Alla muutamia pohjoismaisia sijoittajatapahtumia. Suomen ja Tanskan tapahtumat ovat parhaita, koska niihin tulevat mukaan myös suuremmat ja tunnetuimmat yhtiöt. Ruotsin tapahtumiin osallistuvat lähinnä start up-tyyppiset tuntemattomat pienyritykset, poikkeuksena Summer Campus. Norjan tapahtuma on vain puolen päivän mittainen ja maksullinen eikä mukana ole tunnetuimpia yityksiä.

Toiveissani on, että saadaan aikaan yhteispohjoismainen tapahtuma, jossa tunnetuimmat ja parhaimmat yritykset eri Pohjoismaista esittelevät toimintaansa. Olen osallistumassa osaan alla olevista tapahtumista.

•Investordagen, København 22.3.

•Tampereen sijoitusmessut 8.5.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  0.1%, alusta (27-05-2010) +121%

Yleistä

Edellisen paniikin jälkeen olemme nyt toipuneet pahimmasta ja S&P 500 ja Hangseng ovat jo takaisin plussalla vuoden alusta laskien. Samalla viritellään uutta mörköä nimeltä kauppasota jolla pelotella sijoittajia.

Miten todennäköistä on että todella merkittävää konflikti saadaan aikaan? Minusta ei kovin todennäköistä. Pääpukari Presidentti Trump ei näytä ymmärtävän juuri mitään taloudesta eikä varsinkaan kansantaloudesta. Kuvaavaa on että hänen mielestään kauppataseen alijäämä, etenkin Kiinan kanssa, on kaiken paha ja juuri. Tiedon tasoa kuvaa twiitti jossa POTUS vaatii Kiinalta toimia jolla alijäämää pienennetään miljardilla dollarilla. Myöhemmin hämmentynyt Kiinan lähettiläs Liu He sai kuulla että presidentti oli tarkoittanut sataa miljardia – n. kolmannesta alijäämästä.

Kiinaa vastaan suunnattu oli myös ensilaukaus teräs- ja aluumiini-tulleilla. Kiinassa onkin ollut ylituotantoa jota pitää edelleen suitsia. Nytkään ei haittaa yhtään, että kuti osuu aivan muualle, suurimmat teräksentuojat kun ovat Kanada (16.7%), Brasilia (13.2%), EteläKorea (8.7%) ja Meksiko (9.4%). Kiinasta tuodaan vain 2.9% koko teräksentuonnista. Todennäköisesti poikkeuksia myönnetään anteliaasti ja tullien vaikutukset jäävät pieniksi.

Tosin oikeisiin tuloksiin ei pyritäkään. Pääasia on että Trumpin kannattajakunnasta näyttää siltä että heidän puolestaan tehdään jotakin: ”Paljon kiljuntaa mutta vähän villoja sanoi mummo kun sikaa keritsi”.

Eli ottakaa edelleen rauhallisesti, odotettavissa on paljon räväköitä otsikoita mutta vähän merkityksellisiä päätöksiä.

Taala tuntuu nyt jämähtäneen tasolle joka on n. 15-20% vuodentakaisia tasoja heikompi – itse asiassa aika lähellä pitkänajan keskiarvoja. Tosin USA:n nopeammin kohoavan korkotason pitäisi pönkittää taalaa, joka tuskin tästä enää juurikaan heikkenee. Nyt voisi siis olla hyvä tilaisuus hieman nostaa USA:n painoa salkussa jossa se on pitkään ollut alipainossa – jos siis löytää jotakin kohtuuhintaista ostettavaa. Lisäsin salkkuun jo pientalorakentajan Toll Brothersin, mutta vielä olisi tilaa hieman lisätä painoa.

Strategia:  USA:ta ja Brasiliaa lisää

Kun markkina on volatiili, ylös ja alas reissataan hurjaa kyytiä. Vauhdikas meno saanee jatkoa, vaikka joksikin aikaa heilunta voi tasaantua kovimman rysäyksen ja paniikin asetuttua. Ja Euroopassa osinkokausi on jo alkanut, se toki lisää heiluntaa aikanaan alaspäin, jahka osingot ovat kilisseet tilille.

VIX on rauhoittunut, mutta en usko sen kestävän nyt kovin kauan, vaan ennustan reipasta liikettä koko vuodeksi lyhyet rauhalliset jaksot pois lukien. Teknisesti tilanne on kuin kevättalvella 2015 kuten olen aiemminkin sanonut. Rajua paniikkia seurasi vielä uskon palautuminen, mutta se ei kestänyt kauan.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

Euro on vahvistunut viimeisen vuoden aikana yli 15%. Euroalueen ulkopuolisten sijoitusten tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Euroissa lasketut maailman osakkeiden hinnat ovat laskeneet noin 15% . Kansainvälisiin Euroalueen ulkopuolisiin lainoihin sijoittanut on menettänyt pahimmillaan parikymmentä prosenttia.

Euroalueelle panostanutta sijoittajaa on hemmoteltu hyvillä tuotoilla. Suomalaiset osakkeet ovat nousseet noin 14% (OMX Helsinki CAP tuottoindeksi) ja Saksan osakkeisiin sijoittanut on saanut 3% tuoton (DAX-indeksi).

Valuutan arvoon vaikuttaa kilpailukyky ja korkotaso

Raha hakeutuu sinne missä korkotaso on korkea. Euroopan korkotaso on tällä hetkellä maailman alhaisin tai alhaisimpia eikä raha ole hakeutunut tänne korkotuottojen perässä, syy Euron vahvistumiseen on muualla.

Tein yhteenvetoa eri seurannoista. Sekä omistani että muiden. Otin ensin kaikki sellaiset firmat, jotka näyttävät pelkkää vihreätä oman seurantani kaaviosivuilla.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Sitten annoin lisäpisteitä, jos ne sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon muissa omissa seurannoissani. Ja edelleen piste lisää, jos sijoittui 10 parhaan joukkoon Balancen listalla, TT:n listalla, Martin listalla tai Timon listalla. Alla firmat paremmuusjärjestyksessä:

Investors House, 5

Raute, 5

Lehto, 4

Mycronic, 4

Apple, 3

Keskisuomalainen, 3

Orion, 3

Ponsse, 3

BMW, 2

Clas Ohlson, 2

Cramo, 2

Gjensidige Forsikring, 2

Marine Harvest, 2

Sampo 2

Walt Disney, 2

Yleiselektroniikka, 2

Investor, 2

Etteplan, 1

H&M, 1

Uponor, 1

Kannattaa ottaa huomioon, että ulkomaalaiset ovat mukana vain omissa seurannoissani, joten niiden maksimipistemäärä on 4. Muiden osalta maksimi on 8.

Suomalaisten pääasiallinen sijoitusvarallisuus, eläkevarallisuus on Telan raportin tietojen perusteella ollut vuonna 2017 hyvässä hoidossa. Muutos aiempaan on merkittävä.

Parhaan esimerkin tarjoavat osakesijoitukset joiden arvo kohosi 12.3% samaan aikaan kun esimerkiksi verrokki-indeksi MSCI world (eur) nousi vain 5.5% ja MSCI Europe indeksi (eur) laski 0.5%. Todella erinomainen suoritus joka kestää minkä tahansa vertailun.

Myös muut omaisuuserät ovat tuottaneet hyvin jos niitä verrataan markkinoiden yleiseen tuottoon (kuva oikealla).

EU komission Suomea koskevasta maaraportista selviää seuraavia sijoittajia kiinnostavia seikkoja:

• Suomalaiset yritykset johtavat suorien investointien avulla talouden rakentamista maailmalla. (net direct investment position on positiivinen / kuva oikealla)
• Suomalaiset sijoittajat ovat merkittviä omistajaohjaajia monissa yrityksissä ulkomailla. (net portfolio investment position on positiivinen / kuva oikealla)
• Ulkomaiset tahot rahoittavat Suomea velkapääomalla ja Suomalaiset konvertoivat tuota velkapääoman ulkomaisiksi omistuksiksi, joiden kautta kanavoituu Suomalaista osaamista ja ohjausta ulkomaille.

Tilanne on jatkunut jo pitkään ja on ilmeistä että Suomalainen omistajaohjaus, osaaminen ja yritysjohtajuus ovat menestyviä vientiartikkeleita.

Hieman useampi kuin joka toinen taloustieteilijä luopuisi alennetuista arvonlisäverokannoista alentaen samalla yleistä arvonlisäveroa, selviää Ekonomistikoneen tänään julkaistuista uusista kyselytuloksista. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Mikäli olet saanut maksuhäiriömerkinnän, et ole yksin. Sellainen on nimittäin tänä päivänä yhä useammalla suomalaisella, joskin kahden viime vuoden tilastojen perusteella maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrän kasvu näyttää taittuneen. Kun merkintä tulee ensimmäisen kerran, saattaa sen saaminen tuntua murskaavalta. Syytä epätoivoon ei kuitenkaan ole, vaan merkintä kannattaa ottaa vakavana varoituksena, jolloin viimeistään omia kulutustottumuksiaan tulee muuttaa.

Maksuhäiriömerkintä saattaa kyllä sulkea joitakin ovia, muttei missään nimessä kaikkia. Pääpaino merkinnän vaikutuksella sen saaneen kuluttajan elämään on tämän omassa maksukäyttäytymisessä. Mikäli ryhdistäytyminen näkyy velkojen nopeassa pois maksamisessa ja siinä, ettei uusia velkoja oteta, ovat vaikutukset todennäköisesti pieniä ja ennen kaikkea lyhytaikaisia. Tärkeintä on saada ote omasta elämästä takaisin, sillä vastuullinen käytös huomataan jo ennen maksuhäiriömerkinnän poistumistakin.

Maksuhäiriömerkintöjen yleisimmät syyt

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on jyrkässä kasvussa. Suomen Asiakastiedon mukaan yksityishenkilöille rekisteröityjen maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi alkuvuonna yli 100 000 kappaleella edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Merkintöjen määrä kesäkuuhun 2017 mennessä oli 941 000. Tämä on yli 12% enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä ei kuitenkaan juuri muuttunut viime vuoden saavutetusta ennätystasosta, sillä suurin osa merkinnöistä tuli jo ennestään maksuhäiriöisille. Maksuhäiriömerkintöjä on Asiakastiedon mukaan lähes 373 000 henkilöllä Suomessa.

Trump saattaa olla Hitlerin ohella niitä harvoja poliitikkoja, joka ainakin yrittää pitää lupauksensa.

Ensin hän aloitti oman Berliinin muurinsa rakentamisen ja rakennusfirmojen osakkeet nousivat niin kuin kaikki on noussut viimeisen vuoden aikana.

Sitten hän uhkasi nostaa terästulleja lupauksensa mukaan, mutta siitä markkinat eivät enää pitäneetkään. Katsotaan kun Trump seuraavaksi ottaa esille sen ohjelmakohdan, että kun ydinaseita kerran on, niin onhan niitä syytä käyttääkin. Mielenkiintoista nähdä, paljonko asefirmojen osakkeet silloin nousevat.

Perjantaisessa suomalaisten metalliyhtiöitten kurssilaskussa oli vain se erikoinen piirre, että O-k ja SSAB molemmat omistavat USA:ssa toimivia metallitehtaita, joten en ymmärrä, miten Trumpin uhkaukset niihin firmoihin ihmeemmin vaikuttavat.

Nordea / Lippo Suominen jatkaa helmikuun alun korjausliikkeestä huolimatta osakkeiden suosittelemista.

Korkojen nousu on markkinoiden ehdoton ykkösuhka. Mutta ei kannata liikaa huolestua niin kauan kuin korkojen nousu on maltillista.

Osakkeet ovat oikea kohde niin kauan kuin maailman ja yritysten talous paranee. Nordea panostaa Aasian ja Kiinan osakemarkkinoille. Kehittyvät korkomarkkinat ovat myös kiinnostava kohde. 

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa ja on korostanut omissa EMU:n kehittämistä koskevissa kannanotoissaan markkinakuria ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan.

Digitalisaatio ja tarkat näytöt ovat tehneet visuaalisen taiteen nettinautiskelusta antoisaa.

Suomen museoliitto ja Kuvasto ovat löytäneet ratkaisun taideteosten verkkonäyttämisen ongelmaan. Museoiden taidekokoelmia avataan nyt verkkoon ennätystahtia ja taiteilijat saavat korvauksen ilman, että jokaisen museon tarvitsisi maksaa yksittäin jokaiselle taiteilijalle.

En märklig sak på marknaden är att aktiefonderna sällan slår sina index på lång sikt. Betyder det att industrin är inkompetent eller att avgifterna är höga?

Svaret på detta är betydligt svårare än man kunde ana. De facto klarar förvaltarna typiskt av att välja rätt bolag som leder till överavkastning och typiskt är inte ens avgifterna ett oöverkomligt problem. Det är inte här som problemet ligger. I den här bloggen ska vi syna aktiefonderna lite närmare.

Fondens storlek har betydelse

Fondens storlek har stor betydelse för en fonds framgång. Ju mindre en fond är desto lättare är den att hantera. Om fondens storlek är 10 milj €, och ett innehav kan inte vara större än 10% så blir ingen investering större än 1 milj€. Om fonden har t.ex. 50 olika bolag varierar innehaven kanske mellan 30.000€ och 1milj€. Mindre innehav än 0,3% av en sådan portfölj är knappast motiverat.

Suomalaiskuluttajien luottamus talouteen kipusi taas uuteen ennätykseen. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo hyvän työllisyyskehityksen nostaneen kuluttajien luottamuksen ennätyskorkeaksi.

Tilastokeskus kertoi kuluttajaluottamuksen kiivenneen uuteen ennätykseen. Kuluttajaluottamusindeksi nousi 25,8 pisteeseen helmikuussa, kun se tammikuussa oli 24,2 pisteessä.

Maatalouden tuottajahinnat on tukien avulla painettu keinotekoisen alas. Tuilla (EU ja pienessä määrin kansallisilla) varmistetaan että EU ulkopuolisten maataloustuottajien on vaikea kilpailla EU markkinoilla. Tuottajahinnat olivat Luke:n mukaan Suomessa vuonna 2017 keskimäärin:

• maito (E-luokka) 36,56 snt/l (+1 %)
• sonninliha 340 euro/100 kg (+3 %),    sianliha (lihasiat) 150 euro/100 kg (+6 %),  karitsanliha 371 euro/100 kg (+1 %), broilerinliha 129 euro/100 kg (-2 %)
• kananmunat (virikehäkkikanalat) 83 euro/100 kg (-9 %), kananmunat (lattia- ja ulkokanalat) 107 euro/100 kg (-1 %), kananmunat (luomukanalat) 263 euro/100 kg (+1 %)
• leipävehnä (perushinta) 157 euro/1000 kg (+4 %), rehuohra (perushinta) 130 euro/1000 kg (+5 %), ruis (perushinta) 164 euro/1000 kg (-4 %), kaura (perushinta) 135 euro/1000 kg (+5 %), rypsi/rapsi (perushinta) 379 euro/1000 kg (+5 %)
• ruokaperuna 18 euro/100 kg (-10 %)

Ei mitään oleellisesti lisättävää viime viikon indeksianalyysiini. Indeksit seilaavat villisti volatiliteetin kasvettua. Ensin Trump-hype, lopulta raju korjaus, sitten vastakorjaus ylös, nyt taas viikko alas. Pitkän unettavan rauhallisen jakson jälkeen VIX loikkii kuin hätääntynyt jänis.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=TVC:VIX

Eikä mitään radikaalisti uutta ole tapahtunut kuin Trumpin kauppasodan julistus – raju ikävä liike, mutta odotettu, sitähän hän vatkutti koko kampanjansa ajan. Nytkö sijoittajat sen vasta muistavat. Tai sen, että rahapolitiikka on ollut kiristymässä hyvän aikaa etenkin USA:ssa.

Asiasta on tehty kansalaisaloite. Kävin kannattamassa tätä.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665

OECD:n Suomea koskeva maaraportti sisältää monta hyvää havaintoa ja ideaa:

• Noin 60 % työttömistä kokee työhön palatessaan efektiivisen yli 80% verotaakan ja monet jopa yli 100% verotaakan. Työ ei kaikille kannata, jos osaa arvostaa vapaa-aikaa.
• Kaikki yhteiskunnan antamat monimuotoiset tuet voisi korvata yhdellä, joka olisi perustulon kaltainen. Silloin olisi mahdollista varmistaa että kaikkien olisi edes kohtuullisen järkevää ottaa työtä vastaan.
• Suomalaiset ovat OECD:n vertailussa tasatuloisia, raskaasti verotettuja ja erittäin monimuotoisesti yhteiskunnan taholta tuettuja

Minua vaivaa joltisenkin paljon se, että kaikki yhteiskuntaan liittyvät asiat katsotaan pelkiksi mielipiteiksi. Olen opiskellut toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä, mm. hallintotieteitten cl ja perehtynyt yhden kunnan lähimenneisyyteen 450 julkaistun sivun verran.

Tosin ihan ilman tuota taustaakin pitäisi olla selvää, että jos valtion ja kunnan taso eivät toimi, vihoviimeinen ratkaisu näin pienessä maassa on väsätä väliin vielä joku 18 "osavaltion" taso. Monessa muussa maassa kunnallinen itsehallinto on hyvin teoreettinen käsite ja Suomessa olisi pitänyt alun perin tiedostaa, että jos Itä-Helsingissä asuu tuplasti ihmisiä Kainuun ”maakuntaan” nähden, sellainen rakenne on vain ja ainoastaan mahdoton.

TT:n listaa uudistaessa tuli selailtua eri yritysten tilinpäätöstietoja noin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lopulta päädyin noin neljänkymmenen yrityksen ottamiseen listalle. Tähän prosessiin kului suhteellisen paljon aikaa, vaikka monesta yrityksestä olikin jo monet perustiedot löytynyt aiemmin. Tämä prosessi herätti joitakin ajatuksia, joita lyhyesti selvittelen kirjoituksessani.

TT:n uudistettu lista Q417 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Att placera i index är enkelt, lätt och effektivt som vi kunde konstatera från förra bloggen. Man kan köpa dem och göra sig av med dem mycket lätt. Enkelt och effektivt. Eller är det så?

Marknaden svämmar över med ETF och indexfonder, urvalet är gigantiskt. Ännu för några veckor sedan var urvalet ännu större, men Finansinspektionen krävde nyckelfakta på finska eller svenska av de produkter som erbjuds på marknaden och i och med det försvann hundratals ETF från marknaden. Man anser alltså att finländaren inte har kapacitet att tolka t.ex. engelskspråkig text... Det är en helt egen diskussion...

Gemensamt för ETF och indexfonder är att de har ett underliggande index, som kan vara vad som helst. Man måste kolla innan man köper vart den placerar och inte bara lita på namnet. Här är några saker man speciellt ska fästa uppmärksamhet vid:

Indexfond eller ETF?

Valtiontarkastuksen tarkastusvirasto (VTV) on tarkastusraportissaan huolestunut siitä että valtio ja julkinen sektori takaavat kasvavan osan yritys- ja yksityis- elämän riskeistä sekä myös muiden Euroalueen maiden riskeistä eikä vastuiden ja niihin liittyvien riskien kasaantuminen ole riittävän hallitussa hoidossa.

Euroalueen talouskasvu yltää tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset tänään julkaistussa yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan.

Vahingonilo näyttää olevan vahva tunne.

En aikoinaan Rovion antiin osallistunut. Osakkeita olisi saanut niin vähän, etten firmaan perehtynyt eikä se muutenkaan kiinnostanut. Metsäteollisuus sopii profiiliini paljon paremmin.

En kuitenkaan osaa iloita siitä, että 10.000 suomalaisella piensijoittajalla ko. sijoituksesta hävisi päivässä puolet. Hiukan asiaa analysoisin.

Kehotan lämpimästi tutustumaan linkkiin. Sen mukaan Rovio kehitteli vuosien ajan kymmeniä pelejä ennen kuin tärppäsi. Tärpin jälkeen on tullut lisäongelmia. Ansaintaa pitäisi nykyisin saadakin pelin lisähärpäkkeistä ja Rovio on suuntautunut elokuviin, mikä on sille uusi ala. Kaikkiaan syntyy vaikutelma, että kyseessä ei tosiaankaan ole mikään osuusmeijeri.

Viime vuonna puu liikkui Suomen metsistä vauhdilla, kun metsäteollisuuden ostot yksityismetsistä ylsivät 43 miljoonaan kuutiometriin. Tämä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrästä puolet oli kuitupuuta. Puutavaralajeista ostettiin eniten kuusitukkia ja mäntykuitupuuta, 11 miljoonaa kuutiometriä kumpaakin.

Indeksit seilaavat villisti volatiliteetin kasvettua, mutta edellinen analyysini pysyy. USA:ssa suunta on jonkun aikaa alas, Atlantin tällä puolen odotan osinkokiiman ottavan paikkansa kevään lähestyessä. Levottomuus on joka tapauksessa lisääntynyt. Yleensä VIX:in huimat piikit, jollaisen äsken näimme, johtavat ei kovinkaan pitkällä aikavälillä laskumarkkinaan, vaikka VIX sinänsä ei enää kovempia kiskaisuja ylemmäs ottaisi.

Tekniseltä kannalta tilanne on hyvin samanlainen kuin talvella 2015. VIX oli kiskaissut kovahkon pompun ja sen pitkät indikaattorit olivat vahvassa nousussa. EKP-euforia iski sijoittajiin keväällä, ja vähän sen jälkeen kesällä VIX räjähti taivaalle. Laskumakkina oli jo siinä kohtaa alkanut, mikä toki vahvistui vasta myöhemmin. Pohja tuli vastaan 2016 näihin aikoihin vuodesta.

https://www.tradingview.com/chart/BH12F2OG/

Suunnittelen keväällä tiettyjen osakkeiden myyntiä ajatuksella, että myöhemmin ne voi saada hyvinkin paljon edullisemmin. Lukkoon en suunnitelmaa lyö, mutta varaudun siihen.

Onneksi olkoon 100v täyttävälle Virolle.  Tässä muutamia tietoja:

• Viron koulutustaso pääsee kärkeen kansainvälisessä pisa vertailussa (hieman parempi menestys kuin hyvätasoisessa Suomessa)
• Keskimääräinen ostovoimakorjattu elintaso on noin 25% alempi kuin Suomessa, mutta Tallinnssa hyvää suomalaista tasoa.
• Viron sähköisen kansalaisuuden saa kuka tahansa suomalainen. Sähköinen kansalaisuus mahdollistaa yritystoiminnan (joko etänä tai paikan päällä).
• Yrittäjäystävällisyys on maailmanluokkaa, kevyt byrokratia, mielyttävät viranomaiset ja yrittäjäystävällinen verotus.  
• Pörssi on pieni - noin 10 eri osakelajia. Osakkeita saa ostaa suomalaisten pankkien, muun muassa Nordean kautta.
• Kulttuuriltaan ja jokapäiväiseltä elämältään samanlainen kuin Suomi. Laeista noin 50% on tosiasiallisesti samoja (EU direktiivien mukaiset lait, parlamentaarinen hallitumuoto ja samankaltainen maakuntarakenne kuin Suomessa)
• Henkisesti avoin. Noin 75% virolaisista tunnustaa omaa henkilökohtaista eettistä, moraalista tai uskonnollista vakaumusta. Luterilaisia tai ortodokseja on noin 25% väestöstä.
• Tallinna-Helsinki kaksoiskaupunki on Tukholman kokoinen metropolialue ja kilpailee myös Pietarin kanssa (erityisesti jos Tallinna tunneli rakennetaan)
• Metsä- ja maatalous- sijoitukset tuottavat keskimäärin hyvin (alempi maan hinta kuin Suomessa, mutta esimerkiksi puun kantohinnat ovat silti samoja)

Warren Buffet slog vad med placeringsproffsen för tio år sedan. Han påstod att aktiemarknadsindex slår vilket som helst hedgefond index för de följande 10 åren. Det var inte svårt för hedgefond förvaltarna att slå till, börsen var mycket dyrt prissatt då vadet ingicks. Buffet vann tävlingen med hästlängder.

Förstås gäller en del av vadet passiv vs aktiv strategi. Men hedgefonderna strävar vanligtvis efter absolut avkastning årligen, vilket gör att de inte kan jämföras med t.ex. traditionella blandfonder. Det handlar om olika regler.

Då man ser på passiv förvaltning innebär det att man köper en produkt, oftast en ETF eller indexfond, som kopierar ett underliggande index utan att ta ställning till vad bolagen gör eller om de är bra eller ej. Tanken är att bolag som går bra får en större andel i index och bolag som går dåligt blir automatiskt mindre i index.