Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakkeiden tunnusluvuista

Kirjoitus arkistoitu 4.6.2011 

Epämiellyttävä totuus Australian hiilivoimaloista

Australian osavaltion Uuden Etelä-Walesin, pääkaupunkina Sydney, hallinto teki tutkimuksen kivihiilivoimaloiden päästöistä ja tulokset olivat niin epämiellyttäviä, ettei raporttia koskaan julkaistu. The Australian lehti julkiti 23.11. käsiinsä saamiaan tutkimuksen tuloksia. Sen mukaan kivihiili tulee päihittämään vaihtoehtoisen energialähteet vaikka hiilidioksidipäästöjen ja hiilen hinta nousisi vielä reilusti.

Raportin oli tehnyt energia-alan konsultti Richard Hunwick, osavaltion energiaosaston toimeksiannosta. Kabinetti päätti olla julkaisematta raportti, koska se olisi vastakkainen ympäristöyksikön käsityksille.

 

Hunwickin raportissa todetaan, että 2015 hiilidioksidiverolla 50 $ (Australian dollaria) tonnilta ajanmukainen hiilivoimala tuottaisi sähköä hintaan $80 per megawattitunnilta (MWh). Vastaavat uusiutuvien tuotantokustannukset olisi tuolloin tuulivoimalla $115 per MWh ja aurinkoenergialla $130 per MWh.

Kivihiilellä tuotetun sähkön hinta olisi vielä kilpailukykyistä vaikka hiilen hinta olisi nelinkertainen nykyisestä ja mahdollistaisi myös hiilidioksidin talteenoton (CCS, Carbon capture and storage).

 

Eli Climategate ei ole ainutlaatuinen tapaus jossa pyritään salaamaan ”vihreiden” aatemaailmalle  epämiellyttävät tulokset.

 

Climategate on tietomurto East Anglian yliopiston Ilmastotutkimuksen yksikköön. Siinä maailmalle on levinnyt joukko sähköpostiaineistoa, joka viittaa siihen että ilmaston lämpenemistä koskevaa dataa on tietoisesti haluttu muokata.

 

 

Intiasta (aurinko)voimaa aurinkovoima-alalle

Aurinkovoimateollisuusala on ollut finanssikriisin seurauksena suurissa vaikeuksissa nyt jo toista vuotta. Alalla kärsitään samoista ongelmista kuin muillakin aloilla finanssikriisin jälkeen eli ylikapasiteetista johtuen lähinnä siitä, että kysyntä ei jatkunutkaan niin vahvana kuin oli odotettu. Myös energian (lähinnä öljy) hinnan halpeneminen ja valtioiden tukiaispakettien siirtyminen reaalitalouden ja finanssilaitoksien pönkittämiseen on tuonut epävarmuutta alan näkymiin. Etenkin tuotantoketjun alkupään yhtiöt, kuten piin valmistajat, ovat suurissa vaikeuksissa, koska kapasiteettia on rakennettu valtavasti yli kysynnän.

 
Toisaalta solar-yhtiöiden ylikapasiteettiongelmat laskevien katteiden myötä hyödyntävät loppukäyttäjiä, koska aurinkopaneeleiden hinnat ovat tippuneet kymmeniä prosentteja vuoden 2008 huipuistaan. Tämän johdosta aurinkovoima on jo tosiasiassa ilman tukiaisiakin kilpailukykyistä verkkosähkön kanssa joillakin alueilla.
 
Intia ja Kiina käyttävät muuttunutta tilannetta etevästi hyväkseen. Kiinassa gigawatteina mitattuna asennetun aurinkovoimakapasiteetin oletetaan olevan yli 15GW vuoteen 2020 mennessä, mutta Intian viime viikolla julkistama kapasiteettitavoite on vielä suurempi, eli 20 GW vuoteen 2022 mennessä. Tämä vastaa noin 13 Olkiluoto-3 ydinvoimalaa!
 
Intiassa aurinkovoiman hyödyntäminen on rationaalista ottaen huomioon maan erittäin suuren auringon kokonaissäteilymäärän (insolaation). Myös kunnollisen sähköverkon puuttuminen edesauttaa aurinkovoiman valjastamista käyttöön. Esimerkiksi Intiassa on vielä satatuhatta kylää ilman sähköä. Toisaalta Intian oma solar-alan kapasiteetti ei riitä kattamaan sen omia tarpeita. Näin ollen lähiaikoina suuria hyötyjiä tulevat olemaan muut halpatuottajat, kuten kiinalaiset solar-alan yhtiöt – luultavasti ylikapasiteetti purkautuu nopeammin kuin pessimistiset markkinat tällä hetkellä vielä odottavat.
 
Aurinkovoiman osalta tulevan joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokouksen tuloksia on hyvin vaikea lähteä ennustamaan. Voi hyvinkin olla, että taas kerran jäädään lupausten asteille, ja kunnon toimintasuunnitelma ja toteutus jäävät hämärän peittoon, kuten länsimaissa valitettavasti on ollut lähiaikoina tapana. Aasiassa päätöksenteko on ollut huomattavasti tehokkaampaa.
 
Kirjoittaja on JOM Rahastoyhtiö Oy:n salkunhoitaja (www.jom.fi).
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onko palkkatason joustettava kun BKT laskee?

Mihin kannattaa investoida ja missä rahoilleen saa vastinetta?  Oheinen ostovoimapariteettia kuvaava kartta kertoo sen, missä maissa rahoilleen saa parhaan vastineen. USA on kuvassa indeksillä 100 ja parhaan vastineen rahoilleen saa sinertävissä maissa. Rahan ostovoima on huonoin punaisissa maissa joissa indeksi on yli sata. 

Tämä rahan ostovoimaa kuvaava vertailu ei kerro koko totuutta. Työvoiman ylivoimainen osaaminen ja kilpailukyky saattavat perustella investoinnit ja sijoitukset niihinkin maihin, joissa ostovoimapariteetti on heikompi. Tästä syystä eimerkiksi Suomi on pitkään kyennyt menestymään ja lisäämään vientiä.

Nyt tilanne on muuttunut. Euro on tämän vuoden aikana edelleen vahvistunut ja vientiteollisuutemme kilpailukyky on heikentynyt ja niinpä nyt on oikea aika reagoida.

Kuva: Wikimedia (Ostovoimapariteetti)

 

Miten on euron ostovoima muuttunut? Oheisesta käyrästä näemme, että meillä on ollut käynnissä deflatoorinen kehitys ja hinnat ovat laskeneet. Kehitys on kilpailukyvyn kannalta periaatteessa hyvä, mutta ikävä kyllä deflaatio ei pelasta sillä Euron arvo on vahvistunut vielä deflaatiotakin enemmän. Niinpä hintakilpailukykymme on deflaatiosta huolimatta edelleen heikentynyt.

Jotain pitää tehdä ettei tuotannollinen pohjamme murenisi!!!

 

Kuva: Findikaattori

Emme pysty vaikuttamaan valuutan arvoon ja rakenteellisiin tekijöihin kuten koulutustasoon, innovatiivisuuteen, korruptoimattomuuteen vaikuttaminen tuo tuloksia vasta pitkän ajan kuluttua.

Tarvitaan nopeita lääkkeitä ja yksi harvoista lyhyellä tähtäimellä vaikuttavista tekijöistä, johon pysymme vaikuttamaan, on palkkataso.

Mutta miten onkaan laman kurimuksessa käynyt palkkatason. Ansiomme ovat nousseet yli 4% vuodessa ja deflatoorisen kehityksen takia on palkansaajien ostovoima kasvanut vielä voimakkaammin!!! On hyvä että palkansaajien ansiot lisääntyvät - tämä on oikeaa elvytyspolitiikkaa, mutta rajansa kaikella. Meidän on jatkossa turvattava kilpailukykyämme eikä reaalisia ansioita voida pitkään kasvattaa bruttokansantuotetta nopeammin.

Kuva: Findikaattori

Miten käy, jos emme tee mitään?  USA tarjoaa tästä esimerkkejä. Siellä on Euroaluetta kauemmin käytetty yhteistä valuuttaa ja työvoiman liikkuvuudella on pidemmät perinteet. Olemme näiltä osin lähentymässä USA:ta ja siksi sieltä saa hyviä esimerkkejä siitä, miten eri alueiden väliset kilpailukykyerot ralisoituvat työvoiman liikkuvuuteen. Oheisesta kuvasta nähdään, että jotkin USA:n osavaltiot houkuttelevat väestöä kun taas huonommin menestyvistä väestö pakenee. Kuva on vanha ja osavaltioiden väliset erot ovat laman aikana vielä tästäkin kasvaneet.

Meidän olisi siis syytä huolehtia asemastamme Euroalueen sisällä ja juuri nyt tuo asemamme varmistaminen edellyttäisi joustoja palkkatasoon, eläkkeisiin ja tulonsiirtoihin - kaikkiin yhtäläisesti. Tämä voi olla poliittisesti vaikeaa, mutta jotain olisi syytä tehdä.

Kuva: Wikimedia (List_of_U.S._states_and_territories_by_population)

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Luovuttaisiinko myyntivoiton verotuksesta?

Ruotsissa pohditaan osakkeiden myyntivoittoverosta luopumista.

Privata Affärer ja Dagens Industri -lehtien mukaan Ruotsin hallitus tutkii mahdollisuutta korvata osakkeiden, obligaatioiden ja rahastojen myyntivoittoverotus vuosittaisella könttäverolla (schablonskatt).

Naapurissa on huomattu nykyisten sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tarjoamat mahdollisuudet sijoittajalle. Näissä vakuutuksissa sijoittaja maksaa summan vakuutukseen ja saa sen jälkeen ostaa ja myydä verottomasti sijoitusinstrumentteja vakuutuksen sisällä. Vakuutuksesta saa nostaa verottomasti alkuperäisen sijoituksen mukainen summa ja myyntivoittoveroa maksetaan vasta kun nostoja tehdään voiton osuudesta. Vakuutuksilla voidaan myös pienentää (m.m. Luxemburg) tai eliminoida kokonaan (m.m. Irlanti) osinkoverotus.

Erikoishoukuttimena vakuutuksissa on mahdollinen muutto muuhun maahan sen jälkeen kun salkun alkuperäinen sijoitus on nostettu ja myyntivoittoja pitäisi alkaa maksaa. Euroopan Unioninkin alueelta löytyy useita maita, joissa lopullinen vero jää vakuutuksen osalta nollaan.

Ilmaista lounasta ei ole, ei sijoitusvakuutuksissaan. Vakuutusyhtiö ottaa oman palkkionsa hallinnoitavista varoista ja vakuutuksessa olevat varat ovat vakuutusyhtiön omaisuutta – riski mahdollisessa konkurssissa jää vakuutuksenottajalle. Luxemburgissa tosin valtio takaa vakuutusyhtiön maksukyvyn.

Ruotsin mallissa sijoittaja voi edelleen valita salkulleen perinteisen myyntivoittoverotuksen, jossa myyntivoitot ja tappiot lasketaan yhteen ja vero maksetaan 30 %:n mukaan nettovoitosta.

Vaihtoehtoisesti  sijoittaja maksaa tietyn prosenttiosuuden (päättämättä) salkun arvosta per vuosi. Tällöin hän ei maksa veroa myyntivoitoista eikä saa vähentää myyntitappioita. Tässä mallissa ei tarvitse eritellä osakekauppoja eikä täyttää myyntivoitto-/myyntitappioraportteja. Kun sijoittaja lukitsee veromuodon, hän maksaa valitun mallin mukaan hyvinä ja huonoina vuosina.

Ruotsin verottaja ottaa siis sijoitusvakuutuksia tarjoavan vakuutusyhtiön roolin. Suunnitellun veron arvioidaan olevan huomattavasti alle vakuutusyhtiöiden palkkion. Sijoittajan salkussa oleva omaisuus pysyy sijoittajan omaisuutena eikä “vakuutusyhtiöriskiä” ole. Sijoittaja voi edelleen osallistua yhtiökokouksiin ja hänen omistuksensa näkyy yrityksen omistajarekisterissä.

Suomessa on nyt keskitytty miettimään pääomaverotuksen kiristämistä. Erityistä palstatilaa ovat saaneet Suomessa ne onnistuneet yrittäjät, jotka ovat saaneet yritykselleen niin vahvan taseen että voivat jakaa maksimissaan 90.000 euron vain kertaalleen verotetun osingon. Toki taseeseen kerätystä miljoonasta on maksettu jo veroja 350.000 euroa (26 % veroasteella). Piensijoittajille hallitusohjelmassa luvatusta verovapaudesta pienten osinkotulojen suhteen luovuttiin. Riskisijoituksia tekeville business enkeleille suunnitellut verohelpotukset vesitettiin.

Olisiko Suomessa aika tunnustaa faktat ja miettiä sijoittamisen verotukseen muitakin malleja kuin verotuksen kiristämistä?

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Tänään tapahtunut listan päivitys toi pieniä muutoksia itse listaan, mutta mallisalkun osalta saavutettiin 2 uutta ennätystä: all-time-high salkun arvo ja suurin OMXH25-indeksin voittomarginaali tähän mennessä.

Mallisalkun arvo on nyt 177.01 (aloitus syyskuu 2006: 100.00) ja vastaavan OMXH25-"salkun" arvo on 76.75. Indeksin voittomarginaali on nyt ekan kerran yli 130%. Edellinen mallisalkun all-time-high oli 173.62 (20.7.2007). OMXH25-indeksin all-time-high tarkastelujaksolla oli 129.81 (6.7.2007).

Yhteenvetona voi siis tulkita, että listan mallisalkku on nyt palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle, kun taas yleinen OMXH-kehitys on palautunut vasta suurinpiirtein puoleenväliin kriisiä seuranneesta laskusta.

Mallisalkku ja OMXH25-indeksi plotattuna:

Tarkempaa tietoa listasivulla: http://www.piksu.net/blogit/timo

Käyttäjän Skiller kuva

Marraskuu näin massit tyhjää

 

Marraskuu näin massit tyhjää,

sijoittajat suotta nyhjää.

Härkäpäiltä ehtyy hyvä,

karhuin turskavakka syvä.

 

Korjausta sitten tukkii

kunhan vartoot joulupukkii.

Luulet että lahjat saapuu,

härkä pukee karhun kaapuu.

 

Karhunnahka härän päällä

kelpaa juosta sadesäällä.

Sijoittajan onni tärkee:

kahdes’ lemmikis’ on järkee.

 

Kukaan meistä tiedä eipä,

kuinka ensi syksyn leipä

nousee meidän pelloistamme,

se ei piittaa kelloistamme.

 

Vielä koittaa kaunis huomen,

kevät kukkaan laittaa tuomen.

Silloin heräät aikaan uuteen,

iloon, kasvun tilaisuuteen.

 

- SKiller

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Nordic Aluminium, Citycon, Capman, Tekla ja Rapala.

Laskussa Sampo, Panostaja, Nokia, Ponsse, Ramirent ja Fiskars.

Lisäsin hopitoseurantaan Cramon hoption sekä 3 Pöyryn hoptiota.

Muutin ROE/PB-seurantaan tulokseksi 2009 ennusteen 2008 toteutuneen sijasta, siksi järjestys on aika paljon muuttunut edellisestä kerrasta.

http://www.piksu.net/node/101

 

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Hyvästi sunnuntaisulkemus

Vanhan tutun poismeno riipaisee aina, vaikka ei koskaan olisi oikein ollut sen kanssa välilöissäkään. Ikävä voi tulla varsinkin jos tuon puolitutun hullunkuriset toilailut ovat kuitenkin pitkään antaneet puheenaihetta ja puuhaakin pitkinä talvi-iltoina.

Puhun tietysti kauppojen sunnuntaisulkemuksen päättymisestä. Tuosta asiasta on tainnut tulla tälläkin palstalle taitettua peistä muutaman palstametrin verran. 

Järkeeni ei vain ole koskaan mahtunut miksi ruokakauppoja pitäisi pitää yksi päivä viikossa kiinni, vaikka sanomalehtiä saa tehdä joka ainoa päivä, viinaa saa vapaasti myydä kapakissa sunnuntaisinkin yömyöhään ja itse asiassa ihan samaa ruokaakin on saanut myydä vapaasti, jos on vain keksinyt nimittää kauppaansa huoltoasemaksi.

Sunnuntaisulkemuksen murentaminen askel askeleelta, sunnuntai sunnuntailta tuotti toisaalta suorastaan riemastuttavan hauskoja tuloksia. 

Hauskaa riitti vaikkapa kun kauppoja innostuttiin pienentämään 399 neliön suuruisiksi, jotta maaginen (ja tietysti aivan hatusta tempaistu) 400 neliön raja alittuisi ja himoittua sunnuntaikauppaa pääsisi sittenkin tekemään.

 

Edelleenkään toki kenenkään ei ole pakko mennä kauppaan sunnuntaisin ja jos tarpeeksi moni jää kotiin, eivät kaupat ole sunnuntaisin avoinna, kun aukiolo ei vain kannata. 

Nyt valtio toisaalta ei enää määrää, että kaikkien on jäätävä kotiin, koska osa ihmisistä ei halua muidenkaan ihmisten käyvän sunnuntaisin kaupassa.

Käytäntö on jo osoittanut, että kaikkien kauppojen ei suinkaan kannata aina olla sunnuntaisin avoinna. Nyt kauppiaat voivat itse mitata sen milloin väkeä kannattaa ottaa kalliilla tuplapalkalla sunnuntaikauppaa tekemään.

 

Sunnuntaisulkemuksen kannattajat ovat kehitelleet teoriaa siitä kuinka liikenteen päästöt kasvavat sunnuntaikaupan myötä. On kuitenkin vaikea nähdä miten sunnuntainen kauppareissu kuluttaisi polttoainetta yhtään sen enempää kuin lauantain tai maanantainkaan kaupassa käynti, jotka kuitenkin todennäköisesti vain korvataan sunnuntain kauppareissulla.

Totta on, että kaupan kokonaismyyntikään ei sunnuntaikaupan vapautumisen myötä juuri kasva, sillä asiointi vain todennäköisesti tasoittuu eri päiville. 

Jatkossa suomalaisilla vain on entistä suurempi vapaus aivan itse päättää milloin lähtee kauppaan, eikä tuota päätöstä ole tehty suomalaisten puolesta Helsingissä talossa, jossa on paljon pylväitä edessä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Käy kauppaa osakkeilla - ei provisioita

ja päälle vielä kuu taivaalta. Uuden sijoitusmarkkinoille tulevan yrityksen Plus500 mainokset lupaavat paljon.

Suomenkieliset nettisivut lupaavat kaupankäyntimahdollisuuden osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla. Mukana on kehittyneet työkalut tekniseen analyysiin, kauppoja on mahdollista tehdä korkealla vipuvaikutuksella - jopa 1:200 ja voit aloittaa 100 eurolla. Maksaminen kätevästi luottokortilla tai pankkisiirtona, sivun alalaidassa on vakuudeksi Nordean logo.
 
"Tämä satu ei tule milloinkaan olemaan totta" - "Ole viisas ja säästäväinen" 
Tämä satu ei tule olemaan koskaan totta
Kuva ja yllämainittu teksti on vanhan säästöpankkirakennuksen seinällä Düsseldorffin vanhassa kaupungissa.
 
 
PLUS500 nettisivuilla näyttää olevan valittavissa 24 eri kielivaihtoehtoa, mukana suomen lisäksi jopa viro, kiina, venäjä ja arabia. Ulkomaiseksi yrittäjäksi sivujen suomen kieli on yllättävän hyvää.
 
Mistä siiten on kyse, ilmeisesti CFD kaupankäynnistä eli Contract For Difference kaupoista. Siinä ei käydä ollenkaan varsinaista osakekauppaa pörssissä vaan kaupataan sopimuksia kurssimuutoksia. Kaupankäynti ei ole mullistavaa eikä outoa, Suomessa United Bankers tarjoaa mahdollisuuden samaa ja E*Trade on tarjonnut samaa jo pidempään.
 
CFD kaupassa korostuu luottamus välittäjää ja usko siihen ettei välittäjä tee konkurssia tai karkaa saamiensa rahojen kanssa. Välittäjällä ei ole säilytyksessä kaupankäynnin kohteena oleva arvopapereita vaan pelkkiä bittejä eri osapuolilta.
 
E-mail kysely Plus500 palvelusta ei tuottanut mitään tietoa taustalla olevasta yhtiöstä ainoastaan sen, että se olisi Englannissa. Mailiin vastasi George asiakaspalvelusta.
 
Palvelun verkkotunnusten (domain nimien) rekisteröinti kertoo jo jotain taustasta. Verkkotunnusten tietokantojen perusteella PLUS500 verkkotunnuksia eri maissa on varannut seuraava henkilö:
Hedge Haber,
MeVideoCY LTD
Prodromou Court, 54 Sittika Hanoum Str.
Larnaca, 6051
Cyprus
 
Mielenkiintoinen nimi etunimi Hedge ja sukunimi Haber. Verkkotunnuksia on tuon PLUS500.COM lisäksi ilmeisesti parikymmentä. Verkkotunnuksia on varattu suurimpiin Euroopan maihin jo kesällä 2007, lisää kesästä 2007 alkaen ja viimeisiä aivan äsken (Unkari).
Seuraavaksi voisi kaupparekistereistä selvittää tuota MeVideoCY LTD:tä, jos vielä haluaa lisätietoa yrityksen taustoista.
 
Ruotsin Finansinspektionen sivuilla on jo tammikuusta ollut varoitus tästä palvelusta. Joillain sijoituspalstoilla, ainakin Saksassa, on tästä välittäjästä käyty keskustelua. Google hakua PLUSS500 yhdessä fraud tai warning sanan kanssa tuottaa kymmenen, kaksikymmentätuhatta tulosta.
 
Voiko tuohon sanoa muuta kuin kyseisen sivujen mukaan "Käy kauppaa osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla" ja lisätä siihen, mutta käytä luotettavaa välittäjää.
Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mitä kehität , sitä olet

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Kehitetäänkö suomessa yhä uudestaan ratkaisuja vanhoihin tarpeisiin vai huomisen varalle?

Suomen T&K politiikasta on käyty polemiikkia viime aikoina. Ylläpitääkö tukipolitikkamme vanhoja rakenteita? Eritysien suurta intohimoa aiheittavat  SHOK-it, nämä jo nimensä mukaisesti huippuosaamisen keskittymät.

Homo Economicus paheksuu kaikenlaista poliittista sekaantumista tutkimuksen ja tuotekehityksen sisältöön. Sellaisia viisaita ei mailmasta löydy jotka osaisivat kertoa millä alalla tai osaamisessa on tulevaisuuden onnen avain. Rahoituksen lukitseminen tiettyyn rakenteeseen tai ohjelmaan tukee olemassaolevien isoja yrityksiä, joko suoraan tai välillisesti. Isot yritykset -usein markkinajohtajia - tapaavat tehdä pikkusievää parantelua olemassaoleviin tuotteisin, nykyasiakkaille. Varsinaiset mullistukset syntyvät pienten markkinoille pyrkivien yritysten toimesta. Ns disruptiivisten keksintöjen filosofian on popularisoinut Clayton Christensen.

Suorituskyvyltään heikompi mutta halvempi tuote kehittyy ajan myötä tarpeeksi hyväksi ja valtaa markkinat. Erityisen hyvät mestymismahdollisuudet on jos pystyy identifioimaan potentiaalisen käyttäjäkunnan jolle nykytuotteet ovat liian kalliita tai monimutkaisia. Markkinajohtajat taas yllensä kehittävät vanhoista tuotteistaan entistä suorituskykysempiä - koska he kuuntelevat olemassaolevia asiakkaitaan. Asiakasohjautuvuus on hyvä asia eikö niin?

Moni tuntee verkkokaupan puoleelta käsitteen "pitkä häntä". Kun myyt tuotteita koko mailmalle pienin kustannuksin myös niche-tuotteille löytyy riittävä markkina. Mutta tunnetteko innovaatioiden pitkän nenän? Se sanoo että uusissa innovaatioissa käytettävä teknologia on yllensä ollut olemassa jo vuosikymmenen ennen kuin lyö tuotteessa läpi. Oikea-aikainen soveltaminen on siis taloudellisen menestyksen avain.

Koska emme tiedä mitkä tuotteet voittavat tulevaisuudessa tuki on kohdistettava kaikkeen kehitykseen, esim. antamalla tuotekehityskustannuksista verohelpotuksia, ihan kaikille. Nykyiset järjestelmät tyydyttävät lähinnä politikkojen kontrollin tarvetta.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Esitys kaupankäynnistä valuutoilla ja raaka-aineilla teknisen analyysin keinoin TTC:n kuukausikokouksessa 4.11.2009.

 

 

 

 

 

 

TTC:n (Technical Traders' Club)  kuukausikokouksessa 4.11.2009 piti Hannu Penttinen esityksen kaupankäynnistä valuutoilla ja raaka-aineilla. Näkökulmana oli mahdollisuudet hyödyntää teknistä analyysia tukena näiden omaisuusluokkien kaupankäynnissä ja keskustelu aiheesta.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU:n de-facto perustuslaki voimaan

EU:n de-facto perustuslaki, Lissabonin sopimus, astuu voimaan ensi vuoden alussa. Mutta minkälaisen järjestelmän kautta meitä jatkossa hallitaan?

EU hallinto pähkinänkuoressa

Eurooppa - neuvosto

EU:n poliittista suuntaa antavaksi elimeksi on muotoutunut valtion päämiehistä muodostuva Eurooppa- neuvosto, joka nyt Lissabonin sopimuksen myötä saa virallisen statuksen ja puheenjohtajan viran (ns. EU presidentti), josta tulee EU:n korkein edustaja.

EU presidentti valitaan Eurooppa-neuvoston (valtionpäämiesten) toimesta ja presidentti ei siten ensisijaisesti vetoa valinnassaan ja päätöksissään kansalaisten suosioon vaan valtion päämiesten tukeen. Tämä tekee nyt alkavasta presidentin virasta saman tyyppisen kuin vaalikuninkaan rooli keskiajalla. Presidentin virasta tulee ensi sijassa valtionpäämiesten johtaja eikä niin keskeinen tekijä eurooppalaisen identiteetin luojana kuin vaaleilla valittu presidentti voisi olla.

Komissio (hallitus)

EU komissiolla on hallituksen tehtävät joihin kuuluu toimeenpano ja ehdotusvalta. Lakialoitteet ja budjetti käytännössä muotoillaan EU virkamiehistössä ja komission tehtäväksi jää keskusteluttaa (ja hyväksyttää) lakialoite neuvostossa ja EU parlamentissa. Komission tehtävä on siis ennen kaikkea operativiivinen.

Euroopan parlamentti

Suorilla kansanvaaleilla valittavalla Euroopan parlamentilla on roolia:

  • Komission (hallituksen) jäsenten luottamuksen mittaamisessa
  • Komission ehdottaman budjetin hyväksynnässä (yhdessä neuvoston kanssa)
  • Laikialoitteiden käsittelyssä

Vaikka Euroopan parlamentti on ehkä vieläkin enemmän neuvoa antava kuin päättävä elin, kuunnellaan parlamentin kantoja tarkkaan eikä parlamenttia juurikaan ohiteta asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Euroopan lainsäädännön de-facto legitimiteetti nojaa sen varassa, että kansan äänillä valittua parlamenttia kuunnellaan ja tästä syystä parlamentin näkemyksen ohittaminen ei juurikaan tule kysymykseen. 

Neuvosto

Ministereistä koostuva Neuvosto käyttää EU:ssa päätösvaltaa lakialoitteiden ja budjetin suhteen. Neuvosto edustaa ennen kaikkea EU hallituksia ja siitä syystä neuvoston toiminta on etäänpänä kansalaisista kuin vaaleilla valittu parlamentti.

Neuvoston jäseniä ei ole kansallisen päätöksenteon kautta valittu ensi sijassa hyväksymään lakeja vaan operatiiviseen hallitustehtävään. Tästä syystä neuvoston legitimiteetti lakia säätävänä elimenä on kyseenlaisempi kuin EU parlamentin. Joskus EU lainsäädäntökoneistoa on syytetty siitä että siellä lait syntyvät ja hyväksytään hallitusten ja virkamiesten toimesta ja tuodaan kansallisiin parlamentteihin vasta sitten kun ne on yhteiseuroopplaisina lakeina sellaisenaan pakko hyväksyä. Onneksi näitä tapauksia on aika vähän ja jatkossa EU parlamentti käyttää tiukempaa parlamentaarista kontrollia ja legitimoi tätä kautta EU lainsäädäntöprosessia.

 

 

Kaikenkaikkiaan EU hallinto muistuttaa jonkin verran keskiaikaista vaalikuningasjärjestelmää tai keisarikuntaa, jossa paikalliset ruhtinaat (valtionpäämiehet) valitsivat yhdessä yhteisen johtajan ja jossa keskushallinnon tueksi ja neuvoa antamaan syntyi vähitellen parlamentti, jolle sittemmin siirtyi budjettiin ja veroihin liittyvää hyväksymisvaltaa.

EU ei ole parlamentaarinen demokratia vaikka jäsenvaltioiden hallinnot sitä usein ovatkin. Monien valtiokokonaisuuksien kehittyminen on historian saatossa tapahtunut samalla tavalla - parlamentaarinen demokratia on ensin juurtunut pienempiin kokonaisuuksiin, kaupunkien raateihin ja pitäjäkokouksiin ja vasta sittemmin tullut osaksi suurempien kokonaisuuksien hallintoa. Lissabonin sopimus on kuitenkin askel kohti parempaa demokratiaa ja EU parlamentin roolin vahvistumista.

Ennen kaikkea Lissabonin sopimus tekee EU päätöksenteosta nopeampaa, järjestyneempää ja tehokkaampaa, sillä jäsenvaltioiden välistä konsensusta tarvitaan nyt harvemmin -  enemmistöperiaate riittää. 

Lähteet: europa.eu,   www.eurooppa-tiedotus.fi,  www.alexstubb.com

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Jatkoa EVAn talouden skenaarioille

Sijoitusmessujen kupeessa pidettiin keskiviikkona 11.11. tilaisuus, jossa esiteltiin EVA:n globaalien talousskenaarioiden jatkokehitystä. Keväällä julkistetuissa skenaariotyössä esitettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta talouskehitykselle.

Skenaariossa "Länsi luo nahkansa" länsimaat nousevat nopeasti talouskriisistä Yhdysvaltojen johdolla. Vuonna 2020 maailmanjärjestys toimii etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan johdolla, muttei enää lännen ehdoilla.

Skenaariossa "Kiinalaista kapitalismia" Aasia elpyy talouskriisistä Kiinan johdolla, länsimaita nopeammin. Vuonna 2020 talouden painopiste on siirtymässä Aasiaan ja Lähi-idän vauraisiin OPEC-maihin.

Skenaariossa "Blokkien taisto" talouskriisi johtaa maailmanlaajuiseen syvään taantumaan. Taloudellinen nationalismi ja valtiokapitalismin nousu johtavat eri talousalueiden väliseen taistoon. Maailma toipuu hitaasti taantumasta.

Skenaariossa "Stimulus ja romahdus" maailma sukeltaa pitkän alhaisen talouskasvun aikaan. Elvytysyritysten epäonnistuttua globaali talousjärjestelmä romahtaa ja vuoteen 2020 mennessä maailma on ajautunut tuuliajolle ilman selkeää johtajaa.

 

Nyt, puoli vuotta julkistuksen jälkeen järjestettiin Capful Oy:n toimesta mielenkiintoinen jatkotilaisuus, jossa esiteltiin merkkejä näiden skenaarioiden toteutumisesta sekä skenaarioiden käyttäjien kokemuksia.

Capful Oy:n Arto Kaunosen esitys oli ”EVAn globaalit skenaariot - tilannetulkintaa ja merkkejä”.

Tilaisuudessa kuultiin myös EVA:n johtajan Risto E. J. Penttilän puheenvuoro ”Edessä iso remontti - katse talouskriisin jälkeiseen Suomeen”

Työ- ja elinkeinoministeriön Antti Joensuu esittelin EVA-skenaarioiden fokusointia TEM-konserniin.

PRT-Foresin toimitusjohtaja Risto Mätäsaho kuvasi EVA skenaarioiden hyödyntämistä perheyrityksen johtamisen apuna

 

Tilaisuuden esitykset olivat sijoittajan kannalta mielenkiintoisia. Yhtenä esimerkkinä oheinen kuva Capful Oy:n Arto Kaunosen esityksestä skenaariosta "Kiinalaista kapitalismia".

Kuvassa on vaaka-akselilla suurimpien maiden sekä kolmen suuren blokin BKT:n määrä, jonka suuruutta kuvaa myös ympyrän koko. Pystyakselilla on vuosittainen BKT:n kasvu.

 

Eri talouksien BKTn määrä ja kasvu, lähde capful

 

Kuva osoittaa minusta väistämättä, että BRIC maiden ja jopa yksin Kiinan osuus maailman BKT:sta on jo riittävän suuri, jotta nämä maat voivat toimia maailmantalouden kasvun veturina, päinvastoin kuin johtavat länsimaiset lehdet useimmiten väittävät.

 

EVAn skenaariot olivat jo ilmestyessään esillä myös Piksu sivuilla. Nyt Piksu Media on aloittanut tuon EVA työn pohjalta oman skenaariotyönsä. Työskentelyn tuloksena on tehty neljä skenaariosta sijoittajan markkinoiden kehittymisestä ja tuloksia esitellään jossain vaiheessa laajemmin sijoittajille.

Käyttäjän Skiller kuva

Skiller

 

Jos vältät hermopillerin

saat seuraksesi Skillerin.

Käy warreja hän ostamaan

vaan maljoja ei nostamaan.

Hän nuorna miesnä usein näin

lens taikajuomapataa päin.

 

Ei aina kulje  hienosti

käy takaiskut vienosti.

Jos oikeassa aina oon

en tutustukaan tappioon.

On mielikuvat myönteiset,

pois lentää turman hyönteiset.

 

Ei koljatiksi musta oo

vaan mitä siitä kun ookoo

on ovistakin kulkea

ne avata ja sulkea.

Jos viimein hukkaan kassani,

niin itse kannan massani.

 

On koko ikä oppia

ja neuvot pitää noppia.

Mä niitä aion kelata

ja varman päälle pelata.

Ei elo ota pakkia:

siks ootan tammitakkia.

-SKiller

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Ilmaistuotteella parempi palvelu kuin maksullisella kilpailijalla

Naapuri puuhasi oman postilaatikkonsa kanssa tiensivussa, mutta väärän talon kohdalla. Mistä ihmeestä oli kyse?

Tiemme varrella tämä naapuri oli viimeinen sitkeä sissi, joka vielä tilasi sellukeitosta valmistetun version Helsingin Sanomista. Muut olivat jo siirtyneet lehden bittiversioon, jos olivat lehteä ylipäätään lukeneet. Postilaatikon siirtoprojekti johtui puolestaan siitä, että aamulehtien jakeluyhtiö ei enää suostunut poikkeamaan päätieltä omalle tiellemme. Jos joku edelleen halusi Hesarin omaan laatikkoonsa, oli juntattava postilaatikko päätien varteen.

Normaali posti, mainosläpyskät ja ilmaislehdet tulevat meille kaikille edelleen aivan normaalisti talokohtaisiin postilaatikoihin asti.

lmainen tuote - mainoslehti ja ilmaislehti - kannetaan perille asti, mutta maksullinen tuote - aamun sanomalehti - jää pahimmillaan kilometrin päähän päätien varteen.

Jos nyt pitäisi valita, kumman tuotteen ostaisit? Kumman tuotteen palvelu on parempi? Kumman tuotteen hinta/hyötysuhde on edullisempi? Kumman tuotteen saat vähemmällä vaivalla? Ja ennen kaikkea - kumman tuotteen takana olevaan yhtiöön sijottaisit?

Maailma muuttuu, mutta vakiintuneet liiketoimintamallit eivät tahdo muuttua. Surullista. Näennäisen pieni postilaatikon siirtovaatimus heijastaa konkreettisesti asennetta, jolla perinteinen sanomalehti haluaa itsepintaisesti tuhoutua. Veikkaan, että viimeistään pakkasten tultua naapurikin lopettaa lehtitilauksensa. Nettiversioon hän ei aio tarttua. Ilmaislehdistä hän saa kuitenkin hieman lohtua aamukahvipöytään.

Ilmainen ei tietenkään ole ratkaisu jos perinteinen liiketoiminta tökkii. Palvelu sen sijaan voi olla ratkaisu. Kun vuosia sitten lopetin oman paperisanomalehtitilaukseni ja siirryin maksamaan sähköisestä versiosta, mielestäni palvelu parani. Sain uutiset nopeammin ja vaivattomammin luettavaksi eikä turhaa paperijätettäkään enää syntynyt.

Olen suomalaisesta palvelusta aikasemminkin kirjoittanut - silloin rautakauppiaat rassasivat hermoja. Tämän kesän pienen pihaprojektin perusteella voin sanoa, että tilanne rautakaupassa on edelleen sama kuin vuonna 2007. Joissain rautakaupoissa myydään mielummi ei-oota kuin viitsitään palvella. Yksi erinomaisen palvelun kauppa tosin löytyi. Sinne remonttirahat menevät jatkossa - samoin kuin julkaisulle jonka kokonaispalvelupaketti on kunnossa.

---

Kulttuuria kvarttaalitalouteen: Klaava.fi
 

Halpa työvoima on voima, joka rasvaa pääoman rattaat.

Työläisiä, työn tekijöitä on aina syrjitty työnantajan taholta. Teollisuustyö alkoi kaivoksista ja tehtaista. Näissä töitä teetettiin silloisella työvoimalla. Kaivostöissä suosittiin lapsia, sillä heille kaivostyö "sopi" paremmin johtuen ahtaista työskentelyoloista. Aikuinen ihminen ei mahtunut välttämättä samoihin paikkoihin. Lapsityövoima ei myöskään osannut vaatia oikeuksiaan, joten työnantaja käytti heitä häikäilemättä hyväkseen. Ammattiliittojen syntyminen oli heidän pelastuksensa, samoin kuin kaikkien työntekijöiden. Ilman ammattiliittoja saisimme raataa kehdosta hautaan ilman ajatustakaan vapaa-ajasta tai harrastuksista.

Lapsityö

Nykyajan vankila on palkkatyö. Ongelmat työnantajan ja työntekijän välillä eivät ole hävinneet. Työnantajajien (miten tästäkin on saatu näin miellyttävältä kuulostava sana? "työnantaja") mielivalta työntekijöitä kohtaan on tehty valtion suosiollisella avustuksella. Poliitikot on ostettu / lahjottu, ja yhä uusia työntekijän oikeuksia kaventavia lakeja tuodaan kiihtyvällä tahdilla voideltujen poliitikkojen eteen. Viimeisimpänä esimerkkinä eläkeuudistukset eli eläkeiän nostaminen. Ketä tämä ei kuitenkaan koske on se liittouma joka taistelee työntekijöiden oikeuksien heikentämisten puolesta on pääoma + poliitikot. Johtajia ja poliitikkoja eläkeiän muutokset eivät tietenkään koske (Kuten ei muukaan puhe palkkojen alentamisesta). Työläisiltä (kansalta) viedään heidän oikeutensa laman varjolla. "Kun nyt täytyy säästää"...puheet ovat vailla todellisuutta eliitin nostaessa samalla omia palkkioitaan ja kohdistamalla itselleen verohelpotuksia. Olemme pian taas feodaaliyhteiskunnassa, jossa luokkarajat ovat selvemmät kuin koskaan, mutta siitä ei puhuta.

Luokkayhteiskunta
Luokkayhteiskunta

Työläiset ajetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Kilpailemme jo nyt työelämässä jatkuvasti, ja odottaa vain lisää on tulossa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä sivistysyliopistomme muuttuminen yritysyliopistoksi, sen muuttuminen tulosohjaukseen. Nyt on siis viimeistään saatu myös yhteiskunnan viimeiset saarekkeet pääoman hallintaan. Vain voittajat sallitaan tästä lähtien. Muut saavat selviytyä omillaan yhteiskunnan ulkopuolella. Syrjäytyminen kasvaa, mutta samalla siihen panostettuja resursseja vähennetään. Selitys, täytyy taas säästää, että yrityksillä menee hyvin. Täytyy säästää, jotta pääoma ei kärsi. Täytyy heikentää terveyspalveluja, kunnan palveluja, ulkoistaa, ostaa alihankintana, jne. nämä ovat niitä taikasanoja. Tämän jälkeen pääoma on taas hetken tyytyväinen. Kansan mielipidettä ei kysytä, eduskunta ei kysy kansalta. Tämän huomaa siitä kuinka vähän ohjaavaa kansanäänestystä käytetään tärkeiden asioiden hoitamiseen. Tehdään mieluummin mielipidemittauksia niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos.

Vallanpitäjät luovat meille selviydy tai kuole mielialaa. Töissä käyvä ihminen on kunnon ihminen, ihminen joka ei ota vastaan paskaduunia on työn vieroksuja! Näin puhuu eliiitti, joka nauttii pääoman tuotoista. Samalla pääoma kertoo mitä se tarvitsee rattaidensa pyörittämiseen. Työvoimaa, joka myy itsensä mahdollisimman halvalla.

Halpa työvoima on voima, joka rasvaa pääoman rattaat.

Pääomalla ei ole enää sitoumuksia paikkaan. Se liikkuu yhtä liukkaasti kuin rasva paistinpannulla halvimman työvoiman maahan, paikkoihin joissa sille luvataan parhaat verohelpotukset. Pääoma ja tavalliset tallaajat eivät taistele saman asian puolesta vaikka meitä yritetään vetää samaan veneeseen. Tästä esimerkkinä piensijoittaminen ja erityisesti eläkesijoittaminen. Pankit (pääoman apurit) syöttävät meille eläkettä, joka on otettava heidän kauttaan. Ei riitä enää, että valtio maksaa meille eläkkeen (mitä se ei tulevaisuudessa pysty tekemään.), vaan kansalaisen ja eläkkeen väliin tulee välikäsi mukaan. Pankki ottaa omansa kun sitoudumme eläke- tai muuhun säästämiseen. Samalla joudumme astumaan toisen jalkamme pääoman hallitsemaan maailmaan. Tietenkään emme pääse nauttimaan pääoman eduista, mutta sitoudumme palvelemaan sitä entistä tehokkaammin.

Työväki ei ole koskaan saanut mitään ilmaiseksi.

Meillä kansalaisilla ei tule olemaan koskaan sellaista yhteiskuntaa (elämää) kuin haluaisimme jos emme tee asioille mitään. Meidät on jo nyt eristetty erillisiin kotitalousyksiköihin, joissa valtaa pitää olohuoneen (+ keittiön, + makuuhuoneen) HDTV. Se kertoo meille mitä tehdä, mutta koskaan se ei pidä puoliamme. Enää työläiset eivät kokoonnu työväentalolle keskustelemaan tai kuuntelemaan omiensa puheita, meiltä puuttuu paikka kokoontua ja ilmaista ajatuksiamme muille. Pian meillä ei ole mitään menetettävää, ja tällöinkö vasta havahdumme?

 

Petteri

kulovalkeaamail@gmail.com

http://kulovalkeaa.blogit.fi/

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osingoista

Vakaumuksellisen holdaajan omaisuustulot muodostuvat osingoista. Ihanteellinen sijoituskohde on yritys, joka pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan ulos maksettua osinkoa. Kuten mm. Henri Elo on viitannut, kannattavasti kasvaminen on vaikea taito.

Lain mukaan osinkoja ei makseta tulotaseesta, vaan konsernin emoyhtiön omaisuustaseesta ilmenevästä erästä "jakokelpoiset varat", mikä erä usein on moninkertainen viimeisen tilivuoden tulokseen verrattuna.

Melko ristiriitaisesti pörssiyhtiöt kuitenkin ilmoittavat osingonjakopolitiikkansa prosentteina viimeisen tilivuoden tuloksesta. Usein perään tulee epämääräistä tekstiä hurskaista toiveista tasaisesta osingonjaosta.

Olisi tutkimisen arvoinen asia selvittää, miten hyvin ilmoitetut osingonjakopolitiikat toteutuivat keväällä 2009, kun tilivuoden 2008 tuloksesta osinkoja maksettiin. "Bulleron" asemesta nimenomaan yritysjohto panikoi. Vaikka monella yrityksellä oli niin tulosta, tilauksia kuin jakokelpoisia varoja vaikka kuinka, yhtiöt tinkivät osingonjaostaan pitääkseen likviditeettinsä ideaalisessa kunnossa.

Sopii kysyä, miksi kalliita virheitä tekevää yritysjohtoa sitoutetaan ja kannustetaan uusiin möhläyksiin, mutta vain osakkeenomistaja on se, jonka on joustettava.

Kuitenkin tasainen osingonmaksu olisi tuiki välttämätön esim. säätiölle, joista jotkut 1990-luvun alkupuolella joutuivatkin vaikeuksiin osinkotulojen ehtyessä.

Lopuksi on vielä todettava valittaen, että Suomessa osingot maksetaan vain kerran vuodessa, kun ne eräissä maissa maksetaan kvartaalituloksista neljä kertaa vuodessa.

Voi olla, että osingoistakin saa voita leipänsä päälle, mutta jos voin päälle haluaa vielä leikkeleitäkin lisukkeiksi, siihen tarvitaan kurssivoittoja, joita seuraavaksi käsittelen.

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Korot ja bondit kertovat tulevaisuudenodotuksista

Tällä hetkellä keskuspankkien ponnistelut likviditeetin lisäämiseksi ovat historiallisesti äärimmäisen massiivisia ja lyhyen pään korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi spreadi 2-vuotisen ja 10-vuotisen bondin välillä on huomattavan leveä.

Mielenkiintoista inflaatio-odotusten hahmottamiseksi on myös tarkkailla 10-vuotisen treasuryn yieldin ja 10-vuotisen inflaatiosuojatun treasuryn yieldin (TIPS:n) suhdetta. Spreadit ovat olleet 2000-luvun alussa 2,25-2,75 prosentin välissä, mutta kävivät esimerkiksi 0,25 prosentissa vuoden 2008 romahduksen aikoihin. Nyt spreadi on nousemassa 2 prosenttiin ja bondimarkkinoiden perusteella näyttää siltä, että Yhdysvallat saattaisi käyttää inflaatiota (hallittua ?) keinona maksaa takaisin nyt otettu velka. Inflaatio on myös aina helpompi keino poliittisesti kuin esimerkiksi verojen korotukset.

 

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

 Spreadi bondin ja TIPS:n välillä kertoo inflaatio-odotuksista ja niiden perusteella voi myös itse hyötyä omasta näkemyksestä inflaation kehitykseen liittyen. Esimerkiksi jos yieldi eli korko on 10 vuotisessa TIPS:ssä 1,25 ja 10-vuotisessa bondissa 3,45. Kun inflaatio-odotus on esimerkiksi 3%, niin TIPS:n kokonaisyieldi on 4,25. TIPS:n kokonaiskorko on 80 pistettä korkeampi ja korko kattaa veroseuraamukset, eli sijoittamalla TIPS:n veikkaat, että inflaatio nousee korkeammalle ja silloin kannattaa siis sijoittaa TIPS:n. Yksinkertaisesti voi myös laskea, että mikäli uskot, että inflaatio on enemmän tietyllä ajanjaksolla (tässä 10v.) kuin mitä spreadi, niin TIPS:n kannattaa sijoittaa -Spread 2,2%, oletus inflaatiosta 3% -> sijoita TIPS:n kautta.   (Pro Mercatoria Oy)

 

Matalat korot ovat nostaneet riskisempien sijoituskohteiden hintoja ylöspäin globaalisti läpi kaikkien omaisuusluokkien. Keskuspankkien on kohta ruvettava keventämään elvytystoimia ja leikattava likviditeetin lisäämistä markkinoille, jotta vältytään/vähennetään riskiä uuden kuplan muodostumiselle.

Heti kun näkyy merkkejä talouden vakaammasta noususta, on keskuspankkien nostettava lyhyen pään korkoja...vaikka elpymisen kannalta onkin tärkeää, ettei liian aikaisin lopeteta elvytystä. Nyt näyttää siltä, että talouskasvu on tällä hetkellä hyvin paljon vielä elvytystoimien varassa. Elvytyksen nopea lopettaminen saattaa aiheuttaa kuitenkin hetkellisen dipin markkinoilla, kun odotukset korkojen nostosta voivat laskea osakemarkkinoita lyhyellä aikavälillä helpon rahan loppuessa yrityksiltä.

Jos haluaa pysyä hajulla, mitä on tapahtumassa taloudessa, nyt kannattaa seurata erityisesti korkoja ja bondimarkkinoita. Ei pelkästään toimet, vaan myös puheet ja arviot ohjauskorkojen nostoista heiluttavat bondien hintoja, mutta myös laajemmin equity-markkinoita.

Suosittelen tutustumaan bondimarkkinoihin, vaikka ne eivät ole varmasti monen sijoittajan mielestä yhtä kiinnostavia ja seksikkäitä kuin osakemarkkinat. Onnistuneen sijoitustoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää myös bondimarkkinoita. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa juuri ilmestyneestä QVM:n katsauksesta korko- ja bondimarkkinoille: Research Memo: Interest Rates and Bonds Today

 

Lähteet: St. Louis Fed, QVM Research, Pro Mercatoria Oy

 

Tommi Sunqvist 9.11.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Ei se koko vaan....

Booz&Co on julkaissut vuosittaisen tutkimuksensa mailman suurimmista T&K yrityksistä. Laskusuhdanteesta huolimatta suurin osa yrityksistä on kasvattanut T&K kulujaan. Nokia on tässä listauksessa kivunnut jo sijalle 2 : T&K kustannukset  kasvoivat 5.7% ja olivat 11.8% liikevaihdosta. Tällä panoksella saatiin aikaan markkinaosuuden lasku. Muutenkin tuntuu listaa katsoessa siltä että suuret tuotekehitysinvestoinnit eivät suinkaan takaa menestystä. Perinteisesti paljon tuotekehitykseen satsanneita yrityksiä ovat mm GM (tippuu sijalta 2 sijalle 5) ja Ford (tippuu sijalta 6 sijalle 8).

Tuotekehitykseen tehokkuus ja tehollisuus ovat asioita jotka askarruttavat monissa yrityksissä tänään. Jotta nämä saavutetaan pitää onnistua kahdessa asiassa:

1: Tehdään oikeita asioita. Tuotekehitys toteutta yrityksen strategiaa. Jos strategia on huono ei paraskaan tuotekehitys voi sitä paikata. Pitäsikö saman raudan jatkuvan uudelleenkehittämisen sijasta satsata esimerkiksi palvelujen kehittämiseen? Oletko varma että yhä suuremmat katumaasturit ovat tulevaisuuden sana?

 

2: Tehdään asiat oikein: Kuluuko tuotekehitykseen turhan paljon aikaa rahaa esimerkiksi huonon organisoinnin takia. Ovatko suunnitelmat juostamattomia? Viedäänkö projektit läpi vaikka jo kirvesvarren älykkyysosamäärän omaava tajuaa että mailma on muuttunut alta? Jos käytät uuden sukupolven suunnitteluun kolme vuotta kun kilpailija suoriutuu siitä vuodessa olet kohta pulassa oli strategia miten hyvä tahansa. Lyhyt suoritusaika on arvo sinänsä. Mitä lyhyempi elinkaari tuotteella on sitä tärkeämmäksi siitä tulee. Tyypillisesti tuotevaatimukset lyödään lukkoon projektin alussa. Jos tuotteen valmistuminen kestää kolme vuotta on mailma ehtinyt muuttua huomattavan paljon sinä aikana.

 

Suuri rahamäärä ei mestystä takaa. Tärkeämpää on (jälleen) miten rahasi käytät.

Lean on ollut kova sana tuotannossa jo kauan. Nyt lean on tulossa myös tuotekehitykseen.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Lokakuun hedge-rahastoissa Icecapital vahva

Alla olevaan taulukkoon on kerätty eri lähteistä suomalaisten hedge-rahastojen tuottoja lokakuulta ja vuoden alusta. Pääosa luvuista, eli joka päivä arvonsa ilmoittavat ovat Investime-ohjelmasta.

Harvemmin kuin päivittäin arvonsa laskevien tiedot on kerätty joko Morningstar- tai kyseisen rahastoyhtiön sivuilta. Vaikeimmin päivitettävä oli Avenir, en tuoreita lukuja en löytänyt yhtiön sivuilta ja ne piti hake emoyhtiön Brummer & Partner sivuilta.
 
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja rahaston arvo 30.10, muutos lokakuussa ja vuoden alusta. Järjestys taulukossa on lokakuun menetyksen mukainen.
 
Rahasto arvo/30.10.2009 lokakuu   vuoden alusta
Avenir 1 669,21 1,68 % 8,31 %
Contango Hyödyke 93.60 2.74 % -3.04 %
ICECAPITAL Alternative Beta B 103.76 2.41 % 17.66 %
OKO-Equity Hedge A 103.17 2.40 % 10.11 %
Estlander & Partners Global XL A 1190.28 1.96 % 7.15 %
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K 10.27 1.00 % 14.64 %
Eufex Hedge 101.24 0.99 % -6.43 %
Abacus 27.46 0.76 % 9.44 %
AJ Value Hedge 10.70 0.56 % 27.38 %
Danske Invest Omega K 24.10 0.25 % 5.15 %
OKO-Alpha A 100.15 0.05 % 3.34 %
eQ Active Hedge 1 K 10.97 0.04 % 10.25 %
Eliksir K 1.20 0.01 % 5.53 %
OKO-Macro A 17.34 -0.12 % 3.65 %
Aventum Pension 123.01 -0.33 % 8.65 %
Danske Invest Neutral K 24.79 -0.49 % 2.82 %
Nordea Fixed Income Hedge K 7.65 -0.69 % 37.69 %
Nordea European Equity Hedge 12.58 -1.24 % 6.74 %
3C Edge K 142.28 -1.30 % 1.82 %
UBWave 66.78 -1.50 % 24.92 %
OP-Absoluuttinen Salkku A 101.31 -1.88 % 21.47 %
UBView 83.19 -2.60 % 28.26 %
SEB Räntehedge Alpha 10.72 -2.73 % 5.23 %
FLF Absolute Return Currencies Acc 48.01 -2.81 % -5.47 %
Keskiarvot   -0.11 % 10.30 %

 

Taulukon mukaan vain hiukan yli puolet suomalaisista hedge-rahastoista ylsi positiiviseen kehitykseen lokakuulta. Kaikkien rahastojen lokakuun keskituotto oli -0,1 %, mutta vuoden alusta keskituotto on 10,3 %.
Lokakuun parhaaseen kehitykseen ylsi Icecapital Alternative Beta B, 2,4 % tuottoa ja vuoden alusta 17,7 %. (Listan ykkönen Contango Hyödyke ei ehkä ole puhtaaksiviljelty hedge-rahasto).
Vuoden alusta kehitystä johtaa Nordean Fixed Income Hedge 37,7 % nousulla. Tosin tämä sama rahasto menetti vuoden 2008 syksyllä puolet arvostaan, joten osuuden nykyarvo 727,53 ei ole lähelläkään absoluutista tuottoa aloitusarvosta 1000 aloituspäivästä 22.11.2004.
Samoja ongelmia on muiden vuoden alusta kärjessä olevien rahastojen kanssa. Ensimmäinen kurssikehitykseltä hedgen näköinen on Avenir, kurssikehitys lokakuussa 1,68 % ja vuoden alusta 8,31 %.

 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Listan tapahtumat ovat olleet vähän tasapaksua seurattavaa viime viikkoina, koska juuri mitään muutoksia ei ole tapahtunut. Mallisalkkuun pätee sama tylsyys, mutta sen arvo on sentään vaivihkaa noussut OMXH25-indeksiin verrattuna uuteen suhteelliseen ennätykseen, 125% yli yli indeksin tuoton syksystä 2006 tähän päivään.

Mallisalkun nykytilanne on seuraava: 

Firma Salkussa/kk Osingot/% ostohinnasta Voitto/%
Digia 5.56 2.69% 73.12%
Exel Composites 2.33 0.00% -4.98%
Fiskars 2.56 0.00% 13.38%
Fortum 3.16 0.00% 0.12%
Keskisuomalainen 0.72 0.00% 1.32%
Martela 28.6 12.30% -4.47%
Metso 12.92 5.74% 72.79%
Nokia 3.72 0.00% -6.65%
Nordic Aluminium 38.33 12.57% -12.25%
Orion 0.95 0.00% 3.02%
Rapala VMC 4.64 0.00% 15.94%
Scanfil 6.02 0.00% 24.29%
TeliaSonera 6.02 0.00% 17.27%
Wärtsilä 8.55 7.39% 29.46%
YIT 7.86 0.00% 176.07%
Käyttäjän Taurus kuva

Taurus lista viikolle 45

Taurus osakelista 4509

Löydät koko listan sähköpostiliitteestä, verkkosivulta www.taurus-capital.net sekä Piksun sivulta www.piksu.fi.

Suurin osa yhtiöstä oli julkistanut kolmannen neljänneksen tulostietonsa viikon puoliväliin mennessä. Listan kärjessä QPR Software, F-Secure sekä Alma Media ovat nousseet, kun taas Nokia, Tieto sekä Konecranes ovat laskussa. Elisan osinkotuotossa on yhtiön ilmoittama pääomapalautus (40 c/osake) otettu huomioon.

Olemme kehittäneet analyysiohjelman, jonka avulla  pystymme simuloimaan sen, miten Joel Greenblattin formula olisi toiminut aiempina vuosina. Tietokannassa on Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan sekä Oslon pörssien tiedot vuodesta 2001 lähtien. Keskitymme tällä kertaa vertailemaan sitä, miten formula on toiminut suhteessa Helsingin pörssin tuottoindeksiin vuosina 2001-08. Palaamme pohjoismaiseen vertailuun myöhemmin.

Teemme analyysin täysin samalla tavalla, kuin yllä oleva osakelista on tehty. Tietokannassa on yhtiöiden tulos ja tase jokaiselta vuosineljännekseltä. Osakkeiden hinnat valitaan neljänneksen kolmannen kuukauden alusta (maaliskuu, kesäkuu jne), jolloin edellisen neljänneksen tiedot ovat jo heijastuneet hintoihin. Näitä tietoja käyttäen luomme osakelistan. Ohjelman avulla valitsemme listan kärjestä halutun määrän osakkeita salkkuun, sekä määräämme montako  vuosineljännestä nämä osakkeet pidetään salkussa. Kun osakkeet tulevat myyntiin, ohjelma sijoittaa vapautuneen pääoman sekä mahdollisesti saadun osingon sen kuluvan neljänneksen kärkiosakkeisiin. Tietokanta huomioi mahdolliset osakeannit, splitit, optiokonversiot jne, jotka vaikuttavat osakkeiden hintaan. Koska sekä osakkeiden määrää että pitoaikaa voidaan muuttaa, pystymme analysoimaan miten salkun koko ja vaihtuvuus vaikuttavat tuottoon. Pystymme myöskin tutkimaan sitä, mikä merkitys kuluilla ja veroilla on tulokseen.

 Alla on esimerkki jossa salkkuun on joka neljännes  valittu  6 osaketta, jotka pidetään kaksi neljännestä. Salkun koko on siis 12 osaketta, kun Helsingin pörsissä näinä vuosina noteerattiin noin 130 osaketta. Kulut ja verot on jätetty huomioitta. Salkun tuotto on selvästi parempi kuin vertailuna käytetty OMXH:n tuottoindeksi. Vain yhtenä vuonna (2007) on tulos selvästi alle indeksin. Keskimääräinen vuosituotto on kahdeksan vuoden aikana 31%, indeksin ollessa -7% vuodessa. Erityisen suuri  on ero vuonna 2003 (166% vs 7%). Palaan ensi kerralla siihen, mikä tämän on aiheuttanut.

Bo Lindfors

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Me suomalaiset olemme yrittäjäkansaa

Olimme 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista kansaa

Suomalaiset olivat vielä 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista ja järjestynyttä kansaa, joka mielellään hakeutui suurten yritysten suojiin. Osakeyhtiöitä, osuustaoimintaa ja muuta kollektiivisessa omistajaohjauksessa olevaa yritystoimintaa suosittiin valtiovallan toimesta, mutta yrittäjiin ja suuromistajiin suhtauduttiin varautuneesti.

Meistä on tulossa yrittäjäkansaa

Nyt tilanne on toinen. Valtaosa suomalaisista työskentelee jo varsin pienissä alle 250 työntekijän yrityksissä ja jos keskisuuriin yrityksiin luetaan myös alle 1000 henkilön toimijat niin meistä varsin harva työskentelee enää suuren patruunan suojissa. Voittoisan PK- sektorin osuus kasvaa kaiken aikaa niin kuin alla olevasta Tilastokeskuksen tuottamasta ja Findikator palvelun julkaisemasta graafista voimme havaita. Meistä on kovaa vauhtia tulossa yrittäjäkansaa.

Identiteettime on murroksessa

Ihminen samaistuu tutkimusten mukaan aina vahvaan, voimakkaaseen ja itsenäiseen. Oma pienuus koetaan aina suhteessa johonkin muuhun - johonkin vahvaan. Ja tuon vahvan osana pieni heikko minuus haluaa nähdä itesensä. Joskus tuo vahva on kansallisvaltio ja joskus se on Jumalan seurakunta.

Nyt näyttäisi siltä että olemme nyt valmiit luottamaan pienempiin kokonaisuuksiin ja itseemme - juuri sitä yhteiskuntamme parhaan ja dynaamisimman aineksen luottamus pieniin yrityksiin ja yrittäjyyteen perimmältään heijastaa.

 

Suurien yritysten kilpailuetu on kevyissä sisäisissä kontrollirakenteissa

Sekä suuret yritykset että pienten yritysten verkostot ovat historian varrella molemmat kyenneet suuriin asioihin ja molemmilla on etunsa. 

Suurien yksiköiden etu perustuu:

  • Yrityksen osastojen väliseen jouheaan yhteistyöhön, jossa työnjaosta sopiminen ei vaadi eri yritysten välistä sopimuskäytäntöä; riittää että osastot sopivat keskinäisestä työnjaosta suuryrityksen sisäisen työnjaon kevyiden sääntöjen perusteella
  • Yrityksen sisäiseen kustannuslaskentaan, rahoitukseen ja ohjaukseen, joka on huomattavasti kevyempää kuin se että kullakin yksiköllä olisi erilliset lain säädösten mukaiset laskutus-, kirjanpito- ja verotus- toiminteet. Suuressa yrityksessä kustannuspaikkojen taloudellinen ohjaus voidaan tehdä paljon kevyemmillä menetelmillä sillä yhteiskunta ei valvo yrityksen sisäistä toimintaa.

 

Suurten yritysten kilpailuetu menettää hyvin toimivassa yhteiskunnassa merkitystään

Pienet yritykset menestyvät silloin kun yhteiskunnan toiminta ja rakenteet kehittyvät riittävälle tasolle. Yritysten väliset sopimukset voidaan tehdä kevyesti ja taloudelliseen ohjauksen toiminteet ja rakenteet (kirjanpito, rahoitus, verotus, laskutus, maksaminen...) voidaan automatisoida. Tämä kehitys näyttää olevan meneillään ja suomalaista teknologiaa, työllisyyttä ja yritteliäisyyttä versoaa nimenomaan PK sektorilla.  Eikä trendi suinkaan ole päättynyt.

Piksu Media haastattteli asiassa Bo Harald:a, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu sähköisen pankkitoiminnan suunnannäyttäjä ja sähköisten e-business palvelujen kehittäjä. Bo Harald on ollut keskeisessä asemassa prosessissa, joka teki Suomesta sähköisen maksamisen suhteen maailman kilpailukykyisimmän maan ja nyt Bo Harald tekee työtä sähköinen laskun käyttöönoton eteen. Bo Harald kertoi Piksu Media:lle että sähköisen laskun ja maksamisen jälkeen on helppo automatisoida ja realiaikaistaa myös kirjanpito ja verotus ja tämän pohjalta on mahdollista automatisoida rahoituspalveluita. Ihmisten energiaa vapautuu luovaan työhön, pois rutiineista.

 

Bo Harald - eräs suomalaisen yhteiskuntainfrastruktuurin kilpailukyvyn luojista

Lisää tietoa verkkolaskupalveluista löytyy muun muassa Suomen Yrittäjät sivuilta: Verkkolaskupalvelut

Uusi identiteettimme

Identiteettimme on siis murroksessa - talouselämämme ei kenties enää löydä uutta Nokiaa eikä polittinen taivaamme näe tähtenä uutta keskitettyä auktoriteettia, tämän päivän Urho Kekkosta sillä olemme erilaisia ihmisiä kuin viisikymmentä vuotta sitten. Silti tulevaisuus voi olla merkityksellinen ja arvokas. Identiteettimme ja arvomme ovat uusia ja tuottavat jotain uutta ja mielenkiintoista. Sellaista joka syntyy pienempien yksiköiden vapaudesta toimia itsenäisesti ja luovasti sekä itseensä luottavista ihmisistä - yrittäjistä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

GM ja OPEL: Kun on aika muuttua on aika muuttua

Opel Admiral

Kuvassa Opel Admiral vm 1938

Sijoittajat keskittyvät usein analysoimaan erilaisia tunnuslukuja. Homo Economicus on sitä mieltä että luottamus yrityksen johtoon on yhtä tärkeä asia. Onko johdolla näkemystä tulevasta? Uskotko että johto tekee yrityksen omistajien kannalta järkeviä päätöksiä?

Kunnioitukseni GM:n valtaapitäviä kohtaan nousi muutaman pykälän (tosin aivan pohjamudista) kuullessani uutisen että GM aikookin pitää Opelin halussaan. Opelin paletista löytyy juuri niitä pienempiä autoja joita GM tarvitsee. Jotkut kommentaattorit ovat tosin nähneet GM:n johtokunnan toiminnassa häilyvyyttä ja päätöstuskaa. Markkinoilla kunnioitetaan ehkä liikaakin toiminnan miehiä joille liike on tarkoitus. Nämä ovat suuria päätöksiä joita kannattaa harkita kunnolla.

Päätöstuskan tyyssija löytyy sensijaan Opelin sisältä. Tehostamistoimia on lykätty liiton ja Saksan liittovaltion pelossa. Poliittinen painostus säilyttää työpaikkoja juuri Saksan tehtaissa täkynä miljardiluokan luottovakuudet on ollut räikeää ja todennäköisesti EU-säännnösten vastaista. Ostajakandidaatti Magna olisi tähän taipunut. Nyt Opelin Saksan tehtaita odottaa 10000 työpaikkojen menetys. Tuotanto siirtyy tehokkaampiin tehtaisiin Englannissa, Espanjassa ja Belgiassa ... ja kaikesta päätellen myös Kiinaan.

Tehottomien rakenteiden ylläpitäminen poliittisen painostuksen alaisena ei ole yrityksen kannalta järkevää toimintaa. Valtion tuet lykkäävät vääjäämätöntä lopputulosta ehkä muutamalla vuodella. Samalla palaa veronmaksajien rahaa tukkuttain. Lopulta joudutaan kuitenkin toteaamaan että kulutaso oli liian korkea (ei kai kukaan usko että liitto suostuu palkanalennuksiin?). Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan lisää kotimaassa valmistetusta autosta.

Suomessa tällaista "maan tapaa" ei enää tunnu olevan. Kun paperi- ja vaneri-tehtaita suljetaan ministerit tyytyvät voivottelemaan ja lupaamaan paikkakunnalle erityistukea. Tämä on pitkän päälle kansakunnan etu, vaikka juuri nyt kirpaisee.

Takaisin johdon luottamukseen: Uskotko että johto näkee trendit ja mitkä toimenpiteet niistä yrityksessä seuraa? Tarttuuko johto vakaan harkinnan jälkeen toimeen ja vie tarpeelliset muutokset läpi mahdollisesta ulkopuolisesta painostuksesta huolimatta? Jos voit vastata näihin kysymyksiin kyllä sijoituksesi yritykseen on tukevalla pohjalla.

Maa-allokaatioista: Kuuluuko "maan tapaan" pönkittää kannattamattomia yrityksiä poliittisten seurausten pelossa? Kierrä tällaiset maat kaukaa!

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Rautaruukki, Nokia, Ixonos, Ramirent ja Fiskars.

Laskussa Kesla, Nordic Aluminium, Uponor, Citycon ja Vacon.

Muutin hoptioseurannassa hieman rankin laskentaa, koska BS-ero heitti järjestykset hieman oudoiksi, Pienensin BS-eron painoa. Uusi RANK-kaava hoptiot-sivulla.

http://www.piksu.net/node/101

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit