Artikkelit aikajärjestyksessä

IMF ennustaa uusimmassa "world economic outlook 2020" raportissaan, että maailmantalous supistuu tänä vuonna 3%. 

Kehittyneiden maiden taloudet supistuvat suurin piirtein 6...7%. Kehittyvät maat pärjäävät paremmin. Niiden taloudet supistuvat suurin piirtein 1%.

Koronan aiheuttamien vielä pahempien taloudellisten seurausten riski on IMF:n mukaan merkittävä.

IMF on negatiivisissa arvioissaan yleensä maltillinen. Tämä johtuu osittain IMF:n tehvästä maailmantalouden vakauttajana ja osin siitä että IMF saa rahoituksensa hallituksilta. IMF:n arviota voidaankin pitää lähestulkoon parhaana mahdollisena skenaariona. Hieman huonomminkin voi mennä.

Lisää tietoa: IMF world economic outlook

Olen tuossa kirjassani, esim. s. 125-126, käsitellyt runsaasti suomalaisen metsäteollisuuden varastokäytäntöjä 100 vuotta sitten.

Kun raaka-aineen hintaan oltiin tyytyväisiä, sitä ostettiin varastoon runsaasti. Jos taasen lopputuotteen hinta ei kelvannut, sitä tehtiin varastoon surutta. Raumalla oltiin perin hämmästyneitä siitä, ettei pienessä suomalaisessa kaupungissa pystyttykään vaikuttamaan ratkaisevasti Länsi-Euroopan kokonaiskysyntään.

Varastoihin sitoutui valtavat määrät korollista vierasta pääomaa ja sen lisäksi se työllisti satoja ihmisiä, ajoittain jopa kolmanneksen tehtaiden koko työvoimasta. Kuriositeettina mainittakoon, että 1986 jo silloin eläkkeellä ollut johtaja ei nähnyt vanhoissa systeemeissä olleen mitään vikaa. Kuitenkin tuolloisissa käytännöissä oli runsaastikin toivomisen varaa, mutta sitten mentiin toiseen äärimmäisyyteen.

Liikevaihto ja kannattavuus romahtavat erityisesti toisella vuosineljänneksellä

Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä tuotettiin valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita. Konsensusennusteet laskettiin tälläkertaa 75 Helsingin pörssin yritykselle. Listalta puuttuu lähinnä pieniä yrityksiä.

Liikevaihto vuonna 2020

Listalla olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 noin 181mrd€. Samojen yritysten liikevaihdon konsensusennusteiden summa vuodelle 2020 on 163mrd€. Pudotusta koronakriisin, eristystoimien ja orastavien muiden ongelmien ansiosta siis noin 10%. Konsensusennusteiden liikevaihdon summa vuodelle 2021 on 177mrd€, joten näiden lukujen valossa ensivuosikaan ei tule vielä yltämään viimevuoden tasolle.

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 75 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi.

Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja: vuoden 2020 ensimmäinen vuosineljännes (Q1/2020), koko vuosi 2020 ja koko vuosi 2021. Alla on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

Taulukon luvut ovat - raportointivaluutasta riippumatta - ilmoitettu miljoonina eurona.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1999 kirjeen sisältöön ja aiheena on omien osakkeiden ostot.

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Omien osakkeiden osto

Buffett nostaa kirjeessään esiin yhtiöiden omien osakkeiden ostot ja niiden haasteet. Buffett katsoo, että omien osakkeiden ostot ovat järkeviä vain jos kumpikin seuraavista ehdoista toteutuu:

Paljon on kirjoitettu siitä miten mailma tulee muuttumaan koronaviruksen takia. Varmaa on että etabloidut toimijat tulevat suoltamaan miljardeja mainoksiin vakuuttaakseen ihmisiä siitä että vanhat hyvät ajat ovat palaneet. Mutta palaako epidemian edeltävä "huoleton" aika? Tämäkin pandemia todennäköisesti kestää pitkään useampine aaltoineen. Jotkut ovat puhuneet parista vuodestakin, ennen kuin laajamittainen rokotus lopulta sen taltuttaa. Sen jälkeen saattaa tull muita tauteja. Mikä muuttuu? Moni trendi on ollut havaittavsissa jo aikaisemmin, mutta kokee nyt vuosikymmenen loikan eteenpäin. Paljon on tietenkin arvailua, mutta tässä muutama ajatus:

Aurinko meiltä lumet sulattaa,
pian vihertää jo jäinen maa.
Aina suloista on kun saapuu kevät,
ihmiset ilosta hymyilevät.

Hyvää Pääsiäistä, toivoo Piksun väki

Voimakas heilunta kuului pörssiromahdukseen myös velkakriisissä 2011

Trendit eivät erilaisissa markkinaoloissa katoa tai oleellisesti edes muuta muotoaan kuin voimaltaan. Laskumarkkinoissa ne dramatisoituvat havaittavaksi jo paljaalla silmällä.

Keskipitkien trendien keston haarukka on kaikkiaan väljä, muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen. Laskumarkkinoissa syklit tihenevät noin kuukauden luokkaan. Syvätkään pudotukset eivät tapaa kestään kauemmin, kuten tässäkään historiallisen syvässä avausromahduksessa.

”Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi”, lausui presidentti.

”Tähän aikaan” eli keväällä osinkoja Euroopassa useimmin maksetaan. MTV:n haastattelussa Niinistö täsmensi osinkojenmaksun heikentävän taseita. Raha ei kansantaloudesta kuitenkaan niin vain häviä – kaikkein vähiten siten, että raha pannaan kiertämään – mutta katsotaanpa konservatiivista Keskoa.

Omaa pääomaa on yli 2 mrdia. Keskon osingon kokonaismäärä on tästä reilu kymmenes, 250 miljoonaa euroa. Kaiken huipuksi Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 447 026 389,20 euroa, josta tilikauden voitto on ”vain” 393 877 216,77 euroa. Nyt maksetaan osinkoja viime vuoden tilikaudesta. Samalla logiikalla voitaisiin leikata kaikkien viime vuoden palkoista. Jos taasen yhtiöillä tämä vuosi menee huonosti, se taatusti näkyykin osingoissa ensi keväänä.

Koronavirus COVID-19 ravistelee maailmaa ja sitä kautta melkein jokaista maailman yritystä. Terveys on tällä hetkellä kaikkien ihmisten prioriteettina, mutta talouden toiminta on ihan yhtä tärkeätä. Kumpikaan ei kuitenkaan poissulje toista. Päätinkin tällä kertaa viettää hieman aikaa pohtien miten salkkuni yritykset tulevat pärjäämässä meitä kohtaavassa taantumassa, minkä todennäköisyys alkaa olemaan jo 100 %. Toivottavasti pysymme kuitenkin ”vaan” taantumassa ja emme päädy lamaan, mikä näkyisi jo huomattavasti useamman ihmisen elämässä.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehysriihessä 7.4:

• Tärkeintä on hoitaa korona epidemia nopeasti niin että rajoitteita voidaan vähentää ja saadaan taloutta käyntiin.
• Yritysten tukeminen on oikeaa kriisinhoitoa. Yksityisten ihmisten tukeminen ei auta taloutta kun ei ole ostettavaa, kaupat ja ravintolat on kiinni.
• Näyttäisi siltä että BKT supistuu tänä vuonna 5...13%. Mitä pidempään rajoitustoimet jatkuvat, sen syvempi on taantuma.

Lisää tietoa: Suomen Pankki

”Suomen julkisen talouden lähtötilanne on heikko suhteessa kilpailijamaihin. Kuitenkin taudin verraten myöhäinen eteneminen tarjoaa parhaassa tapauksessa mahdollisuuden muita ripeämpään paluuseen yhteiskunnan normaaliin toimintaan ja yksityisen talouden vetämään taloudelliseen elpymiseen”, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen Arviossa Talous teholla.

Terveydenhuollolle on pidettävä nyt piikki auki, sillä paras tukitoimi Suomen taloudelle olisi viruksen saaminen hallintaan, kirjoittaa  Sanna Kurronen. Hän suosittaa ripeää siirtymistä testaa, eristä, jäljitä -strategiaan.

Korona pandemia alkaa maailmanlaajuisesti hellittämään. Uusia tautitapauksia ilmaantuu päivässä vähemmän kuin vajaa viikko sitten. 

Testausta on lisätty joka puolella maailmaa ja siitä huolimatta päivittäin löydetään yhä vähemmän tapauksia. Tämä on erittäin lupaavaa. 

Kriisit romauttavat valmiiksi huonon velkatasapainon

Perinteinen kauppatalomme Stockmann hakeutuu yrityssaneeraukseen. Korona runteli asiakasvirran ja velkojen hoito on nykytilanteessa mahdotonta.

Vaikka yrityssaneeraus ei ole vielä konkurssi, sekin saattaa olla edessä. Saneeraukseen tosin pääsevät vain yhtiöt, joiden katsotaan olevan elpymiskelpoisia, mutta prosessin lopputulosta voi vain arvailla. Ei se omistajan kannalta varmasti järin valoisa ole.

Surullinen on itsekin aikoinaan omistamani kauppatalon kohtalo. Toisaalta se on raakuudessaan terveellinen muistutus ongelmaisten yhtiöiden riskeistä sijoituskohteena.

Stockmann on taistellut monien vaikeuksien kanssa jo vuosia avainlukujen sukeltaessa. Liikevaihto ja kannattavuus ovat sakanneet kaupan murroksessa, johon Stockmann reagoi kehnosti.

Vähittäiskaupan yritykset ovat nyt kovassa paineessa ja tämä on selkeästi sysännyt isot massat perustamaan verkkokauppoja. Myös aikaisemmin verkkokauppaan siirtymistä harkinneet yritykset ovat nyt heränneet horroksesta. 

”Jos verkkokauppojen perustamisen tahtia vertaa normaaliin viikkoon, niin siellä on kasvua reilusti yli 1000 %. Verkkokauppojen kiivas perustaminen on jatkunut myös läpi viikonlopun, eli kyllä siellä yrittäjät edelleen jatkavat yrittämistä, eivätkä jää tuleen makaamaan. ” kertoo MyCashflow-verkkokauppapalvelua ylläpitävän Pulse247 Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Juntunen.

Vanhat tottumukset joudutaan väliaikaisesti koronaepidemian takia jättämään ja löydetään uutta. Kaikki muutos ei ole pahasta ja osa jää uudeksi käyttäytymismalliksi. Muutosta kutsutaan kriisiksi. Uusi käyttäytymismalli sisältää uudet arvostukset ja ne saavat aikanaan rahalliset mittansa. Uudet tuotteet ja arvostukset etabloituvat osaksi talouselämää.  Rahallinen merkitys syntyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Nettikauppojen menestys syntyi kahdenkymmenen vuoden taipaleen jälkeen.

Mutta miten syvä tämä muutos tulee olemaan? Jos neuvoa kysytään korkomarkkinoilta, niin niiden mukaan kriisi on lievä. Yrityslainojen korot ovat nousseet vasta 6-7 prosentin tuntumaan kun esimerkiksi vuosina 2000 ja 2008 oltiin paljon korkeammalla. Kuka uskoo korkomarkkinoita? En ainakaan minä. Vuosina 2000 ja 2009 korkomarkkinat heräsivät jälkijättöisesti vasta kun yrityksiä alkoi mennä konkurssiin. Niin voi käydä nytkin. Korkomarkkinat ovat huonoja ennustamaan tulevaa. Kriisin pituus- ja syvyys- ennustetta täytyy hakea tällä kertaa yllättävältä taholta, WHO:n tilastoista.

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Monet ovat kritisoineet voimakkaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n arvioita koronaan liittyvistä riskeistä. Toki varsinkin jälkikäteen on helppo arvostella sivusta, kun arviot ovat osoittautuneet vääriksi, mutta täytyy sanoa, että THL:n negatiivisemmiksikin päivitetyt arviot tuntuvat edelleen erikoisilta nyt kun koko maailma on pandemian kourissa. Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa viikko sitten:

Keskiviikkona THL julkaisi kaksi tuoretta arviota, joista toisessa noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan sairaalahoitoa epidemian aikana koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Synkemmässä arviossa sairaalahoitoa tarvitsisi 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000.

Viikko on toki tavallaan tapahtumien etenemistahdin huomioiden hyvin pitkä aika, mutta toisaalta kulunut aika ei juurikaan muuta pandemian etenemisen perusasetelmaa: kasvu on eksponentiaalista, eikä se tyrehdy itsestään ennen kuin se on käynyt niin suuren osan väestöstä läpi, että on ehtinyt syntyä laumasuoja. Samalla poliitikot ovat THL:n näkemysten perässä todenneet, ettei viruksen pysäyttäminen ole tavoitteena. Jan Vapaavuori on sanonut, että "On hyvä muistaa, että ohjeiden tarkoitus ei ole pysäyttää koronaviruksen leviämistä eikä se ole edes mahdollista." ja perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru on todennut hallituksen linjauksen olevan se, että "ikäihmiset ja riskiryhmät suojataan, mutta muu väestö ottaa koronaepidemian vastaan".

Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti - ja elpyi

Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.

Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.

Tutkimus löysi viimeisen 60 vuoden ajalta vain kolmetoista tapausta, jossa valtion bkt on vuositasolla laskenut yli viisi prosenttia. Syvien romahdusten toipuminen vaihtelee.

Sotien aiheuttamat lamat ovat kääntyneet yleensä voimakkaaksi pitkäkestoiseksi talouskasvuksi, jos olosuhteet sitä suosivat. Toisen maailmansodan jälkeen läntisessä Euroopassa oli se tilanne.

Yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat joutuneet hyvin vaikeiden valintojen eteen koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia. Valinnoissa ja näkemyksissä on osaltaan vastakkain ihmisten terveys ja yhteiskunnan terveys. Pääsääntöisesti maat ovat valinneet ihmisten terveyden, mikä on hyvä asia, sillä emmehän me elä taloutta varten, vaan talous on ihmisiä varten. Kuitenkin jos talous voi huonosti, niin voivat ihmisetkin, mikä lopulta haittaa myös ihmisten terveyttä monin tavoin. Talouttakaan ei tulisi siis uhrata kovin pitkäksi aikaa.

Pandemia vaikuttaa moniin liiketoimintoihin. Matkailu vähenee, kestokulutustavarat jäävät kauppoihin, lomautukset jäähdyttävät asunnon vaihtamishaluja ja teolliset investoinnit pysähtyvät. Mutta monet toimialat pärjäävät niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Piksu toimitus poimi OMXHEX päälistalta muutamia sellaisia, joiden liikevaihto ja tulos ovat immuuneja pandemialle:

Elisa:  Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Fortum:   Sähköä tarvitaan pandemiankin aikana ja sähkölaskut pitää maksaa pandemiasta huolimatta.
Kesko:  Vähittäiskauppaa tarvitaan aina yhtä paljon.
Kojamo:  Asuntojen vuokrat pitää maksaa vaikeinakin aikoina.
Nokia:  Operaattoreilla riittää rahaa pandemiankin aikana ja 5G verkkoja rakennetaan niin kuin ennenkin.
Orion:  Lääkkeitä tarvitaan silloinkin kun tauti riehuu ja joskus lääkkeet ovat nimenomaan silloin mielessä. 
Sanoma:  Lehtiä luetaan kun muutakaan viihdykettä ei ole.
Sampo:  Vakuutukset pyörii niin kuin ennenkin.
Stora: Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.
Telia: Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Terveystalo: Terveyspalveluita tarvitaan niitäkin kun terveys horjuu.
Tieto:  IT projektit etenevät pandemiasta huolimatta.
UPM:   Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen lisännyt kassavirtasivulle (P/FCF) osinkoprosentit samoilta vuosilta keskiarvoineen. Tarkoitus on kiinnittää huomio niihin, joilla vahvan kassavirran lisäksi on ollut hyvä säännöllinen osingonmaksu.

Lisäsin myös ennusteet (forecast)-sivun, oikeassa reunassa näkee lisäksi kurssimuutoksen vuoden alusta.

Rank-sivun keskiarvot ovat nyt niin pitkältä ajalta kuin yrityksistä on tietoa.

Koronaviruspandemian johdosta useat yritykset ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä lomautuksista ja irtisanomisista niin täällä Suomessa kuin myös oikeastaan kaikissa maailman kolkissa. Isossa kuvassa työpaikkojen ja tulojen menetykset koskevat laajaa joukkoa ihmisiä ympäri maailmaa.

On helppo ajatella, että tämä kriisi vaikuttaa negatiivisesti yritysten ja kuluttajien taloudelliseen aktiviteettiin ja ostokäyttäytymiseen. Ja tietenkin ostovoimaan, sillä rahaa on käytettävissä aiempaa vähemmän. Ensialkuun yritykset pohtivat tarkoin erilaisia investointeja ja kuluttajat ovat tarkempia rahan käytön suhteen. Tämä osaltaan jarruttaa talouden palautumista normaaliin.

Monet pienyrittäjät ovat hätää kärsimässä koronakriisin vaatimien pakkotoimien vuoksi. Normaalioloissa täysin elinkelpoisten yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja mahdollisesti konkurssiin asti ei ole juuri kenenkään etu, joten yrittäjien tukeminen kriisin yli on tärkeää koko yhteiskunnalle. Puuttuvien tulojen ohella yksi ongelmista on se, että jostain pitäisi löytää rahat myös toimitilojen vuokran maksamiseen. Tämä on sen verran iso menoerä yrittäjille, että sitä on perusteltua tarkastella omana tekijänään yrittäjien tukemistapoja suunnitellessa.

Osingot ovat eräs dynaamisen talouselämän moottoreista:

• Yritykset, joiden toimialalla ei ole mahdollisuuksia menestyviin investointeihin maksavat suurempia osinkoja.
• Kasvualojen yritykset käyttävät tulovirran osinkojen sijasta tuottaviin investointeihin ja kasvuun.

Myös sijoittajilla on rooli tässä prosessissa. Sijoittajat ostavat saaduilla osingoilla yleensä kasvualojen osakkeita tai osallistuvat maksullisiin osakeanteihin. Tällä tavalla osingot ovat osa prosessia, jossa yhteiskunnan arvokkaat varat siirtyvät kasvualoille hyödyttämään yhteiskunnan kehittymistä.

Oheisessa taulukossa ovat piksu:n laskemat osinkoprosentit (osinko suhteessa pörssiarvoon). Niistä näkee tämän kevään ennakkotietojen mukaiset osinkoprosentit. Todellisuudessa toteutuvat osingot voivat tänä keväänä poiketa tämän listan tiedoista, mutta taulukko antaa kuitenkin osviittaa hyvistä osingonmaksajista. 

Sijoittajien on hyvä tietää jonkinlainen ennuste koronaepidemian pituudelle. Epidemian kesto vaikuttaa moneen asiaan: talouteen, yritysten toimintaan, lomautuksiin ja pörssikursseihin. 

Tällä hetkellä koronatartunnan on todetusti saanut 595'449 ihmistä ja tartunnan saaneiden määrä 2,16 kertaistuu viikossa. Tasaisella vauhdilla laskettuna tämä johtaisi karkeasti siihen että noin 7-8 viikon kuluttua tartunnan olisi todetusti saanut 100 - 300 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku olisi varmaan lähes kymmenkertainen. Viimeistään näillä vaihein epidemia heikkenee. Lähes kaikki aktiivisesti liikkuvat ovat sairastuneet eikä uusia tartuettavia enää löydy. 

Euroopan keskuspankki on tänään julkaissut talouskatsauksen 2/2020. Katsauksessa toistellaan EKP:n maaliskuun arviota sitä että Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna muun muassa koronan takia 0,3% hitaammin ja talouskasvu on vuositasolla 0,8%.

Piksu toimituksen huomio: EKP:n tuore arvio on prosenttitolkulla (luultavasti lähemmäs 5%)  liian optimistinen ja muutenkaan tästä tuoreesta katsauksesta ei löytynyt tällä kertaa juurikaan hyödyllistä tai ajantasaista tietoa. Piksu toimitus ei tästä syystä tee katsauksesta lyhennelmää. Parempaa tietoa voi lukea muun muassa piksun viime viikon artikkeleista. 

Katsauksen voi kuitenkin lukea täältä:  EKP:n talouskatsaus

Joukkorahoitus on kasvanut varteenotettavaksi sijoitusmuodoksi. Ylilyönnit ovat karsiutuneet pois ja yritykset ovat löytäneet tämän rahoitusmuodon edut.

Voittavia ovat olleet:

1. Vertaislainaus kuluttajille. Monet kuluttajat saavat lainaa vertaislainauspalvelujen kautta ja moni sijoittaja rahoittaa lyhytaikaisia pikavippejä näiden palveluiden kautta. Hyöty on ollut molemminpuoleinen.
2. Lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittävää määrää kiinteää omaisuutta pankkilainan vakuudeksi ja vertaislainaus on tarjonnut tähän tilanteeseen apua. Sijoittajat saavat hyvää korkoa ja yritykset rahoitusta pahimpaan ahdinkoon tai kasvukipuun.

Korona-viruksen leviäminen on aiheuttanut häiriöitä globaalien arvoketjujen toimintaan. Erityisesti valmistava teollisuus on pulassa. Toimitettaviin autoihin ja elektroniikkalaitteisiin tarvitaan kaikki komponentit eikä vain 99.6% tuotteen osista. Yhdenkin komponentin puuttuminen on kriittistä.  ETLA:n Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi ovat  muistiossaan analysoineet missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia ulkomaille ulottuvien arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista.

Tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.

Monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisellä alalla osuudet jäävät matalammiksi. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta, maataloudessa 14 prosenttia ja energiahuollossa 25 prosenttia. Näiden alojen välituotteille on myös toisinaan löydettävissä kotimainen korvaava ratkaisu.