Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Hajautusta salkkuun Tukholman pörssistä

Tukholman pörssi on noussut 33,84 %:a vuoden vaihteesta, samalla on alamaihin painunut kruunu vahvistunut. Vieläkö lahden länsipuolelta löytyy osakkeita pitkaaikaisen sijoittajan salkkuun?

Arvopaperin ja Kauppalehden kolleega Privata Affärer kirjoitti kolmesta mahdollisesta osakestrategiasta lukijoilleen. He etsivät kasvuyrityksiä, yrityksiä jotka ovat myöhästyneet pörssinoususta ja revanssiosakkeita. Kasvuyritysten sarjassa haettiin yrityksiä, joiden liikevaihto on jatkanut nousu-uralla huonossakin suhdanteessa. Yritykset ovat saattaneet tehdä yritysostoja edulliseen hintaan tai ovat nauttineet tasaisemmasta kysynnästä turbulenteilla markkinoilla. Vaikka kysynnän kasvu on ollut vaisua, on kasvu kuitenkin jatkunut.

Esille nousevat m.m. Alliance Oil, joka yhdistyi West Siberian Resources:in kanssa keväällä ja jatkaa panostusta öljysektoriin ja öljyn jalostukseen. Yrityksen toiminnan painopiste on Venäjällä. P/e luku on kohtuullinen 7,4 ja liikevaihto on kasvanut 26 %:n vauhdilla. Suomalaisillekin tuttu Clas Ohlson jatkaa kasvuaan 11 %:n vuosivauhdilla tarjoten kohtuullisen p/e:n 14,9 ja 2,8 %:n osinkotuoton. Internet-pelitoiminnan Bettson jatkaa myös kasvuaan 18 %:n vuosivauhdilla ja tarjoaa 6,2 %:n osinkotuoton. Hennes & Mauritz jatkaa kasvuaan haasteellisissa olosuhteissa ja tarjoaa p/e –luvun 18,3 ja reilun 4 %:n osinkotuoton. Kun kuluttajat katsovat tarkemmin mihin rahansa kuluttavat, saattaa huokea muotitalo olla ykkösvalinta.

Turn-around parannusta toivotaan m.m. Swedbank:ille, joka on pitkään taistellut Baltian laajentumisen seurauksista. Perustoiminnot ovat kunnossa ja otto- ja anto-lainauksen tulos oli H1:llä hyvä, 11 miljardia kruunua. Kolikon kääntöpuolella odotetaan 13 miljardin luototappiota ja alaskirjauksia. Vuodesta 2010 odotetaan edelleen tappiollista alaskirjausten jälkeen. Yritys on vahvistanut tasettaan kahdella osakeannilla. Rautaruukin kilpailija SSAB kasvatti liikevaihtoaan mutta kärsii nyt kapasiteetin vajaakäytöstä: jopa puolet kapasiteetista on käyttämättä. Jos ja kun maailman talous piristyy, kasvaa myös raudan ja teräksen kysyntä. Maatalouteen uskovat voivat tutkia Black Earth Farming:in mahdollisuuksia, yrityksen liikevaihto on kasvanut edelleen mutta tulos on pudonnut tappiolle vuonna 2009. Ensi vuodelle odotetaan jo selkeän voitollista tulosta.

Yritykset, jotka tähtäävät tulosparannukseen nopeilla säästötoimilla saattavat nousta muita nopeammin. Säästöohjelma on päällä m.m. Bolidenissa (p/e 7,6 ja osinkotuotto 2,1 %:a), SCA:ssa (p/e 12,7 ja osinkotuotto 3,6 %:a) sekä perintäyhtiö Intrum Justitiassa (p/e 10,5 ja osinkotuotto 4,6 %:a). Privata Affärer nostaa esille myös Securitaksesta irtautuneen Loomiksen, jonka on saatava aikaan säästöjä Yhdysvalloissa ja lääkeyhtiö Medan, joka on jäädyttänyt agressiivisen kasvustrategiansa ja keskittyy nyt kannattavuuden nopeaan parantamiseen.

Jääkiekkoa seuraavat tuntevat hyvin ruotsalaisten Hannu Hanhi –tyylin. Silloinkin kun näyttää synkeältä, naapureillamme on kummallinen kyky kääntää vaikeudet voittoon. Jos tämä onnistuu urheilussa, saattaa se onnistua osakemarkkinoillakin. Kruunu on vahvistunut mukavasti, mutta takavuosien normaaliin tasoon on matkaa vielä reilut 10 %:a – osakesijoittaja hyötyy kruunun vahvistumisesta, mikäli se jatkuu.

Konsultti on tasapainottanut Suomi-salkkuua myös ruotsalaisilla osakkeilla ja salkusta löytyy nyt H&M, SCA, Handelsbanken, Cloetta (Fazerin peruja) sekä Intrum Justitia. On vaikea kuvitella että esimerkiksi hygienia-tuotteiden (SCA) ja perintäpalveluiden (Intrum Justitia) kysyntä sakkaisi laskusuhdanteessa. Tukholman pörssistä löytyy myös huomattavasti monipuolisempia yrityksiä kuin pelkästään Helsingistä, eikä tänä päivänä kaupanteon kustannuksetkaan estä salkun hajauttamista.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tekninen analyysi toimii hyvin indekseille

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrästä tai indeksikäyrästä ennustamaan osakkeiden tai osakkeen tulevaa kehitystä. Menetelmä perustuu siihen, että indeksien ja joidenkin osakkeiden kohdalla on olemassa trendejä tai toistuvia kuvioita ja näitä hyväksi käyttämällä on joskus mahdollisuus päästä hyvään ennusteeseen tulevaisuudesta.

Erityisen hyvin tekninen analyysi toimii yleiselle maailmanlaajuiselle osakeindeksille. Alla olevassa kuviossa on S&P500 indeksi (sininen käyrä) sekä indeksin 100 päivän liukuva keskiarvo (vihreä käyrä) ja kahden sadan päivän liukuva keskiarvo (keltainen käyrä). Käyristä havaitaan että S&P500 on sekä 200 että 100 päivän jaksoilla ollut nousussa (sekä vihreä että keltainen käyrä ovat nousussa). Tämä on selvä ja vahva merkki nousumarkkinoista ja aika usein on käynyt niin että kerran alkanut trendi kestää väliaikaisista kuopista huolimatta melko pitkään.

Teknisen analyysin hyödyntäminen osakkeiden valitsemiseen on jo vaikeampaa ja vaatii taitoa. Suurin osa yksittäisten osakkeiden kurssivaihteluista selittyy sillä, että osakkeet korreloivat voimakkaasti yleisen osakeindeksin kanssa ja siksi osakekohtaiset pienet erot peittyvät helposti vallitsevan trendin alle ja jäävät huomaamatta kun seuraa pelkästään yhden osakkeen kurssikäyrää. Yksittäistä osakkeen analysointi erikseen tuottaa siis vertailukohdan puuttuessa monasti kokemattomalle käyttäjälleen virhepäätelmiä.

Tähän ongelmaan on eräs hyvä ratkaisu. Osakkeen kehitustä kannattaa verrata yleisindeksiin tai toimialaindeksiin, jolloin vertailukohta löytyy ja on helpompi havaita sellaisia osakkeita jotka:

  • ovat ilman hyvää syytä pudonneet väliaikaisesti yleisineksin tai toimialansa kehityksestä
  • pärjäävät jatkuvasti vertailuryhmäänsä paremmin (koska yrityksellä on pätevä johto, yritys toimii kasvavalla toimialalla tai yrityksellä on muita erityisiä kilpailuetuja)
Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Selviääkö nykyajassa entisajan opeilla?

Kuluttajatutkimuskeskuksen hiljattain tekemä selvitys paljastaa karun totuuden: Aikuisten suomalaisten finanssiosaaminen ja oman varallisuuden hallinta ovat surkealla tasolla. Kaikki eivät ymmärrä edes koron käsitettä. Loppujen lopuksi tässä ei ole mitään yllättävää. Miksi suomalainen yhteiskunta on ajautunut tällaiseen tilanteeseen?

Suomen koulujärjestelmää on tunnetusti pidetty erittäin hyvänä jopa maailmanlaajuisessa vertailussa. Uurastamme jokainen vähintään yhdeksän vuoden peruskoulun, jonka jälkeen edessä on erilaisia vaihtoehtoja ammattikoulusta aina lukioon asti. Tämän jälkeen haasteita opin tiellä tarjoavat vielä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Kunnianhimoisesti hyvään ja turvattuun työpaikkaan tähtäävä suomalainen viettää helposti 15-20 vuotta koulun penkillä. Tarjotaanko meille tänä aikana riittävä määrä tietoa nykymaailmassa selviämiseen. Tai saammeko parhaat mahdolliset ohjeet elämää varten?

Peruskoulussa opimme miten nominit taipuvat, kuinka Suomi selvisi maailmansodista, mitkä ovat Newtonin lait tai mitä tarkoitetaan ekologisella käytävällä. Lukiossa täydennämme yleissivistävää osaamistamme differentiaalilaskennalla, novellianalyyseillä, suhteellisuusteorialla ja DNA:n kaksoiskierteen komplementaarisilla emäksillä. Väheksymättä lainkaan näiden yleissivistävien asioiden tärkeyttä, päinvastoin, uskallan väittää koulujärjestelmämme sivuuttavan opetuksessaan jotain jokaisen ihmisen kannalta hyvin oleellista. Oppiaine, jota Suomen koulujärjestelmä (eikä sen paremmin monen muunkaan maan) ei tunne on nimeltään henkilökohtainen talous. Johdonmukaisesti taloustiedettä karttavaa linjaa noudattaen, sivistämään tähtäävä järjestelmämme kiertää kaukaa myös henkilökohtaisen taloudellisen menestyksen moottoreina toimivat kansan- ja yritystalouden periaatteet. Näihin asioihin törmää korkeintaan ”pakollisena pahana” parilla yhteiskuntaopin oppitunnilla, mikäli opettaja ei hyppää aihealueita kokonaan yli toteamalla ne merkitykseltään vähäisiksi oppilaiden tulevaisuuden kannalta.

Suurin osa ihmisistä käyttää toistakymmentä vuotta elämästään opiskeluun, jotta oma ja perheen talous olisi tulevaisuudessa turvattu. Ironista kyllä, vastauksia tavoitteeseen pääsemiseksi haetaan niistä paikoista mistä niitä on vaikein löytää. Tarkemmin sanottuna reittiopas taloudellisesti turvattuun tulevaisuuteen on useimmilla virheellinen tai vähintäänkin vajavainen. Tämä taas johtuu siitä, että koulujärjestelmämme piirtää mieliimme kartan, joka on oleellisesti puutteellinen.

”Opiskele ahkerasti, hanki hyvä työpaikka ja tee paljon töitä.” Tämän suuntaisen lausahduksen on uskoakseni hyvin moni kuullut opettajaltaan ja vanhemmiltaan. Tähän lauseeseen sisältyy jo muinaisista ajoista asti vallalla ollut käsitys menestyksen reseptistä, jota koko koulujärjestelmämmekin oppilaille toitottaa. Virke todellakin sisältää tärkeitä ohjeita, jotka ovat menestyksen perusedellytyksiä, mutta se on puutteellinen. Nykymaailman olosuhteet antavat erinomaisen mahdollisuuden kenellä tahansa toteuttaa monin verroin tehokkaampaa lähestymistapaa turvattuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Tämän lähestymistavan oppisisällön voi kiteyttää myös yhteen virkkeeseen seuraavasti: ”Opiskele ahkerasti, hanki hyvä työpaikka, tee sopivasti töitä, käytä pieni osa ajastasi talouden mekanismien opiskeluun ja hyödynnä talouskasvua aidon taloudellisen riippumattomuuden saavuttaaksesi.”

Vielä nykypäivänäkin arvostamme ihmisiä, jotka tekevät paljon raskasta työtä. Tämä juontaa juurensa koulusta ja kasvatuksesta jo vuosisatojen takaa. Kovaan työntekoon kannustaminen on aivan oikein, kunhan muistetaan mainita myös vapaa-ajan merkitys mm. jaksamisen ja ihmissuhteiden ylläpitämisen kannalta. Nykymaailmassa kaikki ei kuitenkaan ole samalla tavalla kuin ennen. Vanhojen oppien rinnalla on tarjottava nykypäivän koululaisille myös uusia eväitä. Siirtymä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on luonut uusia mahdollisuuksia. Informaation nopea välittyminen on luonut jokaiselle meistä entistä paremmat edellytykset menestyä sillä alueella missä tiedosta on kaikkein eniten hyötyä, tiedon markkinoilla, joita myös osakemarkkinoiksi kutsutaan.

Suurin osa ihmisistä keskittää kaikki voimavaransa tehdäkseen töitä muille eli pomolleen ja työnantajalleen. He ovat rahan orjia, tehden työtä rahasta. Edes hivenen talousteoriaa opiskellut kuitenkin ymmärtää, että on paljon helpompaa ja tuottoisampaa antaa rahan tehdä työtä itselleen. Nykyajan tietoyhteiskunnassa tämä on entistä helpompaa kelle tahansa meistä. Lapsille tulisikin opettaa jo peruskoulussa nykyajan pelisäännöt. Vain työtä tekemällä kukaan ei saavuta todellista taloudellista turvallisuutta. Mitä tapahtuukaan jos huomaat jonain päivänä, ettet enää kykene tekemään työtä joko fyysisistä tai henkisistä syistä johtuen? Taloudellinen vapaus ja aito turvallisuudentunne saavutetaan muilla keinoilla, joiden omaksumiseen eivät riitä koulussa nykyisin jaetut reittioppaat.

Jo nuorena aloitetulla suunnitelmallisella sijoitustoiminnalla, joka keskittyy tuottavimpiin instrumentteihin, voi jokainen saavuttaa ennemmin tai myöhemmin kriittisen pisteen, jossa passiivisen tulon määrä ylittää elämiseen tarvittavat kustannukset. Tähän ei vaadita salatiedettä vaan ainoastaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Juuri tästä syystä perusteet tulisi opettaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi opettelee muitakin elämässä selviämisen työkaluja.

Yritysmaailman termein sanottuna opetus keskittyy vielä nykyäänkin vain henkilökohtaiseen tuloslaskelmaan: ”Kasvata ansiotulojasi työurallasi etenemällä ja vähennä menojasi.” Tuottamattomilla pankkitileillä makuutetuista miljoonista päätellen, kukaan ei ole koskaan opettanut suomalaisille mitä tälle menojen jälkeen jäävälle käteisvarallisuudelle eli henkilökohtaiselle taseelle kannattaisi tehdä. Kun asian sitten jonain kauniina päivänä ottaa esille oman pankkisi sijoitusneuvoja, juokset todennäköisesti nopeasti karkuun, todeten ettet ymmärrä asiasta mitään tai että sinulla ei edes ole varallisuutta. Todellisuudessa jokaisella työssäkäyvällä ja useimmilla opiskelijoillakin on varallisuutta, jonka tehokas hallinta on avain taloudelliseen menestykseen. Henkilökohtaisen taseen eli varallisuuden hallinta on suurin syy mikä erottaa taloudellisesti menestyksekkäät ja ikuisessa velkakierteessä olevat toisistaan. Mitä aikaisemmin tämän ymmärtää, sitä helpompaa taloudellisen vaurauden saavuttaminen on.

Vanhan ajan opit ovat edelleen tärkeitä, mutta noudattamalla vain niitä, ei koskaan pääse hyödyntämään nykyajan mahdollisuuksia. Kuka tahansa voi hyötyä taloudellisesta kasvusta erittäin helposti, mutta ellei tätä opeteta ja sitä kautta ymmärretä jo koulun penkillä, jää tiedon hyväksikäyttäminen vain asialle vihkiytyneille. Eikö koulujärjestelmä olisi syytä vihdoin kehittää sellaiseksi, missä jokainen oppisi hyödyntämään niitä vaurauden lähteitä, joista aikaisemmin saivat nauttia vain todelliset kapitalistit? Yksilötason hyötyjen lisäksi positiiviset vaikutukset ulottuisivat koko yhteiskuntaan. Eläkepommeista johtuvien valtion menojen pysyminen hallinnassa olisi vain yksi esimerkki. Kapitalismi on tärkeä osa nykypäivää. Opettamalla tämän tuleville sukupolville, teemme samalla palveluksen koko yhteiskunnalle. Kansankapitalismi on avain turvalliseen tulevaisuuteen.

 

Käyttäjän Harri Rautiainen kuva

The greatest invention since sliced bread – A Computer

My friend sent me this text and I found it both amusing and nostalgic. I shortened it to include only the computer companies which I had a personal interest and of course DEC, my previous employer:

Toaster
IBM
If IBM made toasters... They would want one big toaster where people bring bread to be submitted for overnight toasting. IBM would claim a worldwide market for five, maybe six toasters.

MicrosoftIf Microsoft made toasters... Every time you bought a loaf of bread, you would have to buy a toaster. You wouldn't have to take the toaster, but you'd still have to pay for it anyway. Toaster'95 would weigh 15000 pounds (hence requiring a reinforced steel countertop), draw enough electricity to power a small city, take up 95% of the space in your kitchen, would claim to be the first toaster that let's you control how light or dark you want your toast to be, and would secretly interrogate your other appliances to find out who made them. Everyone would hate Microsoft toasters, but nonetheless would buy them since most of the good bread only works with their toasters.

Apple

 

If Apple made toasters... It would do everything the Microsoft toaster does, but five years earlier. The toast would make a little smiley face at you when it popped up, or else it would get stuck and there would be a little picture of a bomb burned onto it. If they break, these toasters would require a special set of MacToaster Tools to even open up. Worldwide market share would only be 5%, but all the bread in school lunches would be exclusively toasted on the MacToaster.

DEC

 

Does DEC (Digital Equipment Corporation) still make toasters?... They made good toasters in the '70s, didn't they?

 

If Hewlett-Packard made toasters... They would market the Reverse Polish Toaster, which takes in toast and gives you regular bread.

 

  [adsense:468x60:#5829414491]

Yhä useampi vaihtaa kännykkäoperaattoria...

http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/10/02/yha-useampi-vaihtaa-kannykkaoperaattoria/200921214/66

Jos katsotaan tarjoushintoja niin paketit tuppaavat olemaan samaa tasoa ilmaisten minuuttien suhteen. Näin katsottuna kilpailu ei ole kovaa. Kyseiset edut ovat alle neljän euron luokkaa kk.

Oleellisempaa on mitä pinnan alla tapahtuu ja kuinka paljon.

Operaattoreilla on ns. torjuntaosasto. Kun asiakkaan numero on lähdössä vaihtoon niin torjunta soittaa perään. Tarjotaan huomattavasti kovempaa etua kuin virallisissa tarjouksissa. Olisin enempi huolestunut näistä henk.koht. tarjouksista mikäli ne yleistyvät. Näillä summilla voi olla jo merkitystä pitkällä juoksulla joka nykyisin tarkoittaa neljännesvuotta.

Arvatkaa kuka maksaa...

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus lista viikolle 40; muutokset edellisestä pienet

Taurus osakelista 4009

Löydät listan sähköpostiliitteestä, verkkosivulta www.taurus-capital.net sekä Piksun sivulta www.piksu.fi.

 

Company

Overall
Rank 4009

Overall
Rank 3809

3809=>
4009

Outotec

1

2

1

Digia

2

1

-1

Konecranes

3

4

1

Wärtsilä

4

3

-1

Ixonos

5

5

0

Keskisuomalainen

6

6

0

TeliaSonera

7

7

0

Kone

8

8

0

Basware

9

10

1

Tieto

10

9

-1

Orion B

11

11

0

Nokia

12

15

3

Larox B

13

13

0

Alma Media

14

12

-2

Metso

15

14

-1

Elisa

16

16

0

Exel Composites

17

18

1

Affecto

18

19

1

Ilkka-Yhtymä II

19

17

-2

Martela A

20

20

0

 

Muutokset ovat pieniä, ja johtuvat lähinnä osakekurssien muutoksista. Kaikki toisen neljänneksen osavuosikatsausten tiedot on nyt otettu huomioon.

P/B luvun avulla sijoittaja erottelee pörssin arvo- ja kasvu-yritykset toisistaan. Yleensä arvo-osakkeet ovat kehittyneet kasvu-osakkeita paremmin. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Vuoden 2007 lokakuussa kasvu-osakkeet nousivat kärkeen, ja samaan aikaan alkaneen pörssiromahduksen aikana arvo-osakkeiden hinnat alenivat selvästi enemmän kuin kasvuosakkeiden. Vasta pari kuukautta sitten arvo-osakkeet nousivat jälleen kasvuosakkeiden ohi, joten pysyvä käänne näyttää siltä osin tapahtuneen. Sijoitusstrategiaa, joka surkean markkinakehityksen aikana neuvoo sijoittamaan pörssin huonompaan puoliskoon, ei voida pitää kovin järkevänä.

Burton Malkiel tutki vuonna 2003 arvo- sekä kasvuosakkeiden kehitysta suhteessa amerikkalaisten markkinoiden perusindeksiin S&P 500. Arvo-osakkeet olivat 23 vuoden aikana edellä 11 vuotta, kasvuosakkeet 8 vuotta ja tasoissa nämä osakkeet olivat 4 vuotta, joten arvo-osakkeiden etumatka ei ole suuri. Lisäksi arvo-osakkeet pysyivät häviöllä pitkiä aikajaksoja, esim vuosien 1995-2000 välisenä aikana yhteensä 4,5 vuotta, sekä vuosina 1989-92 noin 2,5 vuotta. Arvosijoittajalla tulee olla teräksiset hermot, ettei lähde muuttamaan sijoitustyyliään, kun markkinat  pitkiä aikoja ovat häntä vastaan.

Bo Lindfors

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Piksun mittaama sijoittajasentimentti kääntyi negatiiviseksi

Joka kuukauden viimeisellä viikolla mitattava suomalaisten sijoittajien odotus seuraavan kuukauden pörssikehityksestä kääntyi negatiiviseksi.

Härkiä oli (pörssikurssien nousuun uskovia) oli 48 % ja karhuja (pörssikurssien laskuun uskovia) oli 52 %, joten lokakuulle odotetaan kurssilaskua.

Viimeisen kuukauden tuotto (OMXCAPPI) oli 2.23 %.

Elokuun lopulla härkiä oli 64 % ja karhuja 36 %, joten elokuussa suomalaisten sijoittajien odotukset syyskuun pörssikehityksestä osoivat oikeaan.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Syyskuu hedge rahastot

Tässä taas alustava tulos suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä. Nämä alustavat tiedot ovat korrekteja vain niillä rahastoilla, joille saadaan päivittäin arvo.

Jotkut hedge rahastot, esim. 3C Edge, Avenir, OK:n hedget,  eQ Active Hedge laskevat arvon harvemmin kuin päivittäin ja se julkistetaan yleensä vasta 2-4 päivää kuunvaihteen jälkeen.Näiltä osin taulukko ei ole ajan tasalla
  
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja rahaston arvo 30.9, muutos syyskuussa ja vuoden alusta. Järjestys taulukossa on syyskuun menetyksen mukainen.
 

 
arvo 30.9.2009
syyskuu %
vuoden alusta %
Nordea Fixed Income Hedge K
7.69
4.40
38.47
UBWave
68.21
4.22
27.59
OP-Absoluuttinen Salkku A
100.51
3.98
21.17
AJ Value Hedge
10.61
3.41
26.31
3C Edge K
145.25
2.98
3.94
Abacus
27.19
2.77
8.35
UBView
85.48
2.68
31.79
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.14
2.65
13.23
FLF Absolute Return Currencies Acc
49.29
2.62
-2.95
Eufex Hedge
100.25
1.69
-7.34
Nordea European Equity Hedge
12.74
1.39
8.05
OKO-Alpha A
100.12
0.46
3.24
Aventum Pension
123.36
0.34
8.96
Danske Invest Omega K
23.95
0.14
4.49
Danske Invest Neutral K
24.84
0.11
3.03
eQ Active Hedge 1 K
10.85
0.07
9.04
OKO-Macro A
17.34
0.06
3.65
ICECAPITAL Alternative Beta B
100.63
-0.06
14.11
OKO-Equity Hedge A
100.31
-0.36
7.05
Eliksir K
1.20
-0.49
5.46
SEB Räntehedge Alpha
11.01
-1.22
8.03

 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulainen - Lars Stormbom!

 

Vantaalainen diplomi-insinööri Lars Stormbom on tammikuusta 2009 kirjoittanut Piksuun.

Lars on valinnut bloginsa otsikoksi “Homo Economicus

Kyseisen termin lanseerasi 1800-luvulla brittiläinen John Stuart Mill, joka oletti ihmisen olevan rationaalisen toimijan, joka pyrkii hyödyllisiin ratkaisuihin.

Mm. Keynes on arvellut, että kansantalous on aivan liian monimutkainen asia, että sitä muut kuin Keynes itse ymmärtäisivät. - Tietysti Keynes puhui kansantaloudesta, yritystalouttahan nyt ymmärtää kuka vain …

Tämän viimeisenkin suhdanneruljanssin aikana varmaan muillakin kuin Keynes-vainaalla on herännyt epäilys maailmantalouden toimijoiden suuresta järjestä.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Sijoitusgurut vs. indeksit

Gurut kyllä sijoittavat omia rahojansa, mutta toisaalta ihan omat rahani voivat hyvin, koska suhtaudun sijoitusgurujen kommentteihin suurella kriittisyydellä.

Nyt on sitten saattunut käydä niin, että joku, joka on syksystä 2007 pitänyt osakkeita halpoina, on saattanut vihdoinkin huutaa bingon ja sitä nyt kylillä huutelee. Ennen uutta bingoiltaa kannattaa kuitenkin muistaa pari asiaa:

(1) Kun vertaatte sijoitusgurujen salkkujen arvoja osakeindekseihin  muistattehan, että on olemassa hintaindeksejä (käytetään lyhennettä PI) ja kokonaistuottoindeksejä (käytetään usein lyhennettä GI). Ero näillä indekseillä on, että ensimmäinen indeksi ei huomioi maksettuja osinkoja, joten tuottoero näiden indeksien välillä kasvaa ajan myötä suureksi.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Alan Greenspan kirjoitti talouden turbulensista 2007

Allan Greenspann

Alan Greenspan kirjoitti "The Age of Turbulence" kirjan vuonna 2007. Hänen teemoja olivat:

- johtajuus

- taloudellinen kasvu

- talouden nousukaudet

- kuplat ja paniikit

- presidentit

- globaalitalouden tulevaisuus

- mitä elämä on opettanut

Greenspanilla oli Amerikan rahataloudessa plajon valtaa. Hän oli näköalapaikalla kauan ja kirjan otsikkokin viittaa siihen, että talouden kuplahakuisuus oli hänellä hyvin tiedossa. Paksua opusta ei kirjoiteta hetkessä. Sisällön viilaukseen on ollut paljon aikaa ja runsaasti hyvää materiaalia.

Maailmantaloudesta katosi puhti viime syksynä. Syöksyimme syvään lamaan. Grenspaninsa lukeneet ehkä tiesivät aikoja ennen tsunamin alkua, mihin olimme menossa. Nyt jälkeen päin voimme pohtia, miksi talouden torjuntaohjuksia ei otettu käyttöön? Oliko sellaisia lainkaan olemassa? Talous saatiin pitkään nousuun, mutta "talouskoneessa" ei ollut laskutelineitä.

Greenspan myönsi oman syyllisyytensä sub-prime lainakupan kehittymiseen. Millainen rooli Bushilla ja Republikaaneilla oli talouden kuplittumiseen ja miten tavalliset amerikkalaiset saattoivat uskoa velkavetoisen arkitodellisuuden jatkumiseen ajasta ikuisuuteen?

Odotamme Suomessa kieli pitkällä uuden nousun alkua, toivomme, että talouden taantuma siirtyy historian hämärään, pois mielestämme ja arjestamme kuin paha uni, joka herätessä ei osoittautunut todeksi.

Nobelisti Paul Krugman kävi Suomessa kertomassa, että vientivetoisen kansantalouden elpymisen aikajänne on pitkä. Tiedämmekö nyt, mihin suuntaan pienen Suomen pitäisi rynnistää?

  • 1990-luvulla oli EU-projekti
  • Mitään suurta ei ole tiedossa?
  • Pelkistyykö tulevaisuusvisio "tuppisahattuun koivulautakasaan"?

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Kolmas pyörä tarvitaan

Elävä elämä on opettanut, että todellinen toimiva kilpailu vaatii enemmän kuin kaksi toimijaa. Kahden kilpailijan kun on aivan liian helppo vain jäädä peesaamaan toista ja lopulta asettua molempia miellyttävälle mukavuustasolle.
Vasta kolmas kilpailija tuo mukaan epävarmuuden ja todellisen taistelun markkinaosuuksista, josta kuluttajat aina hyötyvät palvelujen kehittämisenä ja myös alentuvina kustannuksina, kun kilpailijat eivät voi jäädä laakereilleen lepäämään ja tekemään asioita niin kuin aina ennenkin.
Etenkin matkapuhelinpuolella tämä kolmannen pyörän tulo markkinoille mullisti aikoinaan koko homman kuluttajien hyödyksi. Epäilen vahvasti, että jos kaksi suurta operaattoria hallitsisivat kenttää edelleen duopolina, olisivat matkapuhelinlaskumme edelleen aivan toista luokkaa kuin nyt.

Toisaalta kun kilpailu panee kilpailijat kehittämään toimintaansa ja tuotteitaan ja tuotteiden ja palveluiden suhteellinen hintataso putoaa, syntyy aivan uusia ja entistä laajempia markkinoita, joita ei ilman tätä trimmausta olisi ehkä koskaan syntynyt.
Todellisuudessa myös yritykset itse siis usein hyötyvät kilpailusta aivan yhtä paljon kuin kuluttajat, vaikka kilpailun tulo alalle voidaankin aluksi kokea uhkaavaksi ja ahdistavaksi.

Tätä taustaa vasten pelkään jo tilannetta, jossa S-ryhmä ja K-ryhmä pääsisivät kahdestaan päättämään mitä suomalaiset seuraavana päivänä syövät ja mihin hintaan.
Käytännön duopolin syntymiseen ei vaadita hämäriä lehmänkauppoja savuisissa takahuoneissa, vaan se syntyy aivan huomaamatta jo siitä, että yhden kilpailijan toimintaan on aivan liian helppo sopeutua.
Ilman erityisiä päätöksiä syntyvä molempia osapuolia hyödyttävä kilpailun hellittäminen vain tuppaa syntymään aivan liian helposti itsekseen tilanteessa, jossa osapuolia on vain kaksi. Kolmas toimija synnyttää väistämättä jo aivan uutta dynamiikkaa.

Kuluttajat toki asian loppukädessä päättävät. Jos kolmannet toimijat eivät pysty kehittämään sellaisia kustannustehokkaita konsepteja, jotka vetoavat oikeasti kuluttajien laajaan massaan, on käytännön duopoliin syntyminen edessä päivittäistavarakaupassa.
Tässä asiassa ei auta vaikka sata pakinoitsijaa vetoaisi tuhannessa pakinassa kilpailun puolesta, sillä vain kuluttajan käytännön ostosmarkkojen suunta lopulta ratkaisee mitä hommassa käy.

Aivan samalla tavalla meillä ei olisi super- ja hypermarketteja, jos kuluttajat eivät niissä haluaisi käydä. Jos supermarket-konsepti ei olisi aikoinaan tuonut kuluttajalle uutta selvää lisäarvoa, olisi ensimmäisetkin supermarketit jo aikaa sitten muutettu skeittihalleiksi ja me kaikki kävisimme edelleen kivijalkamyymälöissä.
Nyt alueellisen ja valtakunnallisen päätöksenteon edut esimerkillisellä tavalla yhdistänyt S-ryhmä ja kauppiasvetoisuuden avulla ponnistava K-ryhmä ovat onnistuneet vakuuttamaan kuluttajat.
Niiden kanssa pystyy kuitenkin aivan varmasti kilpailemaan tulevaisuudessakin, mutta se voi vaatia aivan uudenlaisia eväitä ja uudenlaista ajattelua. Meidän kaikkien kuluttajien etu vaatii, että näitä uusia eväitä todella myös löytyy.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Raunioista nousee uusi mailma

Talous on romahtanut. Kun uuttaa rakennetaan tilalle tuloksesta ei tule samanlaista kuin ennen romahdusta. Monet yritykset ovat panneet väkeä pihalle, sekä tuotannosta että sunnittelusta. Kun kapasiteetista alkaa jälleen olla pulaa mikään ei takaa että ihmisiä palkataan takaisin samanlaisella profiililla samanlaiseen työhön kuin ennen. Tuotantokapasiteettiä pystytetään ehkä lähemmäksi markkinoita nyt kun lähdetään puhtaalta pöydältä. Alihankkijoiden käyttöä lisätään.

Myös suunnittelupalvelujen käyttöä lisätään. Nyt on nimittäin oiva tilaisuus harkita uudestaan mitkä yrityksen ydinosaamisalueet ovatkaan. Sitä ylläpidetään ja osaamiseen panostetaan. Muita suunnittelupalveluja ulkoistetaan. Riskit on sitäpaitsi aina mukavaa ulkoistaa toiselle yritykselle. Jos ei vielä oikein uskalla palkata väkeä vakituiseen työsuhteeseen on turvallisempaa ostaa työpanos ulkoa. Myös kuntapuolella on kova paine vähentää väkeä ja ostaa suunnittelua ulkoa.

Homo Economicus ennustaa että savun hälvettyä näemme vielä voimakasta kasvua suunnittelupalveluja myyvissä yrityksissä ja IT-konsulteissa. Näitä pohjoismaisissa pörsseissä riittää: Ixonos, Etteplan, Sweco, ÅF, Know IT, Pöyry, Tieto....

Gentlemen , start your engines investments

 

Vanhustenhoito ja eläke.

Katselin Arkadianteatterin viimeisen jakson. Draaman aiheena oli vanhustenhuolto. Asia kosketti, kun olin sattumalta käynyt vilkaisemassa eläkekertymääni. Ei kaksista katseltavaa. Teatteria katsellessa välähti miten koko homma saataisiin ratkaistua kerralla ja yhteiskunnan kannalta edullisesti sekä ihmisarvoa kunnioittaen.

Kaari Utrio oli aiemmin ehdottanut kuolinpilleriä. Mikä ettei. Kyllähän tässä itsemurhien värittämässä yhteiskunnassa varmaan sellaisellekin olisi tilaus. Toisaalta kuulosti tylsältä, että ensin kitkutetaan pienellä eläkkeellä ja sitten sairauksien todella iskiessä pitäisi tappaa itsensä. Missä se vanhuuden ilo ja energia?

Huomasin, että eläkettä rokottaa eliniän odote. Toisaalta on paskamaista, jos eläkettä jää "käyttämättä". Ensin revit itseäsi työelämässä kuuskytkahdeksaan, että saat mahdollisimman arvokkaan lippuvihon loppuelämääsi varten. Sitten kesken loppuhuipennuksen suurin osa lipuista jää käyttämättä odottamattoman poistumisen takia.

Eläkevakuutusta hankkiessani pankkitoimihenkilö sanoi, että suurimman edun eläkkeestä saa jäämällä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle. Hän kertoi juuri tuon, että useimmilla odote pettää. Kone hyytyy. Kunka monen lukijan tuttavapiirissä on käynyt niin, että eläkeelle päässyt on yllättäen kuukahtanut alle kolmen vuoden eläkkeelle pääsystä? Itselläni on kokemusta turhan monesta. Jopa niin, että harvassa on yli kuutta vuotta työuran jälkeen elävät.

Mitäs jos. Annetaan könttäsumma eläkkeelle lähtevälle. Koko tili puhtaana käteen. Elämä kerralla koreeks. Nyt loppu pihistely. Roskiin kaikki terveysvalistus. Mitä välii. Vähän kuin syöpäsairasta jolla oli kaksi viikkoa elinaikaa ei saanut lääkitä morfiinilla ettei olisi tullut riippuvaiseksi. Tosi on.

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle osa neljä

 

Putte: Angela se piti puolellaan Saksan äänestäjät huolellaan.

Daxi kiitti vaalirallillaan, muka asiat on mallillaan.

Kalle: Älä suotta ole tärkeä, rallirauhaa ei saa särkeä.

Kolmoskvartaali lie loistava, kaikki epäilykset poistava.

 

Putte: Härät hyytyy, usko veikkonen, kohta koettaa status heikkonen.

Veri virtaa Vallikadulla, talous ei pysy ladulla.

Kalle: Onhan meillä oiva hallitus, jonka taiteena on jallitus.

Vanhasmalliin meillä edellään, hurjat voitot kotiin vedellään.

 

Putte: Tyhjästä on paha repiä, vaikka olosi on kepiä.

Karhu vaanii nurkan pielessä, pahat aikeet sillä mielessä.

Kalle: Kohta syyskuu on jo takana, luota kasvuun, sinä pakana.

Turhaan puttiloilla pelailet, turskasaaliit kotiin kelailet.

 

Putte: Kun on puhti viety myllystä, sataa kuni Essin pyllystä.

Karhumarkkina vie härkäset, sulle jää vain unet märkäset.

Kalle: Kautta aikain esi-isien, kapitaalit karttuu lisien.

Pitkä trendi vuosisatainen, jatkuu kyllä, sanoi Katainen.

-SKiller

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Lamasta toipuminen täydessä vauhdissa

Makrotalouskatsaus lokakuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on kovaa vauhtia normalisoitumassa ja palaamassa kasvu-uralle. On vielä liian aikaista ennustaa milloin ja minkälaisena seuraava suhdannekäänne tulee. Ensimmäiset seuraavan suhdannekäänteen hennot ennusmerkit näkyvät muuten kirkkaalla taivaalla, mutta kaikenkaikkiaan nyt on hyvin aikaa seurata miten suhdannenousu kehittyy. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit ennakoivat laman päättymistä loppuvuoden aikana.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella ja USA:ssa entistä pirteämpää. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennakoivat vuoden päästä alkavia maltillisia keskuspankkikoron kiristyksiä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suosittelee keskuspankkeja hillitsemään koronnostoilla mahdollisesti alkavaa investointikohteiden (osakkeet, kiinteistöt) hintainflaatiota. Tämä on merkittävä muutos. Tähän saakka keskuspankit ovat seuranneet yksinomaan kuluttajahintainflaatiota ja sovittaneet koron niin, että kuluttajien kokema inflaatio on pysynyt kurissa. Nykyisen kriisin aiheutti IMF:n mukaan asuntojen hintainflaatioon ja kohtuuttomaan velanottoon johtanut alhainen korkotaso. Tätä virhettä ei enää haluta toistaa ja keskuspankkeja kehoitetaan jatkossa tulkitsemaan inflaation käsitettä laajemmin. IMF :n ohjeet edeltävät muutamien kuukausien tai puolen vuoden viiveellä todellisia päätöksiä. Jatkossa sijoittajan kannattaa seurata entistä tarkemmin mitä korkomarkkinoilla tapahtuu.

IMF:n kielenkäyttö sisältää myös viestin valtionvaraiinministereille siitä, että tässä vaiheessa elvytystoimien purkaminen tulee olla jo poliittisessa päätösprosessissa.  Valtiontalouden suorittamat elvytystoimet ovat olleet erittäin tärkeitä ja monissa maissa ne ovat merkittävästi lievittäneet lamaa ja luoneet kasvuedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen, mutta valtion bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei ole pitkäaikaishoitoon tarkoitettu lääke. Ylenpalttiset tukitoimet on purettava.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden nousu ajoittuu usein aikaan jolloin:

  • korot ovat matalat ja raaka-aineita saa kohtuulliseen hintaan
  • kuluttajien ja ostopääliköiden luottamus tulevaisuuteen on kasvussa
  • yritysten voitot ja liikevaihto kasvavat
  • yhteiskunnan säännöstöä kehitetään yksittäisen ihmisen ja yrityksen kannalta yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi, läpinäkyvämmäksi ja ennustettavammaksi

Monet tekijät ovat nyt suosiollisia. Seuraava merkittävä muutos kokonaistilanteeseen tulee mitä ilmeisimmin korkomarkkinoiden taholta kun korot alkavat hivuttautua ylöspäin. Yleensä korot nousevat jonkin aikaa ennen kuin kuluttajien ja ostopääliköiden tulevaisuudenusko lakkaa paranemasta jolloin pörssikurssitkin kääntyvät. Näin ei tietenkään tarvitse aina käydä. Tulemme kuitenkin Piksun palstoilla seuraamaan tilannetta tarkoin ja jos historiasta voidaan jotain oppia niin Piksun lukijat saavat, kuten aiemminkin, ensimmäisenä tietää käänteestä. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Onko vain suuri kaunista metsäteollisuudessa?

Joskus tuntuu siltä, että USA:n taloushistoria on tutumpaa kuin kotimainen versio. Monet lienevät kuulleet esim. USA:n rautatieyhtiöitten valtataisteluista ja J. D. Rockefeller Sr:n toimista kilpailijoita kohtaan, joita ensin ajettiin ahtaalle, sitten ostettiin kilpailija ja lopuksi suljettiin tehdas.

On kuitenkin niin, että Suomessa kemiallinen metsäteollisuus on vallannut puun hankintakanavat lihaa säästämättä ja keinoja kaihtamatta. Paljon ajoittuu 1920 - 1930-luvuille, jolloin lapualaisuuden aikoihin monenlaista tapahtui niin politiikassa kuin taloudessakin, joitten raja oli se kuuluisa veteen piirretty viiva.

Mikäli yksityiset piensahat eivät olleet kemialliselle metsäteollisuudelle mieliksi, niiltä ei ostettu kuitupuuta, mutta energianjakelua voitiin hankaloittaa. Sellutehtaat saattoivat nimittäin sopia keskenään sähkönjakelusta. Uitto oli tärkeä kuljetusmuoto ja uittoyhdistys määräsi, kenen puita uitettiin. Oikein problemaattinen saha sattui vahingossa palamaan.

Kun puutrokarit pääsivät puukuljetusten valtiaiksi samalla tavalla ja samoihin aikoihin kuin pirtutrokarit omalla “palvelusektorillaan”, jotain siitä seurasi. Tällaisten asenteitten edessä pienimuotoinen innovatiivisuus ja yksityisyritteliäisyys ei ole ollut metsäteollisuuden suosiossa. Ratkaisevaa on ollut, kenellä on kylän suurin kypärä ja maailman levein ja nopein paperikone.

On selvää, että kemiallisen metsäteollisuuden harjoittaminen edellyttää yrityksiltä kokoa. Kuitenkin raaka-ainehankinnan sekä puun lajittelun keskittämisen takia metsäteollisuus on Suomessa keskittynyt tarpeettomastikin. Tarpeettomasti siinä mielessä, että suuryrityksillä on ollut mielenkiintoa tuottaa vain suppeaa valikoimaa standardituotteita, joitten jatkojalostaminen on ollut vähäistä.

Suomalaisia metsäteollisuuden suuryrityksiä ei ole kiinnostanut paperin ja kartongin jatkojalostaminen eikä puusepänteollisuus. Suomesta viedään ulkomaille bulkkituotteita kuten paperirullia ja kakkosnelosta niin, että jatkojalostus tapahtuu ulkomailla.

Ikävästi epäilen, että järjestelyllä on pyritty varmistamaan vain sitä, että ulkomainen jatkojalostaja ostaisi suomalaista bulkkituotetta. Kotimaassa tapahtuvan jatkojalostuksen lisääminen merkitsisi kilpailua ulkomaisten jatkojalostajien kanssa, mikä ei suomalaisille suurille metsäyrityksille ole sopinut.

Kaikkein ikävintä on se, että tämäkin ongelma on huomattu jo aikoja sitten tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan esim. Itävallan ja Englannin vähäiset metsävarat työllistävät Suomen metsävaroja paremmin.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

ETF-rahastoihin löytyy kiinnostusta

Piksussa tehtiin kysely ETF-rahastoista. Vaihtoehdot ja tulokset olivat seuraavat:

1. Olen sijoittanut (44 %)

2. Olen kiinnostunut sijoittamaan (31 %)

3. En aio sijoittaa (10 %)

4. Mitäs ne on? (15 %)

Vastauksista voidaan päätellä, että suuri moni on niihin jo sijoittanut, mutta myös potentiaalisia ETF-sijoittajia löytyy kuin myös niistä tietämättömiä. Niiden vastaajien osuus, jotka eivät aio sijoittaa ETF-rahastoihin, on mielestäni yllättävän pieni, koska moni osakesijoittaja saattaa pitää ETF-sijoittamista tylsänä.

Käyttäjän sergio kuva

Viiden vuoden positiiviset tuotot

Katselin Arvopaperi-lehden uusinta numeroa. Siellä on sivuilla 59-60 taulukko, jossa listataan osnkoennusteet ja lisäksi yhtiöiden tuotot (kurssimuutos+osinko) vuoden, 3 vuoden ja 5 vuoden ajalta.

Katsoin, mitkä yhtiöt näyttävät pelkkiä plus-lukuja kaikissa tapauksissa. Siitä syntyi aika mielenkiintoinen lista, jota voi verrata mm omaan listaani.

Aspo

F-Secure

Interavanti

Julius Tallberg-kiinteistöt

Kone

Konecranes

Lassila & Tikanoja

Olvi

Oriola KD (tietoja vain 1 ja 3 vuodelta)

Panostaja

QPR Software

Raisio

Ruukki Group

Sampo

SRV (tietoja vain 1 vuodelta)

Talvivaara (tietoja vain 1 vuodelta)

Ålandsbanken

 

 

Mihin tuet menevät teollisuudessa?

Kun laivateollisuus huutaa valtiota apuun niin kuka on avun saaja? Alihankintaketju jossa ei suomalaista duunaria näy? Dokumentissa perään kuulutettiin suomalaista duunaria kunhan ehdoista sovitaan. Siis samoilla ehdoilla kuin ulkomainen alihankkija suhteessa tekijöihinsä?

Voisi kuvitella, että poliittisesti yrityksiä tuetaan koska ne ovat täällä ja niihin toivotaan kotimaista työvoimaa. Ainakin tällainen kuva itselleni on syntynyt työministerin huolestuessa työttömyysluvuista.

Toki yritys voi olla kotimainen. Toimistusjohtaja esikuntineen ovat suomalaisia, mutta rivitekijät muualta. Kannattaako? Riittävätkö pelkät yrityksen maksamat verot, kun kotimaisten työntekijöiden palkoista niitä verotuloja ei ole?

Missähän ovat ne kasvavan työttömyyden maassa tulevat työpaikat. Ovatko kansalaisemme nirsoja, kun kaikki työ ei kelpaa? Vai onko syy jossain muualla?

Koskahan siivous- ja kuljetusala huutavat valtiota apuun...

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Huijarit palkitaan

 

Suomalainen vientiteollisuus on nyt pahassa jamassa, kun Ruotsin kruunu on käytännössä devalvoitunut selvästi suhteessa euroon ja ruotsalaiset pystyvät nyt myymään tuotteitaan maailmanmarkkinoille tuon devalvoitumisen verran edullisemmin kuin suomalaiset.

Suomalaiset teollisuusjohtajat ovat muistaneet moneen otteeseen päivitellä kuinka epäreilu tällainen kilpailuetu on, tosin autuaasti samalla unohtaen, että merkittävä osa Suomen 90-luvun noususta oli seurausta Suomen 90-luvun avun devalvaatiosta, jossa markan arvoa tiputettiin kerralla oikein reilusti.

 

Pitkälti juuri tämän kilpailuedun varaan rakentui suomalaiset metallin ja alihankintateollisuuden hurja nousu, kun kansainväliset jättiläisyritykset siirsivät hankintojaan halvimpaan maahan eli Suomeen.

Toki nousua ei toki olisi ollut ilman suomalaista insinööriosaamista, markkinointitaitoa ja luotettavuutta. Yhtä osaavia ja luotettavia toimittajia olisi kuitenkin todennäköisesti löytynyt muistakin maista, mutta väitän että nimenomaan valuuttakurssietu käänsi päävirran Suomen hyväksi.
Nyt meillä ei siis oikeasti pitäisi olla kanttia valittaa lainkaan siitä, että Ruotsi on päässyt keplottelemaan itsensä samanlaiseen asemaan.

Olen henkilökohtaisesti ollut aina sitä mieltä, että valuuttakursseilla pelaaminen on pohjimmaltaan yksinkertaisesti huijaamista. Devalvaation pohjalla on toki aina jokin talouselämän toimintahäiriö, jota sillä lääkitään, mutta kyse on enemmänkin dopingista, ei todellisesta sairauden lääkitsemisestä.
Aivan kuten dopingissakin jää aina kysymys siitä mitä tapahtuu kun dopingin vaikutus lakkaa; mitä tapahtuu urheilijalle tai yritykselle, jonka ura on rakennettu dopingin varaan, kun dopingin vaikutus lakkaa?

Euroalueeseen liittyminen toi maamme teollisuudelle valtaisan edun, kun markan ja euron kurssi lyötiin kiinni valmiiksi rajusti doupattuun kurssiin. Nyt tuo etu on jo pääosin kadotettu ja meidän pitäisi jo menestyä viennissä tekemällä joitain asioita luovemmin, tehokkaammin tai luotettavammin kuin muut.
Kuten urheilusta hyvin tiedämme dopingin avulla menestyminen on paljon helpompaa kuin tehdä samat asiat kovalla työllä, mutta ainakin monet vielä positiivista testiä antamattomat urheilijat väittävät, että se on mahdollista.

Valuuttakurssihuijaus varmasti päättyy vasta kun koko maailma käyttää samaa valuuttaa. Euroalueen synnyttäminen oli loistava pääavaus tähän suuntaan. Ongelma vain oli, että eräät Ruotsin kaltaiset maat pystyivät sittenkin jäämään sen ulkopuolelle ja jatkamaan valuuttadopingin käyttöä rauhassa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hilja virtaa Don ja Suomi irtautuu lamasta rauhallisesti

LovisaHitaasti, mutta varmasti irtaudumme V- tai W-muotoisesta lamasta. 

Asiantuntijoiden mielestä lamasta irtaudutaan pienellä vaihteella ja renkaita sutimalla.

Nokian renkaat ovat olleet tapetilla. Venäjän laadussa ei ole moitittavaa, joten kuluttajat voivat rauhassa ostaa nokialaisia laaturenkaita rajan takaa.

Realistisen luovuuden objektiiviset lainalaisuudet eivät ole meillä korkeassa kurssi, paitsi puoluerahoituksessa, joka lienee Suomi-Finlandé -valtion ainut maininnan arvoinen ongelma. Uusia vaaleja ei tule, koska puolueillamme ei ole varaa edes alkeelliseen demokratiaan.

"Suomi elää metsässä", mutta ei kuitenkaan tiedä, miten sieltä päästään ulos. Elämme menneisyyden loukussa, jonka arkeen kuuluu Salon kaupungin valuminen rakennemuutoskunnaksi. Nokian "home base" on vaikeuksissa.Teknolgiateollisuus joutuu miettimään uusia vientituotteita ja -kohteita.

Suomen tietoyhteiskuntamenneisyydestä ei seuraavassa nousussa ole suurta apua. Pisa-tutkmuksen tuloksia voimme lueskella rintaa röyhistellen kiikkustuolissa. Uusimmat SHOK-avaukset ovat yhä pelkkää Powerpointia ja EK:n vanhat matomäetkin tulevat eläkemestoistaa julkisuuteen kertomaan, että Suomi on liemessä ja uudet vaalit eivät johda mihinkään.

Johtajuutta, uusia ideoita, innovatiivisuutta kaivataan, mutta löytyykö sitä Vanhasesta? Sitä meidän ei tarvitse pohtia, koska tarjolla olevan kokoluokan vaikeudet lankeavat kansaliasten ratkaistaviksi. Mutta pitäisikö ensin päästä eroon johtajistamme?

Mitä nopeammin, sitä parempi! Keinoista ei kannata kantaa huolta. Olennaista on, että valta palautetaan kansalle.

Onko meillä malttia irtautua 'menneisyyden valtioista' ja lähettää nykyiset henkiseen joukkohautaan? Muistomerkkejä niille ei tietenkään tarvita.

Ihmiskunnalle kerrotaan, miten meillä ja Ruandassa valtaa pitivät korruptoituneet ja itsekeskeiset idiootit. Onneksi meillä oikeudekäynnit keskittyvät konkurssipesän valvontaan.

Suomi nousee lamasta ilman valtiovaltaa!

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Rautaruukki, Nordea, Finnlines.

Laskussa Uponor, Ixonos

http://www.piksu.net/node/101

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet hyötyneet pörssiheilahteluista

Finanssialan Keskusliitto ja siihen hiljattain sulautunut Sijoitusrahastoyhdistys keräävät hyvää tietoa suomalaisten sijoituskäyttäytymisestä ja rahastosijoittamisesta (Sijoitusrahastot/tilastot).

Suomalaiset ovat vastikään ilmestyneen mielenkiintoisen katsauksen mukaan varsin valveutunutta ja taitavaa sijoittajakansaa. Alla olevasta Finanssialan keskusliiton tuottamasta kuvasta voimme havaita, että suomalaisten nettomerkinnät osakerahastoihin ovat ajoittuneet taitavasti ja kotitaloudet ovat itse asiassa hyötyneet kurssiheilahteluista.

Kotitaloudet ovat realisoineet rahastosäästöjään vuosien 2007 ja 2008 aikana ja toisaalta lisänneet osakepainoa heti nousun käynnistyttyä. Toiminta on ollut kaukaa viisasta ja mallikelpoisen taitavaa. Jonkun on luonnollisesti täytynyt toimia päin vastoin ja ostaa osakkeita vuosien 2007 ja 2008 aikana. Muuta selitystä asialle ei taida olla kuin että instituutioiden ja ulkomaalaisten sijoittajien on täytynyt toimia toisin.

On olemassa myytti siitä, että instituutiosijoittajat ovat taitavampia kuin tavalliset rahastosäästäjät ja että instituutiot hyötyvät sisäpiiri-informaatiosta, jota tavallisilla säästäjillä ei ole hallussaan tai jota on vaikea hankkia. Tilastojen valossa tämä näyttäisi olevan pelkkä myytti ja näyttäisi siltä että rahastosijoittajalla on ollut käytössään aivan riittävä informaatio ja media on kiitettävällä tavalla osannut informoida jopa aivan tavallisia rahastosijoittajia. 

Tulemme piksussa luonnollisesti seuraamaan tarkoin kuluttajien sentimenttiä ja kiinnitämme varmasti huomiota jos kuluttajien toiminta ja edesottamukset enteilevät pörssikäännettä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Rikoo on riskillä ruma

Homo Economicus mainitsi aikaisemmassa öljyyhtiöitä koskevassa blogimerkinnässä norjalaisen DNO international:in sijoituskohteena riskiä sietävälle sijoittajalle.

No riskiä näköjään riittää. Kurdien itsehallinto (KRG) on sulkenut DNO:n ulos määräajaksi Tawke-kentän toiminnoista koska itsehallinto KRG on ilman mitään syytä joutunut huonoon valoon. KRG on osallistunut DNO:n antiin jolla rahoitettiin mm. kyseisen öljykentän kehitystä. DNO taas on vetämässä Oslon pörssin oikeuteen liian avoimesta tiedotuksesta josta johtui KRG:n tuohtuminen ja DNO:lle merkittävää haittaa. Ellei sopuun päästä ja KRG:n maine palauteta saattaa DNO joutua poistumaan Kurdistanista jopa ilman korvauksia. Tämä tarkoittaisi käytännössä yhtiön kaatumista koska Tawke -operaatiot ovat leijonanosa DNO:n toiminnasta. Taustalla on norjalaislehtien arvoit että taustalla on jopakin hämärää, mahdollisesti lahjuksia.

 

Moraali sijoittajalle: Kehittyvillä markkinoilla toimivien yhtiöiden riskeijä ei arvioi Erkkikään.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Aasiassa hyvät talousnäkymät

Aasian kehityspankki (ADB, Asian Development Bank) julkistamassa puolivuosittaisessa talouskatsauksessa uskotaan Aasian olevan vastustuskykyisempi talouskriisille kuin mitä on oletettu. Järjestö on nostanut kehittyvän Aasian kasvuksi 3,9 % vuonna 2009 kun maaliskuinen luku oli vielä 3,4 %.

Syyksi myönteisen kehitykseen sanoo järjestön pääekonomisti Jong-Wha Lee olevan valtiovallan toimet, terveen pankkijärjestelmän ja viennistä riippumattoman kasvun.

 

Kiina on toki Aasian kasvun tähti, tässä joitain sitä kuvaavia lukuja:

Kiinan pankkien lainaus lähes kaksinkertaistu $1.08 trillion (7.37 trillion yuan) vuoden alkupuoliskolla.

Kiinteät investoinnit kasvoivat 33.5% vuoden alkupuoliskolla ollen $1.34 trillion (9.132 trillion yuan).

Kiinan vähittäismyynti kasvosi 15 % ollen $859.6 billion (5.87 trillion yuan).

 

Aasian kehityspankin pääekonomisti Jong-Wha Lee kertookin, että Aasian osuus maailmantalouden kasvusta tulee olemaan 75 %.

 

Oheisessa kuvassa on raportista neljän suuren talousalueen (kehittyvän Aasian, Eurooppa, USA ja Japani) kasvuluvut 2007-2010.

 

 GDB Growth, Asia, Europe, USA; Japan, ref Asian Development Outlook 2009 Update

 

 

Uutisten pohjana ollut raportti on

Asian Development Outlook 2009 Update: Broadening Openness for a Resilient Asia, Publication Date: September 2009.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Lassila & Tikanoja - vakaata tuottoa omistajille

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät olivat kuulemassa toimitusjohtaja Jari Sarjon esitystä Lassila & Tikanojan toiminnasta 22.9.2009.  Sarjo veti tapansa mukaan tehokkaan ja asiapitoisen esityksen ja vastasi kysymyksiin esimerkillisesti.

L & T:llä on pitkä historia, yritys on perustettu vuonna 1905. Yrityksen tie on kulkenut monialayrityksen kautta palveluteollisuuteen keskittyväksi yritykseksi. Muutoskatalyyttinä oli 1960-luvulla tehty Säkkivälineen osto, jonka varaan on rakennettu ympäristöpalveluihin, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin sekä uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvä yritys. Yrityksen sielu on “tarkan markan toiminta läpi koko organisaation”. Yritystä johdetaan numeroiden kautta.

L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde, painopiste pitkässä sijoitushorisontissa. Samalla halutaan olla haastava ja turvallinen työpaikka vajaalle 10.000 ihmiselle. L&T on luotettava yhteistyökumppani alihankkijoilleen ja hyvä yrityskansalainen.

Yritys hakee mieluummin pitkäaikaisia omistajia kuin hetkellisiä sijoittajia. Omistusrakenteen mukaan tässä on onnistuttu hyvin: institutionaaliset omistajat ja säätiöt hallitsevat suurimpien omistajien listaa. Yrityksellä on reilut 7.000 omistajaa.

Yritys saavuttaa tavoitteensa tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen, jakamalla valtaa ja vastuuta organisaatiossa sekä huolehtimalla jatkuvasti yrityksen kannattavuudesta. Yritys on saavuttanut huomattavia säästöjä ja lisätehokkuutta esimerkiksi tyky-toiminnalla. “Haluamme että henkilökuntamme pääsee terveenä vanhuuseläkkeelle”.

Sarjo ei ollut tyytyväinen vuoden 2008 tuloksiin. Lukuja paransi Ekokemin osakkeista saatu myyntivoitto. Tänä vuonna on – haastavasta taloustilanteesta huolimatta – saatu parannettua juoksua jonkin verran, mutta hyviin tuloksiin on vielä matkaa.

Sijoittaja on voinut olla tyytyväinen L&T:n osingonjakopolitiikkaan: vuodelta 2008 jaettiin taas 0,55 euron osinko.“Se raha mitä ei tarvita yrityksessä, jaetaan omistajille” kiteyttää halituksen puheenjohta Maijala. Osingonjakosuhde on ollut välillä 53 - 67 %:a tuloksesta.

Yrityksellä on vahva asema kasvavilla markkinoilla. Tarkoituksena on vahvistaa edelleen asemaa Suomessa, investoida kierrätyslaitoksiin, panostaa tuotekehitykseen ja pitää jatkuvasti yllä kilpailukykyä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla.

Toiminta jakautuu:

Ympäristöpalveluihin (49% lv:stä / jätehuolto, kierrätyspalvelut, ongelmajätepalvelut, materiaalihyötykäyttö-ratkaisut ja jätevesipalvelut). Suomessa kierrätetään nyt noin 45 %:a jätteistä, EU:n tavoite on 80 %:a. Mitä tehokkaampaa jätteiden jalostus uusioraaka-aineiksi on, sitä vähemmillä kaatopaikoilla selvitään.  Teolliset palvelut tullaan siirtämään ympäristöpalveluihin jatkossa, organisaatiossa saadaan lisää säästöjä eliminoimalla päällekkäisyydet.

L&T:llä on erittäin modernit jalostus- ja kierrätyslaitokset ja kierrättämisen osaaminen. Trendinä on siirtyminen sekajätteiden kuljettamisesta lajitteluun ja materiaalien uusiokäyttöön. Kasvupotentiaalia tulee jatkossa kiristyvän lainsäädännön ja valveutunemman kunnallisen päätöksenteon kautta. Jätteiden tuottaja maksaa noin 90 %:a kierrätyskustannuksista, uusioraaka-aineista saadaan noin 10 %:a. Yrityksen markkinaosuus on Suomessa  30 %:a ja Latviassa (joka on menestynyt talouskriisissäkin hyvin) jo 50 %:a. Moskovassa palvellaan kannattavasti noin 400.000 asukasta ja lisäpanostuksia tehdään hitaasti mutta varmasti. Yritys on ainoa ulkomainen toimija Venäjällä ja tavoitteena on olla sielläkin markkinaykkönen. Tämän vuoden H1:llä tehty liikevoittoa 15,7 Me.

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin (37 % lv:stä / asuintalojen ja teollisuusrakennusten huolto ja siivoaminen sekä toimitilapalvelujen tarjoaminen). Asiakkaina asuinkiinteistöt, yritykset, institutiot ja julkinen sektori. Menestys tulee toimintojen työtarpeen mukaisen mitoittamisen, innovatiivisen tuotekehityksen ja tehokkaan toiminnanohjauksen kautta. Trendinä on siirtyminen erillispalveluista kokonaispalveluun ja itsetekemisestä ulkoistamiseen. Yritys on toiseksi suurin Suomessa, alalla toimii edelleen noin 500 pientä yritystä. Moskovassa tämän sektorin menestys on ollut vaatimatonta, Ruotsissakin toimintaa opeteltiin 3 vuotta – nyt ollaan kuivilla. Pieniä yritysostoja tehdään jatkossakin, kunhan hinta on oikea. Kiinteistöpalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 7,7 M3 (2,8 Me / H12008)

Teollisuuspalveluihin (14 %lv:stä). Hoidetaan raskaan perusteollisuuden puhtaanapitoa, ongelmajätteitä, viemärihuoltoa ja koneiden ja laitteiden puhdistusta. Asiakkaina teollisuus, laivat, telakat, jalostamot, rakennustyömaat, kiinteistöt ja laitokset. L&T on Suomen monipuolisin teollisuuspalveluyritys. Trendinä on ostokultuurin muutos: teollisuus keskittyy ydinosaamiseensa, ulkoistaa muun toiminnan. Teollisuuspalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 2,0 Me (0,2 Me / H12008).

Yrityksen markkinat ovat vähäsykliset ja kasvavat bkt:ta nopeammin. Lainsäädännöllä ja kunnallisella päätöksenteolla on suuri vaikutus markkinoiden kasvuun ja muutoksiin. Palvelujen ulkoistaminen on voimakasta. Asiakkaat hakevat kattavia palvelukokonaisuuksia tuottavia kumppaneita. Alalla toimivien yritysten määrä laskee.

Yrityksellä on ollut kaksi haastavaa projektia meneillään. Metsäliitolta ostettu Biowatti on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kahta kautta: raaka-aineen saanti on ollut vaikeaa kun hakkuumäärät ovat pudonneet ja samalla teollisuuden energian tarve on pudonnyt. L&T on ratkaissut raaka-aineongelman siirtymällä yhä enemmän omaan hankintaan: yritys ostaa – varsinkin kaupunkilaisilta metsänomistajilta – metsänhoitourakoita, joilla hoidetaan metsäpalstat kuntoon ja saadaan samalla Biowatille raaka-ainetta. Osa sellupuustakin menee nykyään energiapuuksi. Biowatin asiakkaat ovat samoja kuin kierrätyspolttoainetta ostavat asiakkaat. Lyhyellä tähtäimellä Biowatin menestykseen vaikuttaa myös se kuinka kova talvi saadaan. Lämpimänä talvena ei pystytä keräämään raaka-ainetta tehokkaasti. Biowatin aluperäisena tavoitteena oli 7-8 %:n tulos poistojen jälkeen, tähän ei olla päästy.

Haminaan perustettu Recoil erikoistuu jäteöljyn jalostamiseen uuden voiteluöljyn raaka-aineeksi. L&T:llä on 50 %:n osuus hankkeesta. Laitokseen on panostettu nyt 50 miljoonaa euroa ja se on aikataulussa yli vuoden myöhässä. Öljyn hinnan suojaamiseksi käytetyt johdannaiset rassasivat tulosta aikaisemmin mutta 2008 päästiin – onnella – reilusti  plussalle näiden purkamisessa. Recoil saa jatkossa raaka-aineestaan noin puolet Suomesta, loput lähimarkkinoilta. Lopputuote on varsin kallis: tonnihinta on vaihdellut 700 euron ja 1000 euron välillä. Laitos toimii nyt noin puolella teholla eikä Sarjo halunnut kommentoida laitoksen vaikutusta viimeiselle riville ennen kuin laitos toimii täysillä.  Valoa kuitenkin tuntuu näkyvän – vihdoinkin - tässäkin hankkeessa.

Yritys on kerännyt ylimääräistä likviditeettiä talouskriisin ajaksi ja omavaraisuus on säilynyt hyvänä (41,6 %). Rahaa löytyy likviidinä yli 20 miljoonaa. Pitkäaikaisia lainoja on 121,3 miljoonaa, joista 1/3 eläkelaitoksilta ja loput pohjoismaisilta pankeilta. Goodwill-arvoja testataan neljä kertaa vuodessa eikä alaskirjaustarpeita ole nyt näköpiirissä.

Yritys on nyt tehnyt suurimmat investointinsa ja pystyy keskittymään entistä paremmin kassavirran tuottamiseen. Yritysostoja ei suljeta pois, mutta suurempia sellaisia ei ole juuri nyt näköpiirissä.

Konsultilla on Lassila & Tikanojan osakkeita salkussa ja sijoitukseen on voinut olla tyytyväinen. Vähäsyklisellä alalla toimiva, omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa noudattava markkinajohtaja ei ole huono valinta. Yrityksen osakekurssi on noussut tänä vuonna pohjien alle 10 eurosta 16,68 euroon. Osake ei ole halpa, mutta historiallisiin tasoihin nähden vielä kohtuullisen edullinen. Osakkeen vähäinen likviditeetti antaa mahdollisuuden pistää käsi alle kun (ulkomaiset) sijoittajat myyvät suurempia eriä. Hinta tippuu herkästi jos myyntimäärä ylittää tavanomaisen.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sitra mukaan sosiaaliseen mediaan

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka on perustettu vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Sitra itsekin alkaa siis olla jo miehen iässä.

Syksyllä 2007 Helsingin sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. (Lähde: Wikipedia)

Oma käsitykseni Sitrasta on ollut se, että kyseessä on ollut suljetusta yhteisöstä, joka on tuottanut julkilausumiksi melkoisia itsestäänselvyyksiä tyyliin ”Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta”. Parhaiten kilpailukykyä lienee Sitran ensimmäisen 40 vuoden aikana vaalittu keittämällä sellua ja valittamalla palkkojen ja puun kalleutta.

Nyt ilmeisesti vanhalla viululla pyritään soittamaan uusia ja reippaita säveliä. Sitra kokeilee sosiaalista mediaa, kun Sitran Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman yhteyteen on avattu omat verkkosivut ja blogi täällä.

Elinvoimasta ja projektin etenemisestä bloggavat puheenjohtaja Sari Baldauf, yliasiamies Mikko Kosonen, projektinjohtaja Kari Tolvanen, Senior Advisor Aarne Nurmio sekä Sitran ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell. Blogissa kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun Suomen elinvoiman lähteistä.

Sosiaalisen median konkarina Piksu toivottaa uuden tulokkaan tervetulleeksi!

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit