Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pankkien järjestämättömät saamiset uhkaavat realisoitua luottotappioiksi

Rahoitustarkastus (RATA) seuraa Suomessa toimivien luottolaitosten toimintaa ja vakavaraisuutta. Valvontatehtävän osana syntyy sijoittajaa kiinnostavaa tilastotietoa muun muassa pankkisektorin toiminnasta.

Merkillepantavaa on että järjestämättömien luottojen määrä on jo vuoden ajan kasvanut. Tilanne ei ainakaan alla olevan perusteella ole vielä  huolestuttava sillä järjestämättömiä luottoja oli vielä 90 luvun lopullakin kaksi kertaa enemmän kuin nyt - ja 90 luvun alussa tilanne oli vielä sitäkin paljon pahempi. Mutta tämä kuvio antaa kuitenkin indikaatiota siitä, että yritykset ja yksityiset ovat nyt tiukemmassa tilanteessa kuin aiemmin.

Kuvio:  Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset (lähde: RATA)

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Osakeoston osumatarkkuus 50 prosenttia

Viime vuoden lopulla ostin salkkuuni Wärtsilän ja Rautaruukin. Ensimmäisenä mainittu on lähes 30 prosentin pakkasella, mutta Rautaruukki on sen sijaan hivenen plussalla.

Rautaruukki +7,38%

Wärtsilä -26,95%

On se jännää, miten loppuen lopuksi tilastollisesti päädytään tähän 50% osumatarkkuuteen (onnistumiseen). No, ei minua tuo Wärtsilän hintatappio hirvitä. Kelpo osinkoa on jaossa molemmilta firmoilta ja en ole edes ajatellut myydä yhtiöitä pitkään aikaan.

Jos ostat tämän päivän kurssilla Rautaruukkia, sinä saat mukavan 10,9% osinkon 8.4. 2009 tilillesi. Muista kuitenkin ostaa osake ennen irtoamispäivää 25.3. 2009! Wärtsilä antaa tämän päivän kurssilla 8,7% osingon. Ei hassummin sekään, vaikka odotin tosin parempaa osinkoa... Wärtsilä onkin mielestäni menestynyt erityisen huonosti ja ajoitukseni ei tässä oikein onnistunut nappiin.

Viime viikot silmissäni on kiilunut pari osaketta: YIT ja Nokia. Lisäksi Neste Oil on minusta erityisen halpa ja houkutteleva. Tällä osinkotasolla ei juurikaan voi tehdä huonoja ostoja. Miksi sijoittaa korkoihin enää, kun riskitöntä osinkotuottoa saa jo 10 prosenttia! Hyvien yhtiöiden P/E luvut on painettu jo 4-5 tietämille! Kumpa vain saisin jostain vähä rahaa ja kaapaistua pari yhtiötä salkkuuni.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Osta kotimaisia osakkeita ... mutta miksi?

Valtionpäämies toisensa jälkeen kehoittaa kansaansa ostaamann kotimaisia osakkeita, viimeksi Obama.

Joku voi kutsua minua epäisänmaalliseksi, mutta kehtaan silti kysyä: Miksi? On aina helppoa olla solidaarinen jonkun muun henkilön teoreettisillä rahoilla. Mutta kun on tosi - eli omat rahat - kyseessä, niin miksi silloin kannattaisi erikoisesti suosia kotimaista pörssiyhtiötä?

1. Helsingin pörssissä on aika rajoittunut valikoima yrityksiä. Etenkin niitä paljon kaivattuja pieniä kasvuyrityksiä joita nyt kuulemma pitäsi suosia on  todella vähän. Hlesingin First North -listalla on kokonaiset kolme yhtiötä. Ei tarvitse mennä kuin länsinaapuriin niin vastaavalla listalla on yli sata yritystä. Miksi näin on? Listautuminen ei ole ollut suomalaiselle yritykselle edullista. Päälistalla osingot muuttuvat verollisiksi - ei juuri houkuta pienyritystä. Osakesijoituksilla on lisäksi meillä lyhyet perinteet, toisin kuin länsinaapurissa. Täällä olet jollet roisto, niin ainakin epäillyttävä tyyppi jos steet suoria osakesijoituksia.

2. Ulkomaisia osakkeita on nettimeklareiden aikana yhtä helpo ostaa kuin kotimaisia. Pieniä lisäkustannuksia saatta tulla.

3. Tietoa on saatavaissa erittäin hyvin myös ulkomaisista yrityksistä. Jenkkisivustoja on enemmän kuin lääkäri määräsi. Hieman poikkeava totuudensanojasivusta (eli hovinarri) jota Homo Economicus seuraa on www.fool.com. Suuremmista yrityksistä löytyy erittäin hyvin tietoa englanninkielellä. Tosin paikallisten talouslehtien nettisivuja on paikallaan seurata. Minä seuraan mieleläni mm. ruotsalaista: www.di.se ja www.dn.no. Tuntuu siltä että norjalaiset talousmiehet ovat suomalaisia huomattavasti räväkämpiä ... meillä vain Nalle vähän opastaa tavallisia kuolevaisia .

4. Mitään veroseuraamuksi ei ole ... pikemminkin päivastoin jos olen ymmärtänyt oikein (hyss, tätä ei saa sanoa...). Usean maan kanssa on verosopimus joka estää tuplaverotuksen. Tavallisin lähdevero% on oman kokemuksen mukaan 15% eli kotimaista alhaisempi. Joku veroasiantuntija voisi tästä varmaan kirjoittaa oman jutun...

Aina haittapuolia taitaa olla että yhtiökokouksiin on pitkä matka ja pitää rekisteröityä erikseen omistajaksi kun osakkeet on hallintarekisterissä.

Miksi siis ostaa kotimaista? Oikeasti.

Homo Economicuksen omassa salkussa on neljä suomalaista, kaksi norjalaista, ruotsalainen, tanskalainen ja virolainen osake.

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko matkailu laman kestävä toimiala

Näin oli Suomen 90-luvuan lamassa, matkailu ei kärsinyt ainakaan laman alkuvaiheessa paljoakaan heikentyneestä taloudesta. Kansainväliset tilastot ovat myös osoittaneet matkailulle jatkuvaa kasvua, mutta niiden ongelma on jälkijättöisyys.

Nyt tilastokeskus on saanut valmiiksi Suomea koskevan kuluvan vuoden tammikuun matkailutilaston. Sen mukaan matkailu kasvoi edelliseen tammikuuhun verrattuna 11 %.Kasvua oli erityisesti ulkomaanmatkoissa ja vähennystä laivamatkoissa.

Ohessa on kuva matkoihin sisältyvistä majoituksista kuukausittain vuosilta 2004-2009 ja mitään vähenemistä ei ole näkyvissä.

Suomalaisten vapaa-ajanmatkat kuukausittain 2004-2009

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko matkailu laman kestävä toimiala

Näin oli Suomen 90-luvuan lamassa, matkailu ei kärsinyt ainakaan laman alkuvaiheessa paljoakaan heikentyneestä taloudesta. Kansainväliset tilastot ovat myös osoittaneet matkailulle jatkuvaa kasvua, mutta niiden ongelma on jälkijättöisyys.

Nyt tilastokeskus on saanut valmiiksi Suomea koskevan kuluvan vuoden tammikuun matkailutilaston. Sen mukaan matkailu kasvoi edelliseen tammikuuhun verrattuna 11 %.

Kasvua oli erityisesti ulkomaanmatkoissa ja vähennystä laivamatkoissa.

 

Ohessa on kuva matkoihin sisältyvistä majoituksista kuukausittain vuosilta 2004-2009 ja mitään vähenemistä ei ole näkyvissä.

 

 

 Suomalaisten vapaa-ajanmatkat kuukausittain 2004-2009, ennakkotiedot

 

 

Maailmanlaajuista matkailun tilastointia tekee mm. UNWTO (World Tourism Organization) ja sen lukujen mukaan matkat kasvoivat 2 % vuonna 2008. Vuodelle 2009 odotetaan joko nollakasvua ja hienoista vähenemistä.

Myöskään UNWTO tammikuun katsauksessa World Tourism Barometer ei kuukausitilastoissa näkynyt pudotuksia, tosin vuoden 2008 kasvu näytti olevan peräisin alkuvuoden kuukausilta.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Warren Buffett

Vilkaisin pikaisesti USA:n kongressin kirjaston luetteloa. Siellä näytti olevan yli 70 kirjaa, joitten aiheena oli Buffett. Mieshän taitaa olla oikea rahamaailman Kekkonen.

Se mitä itse olen Buffettista lukenut, on jättänyt aivan liian vähälle tarkastelulle sen ajan ja paikan, joka on muodostanut Buffettin toiminnan kehykset.

Buffett tuli bisnesmaailmaan juuri silloin, kun amerikkalainen kulttuuri (kulttuuri sanan kaikkein laajimmassa merkityksessä) aloitti maailmanvalloituksensa. Vaikka USA oli taloudellinen suurvalta jo 1800-luvun lopussa, sen polittiinen merkitys alkoi toden teolla tuntua maailmassa vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Amerikkalaisuuden ihailu teki Gillettestä ihmisten mielissä maailman parhaan partahöylän, Coca-Colasta maistuvimman mehun ja American Expressistä trendikkäimmän luottokortin. Näitten firmojen todellinen vahvuus ei kuitenkaan ollut suinkaan tuotteiden ainutlaatuisessa laadussa vaan viime kädessä siinä, että USA voitti toisen maailmansodan kärsimättä NL:n tapaisia tappioita ja talouselämän päinvastoin vahvistuessa koko ajan. Ja 1980-luvun lopussa, johon aikaan nuo eräät tunnetuimmat Buffettin sijoitukset ajoittuvat, USA oli saamassa ratkaisevan henkisen yliotteen myös kylmässä sodassa nousten ennennäkemättömään asemaan. 

Buffett osasi epäilemättä valita oikeat firmat (ml. eräät varhaisemmat ja vähemmän tunnetut sijoitukset), mutta on keskeistä ymmärtää, ettei hän mitenkään valinnut toimintaympäristöään.

Buffett syntyi oikeaan aikaan oikeaan maahan toisin kuin toinen talouden kiintotähti George Soros, joka sentään vasta aikamiehenä päätti valita USA:n asuinpaikakseen.

Buffettin nousun taustan tunteminen on relevantimpaa kuin tietää hänen lentokoneensa nimi, autonsa merkki ja ok-talonsa rakennusvuosi. Sijoittajalle vielä paljon hyödyllisempää olisi pyrkiä hahmottamaan ne brändit, jotka Japanin ja Etelä-Korean jälkeen seuraavaksi Kiinasta lähtevät maailmaa valloittamaan.

Mikä maa hyödyntää talouslamaa ympäristökysymyksissä

Puheiden perusteella luulisi, että Obaman USA ja Eurooppa, mutta todellisuus on taas toinen.

maa      elvytyspaketti     vihreä osuus

Kiina             586               221

USA              972               112

Etelä-Korea   38                  31

EU                  39                  23

Saksa           105                 14

Japani          486                 12

Ranska           34                  7

Luvut miljardia dollaria

http://www.ft.com/cms/s/0/cc207678-0738-11de-9294-000077b07658.html

 

Sanonnan mukaan yhtään hyvää taantumaa tai lamaa ei kannata jättää käyttämättä (omien asemien parantamiseen).

Kansallisten finanssivalvojien verkosto riittämätön finanssimarkkinoiden mikrotason valvontaan

Euroopan komissiolle torstaina luovutettu De Larosièren mietintö on herättänyt laajaa keskustelua Euroopan parlamentissa. Jäsenmaiden sooloilu finanssikriisin hoidossa ja toisaalta kaikkien periaatteen tasolla julistama tarve yhtenäiseen toimintaan tuo kuitenkin selkeästi esille tarpeen luoda vahvoja EU-tason ratkaisuja ohjaamaan jäsenmaiden toimintaa. Poliittinen tahto vaikeille ja perustavanlaatuisille muutoksille on luotavissa juuri nyt, kun yhtenäisen sääntelyn puuttumisen tulokset ovat kaikkien nähtävissä.

Valitettavasti sunnuntain epävirallinen huippukokous ei vielä tuottanut EU-johtajien yksituumaista ja selkeää linjausta finanssirakenteiden uudistamiseksi De Larosièren kaikkien ehdotusten mukaisesti. Päämiestason päätös rakenteiden uudistamisesta on kunnianhimoisen muutoksen edellytys. ECOFIN-tasolla vaarana on juuttuminen yksityiskohtiin, mikä vaarantaa kokonaisvaltaisen muutoksen.

Monet Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan ECON:n jäsenet suhtautuvat käymissämme keskusteluissa De Larosièren raporttiin positiivisesti. Erityisesti mietinnön ehdotus makrotason sääntelyelimen luomisesta on kerännyt kiitosta. Parlamentin lokakuussa hyväksymä kanta vaati niin ikään tällaisen Euroopan laajuisen elimen pystyttämistä.

Parlamentissa linjattiin tuolloin myös mikrotason valvontaan ja niin kutsuttujen Lamfalussy-mallin mukaisten komiteoiden roolin ja merkityksen kasvattamiseen. Riemua parlamentissa herättävät Larosièren -ryhmän samansuuntaiset ehdotukset.

Moni rakenteiden uudistusta pohtinut olisi kuitenkin halunnut nähdä yksittäisen mikrotason sääntelystä vastaavan elimen luomista samalla tavoin, kuin De Larosière ehdottaa makrotasolle uutta yksittäistä säätelijää. Mikrotasolla ryhmä kuitenkin päätyy ehdottamaan olemassa oleviin rakenteisiin perustavan järjestelmän, European System of Supervision (ESFS), luomista. ESFS rakentuisi yhdistetystä kansallisten finanssivalvojien verkostosta, joka työskentelisi tiiviisti niin kutsuttujen “eurooppalaisten viranomaisten” (European authorities) kanssa.

Nämä viranomaiset muodostettaisiin nykyisin olemassa olevista niin kutsutun Lamfalussyn-mallin mukaisista kolmostason komiteoista. “Kolmostasolla” tarkoitetaan käytännössä sitä, ettei näillä komiteoilla ole lainsäädännöllistä valtaa, vaan ne avustavat komissiota tehtyjen päätösten täytäntöönpanon teknisissä yksityiskohdissa ja toimivat linkkinä kansalliselle tasolle. Kolmostason komiteoita on sopivasti kolme kappaletta, jotka jakaantuvat pankki- (Euroopan pankkiviranomaisten valvontakomitea, CEBS), vakuutus- (Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontakomitea, CEIOPS) ja arvopaperi-aloihin (Euroopan arvopaperivalvojien komitea, CESR). De Larosièren -mietintö ehdottaa näiden komiteoiden toimivallan huomattavaa kasvattamista niin, että niillä olisi tulevaisuudessa valta mm. oikeudellisesti sitovaan sovitteluun kansallisten valvontaelinten välillä ja oikeus sitovien valvontastandardien luomiseen.

Kuulun niihin, jotka näkevät myös mikrotason sääntelyn olevan parempi toteuttaa yhdessä yhtenäisen EU-elimen kautta. Nykyisen, kolmeen eri komiteaan perustuvan järjestelmän virallistaminen jää helposti puolitienmalliksi, joka on irrallinen makrotason valvonnasta ja voi tätä kautta luoda katveita valvontaan. Ryhmän ehdottama järjestelmä ei ole selkeä, eikä se liity johdonmukaisesti EU-rakenteisiin.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge rahastot helmikuussa

Taas alustavaa tietoa helmikuulta suomalaisista rahastoista, nuo harvemmin kuin päivittäin arvoja antavat rahastot eivät näytä vielä päivittyneen.

ICECAPITAL Virgin Beta B
3.49
%
OKO-Equity Hedge A
1.76
%
Nordea Fixed Income Hedge
1.67
%
Contango Hyödyke
1.47
%
ICECAPITAL Alternative Beta B
1.46
%
Aventum Summa
1.24
%
eQ Active Hedge 1 K
1.10
%
Eufex Hedge Kasvu
1.02
%
FIM Maltti K
1.01
%
Avenir
0.94
%
Danske Invest Neutral K
0.68
%
Danske Invest Omega K
0.55
%
Carnegie Ambassador
0.53
%
UBView
0.35
%
OKO-Alpha A
0.30
%
Eliksir Kasvu
0.09
%
AJ Value Hedge
-0.23
%
3C Edge Kasvu
-0.25
%
Abacus Kasvu
-0.33
%
Estlander & Rönnlund Global XL C
-0.42
%
FIM MultiHedge
-0.45
%
Estlander & Rönnlund Global XL B
-0.45
%
OKO-Macro A
-0.48
%
Estlander & Rönnlund Global XL A
-0.49
%
Aventum Pension
-0.51
%
UBWave
-0.72
%
3C Alpha
-0.86
%
Nordea European Equity Hedge
-1.71
%
OP-Raaka-aine A
-1.84
%
Altos Advantage
-1.90
%
SEB Räntehedge Alpha
-5.59
%
Danske Invest Raaka-aine K
-5.85
%
Altos Opportunity
-11.66
%

 
 
Brummer näyttää jo saaneen aikaan helmikuun päivitykset
 

Värdeutveckling, %*     
   Februari 
  YTD 2009 
Arbor Market Neutral
8.5
6.3
Archipel
0.2
2
Avenir
0.5
1.6
Futuris
0.1
3.3
Brummer Multi-Strategy**
1.1 
1.5
Brummer Multi-Strategy Euro
1.1
1.6
Helios 2xL (Bermuda) SEK
1.9
2,3
Helios 2xL (Bermuda) EUR
1.9
2.3
Brummer Multi-Strat. 2xL Sverige
1.9
2.3
Lynx
0.6
-1.3
Lynx (Bermuda) SEK
0.1
-2.17
Lynx (Bermuda) EUR
0.03
-2.21
Lynx (Bermuda) USD
0.02
-2.25
Lynx (Bermuda) USD - Class D
0.18
-1.94
Lynx 1.5 (Bermuda) SEK
-0.23
-4
Lynx 1.5 (Bermuda) EUR
0.01
-3.75
Lynx 1.5 (Bermuda) USD
-0.05
-3.56
Lynx 1.5 (Bermuda) USD - Class D
0.19
-3.1
Manticore
-3.1
-3.6
Nektar
3.2
3.6
Nektar (Bermuda) SEK
3.2
3.6
Nektar (Bermuda) EUR
3.2
3.6
Nektar (Bermuda) USD
3.2
3.6
Zenit
3.3
4.6

 

Sopiiko remonttilaina kaikille?

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/02/26/la-maksa-liikaa-remonttirahasta/20094772/139?rss=poiminnat

 

Edullisin remonttilaina on suhteellinen käsitys eikä aina mitattavissa pelkillä marginaaleilla tai verovähennyksillä.

Otetaan esimerkkinä pääkaupunkiseudun lähiöstä kolmio joka on maksanut 2005 - 2009 välillä 120 - 130 tuhatta. Nyt pyynti on 125. Vuodesta 2005 on ollut tiedossa putkiremontin tulo. Remontti alkaa 2009-2010. Alussa kustannusarvio oli 500/neliö. Myöhemmin 2007 jo 800-900/neliö. Nyt on kuulunut uutisia hintojen laskusta ja olisiko kustannus sitten 600/neliö. En tosin jaksa uskoa remonttihintojen laskuun mikäli aletaan elvyyttää voimakkaasti. Se johtaa vääjäämättä tekijäpulaan ja kustannusten nousuun. Varsinkin, kun rakennusalalla vallitseva ammattitaito ei ole noin vain siirrettävissä uudisrakentamisesta remontointiin. Korjausrakentaminen on  aivan oma-alansa eikä sinne noin vain polkaista tekijöitä hiljeneviltä talonrakennustyömailta. Tai voihan niitä tuoda, mutta samalla sama tekemisen laatu ja moraali siirtyy kohteesta toiseen.

Laadusta ja moraalista en syytä suoraan suorittavia tekijöitä vaan aikatauluja. Toivottavasti korjausrakentamisessa ei ole yhtä helppoa tehdä keskeneräisen päälle.

Niihin hintoihin. Tuo 70 neliön luukku kustantaisi asukkaalle 42000. Mikäli asukas olisi hankkinut huoneiston vaikka 2005 pitäisi myydessä saada ainakin 162 tuhatta. Samaan aikaan lähistöllä kaupiteltaisiin vastaavan kokoisia asuntoja suunnilleen samaan hintaan mitä asukas oli omastaan maksanut. Tokihan kyse on remontoimattomasta ja remontoidusta, mutta haluaako ostaja maksaa siitä täyden hinnan. Varsinkin mikäli asuntojen hinnatkin ovat mahdollisessa laskusuunnassa.

On aivan eriasia myydä asunto yhtiölainalla kuin yrittää saada oma henkilökohtainen remonttilaina takaisin kaupassa. Tässä oli yksi syy olla ottamatta. Pankilla voi olla hyvä syy sen myöntämiseen. Yksi asiakkaan ja toinen pankin kannalta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Kasterista” kuukauden Piksulainen!

Kalle ”Kasteri” Käyhkö

 

Koska Piksun tekijät eivät saa palkkiota Piksuun tehdystä työstä eivätkä kaikki ole ainakaan vielä osakkaitakaan, Piksun hallitus päätti kokouksessaan kiittää kuukausittain julkisesti yhtä Piksuun kirjoittavaa tai sen tekniikasta huolehtivaa henkilöä. Samalla hallitus rajasi itsensä palkittavien ulkopuolelle.

Vaikka Piksun eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan, hallitus päätti ehdotuksestani aloittaa julkiset kiitokset uusien tulokkaiden joukosta.

Kalle ”Kasteri” Käyhkö sai jo KL:ssä paljon lukijoita kirjoituksillaan ja Piksussa tahti on vain parantunut. Itse näkisin suosion salaisuuden olevan toisaalta hyvässä aiheeseen perehtymisessä ja toisaalta besserwisserismiä välttävässä tyylissä. Kaikkitietäviä on netissä liikaakin!

Kasteri itse arvioi ”untuvikolle” (=aloitteleva sijoittaja) kasvaneen sulat ja siivet, joten Piksu Oy:nkin on syytä asia julkisesti noteerata. Kirjapalkinto toimitetaan myöhemmin. Onnittelut!

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pieniä hentoja merkkejä paremmasta tulevaisuudesta

 

Makrotalouskatsaus maaliskuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä pieniä positiivisia merkkejä paremmasta alkaa näkyä vaikka maailmankauppa on romahtanut, teollisuustuotteiden varastoja puretaan, työntekijöitä irtisanotaan ja sopeutuminen lamaan on täydessä käynnissä. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän kurjuuden keskellä kuitenkin kaikesta huolimatta hieman valoisampana kuin kuukausi sitten.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat himan piristyneet kuukauden takaisesta. Tiedot ovat kuitenkin hieman ristiriitaisia. IMF, IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee pelkkää synkkyttä kaikkialla maailmassa - ihan jokaisessa maassa.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut niin alas, että on vaikea uskoa että näin alas voidaan vajota. Mutta kuluttajien luottamuksen lasku näyttää Euroopassa hetkeksi pysähtyneen.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - kehnoa mutta alkavaa kasvua. Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on ollut heikkoa jo viisitoista vuotta eikä parempaa ole nytkään tarjolla.

Inflaatio on talttunut mutta nyt on uusi uhka - deflaatio. Velallisen kannalta deflaatio on kauheinta mitä voi sattua; velat pysyvät mutta palkat ja tuotteiden hinnat laskevat - ja reaalinen velan arvo kasvaa. Tätä ei tietenkään saisi tapahtua varsinkaan tässä tilanteessa kun on paljon velkaantuneita, joita pitäisi auttaa. Mutta apu ei aina ole lähellä kun hätä on suurin. USA:n keskuspankki on pudottanut koron nollaan, mutta edes tämä taso ei helpota velallisia kun sekä korko että inflaatio ovat nollassa. USA:n keskuspankki ei pysty enää pudottaman korkoa, eikä sillä ole enää varaa elvyttävään talouspolitiikkaan - se on jo käyttänyt elvytysvaransa. Velallisen on siis maksettava velkansa täysimitallisena. USA:n keskuspankki toimi väärin silloin kun ajat olivat hyvät (korko oli hyvänä aikana alhaalla ja kannusti liihan leväperäiseen lainanottoon) ja nyt se ei pysty rientämään kansansa avuksi kun hätä on suurin.

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten, mutta kaikenkaikkiaan kehittyvien maiden talous kasvaa edelleen - ja yllättävää kyllä - maailmantalous kasvaa kehittyvien maiden imussa.

Baltic dry indeksi on viimeisen kuukauden aikana kääntynyt hieman ylöspäin. Tämä indikoi sitä, että ostajamaiden ylisuuret varastot on purettu, niissä maannut pääoma on saatu kiertoon, ja tavara on alkanut liikkua maailman merillä. Käänteen pysyvyydestä ei voi tämän perusteella sanoa vilelä mitään.

Sijoitusmarkkinat

Luottamus järjestelmään on kaikilta osin palaamassa:

  • Spreadi AAA ja BBB reitattujen yritysten lainojen välillä on kasvanut tilanteeseen nähden terveelliseen mittaan ja sijoittajat ovat taas alkaneet luottaa reittauslaitoksiin ja niiden antamaan AAA luokitukseen riskittömänä sijoituskohteena
  • Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX indeksi ei enää edes osavuotiskatsauksen yhteydessä nouse viime marraskuun tasolle
  • Raha on alkanut hakeutua niihin maihin, joissa talous kasvaa parhaiten ja joista saa pitkällä tähtäimellä parasta tuottoa. Kriisi ja kauhu ajoivat pääomia luotettaviksi koettuihin USA:n ja Euroopan osakkeisiin ja talletuksiin. Kaukoidän ja latinalaisen Amerikan indeksit ovat nyt viimeisten kolmen kuukauden aikana voittaneet kehittyneet markkinat sijoituskohteena.

Järki siis palaa markkinoille ja sijoituksia tehdään taas harkiten.

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Riski on sijoittajan ystävä

Useimpien mielestä osakesijoitusten tekeminen on tällä hetkellä äärimmäisen typerää. Kurssithan ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet useita kymmeniä prosentteja ympäri maailmaa, eikä laskulle näy vielä loppua. Yleinen taloustilanne ei näytä yhtään sen ruusuisemmalta. Pankkiiriliikkeiden analyyseistä ja markkinakatsauksista päätellen useimmat ammattilaisetkin ovat sitä mieltä, että nyt ei ole oikea aika sijoittaa osakkeisiin. Riskit ovat liian suuret. Itse väitän, että riskit ovat juuri sopivat.

Vanha sijoittamiseen liittyvä sanonta, ”riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä”, kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi sen mistä on kysymys. Vielä pari vuotta sitten talous oli vahvalla kasvu-uralla ja tunnelma markkinoilla optimistinen. Osakkeiden hinnat nousivat nousemistaan ja riskit näyttivät pieniltä. Kaikki halusivat sijoittaa osakkeisiin, sillä takana oli usean vuoden nousuputki. Totuus kuitenkin on se, että samaan aikaan hintojen noustessa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotus laski.
Nyt elämme täysin vastakkaisessa ympäristössä. Markkinoiden riskipreemio on noussut huimasti ja aiheuttanut osaltaan osakekurssien laskun. Tulosennusteiden veivaaminen alaspäin ei siis ole ainoa syy osakkeiden hintojen romahdukselle. Itse asiassa riskipreemiolla on paljon suurempi vaikutus yritysten hinnoittelussa. Tämän tosiasian analyytikot ja taloustoimittajat usein unohtavat. Sijoittajat, jotka uskaltavat nyt ostaa osakkeita, voivat onnitella itseään muutaman vuoden kuluttua. Sijoittamalla silloin, kun riskit ovat kaikkein suurimmat, on tulevaisuudessa mahdollisuus päästä käsiksi parhaisiin tuottoihin. Osakkeiden tuotto-odotus siis nousee sitä mukaa, kun osakekurssit laskevat. Riski on itse asiassa sijoittajan ystävä, ei vihollinen. Ilman riskin olemassa oloa osakesijoittamisesta itse asiassa katoaisi koko idea. Kohteet joiden tuleviin tuottoihin ei liity lainkaan epävarmuutta, tuottavat vain riskittömän koron eli valtion obligaation verran.
Itse näenkin riskin täysin päinvastoin kuin perinteisesti ajatellaan. Noususuhdanteessa ja suhdannehuipulla sijoittavan ”riskit” ovat mielestäni kaikkein suurimmat. Suurta nousua seuraa jossain vaiheessa vääjäämättä suuri romahdus, niin kuin historia on meille opettanut. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana tämä ilmiö on tapahtunut jo kahdesti. Laskusuhdanteessa pitkäjänteisen sijoittajan ”riskit” ovat pienet, sillä suhdannekierrosta johtuen hinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla. Halvasta toki voi tulla vielä halvempaa, mutta sijoittaja ei olekaan spekulantti, joka yrittää arvailla missä osakekurssi on huomenna. Sijoittaja (jonka määritelmän mukaisesti tulisi aina olla pitkäjänteinen, muuten kyse ei ole sijoittamisesta) voi rauhassa hyödyntää kurssilaskun ja ostaa matalasuhdanteessa kasvavien riskien takia halventuvia osakkeita.
Mikäli talousteorian perusperiaatteet eivät nykyisen kriisin takia heitä kuperkeikkaa, tulevat riskipreemiot normalisoitumaan tulevaisuudessa. Tämä jo yksistään nostaa osakekursseja. Yritysten tulokset laskevat tänä vuonna ja mitä ilmeisimmin myös ensi vuonna, mutta tämä ajanjakso on vain pieni osa sijoittajan horisontista. Teoriassa yritykset tuottavat omistajilleen kassavirtaa ikuisuuteen asti. Yrityksen arvo on siis vain hyvin vähän riippuvainen parin seuraavan vuoden tuloksista. Ne selittävät yrityksen arvosta vain muutaman prosentin. Markkinat eivät tunnu tätä ymmärtävän, sillä osakkeita hinnoitellaan tällä hetkellä pitkälti vain parin seuraavan vuoden poikkeuksellisen huonojen tulosennusteiden perusteella. Monilta näyttää jäävän unohduksiin se, ettei yritystoiminta suinkaan lopu tähän taantumaan.
Tällaista markkinoiden epärationaalisuutta hyödyntämällä, pitkäjänteinen sijoittaja voittaa. Kaikki puhuvat nyt vain riskeistä, vaikka kolikolla on aina kaksi puolta. Molempia ei voi nähdä yhtä aikaa, mutta kuten me kaikki tiedämme, näyttäytyy se toinenkin puoli ennemmin tai myöhemmin.
 

YLE vihreää ilmastomafiaa vastaan

Nyt on semmoinenkin ihme nähty, että Yleisradion uutiset ovat tehneet järkevän uutisen puun pienpoltton ilmastovaikutuksista. Kaiken lisäksi uutinen on vastoin vihreän puolueen aatemaailmaa ja Euroopan parlamentin direktiivejä.

Ylen uutisen mukaan halkojen polttaminen lisää kasvihuonepäästöjä öljylämmitykseen verrattuna
Pientalojen lämmittäminen puita polttamalla lisää merkittävästi kasvihuonekaasuja verrattuna öljylämmitykseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Matti Jantunen. Hänen mukaansa halkolämmitystä ei voi mitenkään pitää ekologisena lämmitysmuotona.
 
Professori Jantunen on jo vuosi sitten kirjoittanut aiheesta selkeän kirjoituksen Savon Sanomiin.
Puun pienpolton öljyä negatiivisemmat ympäristövaikutukset tulevat kahdesta päälähteestä: Pienpoltossa syntyy metaania ja polttoainehyötysuhde on vain puolet öljykattilasta.
Artikkelissa on myös hiilidioksidin kokonaistilanteesta mielenkiintoinen ja harvoin kuultu tieto.
Puolet ilmakehään v. 1800 jälkeen kertyneestä n. 500 miljardista ylimääräisestä hiilidioksiditonnista on juuri tuota biomassan poltosta peräisin olevaa ei-fossiilista hiilidioksidia.
Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Ruotsi on itäeuroopassa

DI:n sivuilla kirjoittaa analyytikko Peter Malmqvist ruotsin kruunun heikkoudesta. Selvästikin Ruotsi on nykyään osa itä-eurooppaa. Vertaillaanpa miten euron kurssi on muuttunut suhteessa eri valuuttoihin vuoden 2008 tammikuusta:

Venäjän rupla:+30%
Puolan zloty:    +28%
Unkarin floriini: +17%
Romanian leu:   +16%
Ruotsin kruunu:  +14%

 

Tämä siitä huolimatta että inflaatio on pysynyt kurissa, valtiontalous tasapainossa ja kauppatase positiivinen. Nyt euroopan laitamaiden pieniin valuuttoihin ei luoteta. Aivan sama mitä fundamentit sanovat. Silti tuntuu että irtisanomisuutisia länsi- (vai oliko se sittenki itä-) naapurissa on aivan samassa mittakaavassa kuin meillä. Kyseessä on tietenkin mutu, joka voi myöhemmin osoittautua vääräksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Lahtinen ja konekivääri

Kirjailija Väinö Linnan kehittämän ajatuksen mukaan ei ole hyödyllistä etsiä syyllisiä vaan ” Lahtista ja konekivääriä”, ts. keinoja ongelmien ratkaisemiseen.

Kun kuitenkin kovasti herkästi takerrutaan yksityisten sijoittajien yksittäisiin ilmaisuihin sillä tyylillä kuin jostain yksittäisestä lausunnosta voitaisiin johtaa suuriakin vaikutuksia maailman finanssimarkkinoille, kehottaisin sysiä ja seppiä etsimään ainakin isommista pajoista – jos etsiä pitää.

Relevantimpaa olisi esim. pohtia, mitä suomalainen rahoitusalan professori ja suomalaisen sijoituslehden päätoimittaja ovat sijoittamisesta ajatelleet syksyllä 2007, maailman pörssikurssien ollessa huipussaan ja alamäen jo häämöttäessä laen takana.

Vesa Puttonen ja Eljas Repo käsittelevät kirjassaan ”Miten sijoitan rahastoihin” riskiä seuraavasti: tärkeintä on hajauttaa ja pitää aikajänne riittävän pitkänä. Rahastojen asiantuntemusta kehutaan ja pankkitiliä pidetään huonona sijoitusvaihtoehtona (s. 35-39).

Jokaisen sijoittajan suurinta uhkaa, globaalia kurssinlaskua (jota yleensä kutsutaan eufemismilla ”markkinariski” ja joka on ko. kirjassa korvattu toisella eufemismilla ”systemaattinen riski”) käsitellään vain kerran sivulla 100. Asia kuitataan parilla virkkeellä. Hajautetusta portfoliosta sanotaan, että ”kaikki jäljellä oleva riski on systemaattista riskiä. Tältä riskiltä ei voi välttyä hajauttamallakaan.” Näin siis kuitataan sijoittajan kaikkein suurin uhka, ostaminen kurssihuipulla, mikä kirjan ilmestyessä oli mitä konkreettisin asia.

Asialla on merkitystä, koska globaaleista kurssilaskuista on kokemusta esim. 1800-luvun lopulta, 1930-luvulta, öljykriisin ajoilta, 1987 ja IT-kuplan ajoilta.

Lopuksi lyhyt pikakatsaus siitä, millaisia riskejä rahastosijoittaja on Suomessa kokenut.

Sampo Pankille on annettava erityiskiitos siitä, että sen rahastojen kehitys on helposti nähtävissä yhdestä taulukosta 10 vuoden ajalta. Nordea ja Pohjola Pankki piilottavat tällaista tietoja parhaansa mukaan. Esimerkit ovat siis Sampo Pankista, mutta yhtä huonolta ne näyttivät suppean otantani perusteella em. kilpailijoilla.

Kymmenen vuoden aikana Danske Bankin Euro Growth on laskenut 60 %, Global Tech. 50 %, vipurahasto 40% ja Suomi Kasvuosake 30 %.

Yhden vuoden aikana Dansken Intian-rahasto on laskenut 65, Financials 75, samoin kuin useat Venäjälle sijoittavat rahastot. Ukrainan rahasto on laskenut 88 %. Tällaista jälkeä syntyy siis Pohjoismaitten suurimman pankin ammattimaisten salkunhoitajien käsissä!

Tulevaisuuden näkymistä voi sanoa sen verran, että entisen NL:n alueen demografia näyttää erityisen synkältä. Väestö ikääntyy kuten EU:ssakin, mutta alkoholismin takia työvoima lienee erityisen suuri ns. pullonkaula – jos sellainen ilmaisu tässä yhteydessä sallitaan. Ja vaikka Ukraina joskus laskusta toipuisikin, yhden ihmisen elämä saattaa olla liian lyhyt toipumisen näkemiseen.

Näillä opeilla kauppakorkeassa opetetaan ja näillä opeilla talousmediaa johdetaan. Pidän näkemyksiä esittäjiensä aseman takia merkittävimpinä ja sisältönsä takia huolestuttavampina kuin omilla rahoillaan toimivan Kim Lindströmin lausuntoa. Kohtaliasta olisi lisäksi kirjoittaa hänen nimensä oikein.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Venäjän talous putoaa!

Venäjän talous putoaa ennustettua lujempaa. Teollisuustuotanto putoaa. Rakentaminen putoaa. Vähittäiskauppa putoaa hiukan hitaammin. En mainitse lukuja, mutta ne ovat sen verran suuria, että suomalaisilla toimijoilla on syytä huoleen.

  1. Vähemmän kauttakuljetuksia
  2. Vähemmän ruokaa Suomesta
  3. Vähemmän kulutustavaroita
  4. Vähemmän autoja
  5. Vähemmän asuntoja
  6. Vähemmän akkojen ja ukkojen hepeneitä
  7. Vähemmän elektroniiikaa
  8. Vähemmän ulkomaanmatkoja

Hyvänä uutisena pidän tarvetta lisätä omaa tuotantoaan. Venäläiset tarvitsevat töitä ja vientituotteita. Suomalaisten tulisi panostaa tuotantovälineiden, koneiden ja laitteiden myyntiin.

Maailma muuttuu tämän rakennemuutoksen aikana enemmän kuin aavistammekaan. Kun ruplan arvo laskee, venäläinen tuotantotalous kehittyy. Meidän on oltava valppaina kärkkymässä tuotantolinjojen toimitussopimuksia.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Lehmänkieli tarjolla Lusissa

Osuuspankin kiinteistökeskuksessa olisi tarjolla "Hyvin hoidettu 8,79 ha:n metsätila hyvien kulkuyhteyksien päässä."

Metsäkiinteistöllä on muuhun omaisuuteen verrattuna sellainen etu, että metsä kasvaa niin lasku- kuin noususuhdanteissa.
 
Ajo-ohje: Heinolan P-liittymästä 4-tietä pohjoiseen n. 6km ja rampista n:o 26 Jyväskylä/Hartola suuntaan. Aja noin 6km ja käänny heti levähdyspaikan jälkeen oikealle Palajärventielle. Sitä noin 700m ja jatka viitan Lehmänkieli suuntaan vielä n. 800 m ja olet tilan rajalla.
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Obaman elvytystoimet ovat silmänlumetta

Valtion suorittmat talouspoliittiset elvytystoimet ovat tehokkaita siinä tapauksessa, jos on varaa lisätä valtiontalouden velkaa vaarantamatta kokanaistaloutta. Tilanne on aivan sama kuin velallisilla yleensä - on helppo elvyttää kulutusta, jos tulot ylittävät menot. Jos maan vaihtotase on positiivinen (kokonaistalous ei velkaannu), valtiontalous ei ole ennestään kovin velkaantunut ja tulot ja menot ovat tasapainossa, voidaan ja kannattaa lisätä valtion kulutusta ja antaa verohelpotuksia. Tällä tavalla tuetaan tervettä taloudellista kehitystä. Monien maiden valtiontaloudessa on nyt elvytysvaraa ja sitä varaa nyt tehokkaasti hyödynnetään.

Tilanne on vaikeampi, jos elvytysvaraa ei ole, ja kansakunta on jo elänyt yli varojensa. Näin on monissa Anglo-Amerikkalaisissa maissa. Barack Obama:n elvytyspaketit ovatkin varsinaista mediahypetystä ja silmänkääntötemppuja. Obama lupaa suurieleisesti ja kansaan vetoavasti 790 Miljardin dollarin elvytyspaketin ja heti jo seuraavassa lauseessa hän kertoo aikovansa leikata valtiontalouden vajeen puoleen vuoteen 2013 mennessä. Valtiontalouden vajeen leikkaaminen saadaan aikaan kuluja karsimalla ja veroja korottamalla - tämä ei ole elvytystä vaan kuristamista.

Obama tekee aivan oikein. Pudotusta on nyt lähikuukausina hieman loivennettava ja kansalaiset pitää saada uskomaan tulevaisuuteen - on hyvä tuoda suurieleisesti elvytyspaketteja, joista yleisö näkee että valtio on heidän puolellaan ja tekee kaikkensa. Mutta katkera tosiasia on että, jos kansakunta ja valtio ovat eläneet yli varojensa, niin säästämistä on lisättävä, eikä valtion suorittamille kulutusta kuristaville toimenpiteille ole vaihtoehtoa.

On kohtalon ivaa että vaikka Obama:n tekemät toimenpiteet ovat parhaita, joita hänen valtuuksillaan on mahdollista tehdä, hän ei kuitenkaan kykene vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka oleellisimmin parantaisivat amerikkalaisten asemaa. Valtiontalouden toimenpiteillä on nimittäin rajansa.  

USA:n dollari on pitkään ollut yliarvostettu suhteessa muihin valuuttoihin, työntekijöille on maksettu liian suuria palkkoja, ja yritystoiminnan kulut ovat ylipäätään olleet liihan korkeat. Niinpä yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin. Tähän on tietenkkin yksinkertainen lääke. Alennetaan dollarin arvoa niin, että USA:sta tulee halpatuotantomaa, johon tuotanto kannattaa sijoittaa. Mutta tämä on paljon helpompi sanoa kuin tehdä. Valtio ei pysty suoraan vaikuttamaan valuutan arvoon, eikä siihen kykene edes keskuspankki. Maailman suuret valuutat ovat vapaasti vaihdettavia eivätkä edes keskuspankit voi vaikuttaa valuuttojen arvoihin kuin väliaikaisesti tai välillisesti korkotason kautta.

Mutta dollarin arvokin korjaantuu kyllä aikanaan. Markkinoilla leviää usko kaukoidän sijoituksien parempaan tuottoon. Muutos kestää aikansa, mutta tapahtuu. Dollarin arvo heikkenee käsi kädessä Anglo-Amerikkalaiseen talousmoottorin glorian kanssa. Obaman toimenpiteet nopeuttavat tätä kehitystä - kuristamalla amerikkalaisten kulutusmahdollisuuksia myös taloudellisen toiminnan voitot pienenevät - ja raha pakenee muualle. Tämä kaikki on katkeraa amerikkalaisille, äärettömän katkeraa. Mutta vaihtoehtoa ei ole. Glooria on perustunut enemmän velanottoon kuin ylivoimaiseen koulutustasoon, innovaatiokykyyn ja ahkeruuteen. Väärä maine on purettava - ja palattava oikeampaan keskinäisen arvostuksen ja kunnioituksen tasoon.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Euroopan paras valtiovarainministeri Katainen

Suomin on paistatellut Euroopassa tutkimuksen kärkimaana ja Financial Times lehti valitsi Jyrki Kaitaisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.

Kyseisen lehden lukeneille selvisi, että parhaan valtiovarainministerin ansoista pääosa oli peräisin hänen edeltäjiltään, mutta entä tutkimuksen kärkimaa.
Tilastokeskus julkisti 19.2.2009 valtio rahoittamaa t&k-toimintaa koskevan budjettiarvion vuodelle 2009.
Tiedotteen alku kertoo seuraavaa
Valtio rahoittaa t&k-toimintaa 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2009
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kokonaissumma nousee valtion vuoden 2009 talousarviossa 1,9 miljardiin euroon. T&k-rahoitus kasvaa edellisvuodesta 102 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa lähes 6 prosentin nimellismuutosta. Reaalikasvua tulee arviolta 2 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettujen varojen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on edellisvuoden tavoin 4,4 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousee 1,02 prosenttiin
 
Tätä valtiovarainministerin saavutusta on hyvä verrata T&K-toiminnan julkiseen rahoitusosuuteen BKT:sta eräissä muissa maissa vuodesta 1996 alkaen.
 
Tavallisesti on tapana esittää nämä kärkimaat, jotka ovat 10 vuoden keskiarvona käyttäneet eniten valtion rahaa tutkimukseen BKT osuutena.
 Government fund R&D activity 10 years median
 
Mutta samasta lähteestä saa myös täysin eri maat käsittävän kuvaajan.
Tässä toisessa kuvassa puolestaan on ne maat, jotka ovat kasvattaneet eniten julkisen T&K-rahoituksen osuutta BKT:sta.
Government fund R&D activity, best growth in 4 years
 
Kuvaajia vertailemalla näkee, että 10 vuoden keskiarvon maat ovat vähentäneet valtion sunteellista T&K panostusta kun taas panostuksen lisääjät ovat eri maita.
Joten myös tuo Suomen valtiovallan ylpeilemä korkea julkisen tutkimuspanosuksen osuus kansantulosta on katoava asia, johon ei enää pitäisi olla tyytyväinen.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakesäästäjien ”informaatiota”

Vuonna 2000 Osakesäästäjät tekivät sopimuksen, jossa Taloussanomat tuli liiton jäsenetulehdeksi. Sopimus merkitsi jäsenetuuden suurta kasvua. Aikaisemmin kuukausittain ilmestyneen Arvopaperin asemesta tilalle tuli viidesti viikossa ilmestyvä TalSa. Jäsentilauksen alennus oli 80 %. Lisäksi osakesäästäjät saivat lehdestä omaa tilaa. (Lähde: Kirsi Poikolainen: Omistajan oikeudella.)

Kun em. järjestely purkautui paperi-TalSan ilmestymisen loppumisen myötä vuoden 2007 päättyessä paperinen informaatio heikkeni selvästi. KL tulee jäsenetuna vain kerran viikossa. Sitä lehden johtava markkina-asema tekee!

KL:n viikottaisen numeron lisäksi osakesäästäjät saivat oman jäsenlehtensä nimeltään ”Viisas Raha”. Pitkäaikaisena osakesäästäjien jäsenenä olen jo kertaalleen antanut lehdestä sen toimitukselle palautetta aihekokonaisuudesta, jonka osalta en lehden asiantuntemuksen vähäisyyteen ollut tippaakaan ilahtunut.

Menneellä viikolla sain 17.2. käsiini numeron 1/2009, jossa yksi aukeama omistetaan mm. jääkiekkoilijalle. Konkreettisinta antia lehdessä on edustavinaan jo 2.2.2009 päivätty ”Osakepuntari”.

Ko. taulukossa on numero poikineen. Huomioni kiinnittyi osinkotuottoihin, jotka Metso Oyj:n osalta ilmoitettiin kiitettävän täsmällisesti 38,3 %:ksi. Aika monella firmalla päästiin jonnekin 15 %:n tuntumaan.

Seuraavalla sivulla taulukon laskentaperusteet selvitettiin: Osinkotuotto laskettiin edellisvuoden osingosta ja kurssista / 2.2.2009. Näin siis vielä senkin jälkeen, kun osinkojen selvistä supistuksista on jo pitkään tiedotettu pessimistiseen sävyyn! 

Tällainen taulukko herättää joukon ikäviä kysymyksiä. Kiinnostaako lehden sisältö yhtään ketään ko. lehden toimituksessa? Kiinnostavatko osakkeet ylipäänsä lehden tekijöitä yhtään sen enempää kuin esim. jääkiekko?

Entäpä lukijat? Jos joku ottaa tuollaiset luvut tosissaan, kyse on harhaanjohtavan informaation levittämisestä. Jos taasen a priori oletetaan lukijoitten ymmärtävän tuollaisten lukujen mahdottomuuden, herää kysymys koko taulukon hyödyllisyydestä.

Yksi asia on ainakin varma. Jos minä tässä ja nyt – tai vaikkapa keskiyöllä - ilmoittaisin saavani jostain firmasta 38 %:n osingot, Piksu Oy:n hallitus in corpore kääntyisi puoleeni tunnin sisällä kysellen sellaisen firman nimeä. Selitettyäni "persoonallisen" tavan verrata edellisvuoden osinkoja tämän vuoden kursseihin minut varmaankin uudelleenohjattaisiin loppusijoituspaikkaani värittämään Piksun sarjakuvien ruutuja. Tosin meillä ei ole sarjakuvia...

Laskuri ekologiselle selkärepulle

Suomalaisyritys One did it Oy on saanut julkisuutta mm. ympäristöalan yritystoimintaa esittelevässä Green:Net09-tapahtumassa San Franciscossa. Yhtiö on kehittänyt kohtuullisen järkevän tuntuisen laskurin ekologiselle selkärepulle.

Tuo ekologinen selkäreppu laskee ihmisen käyttämiä luonnonvaroja, niin uusitutuvia kuin uusiutumattomia kulutuksen pohjalta. Laskenta ja tulos on huomattavasti järkevämpi kuin toimittajien jutuissaan yleensä käyttämän hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa vain yhtä ulottuvuutta ihmisen ekologisesta vaikutuksesta.

One did it Oy ekologisen selkäreppu laskemisen perustana oleva tieto on peräisin Suomen luonnonsuojeluliiton ja saksalaisen Wuppertal Instituutin tutkimusta. Tuo Wuppertal Instituutti vaikuttaa järkevältä ja luotettavalta lähteeltä, päinvastoin kuin vaikkapa suomalainen ilmasto.org sivusto. Tässä jälkimmäisessähän tarkastellaan maailmaa kasvihuonekaasujen näkökulmasta, joka johtaa monesti ekologisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Samoin sivustoilla on ollut virheitä, jotka ovat johtuneet ilmeisesti lähinnä kirjoittajien näkemyksistä eikä tosiasioista.

Tuon selkäreppulaskurin tuottaneen One did it Oy:n tarkoitus on rakentaa laskurin ympärille viihteellisellä tavalla kuluttajien tietoon ne olennaiset valinnat, jotka tekemällä voi vaikuttaa omalla elämäntyylillään eko-eettiseen kokonaiskuvaan.

Palstanpitäjä repun paino jäi alle reilun neljänneksin alle EU-keskiarvon, mutta painoa tuli kuitenkin liki 24 tonnia. Mukaan oli tosin laskettu työmatkat, joka vihreiden kansaedustajien ja EU-edustajien käytännön mukaan ei kuulu mukaan laskelmaan.

Tulos ja sen vertailu herättää mielenkiintoa selvittää ekologisen selkärepun koostumista tarkemmin, miten esimerkiksi meidän varsin vaatimattoman ruuan ekologinen rasitus olisi jopa yli EU-keskitason. Tämä innostaa jatkoselvityksiin ja siinä voi hyvinkin löytyä One did it Oy:lle mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

SAAB

Saab 96 oli ensimmäinen työsuhdeautoni. Totuin etuvetoisiin autoihin urani alkuaikoina ja kolmas autoni, takatuuppari Ford Taunus tuntui aikoinaan turvattomalta. Saab ja Volvo edustivat turvallisuutta. Niissä oli turvakaaret ja sivutörmäysesteet.

Saab on uransa päätepisteessä. Ruotsin valtio ei ole lupautunut GM:n etäpisteen pelastajaksi. Tietääkö tämä menoa sen aikaisille saabisteillekin? Pitäisikö varautua hautakiveen kirjoitettavan tekstin muotoiluun? En kuitenkaan suostu säveltämään omaa Hintriikan-surumarssia.

"Peltoniemen Hintrikin surumarssi" (myös "Peltoniemen Hintriikan surumarssi") on kaustislainen kansansävelmä. Tutuimpia sovituksia on Reino Helismaan sanoittama ja Tapio Rautavaaran laulama versio. Helismaan sanoituksesta ei kuitenkaan ole Kaustisella pidetty, koska siinä korostetaan liikaa köyhyyttä ja kurjuutta, vaikka Hintrikki oli ollut vauras talollinen. Lisäksi Hintriikin (mies) muuttuminen Hintriikaksi (nainen) ei myöskään ole ollut kaustislaisten mieleen. Hintrikki Peltoniemi (18541936) oli kaustislainen pelimanni, jonka mukaan kappale on saanut nimensä. Helsingin Sanomien kesällä 2006 järjestämässä lukijakilpailussa Helismaan sanoittama "Peltoniemen Hintriikan surumarssi" äänestettiin Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi.

Saab teki sekä lentokoneita että autoja. Saabilla oli muutakin teollista toimintaa. Jääkö tästä ruotsalaisten ikonista velkojainkokouksen jälkeen mitään jäljelle? Ehkä osaaminen ei katoa minnekään.

En vuodata kyyneleitä Saabin tai GM:n puolesta. Autoteollisuuden pitää uusiutua ja pienellä Ruotsilla tuskin on varaa ylläpitää kahta konepajateollisuuden dinosaurusta.

Autoja tuotetaan Suomessakin. Saab-Valmet oli iso juttu aikoinaan. Tulevaisuudessa Uudessakaupungissa on tarkoitus valmistaa Fiskerin sähköautoja.

Sähköauton tulevaisuudesta en ennusta niitä en näitä. Toivoisin, että panostaisimme joukkoliikenteeseen, mutta kuluttajat ja päättäjät eivät välitä meikäläisten vanhakantaisista toiveista. Autotehtaiden tukipaketit mahdollistavat joukkoliikenteen supistamisen ja myönnän, etten olisi pystynyt tekemään työtäni ilman autoa ja / tai lentokonetta.

Internet on hieno apulainen, mutta edelleen kaupoista ja tilauksista on neuvoteltava kasvotusten (face to face): autosta luopuminen johtaisi lukuisten tilausten menettämiseen.

Auto on länsimaitten pyhä lehmä. Nyt, kun valmistusta lahdataan isolla kirveellä, uhkaamme myös kapitalismin keskeisintä symbolia. Pateettista, mutta totta, Saab saa mennä, mutta toivon edelleen, että kapitalismi toipuu.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Cramo on hieman pudonnut listalla, Metso, Rautaruukki, Sampo ja Konecranes edelleen vahvoilla.

Osinkoarviot alkavat olla toteutuneita lähes kaikki. Uutena sarakkeena Ero% 2008/2007. Jos ero >=0, sitä voi pitää näissä oloissa varmaan jo erinomaisena saavutuksena. Osinko%:n ykkönen Panostaja ei ole aivan vertailukelpoinen, koska osinko on jo irronnut ja maksettukin. Osingoissa on mukana mahdollinen pääomanpalautus (esimerkiksi Citycon), mutta ei mahdollisesti luvattuja lisäosinkoja.

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mummosijoittajan paluu

Ylen uutisten mukaan 2008 viimeisellä neljänneksellä yli 10000 uutta henkilöä avasi arvo-osuustilin. Tämä on melkoinen trendimurros, koska suora osakesäästäminen on ollut vastatuulessa jo kauan.

Tämä on hauska uutinen, koska jo suoraan osakesäästämiseen on viime aikoina liittynyt arvelluttava leima. Jos sijoitat suoraan osakkeisiin olet todennäköisesti peluri ja vähintäänkin veronkiertäjä - saammehan jatkuvasti lukea kuinka alhainen verotus on pääomatuloilla (tämähän ei pidä paikkaansa, mutta se on toisen messun aihe).

Toisin oli Homo Economicuksen nuoruudessa. Silloin jokaisella itseään arvostavalla mummolla piti olla piironginlaatikossa muutama pankkiosake. Eikä tämä suinkaan rajoittunut ns. parempiin piireihin. Myös Homo Economicuksen sijoittajaura alkoi mummon lahjoittamilla pankkiosakkeilla.

Osakesijoitus oli siihen aikaan arvostettu ja varteenotettava säästämisen muoto. Sijoitusfilosofiana oli vallallaan ns mummomenetelmä - eli osta ja unohda. Osakkeita ostettiin harvakseltaan, lähinnä anneissa (muistaako joku niitä). Sijoitukset tehtiin aina omilla rahoilla , ei lainarahalla. Tavoite oli usein jättää hyvä perintö, eli osakkeita ei myyty koskaan. Kerran vuodessa (jos muistettiin) käytiin leikkaamassa pankin tiskillä osinkokuponkeja.

Uusien ihmisten osakesijoittaminen on minusta sen merkki että vanhat hyvät ajat saattavat ola palaamassa. Korot ovat jälleen laskussa, eikä erilaisilta sijoitustileiltä saa kovin kummoista tuottoa. Monille ihmisille on tullut harvinaisen selväksi että ns. asiantuntijat (sijoitusrahastot) ole juuri tavallista ihmistä viisaampia. Rahastaa he kyllä osaavat. Ehkä suora osakesijoitus ei sittenkään ole niin vaikeaa ja vaarallista?

Kukaan ei tiedä koska pörssikurssit kääntyvät nousuun. Ja entisaikojen mummojen tapaan päivittäisistä kurssimuutoksista ei juuri kannatakaan välittää. Sensijaan minä ja ilmeisesti moni muu on sitä mieltä että esim. Nokian osake on nyt taatusti 60% parempi ostos kuin vuosi sitten.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa! Myös Homo Economicus on taas aloittanut osakeostot. Aloittanut, koska viime vuoden puolella käteinen oli (onneksi) vähissä - verottaja kun vaati omansa 2007-vuoden muhkeista voitoista :)

Käyttäjän J.Vahe kuva

Isännöinti - vientituote?

 

Suomalaisen asunto-osakeyhtiön tapainen järjestelmä on tuntematon esim. Baltiassa ja Puolassa - kuten se on monessa muussakin maassa.

Tilanne ei ole mitenkään kehuttava. Kerrostalon katon vuotaminen on ensisijaisesti ylimmässä kerroksessa asuvan murhe, mutta jos hän ei siitä huolehdi, "murhe" alkaa levitä muihinkin asuntoihin ja talon rakenteisiin. Edelleenkin olisi tietysti positiivista, jos vesijohdot ja kosteitten tilojen vesieristys olisivat kunnossa koko talossa.

Sosialismin ihmeisiin kuuluneet kerrostalot lienevät suurelta osin menetettyä kantaa, mutta ko. maihin tehdyille uudisrakennuksille halutaan laadukkaampaa kunnossapitoa.

Suomalainen Realia Group osti 2007 em. maissa toimivan yrityksen Ober-Hausin, jonka liikevaihto oli ostohetkellä 15 milj. euroa.

Koska yhtiön toimialueella asuu 10-kertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, Realia Group pyrkii kasvattamaan merkittävästi osuuttaan markkina-alueella, joka on potentiaalisesti suuri.

Suhdannetaantuman lisäksi kasvunäkymiä varjostaa alan fragmentoituneisuus. Lisäksi pullonkaulana on puuttuva lainsäädäntö. Asunto-osakeyhtiön tapaisen järjestelmän luomista ei paikallisessa lainsäädännössä edellytetä. Lainsäädäntöä tosin kehitetään ja on mahdollista, että "asukkaiden yhteisöstä" tulisi edes jossain mitassa täkäläistä taloyhtiötä vastaava organisaatio.

Joka tapauksessa suomalaista isännöintiä pidetään vientituotteena ja kaikista 4 maasta on ollut väkeä Suomessa koulutettavana. Isännöinnin asemesta Ober-Haus käyttää termiä property management.

Periaatteessa on mukavaa, että teollisuustuotteiden lisäksi suomalaiset pyrkivät etsimään vientikohteita myös palvelusektorilla, vieläpä ilman suuria investointeja.

Kirjoitus perustuu mm. Realia Groupin johdon haastatteluun.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kullan hinta raketoi! Kuplaa vai ei?

Kuvan lähde: http://www.bullionvault.com

Dollarin nousu on saanut kullan arvon raketoimaan euroissa ja jeneissä. Kulta on nyt hinnaltaan seitsemän kuukauden huipussa! 1000 dollarin unssihinta lähestyy, kun kullan hinta heiluu jo 971 dollarissa.

Mielenkiintoiseksi kullan nousussa tekee se, että se on ainoa raaka-aine, joka on noussut viime aikoina. Samaan aikaan, kun kullan hinta tekee uusia ennätyksiä, raportoitaan muiden raaka-aineiden kuuden vuoden pohjahintoja. Historiallisesti kultaa ollaan ostettu, kun pelätään realitaloudessa inflaatiota ja varaudutaan rahan arvon romahtamiseen. Mutta missä on se inflaatio, mitä vastaan kultaa ostetaan? Onko euro, jeni tai dollari romahtamassa?

Seeking Alpha-sivusto on ollut täynnä kultaa ylistäviä artikkeleita jo kauan. Kaikki tuntuvat olevan nyt samaa mieltä, että kulta on oikea turvasatama. Amerikan ja muun maailman talouden pelastusohjelmien uskotaan saavaan aikaan inflaation. Jotkut 'expertit' ennustavat jopa hyperinflaatiota, niin että sadan dollarin seteli kelpaa pian enää vain takapuolen pyyhkimiseen.

Minun on vaikea uskoa, että kullan hinta edelleen jatkaisi nousuaan ilman suurempaa korjausliikettä tai jopa kullan hinnan romahdusta. Uskon mielummin kullan kuplahintaan niin kauan, kuin emme näe inflaatiota. Minusta on lähes naurettavaa verrata tämän hetkistä talouskriisiä 70-lukuun, jolloin inflaatio oli kaksilukuinen. Nyt tulemme pikemminkin näkemään lyhyen deflaation, jonka jälkeen inflaato nostaa taas päätään - jos talouskone taas lähtee käyntiin.

Kukin sijoittaa oman suunnitelman mukaan.

Jos uskot, että kullasta on (taas) tulossa maailman toinen reservivaluutta ja talouselvytys saa aikaan massiivisen hyperinflaation - osta kultaa!

Kasteri on kuitenkin varovainen kullan kanssa ja haistaa mahdollisen kuplan puhkeamisen.

Kuvan lähde: Goldprice.org

Tilasto on jo muutaman vuoden vanha, uusin hintahan on jo mennyt katosta läpi. Käyrä näyttää kuitenkin huomattavasti 80-luvun alun kullan hinan käyrää. Toki 70-luvulla vakavan inflaation vuoksi kullan hinta jopa kuusinkertaistui. Mutta nyt meille ei ole inflaatiota, joten miksi kulta vain nousee?!?

Dollarihintainen 10-vuoden graafi näyttää hyvin tämän tilanteen. Muistatteko vielä, miten kävi öljyn hinnalle? Kun oltiin 160 dollarissa, alettiin puhua 200-300 dollarin rajasta. Nytkin kullan hehkutus on niin kovaa, että eiköhän tuolta tulla rytinällä alas seuraavina kuukausina.

Lähde: Oilenergy.com

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uskoni Pieniin Asioihin Kasvaa

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

  • matkakustannukset
  • asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
  • tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
  • suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
  • ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee...

 

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

  1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
  2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
  3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

  • Uusi johtamismalli
  • Uudet työkalut
  • Yrityskulttuurin kehittäminen

 

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

  • Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
  • Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
  • Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

 

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit