakatsaus: Matalalento jatkuu

Ennustin jo hyvän aikaa sitten, että päädymme luultavasti laskumarkkinaan ylikuumentuneen jenkkimarkkinan puhjettua, ja toistaiseksi se on pitänyt kutinsa. Tammikuussa tehtyjen huippujen jälkeen on menty matalaliitoa ilman merkittäviä korjausliikkeitä ylös, tosin hiukan indeksistä riippuen. Mitenkään syvästä liikkeestä ei toistaiseksi ole kyse, enkä tässä kohtaa ennustele sen lopullista päätepistettä tai ajankohtaa. Mutta ostoksille en kiirehdi, se on selvä, mieluummin kyttään pelipapereilla lunastuspaikkoja. Odotukseni on, että maistuvia ostoja on vielä tänä vuonna tarjolla rutkasti.

Joissakin pörsseissä on itse asiassa vietetty jo vuosi korjausliikkeessä. Helsingin ja Tukholman pörssit sahaavat kapeassa markkinahaarukassa, jonka yläreunan se merkkasi jo viime keväänä. Käytännössä sama on tilanne Frankfurtissa.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/marknadsoversikt/marknadsoversiktFI.html

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suhdannehuippu saavutetaan, kasvu hidastuu ensi vuonna

Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle vahvaa 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu kuitenkin jo hiipuu 1,5 prosenttiin viennin, investointien ja rakentamisen kasvun hidastumisen myötä.

Ilmarisen ennusteen mukaan vuonna 2016 käynnistynyt talouskasvu jatkuu, ja bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan tänä vuonna tason, jolla se oli viimeksi ennen finanssikriisiä 2008. Kasvun moottoreina on viennin ja investointien voimakas kasvu.

Vientiä tukevat vahvistuneen kysynnän lisäksi myös kilpailukykyä parantaneet palkkaratkaisut, joiden vaikutus ulottuu vuoteen 2019 asti. Niiden ansiosta suomalaisyritysten työvoimakustannusten ennakoidaan alenevan suhteessa läntisiin kilpailijamaihin. Viennin hyvän kehityksen ansiosta usean vuoden negatiivisena pysynyt vaihtotase kääntyy kuluvana vuonna ylijäämäiseksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF uskoo noususuhdanteen jaksavan ensi vuoteen saakka

IMF on tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan optimistinen. Maailmantalouden kasvu kiihtyy 3,9% nopeuteen täksi ja ensi vuodeksi.

Kasvuvauhti ylittää kehittyneiden maiden kasvumahdollisuuksien kestävän tason. On odotettavissa että nyt käynnissä oleva maailmanlaajuisesti synkronoitunut korkeasuhdanne kääntyy ja IMF suosittaa hallituksia varautumaan tulevaan käänteeseen.

IMF on kuitenkin jossain määrin epävarma tilanteen kehittymisestä ja jopa omien arvioidensa toteutumisesta. Taantuman todennäköisyys on IMF:n mukaan tyypillisesti parinkymmenen prosentin luokkaa.

IMF näkee seuraavia riskejä:

  1. Korkotason nousu ja ennakoitua nopeampi keskuspankkipolitiikan kiristys
  2. Pörssikurssien huomattava korjausliike alaspäin on mahdollinen riskitekijä globaalille taloudelle
  3. Kauppasota ja poliittiset riskit
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tapaa Matti –suomalainen sijoittaja

Sijoittaminen ja kasinomaailma ovat kulkeneet käsi kädessä jo yli vuosisadan ajan. Yksi kuuluisa sijoittaja ja kasinotoimija on amerikkalainen Howard Hughes. Ennen häntä kasinotoiminta oli pääsääntöisesti vain ja ainoastaan mafian käsissä. Hughes eli vilkasta elämää. Hän teki elokuvia, lensi, keksi sekä omisti paljon maata ja useita kasinoita Las Vegasissa. Hughesiin milenkiintoisesta elämästä on tehty vuonna 2005 myös elokuva nimeltään Lentäjä, jonka pääroolia esittää Leonardo DiCaprio. Eikä ihme, olihan hänen elämä kuin elokuvasta ja kuulostaa meidän 2000-luvulla elävien suomalaisten korvaan juuri siltä.

Kuin myös pelaaminen niin myös sijoittaminen tulevat Suomessa huomattavasti jälkijunassa verrattuna suureen maailmaan. Täällä Pohjolassa ensimmäinen kasino perustettiin Helsinkiin 25 vuotta sitten. Suomalaisten ensimmäinen sijoitusbuumi taas sai alkunsa 90- ja 2000-luvun vaihteessa. Mutta millainen on tyypillinen suomalainen sijoittaja? Howard Hughesin kaltaisia sijoittajia tuskin tosielämästä löytyy moniakaan, edes Amerikan mantereelta. Täältä Suomesta ehkä vielä vähemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Mobiilisovellusten trendit yritysten toiminnassa vuonna 2018

Vuosi 2017 oli poikkeuksellisen merkittävä yrityksille hyödyllisten mobiilisovellusten kehityksessä. Ilmaisia mobiilisovelluksia ladattiin maailmanlaajuisesti jopa lähes 300 miljardia kertaa, joka on moninkertaisesti enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Mobiilikehitys onkin yritystoiminnassa yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista.

Yhä useampi yritys on vihdoin ymmärtänyt, etteivät mobiilisovellukset ole enää valinnaisia sijoituskohteita, vaan aidosti selviytymisen kannalta tarpeellisia ja hyödyllisiä työkaluja. Modernin yrityksen on melkeinpä pakko ottaa käyttöönsä ainakin osa mobiiliteknologian tarjoamista ratkaisuista. Monet ovat sitä mieltä, että mobiiliteknologia on tällä hetkellä yritysten kannalta yksi parhaista keinoista kohdata asiakkaat, tyydyttää heidän tarpeensa ja samalla kasvattaa myyntilukuja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyviltä toimialoilta on mahdollisuus poimia voittajia

Accenturen tutkimus osoittaa, että suurin osa suuryrityksistä on toimialakehityksen piirissä.

Toimialakehityksestä selviää voittajana tyypillisesti muutama yritys. Sijoittajan kannattaa etsiä voittajia ja kasvavia yrityksiä silloin kun on kyse toimialakehityksestä. Kehittyviä teollisuudenaloja ovat muun muassa ohjelmistoala, energiasektori ja korkea teknologia.

Terveydenhuolto ja vakuutustoiminta ovat Accenturen mukaan maailmanlaajuisesti hitaasti muuttuvia aloja ja niiden yhteydessä sijoittajan kannattaa keskittyä pitkäaikaiseen tuloksentekokykyyn. Suomessa terveydenhuolto on kuitenkin voimakkaassa toimialakehityksessä ja sote myllerryksestä on mahdollisuus löytää voittajia. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit