Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Kauppasota on eskaloitunut tulleiksi, mutta niiden merkitys taloudelle on kvantitatiivisesti pieni. Niistä ei ole vielä aineksi katastrofiin.

Makrotalouden kehitys on ollut hidastuvaa jo viime vuoden alusta asti ja riskit siitä, että edetään taantumaan saakka ovat kasvaneet. Globaalin taantuman ennusmerkkejä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sitä että yhdysvalloissa pitkät korot ovat laskeneet lyhyiden alapuolelle. Tämäkin ennustaa enemmän keskuspankin rahapolitiikkaa kuin makrotaloutta.

Seuraava taantuma lienee teollisuuteen liittyvä klassinen taantuma. Tämän tyyppinen taantuma on yleensä vaikuttanut osakekursseihin vähemmän kuin esimerkiksi finanssimarkkinoiden horjumiseeen liittyvä vuoden 2008..2009 pudotus. Siksi osakekursseihin liittyvä huoli on pienempi kuin vaikkapa vuonna 2007.

80 vuotta sitten Suomessa oli kaunis sää. Se oli hyvä asia, sillä vuoden 1939 hyvää satoa tarvittiin jatkossa kipeästi.

Olen itse joskus ennenkin sanonut, että historia on spiraali. Kun sanotaan ympyrän sulkeutuvan, niin tapahtuu vain kaksiulotteisessa avaruudessa. Kolmiulotteisesti spiraali ei sulkeudu.

80 vuotta sitten kansainvälistä yhteistoimintaa ei juurikaan ollut. Kansainliitto oli, mutta Yhdysvallat ei ollut siihen koskaan liittynyt ja muita maita alkoi erota jäsenyydestä.

Markkinoiden myllerryksen keskellä on tullut mietittyä oman salkun arvostusta, jonka vuoksi päätin jälleen tarkistaa sijoitusteni keskimääräisen P/E-, P/B-, RoE-arvon ja osinkotuoton. Edellisen kerran tein salkun arvostuksen selvittämisen lokakuussa 2018, joka on luettavissa täältä.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Caverion. Caverion on yksi Euroopan johtavista teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle tarjoavia yrityksiä. Yhtiöllä on toimintaa 10 maassa ja sillä on noin 14 700 työntekijää.

Caverion erityi YIT:stä itsenäiseksi konserniksi kesällä 2013, mutta yhtiön historia ulottuu YIT:n kautta aina vuoteen 1912. Tuolloin ruotsalainen Allmänna Ingeniörsbyrån perusti toimipisteen Helsinkiin. Nykyisen Caverionin kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden juuret pohjautuvat YIT:n 1970-luvulla aloittamaan palvelutarjontaan. Caverionilla on toimintaa Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa ja Itävallassa.

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Historia ei toista itseään sataprosenttisesti, mutta se toistaa itseään läheisesti. Toisin sanoen, historian havinasta voi oppia ja menneistä vuosikymmenistä voi vetää johtopäätöksiä tulevasta. Viimeisen sadan vuoden aikana voi nähdä sijoitusympäristöjen muuttuneen merkittävästi noin vuosikymmenien välein. Edellinen sijoitusympäristö on aina vaikuttanut seuraavaan. Alamme oletettavasti lähentymään seuraavaa sijoitusympäristön merkittävää muutosta. Suurin osa kirjoitussarjasta koskee Yhdysvaltoja. Tämä kaksiosainen teksti  perustuu Ray Dalion kirjoittamaan artikkeliin ja sen löytää täältä:

https://www.linkedin.com/pulse/paradigm-shifts-ray-dalio/?published=t

Missä olemme ja miten päädyimme siihen tilanteeseen?

Palkansaajien ansiotaso on lähtenyt julkisen sektorin johtamana iloiseen nousuun. Kuntasektorin palkat nousivat tilastokeskuksen mukaan viime vuodesta lähes neljä prosenttia, eikä valtiokaan jäänyt kauas jälkeen. Yksityinen sektori kirii perässä 2,2% korotuksilla.  Ensi vuoden valtion budjetin lisävelanotolla ja omaisuuksien myynnillä saadaan lisäpiristystä palkkojen positiiviseen kehityksen. Raha valuu aina lopuksi palkkohin, eläkkeisiin ja työttömyydestä maksettaviin kannustimiin.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä että:

• Kilpailukyky pienenee suhteessa muihin maihin ja sijoittajan kannattaa välttää pieniä Suomessa toimivia vientiyrityksiä. Suuret siirtävät toimintaansa joustavasti ulkomaille.
• Kuluttajapalveluja tarjoavilla kotimarkkinayrityksillä menee lähitulevaisuudessa paremmin. Ihmisillä on enemmän rahaa ostaa ja kuluttaa.
• Sijoituksia kannattaa varovaisuussyistä siirtää ulkomaisiin kohteisiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin yrityksetkin siirtävät investointejaan ulkomaille.

Aalto-yliopiston professori Matti Suominen, joka on tutkinut markkinoiden liikkeitä monesta näkökulmasta, pitää ajankohtaa osakkeiden ostamiselle huonona. Keskeinen peruste on korkosykli, joka etenkään Yhdysvalloissa ei vielä ole osakkeiden kannalta optimissa, koska korkojen lasku on vasta aloitettu. Ihanteellista ostopaikkaa, korkosyklin pohjaa, joutuu vielä odottamaan.

Periaatteessa yhdyn Suomisen kantaan. Korkosyklin pohja todellakin on yleensä ottaen paras taite osakkeiden ostolle. Talous vielä matelee, matalien korkojen elvyttävä vaikutus ja velkavivutettu osakesijoittaminen ovat vielä edessä. Yhdysvaltojen korkotasolla on tässä ratkaiseva merkitys dollaripääomien mittakaavan vuoksi.

Treidaajan menestymisen esteenä voi olla hän itse. Hyvä strategia tulee pilattua tunteenomaisilla reaktioilla, strategian sääntöjen rikkomisella tai liian suurien riskien ottamisella. Treidauspäiväkirjan (”journaling”) avulla treidaaja voi saada lisätietoa omista joskus systemaattisistakin treidausvirheistä. Tämän jälkeen korjaavien toimenpiteiden kohdistaminen on helpompaa.

Kirjaaminen kannattaa pitää kevyenä ja helppona, jotta sitä jaksaa tehdä. Työkaluna Word käy hyvin, mutta monet ovat hyödyntäneet pilvipalveluita (Trello, Evernote, Google Docs, jne), sillä silloin kirjaukset ovat helposti saatavilla.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +2.5%, alusta (27-05-2010) +90.4%

Yleistä

Voin hyvin toistaa edellisen kroniikan listan huonoista ennusrmerkeistä:

• Mitään edistymistä Kiinan ja USA:n väleissä ei tunnu syntyvän. Kauppasodan uusi eskaloituminen on vain twiitin päässä.
• Boris on ajamassa täyttä vauhtia kohti jyrkänne-Brexitiä
• Japanin ja Eteläkorean välit ovat kylmentyneet sotakorvauskiistan takia. Samsung ja muut puolijohdetehtailijat etsivät kuumeisesti vaihtoehtoisia fotoresistejä ja fluorivetyhappotoimittajia kun Japani on käytännössä estänyt näiden viennin Koreaan
• Hong-Kongissa  demokratia-mielenosoitukset yltyvät ja mietitään jo vakavissaan koska nähdään Kiinan Kansantasavallan sotilaita kadulla. Mailman kuudenneksi tärkein pörssikauppapaikka on  uuttunut rauhattomaksi.
• Kiinan talouskasvu on hitainta vuosikymmeniin. Pienemmät pankit ovat vaikeuksissa ja valtion ohjaama suupankki ICBC osti jo yhden pois jotta paniikkia ei syntyisi.
• USA:n 10 vuoden reaalikorot ovat laskeneet n. 0.5% tasolle, mikä kertoo todella vaatimattomista kasvuodotuksista.

Onko mikään muuttunut? Kyllä. Tunnelma on muuttunut toiveikkaasta pelokkaaksi. Keskuspankkien tuki ei pysty poistamaan taloudesta kauppapolitiikan laahusankkuria. Politiikka on aiheuttanut ongelmat ja politiikan on ne korjattava. Ajelehdimme twiitti twiitiltä kohti uutta kylmää sotaa kahden suurvallan välillä. Muiden on valittava kumpaan talous-sfääriin haluaa liittyä. Merkittävä tekijä viimeisen 30 vuoden talouskasvussa on ollut vapaakauppa ja Kiinan ja USA:n välillä josta seurasi Kinnan kasvu. Tämän vapaakaupan purkamisesta tuskin seuraa mitään hyvää mailmantaloudelle.

Yksi suurimmista ongelmista on että USA ei ole enää luotettava talouskumppani. Miten voisi, kun presidentti Trump voi esimerkiksi yllättäen uhata Meksikoa tulleilla, juuri kun on saatu neuvoteltua kauppasopimus. Mihinkään ei siis voi luottaa. Kuka uskaltaa investoida tässä ilmapiirissä?

Sijoituskohteiden valinta tuntuu tässä tilanteessa lähes toivottomalta. Valtionvelkakirjojen pitäisi olla se turvallinen valinta kun hätä on suurin. Mutta suuri osa niistäkin tuottaa nykyään negatiivista korkoa. Bondikauppa on muuttunut osakkeiden tavoin treidaukseksi. Koska velkakirjojen pitäminen juoksuajan loppuun tuottaa varman tappion saa tuottoja nyt vain "suurempien tollojen" ostaessa velkakirjoja entistä kovemmalla hinnalla (ja entistä negatiivisemmalla tuotolla). Vakuutusyhtiöiden pitää oppikirjojen mukaan sovittaa yhteen sitoumusten ja tuottojen aikaskaalat. Mutta sitoumukset saadaan tuskin katettua negatiivisilla tuotoilla. Missä rahat on nykyään turvassa? Kiinteistöissä? Kullassa?

Kukaan ei enää tunnu uskovan korkotason ja inflaation "normalisoituvan" lähiaikoina, jos koskaan.

Ironisinta on että vihan kohdistaminen tuontiin on väärän puun alla haukkumista. Teollisuustyöpaikkoja ei vienyt halvempi kiinalainen duunari vaan palvelujen ja teknologiasektorin kasvu. Mailman taloudellinen integraation on OECD:n mukaan laskenut jo vuodesta 2011. Päätökset joilla tuetaan väliinputoajia ja tasataan tuloeroja ovat kunkin maan sisällä tehtäviä. Niitä ei tulleilla korjata.

Mutta eipäs menetetä toivoa. Aika paljon negatiivista on jo hinnoissa. Vuositasolla S&P500 keikkuu nollakasvussa ja muut merkittävät indeksit ovat selvästi miinuksella. Paras ohje taitaa olla pitää osakepaino korkealla ja ottaa tarvittessa rauhoittavia.

Yhteenveto:

Kannabisfirmoihin sijoittaminen ei yleensä sovi ”perinteisille” sijoittajille. Yksi syy on nollaosingot ja toisena syynä ovat kasvualan isot riskit sijoittajille. Samoin osakkeiden hintavaihtelu on suurta, koska epävarmuus heiluttaa rajusti osakkeiden hintoja. Myöskään alan yritysten huono kannattavuus ei toistaiseksi puolla näihin osakkeisiin sijoittamista.

Lääkekäyttöä rajaavat viranomaisten vaihtelevat kannat ja suhteellisen suppea käyttöala. Sijoittajalle on usein vaikea saada selvää, miten potentiaalisen sijoituskohteen tuotteet jakautuvat lääke- ja virkistyskäytön osalta?  Ongelmallista on, miten esimerkiksi USA:n elintarvike- ja lääkeviranomainen FDA (Food and Drug Administration) suhtautuisi  potentiaalisesti kiinnostavan yrityksen tuotteisiin ja niiden terveysvaikutuksiin?

Mukaan menon puolesta

USA:n korkokäyrä on kääntynyt laskevaksi ja korkomarkkinat hinnoittelevat nyt viiden vuoden taantuman tai lähes taantuman.

Korkosijoittajat uskovat, että USA:n keskuspankki elvyttää seuraavan viiden vuoden ajan pudottamalla lyhyet korot 0%..0.5%  tietämille. Tämä tarkoittaa lähes taantumaa tai taantumaa, joka pakottaa keskuspankin elvytykseen.

Suomessa astuu 1. syyskuuta 2019 voimaan uusi laki, joka rajoittaa kuluttajille myönnettävien lainojen korkoja ja kuluja. Laki tulee karsimaan pahimmat ylilyönnit pois lainamarkkinoilta, mutta avaa samalla taloudestaan tarkalle kuluttajalle oivan mahdollisuuden kilpailuttaa uudelleen nykyiset lainat ja luottokorttivelat.

Uusi laki tulee tiivistämään kilpailua lainamarkkinoilla. Verkon yli toimivat pankit ja rahoituslaitokset tulevat siirtymään entistä vahvemmin perinteisten pankkien leikkikentälle. Myös moni perinteisistä pankeista joutuu mukauttamaan lainojen ja luottokorttien hinnoittelua vastaamaan uutta lakia, etenkin siksi, etteivät lainasta perittävät kiinteät kustannukset saa ylittää 150 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tulee näkymään luottokorttien hinnoittelun lisäksi mm. lainojen pienentyvissä avaus- ja käsittelymaksuissa.

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Juhannuksen jälkeen sain paristakin pankista viestin, jossa varoitettiin siitä, että kun Cramosta irrotettiin Adapteo, niin kyseisen firman osakkeiden kaupankäynti Tukholmassa tulee korostetun ja korotetun maksulliseksi, koska ne pitää siirtää Ruotsin arvo-osuusjärjestelmään. Kaiken huipuksi yritys itse ilmoitti asiasta liian myöhään.

Ylipäänsä laajemminkin voi kysyä, onko yritysten jakautuminen pienempiin osiin erityisen tarpeellista tai hyödyllistä. Jos yritys tekee sekä nauloja että ruuveja, jonkun idean mukaan olisi parasta keskittyä vain jompaankumpaan ja sijoittaa naulat ja ruuvit eri firmoihin. Tällainen tekee yrityksestä pienen ja suhdanneherkän aivan kuten esim. Cramo nyt sitten on mitä suurimmassa määrin.

Oppositiojohtajaksi pakotettu tähtipoliitikko Matteo Salvini ihailee maanmiestään Benito Mussolinia (vasemmalla)

Italian epäpyhä populistikoalitio koki odotetun lopun eli hallitus kaatui vuoden verran keskenään tapeltuaan. Äärioikeistolainen Lega ja sen johtaja Matteo Salvini vaativat omalle hallitukselleen epäluottamuslausetta toiveenaan uudet vaalit, joissa se olisi gallupien perusteella noussut pääministeripuolueeksi.

Piksun suomiosakkeiden ranking on päivitetty Q2 / 2019 osavuosikatsausten informaatiolla. Osakkeille on laskettu kassavirta-analyysiin perustuvat tavoitehinnat. Ohessa tämän perusteella laadittu suomiosakkeiden paremmuusjärjestys. 

Paremmuusjärjestys poikkeeaa kuvan viimeisessä sarakkeessa olevasta osakkeen pörssihinnalle lasketusta tulostuotto-arvosta (E/P %). Syynä on se, että E/P tulostuotto % lasketaan tälle vuodelle kumuloituvista tulostuotoista, kun taas kassavirta-analyysi ottaa huomioon yrityksen pidemmän ajan trendiä ja kehitystä. Oheinen paremmuusjärjestys on siksi sijoittajan kannalta parempi, kuin pelkkään tulostuottoon perustuva järjestys olisi.  

USA:n korkoeron sukeltaminen miinukselle kuohuttaa markkinoita. Kun kymmenvuotisen valtionlainan korko putoaa alemmas kuin kaksivuotisen lainan, korkoero muuttuu negatiiviseksi. Se on ennakoinut viiden vuosikymmenen ajan taantumat Yhdysvalloissa – ja niillä taas on voimakkaat heijastevaikutukset maailmantalouteen ja pörsseihin.

Pörssihaukka suhtautuu asiaan monisyisesti. Korkoeron pudotus negatiiviseksi on todellakin ollut taantumien paras ennustaja, mutta se ei tee sijoittajan urakasta mitenkään ongelmatonta – muttei välttämättä kummemmin hankalaakaan.

TT:n lista Q219 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

• hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
• jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Jälkikäteen tehtynä graafien luku, tekninen analyysi ja niiden tulkinta on helppoa. Silloin on helppo osoittaa graafia ja sanoa, että jo tuolloin näki sen, mitä tuleman piti. Live-tilanteessa tilanne muuttuu kertaluokkaa vaikeammaksi ja tulkinnan varmistuttua treidaustilanne saattaa jo menneen ohi. Osake liikahti sen 5 prosenttia suuntaansa treidaussignaalin vahvistumista odotellessa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

• Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
• Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Veikkaus on viime viikkoina kerännyt negatiivista mediahuomiota ja ihan aiheellisesti. Syynä on ollut sen harjoittama mainonta, joka on ollut hyvin kyseenalaista varsinkin Veikkauksen oletetun yhteiskunnallisen tarkoituksen huomioiden. Tällaisissa tilanteissa syntyy tietysti helposti ajatuksia myös koko monopoliyhtiön perusteltavuudesta.

Veikkauksen asemaa voi perustella kai ennen kaikkea kahdella tavalla:

1. Vastuullisuus peliriippuvuuden minimoimisessa.
2. Pelibisneksen tuottojen pysyminen paremmin Suomessa sekä niiden ohjaaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Molemmat ovat hyviä perusteluja - ainakin niin kauan kuin ne toteutuvat. Jälkimmäinen kohta luultavasti pitää ainakin jossain määrin kutinsa, mutta siinä on se ongelma, että se ei sellaisenaan taitaisi kelvata Euroopan Unionille. EU on nimittäin myöntänyt Suomelle poikkeusluvan pelimonopolin säilyttämiseksi, mutta perustelu sille on ollut nimenomaan kohdassa 1. Kuinka hyvin se toteutuu?

Ave Nalle Caesar!

 Photo source 

Leomudde [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)]

Sarjakuvalehti Asterixissa vitsailtiin joskus Julius Caesarin tavalle puhua kolmannessa persoonassa. Caesarin puheesta ei kovin paljon tiedetä, mutta toki hän kirjoitti eli kirjoitutti kirjansa De Bello Gallico kolmannessa persoonassa.

Korot ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla tällä hetkellä. Yhtäjaksoinen laskeva koron aika alkoi melko tarkalleen vuonna 1990 kun keskeinen Saksan valtion 10-vuotinen korko huiteli 9%-tasolla. Myös 2010-luvulla on korkosijoittajilla ollut kissanpäivät mahtavine tuottoineen.

Kun siirtää katseensa historiaan ja vuoteen 2010 ei olisi uskonut, että silloisella 2,5-3% korkotasolla kukaan tekisi mitään erityisiä tuottoja korkotuotteilla, mutta näin on silti vain käynyt. Väitän, että melkein kaikki alan ammattilaisista ja korkosijoittajista ei olisi voinut kuvitellakaan keskeisten korkojen käyvän miinuksella jonakin hetkenä juuri alkaneen vuosikymmenen aikana. Historiallisesti katsoen, ollaan ennemminkin odotettu korkojen nousevan kuin laskevan valtaosan ajasta. Itse en silloin voinut kuvitellakaan tämänhetkistä tilannetta.

Korkojen laskulla on positiivisia vaikutuksia korkosijoittajan kannalta. Kun korko laskee, nousee oman korkopaperin arvo koska sillä saa muita enemmän tuottoja korkeamman koron ansiosta.

Tuloskausi on Nordean Antti Saaren mukaan ollut pelättyä parempi. Tulokset ovat esimerkiksi Suomessa ja USA:ssa  kasvaneet vuositasolla parin prosentin verran. 

Yritysten marginaalit ovat kasvavien kustennusten painamana varsinkin USA:ssa supistuneet. Maailman taloustilanne on lisäksi ylipäätään heikkenemässä. Kommentit lähituloskausista eivät kuitenkaan ole synkkiä eikä panikointia ole havaittavissa.  Tämä tuloskausi on ollut siis ihan okei, mutta kaikenkaikkiaan huolet huomisesta ovat kuitenkin jonkinverran kasvaneet.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1993 kirjeen sisältöön ja aiheena on sijoitusvirheet sekä osakkeen riski.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.