Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten paljon ja millä mekanismilla korkotaso vaikuttaa osakkeiden hintoihin

Korkotaso on matala. USA:n 10v valtionlainojen korko on alle 1% ja Euroopassa valtionlainojen korot ovat nollan tuntumassa. Esimerkiksi Saksan valtionlainan korko on -0.4%. Miten tämä vaikuttaa pörssin arvostustasoon? 

USA:n osalta on olemassa tilastoa siitä miten korkotaso on vaikuttanut pörssin arvostustasoihin. Oheiseen Advisors Perspectives / Jill Mislinski tuottamaan kuvaan on piirretty USA:n 10 vuoden valtionlainan korko ja vastaavat P/E 10 arvostustasot vudesta 1960 alkaen.

Yhteys on selvä. Pörssin arvostustaso on korkea silloin kun valtionlainan korko on matalalla. USA:n pörssi on tällä mittarilla laskettuna tällä hetkellä edullinen ja Euroopan pörssit jopa halpoja. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointien määrä jatkoi laskuaan korona kriisin aikana

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Puolimiljardööriksi kymppitonnilla

Hormelin tuottoa hurjempaa on vaikea löytää

Korkoa korolle -tekijä, joka osakesijoittamisessa tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, on tärkeä ja yleensä ylenkatsottu tai unohdettukin vipuvarsi. Valtaosa sijoitussuosittajista keskittyy osakekursseihin ja tavoitehintoihin, ikään kuin osingot olisivat vain mukava pieni mauste sijoittamisen suuressa kuvassa.

Isolle osalle osakkeista osinkotuotto on oleellinen ja ajan mittaan aina tärkeämpi osa tuottoa juuri korkoa korolle – tekijän ansiosta. Osingoilla ostettujen osakkeiden myötä pääoma kasvaa paljon tehokkaammin kuin pelkkä osakekurssi kertoo.

Mitä korkeampi tai vauhdikkaammin kasvava osinko, sen voimakkaampi vipu. Aika vaikuttaa tietenkin myös oleellisesti yhtälössä.

Korkoa korolle -tekijä on helppo ymmärtää, mutta sen laskeminen työlästä etenkin yksittäisten osakkeiden kohdalla. Sitä varten löytyy onneksi laskureita, joihin osakkeiden osinko- ja kurssikehitystiedot on ohjelmoitu valmiiksi.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Helsingin pörssin Top1000 omistajat

Piksun tiimi on koonnut Helsingin pörssin 1000:n suurimman omistajan listan. Omistajien tiedot perustuvat yritysten nettisivuilta löytyviin omistajatietoihin, joista suurin osa on ollut toukokuun viimeisen pörssipäivän osakemääriä. Tiedot kattavat vain suurimmat omistukset.

Yleisesti on todettava, että osakemäärien tiedot löytyivät paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Vain muutamien yritysten kohdalla tiedot puuttuivat yritysten omilta kotisivuilta. Lisäksi suurimpien omistajien määrä vaihteli yrityskohtaisesti. Joistakin löytyi vain muutamia ja useammista löytyi kymmeniä. Yleisin lukema oli yli 50. Surkeimmat tiedot suurista yrityksistä tarjosi Telia. Tietoja on yhdistelty nimien perusteella, joten niistä voi löytyä epätarkkuuksia täyskaimojen nimet voivat olla väärin yhdistetty. Linkki:

omistajalista

Mikäli sinua kiinnostaa kattavampi Top 5000 lista niin voit tilata sen osoitteesta myynti@piksu.fi hintaan 199€:a.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sanna Marin toivoo tulevilta hallituksilta julkisen talouden tasapainottamista

Valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta poimittua:

  • Yksityinen päivittäistavaroiden kulutus on luottokorttimaksujen perusteella palannut koronaa edeltävälle tasolle. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä palautuu myöhemmin ja investointihyödykkeiden vasta tulevien vuosien aikana. Kaikenkaikkiaan toinen neljännes on synkin. 
  • Suomen talous hidastuu tänä vuonna 6..7% ja maailmantalous 5%. Suomen talous kasvaa ensi vuonna noin 3% vauhdilla. Mutta palautuminen ei ole itsestään selvää. Pidentyvät työttömyydet voivat aiheuttaa pysyvämmän heikon kehityksen.
  • Valtion velanotolla ja omaisuuden myynneillä rahoitettavat "elvytystoimet" mahdollistavat sosiaalisten etujen, palkkatason ja hyvinvoinnin väliaikaisen pysymisen. Sopeutumista ei tarvitse heti tehdä. Julkista velkaa lisätään tänä vuonna noin 20Mrd€. Tuleva talouskasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvittaisiin vähintäänkin 5Mrd€/vuosi säästötoimet julkiseen talouteen.
  • Sanna Marin:n hallitus ei ole asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamista eikä mainittuja 5Mrd€ vuosittaisia säästöjä. Sanna Marin ja hänen hallituksensa toivovat että tulevat hallitukset (seuraava hallitus?) tekevät nuo vaaditut 5Mrd€ sopeutustoimet vuoteen 2030 mennessä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkeakoulut ja joustavat työmarkkinat tukevat parhaiten innovointia

Kolsterin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa suomalaiset yrityspäättäjät kertovat, miten innovointia pitäisi edistää Suomessa.

Kolsterin tutkimuksen vastaajien mielestä suomalaisten yritysten innovointia ja menestystä auttaisi parhaiten:

  1. Korkeakoulujen rahoituksen lisääminen.  (83% vastaajista)
  2. Joustavammat työmarkkinat. (79% vastaajista)

Yritystukien mahdollista positiivinen merkitystä innovaatiotoimintaan ei sellaisenaan tutkittu. Yritystukien mahdollinen positiivinen merkitys on todennäköisesti vähäisempi sillä vastaajista vain 68% piti joko verohelpotuksia tai yritystukia tärkeinä innovaatiotoiminnan kannalta. Vastaajien edustamista yrityksistä 60 prosenttia on saanut Business Finlandin tukea.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin korjausliike jää Nordean mukaan väliaikaiseksi

Pörssin korjausliike oli Nordean Antti Saaren mielestä odotettu ja se muodostunee väliaikaiseksi.  Tämän tyyppiset korjaukset ovat tavallisia markkinoiden palautuessa kriisistä.

Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida. Väliaikaisesti notkahtavat kurssit voivat kuitenkin tarjota ostopaikkoja varsinkin jos tästä kuopasta tulee vähänkään pidempi ja syvempi.

Pörssikursseilla on vielä jäljellä nousupotentiaalia. Sijoittajan kannattaa nyt rauhassa odotella ja katsoa mihin osakkeiden hinnat asettuvat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa parasta ICT lainsäädäntöä ja digitaalisuuden hyödyntämistä

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta Etlatiedon tuottamasta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt.

Lainsäädäntömme kannustaa digitaalisuuden ja ICT:n hyödyntämiseen

Eduskuntamme kunnostautui vertailussa erityisen hyvin. Oikeudellinen toimintaympäristö ja ICT lainsäädäntö saivat kärkisijoitukset. Oikeudellinen toimintaympäristö on kaiken liiketoiminnan perusta.

Yrityksiä kiusaavat tietovuodot

Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yritykset ovat havainneet ja raportoivat tietovuodoista ja tuvaongelmista. Suurten yritysten raportoimat tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Tämä voi johtua monesta tekijästä: tietoturvan hyvästä monitoroinnista, suuremmasta valmiudesta raportoida ongelmista tai suuremmasta ongelmien määrästä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vastuullinen sijoittaja tuottaa lisäarvoa ja työllistää

Yritysten vastuullisuudelle on olemassa objektiiviset kriteerit, joista vastuullisen sijoittaja voi valita omiin arvoihinsa parhaiten sopivat:

  1. Lisäarvo kansalaisille. Jos sijoitaja haluaa valita sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat maksimaalisen lisäarvon kansalaisille, niin hän valitsee sellaisia yrityksiä, jotka maksavat kasvavan määrän arvonlisäveroa. Erilaiset arvonlisäverokannat vääristävät arviota, mutta muuten mittari on melko tarkka. 
  2. Sosiaalinen vastuu. Työntekijöiden määrä tai palkkasumma (suhteutettuna yritykseen sijoitettuun pääomaan) mittaa sitä, kuinka yritys on toteuttanut sille yhteiskuntajärjestyksessä kuuluvaa sosiaalista vastuutaan, työllistämistä. 
  3. Yhteiskunnan resussien tehokas käyttö.  Yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä on toiminta, jossa mahdollisimman pienellä sitoutuneella pääomalla ja työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Estimaatin yhteiskunnan resurssien tehokkaalle käytölle antavat arvioidut tulevat voitot diskontattuna tähän päivään, eli yksinkertaisesti sanottuna pörissiarvo. 

Eettistä sijoittamista tarvitaan kun valtiohallinnon luomat rakenteet ovat heikkoja

Joskus yritysten ulkopuolinen yhteiskunta, kuten valtionhallinto, ei tuota hyvää regulaatiota.  Silloin tarvitaan eettistä sijoittamista.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Myyntipaniikki oli tilauksessa

Huolettomuus katosi kuin taikaiskusta

Pörssien ylikuumentunut ostoeuforia katkesi kuin kanan lento, mitä sopi ennen pitkää odottaa markkinoiden kuumemittarin VIX-indeksin indikaattorien valuttua pohjaan. Nyt elvytyksen rauhoittamat markkinat heräsivät taas pelkoon.

Myyntipaniikkia on selitetty koronan toisella aallolla sun muulla, mutta markkinoiden mentaliteetin yliampumiset taittuvat aina molempiin suuntiin sisäsyntyisistä syistä. Ostojen kannalta hurja sukellus riemastuttaa, joskaan se ei vielä tarkoita tässä kohtaa alennusmyyntiä kuin paikoitellen.

Vaikka korona on osoittautunut eräin osin aiempia kriisejä erilaiseksi, markkinoiden keskeiset lainalaisuudet toimivat. Volatiliteetin eli VIX:in kaikki indikaattorit olivat vajonneet kellaria kohti häkellyttävän kauan, mutta mikään ei kestä ikuisesti markkinoilla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen työehdot eivät reagoi, sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä

Suomen Pankin Euro ja Talous 9.6.2020 julkaisusta poimittua:

  • Suomen talous kärsii Korona kriisistä pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä.
  • Työmarkkinamme ovat kankeat ja palkkat nousevat seuraavan parin vuoden aikana 2% vuodessa. Useimmissa muissa maissa työmarkkinat toimivat ja palkat joustavat. Suomessa kansantalouden sopeutuminen pienempiin tuloihin on päätetty tehdä työttömyyttä lisäämällä.
  • Toipuminen kriisistä on maailmalla hidasta ja Suomen toipuminen erityisen hidasta. Taloutemme supistuu voimakkaasti, tänä vuonna 7% ja toipuu seuraavina parina vuotena noin 3% vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa Korona kriisi heikensi palvelualoja. Nyt  vientiteollisuuden tilaukset ja näkymät heikkenevät voimakkaasti ja Suomen Pankki ennakoi, että vienti ei tulevina vuosina auta Suomea pois taantumasta.
  • Julkisen talouden vaje syvenee tänä vuonna entisestään ja syöntivelkaa tulee 8% / bkt. Alijäämää kasvattavat Koronaan liittyvät toimet ja muut hallituksen menonlisäykset.
  • Euroopan Keskuspankki ja Suomen Pankki huolehtivat likviditeetistä. Luottolamaa ei ole tulossa eikä inflaatiosta ole mitään merkkejä.

Lisää tietoa:  Euro ja Talous

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktiivinen työvoimapolitiikka ei aina paranna työllisyyttä

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan Juho Alasalmi, Henna Busk, Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Tarmo Valkonen, Eira Viikari-Juntura (kuva yllä) tekemässä "Työpolitiikka ja Työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä"  tutkimuksessa. Toimet vaikuttavat lähinnä siihen kuka työllistyy, ei siihen kuinka moni työllistyy. Avoimiin työpaikkoihin saadaan toimien seurauksena hieman vähemmän osaavaa ja hieman kyiseiseen työtehtävään sopimattomampaa työvoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät usein muusta syystä. Yrityksen saamat työvoimapoliittiset edut eivät ole olleellisin tekijä kun mieltitään investointipäätöksiä tai laajennussuunnitelmia.

Käyttäjän sergio kuva

Tämän vuoden kaupat ja osakeseurannan päivitys

Ohessa yhteenveto kaikista kaupoistani tänä vuonna.

Päivitin samalla myös osakeseurantani, koska huomasin siellä pari pientä virhettä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Markkinointitoimisto näyttää mallia helposti hahmotettavasta merkintäetuoikeusannista

Joskus pörssiin listatuilla yrityksillä on tarve lisärahoitukselle. Yksi keino lisärahoituksen hankkimiseen on käydä niin sanotusti olemassa olevien omistajien kukkarolla järjestämällä merkintäetuoikeusanti. Tällaisessa annissa osakkeenomistajilla on mahdollisuus merkitä osakkeita  olemassa olevaan omistukseen pohjautuva määrä. Jotta anti menisi läpi, tuon merkintähinnan tulee tietysti olla houkutteleva, joten sen tulee olla turvallisella marginaalilla senhetkistä markkinahintaa matalammalla tasolla. Tämä on selkein ehto annin onnistumiselle, mutta  osakkeenomistajan kannalta kiinnostava tieto on tietysti myös, kuinka paljon näitä uusia osakkeita tulisi merkitä eli kuinka paljon yritykseen olisi laitettava lisää rahaa, jos haluaa pysyä yrityksessä samansuuruisella omistusosuudella mukana. Tätä kokonaisuutta on anneissa rakennettu useasti ehdoin, joiden tarkoituksenmukaisuutta on toisinaan joutunut hieman ihmettelemään.
 

Kesäkuussa 2020 merkintäetuoikeusanteja järjestäneitä yhtiöitä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Venäjän talous pärjää koronasta huolimatta

Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos (BOFIT) on julkaissut arvion koronan vaikutuksista Venäjän talouteen. Korona kriisi on runnellut Venäjää karulla tavalla:

  • Kulutus on pienentynyt Koronan takia samassa suhteessa kuin muuallakin
  • Sen lisäksi on tullut öljyn ja raaka-aineiden hinnan lasku, joka on iskenyt rajusti vientiin

Venäjän talous pärjää huonoista lähtökohdista huolimatta kohtuullisesti. Talous pienenee vähemmän (4...6%) kuin esimerkiksi Suomessa. Venäjä eroaa monesta muusta siinä että siellä ei ole talouspakotteiden, ei koronan eikä julkisen sektorin ylläpitämiseksi elvytetty. Talous on kaikissa tilanteissa sopeutettu tilanteeseen. 

Venäjän korkotaso on tasapainoisen raha- ja finanssi- politiikan takia pysynyt 5% tuntumassa ja reaalikorkokin on runsaat 2%. Tämä terve korkotaso ohjaa sekä julkisia että yksityisiä investointeja järkeviin, kohtuullisesti tuottaviin kohteisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Markkinat toipuvat Nordean mukaan nopeasti kriisistä

Markkinoilla hinnoitellaan Nordean Hertta Alava:n mukaan V-muotoista toipumista:

  • yksityinen kulutus on toipumassa odotettua nopeammin
  • elvytyspaketit ovat olleet suuria ja ne riittävät täyttämään talouden kuopan

Täytyy toivoa että elvytysrahat käytetään järkeviin kohteisiin. Rahaa saa nyt yksityisiin ja julkisiin kohteisiin erittäin halvalla korolla. Elvytysrahaa kanavoivat tällä kertaa erityisesti julkisen sektorin virkamiehet, joiden liiketoiminnalliseen osaamiseen joudumme elvyttävien investointien osalta luottamaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Markkinat uskovat V- tyyppiseen nopeaan toipumiseen

Osakkeet ovat kevään jälkeen palautuneet viime syksyn tasolle.

Korkomarkkinat hinnoittelevat lyhyen kevyen taantuman. Tavanomaisista BBB-luokan yrityslainoista maksettu korkopreemio on palautunut suhteellisen normaalille tasolle, runsaaseen kahteen prosenttiin.

Tämä tarkoittaa sitä että globaalit sijoitusmarkkinat hinnoittelevat V-tyyppisen nopean toipumisen.  Tähän samaan arvioon ovat päätyneet sekä korko- että osake- markkinat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa on hiljentynyt 34%, kauppahintoihin ei vielä vaikutusta

Asuntokauppojen kappalemäärät ovat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan romahtaneet huhtikuussa 34% verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Kerrostaloasuntojen kauppa hiljeni 37%, rivitalojen 32% ja omakotitalojen 29%.

Hinnat ovat kutenkin Tilastokeskuksen mukaan toistaiseksi pitäneet. Asuntokauppojen hinnat ovat kehittyneet kutakuinkin entiseen malliin. Asuntojen hintataso on kestänyt parhaiten siellä, missä kauppa kävi parhaiten jo ennen Korona kriisiä  (Kuva oikealla). Hintataso saattaa kuitenkin seurata viiveellä kauppamääriä ja saattaa olla että Koronan vaikutus näkyy vasta kesällä. 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kannattaako sijoitusvelka?

Velka on oikotie, joka vaatii taiteilua

Sijoitusvelka on lähtökohtaisesti hieno mahdollisuus. Se tarjoaa riittävän pääoman jo sijoitusuran alkupuolella. Säästäminen tapahtuu velkaa hoidettaessa, samalla kun aika tekee salkussa työtään sijoittajan hyväksi.

Velka on kuitenkin kaikessa taloudessa kaksipiippuinen elementti: hyvä renki, huono isäntä. Velkavipu voi parantaa sijoittajan kuten yrityksenkin tuottoa merkittävästi, mutta riskejä ei pidä vähätellä.

Velattomalla ja joutavalla rahalla voi sijoittamiseen suhtautua kohtalaisen huolettomasti riittävällä kärsivällisyydellä. Vastoinkäymiset ovat hyvässä salkussa tilapäisiä, joten niihin auttaa aika.

Periaatteessa tilanne on sama velkarahallakin, mutta se asettaa silti paljon kovemmat vaatimukset. Velkasijoittaja ei saa olla liian optimisti, vaikka se yleensä ottaen on oikea asenne sijoittajalle.

Jos velanhoito käy ylivoimaiseksi, noutaja tulee. Riski nousee pahimmaksi talouskriiseissä, joita on ennen pitkää aina edessä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansainvälisten yritysten voitto syntyy alhaisen yhteisöveroprosentin maissa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VAT) kiinnitää tutkimuksessaan "Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen - kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa" huomiota siihen, että kansainväliset yritykset tuntuvat näyttävän voittoa pienen yhteisöveroprosentin maissa.

Suomessa vuodesta 2014 asti vallinnut 20% yhteisöverokanta on EU:n tasolla kohtuullinen. Suurten EU- maiden (Saksa, Ranska, Espanja, Italia,..) yhteisöveroverokanta on korkeampi. Suomi alensi yhteisöveroaan vuonna 2014 ja tämän seurauksena yhteisöverotulot kasvoivat. Monikansalliset yritykset näyttivät muutoksen jälkeen mielellään voittoa Suomessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittajien kritiikkiä

Kun kauniina kesäpäivänä sijoittajat keskustelevat juoden hilpeänä kaljaa, toistuvat fraasit ”osta, kun muut myyvät ja osta kun veri virtaa kaduilla. Ole rohkea vain silloin, kun muita aristaa.”

On vain perin kummallista, että näistä opeista puhutaan ainoastaan kurssien noustessa. Niitten laskiessa ollaan huonot housuissa kalpeana hiljaa.

Vielä paljon kummallisempaa on, että juuri laskussa opeista olisi jotain hyötyäkin, muutoinhan se on vain pelkkää ns. hetulan heiluttelua. Se, mikä ehkä teoriassa tunnetaan, tuntuu vain käytännössä olevan vaikeaa soveltaa. Miksi? Koska hermot eivät kestä. Luulisi olevan ihan kohtuullista, että kun kurssit ovat nousseet vuosikymmenen, ne jossain vaiheessa myös laskevat tuntuvasti. Kivaa ei vain koskaan tunnu olevan tarpeeksi ja nykyihminen ei näytä mitään ikävää kestävän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elvytyspaketit saattavat ylläpitää osakkeiden hintainflaatiota

Koronatilanne helpottaa joka puolella maailmaa ja erityisesti Euroopassa.  Päivittäisten kuolleiden määrä on laskenut huhtikuun alun 7000 lukemasta vähitellen 4000 tasolle. Lisää tietoa: https://covid19info.live

Suomen tilanne on valoisampi. Kuolleita ei enää ole joka päivä ja päivittäin todetut tartunnatkin ovat laskeneet huhtikuun alkupuolen 200 hipovista luvuista muutamaan kymmeneen ja suunta on alaspäin. Lisää tietoa: THL/tilannekatsaus.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koronan hillitsemiseksi tehtyjä toimia puretaan ja yhteiskunnan palvelut käynnistyvät. Menossa olevan neljännesvuoden tulokset muodostuvat joidenkin yritysten osalta heikoiksi. Matkailua, lentoliikennettä ja ravintola-alaa lukuun ottamatta yhteiskunta palautuu syksyyn mentäessä kohti normaalia.

Osakkeiden hinnat saattavat inflatioitua (=nousta)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi, jonka tunsimme, on kulkemassa kohti päätepistettään

Hetemäen työryhmä on luovuttanut toisen raporttinsa. Raportin mukaan:

  • Meille on tulollaan lama ja sen jälkeen ikääntymisestä aiheutuva pysyvä lamaannustila.
  • Suomen valtion velka jatkaa Vihriälän työryhmän ehdottamista sopeutustoimista huolimatta kasvuaan ja saavuttaa noin 90% / bkt tason vuonna 2030
  • Jos talous haluttaisiin kuntoon pitäisi valtion supistaa menojaan noin 7Mrd€ tai sitten pitäisi saada 240'000 ihmistä työllisiksi ilman että työllisyyden parantaminen saisi maksaa mitään. 
  • Yhteiskuntamme sääntöpohja on aiheuttanut alhaisen syntyvyyden, pienen työllisyysasteen, heikon elintosokehityksen, kasvavan velkataakan ja alhaisen investointihalukkuuden. Nyt pitäisi tavalla tai toisella parantaa kansalaisten luottamusta niitä instituutioita kohtaa, jotka ovat nuo säännöt luoneet. Eräs tapa luottamuksen parantamiseksi olisi parempien lakien ja sääntöjen tekeminen.  

Lisää tietoaEsityskalvot / Hetemäki, Varhiala

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Kummallisempaa ja Kummallisempaa

Kummallisempaa ja Kummalisempaa totesi Liisa Ihmemaassa

Salkun arvonmuutokset: 2020  -22.7%, alusta (27-05-2010) +73%

Yleistä

Yhä kummallisempaa ja kummallisempa. Lista mittareista jotka näyttävät huonoa tai todella huonoa taloustilaa pitenee jatkuvasti. Samalla etenkin USA:n pörssikurssit jatkavat nousuaan. S&P500 on jo vuositasolla 9% plussalla. En tiedä missä rinnakkaisessa universumissa siellä eletään, mutta minun mailmassani yritysten tulokset ja osingot tulevat laskemaan. Ovat jo laskeneet. Oman portfolion osinkotuotto on lykättyjen ja jäädytettyjen osinkojen takia tippunut ja selvästi. Jopa BlackRockin Larry Fink on varoittanut että yritysverotus tulee nousemaan koska valtioiden valtavat alijäämät on katetta

Samalla USA:n ja Kiinan riitly tuntuu kiihtyvän. HongKongin uusi turvallisuuslaki antaa tähän sopivan tekosyyn. Ja ulkoista vihollista todellakin nyt jenkeissä tarvitaan, kun työttömyys on korkeimmalla tsollaan sitten suuren depression ja Corona-tilanne on tyritty perusteellisesti. Kiinnostavssa artikkelissaan Brunnermeier et al vertaavat nykytilaa osuvasti ennen ensimmäistä mailmansotaa vallinneeseen vapaa-kauppa aikaan (ensimmäinen globalisaatio). Silloinkin heikkenevä vapaa-kauppaa kannattava suurvalta (Iso-Britannia) yritti kynsin hampain pitää kiinni valtaasemastaan, vaikka teollisuustuotannon valtikka oli siirtynyt auktoritaariselle keskus-johtoiselle protektionistiselle maalle (Saksa) ja entiselle "kehittyvälle" taloudelle (USA). Valtaan pyrkivät maat varastivat ja vakoilivat IP-oikeuksia sen minkä ehtivät ja pyrkivät suojaamaan kotimarkkonoitaan sääntelyllä ja tulleilla. Kriisi joka tästä seurasi päättyi vasta 1945, ja kansainvälinen kauppa elpyi takaisin 1913 tasolle vasta 60 vuotta myöhemmin. Pelkään että todistame nyt Toisen Globalisaation loppua.

Minusta alkaa myös näyttä entistä selvemmältä että USA:n yritykset tukahduttaa Kiinan teknologiakehitys tulle epäaonnistumaan. Yksi osoitus siitä löytyy Huawein viimeisimmän Mate 30 puhelimen komponettianalyysistä. Enää 1% materiaaleista on peräisin USA:ta. Näiden tilalle ovat tulleet Kiinalaiset ja Japanilaiset osat.

Uskon myös että HongKongin pörssilasku uuden turvallisuuslain myötä on tilapäistä, ellei suorastaan ostotilaisuus. Pitäisi varmaan lisätä China Waters Affairs painoa salkussa. Tuskin Kiinassa vähemmän vettä tarvitaan tulevaisuudessa.

Valuuttapuolella tilanne on myös rauhoittunut ja mm Norjan Kruunu on palautunut melko hyvin- mistä tulikin pieni lisäbuusti salkkuun.

Olen edelleen siis pessimistinen varsinkin USA:n osakkeiden suhteen, poislukien tietyt teknojätit. Tilaisuudet ovat aivan muualla."Be carefull out there" -tämä ei ole tässä.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Positiivinen luottotietorekisteri otettaneen käyttöön v 2023

Positiivisen luottotietorekisterin valmistelu etenee ja toteuttajaksi ja rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Luottotieteorekisteri tulisi näillä näymin käyttöön kuluttajien osalta vuonna 2023.

Tällä hetekellä vuokralaisen tai velallisen maksuhäiriöistä on saanut tietoa esimerkiksi asiakastiedon palvelusta.

Muutoksen jälkeen pankit ja luottolaitokset jakaisivat enemmän ja myös positiivista tietoa asiakkaidensa luotoista ja niiden hoidoista. Tietojen jakaminen vähentää lainanantajan (tai vuokraajan) riskiä ja tämä riskin pieneneminen näkyisi toivottavasti myös laskevana tekijänä lainan hinnassa sekä helpottaisi ja lyhentäisi lainan myöntämisprosessia. Rekisteri tekisi yhteiskunnasta tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elvytys auttaa poliitikkoja ja ylläpitää huonoja lakeja ja rakenteita

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
  • Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila ovat kassavirta-analyysin parhaimmistoa

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Uusi kippari vahvistaa Nokian Renkaita

Amerikan valloitus on Jukka Moision ykköshaasteita

Nokian Renkaat vaihtaa toimitusjohtajan, kun kolme vuotta yhtiötä kipparoinut Hille Korhonen tekee tilaa Jukka Moisiolle. Liikkeen takana on huhtikuussa hallituksen puheenjohtajana aloittanut Jukka Hienonen, joka luonnollisesti odottaa paljon henkilövaihdokselta.

Niin tekevät markkinatkin, sillä Renkaiden kurssi kiskaisi aamulla jo yli viidentoista prosentin nousun. Optimismille on perusteet.

Renkaat on tarponut Korhosen aikana kiperiä vuosia, joten vaihdosta sopi odottaa. On toinen asia, paljonko vaikeuksista pitää laittaa johdon piikkiin.

Sykliset alat, joihin liikenne kuuluu, ovat saaneet lunta tupaan kahtena nopeasti seuranneena laskusuhdanteena. Niille eivät yhtiöt mitään voi.

Renkaille tärkeä Venäjä on tarponut itse poliittisesti tuottamissaan vaikeuksissa. Korhosen aikana Renkaat teki suuria investointeja, joiden hedelmät olivat vasta kypsymässä ennen koronakriisiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Taloudellinen toimeliaisuus palautuu ensi vuoden aikana

Nordea Economic Outlook "Toipumisen Taival" piirtää kuvan elpymisen prosessista:

  • Maailmantalous supistuu 3% ja kehittyneiden maiden (USA, Eurooppa, Japani,..) taloudet supistuvat tänää vuonna peräti 6%. 
  • Kehittyneiden maiden yritysten liikevaihto jää vielä ensi vuonnakin pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Kehittyvät markkinat pärjäävät paremmin. Siellä toimivien yritysten liikevaihto ylittää jo ensi vuonna koronaa edeltävän tason.
  • Keskuspankkien tukiostot pitävät korot ja korkoerot matalina. Korkoihin sijoittamisesta ei tule lähiaikoina houkuttelevaa perusvaihtoehtoa.

Suomi ja Etelä-Eurooppa pärjäävät muita huonommin:

  • Etelä-Eurooppaa ravistellut korono aalto oli vakava ja nämä turismista riippuvat maat kärsivät matkustamisen lamasta.
  • Arvonlisää tuottavaa toimintaa ohjaava säännöstö ja toimintaympäristö on Suomessa erilainen. Suomi jää korona kriisin aikana edelleen hieman jälkeen muista. Mutta ensi vuosi tuo kuitenkin jo 4% kasvun suhteessa tämän vuoden heikkoihin lukuihin. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit