Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Tulosennusteet perustuvat enimmäkseen Arvopaperissa tänään 27.8. julkaistuihin konsensusennusteisiin.

Nousussa Rautaruukki, YIT, Etteplan ja Cramo.

Laskussa Wärtsilä, Citycon, Finnlines ja Marimekko.

Ks. http://www.piksu.net/node/101

 

 

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle keskustelevat jälleen

 

Putte: Härät varmaan kohta nääntyvät,

voitolle mun putit kääntyvät.

 

Kalle: Antaa nousun vielä jatkua

vailla kuumenemiskatkua.

 

Putte: Laskin käänteen todennäkösen,

härkä otti roolin käkösen.

Kohta syöty koko takaus,

kärsii globaalisti vakaus.

 

Kalle: Antaa mennä kun on mallitus,

Beni jatkaa, samoin hallitus.

 

Putte: Kolmas kvartaali sen näyttänee,

sijoittaja järkee käyttänee.

 

Kalle: Turha olla liika huolissaan,

karhu kuorsaa keinutuolissaan.

Ehkä joskus tulee vuoro sen,

mylvin kanssa härkäkuorosen.

 

Putte: Bullikansalla on vapaus

laistaa käänteellinen tapaus.

 

Kalle: Elämä on epävarmaakin,

syksy saapuu, ilma harmaakin.

 

Putte: Tilhiparvet laman edellä,

sopii shortteja taas vedellä.

 

Kalle: Puttari on outo eliö,

kelpaa ympyräksi neliö.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Syitä vai syyllisiä?

(Valokuvan lähde)

Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.

Uskon toki MIT:n professoria, mutta en käsittele tätä aihetta sen enempää. Mieleeni tulee Maon lähimpiin miehiin kuuluneen Zhou Enlain kommentti Ranskan vallankumouksesta vuodelta 1789. Vaikutuksia oli vielä 1960-luvulla liian varhaista arvioida!

Suomen pankkikriisistä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ei ole mielestäni kirjoitettu yhtään kunnon kirjaa. (Joskus toiste pitäisi täsmentää, mitä puutteita julkaistuissa kirjoissa mielestäni on.)

Tosiasia kuitenkin on, että tuo lähtökohdiltaan lähes 20 vuotta vanha tapahtumasarja on niin monelle suomalaiselle niin kipeä, ettei todellisia syitä haluta nähdä.

Helpompi on luetella näennäissyyllisiä: Wegelius, Riikonen, Lassila, Fryckman, Kouri, Kullberg, Hämäläinen, Aho, Koivisto, Viinanen jne.

Historiantutkimuksen pitäisi välttää syyllisten jahtaamista, mutta syyt olisi hyvä tietää.

1980-luvun lopulla suomalaisessa talouselämässä oli liian paljon löysää.

Satoja tuhansia ihmisiä voitiinkin poistaa työelämästä ilman pitkän tähtäimen vaikutusta bkt:hen.

Suomi ei 1980-luvulla pysyvästi pystynyt elämään pelkällä osakekaupalla, vaan idänkaupan tavaranvaihdon romahdus osoittautui raskaaksi iskuksi.

Suomalaisyritysten omavaraisuus oli liian heikko eikä sitä parantanut jokaisen jobbarin hinku ostaa itselleen ensimmäisenä liiketoimenaan tuliterä mersu.

Ikäviä asioita, mutta valitettavasti tosia.

Bernanke kuuluu olevan 1930-luvun laman suurikin ekspertti. Saataisiinkohan Suomen pankkikriisi 20 vuoden takaa ja tuorein finanssikriisi purkitettua jo ennen vuotta 2100?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Indeksimiehet heiluttaa - kustannustehokkuudella voittoon?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009.

Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan passiivisen, kustannustehokkaan indeksisijoittamisen hyviä puolia.

Erola aloitti esityksensä pitämällä kiinni osakkeiden kilpailukyvystä sijoitusinstrumenttina. “Vain osakkeilla saa inflaatiosuojan ja kunnon reaalituoton sijoitukselleen”. Reaalituotto on pyörinyt historiallisesti noin 7 %:ssa. Erola kirjoitti kirjansa finanssikriisin ollessa pahimmillaan ja vaikka usko oli välillä horjuakin, kehoittaa Erola “ostamaan ja pitämään kapitalismia”. This time it’s different? It’s never different.

Sijoittajan menestyksen ratkaisee lähes kokonaan sijoitusten jakautuminen eli allokaatio eri sijoitusluokkien välillä. Mitä enemmän riskiä otat, sen parempi tuotto-odotus sinulla on. Välillä riskit vain - ikävä kyllä - toteutuvat.

Kun sijoittaja on päätynyt sijoittamaan osakkeisiin, jää jäljelle sijoitusmuodon valinta. Sijoitukset voivat olla joko suoria tai rahastojen kautta tehtäviä. Sijoitustyyli (sekä osakkeisiin että rahastoihin) voi olla aktiivinen tai passiivinen. Aktiivinen trader / rahasto etsii jatkuvasti paremmin tuottavia osakkeita ja pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Passiivinen sijoittaja / rahasto on päättänyt ettei yritäkään voittaa indeksiä, vaan tyytyy indeksin mukaiseen tuottoon - vähennettynä mahdollisimman pienillä kuluilla. Tilastot ovat osoittaneet että 10 vuoden periodilla ainoastaan 8 %:a sijoitusrahastoista pystyy voittamaan indeksin.

Suomalaisten rahastojen keskimääräinen hallinnointipalkkio on 1,6 % vuodessa. Tähän palkkioon pitää lisätä kaupankäyntikulut, jotka karkeasti ottaen tuplaavat kulut reiluun 3 - 3,5 %:iin per vuosi. Indeksirahastojen kulut ovat luokkaa 0,5 %:a per vuosi. Salkunhoitajan pitäisi pystyä tuottamaan jatkuvasti noin 3 %:n lisätuottoa rahastolleen. Pitkällä aikavälillä tämä on äärimmäisen haastava tehtävä. Pienikin ero kuluissa syö “korkoa korolle” -periaatteen mukaan suuren osan sijoituksen tuotosta pitkällä aikavälillä. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kun voi ostaa koko suovan?

Mikäli rahastot pystyvät lyömään indeksinsä pitkällä aikavälillä, saattaa syynä olla merkittävästi suurempi riskinotto tai “tilastovirhe”: survival bias, jolloin huonosti menestyneet rahastot on lakkautettu tai sulautettu paremmin menestyviin. Tilastojen mukaan hyvin menestyneet rahastot eivät pärjää yhtä hyvin seuraavina vuosina, huonosti pärjänneet jatkavat alisuorittamistaan.

Erolan sanoma on sama kuin yhdysvaltalaisen Vangard-indeksirahastoyhtiön perustajan John Bogglen. “If you can’t beat them, join them”. Älä edes yritä voittaa indeksiä, vaan rakenna salkkusi kustannustehokkaista indesirahastoista tai ETF:istä. Yhdysvaltojen tilastomateriaalin mukaan aktiivinen salkunhoito söi sijoituksen vuotuisesta tuotosta noin puolet, kun tarkkailtiin aikaväliä 1988-2007. “Trading is hazardous for Your Wealth” - kaupankäynti vaarantaa varallisuutesi. Aktiivinen sijoittaja on itsensä pahin vihollinen.

Jottei Warren Buffett unohtuisi tästäkään esityksestä, todettiin hänen suositelleen passiivista indeksisijoittamista parhaana sijoittamistaktiikkana valtaosalle sijoittajista. Itse hän toimii enemmän pääomasijoittajan ottein, ostaen merkittäviä osuuksia yhtiöistä, joiden johtamiseen ja menestykseen hän pystyy suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan.

Erola jakaa markkinoilla toimivat sijoittajiin ja sijoitteleviin. Sijoittaja keskittyy kustannuksiin, allokaatioon ja riittävään hajautukseen. Sijoitteleva arvailee tuloksia, bruttokansantuotteen kehitystä, tuloksia. Hän yrittää lyödä markkinat, joilla toimii häntä huomattavasti kokeneempia ammattilaisia. Hän yrittää ajoittaa optimaalisesti ja löytää parhaat rusinat pullasta. Hän tietää koska on paras aika ostaa eikä tunnista todellista riskinottokykyään. Selvää on, että sijoittaja pärjää sijoittelevaa paremmin.

Erola piti passiivista, suoraan “ikuisiin” osakkeisiin  sijoittajamista yhtä tehokkaana, tai jopa tehokkaampana sijoitustaktiikkana - kunhan salkku on todellakin buy & hold -salkku. Suomen verottaja rankaisee toki sijoittajaa ottamalla 19,6 %:a maksetuista osingoista. Rahastoyhtiöt saavat tämän kilpailuedun itselleen. Koskahan tähän saadaan oikeudenmukaisuutta?

Syynä sille, ettei indeksisijoittaminen ole vielä noussut suosituimmaksi sijoitusmuodoksi nostettiin “tylsyys”. On mukavampi seurata omia osakkeita ja yrittää voittaa markkinat. Tällaiseen Erola suositteli pienempää “pelisalkkua” - varsinkin kotimarkkinoille. Mahdolliset ylituotot voi sitten vuosittain siirtää indeksirahastoon.

Suomessa pankit hallitsevat suurinta osaa sijoitusrahastojen jakelutiestä. Heidän intressissään on hallinnointipalkkioiden maksimointi, eikä siihen päästä indeksirahastoilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: indeksirahastoja on tullut lisää ja myös ETF:ien käyttö on yleistynyt. ETF:ssä kannattaa perehtyä tarkkaan tuotteen todelliseen luonteeseen ja kaikkiin kustannuksiin. ETF:stä on ansiokkaasti kirjoittanut myös J. Peltomäki Piksun sijoituspalstalla (www.piksu.net).

Jaakko Jouppi esitteli Seligsonin toimintaa ja rahastovalikoimaa. Seligson on johdonmukaisesti keskittynyt  kustannustehokkaaseen varainhoitoon, juuri indeksirahastojen kautta. Yritys on perustettu 1997 ja sen omistavat yrityksen toimiva johto sekä Tapiola-yhtiöt (noin 40 %). Yritys ei tarjoa osakevälitystä eikä strukturoituja tuotteita. Sen hallinnoimat varat ovat noin miljardi euroa. Yhtiöllä on 22.000 rahasto-osuuksien omistajaa.

Varainhoitoprosessi on selkeä:

- asiakkaan tarpeet määrittävät allokaation

- riskien kartoitus ja hallinta saavutetaan hyvällä hajautuksella

- tuotto ohjataan asiakkaan salkkuun kustannustehokkailla ratkaisuilla ja

- toiminta on pitkäjänteistä ja kurinalaista. “Yksinkertainen on tehokasta.”

Konsultti kuunteli esitystä mielenkiinnolla. Yhdysvalloissa passiivisen sijoittamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Periaatteet ovat selkeät ja tilastot tukevat indeksirahastoja. Tuotto-odotukset ja vertailulaskelmat perustuvat kuitenkin usein erittäin pitkiin sijoituksiin, kymmeniin vuosiin. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaisia sijoittajia suomalaiset rahastosijoittajat todellisuudessa ovat. Sijoitammeko kuukausiksi, vuosiksi vai kymmeniksi vuosiksi? Lyhyellä sijoitushorisontilla kulujan merkitys pienenee ja aktiiviselle salkunhoitajalle jää parempi mahdollisuus onnistua indeksin lyömisessä.

Konsultilla on salkussa Seligsoninkin ratkaisuja, mutta uskon myös suoriin - pitkäaikaisiin - osakesijoituksiin. On mielenkiintoista omistaa yrityksiä suoraan, seurata niiden menestystä ja osallistua myös yhtiökokouksiin. Toivottavasti indeksirahastojen maihinnousu tuo painetta myös aktiivisten rahastojen kustannustehokkuuteen. Se on pitkällä juoksulla rahastoyhtiöidenkin etu.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Taurus kuva

Play it again Sam!

Kesäkuukausien aikana talouslehdistön seuraaminen on jäänyt vähemmälle, ja pöydän kulmaan onkin kertynyt pieni pino Arvopaperi, Viisas Raha, The Economist ja muita lehtiä. Pari päivää sitten päätin penkoa pinon läpi. Kun elokuun Viisas Raha lehden osakepuntari 3.8.2009 osui silmiin, tuli de´ja` vu olo eli entiselämys; olen nähnyt tämän taulukon aikaisemmin! Pienen etsimisen jälkeen löytyi Arvopaperin kesäkuun lehdestä täysin sama taulukko, nyt päiväys oli kuitenkin 1.6.2009. Tai täysin samat taulukot eivät olleet, koska osakekurssit ja tunnusluvut olivat muuttuneet, mutta siitä huolimatta osakkeiden järjestys listoilla oli täysin sama. Ja mitä merkillisintä, molempien listojen kohdalla edelliset sijat olivat myöskin samat: 1.6 lista esitti että Outotecin sija on 7 ja edellinen sija oli 13, kun 3.8 lista väitti että osakkeen sija on 7 ja edellinen sija oli 13, mikä ei pidä paikkansa koska sehän oli 7.

Kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti ei voi olla ajan tasalla markkinatiedon osalta. Mutta kun Osakesäästäjien lehti väittää ettei kahden kuukauden aikana ei ole tapahtunut mitään mikä antaisi aihetta osakkeiden uudelleen arviointiin, lehti ei ole osakesijoittajan puolella. Varsinkin kun suuri osa yhtiöistä olivat tänä aikana julkistaneet toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa, ja oma analyysini (Taurus lista, www.taurus-capital.net) osoitti että muutokset olivat varsin huomattavat. Alla molempien listojen huippuosakkeet. Spot the difference!

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokia: Quo Vadis?

Mihin suuntaan Nokia?

Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana.

Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat ja muut härvelit. Liitettävyys on sisäänrakennettu.

Kuten ylleensäkin käytän itseäni testicasenä: Käyttäisinkö tällaista laitetta? Minkä työn tämä laite minulle tekisi? Teholtaan laite on varmaankin riittävä nettisurffailuun, sähköpostien lukuun ja miksei selaimen kautta työskentelyyn. Tuskin voisi kuitenkaan korvata tehokkaampaa työläppäriäni. Enemmän consumerpuolelle tarkoitettu?

Huomaan että ajattelen puhelinliittymää. Tämä laite tarvitsee selvästi oman liittymänsä. Eli tarvitsen toisen data-liittymän puhelimen lisäksi. Ei houkuta. Yhdellä pitäisi tulla toimeen. Minulla on jo 3g puhelin jossa on datayhteys liikkuvaa uutisten seurantaa ja googletukseen. Se on aina mukana. Läppäri ei ole. Läppärini kykeytyy tarvittaessa nettiin puhelimen datayhteyden kautta. Toimii hyvin. Mutta ehkä olen keskimääräistä nörtimpi? Tällaisen laitteen menestys on todennäkösiesti paljolti kiinni operaattorien vastaanotosta ja heidän tarjoamista palvelupaketeista. Uutuus-booklettia voisi harkita jos olisi tarjolla yhdistetty data-paketti : Voin käyttää samaa data-liittymää useasta laitteesta, mutta vain yhdestä kerrallaan. Halvat netbookit on kohdennettu käyttäjäkunnalle jolla todennäköisesti ei ole kovin kehittynyttä kännykkää. Tämä "hienompi netbook" kosii hieman rahakkaampaa väkeä jolla todennäkösiesti jo on älypuhelin. Mahtaako kolahtaa?

Työpaikalla kuulin ilkeän kommentin värkistä: "Katsokaa, meidänkin alihankkijat osaavat työstää alumiinia...."

Nettiin vuoti myös kuvia mahdollisesti tulevasta N900-kapulasta. Sillä saattaa taas olla hyvät menestymismahdollisuudet. Omistan vieläkin vanhan N800-tabletin. Muuten hyvä vehje, mutta... puhelintoiminto puuttuu. Nyt tämä puute on korjattu. Samalla logiikalla kuin yllä voi olla menestyskonsepti. Yksi dataliittymä riittää. En tarvitse sen lisäksi puhelinta. Näyttö riittävän iso kevyempään surffailuun. Lycka till Nokia :)

Muutenkin Nokia on saanut positiivista huomiota: EISA valitsi E75:n vuoden parhaaksi businesskännyksi. Hyvä valinta. Minulla on sama kapula työkäytössä ja voi vakuuttaa että toimii hyvin. Ei turhan fancy, mutta sähköposti ja kalenteri toimivat saumattomasti Outlookin kanssa. Tämä kapula raktaisee minun tehtäväni, siispä tuli kaupat!

Tuntuu siltä että huomio Nokian kohdalla suuntautuu liikaa siihen mikä laite on mahdollisesti seuraava Iphone-tappaja. Onko tämä tärkein markkina Nokialle? Onko kenties huolestuttavampaa että yhtiöltä ei löydy esim CNN-uutisen näyttämää aurinkopanelilla ladattavaa halpaa kännykkää Afrikan sähköttömiin kyliin?

Suurin huoleni Nokian suhteen on voiko ja yrittääkö yritys olla kaikkea kaikille: Kallista ja laadukasta designvehjettä vaativille jenkkimarkkinoille ja samalla äärimmäsen halpaa luuria Afrikkaan ja Aasiaan. Kokemukseni mukaan korkeimman laadun ja halvimman hinnan yhdistäminen samaan organisaatioon ei toimi. Ihmisten ajattelutapa pitää olla niin erilainen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kaksi uutista metsäalalta, osa 2

 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Katja Lähtinen on Joensuun yliopistossa keväällä 2009 tarkastetussa metsäekonomian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt suomalaisten sahojen tuotannontekijöiden käyttöön liittyvien päätösten vaikutusta yritysten kilpailukykyyn 2000-luvulla. Sahojen tuotannontekijöiksi katsottiin laaja-alaisesti aineelliset resurssit, esimerkiksi raaka-aine ja tuotantolaitteet, sekä useita yrityksen tieto-taitoon liittyviä osa-alueita.

 

Kansainvälisillä sahatavaramarkkinoilla menestyminen edellyttää yrityksiltä sekä kustannustehokkuutta että kykyä valmistaa tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan mahdollisimman hyvää hintaa. Korkean kustannustason maissa toimiville sahoille on nähty erityisen tärkeäksi edistää asiakaslähtöisyyttä ja siihen liittyvää osaamista, jotta kilpailukyky voidaan turvata. Tutkimuksia sahojen liiketoimintaratkaisujen ja menestyksen välisistä yhteyksistä on kuitenkin toistaiseksi tehty vähän. Tilinpäätöstietoihin perustuvia kilpailukykytutkimuksia on sahateollisuudessa tehty vielä harvemmin.

Sahojen kilpailukykyyn ovat vaikuttaneet merkittävimmin raaka-ainekysymysten, maineen ja palveluiden, yhteistyösuhteiden sekä teknologisen osaamisen arvostaminen liiketoiminnassa. Erityisesti maineesta huolehtimisen, palveluiden tarjonnan sekä yhteistyösuhteiden strateginen merkitys on ollut niitä arvostavilla sahoilla yksiselitteinen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sahojen johtajat eivät kaikilta osin tiedostaneet yritystensä hallussa oleviin tuotannontekijöihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Sahajohtajien keskuudessa arvostettiin yleisesti ottaen vähiten esimerkiksi maineeseen ja palveluihin sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä, vaikka taloudellisten analyysien perusteella näillä voitiin todeta olleen vaikutusta yritysten kilpailukykyyn.

Tilinpäätöstunnusluvuilla mitattujen menestystekijöiden ja sahajohtajien arvostusten väliset erot viittaavat siihen, että yritysten tuotannontekijäpohjaan saattaa liittyä merkittäviä kehittämismahdollisuuksia, joita kaikilta osin ei ole yrityksissä tunnistettu.

Tutkimustulosten mukaan sahojen kilpailukykyä voitaisiin edistää ottamalla huomioon toimialalla yleisesti tärkeiksi tunnistettujen aineellisten tuotannontekijöiden rinnalla nykyistä laajemmin myös yritysten sisäiseen osaamiseen liittyvien tekijöiden liiketaloudelliset mahdollisuudet.

 

(Kirjoitus perustui Joensuun yliopiston julkaisuun)

 

Tutkimuksen lisäksi tarvitaan koulutusta. Linkin uutinen koulutuksesta yrittäjiksi puusepänteollisuuden alalle on hyvä uutinen. Ainoa ongelma on siinä, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on vielä monen monituisen vuoden ja monen epäonnistumisen reunustama tie uusiin yrityksiin ja niiden työllistävään vaikutukseen.

 

Jatkuu

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus lista viikolle 34

Tauruksen Osakelista 3409

Kuvassa  Tauruksen osakelistan top-20 viikolta 34. Kun suurin osa toisen neljänneksen tuloksista on otettu huomioon, ovat muutokset viikon 32 listaan huomattavat. Merkittävää on, että erikoisesti suuret yhtiöt ovat nousseet kärkeen; esim Nokia (2) ei ole koskaan sen jälkeen, kun aloitin analyysin lokakuussa 2007, ollut näin korkealla. Tilanteen voi tulkita niin, että suuryritykset ovat nopeasti reagoineet suhdanteen laskuun ja laittaneet sekä tulos- että tasepuolensa kuntoon, mutta markkinat eivät vielä ole palkinneet yhtiöitä tästä.

Outotec on siis näiden yhtiöiden joukosta "paras ja halvin". Earnings Yieldin eli tulostuoton osalta osake on sijalla 3, ja Return on Tangible Capitalin eli tehollisen pääoman osalta sijalla 7. Yhteenlaskettu sijaluku 10 on alin kaikista 124:stä osakkeesta joista analyysi on tehty, mikä antaa osakkeelle sijaluku 1 lopullisessa listassa. Lisää siitä miten analyysi tehdään löydät Joel Greenblattin verkkosivulta www.formulainvesting.com.

Muutokset edelliseen (viikon 32) listaan ovat siis melkoiset. Suurten nousijoiden joukossa ovat Nokia (15 sijaa), Lemminkäinen (15), Neste Oil (20), F-Secure (16), Rapala VMC (21) ja Oriola KD (31).

Käyttäjän Taurus kuva

Joel Greenblattin "Magic Formula"

 

Finanssitalo FIM kehuu osaamistaan mainosfilmillä jossa välkky oppilas (ja FIMin tuleva rahoitusneuvoja) piirtää taulun täyteen kaavoja joista  opettaja ja luokka eivät ymmärrä mitään. Mainos antaa aivan väärän kuvan siitä mitä sijoitusneuvonnan tulisi olla. Sen pitäisi kertoa sijoittajalle ymmärrettävällä tavalla miten hänen tulisi pohtia valintoja ja toimia kun hän harkitsee eri sijoitusvaihtoehtoja.

Erittän menestyvä sijoittaja ja Columbia Business Schoolin dosentti Joel Greenblatt on kehittänyt analyysimenetelmän joka tässä suhteessa on aivan omaa luokkaansa. Hän kutsui sitä alunperin nimellä ”Magic Formula”, mutta koska analyysimenetelmässä ei oikeastaan ole mitään maagista kuten Greenblatt itse myöntää, on hän sittemmin pudottanut ”Magic”-sanan pois nimestä. Menetelmään voi tutustua hänen kirjassaan ”The Little Book that Beats the Market” tai Joelin verkkosivuilla www.magicformulainvesting.com sekä www.formulainvesting.com.

Formulassa on kaksi tekijää; hyvä yritys on sellainen joka antaa hyvän tuoton yrityksen käytössä olevalle pääomalle, halpa osake on yrityksellä jonka tulostuotto (tulos per kokonaisarvo) on korkea. Sijoittajan kannattaa ostaa hyvien yritysten osakkeita silloin kun ne ovat halpoja. Greenblatt opettaa arvosijoittamista, ja jatkaa Warren Buffettin ja tämän professorin Benjamin Grahamin perinteitä Columbia Business Schoolissa.

Kirjassa ja verkkosivuilla Joel esittää runsaasti näyttöä siitä että noudattamalla formulan antamaa tietoa sijoittaja pääsee selvästi parempiin tuloksiin kuin esimerkiksi indeksisijoittamisen avulla. Helsingin Kauppakorkeakoulun gradututkimuksessa selvitettiin miten formula olisi toiminut pohjoismaiden osakemarkkinoilla (Helsingin, Tukholman, Oslon sekä Kööpenhaminan pörssit). Kun salkkuun valittiin joka vuosineljännes viisi parasta osaketta ja ne vaihdettiin puolen vuoden päästä sen neljänneksen kärkiosakkeisiin (salkussa  siis 10 osaketta) saatiin seuraava tulos (sisältää  osingot, mutta ei kuluja eikä veroja):

Formula tuotti keskimäärin 30% vuodessa, kun pohjoismaiden pörssejä kuvaava VINX indeksin tuotto vastaavana aikana oli -2,6% vuodessa.

Olen kehittänyt analyysimenetelmän joka soveltaa Joel Greenblattin formulaa Helsingin pörssin osakkeisiin. Lista päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa tuoreimpien tulosraporttitietojen sekä pörssikurssien perusteella. Piksun lukijat voivat jatkossa tutustua listaan palvelun osiossa Taurus Lista.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Listan kärjessä Martela ja YIT vaihtoivat taas kärkipaikkaa keskenään.

Mallisalkun sisältö ja osakekohtaiset voittoprosentit ovat nyt (päätöskurssien 22.8.2009 mukaan) seuraavat: 

  • Alma Media, ostettu salkkuun 8.5.2009, +43%
  • Digia, ostettu 22.5.2009, +66%
  • Fiskars, ostettu 21.8.2009, +2%
  • Fortum, ostettu 3.8.2009, +13%
  • Larox, ostettu 8.5.2009, -2%
  • Martela, ostettu 21.6.2007, -14%
  • Metso, ostettu 10.10.2008, +38%
  • Nokia, ostettu 17.7.2009, -7%
  • Nordic Aluminium, ostettu 29.8.2006, -26%
  • Okmetic, ostettu 20.2.2009, +24%
  • Rapala VMC, ostettu 19.6.2009, +2%
  • Scanfil, ostettu 8.5.2009, +17%
  • TeliaSonera, ostettu 8.5.2009, +17%
  • Wärtsilä, ostettu 20.2.2009, +25%
  • YIT, ostettu 13.3.2009, +99%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset osakkeet kohtuuhintaisia

Keskimääräinen osakkeiden hinnan suhde tulokseen (P/E suhde) kertoo paljon osakkeiden hintatasosta. Osakkeet ovat yleensä edullisia, jos keskimääräinen P/E suhde on alle 15 ja toisaalta taas 20 ylittävät arvot kertovat korkeista hinnoista.

Oheiseen taulukkoon on koottu P/E suhteita eri maiden indekseille. Lähteenä on käytetty yleensä luotettaviksi osoittautuneita iShares:n (31.7.2009) tuottamia arvoja. Arvot on laskettu maakohtaisille indeksikoreille, joiden kaupankäyntitunnus on niinikään taulukossa.

Näistä luvuista voidaan havaita, että monien osakkeiden hinnoissa on jo nyt mukana jonkin verran positiivista tulosodotusta. Osakkeiden keväinen hintaralli on siis purrut ja ne eivät ole enää varsinaisen halpoja. Onneksi yksittäisillä markkinoilla, niin kuin esimerkiksi Suomessa, on vielä joukossa aivan kohtuuhintaisia yrityksiä.

  Kaupankäyntitunnus P/E
Pohjois-amerikka IFNA 35,24
Japani EWJ 29,27
Englanti EWU 17,15
Saksa EWG 23,39
Kiina FXI 25,65
Brasilia EWZ 17,67
Malesia EWM 24,87
Meksiko EWW 18,86
Etelä-Korea EWY 17,78
Turkki TUR 14,32

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kvantitatiivinen markkina-ajoitus ja Mebane T. Faber

Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber

 
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
 
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
 
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
 
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
 
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
 
 Faber S&P 500 vs. 10-Month Simple Moving Average, 1990-2008
 
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
 
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
 
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
 
Faber
 
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
 
 
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
 
Faber: Yearly Return Distribution, S&P 500 and Timing 1900-2008
 
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuuden muutosjohtaja

 

- Herra muutosjohtaja, miksi olette tullut Turussa käymään?

- Turku on Suomen metsäteollisuuden merkittävimpiä keskuksia.

- Herra muutosjohtaja, mitä työhönne kuuluu?

- Tehtäväni on tutkia metsäteollisuuden tulevaisuuden visioita ja tehdä pitkän tähtäimen strategista suunnittelua.

- Herra muutosjohtaja, miksi olette peräkärryssä?

- Mielestäni tulevaisuuden visiot näkee parhaiten näin perästä päin. Onhan minulla itsellänikin aika iso perä.

- Herra muutosjohtaja, milloin aloitatte työnne?

- Tämä vuosi menee sitouttamis-, kannustin-, eroraha- ja kultainen kädenpuristus-neuvotteluissa, mutta ensi vuonna on tarkoitus aloittaa tulevaisuuden visiointi.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: Energiaa

Onko vanhassa vara parempi?

Homo Econimicus  yllyttää muitakin avartamaan sijoitushorisonttiaan. Helsingin pörssissä on kuten olen jo aikaisemmin todennut melko pieni valikoima yrityksiä ja toimialoja edustettuna. Yksi tällainen heikkous on energiasektori. Totta, meillä löytyy öljynjalostaja (Neste) ja tuotantoyhtiö (Fortum). Mutta perinteisiä öljy-yhtiöitä ei löydy ollenkaan. Eikä myöskään uusiutuvaa energiaa. Täytyy siis lähteä merta edemmäs kalaan.

 

Energiaa ihmiskunta tulee haluamaan aina. Tulevaisuuden tuotantotavoista voi esiintyä erimielisyysksiä. Kuinka kauan jatkuu öljyn ylivalta? Entä ydinvoima? Vai olisiko uusiutuva energia parempi valinta pitkään salkkuun? Mielenkiintoista on että öljyn hinta vaikuttaa samaan suuntaan kaikilla. Korkea öljyn hinta  näkyy tietenkin öljy-yhtiöiden tuloksessa, mutta samalla myös investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat kannattavammiksi.

Jo pohjoismaista löytyy vallinanvaraa:

Oslosta löytyy varsinaisten öljynporaajien: Statoilhydro:n  ja  Irakissa öljyä poraavan DNO international lisäksi lukuisia etsintään ja huoltoon liittyviä yrityksiä.

Uusituvia edustaa aurinkopaneelivalmistaja REC.

Tukholmassakin on jännitystä kaipaaville pieniä öljy-yhtiöitä: Lundin Petroleum ja PA resources

Köpiksestä taas löytyy tuulivoimayhtiö Vestas.

Vai onko uusituva oikea valinta?

Hieman kauempaa löytyvät toki Shell (Amsterdam, Lontoo) ja BP (Lontoo).

Saksasta löytyy aurinkovoimayhtiö Solarworld. Jne...

Näitä yhtiöitä vertailtaessa kannattaa muistaa että viime vuosi on kuluvaa vuotta parempi joten pitää tarkistaa mitkä kvartaalit ovat TTM-luvuissa mukana. Homo Economicuksen oma mielipide on että uusiutuvan energian yhtiöt ovat yliarvostettuja. Sijoittajat (jotka myös ovat ihmisiä) etsivät usein "seuraavaa suurta juttua". Kaikki tietävät että uusituva energia on kasvuala. Näistä yhtiöistä kannattaa siis maksaa paljon. Itse uskon että yllämainitutkin yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia - mutta vasta kun ala on vakiintunut. Tunnetun sanonnan mukaan yliarvioimme uutuuksien vaikutuksen lyhyellä tähtäimellä mutta aliarvioimme vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Markkinat kasvavat, mutta mikä teknologia voittaa? Tehdäänkö aurinkopanelit edelleen piistä vai voittaako matalamman hyötysuhteen mutta alemman valmistuskustannuksen polymeerikenno? En tiedä. Ei taida kukaan muukaan tietää. Kasvumahdollisuudet ovat siis isot, mutta niin ovat riskitkin.

Omaan salkkuuni on valikoitunut suurista öljy-yhtiöistä Shell vahvan kassavirran takia. Hieman jännitystä tuo Irakissa öljyä tuottava DNO international koska uskon että kaikkien intressissä Irakissakin lopulta on että kauppa käy. Kukin käyttäköön omaa logiikkaansa.

Käyttäjän Skiller kuva

Dialogi 2

 

Putte: Treidastiko tänään longilla?

Kalle: Pilkkii koetan pohjaongilla. Miten karhumarket näyttäytyy?

Putte: Härät typerästi käyttäytyy.

 

Kalle: Lama on jo ohi kokonaan, miten juututtiinkaan mokomaan.

Putte: Et oo vielä nähnyt pohjia, karhu juuri ottaa ohjia.

 

Kalle: Turha tässä olla arempi.

Putte: Onko ensi viikko parempi?

Kalle: Panen kapitaalin toimintaan.

Putte: Putit sopii lohen poimintaan.

 

Kalle: Työttömyys se nousee edelleen.

Putte: Stora näytti lisää vedelleen.

Kalle: Teollinen poistuu talous.

Putte: Missä järki, aatteen jalous?

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi nousuun lainsäädäntöä kehittämällä

Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet:

  • toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n vertailussa maailman parhaiten)
  • innovatiivienen yhteiskuntarakenne (OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisin)
  • ennustettava, avoin ja poliittista päätöksentekoa lukuunottamatta hyvin vähän korruptoitunut toimintatapa (harmaat vaalirahat ovat eräs ainoita yleisesti hyväksyttyjä korruption muotoja)
  • tasainenen tulonjako ja suuri keskiluokka

Olemme kuitenkin tämän laman yhteydessä joutuneet kovaan kouluun. Vanhat lääkkeet eivät enää kanna ja toipuminen lamasta on kiusallisen hidasta. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Olemme Euron myötä osa yhteisvaluutta-aluetta, jossa kilpailukyky täytyy saada aikaan muilla keinoin kuin rahan arvoa säätämällä. USA on eräs esimerkki yhteisvaluutta-alueen dynamiikasta, jossa viimeisten kymmenien vuosien aikana jotkin miljoonakaupungit ovat menettäneet puolet väestöstään samalla kun toiset ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Sisäisillä rakenteilla on siis suuri merkitys ja jatkossa vielä entistäkin suurempi.

Moni asia on meillä tehty hyvin - mutta mitä voisi tehdä paremmin?

Yhteiskunnan lainsäädäntö ja toimintatapa ovat minun mielestäni ne fundamentaaliset tekijät, jotka ratkaisevat sen miten yritykset ja yhteiskunta pärjäävät. Hyvää menestystä syntyy jos nämä ovat kunnossa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää yhteiskuntaa ja sen kilpailuasetelmaa niin perusteellisesti, että pystyy ehdottamaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Ehdotan tässä kuitenkin yhden, jonka uskon merkittävästi parantavan kilpailukykyämme:

  • Lainsäädäntöä ja varsinkin työlainsäädäntöä tulisi kehittää ottamaan paremmin huomioon mahdollisuus, että ihmisellä on enemmän kuin yksi työpaikka kerrallaan. Teemme parempaa ja luovempaa tulosta, jos sukkuloimme erilaisten tehtävien välillä ja työelämä voi hyvin tarjota paljon sitä samaa rikkautta, jota monet hakevat tällä hetkellä harrastusten ja yhteisöelämän paraista. "Yksi työpaikka ja yksi työtehtävä" ovat jäänne ajalta, jolloin työnantaja osti koko ihmisen "orjaksi" käyttöönsä tietyksi määräajaksi. Ajat ovat nyt toiset ja lainsäädäntöä tulisi näiltä osin kehittää.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaalirahoituksen avoimuus edistää sijoittajan asiaa

 

Yritysten antama vaalirahoitus poliittisille puolueille ei ole sijoittajan kannalta yhdentekevä asia. Poliittiset vaikuttajat saavat taloudellista tukea valtion budjetin kautta,  mutta myös yritysten ja yhteisöjen antama tuki on tärkeää.

Yritysjohto pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen ja lainkin mukaan yritysjohdon tulee pitää osakkeenomistajan etua aina tärkeimpänä arvonaan ja päämääränään. Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen on osa positiivisen yrityskuvan luomista ja poliittisen tuen varmistaminen on joillekin yrityksille ensiarvoisen tärkeää. Yritysjohto ei osakeyhtiölain mukaan saa antaa puolueille tukea pelkästään hyvästä sydämestä – se annetaan jotta varmistetaan valtiovallan tai kunnallispolitiikan sympatia. Yritysjohto on siis osakeyhtiölain ja tehtävänsä perusteella velvollinen korruptoimaan demokraattista päätöksentekoa.

Sijoittajan kannalta on parempi että annettu tuki on avointa:

  • tällöin sijoittaja voi paremmin seurata yritysjohdon toimia ja arvioida yritysjohdon pätevyyttä
  • avoimuus estää väärinkäytöksiä; yritysjohto yrittää varmasti parhaansa yrityksen eteen mutta joskus on poikkeuksia joissa merkittävää rahallista tukea jaetaan muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla; avoimuus estää väärinkäytöksiä
  • poliittinen järjestelmä tuottaa paremmin koko talouselämää ja yhteiskuntaa edistäviä päätöksiä, jos sidokset ja riippuvuudet rahoittajiin ovat avoimesti esillä

Poliittisista puolueista sijoittajan asialla tässä asiassa ovat olleet Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Nämä puolueet ovat alusta asti puhuneet vaalirahoituksen avoimuuden puolesta. Yllättäviä tukijoita sijoittajilla - näihin ei olla aivan totuttu. Voi olla että nämä puolueet ovat olleet avoimemman, suoremman ja rehellisemmän yhteiskunnan kannalla muista sysitä – mutta intressit ovat yhteiset sijoittajan kanssa. Sijoitukset menestyvät tutkimusten mukaan parhaiten siellä missä yhteiskunta on ennustettava, avoin ja rehellinen ja siellä missä ihmiset voivat luottaa päättäjiin ja vaalirahoituksen avoimuus on eräs pieni seikka, joka edistää sijoittajan ja kansalaisen asiaa.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann – tase kuntoon ja matka jatkuu

Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on yli 40 000. Stockmannin neljä liiketoiminta-yksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall.

Etäkauppaa harjoittava Hobby Hall integroidaan tavaratalo-ryhmään vuodesta 2010 lähtien. Hobby Hall vetäytyi Batian markkinoilta vuonna 2009.

Stockmann otti merkittävän askeleen laajentumisessaan ostamalla ruotsalaisen Lindexin loppuvuodesta 2007. Ostohinta oli noin 8 miljardia Ruotsin kruunua.

Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista, jolla on hyvä kannattavuus ja vahva markkina-asema valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla, erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Lindexillä oli ostohetkellä 300 omaa myymälää. Liikevaihto oli 5.275 miljoonaa Ruotsin kruunua ja liikevoitto 475 miljoonaa.

Stockmann on jatkanut Lindexin menestystä sen vahvilla alueilla Pohjoismaissa. Lindex on otettu myös keihäänkärjeksi laajentumiseen Venäjälle, Baltiaan ja valituille Itä-Euroopan markkinoille, kuten Tsekkiin ja Ukrainaan. Seppälä täydentää panostuksia vaatebusinekseen, sillä on jo 200 myymälää Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Venäjälle on avattu myös Nike ja Best Seller –myymälöitä, hyvällä menestyksellä.

Stockmann on laajentunut voimakkaasti muutenkin. Helsingin tavarataloon on panostettu ja myyntipinta-alaa saatu lisää. Uusia tavarataloja on rakenteilla (Vilna 2010, Nevsky Center Pietari 2010)

Menestyminen Venäjällä ei ole ollut helppoa. Moskovan Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistassa vuokranantaja otti ja katkaisi sähköt tavaratalosta, lopputuloksena tämän tavaratalon sulkeminen. Oikeusprosessi vahingonkorvauksesta jatkuu. Stockmann on osoittanut osaavansa Venäjän liiketoiminnan. Yrityksellä on pitkä historia ja näyttö hyvistä tuloksista. Oikoteitä ei ole käytetty, kaikki on hoidettu lain kirjaimen mukaan. Viimeksi m.m. Ikea on osoittanut ettei markkina-alue ole helppo.

Stockmann on vahvistanut tasettaan aikaisemminkin. Institutionaalisille sijoittajille suunnatulla annilla kerättiin 24.6.2008 yhteensä 137,4 miljoonaa euroa. Merkintähinta oli 24,50 euroa osakkeelta. Rahoitusta järjestettiin pitkäaikaiseksi vuoden 2008 lopussa 1.000 miljoonan lainapaketilla, jonka laina-ajat ovat 3,5 ja 7 vuotta. Korkotason laskusta saatiin tuntuvaa hyötyä.

Stockmann on perinteisesti selvinnyt kilpailijoitaan paremmin talouden taantumissa. Immuuni se ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi Lindexin oston myötä 36 %:a 2.265 miljoonaan mutta tulos ennen veroja jäi edellisestä vuodesta 40 %:lla 71,7 miljoonaan.

Vuoden 2009 puolivuotiskatsaus kertoi myynnin pienenneen 12,7 %:lla ja konsernin liikevoitto putosi 6,6 miljoonaan euroon (28,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne, useiden valuuttojen voimakas heikentyminen ja alkuvuoden 2008 korkeat vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti. Toisella vuosineljänneksellä saatiin toiminnan tehostamisella tuloksia: liikevoitto pieneni odotuksia vähemmän 28,6 miljoonaan (31,4 Me). Tämä ylitti analyytikkojen odotukset.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan on mahdollista, että neljännen vuosineljänneksen aikana päästään lähelle edellisen vuoden myyntilukuja ja liikevoittoa. Koko vuoden myynti ja liikevoitto tulevat jäämään pienemmiksi kuin vuonna 2008.

Stockmann oli aikaisemmin liiankin omavarainen. Lindexin osto pudotti omavaraisuutta ratkaisevasti ja yritys asettikin uudeksi omavaraisuustavoitteeksi 40 %:a. Pitkäaikainen velka oli vuoden 2007 lopussa 860 miljoonaa, vuotta myöhemmin yli 100 miljoonaa vähemmän eli 757,7 miljoonaa.

Yritys kerää nyt sekä Hartwallin suvulle suunnatulla että yleisellä osakeannilla 140,9 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen asetettu omavaraisuustavoite on saavutettu.

Stockmannilla on merkittävä määrä pitkäaikaisia ja kärsivällisiä omistajia. Suurimmat omistajat ovat Konstsamfundet, Svenska Litteratursällskapet, Niemistö-ryhmä, Etola-yhtiöt, Folkhälsan ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt omistavat merkittävän määrän Stockmannista. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joilla 7 suurinta omistajaa hallitsee reilua 60 %:a kaikista äänistä.

Stockmann on ollut hyvä osingonmaksaja. Viimeisinä viitenä vuonna osinkoa on maksettu yhteensä 5,37 e eli keskimäärin 1,07 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa maksettiin 0,62 euroa ja jätettiin hallitukselle mahdollisuus maksaa lisäosinkona 0,38 euroa.

Nyt tarjotussa osakeannissa 18 osakkeella saa merkitä yhden uuden hintaan 12 euroa. Kun kurssi on nyt noin 18 eurossa, saa sijoittaja “ylimääräisen osinkonsa” merkintäoikeuksien kautta. Nopeasti laskettuna hyöty on 6 e/18 eli 0,33 e osakkeelta. Stockmannin osakekurssi on heilahdellut viimeisten 12 kk ainaka - talouskriisin mukana – välillä 9,45 e – 20,88 e. Aikaisemmin kurssi on pyörinyt 20 ja 30 euron välillä.

Stockmannilla on testattu liiketoimintamalli, tunnettu brändi, Suomen parhaisiin kuuluva kanta-asiakasjärjestelmä ja määrätietoinen ja tuloksekas laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun talous toipuu, on aihetta uskoa että Stockmann korjaa sadon ensimmäisten joukossa. Asiallista osinkoakin tullaan saamaan, niin ensi vuonna kuin jatkossakin.

Hartwallin suku merkitsee osakkeita 96 miljoonalla, 17 euron hintaan. Hintaa voidaan pitää kohtuullisena niin Hartwallille kuin muillekin omistajille, takaahan Hartwall panoksellaan osakeannin onnistumisen. Konsultti tulee osallistumaan osakeantiin ja toivottaa Hartwallin suvun tervetulleeksi uutena, strategisena ja pitkäaikaisena omistajana.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uuden allon metsäteollisuus tarvitsee Ruma Suomi -torjuntaohjelman

Helsinki

J. Vahe kirjoitti edellisessä blogipostissa "Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle".

 

RUNO-SUOMEN TILALLE RUMA SUOMI

Ruma Suomi tarvitsee jälleenrakentamisprojektin. S-marektit, citymarketit, pankit ja muut laatikkotalojen rakentajat ovat 60-luvulta alkaen systemaattisesti tuhonneet kirkonkylien, kauppaloiden ja kaupunkien idyllisiä keskustoja. Puusta ja muusta rakennetut arvotalot on pantu armotta kumoon.

Ruma Suomi -päättäjät ovat teoillaan vaikuttaneet enemmän sahatavaran ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttöön kuin tämä meneillään oleva taantuma tai Putin puutulleillaan. 

 

BETONIMYLLÄRIT, SORAKEISARIT JA BUNKKERIDEMOKRATIA

Puurakentamisen vastakulttuurin, betonimylläreiden ja sorakeisareiden tuhovoimaa ei ole tutkittu. Saksalaiset polttivat Rovaniemen ja Lapin, mutta me suomalaiset olemme itse panneet sileeksi kaiken muun. Tuhannen päreeksi, perkele!

Kansakuntamme parhaat arkkitehdit ja grynderit ovat purkaneet vihaansa paikallisten kirvesmiesten ja puurakentajien taidonnäytteisiin. Vuosisataisia traditiota ei kunnioitettu. "Kuvia Suomesta" on tänään järkyttävää katseltavaa. Ei ihme, että kansalaiset teineistä seniooreihin hukuttavat surunsa viinaan.

Enso Gutzeitill pääkonttorin rakentanut Alvar Aalto haki oppinsa Italiasta ja Euroopasta ja muunsi sikäläisen muotokielen kulmikkaaksi viivapiirroksiksi, josta emme sen jälkeen ole päässeet irti. Hänen yksinkertaisuutensa saa kaiken kukkuraksi nimiinsä Suomen ensimmäisen innovaatioyliopiston.

Missä maamme salajuoniteoreetikot luuraavat. Pannaan vihdoinkin piste kantti kerta kantti rakentamiselle. IFA-kantti kertaa kantti autojen valmistuksesta luovuttiin aikoja sitten, mutta meillä pyhä yksinkertaisuus on suomalaisen suunnittelun valttina edelleen.

 

PUUSUOMI PURETTIIN

Ruma Suomi -visionäärit ovat tuoneet tilalle sielutonta, aivotonta, esteettisesti käsittämätöntä laatikkoleikkiä. Se on sikainfluenssan tavoin levinnyt taajamasta toiseen ja tappanut tieltä kaunista, pienemuotoista, muistamisen arvoista.

Teleketjuarkkitehtuurin torjumiseksi emme ole keksineet vastavoimaa. Tämä kotikutoinen epidemia on saanut kehittyä kaikessa rauhassa kuin sairaalabakteeri, vaikka "Suomi elää metsästä" slogan keksittiin jo 80-luvulla, kun metsäteollisuus silloinkin itki puupulaa.

 

SELLUN PILAAJALLE PUUSTA KELPAA VAIN KUITU

Puukuitujen pilkkominen selluksia ja paperiksi jauhaminen on ollut metsäjättiemme ykkösstrategiana yli viisikymmentä vuotta. Sellunpilaajille vain kuidut ovat merkityksellisiä. Loput poltetaan energiaksi, jota tarvitaan paperikoneiden pyörittämiseen.

Silti Ikea taitaa yksin tehdä enemmän rahaa maailmanlaajuisesti puu- ja sisustusalan tuotteilla kuin meidän tikunkeittäjät.

Laite- ja koneivalmistajat ovat tuottaneet entistä tehokkaampia koneita ylituotannon varmistamiseksi. Korkeakoulut, VTT, KCL ja Metsäteollisuus r.y. ovat liittoutuneet yhden asian liikeeksi, joka on sitonut suomalaisen vihreän kullan volyymiin ja bulkkiin.

 

PUURAKENTAMISEN TÄYSTUHON TUPAJUMIT

Puu on mainio rakennus- ja sisustusmateriaali, mutta nyt tarvitaan alvariinsa uudenlaisia aaltoja, jonka Finlandiatalon seiniä ei peitä italialainen marmori. Musiikkitaloonkin tulee tiettävästi kiinalainen kivipinta.

Hulluja me suomalaiset olemme. Puurakentamisen myyntivaltit ja näyteikkunat olemme panneet kumoon, savusanat polttaneet ja perinnehuonekalut pilkkoneet ja paistaneet niiden loimussa Kabanossia takassa.

Juha Vahe perää strategiaa. Mielestäni tämä "hullu Suomi" on ensin vietävä hoitoon, terapoitava kuntoon. Terveimmille annetaan kirves ja pokasaha, vasara ja nauloja. Jälleenrakennuksen rakenneryhmiä muodostetaan joka kuntaan ja peitetään alkajaiksisi keskustojen laatikkorumilukset suomalaisilla puukulisseilla.

 

SUOMALAISEN ITSETUHON HOITOSUUNNITELMA

Päättäjät, jotka tehokkuuteen ja demokratiaan vedoten tämän hirvityksen saivat aikaan, pannaan vuosiksi lepositeisiin, pehmustettuihin huoneisiin tai siirretään tyhjenevien maakuntein kauppakeskuksiin meditoimaan.

Yksi Anne Brunila ei ole voinut kansallista joukkopimahtamista parantaa. Naureskelemme Pohjois-Korean yksisilmäistä vallankäyttöä. Puupuolella olemme onnistuneet kehittämään itsellemme vastaavanlaisen taudin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuudella paljon hukassa

Metsäsektori lahoaa monella tavalla

Ilmaisu “pallo hukassa” ei sovi metsäteollisuuden tuotteisiin eikä se riitä liioin kuvaamaan kriisin syvyyttä muutoinkaan.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksillä on strategia ollut hukassa kauan. PC:n yleistyminen aikaansai ensimmäisessä vaiheessa tulostamisen lisääntymistä, mutta niistä ajoista on kulunut jo liikaa aikaa. Liikaa sen takia, että sopeutumiseen vapaaehtoisesti olisi ollut mahdollisuus hyvinkin kokonaisen vuosikymmenen ajan.

Jos jäsenyrityksillä ei mene hyvin, sen paremmin ei kulje Metsäteollisuus ry:llä. Alan ulkopuolelta värvätty Anne Brunila ei ilmeisesti pystynyt tuomaan mitään konkreettista metsäteollisuuden etujärjestölle.

Ilman Brunilan eroakin olen koko kesän kiinnittänyt huomiota siihen, että metsäteollisuuden tiedottamisessa on ollut totuus hukassa.

Teollisuuden omien ilmoitusten mukaan puusta vallitsee hirmuinen pula samaan aikaan kun kaikki muut merkit viittaavat kysynnän lopahtamiseen.

Edelleenkin Metsäteollisuuden sivuilla toistetaan vanhaa fraasia siitä, miten ala työllistää suoraan ja välillisesti 200.000 henkilöä.

Jo useita vuosia sitten välillisen työllistämisen määrä on kyseenalaistettu. Metsäteollisuus on tuonut lisätuloja esim. metsänomistajille ja kuljetusalalle, mutta kyse on ollut monen henkilön osalta vain lisätuloista, ei ainoasta tai edes pääasiallisesta tulonlähteestä.

Jo pitkään jatkuneet metsäteollisuuden voimakkaat supistukset antavat työllistämisluvuille epätodellisen lisänsä. Ilmoitetut supistukset koskevat siis vain suoraan työllistettyjä, joitten päälle tulevat välillisesti työllistetyt ja nyt työnsä menettäneet.

Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kehäraakki vai kultamuna

Päivän kauppalehdessä haukutaan tiettyjä Helsingissä noteerattuja osakkeita kehäraakeiksi perustuen kolmeen arvostusmittariin ja kurssikehitykseen maaliksuun pohjan jälkeen. Jos arvostusluvut ovat alhaisia ja kurssikehitys maltillinen saa siis luokituksen kehäraakki.

Näiden vastakohdat ovat siis korkeat arvostusluvut omaavat osakkeet jotka ovat nousseet voimakkaasti. Nämä lienevät sitten tyrmäysosakkeita?

On täysin luonnollista että matasuhdanteen aikana riskialttiimmat ja huonokuntoisempien yhtiöiden kurssit laskevat voimakkaasti. Kun pahimmat pelot talousromahduksesta haihtuvat mnäillä osakkeilla myös palautuminen on voimakkaampaa. Ovatko nämä "tyrmääjät" sitten hyviä sijoituskohteita tänään? Eivät välttämättä.

Myös muualla on noteerattu että esim USA:ssa on koettu varsinainen "romuralli". Z - indeksillä eli siis toisin sanoen konkurssiriskin mukaan osakkeita luokitellen parhaan tuoton on saanut juuri kaikkein riskialttiimmista osakkeista. Näemme tässä taas klassisen eron spekulanttien ja pitkäaikaisten sijoittajien välillä. Spekulantti etsii nopeita voittoja kurssinousujen avulla. Sijoittaja etsii pitkäaikaista tuottoa. Sitä löytyy Homo Economicuksen mielestä helpommin juuri kauppalehden "raakkilistalta". Alhaiset arvostusluvut ja jälkeen jääneet kurssit eivät ole SINÄNSÄ huono asia, päinvastoin.

Matalat tai olemattomat kasvuodotukset on helppo toteuttaa ja ehkä ylittää. Korkeat arvostusluvut vaativat voimakasta kasvua josta seuraa suurempi pettymysriski. Vaikka reaalitalouden vapaa pudotus olisi nyt päättynyt (lievää nousua havaittu Saksassa ja Ranskassa) näemme tuskin kovin rakettimaista toipumista seuraavan kvartaalin aikana.

Käyttäjän Skiller kuva

Jesse rulettaa

 

Korkopäätös tuli Fediltä,

Jesse meitä tänään rulettaa.

Artistille antaa painetta.

Obama- ja Beni-sediltä

saadut ohjeet meitä kulettaa.

Tarvitaan vain polttoainetta.

 

Alma kyllästyen osaansa,

tarjouksen teki niukkasen.

Kaipa siihen tuskin lankeaa.

Pienet hyödyt saisi posaansa

sijoittaja, nettois hiukkasen,

luopuminen kovin ankeaa.

 

Noususuuntaa vastaan taistellen,

elokuu on aika ankarin.

Vitkaan tulee karhun korjailu!

Uutta suuntaa riemuin haistellen

puttimies käy lailla sankarin.

Saa jo riittää härjän orjailu!

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä Kiina edellä - sitä Eurooppa perässä

Ennen tätä lamaa USA johti maailmantaloutta. Sitä mitä USA edellä - sitä muut perässä. Nyt tällä kertaa USA johti meidät lamaan, mutta selvästi Kiina ja muut kaukoidän tiikerit ovat johtaneet meitä pois lamasta. Veturi on vaihtunut ja nyt jatkossa kannattaa seurata entistä tarkemmin Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien maiden lukuja. Mitä Kiina edellä sitä Eurooppa perässä.

Alla olevista Economist lehdestä ja muista lähteistä kootuista graafeista voimme havaita että viive Kiinan markkinoilta Euroopan talouteen näyttäisi ainakin näiden lukujen valossa olevan noin kolme kuukautta. Kiinan teollisuustuotannon kasvu piristyi maaliskuussa ja Euroopan teollisuustuotannon pudotus on nyt kesällä taittunut. Bruttokansantuotteen tilastoluvut seuraavat teollisuustuotantoa pienellä, noin neljän kuukauden, viiveellä. Kiinan bruttokansantuotte kasvaa nyt viime kevättä ripeämmin ja niinpä voimme odottaa pahimman laskun taittuvan loppuvuodesta myös Euroopassa.

Näiden lukujen valossa on ymmärrettävää että kaukoidän sijoituskohteet ovat menestyneet Siellä missä on kasvua sinne myös raha hakeutuu. Mutta mitä tapahtuu jatkossa? Suomalaiset ja Eurooppalaiset osakkeet voivat mielestäni osoittautua hyviksi kohteiksi ja osakesijoittaja ehtii siis vielä mukaan tähän suhdannekiertoon. Korot ovat matalalla, teollisuustuotanto on kääntymässä parempaan, bruttokansantuoteen osalta kuulemme hyviä uutisia jo syksyn loppupuolella ja työllisyyskin alkaa luultavasti ensi vuonna parantua.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Heinäkuun hedget

Lomanviettoni on häirinnyt pörssiharrastusta ja suomalaisten hedgerahastojen heinäkuu on päivittämättä. Seurannassani käyttämä Investime ohjelma on yllätyksekseni lisännyt rahastojen luokittelua. Valittavissa olevia rahastoluokkia on kolmisenkymmentä, sekä tavanomaisesta korko ja osakepohjaisesta jaottelusta niin maantieteelliseen kuin toimialapohjaiseenkin jaotteluun. Erinomaista, ohjelman tuottanut yhtiö on muuntumassa rahastoyhtiöksi nimellä Navigo Brahe.

Minun kannalta ilahduttavaa on aikaisemman hedge- ja erikoisrahastoryhmän jako kahtia:
Vaihtoehtoiset Hedge
Vaihtoehtoiset Muu
 
Mutta tuo jaottelu ei tuo helpotusta pääongelmaani eli siihen, että joitain rahastoista päivitetään kerran kuukaudessa, joitain kerran viikossa ja joitain päivittäin.
Ongelma on ratkaisematta, joten tässä on taas se ”alustava heinäkuun tuotto” eli ne, jotka on päivitetty kuun viimeinen päivä ovat oikein ja muut sitten mitä sattuu. Varmaankin Investime ohjelman tuottajalla olisi ratkaisu asiaan kun saisi kysyttyä heiltä.
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja niistä muutos vuoden alusta ja heinäkuussa sekä rahaston arvo 31.7.
 
Näiden lukujen mukaan kurssimuutos heinäkuussa oli keskimäärin 0,7 %.
Vuoden alusta suomalaiset hedget ovat plussalla 6,2 %.
 

 
Arvo
Muutos%
Muutos%
Rahasto
31.7.2009
heinäkuu
vuoden alusta
Nordea Fixed Income Hedge K
7.00
2.46
26.11
UBView
80.76
2.57
24.51
UBWave
63.47
1.88
18.72
AJ Value Hedge
9.76
1.04
16.19
ICECAPITAL Alternative Beta B
99.34
2.40
12.64
OP-Absoluuttinen Salkku A
91.60
0.53
10.43
OKO-Equity Hedge A
102.27
-3.05
9.15
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
9.73
2.46
8.63
eQ Active Hedge 1 K
10.75
0.03
8.00
Aventum Pension
121.25
1.31
7.10
SEB Räntehedge Alpha
10.80
2.52
5.97
Nordea European Equity Hedge
12.29
1.06
4.22
Eliksir K
1.18
-0.53
3.89
Danske Invest Omega K
23.77
1.05
3.70
OKO-Macro A
17.33
0.52
3.59
Estlander & Partners Global XL C
1 134.40
0.18
3.26
Estlander & Partners Global XL B
1 119.09
0.16
2.98
Aventum Summa
91.41
0.58
2.89
Abacus
25.76
2.07
2.72
Estlander & Partners Global XL A
1 103.08
0.14
2.71
OKO-Alpha A
99.37
0.23
2.46
Danske Invest Neutral K
24.66
0.27
2.28
3C Edge K
137.14
-1.16
-1.86
Contango Hyödyke
92.12
1.19
-4.57
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.85
-2.15
-5.79
Eufex Hedge
97.28
-0.04
-10.09

 
 
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Kuntotarkastus?

Päätelkää itse ja paljonkohan tämänkin tutkimuksen tekeminen maksoi?

http://www.huutokaupat.com/uploads/files/326/709.pdf

Jos olisit myymässä kiinteistöä maksaisitko tällaisesta? Paljonko painoarvoa oikeudessa riitatapauksessa?

On hämmästyttävää kuinka vähän tällaista kyseenalaistetaan. Joku ajankohtaisohjelma teki jutun jokunen aika sitten. Ymmärsin tuotteen olevan vakioitu joidenkin kiinteistönvälitysyhtiöiden palveluun. Mahtoiko olla jopa niin ettei kohdetta oteta myyntiin ilman tarkastusta.

Itse tiedän pari tapausta jossa on vedottu siihen ettei rakenteisiin kajottu. Kummassakaan toimeksiantaja ei ollut kieltänyt, jos ei pyytänytkään.

Arveluttavaksi toiminnan tekee juuri tuo, että asiantuntija jonka pitäisi tajuta toimenpiteen merkitys ei vaadi rakenteista otettavia näytteitä. Liekö sitten hintakysymys.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit