Moni meistä käy harvakseltaan osakekauppaa. Mitä osakesäästötilillä on annettavaa meille osakeholdareille? 

Vertasimme 10'000 € sijoituksen kehittymistä osakesäästötilillä ja arvo-osuus tilillä kun pelkät osingot otetaan huomioon. Näyttäisi siltä että tileillä ei ole holdarin kannalta eroa. Syynä on arvo-osuus tilin haltijaa koskeva hitusen keveämpi osinkoverojen kohtelu.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1995 kirjeen sisältöön ja aiheena on

• 800-kertainen tuotto 20 vuodessa,
• tietosanakirjayritys Word Book, jonka liiketoiminnan hävitti CD-ROMit ja viimeistään internet ja Wikipedia
• Buffettin sutkautuksia mm. ”Luotamme sinuun 100 prosenttisesti – tuli sitten voitto taikka tasapeli”

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Kai Nyman kirjoitti realistisen kuvauksen Suomen tulevaisuudennäkymistä. Lisäisin yhden asian.

Tuntuu, ettei kellään tämän maan politiikassa ole kanttia puolustusasioista puhua. Tämän kirjoitukseni ydin on siinä, että demokratiassa päätös pitäisi tehdä erilaisten vaihtoehtojen välillä, joista myös keskusteltaisiin. Sotilasasiat tuntuvat nykyään olevan sellaisia, ettei edes Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Arhinmäki aiheesta mitään negatiivista lausu. On se kauheaa, kun ei enää edes entiseen anarkistiin pysty luottamaan.

Laivue 2020

Kyseessähän on kovin pieni, vain vaivaisen yli 1 miljardin hankinta. Sellainenhan raha lirahtaa hetkessä pelkkään sote-valmistelu 9.0:aan ilman, että mitään valmista tietenkään tulee, mutta valitetaan nyt tästäkin vähäisestä asiasta.

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uutena välilehtenä pe_eveb_pfcf, jossa tällä hetkellä van vuodet 2017 ja 2018. Ennuste 2019 tulee mukaan kun tuloskausi on ohi.

Tiedot lajiteltu vuoden 2018 P/FCF-luvun mukaan (hinta/vapaa kassavirta). Vapaa kassavirta on kassavirtalaskelmasta liiketoiminnan rahavirta -  investointien rahavirta.

Oppisopimus on toimiva järjestelmä, mutta nuorten kouluttamiseen sen todetaan olevan liian kallis, ilmenee kauppakamarien Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.

- Alkuvaiheen palkkaporrastus olisi merkittävä kannustin yrityksille lisätä oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaa nuorille. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen tukisi ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa ja toisi uusia keinoja pitää kaikki nuoret mukana, sanoo Riikka Vataja Helsingin seudun Kauppakamarista.

- Ehdotamme mallia, jossa palkka olisi sidottu osaamisen kehittymiseen eli käytännössä se koskisi lähinnä ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavia nuoria, Vataja jatkaa.

Tuhlaaja, Välttelijä, Säästäjä, Sijoittaja, Peluri ja Munkki. 

Jos haluat olla taitava rahan kanssa, sinun kannattaa oppia ymmärtämään rahapersoonaasi, summaroi Varapuun perustaja Mikko Sjögren.

Tiesitkö, että ihmisistä löytyy kuusi eri rahapersoonatyyppiä? Rahapersoona ohjaa suhtautumista rahaan. Toiset rahapersoonat tuhlaavat luonnostaan enemmän ja toiset ovat säästäväisempiä.

Kyse on tunteista. Siitä mikä motivoi ja tuottaa nautintoa sekä päinvastoin.

Rahapersoonansa tunnistamisen kautta voi tiedostaa, miksi toimii rahan kanssa kuten toimii. Sen myötä omaa toimintaansa voi oppia säätelemään mielekkääksi. 

Olen nyt aika monta vuotta kuullut siitä, että vain kassavirta on tärkeä, EPSillä ym. ei ole niin merkitystä. Tästä syystä päätin lisätä seurantaani tunnusluvun hinta/vapaa kassavirta per osake (P/FCF). Vapaa kassavirta=liiketoiminnan rahavirta-investointien rahavirta suoraan tilinpäätöstiedotteiden rahavirtalaskelmasta.

Toistaiseksi olen koonnut tiedot vuosilta 2017 ja 2018 yritysten tilinpäätöstiedotteista. Lisään 2019- ja 2020-ennusteet osavuositulosten tarkistuksen yhteydessä. Osa näistä on jo arvioituna nyt, mutta näiden arvioiden teko oli melko vaikeaa puolen vuoden tietojen perusteella.

Tunnusluku P/FCF on kovin vaihteleva vuodesta toiseen. Se heikkenee suurista investoinneista ja on hyvin usein miinuksella. Onko sitten parempi olla investoimatta? Toisaalta divestoinnit parantavat lukua?

Tasaisuus vuodesta toiseen voisi olla yksi hyvä kriteeri. Aineistoa olisi hyvä olla useammalta vuodelta. Ajan mittaan pyrin lisäämään aineistoa niin, että olisi ainakin 5 vuoden tiedot.

Merkitsin keltaisella taustalla ne yritykset, jotka näyttävät vapaan kassavirran suhteen hyviltä. 

Muutamia kommentteja:

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Elisan osake roihuaa taas vaihteeksi kuin juhannuskokko

Teleoperaattori Elisan kolmannen kvartaalin luvut olivat joka suhteessa linjassa odotuksiin ja yhtiön historiaan. Liikevoitto kapusi nirkosen vuodentakaisesta 110 miljoonasta 113 miljoonaan. Se istuu niin analyytikkojen konsensukseen kuin yhtiön hitaaseen kasvuun ylipäänsä ja etenkin hankalissa suhdanteissa – jos kohta teleala vähän syklinen onkin.

Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä Suomessa on kasvanut 1,81 prosenttia vuodentakaisesta, selviää Intrumin yritysten maksuviivetutkimuksesta. Pienet, yksityissijoittajien suorassa omistajaohjauksessa olevat yritykset ovat luotettavimpia. Suuremmista yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes 35% on maksuviiveellisiä.

Yritysten maksuviiveiden määrät ovat kasvussa erityisesti pienissä yrityksissä, mikä tukee talouden käännettä kohti epävarmempia aikoja, toteaa Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.

Finanssivalvonta antoi 25.2.2016 ohjeet siitä miten työeläkeyhtiöt voivat tarjota palveluita, jotka pienentävät työkyvyttömyysriskiä. Ohjeen mukaan nämä palvelut eivät saa kumulatiivisesti muodostua kalliimmiksi, kuin se hyöty (pienentynyt työkyvyttömyys), joita näillä palveluilla saadaan aikaan. Palveluilla pitää olla vakuutusliiketoiminnallinen mielekkyys.

Työeläkeyhtiöt eivät ole osanneet näitä palveluita liiketoiminnallisin perustein tarjota ja Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kirvisaari ehdottaakin, että liiketoiminnallinen mielekkyys korvattaisiin lakiin perustuvilla tarkemmilla velvoitteella.

Uusia rakennushankkeita käynnistettiin vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla runsaasti. Rakentaminen jatkuu vilkkaana myös loppuvuonna. Uusien rakennushankkeiden määrä on kuitenkin vähitellen lähtenyt laskuun, koska myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt selviää valtionvarainministeriön "Rakennusalan suhdannenäkymä" raportista:

Pankkisektorimme on keskittynyt muutamille suurille toimijoille. OP- ryhmä ja Nordea ovat ylivoimaisesti Suomen suurimpia. (kuvassa antolainauksen markkinaosuudet) .

Kuluttajia ja yrityksiä rahoittavista pankeista sekä Danske Bank että Handelsbanken ovat kirineet ja niillä on kohtuulliset 10% ja 5% markkinaosuudet selviää Suomen Pankin tilastoista.

Suurimmat yleispankit pystyvät palvelemaan hyvin myös sijoittaja-asiakkaita. Listalta puuttuvat varsinaiset sijoittajan pankit. Ne eivät ole kovin suuria ja toisaalta jotkin niistä toimivat ulkomailta käsin eivätkä ne sen vuoksi ole päässeet mukaan listaan. 

Finanssimaailman eräs erityispiirre on se, että tyyli on kovasti etunojassa. Taaksepäin ei vilkuilla, mutta tulevasta pulistaan, oli sitten aihetta tai ei.

Uskon että loppuvuoden ja vuoden alun aikana talousmedian kestopuheenaihe tulee olemaan osakesäästötili, jota pidän huonona vaihtoehtona, koska siitä puuttuu eräs vakuutuskuoren ominaisuus, joka samalla häviää kaikista ko. tuotteista.

Vakuutuskuoresta on nimittäin saanut oman harkintansa mukaan ajan kuluessa nostaa sijoitetun pääoman ulos viimeistä senttiä myöten ilman veroseuraamuksia, jolloin kuoreen on jäänyt pelkkä tuotto. Vasta jos tuottoa alkaa nostaa menee veroa, mutta pääoman nostosta ei siis mene. Tämän tyyppisten järjestelyjen piirissä oli Suomessa kesäkuussa 2019 yli 33 miljardin pääomat.

Tämä järjestelmä päättyy vuoden lopussa ja pankit ovat hyvin minimaalisesti asiasta tiedottaneet. Ainoa internetistä löytämäni maininta on linkissä ja sekin pienestä pankista. Nyt on sitten saatu keskituloisten verosuunnittelua rajattua.

Ennen kuin Q3/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin laitetaan nämä yritykset järjestykseen osinkotuoton, PE-luvun ja volatiliteetin perusteella.

Lisäksi koostin pistekuvaajat (scatter) seuraavista suhteista:

• PE/osinkotuotto
• osinkotuotto/volatiliteetti
• EP/volatiliteetti

Tämän kertaisesta tunnuslukuvertailusta on jätetty pois norjalaiset yhtiöt, Telenorin hankkima DNA sekä Metso, joka jakautuu ja yhdistyy Outotecin kanssa. Vertailussa on mukana siten Talousmentor-yrityslistalta 67 yritystä.

Useat sijoittajat käyttävät sijoitustensa ajoittamiseen teknistä analyysiä, joka etsii kurssikäyrän muodon perusteella otollisen myynti- ja ostohetken. Eräs eniten käytetyistä menetelmistä on nimeltään MACD ("Moving Average Convergence Divergence"),

MACD indikaattori löytyy lähes kaikista osakursseja esittävistä palveluista. Oheinen Nordean kurssia analysoiva esimerkki on Morningstar palvelun perusteella tehty.

Näemme tästä kuvasta että esimerkiksi Nordealle MACD antoi elokuussa osta- suosituksen ja kehoitti taas myymään syyskuun puolivälissä ja tällä hetkellä MACD lähestyy taas osta- suositusta. MACD toimi tämän esimerkin valossa Nordealle aika hyvin.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Marimekko, jonka tuotevalikoimaan kuuluu mm. vaatteita, laukkuja sekä erilaisia kodin tavaroita. Yhtiön tuotteet ovat tunnettuja omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Marimekon tuotteita myydään noin 40 maassa ja yhtiön lippulaivamyymälät ovat Helsingissä, Tukholmassa, Tokiossa, New Yorkissa sekä Sydneyssä.

Marimekon historia ulottuu vuoteen 1949 Viljo Ratian omistamaan Pintex kangaspainoon. Armi Ratia teki uudenlaisia värikkäitä kankaita ja osoittaakseen kankaiden käyttötarkoituksen hän piti muotinäytöksen vuonna 1951. Näytös oli menestys ja muutama päivä myöhemmin Marimekko Oy perustettiin. Ensimmäinen myymälä avattiin seuraavana vuonna.

Silloin tällöin julkisuudessa käydään keskustelua kaupungin vuokra-asuntojen edullisuudesta ja siitä, miten hyvätuloisetkin voivat jäädä niihin asumaan pitkiksi ajoiksi. Näin on ollut myös viime viikkoina, ja samalla on tuntunut toistuvan pari kommenttia järjestelmään liittyen:

1. Tulorajat ylittäviä asuntokuntia on todettu olleen vain noin 5%.
2. Tulojen tarkastelu jo järjestelmässä olevilta johtaisi haitallisiin kannustimiin, kun ihmiset eivät haluaisikaan ottaa töitä vastaan.

Ensimmäinen lausuma on luultavasti totta, mutta myös samalla harhaanjohtava osatotuus. Toinen taas pätee kunnolla vain tietyin olettamuksin. 

Taideteos valjastettuna esittämään vuokran perusosaa. (Lux Helsinki, 26.1.2013)

Suomi paransi sijoitustaan IMD:n tekemässä maiden välisessä kilpailukykyvertailussa. Kilpailukyvyn todelliset mittarit  kertovat toisenlaista tarinaa:

• Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa tuotantoon ovat Tekonologiateollisuuden mukaan muuhun maailmaan nähden olemattomia. Yritykset suuntaavat sekä kiinteät että enenevässä määrin myös tuotekehitysinvestoinnit muualle:  Ruotsiin, Saksaan ja kauemmas. 
• Koulutettua työvoimaa pakenee maasta kaksi kertaa enemmän kuin tänne saadaan
• Elintason kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut heikompaa kuin missään muualla euroopassa. 
• Nuoret eivät halua tänne lapsia ja syntyvyys alenee

Positiivistakin kerrottavaa on. Suomalaiset ovat lähes kaikilla mittareilla saavuttaneet parhaat tai lähes parhaat arvosanat hyvinvoinnissa, onnellisuudessa, ilmastoystävällisyydessä, suurimmassa vapaa-ajan määrässä, taloudellisen saavuttamisen merkityksettömyyden ymmärtämisessä  ja itsetyytyväisyydessä.

Talouden hoitopäivän ideana on aika ajoin käydä läpi oman talouden turhia rahareikiä. Kuluja, jotka livahtavat läpi sormien ihan huomaamattaan, mutta joista voi kertyä vuositasolla usean satasen ylimääräiset kulut.

Siksi on hyvä pysähtyä katsomaan omaa tilannettaan ja ryhtyä päättäväisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Tee kaikki toimenpiteet saman päivän aikana, sillä ”kilpailutan sähköyhtiön huomenna” tarkoittaa usein sitä, että kilpailutus unohtuu.

Kotitalouksien säästämisasteella ja pörssikursseilla on sijoittajan kannalta mielenkiintoinen yhteys. Pörssi yleensä nousee kun säästämisaste laskee. Yhteys on käänteinen.

Euroalueen säästämisaste on noussut  viime vuoden alkupuolelta alkaen ja pörssissä on samaan aikaan nähty heikkoutta. Yleensä säästämisaste jaksaa nousta runsaan vuoden tai korkeintaan kaksi ja sitten on edessä käänne. Jos historia toistaisi itseään niin tämä käänne tapahtuisi ensi talven aikana ja pörssikin piristyisi.

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta ja sen aikataulusta löytyy aikaisemmasta artikkelista.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 68 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta saiteilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen, tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi.

Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja:

• vuoden 2019 kolmas vuosineljännes (Q3/2019)
• koko vuosi 2019
• koko vuosi 2020

Allaolevassa taulukossa on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus sisälsi sijoittajan kannalta mielenkiintoisen analyysin taantuman todennäköisyydestä USA:ssa.

Korkoeron perusteella voidaan arvioida että taantuman todennäköisyys on 37% seuraavan 12 kk aikana (kuva oikealla).  Taantuma USA:ssa vaikuttaisi merkittävästi sijoitusmarkkinoihin ja suomalaistenkin yritysten toimintaan ja arvostustasoihin.

Arvioitavan kirjan tiedot

400-sivuisessa -kirjassa on toki jonkin verran oivaltavaakin tekstiä, mutta kiinnittäisin huomiota aika moneen kyseenalaiseen piirteeseen.

Ensinnäkin voi kysyä, kuinka paljon uutta tietoa keskiverto suomalainen tarvitsee suomen kielellä Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Olisiko Kiinan tunteminen hyödyllisempää?

Ongelmallista on erityisesti Matti Roitto -nimisen kirjoittajan osuus. Hän on tutkinut toisen maailmansodan aikaista ja jälkeistä ydinaseen valmistusta Yhdysvaltain ja Britannian yhteistyönä. Tästä aiheesta on väännetty tekstiä yli kymmenesosa koko kirjasta  (s. 123 - 174), joka kaiken lisäksi poukkoilee runsaasti edestakaisin. Aihe on Yhdysvaltain yli satavuotisessa ulkopolitiikassa sentään varsin pieni siivu.

Tyylitajua on ruotsalaisilla aina piisannut

Vielä muutama vuosi sitten ruotsalainen vaatetusjätti Hennes & Mauritz oli korkealle hinnoiteltu kasvuyhtiö, jonka vakavista vaikeuksista harvalla sijoittajalla oli edes muistikuvaa. Yhtiö jyräsi sektorillaan Pohjoismaiden mitassa kaukana muiden edellä yli 20 miljardin euron liikevaihdolla. Marimekon vastaava luku hipoo sataa miljoona.

Ja H&M:n liikevaihto kasvoi aina vain, ja vieläpä muhkean kannattavasti. Halpamuodin maailmanluokan edelläkävijän osakekurssi jyskytti aina uusia ennätyksiä, kunnes vuosikymmenen puolivälissä vaatekauppa ajautui äkkiä syvenevään murrokseen. Netti muokkasi asiointia ja toi alalle Zalandon kaltaisia innovatiivisia kilpailijoita.

Kivijalkaliikkeiden hiljentyminen nirhaisi pahasti perinteisiä ketjuja konkursseja myöten. H&M satsasi silti myymäläketjunsa laajentamiseen. Sen vaatteet tekivät kyllä yhä kauppansa, joskin kasvultaan hidastuneena.

Uusien asuntojen hinnat ovat Hypon asuntomarkkinakatsauksen mukaan nousseet vanhoja nopeammin.   Vuodesta 2005 uusien asuntojen keskihinta on noussut jopa 64 prosenttia, kun vanhoissa nousua on kertynyt vajaa kolmannes.

”Jopa yli puolet uusista asunnoista päätyy tällä hetkellä sijoittajien salkkuihin, sillä sijoittajat hakevat nolla- tai miinuskorkoja parempaa tuottoa asunnoista”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Asuntosijoittaja voi vähentää verotuksessa koko rahoitusvastikkeen, jolloin veroedusta kasvaa merkittävä. Kiinteistöihin virtaakin asuntosijoittajien rahaa ja yli puolet uusista asunnoista päätyy sijoittajien salkkuihin.

Työryhmän lakiehdotus:

Työryhmä ehdottaa selvityksessään että lakiin että lakiin lisättäisiin enimmäisvelkasuhdetta koskeva rajoitus joka olisi 4,5 kertainen suhteessa vuosituloihin.

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki asiakkaan luotot sekä asiakkaan asunto-omaisuuden osalle tuleva osuus asuntoyhteisön veloista.

Vuosituloina otetaan huomioon asiakkaan viimeksi päättyneen kalenterivuoden aikana saamat ansiotulot, etuudet sekä pysyvät ja säännölliset pääomatulot bruttomääräisinä.

Piksun muutosehdotus lakiehdotukseen:

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa tulee asiakkaan bruttotulojen ohella huomioida myös hänen kokonaisvarallisuutensa. Velkaa pitää voida olla ja ottaa kohtuullinen osuus (esim. 25...40%) suhteessa kokonaisvarallisuuteen siinäkin tapauksessa että asiakkaalla ei ole ollut säännöllisiä tuloja tai jos asiakas on esimerkiksi joutunut työttömäksi. 

Perustelut:

Omissa nimissään liiketoimintaa harjoittavalla pitää olla oikeus kohtuulliseen velan ottamiseen. Liiketoiminnalla on riskinsä. Liiketoiminnan tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja vaatimattomia, mutta on silti paikallaan että tätä liiketoimintaa varten voi ottaa velkaa esimerkiksi tuo mainittu 25...40% kokonaisvarallisuudesta.  

Suomalaiset ovat euroopan keskitasoa holtittomampia velkaantujia. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä, taloyhtiölainaosuudet mukaan luettuna, sidottaisiin vuosituloihin:

• Enimmäisvelkasuhde: Kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran. Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainoista.
• Enimmäistakaisinmaksuaika: Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.
• Taloyhtiölainojen rajoitteet uudisrakentamisessa: Taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta

Yksityishenkilöiden harjoittama asunnonvuokraus saattaa vaiketua

Suomessa on joukko yksityissijoittajia, jotka harjoittavat asunnonvuokraustoimintaa omissa nimissään ja elävät saamistaan tuotoista. Heidän toimintansa vaikeutuu ellei heillä ole muita tuloja. 

Oheisessa taulukossa on maksimi lainan määrä, joka asuntosijoittajalla voi olla 110'000€ asunnosta, jos vuokratuotto on 3 tai 5% asunnon arvosta. Maksimi lainan määrä on,  jos työryhmän estitys päätyy sellaisenaan lakiteksiksi, pienempi kuin monessa talossa on taloyhtiölainaa.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon kymmenen tuhannen euron sukanvarsisäästön ostovoima on huvennut eri aikoina. 

Vuodesta 2008 hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Näin 10 000 euron ostovoimasta on kuluvan vuoden elokuuhun sulanut 1 200 euroa. Inflaatio on vienyt ostovoimasta yli yhdeksän euroa kuukaudessa ja yli sata euroa vuodessa.