Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Tuoreimman päivityksen (pe 15.1.2010) jäljiltä Timon lista muuttui ensinäkemältä taas paljon, mutta totuus on yksinkertaisempi. Vuoden ensimmäisen päivityksen (pe 8.1.2010) jälkeen sain kyselyjä, miksi lista muuttui niin radikaalisti ja syy oli laskentamenetelmäni input-datan käyttötapa, joka johti epäjatkuvuuskohtaan aina vuoden vaihteessa. Olin tästä täysin tietoinen ja ajattelin, että haitta ei ole merkittävä, mutta näiden kysymyksien ja kommenttien perusteella aloin harkita parannusta laskentaan se. epäjatkuvuuskohtaa ei enää tule.

Toteutin tämän muutoksen viime viikolla, joten viimeisin lista muistuttaa paljon viime vuoden viimeistä julkaistua listaa (31.12.2009). Tämän vuoden 1. lista (8.1.2010) tuli julkaistua vielä viilaamattomalla laskennalla, joten siihen ehti mukaan ne vuodenvaihdemuutokset. Tehty, mikä tehty eli en ala jälkeenpäin sorkkimaan historiassa julkaisemiani listoja, vaan katse on eteenpäin ja jatkossa ei menetelmästä johtuvia vuodenvaihdeanomalioita pitäisi enää näkyä. Lohtuhan on tässä vaiheessa laiha, koska seuraavaan vuodenvaihteeseen on vielä pitkä aika, mutta onpahan nyt jo korjaus sisäänleivottuna.

Esim. Wärtsilän nousupotentiaalin muuttuminen 92% -> 0% -> 53% johtuu kuvatusta epäjatkuvuuskohdasta. Nyt korjatulla logiikalla keskimmäisessä listassa (8.1.2010) nousupotentiaali olisi ollut n. 70% ja on siis selkeästi loogisessa laskevassa trendissä.

Mallisalkku nytkähti nyt tämänkin vuoden alusta katsottuna plussalle OMXH25-indeksiin verrattuna, minkä trendin luonnollisesti soisin jatkuvan.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vuoden 2009 trendit patenttien perusteella

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Patenttivirastojen hakemustietokannat puolestaan tarjoavat tuoretta, ajankohtaista tietoa meneillään olevista teknologiatrendeistä ja myös yritysten tilasta. Kun patentit ovat eräs välituote tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, ne kertovat myös kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tulevan tekniikan kehittämiseen.
 
Kuitenkin patenttitilastojen käyttäminen vaatii oman asiantuntemuksensa: Esimerkiksi vuosittain myönnettyjen patenttien lukumäärä kertoo useimmiten enemmän patenttiviraston sisäisen toiminnan tehokkuudesta kuin muutoksista hakijayritysten toiminnassa. Jätetyt patenttihakemukset puolestaan on nopea, selkeä indikaattori yritysten mielenkiinnosta eri teknologoihin ja ylipäätään tuotekehitykseen.
 
Pohjoismaissa julkistetaan jo patentin jättämisvaiheessa sitä koskevat otsikkotiedot ja tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata alan aktiviteettia.
 
Suomalaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämät patenttihakemukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 saakka. Siitä alkaneelle hakemusmäärän pienenemiselle on kaksi syytä. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä siihen mennessä suurin patentinhakija Nokia rajoitti T&K panostustaan. Myös muiden IT-sektorin yritysten patentointi supistui. Toisena syynä on ollut patenttihakemusten jättäminen ensimmäisenä Euroopan patenttivirastoon tai USA:han, jolloin kotimaahan jätettyjen hakemusten määrä on pienentynyt
 
Erittäin mielenkiintoinen on hakemusmäärän kääntyminen pienoiseen nousuun viime vuonna.
Kotimaiset hakijat jättivät Suomeen vuonna 2009 yhteensä 1805 hakemusta kun vuotta aikaisemmin määrä oli 1799.
 
Kotimaisten hakijoiden patenttihakemukset vuosina 1980-2009
 
Samaa käännettä ei ole näkyvissä Ruotsissa eikä Tanskassa. Hakemusmäärät vähenivät 7 % Ruotsissa viime vuoden 2855 hakemuksesta tämän vuoden 2651:een. Vastaavasti Tanskassa hakemukset vähenivät yli 10 %: 1831 (vuonna 2008) ja 1623 (vuonna 2008).
 
Suomaisten tekeminen hakemusten kääntyminen nousuun ilmenee myös kuukausitilastosta. Hakemusmäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain, muuta vertaamalla edelliseen vuoteen voi nähdä käänne.
 
Kuvassa on esitetty suomalaisten hakijoiden kuukausittain tekemät patenttihakemukset kuukausittain vuosina 2008 ja 2009.
 
Kotimaiset patenttihakemukset kuukausittain 2008 ja 2009
 
Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että käänne hakemusta kasvuun ajoittuu ehkä kesällä 2009.
 
Yhteenvetona Suomessa on ensimmäisenä pohjoismaana jo alkanut schumpeteriläinen yritysten luova tuho, jossa vanhat uudistusmaiskyvyttömät yritykset häviävät ja tilalle tulee innovatiivisia uusia yrityksiä, mutta eri toimialoille.
 
 
 
Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Vievätkö Google ja Apple loputkin asiakkaat Nokian korkeakatteisilta puhelimilta?

Teknologiayrityksistä eniten positiivista pyörrettä on jo jonkin aikaa ollut Applella ja Googlella. Toinen on PC-valmistaja ja toinen nettipalveluja ja mainoksia tuottava yritys.

Teknologiayritysten harmaata massaa, ilman innostavia menestystuotteita ovat viime aikoina puolestaan olleet Nokia ja Sony Ericsson. Kumpikin matkapuhelinvalmistajia. Kumpikin on menettänyt markkinaosuuttaan sekä korealaisille että muille uusille brändeille.

  Etenkin Nokian markkinaosuuden lasku älypuhelimissa luetaan usein Applen iPhonen syyksi. Nyt myös Google, jolta harva ylipäätään osasi odottaa omaa puhelinta, on esitellyt ensimmäisen älypuhelimensa. Amerikkalainen innovaatio, riskinottokyky, maailman kattavan median käyttö ja markkinointi ovat siis lopullisesti upottamassa perinteisiä matkapuhelinbrändejä. 

Ei sentään. Katsotaanpa mikä Google Nexus One-puhelin oikein on, sillä se antaa viitteitä myös tulevasta.
Google Nexus One
Googlen ensimmäisen puhelimen on suunnitellut ja valmistanut HTC, joka on erikoistunut nimenomaan älypuhelimiin. Puhelimen sisällä on Googlen Android Linux-pohjainen ohjelmisto ja hyvät liittymät Googlen omiin nettipalveluihin. Muutkin ominaisuudet ovat samaa tasoa kuin huippupuhelimilla (tarkat tiedot löytyvät täältä).

Googlen suuri visio ei välttämättä ollutkaan saada pelkästään aikaiseksi maailman hienointa puhelinta, vaan rikkoa telekommunikaatioalan liiketoimintamalleja. Erityisesti USAssa operaattorit kontrolloivat käytännössä totaalisesti puhelinten kauppaa. Ne määräävät mitä malleja myydään, mitä ominaisuuksia laitteissa on ja mikä hinta on.

Nyt Google Nexus One-laite on saatavilla hintaan 529 dollaria, mutta vain Yhdysvalloissa. Sen voi liittää mihin tahansa GSM-verkkoon. Toimitukset muualle alkavat myöhemmin.

Google haluaa avata puhelinmaailman kaikille nykyisille ja tuleville nettipalveluille - ja erityisesti mainoksille - aivan kuten PC-maailman. Sitä varten oma käyttöjärjestelmä, oma puhelin ja kaupankäynti suoraan kuluttajien kanssa.

Nokia on tietysti teknisesti ja kaupallisesti valovuosia Googlea edellä puhelinteknologiassa, niihin liittyvissä palveluissa ja liiketoiminnassa. Nokia pystyy valmistamaan 20 ja 800 dollarin tuotteita - kumpiakin kannattavasti. Ovi oli ensimmäinen suuren puhelinvalmistajan tarjoama nettipalvelukokonaisuus. Nokialla on jakelukanavat kunnossa muualla ympäri maailmaa paitsi USAssa.

Nokian harmaata kaikenkansan toyota-imagoa ei kuitenkaan korjaa Olli-Pekka Kallasvuon puhe suurilla CES 2010-elektroniikkamessuilla Las Vegasissa. Kallasvuo puhui halvoista Afrikan puhelinmalleista amerikkalaisille tekniikasta innostuneille nörteille. Eivät he sellaisesta halua kuulla, vaan jostain jännästä uudesta tuotteesta.

Joka tapauksessa, Google ei pelkällä nettikaupalla puhelinten maailmanmarkkinoita eikä edes USAta valloita. Jos Google saisi muut isot puhelinvalmistajat mukaan rikkomaan operaattoririntamaa, silloin jokin voisi muuttua USAn markkinoilla. Muuten ei. Täytyy muistaa, että Nokiakin yritti, mutta joutui luovuttamaan.

Google saattaa sen sijaan onnistua levittämään Android-ohjelmistoaan muiden puhelinvalmistajien malleihin. Kaikki muut suuret valmistajat, paitsi Nokia jo käyttävät ohjelmistoa. Android puolestaan on ovi Googlen palveluihin, ei Nokian Ovi-palveluihin.
 

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus osakelista viikolle 2

Taurus osakelista 0210

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

 

Vuosi 2009 oli Joel Greenblattin kehittämään formulaan perustuvan Tauruksen osakelistan kannalta varsin suotuisa. Vuoden 2008 lopussa, Ruotsin Aktiespararna Tukholman tilaisuudessa valitsemani salkut, olivat ylivoimaisesti parhampia, kun tuloksia verrattiin vuotta myöhemmin marraskuussa 2009. Taurus salkun arvo kasvoi 115%, kun muiden panelistien salkkujen keskiarvo oli +61%. Vertailuindeksi OMXS kasvoi samana aikana 55%. Syksyn aikana salkkuni arvo muuttui vain vähän, mutta joulukuun puolivälin jälkeen kasvu on jälleen ollut nopeaa.

Tavoitteena on tämän vuoden kesään mennessä tarjota osakelistaa entistä laajempana ja informatiivisempana. Tähtään listaan jossa analysoimme kakki pohjoismaiden pörssien osakkeet (jotka sopivat JG:n formulan avulla analysoitaviksi). Sen lisäksi tulemme tarjoamaan  kaksi uutta osiota jotka täydentävät formulan nykyistä 6-18 kuukauden analyysihorisonttia. Teknisen analyysin osiossa kerromme jokaisen osakkeen kohdalla, mikä osakkeen hinnan lyhyen aikavälin  (1-2 kk) näkymä on, ts. nouseeko, laskeeko vai pysyykö hinta ennallaan? Sen lisäksi arvioimme osiossa, joka vastaa Joel Greenblattin ”normalized earnings forecast”, sitä miten yrityksen tuloksen odotetaan kehittyvän 1-2 vuoden tähtäimellä.

Uskon että tällaisesta palvelusta, joka yhdistää fundamenttianalyysin (Joel Greenblattin formula), osakkeen teknisen analyysin sekä analyytikkojen arvion yrityksestä, tulee olemaan paljon apua sinulle joka haluat tehdä sijoituspäätöksesi itse.Käyn parhaillaan neuvotteluja useiden pörssitietojen toimittajien kanssa, ja kerron lisää kun olen saanut paketin kasaan. Seuraa viestejä, jotka jatkossakin tulevat kahden viikon välein.

Bo Lindfors

Käyttäjän Skiller kuva

Globaali rotta ja naali

Globaali rotta ja naali

 
Kiinassa jälleen on talous kuuma,
läntisiin pörsseihin tarttunut huuma.
Liikaa jos nousee niin varmasti sakkaa,
globaali tuuletin lennättää kakkaa.
 
Pekingin joutsen se esille hiipii,
linnulla tuskin on kantavii siipii.
Ylös kun kaikki näin vauhdilla ampuu
alas myös tulee kuin pandat syö pampuu.
 
Hai-wei, globaali rotta ja naali
Tai-pei, lopussa totta penaali
 
Ennen kai viennissä voittoisa Saksa,
Kiina nyt johtaa, ei germaanit jaksa.
Dekadin jälkeen kai Kiina on suurin,
kepittää USA:n kuin neekerit buurin.
 
Roipetta tehdään ja kupla vain kasvaa,
tuotanto kuluttaa voitelurasvaa.
Talous lähde ei pysyvään laskuun,
jätteet vaan kipataan köyhien taskuun.
 
Hai-wei, sortunut tupa ja takka
Tai-pei, pärjäävät rotta, torakka
 
Ahneus tärkeintä johtajain teillä,
viljana ruokaa ois kaikille meillä.
Jos ei nää herrat voi omastaan tinkii,
tärkeille paikoille fiksumpaa rinkii.
 
Elämän taso on monella vankka,
PC:t ja kännykät, altaassa ankka.
Maapallo aikansa kestää ja kärsii,
viimeiset täällä kai jätteitä järsii.
 
Hai-wei, globaali rotta ja naali
Tai-pei, lopussa totta penaali
 
Hai-wei, pärjäävät rotta, torakka
Tai-pei, sortunut tupa ja takka

 

-SKiller

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokia osakkeiden ostaminen valtiolle on järkevää talouspolitiikkaa

Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio voisi ostaa esimerkiksi 5–10 prosentin siivun Nokiasta.

Miten matkapuhelinteollisuus syntyi

Valtio ja yhteiskunta ovat aiemminkin olleet mukana telecom alueen liiketoiminnassa. Suomalainen telecom alueen teollisuus syntyi valtion kätilöimässä prosessissa:

  • matkapuhelinverkon tutkimus ja määrittelytyö tehtiin 70- 80- luvun taitteessa valtiollisten puhelinyhtiöiden toimesta, valtiollisen tuen ja valtio-omistuksen avittamana
  • puhelinkeskusten kehittäminen tapahtui Suomessa pitkään Valtion teknisessä konepajassa, joka sittemmin liikelaitostettiin ja nimeksi tuli Televa ja sittemmin Telefenno.
  • autopuhelin laitteita Suomessa valmisti Salora sekä valtio

70- luvun loppupuolella alkoi olla laajalti selvää, ettei valtion osallistuminen telecom alueen liiketoimintaan ole tarkoituksenmukaista. Salora oli merkittävästä koostaan ja potentiaalistaan huolimatta yksittäisten henkilöiden omistuksessa, eikä siksi soveltunut yhteiskunnan kannalta hyväksyttäväksi turvasatamaksi. Haluttiin, että liiktoimien kontrolli säilyy yhteiskunnan etabloituneissa rakenteissa ja päädyttiin pankkien omistuksessa ja kontrollissa olevaan Nokiaan.

Nokian suojiin siirrettiin valtion toimesta paljon telecom liiketoimintaa: 

  • Saloran toiminnat siirrettiin Nokialle koskien sekä autopuhelinten valmistusta, että laajaa televisiomonitoreiden tuotantoa (tämä prosessi ei ollut kaunis)
  • Valtion puhelinkeskustoiminnot siirrettiin Nokialle ensin niin, että Nokia otettiin mukaan kehittämään matkapuhelinkeskuksia 50% osuudella yhteisyritykseen nimeltä Telenokia. Loput valtion osuudesta myytiin siinä vaiheessa Nokialle kun Telenokia oli saavuttanut 50% osuuden maailman matkapuhelinkeskusten tilauskannasta. Markkinat olivat vielä ohuet - mutta osuus markkinoista oli merkittävä.
  • Valtion matkapuhelinten valmistus siirrettiin niinikään Nokialle

Näin oli valtion ja yhteiskunnan avittamana syntynyt merkittävä telecom alueen yritys, Nokia, joka siinä vaiheessa pursusi innovaatioita ja tekemistä.

Valtion toimien onnistuminen

Valtion toimet olivat järkeviä. 90 luvun talouskriisissä 90% Nokiasta päätyi ulkomaiseen omistukseen, mutta Nokia säilyi silti pitkään kulttuuriltaan suomalaisena. Ja sillä tekemisen meiningillä nostettiin Suomi 90 luvun lamasta ja synnytettiin maahamme laaja, 10'000 ihmistä työllistävä, telecom alihankintateollisuus.

Nokian sisäinen toiminta alkoi muuttua

Nokia alkoi vähitellen muuttua: 

  • Organisaatio kasvoi maailmanlaajuiseksi ja ohjauskäytännöt muutettiin selkeiksi ja autoritaarisiksi; sellaisiksi, joissa mistä päin maailmaa tahansa tullut työntekijä helposti pystyi ymmärtämään mitä häneltä edellytetään
  • Organisaation kasvaessa tuli tärkeäksi, että asioita ja ihmisiä osattiin hallita (management) tarkasti ja systemaattisesti samalla kun päämääriä ja tavoitteita luova johtajuus (leadership) menetti vähitellen merkitystään

Tästä oli seurauksena se että:

  • Nokian kilpailukyky logistiikassa kasvoi (logistiikka edellyttää asioiden ja ihmisten hallintaa)
  • Nokian kustannusrakenne saatiin optimiksi (asioiden ja tekemisen hyvä hallinta johtaa tehokkaaseen tekemiseen)
  • Nokiasta tuli taitava ja nopea muiden tekemien innovaatioiden kopioija (Nokian toteutusorganisaatiosta tuli tehokas)

Nokia alkoi menettää kilpailukykyään

Mutta aikaa myöden kehitys johti siihen että menetettiin:

  • Nokia menetti kyvyn innovoida ja jäi tässä suhteessa jälkeen kilpailijoistaan huolimatta siitä, että Nokialla oli edellytykset palkata parhaat innovaattorit. Nokia ei ollut ympäristö, jossa innovaatiot syntyvät ja kukoistavat vaikka samaan aikaan Suomi sai monasti kärkisijoja eräänä maailman innovatiivisimmista maista ja meille syntyi monia uusia keskisuuria teknologiayrityksiä.
  • Ihmisten motivaatio perustuu siihen, että he kokevat olevansa itse ohjaksissa ja tavoitteellisia. Tarkkaan keskitettyyn ihmisten ja asioiden hallintaan keskittyvässä Nokiassa menetettiin tätä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja niinpä laatu ja lopuksi tehokkuuskin alkoivat kautta linjan kärsiä. Monet Nokian kilpailijat ja muut suomalaiset yritykset pystyivät tässä suhteessa parempaan.

ja jossakin vaiheessa tilanne alkoi näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa:

  • Nokia riippuvainen alihankintateollisuus näivettyi suomesta ja 10'000 henkilöä sai hakea uutta työtä
  • Nokia ei enää osannut hyödyntää meidän suomalaisten korkeaa sisäistä kurinalaisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta samalla tavoin kuin esimerkiksi täällä toimivat PK yritykset. Luonnollisena seurauksena Nokia alkoi vähentää suomalaisten työntekijöidensä määrä.

Vesa Puttosen ehdotus ostaa Nokiaa valtiolle on järkevä

Nokia on edelleen merkittävä veronmaksaja (noin 1Mrd€ yhteisöveroa) ja merkittävä työllistäjä (yli 10'000 työntekijää Suomessa). Vaikka paljon korvaamatonta onkin tuhoutunut voi Vesa Puttosen ehdottama 5-10% siivu (nykyhinnoilla 1,5...3 Mrd€) Nokiasta olla järkevä sijoitus. Tällä summalla voidaan vaikuttaa siihen, maksaako Nokia Suomessa yhteisöveroa ja työllistääkö tämä yritys meitä.

Valtio on aiemminkin onnistunut telecom alueen omistajapolitiikassa - toivottavasti tälläkin kerralla.  

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisi ja moraali

 

Boardman Oy:n arvot ja etiikka-kehittämisryhmän senioriryhmä (kokoonpanoltaan Gustav von Hertzen (pj.), Ahti Hirvonen, Asko Miettinen, Markku Pohjola, Matti Purasjoki sekä Tom von Weymarn ja tekstin toimittajana Heidi Hammarsten) on julkaissut linkin raportin.

Allekirjoitan raportin näkemykset, minkä lisäksi siinä miellytti hyvä kieli ja juuri sopivan kompakti esitystapa. Yksinkertaistuksia ja yleistyksiä oli vältetty, mutta toisaalta ei liioin ollut tilaa haaskattu turhaan löpinään.

Ainoana kyseenalaisena kohtana pidin raportin lopussa ollutta näkemystä siitä, ettei valtion tulisi pelastaa liikaa riskejä ottaneita tallettajia.

Raportin laatijoille on selvää riskin ja tuoton suhde ja se, että pankit eivät maksa markkinoita suurempia korkoja muusta kuin siitä syystä, etteivät normaalikorolla saa lainaa tahoilta, jotka parhaiten osaavat riskit arvioida.

On vain niin, että pessimistit väittävät, ettei historiasta voi oppia mitään vaan jokainen sukupolvi toistaa edeltäjänsä virheet. Täsmälleen samat asiat olivat Suomessa esillä 1990-luvulla ja ne ovat olleet esillä yli 100:ssa maailmalla olleessa pankkikriisissä pelkästään vuodesta 1980 lähtien.

Kuitenkaan kukaan ei riskeistä puhunut mitään 2007, eivät edes työryhmän jo silloin eläkkeellä olleet jäsenet, joilla ei olisi pitänyt olla esteitä puhua suunsa puhtaaksi.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

ENHANCED SYSTEM TESTING TUOTTOJEN PARANTAJANA OSAKEKAUPASSA

 

Technical Traders Club:in joulukuun kuukausikokouksessa 16.12.2009 piti Kari Pakarinen esityksen “Enhanced System Testerin” käytöstä tuottojen parantajana osakkeiden teknisessä kaupankäynnissä eli treidauksessa. Esimerkkitapauksessa Pakarinen käytti teknisen analyysiohjelmiston MetaStockin tuoreinta versiota 10.1, mutta sama testeri on käytettävissä myös vanhemmissa MetaStockin versioissa, esimerkiksi 9.1 versiossa.

 

Kyseiset MetaStock ohjelmistot ovat päivädataa käyttäviä versioita, joissa päiväkohtaisena datana ovat päivän avaus-, korkein, matalin ja päätöshinnat sekä kaupankäyntivolyymi. Datan voi ostaa edullisesti, ladata ja päivittää helposti esimerkiksi Equisin Reuters DataLink palvelusta.

 

Enhanced System Testerillä voidaan hakea kullekin osakkeelle tuoton kannalta optimaalisimmat parametrit kullekin indikaattorille, esim. liukuvien keskiarvojen leikkauksille tai stokastiselle oskillaattorille. Enhanced System Testerillä voidaan myös hakea tuottoisimmat osakkeet tietyllä systeemille kuten esimerksi “Stochastic 20/80” tai “Moving Average Crossovers”. Lisäksi Enhanced System Testerillä voidaan testata itse-ohjelmoitujen indikaattoreiden tuloksellisuutta.

 

Esimerkkinä käytiin läpi itse-ohjelmoitua sopivien “Liukuvien Keskiarvojen Leikkaukseen perustuvaa Swing strategiaa”. Esimerkissä tehtiin kauppaa 3 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon, eMA(3):n leikatessa 10 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon. Systeemi sisälsi leikkauspisteissä oston, myynnin, lyhyeksimyynnin ja takaisinoston. Systeemi antoi Stora Enso R:lle tarkastelujaksolla 161 tuottoisaa kauppaa ja 55 tappiollista kauppaa. Toisella systeemillä, joka oli “Trendin Huomioiva KST ja Parabolic” saatiin tarkastelujakson tuottavimmaksi kaupankäyntikohteeksi tällä systeemillä Fortum noin 213 prosentin (%) tuotolla (kts. Liite).

 

Enhanced System Tester antaa mahdollisuuden hakea kullekin osakkeelle optimaalisimmat parametrit indikaattorille. Enhanced System Testing auttaa myös löytämään tarpeeksi ja sopivasti liikkuvat osakkeet Swing Tradingiä varten. Enhanced System Testerin avulla tehtävä “paperitreidaus” auttaa myös arvostamaan ja hyödyntämään paremmin Money Managementin, esim. stopstrategioiden toteuttamisen.

 

Mielenkiintoisen kokouksen lopuksi käytiin vielä lyhyesti läpi MetaStockin “Explorer” -toiminnon käyttöä lyhyen aikavälin käänneosake-ehdokkaiden tunnistamiseen ja todettiin, että jossain vuoden 2010 TTC- kokouksessa voitaisiin samalla tavoin tarkastella tavoin tätä analyysiohjelmiston ominaisuutta ja hyödynettävyyttä esimerkkien avulla.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat reagoivat talouskasvun käynnistymiseen

Mitä korkokäyrät kertovat lähiajasta?

Alla oleva vertailugraafi kertoo miten DAX indeksi (alempi kuva) on kehittynyt suhteessa markkinakorkoihin (ylempi kuva)  ja tästä vertailusta voimme havaita, että pörssimarkkinat ennakoivat muutamien kuukausien viiveellä korkojen kehitystä. Miksi sitten seurata korkomarkkinoita, jos kerran niistä ei voi saada osakesijoittamisen kannalta hyödyllistä tietoa?

Korkomarkkinoiden ja pörssimarkkinoiden rinnakkaiselle seuraamiselle on monta hyvää syytä: 

  • Korkosijoittaja hyötyy pörssikurssien seuraamisesta. Rahoja on aika siirtää pitkän koron rahastoihin silloin kun pörssit lähtevät laskuun ja taas lyhyen koron rahastot ovat ylivoimaisia silloin, kun pörssikurssit lähtevät nousevat. Näin menetellen on monasti mahdollista saada markkinoita parempaa tuottoa. Uskomatonta että tämä pitää paikkansa sillä tehokkaiden markkinoiden pitäisi poistaa näin selvää ennustusvoimaa sisältävä ilmiö, mutta lainalaisuus on kuitenkin pätenyt jo monia vuosikymmeniä - eiköhän siis vielä tänäkin vuonna. 
  • Myös osakesijoittjan on hyvä seurata korkomarkkinoita. Korot ovat juuri nyt hiipimässä nousuun ja kerran käyntiin lähtenyt trendi on yleensä kestävä - monasti yli vuoden mittainen. Osakeskurssien käänne tulee yleensä vasta korkojen nousutrendin loppuosalla ja esimerkiksi nyt osakesijoittaja voisi hyvin päätellä että salkkua ei ole vielä aika realisoida - päinvastoin.

 

Yritysten pörssiarvon suhdetta tuloksen kuvaa niin sanottu P/E (price to earning) suhde. Tämän kevään tulosennusteiden perusteella tuo suhde on OMXHEX pörssissä noin 16.  P/E suhde on helppo muuntaa korkotuoton muotoon ja P/E 16 vastaa 6,25% tuottoa.

Riskittömistä pitkän koron lainapapereista saa euroalueella (Euroopan keskuspankin tilasto) suurin piirtein 3,5% tuottoa ja kun tähän lisää sen, että osakkeista tulisi saada noin 2% riskilisää niin päädytään siihen, että osakkeet ovat kuta kuinkin oikein hinnoiteltuja. Korkosijoitukset ovat näin laskien vielä hieman heikompi vaihtoehto, mutta ero on pieni ja supistuu. Jossakin vaiheessa on hyvä tasapainottaa salkkua muutamilla korkosijoituksilla.

Lähteet:  Yahoo finance, Euroopan keskuspankki, Suomenpankki.fi

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan mallisalkkukatsaus

Ja kun tuo edellisen kirjoitukseni liite ei jostakin syystä sinne liimautunut ja en nyt jaksa tutkia syytä, niin tässä tulee mallisalkun nykykoostumus vähän karumpana taulukkona:

Firma    Ostettu/pvm.    Hintaan/€    Nykykurssi/€    Osingot/osake/€    Voitto/%
Digia    22.05.2009    1.86    3.40    0.05    85.5%
Fiskars    21.08.2009    8.82    10.99        24.6%
Ilkka-Yhtymä    18.12.2009    6.06    6.13        1.2%
Keskisuomalainen    17.04.2009    12.10    15.40        27.3%
Martela    21.07.2007    8.94    7.16    1.10    -7.6%
Nokia    17.07.2009    9.47    9.25        -2.3%
Nordic Aluminium    29.08.2006    19.10    15.30    2.20    -8.4%
Olvi    08.01.2010    27.10    27.25        0.6%
Orion    09.10.2009    12.60    15.99        26.9%
Rapala VMC    19.06.2009    4.14    4.95        19.6%
Salcomp    08.01.2010    1.99    1.95        -2.0%
Scanfil    08.05.2009    2.10    3.05        45.2%
TeliaSonera    08.05.2009    3.88    5.04        29.9%
Tieto    08.01.2010    15.60    15.42        -1.2%
Wärtsilä    20.02.2009    20.30    29.50    1.50    52.7%
 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Vuosi vaihtui ja mallisalkun viime vuoden tuottoluvuksi tuli vähän alle 123%. Voitto OMXH25-vertailuindeksistä jäi lopulta "vain" 88.7 %-yksikköön eli reilusti alle 100 %-yksikön, vaikka olikin pari viikkoa sitten hyvin lähellä sitä.

Suhdanteiden muuttuminen tuo väistämättä hieman muutoksia listaan. Olen ollut jo pitkään tietoinen, että joskus koittaa aika, jolloin nykyisellä listan muodostamismenetelmällä nousupotentiaalifirmojen määrä vähenee niin, että niitä on alle 15. Tuo 15 on toisaalta se määrä eri firmoja, minkä olen kirjannut aina pidettävän mallisalkussa. Siinä vaiheessa mallisalkun sääntöjä pitää muuttaa, mutta lykkään sitä vielä toistaiseksi. Todennäköisesti tulen käyttämään sitä tilaisuutta hyväksi tasaamaan mallisalkun allokaatiota eri firmojen välillä ostamalla salkkuun jo siinä olevien firmojen osakkeita, jolloin siis hyväksyn sen, että salkussa on vähemmän kuin 15 firman osakkeita. Nimittäin nykyisten erittäin yksinkertaisten mallisalkun ylläpitosääntöjen yksi oleellinen sivuvaikutus on ajan saatossa epätasainen allokaatio. Ihannetila taas olisi mielestäni täysin tasainen euroallokaatio salkussa olevissa firmoissa.

Toinen sivuvaikutus nousupotentiaalifirmojen määrän vähenemisestä on, että turha kaupankäynti voi lisääntyä. Voi käydä esim. niin, että listan mukaan mahdollisia salkussa pidettäviä firmoja on 15 ja jokaisessa listan päivityksessä järjestys melkein väistämättä muuttuu edes hitusen, jolloin jotakin osaketta joutuu myymään ja toista ostamaan tilalle. Tämä ei ole järkevä syy salkun jatkuvalle mylläämiselle.

Ratkaisin tämän toistaiseksi pienellä muutoksella listaan: lisäsin prosessiin hystereesiä eli ostoehdokkaita on aina vähemmän kuin salkussa pidettäviä firmoja. Muutos näkyy listan kärkifirmojen (kurssin nousupotentiaali vihreällä ja > 0%) alapuolella muutamassa firmassa, joille nousupotentiaali on eksplisiittinen 0%. Tämä siis tarkoittaa "PIDÄ". Vasta sitten, kun firma on tippunut listalla alueelle, jossa nousupotentiaali on joko "-" tai negatiivinen luku punaisella, tulkinta on "MYY".

Aiemmin nousupotentiaalifirmoja on ollut aina ainakin 20, joten listassa ja mallisalkun hoitosäännöissä on ollut sisäänrakennettua hystereesiä, koska uudet osakkeet ostetaan aina listan kärjestä ensimmäistä sellaista firmaa, joka ei ole jo salkussa.

Uuden vuoden 1. päivitys aiheutti isoja muutoksia listan kärkipuolelle. Pitkään listan yläpäässä olleet Wärtsillä ja Martela tippuivat PIDÄ-alueelle eli niille ei odoteta enää mitään suurta kurssinousua. Metso, Fortum ja Exel menivät myyntiin (voitot 118%, 19%, 74%) ja tilalle salkkuun tuli Olvi, Tieto ja Salcomp.

Mallisalkun nykytilanne on kuvattu ao. liitteessä.

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Oikeudenmukaisuus - Islannin kansa rankaisee itseään?

Epäoikeudenmukaisuus (yksi seitsemästä paheesta) Giotton mukaan.

Islannissa on käynnissä suuren kokoluokan havaintoesimerkki eräästä mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä. Ihmiset halauavat mielellään rangaista väärintekijää (siis epäoikeudmukaisesti toimivaa henkilöä), myös silloin kuin siitä koituu heille itselleen rahallista vahinkoa. Islannin kansan tapauksessa kyseessä on lisäksi ajatusvirheestä - lainarahalla mailmaa valloittaneita finanssiviikinkejä ei liikauta pätkääkään maksaako Islannin valtio korvauksia Englannin ja Hollannin valtioille.

Kansalaiset kokevat maksut epäoikeudenmukaisiksi - miksi meidän pitäisi maksaa, kun joku muu on töpeksinyt? Ja maksu halutaan estää vaikka siitä olisi pahoja seuraamuksia omalle taloudelle. Todennäköisesti kaikille ei ole oikein auennut miten isot vaikutukset päätöksellä saattaa olla. Tällaiset päätökset sopivat huonosti suoraan kansanvaltaan. Siitä seuraa vain populismia ja huonoja päätöksiä.

Jotta tällaisia katastrofeja ei syntysisi pitäisi jotakin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikka finansiiviikingit silloin ovat kaikkien sankareita ja hyvinvoinnin tuojia. USA:ssa on keskusteltu paljon "too big to fail" - instituutioista. Nämä isot pankit jotka horjuessaan saattavat kaataa koko finanssijärjestelmän. Niitä siis ei voi päästä kaatumaan, vaan valtion on pönkitettävä niitä hintaan mihin hyvänsä. Islanti on esimerkki seuraavasta vaiheesta: Too big to save. Pankit ovat kasvaneet niin isoiksi että edes valtion varat eivät niitä riitä pelastamaan.

Myös yrityspuolella , varsinkin kuluttajapuolella, kannattaa olla varuillaan asiakkaiden rankaisutaipumuksia varalta. Juuri kuuntelin kuinka samassa pöydässä ruokatunnilla naiset keskustelivat kuinka he eivät enää käytä erästä kampaamoketjua koska siellä henkilöstöä kohdellaan kaltoin. Silloin ei enää riitä halvemmat hinnat ja hyvä palvelu.

Microsoft on ollut yritys jotka monet ovat rakastaneet inhota.  Mietin miten paljon Applen nousu ja selainmarkkinoiden monipuolistuminen perustuu tähän inhoon ja kuinka paljon perustuu oikeaan eroon käyttäjäkokemuksessa. Odotan myös mielenkiinnolla koska Google muuttuu "hyvästä" yrityksestä yritykseksi jota mielletään monopoliksi joka hallinnoi ja ohjailee kaikkea mailman tietoa ja tunkee jopa meidän kännyköihin.

Homo Economicus kehoittaa kaikkia sijoittajia seuraamaan myös sijoituskohteittensa imagoa. Kuluttajien inhokiksi joutunut yritys ei ole hyvä sijoitus. Jos asenne on ylimielinen ja toimari Harald Hirmuistakin kovempi jätkä kannattaa painaa myyntinappulaa! Yksi esimerkki voisi olla Wal-Mart. Tunnusluvut ovat hyviä (p/e TTM 15, p/cf 9.7 , jne). Mutta pahoja imago-ongelmia. En koske vaikka analyytikot kuinka suosittelevat!

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle edelleen 2010

 

Putte ja Kalle edelleen 2010
 
Putte: Vuosi vaihtui kera härkien puttimiehen toiveet särkien.
Moni oottaa suunnanmuutosta tahi potee uskon puutosta.
 
Kalle: Tulevaisuus kirkas, loistava hädän on ja puutteen poistava.
Ostowarranteilla kivuten, callein aartein ylös vivuten.
 
Putte: Tämä vuosi nousun katkaisee, musta ankka kilvan ratkaisee.
Kukaan tiedä missä rajoissa ankka ammuttaisiin ajoissa.
 
Kalle: Taidat jälleen termit miksata, joutsenen näin ankkaan fiksata.
Ensikvartaali on mallillaan, härät laukkaa jatkaa tallillaan.
 
Putte: Nokia ei ilman jenkkejä täytä kännyin myyntisenkkejä.
Kärki karkaa kuten Samppakin, Nexun käyttöön ottaa jamppakin.
 
Kalle: Oopee lentää Lasso Vekasiin puhuu hemmot tuumiin sekasiin.
Sitten myydään älykapulaa eikä muistellakaan krapulaa.
 
Putte: Palm ja Motorola rynnivät, siinä missä toiset nynnivät.
Apple Tapple esiin työntynee, kuluttaja siihen myöntynee.
 
Kalle: Sulla taas on vanha asias, jumissa  on äänirasias.
Uudet tuulet täällä vinkuvat, teknohemmot lisää hinkuvat.
 
 -SKiller
Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Sampo, Nordic Aluminium, Nokia, Norvestia, Ramirent ja Talentum.

Laskussa Panostaja, YIT, Citycon, Aspo, Tamfelt, Capman ja Rapala.

Osinkoarvioissa Panostaja kärjessä jo toteutuneella osingollaan.

http://www.piksu.net/node/101

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UBView tuotti parhaiten hedge-rahastoista vuonna 2009

Läheskään kaikki suomalaiset hedge-rahastot eivät ole saaneet vielä valmiiksi joulukuun ja koko vuoden 2009 arvolaskentaa. Silti vaikuttaa selvästä, että parhaan tuoton vuodelta 2009 tarjosi United Bankers konsernin UB View rahasto, tuotto oli liki 37 %.

Olen taas listannut alustavat tiedot suomalaisten hedge-rahastojen tuotosta ja listassa on nyt koko vuoden tuotto. Suurin osa luvuista on lopullisia, mutta ainakin joissain on vanhempaa tai alustavaa tietoa: Avenir alustava arvio, Estlander & Partners 14.12. arvo, eQ Active Hedge arvosta ei löydy kunnon tietoa.
 

Arvopaperi
30.12.2009
% 1 vuosi
UBView
88.61
36.62
AJ Value Hedge
10.93
30.12
UBWave
68.98
29.03
Nordea Fixed Income Hedge K
6.94
25.03
OP-Absoluuttinen Salkku A
102.60
23.69
ICECAPITAL Alternative Beta B
106.02
20.22
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.15
13.38
eQ Active Hedge 1 K
11.09
11.46
OKO-Equity Hedge A
104.28
11.29
Aventum Pension
125.13
10.52
Estlander & Partners Global XL A
1 181.46
10.01
Abacus
27.53
9.69
Nordea European Equity Hedge
12.88
9.29
Eliksir K
1.19
5.07
3C Edge K
146.64
4.94
Danske Invest Omega K
24.05
4.91
OKO-Alpha A
100.55
3.68
SEB Räntehedge Alpha
10.54
3.45
OKO-Macro A
17.29
3.35
Danske Invest Neutral K
24.83
3.01
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.00
-7.46
Eufex Hedge
99.89
-7.68
Contango Hyödyke
87.96
-8.88

 
Tuottojen keskiarvo oli 10,6 %.
 
Kerään tietoni pääasiassa Investime ohjelmalla. Olen verrannut mm. Kauppalehdessä olevaan Morningstar ja Arvopaperi-lehden rahastolistauksiin ja niissä on kummassakin epämääräisyyttä ja vaihtelua päivityksissä. Ilmeisesti ainoa kohtuullisen luotettava tieto löytyy käymällä läpi itse rahastoyhtiöiden sivuja ja päivityksiä.

Saksalainen testi energiansäästölampuista

Ylen uutiset on nostanut esiin saksalaisen Öko-Test lehden energiansäästölamppuja koskevan testin. Tämän tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

11 watin energiansäästölampun piti tuottaa sama valomäärä (710 Lumia) kuin 60 watin hehkulamppu, mutta testin tuloksen mukaan valomäärä vaihteli välillä 347 - 660 Lumia.
 
Itse testi löytyy ainakin lyhennetyssä muodossa myös lehden nettisivuilta.
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Matti Vanhasen hallitusten talouspolitiikasta

 

 

 

Kuva: Janne Suhonen/Valtioneuvoston kanslia

Kun pääministeri Matti Vanhanen kesällä siirtyy "kasvamaan korkoa" ties mihin tehtäviin, lienee aiheellista arvioida hänen johtamiensa hallitusten talouspolitiikkaa.

Vanhasen ensimmäisen hallitus 2003 - 2007 laiminlöi mahdollisuuden supistaa olennaisesti valtion velkaa, mikä olisi tuonut mukanaan todellista elvytysvaraa. On paradoksaalista, että vaalikaudet ovat monivuotisia juuri sen takia, että ne mahdollistaisivat pitkäjänteisen politiikan. Käytännössä on kuitenkin niin, että politiikka elää kädestä suuhun. Talouden kiristystä ei tehdä silloin, kun se olisi kivutonta, vaan vasta pakon edessä. Käytännössä hallitus ei ole pyrkinyt vaikuttamaan ympäristöönsä, vaan ainoastaan reagoinut eteen tulleisiin tilanteisiin.

Vanhasen toinen hallitus hoki mantraa valtion tuloverojen alennuksista vielä pitkään suhdannekäänteen vuoden 2007 lopussa jo tapahduttua. Ilman suhdannekäännettäkin on aiheellista kysyä, antoiko väestön ikääntyminen mitään reaalista pohjaa veronalennuksille.

Kaiken huipuksi valtionveron alentaminen on ollut aivan turhan paljon huomiota saanut propagandatemppu, sillä valtionveron alennukset on kompensoituneet kunnallis-, kiinteistö- ja jopa kirkollisverojen kiristämisillä.

Kun vuonna 2009 tilanteen vakavuus lienee hallitukselle jossain mitassa valjennut, mitään konkreettisia toimia ei ole tehty. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen puheet talouden talvisodasta ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ehdotus suurituloisten verotuksen kiristämisestä yhteiskuntamoraalin vahvistamiseksi ovat toistaiseksi olleet peräti epämääräisiä puheita.

Kulissisen takana päähallituspuolueilla lienee linjaerimielisyyksiä. Veronkorotuksiin ollaan valmiita, mutta keskusta ei halunne menoleikkauksia.

Samaan aikaan asiantuntijataholla on murhetta kannettu suomalaisyritysten oman pääoman saannista. Hallituspuolueilla ei näytä olevan kiinnostusta asiaan, sillä kaavaillut omaisuustulojen veronkiristykset tietenkin vaikeuttavat entisestäänkin osakepääomien korotuksia.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Sijoittajien pörssiodotukset edelleen positiivisemmat

Viimeisimmän Piksussa tehdyn kyselyn perusteella sijoittajat pörssikehityksen suhteen erittäin positiivisia. Härkien määrä on lokakuun odotuksista lähtien tasaisesti kasvanut (Piksu sentimentti graafisesti) ja oli nyt 74 % eli siis noin 3/4 vastaajista. Positiivisuus saattaisi näkyä reippaalla nousulla tammikuun alussa.

On kuitenkin mielenkiintoista kuinka kyselyn tulokset ovat ristiriidassa kyselystä, jonka perustella 56 % on W:n kannalla talouden kehityksen osalta.Samaan aikaan siis uskotaan kurssinousuun, mutta myös suhteellisen pessimistisiin talouden näkymiin!

Tämän informaation perusteella mahdollinen kurssinousu tulisi tapahtumaan pelkän spekulaation perusteella ja on perusteet kotiuttaa rahat nousun jälkeen. Tulevaisuus on kuitenkin epävarmaa ja tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo.

Käyttäjän Olli Turunen kuva

Hyvä paha Aasia

 

Mielenkiintoinen muutos maailman talouskärjessä tapahtuu alkaneena vuonna. Kiina nousee ohi Japanin maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi. Kiinan kasvava merkitys näkyy ja kuuluu. Se mainitaankin nykyään lähes jokaisessa globaalissa talousteemassa.

Kiinassa järjestetään toukokuusta lokakuun loppuun World Expo, jonka arvioidaan vetävän noin 70 miljoonaa kävijää Shanghain alueelle. Olympialaisten ohella maailmannäyttelyn kaltaiset massatapahtumat ovat hyvä lisä Kiinan taloudelle, sillä valtio pumppaa rahaa infrastruktuurin parantamiseen ja edistää siten työllisyyttä.

Otsikoihin nousee entistä enemmän myös Intia. Kuluvan vuoden aikana Intiassa ensimmäistä kertaa historiassa tuotanto ohittaa maatalouden osuuden bruttokansantuotteesta. Vahvan teollistumisen aika ja sen ansiosta tapahtuva elintason nousu on onni monille köyhille, mutta asettaa suuret kysymysmerkit luonnonvarojen riittävyydelle ja ilmaston kehitykselle. Siksi oli pettymys, että Kööpenhaminan ilmastokokouksen anti lopahti. Viisaat päättäjät eivät saaneet juuri mitään edistysaskelia otettua.

The Economist ennustaa Kiinalle yli 8 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa. Myös Intia on maailman TOP 10 kasvajien listalla 6,3% kasvuennusteella. Ennusteet ovat utuisia arvioita ja niihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta ne antavat osviittaa. Vertailun vuoksi Suomelle veikataan 0,8% kasvua ja euroalueen suurimmalle taloudelle Saksalle vaivaista puolen prosentin lisäystä menneen vuoden BKT:hen.

 

Aasian vahva kehitysvauhti näkyy Suomessa

Suomalaiset teollisuusyritykset ja Aasia vilisevät alkavanakin vuonna samassa asiayhteydessä lehtiartikkeleissa kun suuret yhtiöt kiittävät Aasian vahvaa vetoa länsimarkkinoiden sakatessa. Samaan hengenvetoon ne toteavat tuotannon siirtyvän entistä enemmän itään.

Paras esimerkki on tämän viikon tuore uutisointi Koneen saamista suurista tilauksista. Pekingin metroverkko täydentyy suomalaisilla liukuportailla ja Guangzhouhun rakennettava pilvenpiirtäjä sisältää 33 Koneen hissiä.

Tuotanto kannattaa luonnollisesti pitää siellä, missä osaaminen, edullinen kustannustaso ja asiakkaat kohtaavat. Trendi työllisyyskehityksessä kotimaisten konepajojen kohdalla on selkeä. Esimerkiksi Koneella oli vuonna 2004 reilut 5100 eli 20% henkilöstöstä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Syyskuun 2009 lopussa samalla alueella oli jo yli 9200 työntekijää, 27% koko yhtiön henkilöstöstä. Kone on tehnyt lukuisia yritysostoja, joka osin selittää henkilöstön rajua kasvua.

Satama- ja teollisuusnostureita valmistava Konecranes on myös nostanut henkilöstönsä lukumäärää kovalla vauhdilla Aasian ja Tyynenmeren alueella. Vuoteen 2006 verrattuna muutosta on 58%, ts. 539 työntekijää enemmän syyskuussa 2009 kuin vajaat kolme vuotta aiemmin, vuoden 2006 lopussa.

 

 

Muutokset Suomen työmarkkinoilla ja sijoittajan salkussa

Idän kasvun voi kääntää myös toisinpäin. Vaikka bisnes on kasvanut ei se useimmilla teollisuusyrityksillä ole lisännyt töitä Suomessa – päinvastoin. Ainakin Cargotec, Konecranes ja Metso nousivat otsikoihin viime vuonna irtisanomisten myötä.                

Tuotantoa ei Suomessa kannata liikaa pitää, mutta korkeamman vaatimustason toimintoja voi säilyä. Riski tehtaiden siirrosta on suuri. Jos Suomi pysyy houkuttelevana maana (teollisuusyrityksille) palkata aivotyöläisiä vaativiin suunnittelutehtäviin, voidaan maassa pitää edes osa työntekijöistä.Kilpailijoita joustavampi strategia on entistäkin tärkeämpää jatkossa. Meillä on ensiluokkaisia hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden toivoisi jatkossakin hyötyvän globalisaatiosta.

Yksilön, tehtaalla raskasta työtä tekevän työntekijän, voi olla vaikea hyväksyä muutosta ja työpaikan katoamista omista käsistä. Muutos on kuitenkin pysyvä ilmiö, joten oman osaamisen kehittäminen nykypäivän vaatimuksien kaltaiseksi voi pelastaa työpaikan.  

Sijoittajan kannattaa katsoa suomalaisten teollisuusyrityksien sopeutumiskyky alati kiihtyvässä talouden rakenteiden uusiutumisessa. Paljon käytetty termi “track record” on kotimaisilla yrityksillä hyvä. Toivotaan menestystä suomalaisyrityksille myös vuonna 2010, sillä vain menestyvä yritys luo kestävästi lisää työpaikkoja ja mahdollistaa yritysarvon kasvamisen.

 

Lähteet: The Economist, yhtiöt

 

Seuraava teksti ilmestyy kuukauden kuluttua. Sillä välin voit lukea kirjoituksiani Kauppalehden blogissa.

Toivon kaikille piksu.netin lukijoille hyvää alkanutta vuotta!

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Danske/Sampo rahastojen sulautuminen

Paljon on puhuttu rahastojen arvonkehityksen kuvaamisen “tilastovirheestä” survival biasista, jossa tappiolliset tai huonosti tuottavat rahastot lopetetaan kun taas hyvin tuottavat säilyvät tuottolistoilla.

Nyt vuodenvaihteessa oli Sampo Rahastoyhtiö Oy ilmoitus kahdeksan rahaston sulautumisesta. Päätin kokeeksi laskea onko sulautumisen kautta poistuvien rahastojen tuotto ollut merkittävästi huonompi kuin jäljelle jäävien rahastojen. Rahastojen kurssikehityksen otin Piksu keskusteluissa esillä olleesta Rahasäiliö palvelusta.
 
Alla taulukossa on sulautuvat rahastot, vastaanottavat rahastot, niiden tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta sekä kunkin rahastoparin tuoton ero.
 

Sulautuva rahasto
 
Tuottojen ero
Vastaanottava rahasto
Tuotto (%)
 
Danske I. Baltic K
17.93 %
 
DanskeI. Baltic Equity K/1000
27.26 %
-9.33 %
Danske I. Biotech+ K
27.99 %
 
Danske I. MediLife K/1000
15.00 %
12.99 %
Danske I. Global K
41.63 %
 
Sampo Kompassi Os K/1000
41.36 %
0.27 %
DanskeI. Global Selection K
31.20 %
 
Danske I. Global Performers K
28.76 %
2.44 %
Danske Invest Omega
4.91 %
 
Danske Invest Neutral
3.01 %
1.90 %
Sampo Tavoite 2010 K/1000
12.24 %
 
Sampo Kompassi Ko K/1000
11.39 %
0.85 %
Sampo Likvidi K
6.13 %
 
Danske I. Euro Korko K
1.53 %
4.60 %
Danske I. Ukraina K/1000
100.58 %
 
Danske I. Russia K/1000
133.46 %
-32.88 %

 
Suurin tuottoero -32 % on sulautuvassa Danske Invest Ukraina rahastossa, mutta toiseenkin suuntaan löytyy merkittävä ero +13 % Danske Invest Baltic rahastossa. Näiden kahdeksan rahaston erojen keskiarvo on vain -2,4 %. Tuo luku on merkittävästi pienempi kuin erojen keskihajonta.
 
Johtopäätöksenä on, että tässä tapauksessa ei ilmeisestikään ole kysymys heikommin tuottaneiden rahastojen sulauttamisesta paremmin tuottaviin.
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pitkät korot voivat nousta vaihtoehdoksi

 

Makrotalouskatsaus tammikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Mutta myös pitkät korot ovat lähestymässä mukavaa tasoa ja voivat vuoden 2010 aikana kehittyä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi osakkeille. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimenteissä on pitkästä aikaa nähtävissä hentoja empimisen elkeitä, kuten yllä olevasta JP Morgan:n kokoamasta maailman ostopäälikköindeksistäkin voimme havaita. Kyseessä ei liene varsinainen käänne, vaan ainoastaan nopean nousun jälkeinen tasaantumisvaihe.

Euroopan ja erityisesti USA:n kuluttajien luottamus on edelleen melko matalalla tasolla, vaikka kaikkialla on nähtävissä normalisoitumista.

Inflaatio ja korko

Deflatoorinen kehitys näyttää olevan päättymässä, ja jopa kuluttajahinnat ovat hienoisessa kasvussa vaikkei varsinaisesta inflaatiosta olekaan kysymys. Keskuspankkikorot ovat miltei vuoden pysyneet ennallaan, ja jopa USA:n keskuspankki on monen vuoden vuorsitoradan jälkeen päässyt stabiiliin tilaan, jossa korkoja ei olla paniikinomaisesti nostamassa tai laskemassa. 

Rahan määrä (M3) on Euroalueella laskussa ja mitä ilmeisimmin näin on laita myös USA:ssa (FED ei julkaise tilastoa) ja myös palkkojen nousu on taittumassa. Näistä syistä inflaatio ei  ole lähdössä voimalla käyntiin ja voimme luottaa siihen, että keskuspankkikorkojen nostot ajoittuvat vasta loppuvuoteen ja silloinkin ne tulevat olemaan hallittuja ja maltillisia.

Pitkät valtionlainan korot ovat jo pidemmän aikaa olleet noususuunnassa. Tästä on kaksi seurausta:

  • Uusien pitkän juoksuajan omaavien lainojen korko on suurempi kuin vanhempien ja niinpä vanhemmat velkakirjat menettävät arvoaan. Monet pitkän koron rahastoihin ja valtion lainoihin sijoittaneet ovat siksi tyytymättömiä ja etsivät nyt parempia sijoitusmahdollisuuksia muualta.
  • Lähestyy hetki, jolloin pitkät korot muodostavat kilpailukykyisen vaihtoehdon osakesijoituksille. Tuo kriittinen hetki saavutetaan nykyisellä kehitysvauhdilla vuoden 2010 aikana ja viimeistään silloin on syytä maksaa osakesijoituksiin otetut lainat takaisin - kenellä niitä sijoituslainoja sitten onkaan.  

Yrityslainat ovat kaiken aikaa tuottaneet hyvin. Alkuvuodesta 2009 riskipreemio oli suuri ja nyt konkurssiriskin väistyttyä voi yrityslainoihin sijoittanut kuitata hyvän tilin. Korkeakorkoisen lainapaperin arvo kasvaa luultavasti edelleen vuoden 2010 alkupuolella sillä konkurssiriskit todennäköisesti edelleen pienenevät. 

Reaalitalous

Maailmantalous kasvaa taas:

  • raaka-aineiden hinnat ovat nousussa (alumiini, kupari, sinkki, öljy....)
  • elektroniikan komponenttien kysyntä kasvaa (DRAM,...)
  • kuivarahtien hinnat ovat kohtuullisella tasolla

USA, Euroalue ja Suomi nousevat lamasta vasta jälkijunassa eikä vuoden 2010 aikana saavutettava 1-2% kasvu tunnu monen vahvan vuoden jälkeen ollenkaan niin hyvältä kuin sen itse asiassa pitäisi. Mutta siihen pitää nyt tyytyä - meidän rakenteellinen kasvunopeutemme näyttäisi olevan 2% tuntumassa eikä valtion velanottoa tai palkankorotuksia voida mitoittaa tuota 2% lukua suuremmiksi varsinkaan kun inflaatio ei näyttäisi pelastavan meitä omalta tyhmyydeltämme - meidän on itse oltava kurinalaisia. 

Vuoden 2009 aikana tapahtunut palkkatason liukuma (noin 4%) oli virhe jota meistä kukaan ei voinut enää estää. Monet palkkasopimukset ja budjetit tehtiin hyvänä aikana - silloin kun vielä kuvittelimme tilanteen paremmaksi, eikä noita sopimuksia voinut jälkikäteen muuttaa. Palkkojen aiheuttama kokonaiskustannus ei kuitenkaan noussut noin nopeasti - lomautukset ja irtisanomiset huolehtivat kustannusjoustosta, jota meistä kukaan ei halunnut, mutta joka vaan aiheutui. Toisin ei olisi voitu menetellä ja on vaikea kuvitella toteutettavaksi yhteiskuntaa, joka olisi riittävän nopeasti sopeuttanut budjetit ja palkat niin ettei tätä työttömyyttä olisi tarvittu. 

Sijoitusmarkkinat

Talous kasvaa taas ja yritysten tulokset kaunistuvat. Osakkeet ovat tuloksiinsa nähden ihan kohtuuhintaisia ja uskon että vuoden 2010 alkupuolella saamme kuulla yllättäviä iloisia tulosuutisia, jotka tuovat markkinoille lisää positiivista värinää.

 

Nyt ei kuitenkaan ole enää aika ostaa suuria määriä osakkeita velaksi - tietty varovaisuus on paikallaan. Pitkät korot ovat nousemassa ja jossain vaiheessa vuoden 2010 aikana voi tulla hetki, jolloin korkosijoitus on riskittömyydessään ihan kiva vaihtoehto.

Muutamien kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat jo aika korkealle arvostettuja eivätkä kehitysmaaosakkeetkaan muodosta enää varmaa turvasatamaa - niidenkin suhteen on syytä olla hieman varovainen.

Joidenkin lähteiden mukaan maailma kylpee halvan korkotason aikaansaamassa likviditeetissä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä enää paikkansa. Itse asiassa rahan määrä (M3) länsimaissa supistuu, eikä reaalinen korkotaso, jolla rahaa saa, ole mitätön. Reaalikorko on tällä hetkellä 2-4% suuruusluokassa riippuen lainan tyypistä ja tätä ei voi pitää varsinaisen halpana rahana eikä siis ole ihme, että rahan määrä vähenee.  

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Verkkomedia talouden ammattilaisten tiedonlähteenä

Markku Hurmeranta, Taloussanomien entinen uutispäätoimittaja, on edennyt väitöskirjaksi tähtäävässä tutkimuksessa. Tutkimusaiheesta oli päivän Helsingin Sanomissa hänen kirjoituksensa ”Verkkomedia on yhä tärkeämpi taloustiedon lähde”.

Kirjoituksen pohjana oleva 120 sivuinen Talousmedia ja valkokaulustyöläiset -tutkimusraporttia löytyy myös Tampereen yliopiston nettisivuilta.
 
Tutkimuksen kohderyhmää edusti pääosin Ekonomiliiton jäsenkunta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä taloustiedon lähdettään.
Ykkössijalla oli edelleen talouslehdet (34 % vastaajista) mutta jo toisen oli verkkomedia (27 %), kolmantena yleissanomalehdet (23 %). Neljänneksi tärkeimmäksi taloustiedon lähteekseen vastaajat nimesivät television (13 %). Talousuutistoimistot sijoittuivat viidenneksi (3 %) , ja radio jäi viimeiseksi (1 %).
 
Alla on kuva näistä kolmesta merkittävimmästä taloustiedon lähteestä.
 
Verkkomediat ovat ohittaneet perinteiset talouslehdet taloustiedon lähteenä
 
 
Verkkomediasta tärkeimpänä taloustiedon lähteenä vielä eri ikäryhmiä koskeva havainto. Se ei ole pelkästään nuorimpien media. Kaikissa kolmessa alle 50 vuotiaiden ikäryhmässä verkkomedia oli tärkein tiedonlähde (50, 46, 48 %) ja vasta yli 50 vuotiaiden verkkomedia putosi kakkossijalle (26 %).
 
Myös kysymyksen ”Seuraatteko talousasioita pelkästään verkkomedian kautta?” vastauksissa oli mielenkiintoisia jakaumia. Nimittäin johtotasolla kuusi prosenttia ilmoitti menettelevänsä näin kun koko aineistosta osuus oli vain kaksi prosenttia. Ja ikäryhmistä suurinta vastaajaryhmää edusti 41-50 vuotiaat.
 
Raportista löytyy paljo muutakin mielenkiintoista kuten lista viidestä tärkeimmästä talousmediasta ja tietoa sosiaalisen median käytöstä.
 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit