Työeläkevaramme ovat selvinneet Covid-19 pandemiasta kohtuullisen vähällä selviää Työeläkevakuuttajat Tela sijoitusanalyysistä. Työeläkevarojemme arvo laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain 4,5%.

Työmarkkinajärjestöjen hallinnassa olevien työeläkevarojen kokonaismäärä on nyt 204 Mrd€, joka on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi yksityishenkilöillä on portfoliosijoituksia. Yksityishenkilöiden yhteenlaskettu portfoliovarallisuus (sijoitusrahastot ja osakkeet) on tällä hetkellä noin 60Mrd€. Suuri osa meidän sijoitusvarallisuudestamme on työeläkeyhtiöiden hallussa. 

Yksityissijoittajat suosivat suomalaisia osakkeita ja he ovat sijoittaneet kotimaisen elinkeinoelämän tukemiseen ja rahoittamiseen noin 85% kaikista portfoliosijoituksistaan. Eläkeyhtiöt hoitavat puolestamme hajautusta. Eläkeyhtiöiden varallisuudesta vain osa on sijoitettu Suomalaiseen yhteiskuntaan tai edes Eurooppaan (kuva). Eläkeyhtiöt etsivät tuottoa kauempaa. 

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Suomalaisten suhteellinen taloudellinen valta oli suurimmillaan vuoden 2007 tienoissa ja on sen jälkeen laskenut. Tämä on myös hyvä asia. Vähittäinen siirtymisemme kohti tilannetta, jossa liike-elämämme on ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, tuottaa myös positiivista. Tällä tavalla saamme ulkomaisia innovaatioita ja kansainvälistä tapaa toimia.

Keskieurooppalainen, erityisesti germaaninen, taloudellinen vaikutusvalta on kasvussa. Myös Kauko-Idän ja Venäjän taloudellinen vaikutusvalta lisääntyvät (IMF:n kuva).  Taloudellinen valta on näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa. Yritysten pääkonttorit ja kehitystoiminta ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Eräs yrittäjä kertoo, että koronatestien takia hän on tosi vaikeassa tilanteessa, kun koronatestien hitaus, 6 päivää, aiheuttaa akuuttia henkilöstöpulaa. Kuka tahansa voi mennä testauttamaan itseään ja on testien hitauden takia poissa ilman muuta syytä 6 vuorokautta töistä.

Akuuttina esimerkkinä on eräs työpaikka, jossa 15 henkilöstä vain yksi oli käytettävissä kuluvan viikon alussa! Voidaan kysyä, miksi viranomaiset ovat sallineet näin pahan epäkohdan syntymisen koronatestien hitaudesta johtuen. Vedotaan tietysti testien luotettavuuteen, mutta kyllä pikatestien käyttöön pitää saada vauhtia. Erilaisia nopeampia ratkaisuja on saatava välittömästi käyttöön ja viranomaisten ei nyt pidä hidastella, vaan vauhdittaa eri pikatestien yhdistelmien käyttöönottoa maassamme. Onhan Suomessakin jo nyt eräitä pikatestien käyttöön soveltuvia ratkaisuja ja ulkomailta taatusti löytyy lisää luotettavia ratkaisuja tämän akuutin ongelman ratkaisuun.

Kuvan lähde: wikimedia

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusi sivu CROIC, jossa on laskettu tunnusluku Cash Flow/Invested Assets.

Cash Flow = Liiketoiminnan kassavirta - Investointien kassavirta

Invested Assets = Oma pääoma + Korolliset velat

Listattuna keskiarvon mukaan laskevaan järjestykseen.

Teslako se siellä?

Toisin kuin äkkipäätä kuvittelisi, sijoittajan pitää riemuita pörssiromahduksista, ainakin odotetuista. Tässä tapauksessa niin on, vaikka ei  tuore kasvuosakkeiden poksahdus vielä täytä likikään romahduksen kriteereitä.

Mutta suunta on jo oikea, onneksi. Koska sijoituskohteiden ylikuumentuminen tekee sijoittamisesta mahdotonta, paitsi tietysti hyvissä ajoin hankittujen kurssikäyrien ihailun osalta.

Tekno-osakkeiden eilinen rysäys ei todellakaan yllätä. Ne ovat käyneet tulikuumana – ja sillä on aina sama loppu ennen pitkää.

VIX tekee nousua

Ylihintaisia osakkeita ei voi ostaa eikä suositella vain siinä toivossa, että vieläkin hullumpia ostajia löytyy. Tämä on ollut iso riesa jo kuukausia lukemattomien osakkeiden kohdalla, mutta nyt se on purkautumassa.

Vaurastumislaskelmissa käytetään monesti osakemarkkinoiden oletetuksi vuotuiseksi tuotoksi 8-10 %. Jos pääoma kasvaa 8 % vuosittain, tulisi pääoman kaksinkertaistua joka kahdeksas vuosi. Päätin selvittää, tutkimalla Suomen pörssin Benchmark indeksiä, kuinka todennäköistä tämä on oikeassa elämässä.

Tuttavallisemmin tätä Benchmark indeksiä tunnetaan Portfolioindeksinä. Otin osingot huomioon valitsemalla GI indeksin, jossa osingot sijoitetaan aina uudestaan. Indeksin lyhenne on OMXHBGI…

Tietolähteenä käytin Nasdaqin historiallisia kurssitietoja, joita vein Exceliin. Näiden tietojen pohjalta pystyin selvittämään eri jaksojen tuottohistoriaa ja miten tuotot jakaantuivat eri ajanjaksoilla. Nasdaqin tietojen avulla pääsin 3.7.2000 asti, ennen sitä ei löytynyt tietoja ainakaan tästä indeksistä.Viimeinen havainto on 2.9.2020.

Aloitetaan tappion todennäköisyydellä

Piksu Media on selvittänyt eduskunnan valitseman poliittisen johdon kantaa Covid-19 kriisin aiheuttamaan massatyöttömyyden riskiin.

Keskusteumme lähtökohta oli se, että jos bruttokansantuote laskee 5%, niin yritysten liikevaihto ja tulot lakskevat myös 5%. Tällöin yritykset yleensä karsivat kulujaan tuon saman 5%, Tämä voidaan tehdä pääsääntöisesti kahdella tavalla, sopimalla työpaikkakohtaisesti palkoista (palkanalennuksista ja/tai lomautuksista) tai sitten sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä. Vuoden 2009 finanssikriisiin sopeutuminen tehtiin Euroalueella työttömyyttä lisäämällä ja työttömyys nousi 7% tasolta 12 % tasolle.

Kerskustelussa kävi ilmi että:

• Paikallisesta sopimisen sisällöstä ei ole hallituksen piirissä yhteneväistä käsitystä. (ymmärsin että asia ei tästä syystä etene)
• Hallitus tulee keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kilpailukyvystä ja toivoo työmarkkinajärjestöiltä vastuullisuutta.
• Kukaan (hallituksessa ?) ei halua hankalaa Kiky 2 keskustelua.

Pelkään että työmarkkinajärjestöt ovat kyvyttömiä käsittelemään tilannetta. Poliittinen johtomme joutui aikoinaan Kiky ja "pakkolait" ehdotuksilla pakottamaan työmarkkinajärjestöjä vastuulliseen toimintaan. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Bruttokansantuote laskee, kilpailukyky heikkenee eikä ole näkynyt mitään viitettä siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat pohtimassa tilanteen vaatimia muutoksia työehtosopimuksiin ja työmarkkinalainsäädäntöön.

Olen miettinyt näiden kahden tunnusluvun eroa. Yleensähän ne menevät aika lailla samaa rataa. Jos yritys on hyvin velkainen, nostaa se tunnuslukua ROE. Ohessa vertailu vuosilta 2016-2020. Erityisesti nuo amerikkalaiset minua ihmetyttävät. Useimmilla niillä on aika iso ero, vaikka eivät ole velkaisia. Mistä johtuu tuo suuri ero esimerkiksi Microsoftilla ja Applella? Vai onkohan laskukaavoissani virhe?

YUM ja McDonalds ovat sellaisia, joihin ei kannata kiinnittää huomiota. Niiden oma pääoma on negatiivinen, koska kirjaavat omien osakkeiden ostot oman pääoman vähennykseksi ja omia osakkeita on ostettu niin paljon, että on mennyt miinukselle. ROEa ei voi laskea näille.

http://sinisaariconsulting.com/roi_roe.pdf

Hjallis Harkimolla on aina hyvää sanottavaa - niin on tälläkin kertaa. Ohessa Hjallis Harkimo kertoo perusasioita kilpailukyvystä, yrittäjyydestä, maan talouden hoitamisesta ja työn tuottavuudesta.

Perusasiat ovat yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja selkeitä. Miksi niin harva poliitikko on Hjallilksen tapaan järkevä? Syynä saattaa olla riippumattomuus. Kyllä muuillakin poliitikoilla on ajattelun kykyä, ei Hjallis ole tässä suhteessa poikkeus.  Mutta jos elanto ja tulevaisuus riippuvat jostakin niin tuo taloudellinen tai poliittinen riippuvuus näkyy läpi. Tekemiseen tulee silloin valheellisuuden ja tarkoitushakuisuuden sävy.  

Arvonmuutokset: 2020  -15.2%, alusta (27-05-2010) +89%

Salkkusivu jossa lisätietoja

Yleistä

Kaksi mielenkiintoista tapahtumaa Japaniin liittyen:

• Abe-san vetäytyy terveyssyistä maan johdosta. Loppuosa urasta menikin Corona-pandemian paimentamisessa, mutta Abe muistettaneen Abenomics-talouspolitiikastaan. Joitakin merkittäviä lupauksia jäi joka tapauksessa lunastamatta. Japanin pasifistinen perustuslaki jäi uudistamatta huolimatta Kiinan sapelinkalistelusta naapurissa. Myös inflaation herättäminen kuolleista jäi tekemättä. Kriittiset äänet sanovat ”istui pisimpään, ei jäänyt jälkiä”
• Warren Buffet on yllättäen paljastanut 6 miljardin osakesijoituksen japanilaisiin kauppataloihin kuten Marubeni, Mitsui, Sumitomo, Mitsubishi ja Itochu. Rahalla sai kaikista näistä n 5% osuuden, joka voidaan vielä tuplata. Likettä voi pitää yllättävänä, koska länsisijoittajat ovat viime aikoina pikemminkin vetäytyneet Japanista kuin lisänneet sijoituksiaan. Nämä mainitut ns Sogo Shoshat ovatkin monella mittarilla halpoja, mutta pidetään myös muinaisjäänteinä, joilla ei välttämättä kauan ole vahvaa sijaa kaupankäynnissä. Yhtiöt ovat myös hyviä osingonmaksajia – jota Buffet tosin ei ole yleensä arvostanut.

Salkkutapahtumista näette, että olen lisännyt useamman japanilasien yhtiön painoa. Uskon että Japanilla on hyvä mahdollisuus keikkua aidan päällä Kiinan ja USA:n välillä.

Tommi Taavila käsitteli mielenkiintoisesti ITC:n suurimpia yrityksiä alempana. Luokituksia ja ryhmittelyjä on useita, puhutaan esim. FAANG-yhtiöistä, joista Netflix on minulle tuntematon. FB pl. omistan vähän muita eli ”AAG”-yhtiöitä.

En usko, että nettiä voi optimaalisesti käyttää ilman googlausta. Yhtiön (Alphabet) tarina on mielenkiintoinen, hakukoneita oli -90-luvulla vaikka kuinka, itse käytin tietyissä tehtävissä aikoinaan vuosituhannen vaihteessa esim. Metacrawleria, mutta Google meni takasuoralla ohi. Tommin taulukossa juuri Google on vuoden 2020 alusta kallistunut vähiten.

Applella lienee vankka brändi tietoturvallisena tuotteena. Amazonilla ei ole mitään monopolia (omistukseni vähäisin) ja omasta mielestäni kyseenalaisin on FB. Kun lapsenlapset sanovat mummille, ettei FB:ssä ole ”enää kukaan”, se on sen tarun lopun alkua.

Nordea nostaaa suosituksissaan osakkeet ylipainoon:

• Talous on Covid-19 kriisin jälkeen elpymässä.
• Yritysten tulosnäkymät ovat parantumassa. Tulosennusteita on jo nostettu tälle ja ensi vuodelle.
• Osakkeet näyttäytyvät tunnuslukujen valossa kalliilta. Tunnusluvut paranevat kuitenkin yhtä tahtia tulosten kanssa. Ja osakkeet ovat korkotasoon nähden jopa edullisia.

Olemme pääsemässä taantumasta ja osakkeiden nousulle on tässä suhdannevaiheessa hyvät mahdollisuudet.

Yksikkötyökustannukset ovat EU- alueella 4% kasvussa ja työn tuottavuus on 12% laskussa. Tämä tarkoittaa sitä että yrityksillä on kuluja muttei tuloja. Mitä tästä seuraa ? Yritykset tarvitsevat kohtuullisen tulovirran jo pelkkiä korvausinvestointeja varten ja jollakin tavalla nuo kertyvät tappiot on katettava. Joko tuotteiden hinnat nousevat (= Inflaatio) tai sitten palkkakustannuksia piennetään (= deflatoorinen palkkakehitys) tai tehdään jotain muuta. 

Vuoden 2009 jälkeinen kriisi oli samantapainen, vaikka ei kansantalouden näkökulmasta aivan yhtä vakava. Silloinen kriisi lähti liikkeelle samalla tavalla kuin nyt. Yksikkötyökustannukset nousivat ja työn tuottavuus laski. Yritysten oli silloinkin korvattava menetetty vuosi tavalla tai toisella. Keskuspankit käyttivät silloinkin samaa rahanpainamislääkkettä kuin tänäkin vuonna.

Tilanne eteni vuonna 2009 seuraavasti:

• Inflaatio ponkaisi ensin 4% tasolle. Yritykset nostivat hintoja kun kulut nousivat.
• Sitten kulut karsittiin irtisanomalla. Kulujen karsiminen onnistui niin hyvin, että tuotteiden hintoja voitiin hetkellisesti jopa laskea (=deflaatio). Kulujen karsimista jatkettiin niin kauan että työttömyys oli noussut noin 7% tasolta aina 12 % tasolle saakka.

Vähittäiskaupan ykkösgorilla panostaa nyt nettiin

Avoimeen markkinatalouteen kuuluu elimellisesti kilpailu, kuten autobuumin kiihtyminen osoittaa yhdellä suurella sektorilla. Kukaan eikä mikään voi koskaan pitää asemaansa varmana.

Toimialojen murrosvaiheessa saattaa aikansa vaikuttaa siltä, että yksittäiset yhtiöt jyräävät kaiken tieltään. Nettikaupan pioneeri ja nyt jo yritysmaailman mahtigorilla Amazon herättää vahvasti tällaisen mielikuvan –  mutta siihen on nyt tiedossa säröjä.

Toki se huikea menestystarina on. Korona vain kiihdytti monipuoliseksi suuryhtiöksi laajentuneen konsernin menestystä, kun eristyksen myötä kauppa siirtyi kiivaasti nettiin ja Amazonin informaatiopalvelutkin tulivat suureen tarpeeseen.

Mikä on Fortum yrityksenä? Ennen kaikkea Fortum on yhden Euroopan suurimpiin kuuluvan energiayhtiön Uniper:n suuromistaja 75% osuudellaan.  Uniper on kuitenkin erillinen yhtiö, joka ei ainakaan toistaiseksi ole Fortum:n suorassa ohjauksessa. Uniper:n hallitus ja johtoryhmä miettii vain Uniper:n osakkeenomistajien etua pitäen Fortumia eräänä kilpailijanaan. 

Mutta omistaessaan Fortumia joutuu kuitenkin ennen kaikkea seuraamaan sitä mitä Uniper tekee ja mitkä ovat Uniper:n näkymät. Fortum ja Uniper ovat saman alan yhtiöitä, energiantuottajia. Molemmat toimivat Euroopassa ja ovat markkinajohtajia joissakin maissa (Uniper: Venäjä, Saksa, Uk, Ruotsi, Hollanti, Unkari ja Fortum: Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Puola)

Fortumin liikevaihto muodostuu pääosin Uniperin liikevaihto-osuudesta, mutta voitot muodostuvat Fortumissa. Uniper tuottaa kehnosti. Fortum:ssa on ainakin periaatteessa sellaista osaamista, jonka avulla Uniper voisi kehittyä paremmin tuottavaksi yritykseksi. Tämä lienee näiden kahden yrityksen kihlauksen perimmäinen syy. Toisena syynä on koon tuoma hinnoitteluvoima ja kolmantena mahdollisuus tuottaa energiaa yhdessä maassa ja toimittaa sitä sitten sellaisiin maihin, joissa on erilaiset sähkön tai kaasun hinnat.

Nykyistä pörssinousua Yhdysvalloissa on vaikea kuvata muilla tavoin kuin toteamalla, että viiden suuren teknofirman: Applen, Amazonin, Microsoftin, Googlen (Alphabet) ja Facebookin rooli on uskomattoman suuri. S&P500-indeksin markkina-arvo maanantain päätöslukemilla oli 30178 miljardia dollaria. Viiden suurimman yrityksen markkina-arvo samaan aikaan oli noin neljäsosan tästä. Seuraavassa lyhyessä taulukossa markkina-arvot maanantaina ja suluissa vuoden 2019 lopussa (miljardia dollaria) ja perässä prosentuaalinen nousu vuoden alusta:

S&P500-indeksi 30178$ (26760$) 12.8%

Apple 2152$ (1310$) 64.3%

Amazon 1657$ (920$) 80.1%

Microsoft 1617$ (1202$) 34.5%

Google 1079$ (928$) 16.3%

Facebook 773$ (586$) 31.9%

5 suurta yht. 7278$ (4946$) 47.1%

Tuleeko koronan (Covid-19) toinen aalto ja miten silloin käy taloudelle?  WHO:n tilasto (kuva oikealla) kertoo omalla tavallaan vastauksen.

Korona epidemia on kuolleiden määrän perusteella pysynyt maailmanlaajuisesti suurin piirtein samalla tasolla jo huhtikuusta alkaen. Epidemia on pahentunut joissain maissa ja helpottanut toisissa.

Sairastuneiksi todettujen päivittäinen määrä on tähän saakka kasvanut nopeammin kuin ihmisiä on ehtinyt parantua. Tähän on tullut muutos.  Päivässä paranee nyt hieman enemmän kuin päivässä sairastuu ja epidemia alkaa tämän perusteella olla hallinnassa. 

Miten liukuvia keskiarvoja voi hyödyntää päätöksenteossa?  Eräs toimiva malli on tässä. Kurssilaskut ovat yleensä nopeita ja nousut taas hitaampia. Liukuvilla keskiarvojen avulla on mahdollista hyödyntää tätä epäsymmetriaa niin, että sijoittaja saavuttaa etua.

Seuraava esimerkki toimii hyvin jos kurssilaskut ovat nopeita ja nousut hitaitaampia. Tässä menetelmässä osakkeista ollaan poissa vain kun sekä 50 päivän että 200 päivän liukuvat keskiarvot ovat indeksin yläpuolella. Osakkeisiin palataan heti jos indeksi on jomman kumman liukuvan keskiarvon yläpuolella. Tässä koko menetelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tämä strategia johtaa siihen, että osakkeissa ollaan enimmän aikaa ja markkinoille palataan nopeasti kurssilaskun jälkeen. Sijoitustuotot ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin pelkällä osta ja pidä menetelmällä. Suurin hyöty tulee siitä, että salkun arvon vaihtelut (volatiliteetti) pienenee ja sijoittaja voi nukkua yönsä paremmin. Aivan kaikkein pahimmista laskuista ollaan tällä menetelmällä poissa ja nousuun päästään nopeasti mukaan.  

TT:n lista Q220 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on, että yritys on laadukas sijoituskohde hinnan ollessa kohtuullinen. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Kaunis katsoa, kelvoton sijoittaa

Kulta ei kuulu Pörssihaukan sijoituskohteisiin – eikä sellaiseksi tule. Kulta on toki ajoittain hyvä kohde, jos sitä nappaa trendin pohjasta ja myy sopivaan aikaan.

Pitkällä aikavälillä se on surkea kohde, joka vain pitää arvonsa inflaatiokorjattuna. Jokainen edes kohtalainen osake hakkaa kullan mennen tullen vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

Kullan hinnan nousu kahteen tuhanteen dollariin unssilta nosti suurta riemua siihen hyvään aikaan sijoittaneissa. Ei se minullekaan lainkaan yllätyksenä tullut.

Juhana Brotherus on tiiminsä kanssa tehnyt HYPO:sta Suomen asuntomarkkinoiden osaajan ja HYPO:n katsusten kautta välittyy tällä hetkellä asuntomarkkinoiden tila päättäjille ja asuntomarkkinoille.

Onnistuminen on seurausta oikeaan todellisuuskuvaan pyrkivästä, laaja-alaisesta tiedonvälityksestä, jossa on ollut mukana myös rahtunen HYPO:n omaa hyvin perusteltua näkemystä.  Lobbareille tyypillinen mainostava ja vedättävä ote on puuttunut.

HYPO:n katsaus  tavoittaa tälläkin kertaa oleellisia trendejä:

1. Koko maan hinnat miinukselle ensi kerran 5 vuoteen – kasvukolmio kestää koronan keskellä
2. Maakuntakeskukset historiallisen haasteen edessä – opiskelijat eivät saavu ja talous taantuu
3. Opiskelijavaltaiset Vaasa, Joensuu ja Rovaniemi jo valmiiksi vaikeuksissa
4. Yksiömarkkina vapisee Vantaalla – runsas rakentaminen ja koronan kynimä kysyntä näkyvät nyt
5. Miinuskorot, lyhennysvapaat ja epävarma epidemia tuovat tukea omistusasumiseen

Kultaan sijoittanut on tuottanut viime vuosina hyvin. Hinta on noussut vuodesta 2018 peräti 40%.

Kullan hintaan vaikuttaa, samoin kuin muihinkin raaka-aineisiin, tuotanto ja kysyntä. Kullan tuotanto on vuosikymmenten kuluessa hitaasti noussut. Tuotanto on ollut tällä vuosituhannella noin 2000 tonnin luokkaa vuodessa. Tuotantomäärä ei ole reagoinut pelkästään hintatason muutoksiin. Kultaa saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena ja tuotantomäärät riippuvat muun kaivannaisteollisuuden tuotantomääritä.

Kultaa tarvitaan ennen kaikkea koruhin, sijoittajille ja teollisuuteen. Teollisuuden käyttö on vähäistä, noin 10% tuotannosta. Hintatason vakautta ylläpitääkin läninnä korujen kysyntä, joka kattaa noin 50% tuotannosta. Surimpia korukullan käyttäjiä ovat Kiina ja Intia. Korukullan kysyntä on vakaata ja perustuu kulttuurillisiin tekijöihin. Loput, eli 40% tuotannosta menee sijoittajille. Sijoittajien suuri osuus tekee hinnasta volatiilisemman kuin se kenties muuten olisi. Sijoittajat hakevat kullasta epävarmojen aikojen turvaa ja hajautusta. Kullan hinta nousee yleensä silloin kun sijoitusmaailmassa on muuten hermostunutta laskua.

Mitä kuuluu maataloudellemme? Itse asiassa varsin hyvää. Tuotantomäärät ovat pysyneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen suurin piirtein ennellaan.

Yksi on muuttunut. Maataloudesta elantonsa saavien ihmisten määrä on vielä viimeisten kymmenenkin vuoden aikana laskenut 60 tuhannesta nykyiseen 47 tuhanteen. Pudotusta on tullut 20% ja maataloustuottajien keski-ikä on noin 53 vuotta ja tuottajien määrä laskee edelleen. Maaseutu ei elä enää yksin maataloustuottajista, heitä on liian vähän. Maaseutu elää monipuolisesti metsätaloudesta, kaivostoiminnasta, turismista, kaupunkeihin sukkuloimisesta, kesämökkiläisten palvelemisesta ja kaikenlaisista muista elinkeinoista.

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Melkein kaikki osarit ovat tulleet ja ennusteet 2020 ja 2021 on päivitetty.

Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja

Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.

Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.

Vastaväitteet:

Osakesijoittajalla on ollut hyvä kesä siitäkin huolimatta että reaalitaloudet ovat olleet sotien jälkeisen ajan pahimmassa syöksyssä:

• tulokset ovat olleet odotettua parempia
• osakkeiden arvot ovat palautuneet

Osakemarkkinoilla asiat voivat edelleenkin mennä hyvin vaikka paras nousu onkin takana päin. Nordea suosittelee kuitenkin pitämään osakkkeet peruspainossa ja painottamaan riskiyrityslainoja. Joukkolainojen riski/tuotto suhde on nyt osakkeitakin paremmalla tasolla.

Valokuitunen Oy:n teettämä tutkimus paljasti, että toimiva nettiyhteys peittoaa kaikki muut arkiset mukavuudet.

Vastaajista peräti yli 70 prosenttia valitsisi mieluummin toimivan nettiyhteyden kuin etelänmatkan tai sanomalehtitilauksen. Ja vaikka nettisurffaus ja sohva kuuluvat tiiviisti yhteen, nettiyhteys hakkaa sohvan kaksinkamppailussa. Peräti 42 prosenttia vastaajista pitää toimivaa nettiyhteyttä sohvaakin tärkeämpänä.

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta ylitti 100 mrd. euroa ja oli 100,4 mrd. euroa kesäkuun 2020 lopussa. Myös muissa euroalueen maissa talletukset pankkeihin ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä tietää hyvää pankkiliiketoiminnan voluumille. Pankkien tehtävä on lainata rahat eteenpäin yksityisille ja yrityksille ja nyt tuo liiketoiminta kasvaa.

Pankkien liiketoiminta supistuisi, jos yksityiset alkaisivat merkittävästi sijoittaa näitä varoja suoraan yritysten osake- tai korko- instrumentteihin. Näin ei ole tapahtumassa. Rahat säilyvät ja jopa lisääntyvät käyttelytileillä ja pankkilainojen määrää lisääntyy vastaavalla määrällä ja pankkiliiketoiminta kukoistaa. Talletusten lisääntyessä lisääntyy myös velan määrä. Toisilla on velkaa yhä enemmän ja taas toisilla on talletuksia. Tämä on pankkien kannalta pelkästään hyvä asia. Pankit pärjäävät korona kriisissä varsin hyvin. 

Yritysten tilanne on parantunut kesän aikana laajalla rintamalla. Tämä näkyy hyvin Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemän kyselyn tuloksissa eri näkökulmista. Nyt 65 prosenttia yrityksistä kertoo kärsineensä koronakriisistä, kun toukokuussa näin vastasi 73 ja huhtikuussa 76 prosenttia yrityksistä.

- Syksy on kuitenkin isojen pilvien peitossa. Pelätään toista aaltoa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Matti Vanhasen budjettiehdotus jatkaa toistakymmentä vuotta jatkunutta linjaa:

• Velkaa otetaan 7Mrd ja omaisuutta myydään. Rahat pumpataan talouteen ja niillä ylläpidetään 2 vuotisten työehtosopimuksien mukaista, tilanteeseen nähden ylisuurta palkkatasoa.
• Bruttokansantuote supistuu. Nimellispalkat ja julkinen kulutus ovat supistuneeseen tuotantoon nähden liian suuria ja maan kustannustaso kohtuuton. Jotta vientiteollisuus pärjäisi, on raskaalle teollisuudelle tarjolla uusia verotuksellisia tukimuotoja (esim. sähköveron alennus). Tämä mahdollistaa raskaan vientiteollisuuden pärjäämisen samalla kun kotimarkkinateollisuus ja korkean jalostusarvon vienti joutuvat entistä pahempaan ahdinkoon. Suomi on yhä voittopuolisemmin Euroopan savupiippumaa. Suomalaiseen raskaaseen teollisuuteen voi sijoittaa, mutta korkeamman jalostusarvon yrityksiä kannattaa etsiä pääasiassa muualta. 
• Oleellisia rakenteellisia muutoksia ei työllistämistoimia lukuun ottamatta tehdä. Matti Vanhasen sanoin:  "Minimoimme sopeutuksen leikkausten ja veronkorotusten kautta".  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että merkittävimmät sopeuttavat rakennemuutokset, kuten työmarkkinoiden vapauttaminen, jäävät tekemättä. Tämäkin tukee raskasta teollisuutta. Kollektivistinen, keskusjohtoinen, holhottujen työläisjoukkojen maa on juuri sitä mitä raskas teollisuus työvoimakseen tarvitsee.