Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hilja virtaa Don ja Suomi irtautuu lamasta rauhallisesti

LovisaHitaasti, mutta varmasti irtaudumme V- tai W-muotoisesta lamasta. 

Asiantuntijoiden mielestä lamasta irtaudutaan pienellä vaihteella ja renkaita sutimalla.

Nokian renkaat ovat olleet tapetilla. Venäjän laadussa ei ole moitittavaa, joten kuluttajat voivat rauhassa ostaa nokialaisia laaturenkaita rajan takaa.

Realistisen luovuuden objektiiviset lainalaisuudet eivät ole meillä korkeassa kurssi, paitsi puoluerahoituksessa, joka lienee Suomi-Finlandé -valtion ainut maininnan arvoinen ongelma. Uusia vaaleja ei tule, koska puolueillamme ei ole varaa edes alkeelliseen demokratiaan.

"Suomi elää metsässä", mutta ei kuitenkaan tiedä, miten sieltä päästään ulos. Elämme menneisyyden loukussa, jonka arkeen kuuluu Salon kaupungin valuminen rakennemuutoskunnaksi. Nokian "home base" on vaikeuksissa.Teknolgiateollisuus joutuu miettimään uusia vientituotteita ja -kohteita.

Suomen tietoyhteiskuntamenneisyydestä ei seuraavassa nousussa ole suurta apua. Pisa-tutkmuksen tuloksia voimme lueskella rintaa röyhistellen kiikkustuolissa. Uusimmat SHOK-avaukset ovat yhä pelkkää Powerpointia ja EK:n vanhat matomäetkin tulevat eläkemestoistaa julkisuuteen kertomaan, että Suomi on liemessä ja uudet vaalit eivät johda mihinkään.

Johtajuutta, uusia ideoita, innovatiivisuutta kaivataan, mutta löytyykö sitä Vanhasesta? Sitä meidän ei tarvitse pohtia, koska tarjolla olevan kokoluokan vaikeudet lankeavat kansaliasten ratkaistaviksi. Mutta pitäisikö ensin päästä eroon johtajistamme?

Mitä nopeammin, sitä parempi! Keinoista ei kannata kantaa huolta. Olennaista on, että valta palautetaan kansalle.

Onko meillä malttia irtautua 'menneisyyden valtioista' ja lähettää nykyiset henkiseen joukkohautaan? Muistomerkkejä niille ei tietenkään tarvita.

Ihmiskunnalle kerrotaan, miten meillä ja Ruandassa valtaa pitivät korruptoituneet ja itsekeskeiset idiootit. Onneksi meillä oikeudekäynnit keskittyvät konkurssipesän valvontaan.

Suomi nousee lamasta ilman valtiovaltaa!

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Rautaruukki, Nordea, Finnlines.

Laskussa Uponor, Ixonos

http://www.piksu.net/node/101

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet hyötyneet pörssiheilahteluista

Finanssialan Keskusliitto ja siihen hiljattain sulautunut Sijoitusrahastoyhdistys keräävät hyvää tietoa suomalaisten sijoituskäyttäytymisestä ja rahastosijoittamisesta (Sijoitusrahastot/tilastot).

Suomalaiset ovat vastikään ilmestyneen mielenkiintoisen katsauksen mukaan varsin valveutunutta ja taitavaa sijoittajakansaa. Alla olevasta Finanssialan keskusliiton tuottamasta kuvasta voimme havaita, että suomalaisten nettomerkinnät osakerahastoihin ovat ajoittuneet taitavasti ja kotitaloudet ovat itse asiassa hyötyneet kurssiheilahteluista.

Kotitaloudet ovat realisoineet rahastosäästöjään vuosien 2007 ja 2008 aikana ja toisaalta lisänneet osakepainoa heti nousun käynnistyttyä. Toiminta on ollut kaukaa viisasta ja mallikelpoisen taitavaa. Jonkun on luonnollisesti täytynyt toimia päin vastoin ja ostaa osakkeita vuosien 2007 ja 2008 aikana. Muuta selitystä asialle ei taida olla kuin että instituutioiden ja ulkomaalaisten sijoittajien on täytynyt toimia toisin.

On olemassa myytti siitä, että instituutiosijoittajat ovat taitavampia kuin tavalliset rahastosäästäjät ja että instituutiot hyötyvät sisäpiiri-informaatiosta, jota tavallisilla säästäjillä ei ole hallussaan tai jota on vaikea hankkia. Tilastojen valossa tämä näyttäisi olevan pelkkä myytti ja näyttäisi siltä että rahastosijoittajalla on ollut käytössään aivan riittävä informaatio ja media on kiitettävällä tavalla osannut informoida jopa aivan tavallisia rahastosijoittajia. 

Tulemme piksussa luonnollisesti seuraamaan tarkoin kuluttajien sentimenttiä ja kiinnitämme varmasti huomiota jos kuluttajien toiminta ja edesottamukset enteilevät pörssikäännettä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Rikoo on riskillä ruma

Homo Economicus mainitsi aikaisemmassa öljyyhtiöitä koskevassa blogimerkinnässä norjalaisen DNO international:in sijoituskohteena riskiä sietävälle sijoittajalle.

No riskiä näköjään riittää. Kurdien itsehallinto (KRG) on sulkenut DNO:n ulos määräajaksi Tawke-kentän toiminnoista koska itsehallinto KRG on ilman mitään syytä joutunut huonoon valoon. KRG on osallistunut DNO:n antiin jolla rahoitettiin mm. kyseisen öljykentän kehitystä. DNO taas on vetämässä Oslon pörssin oikeuteen liian avoimesta tiedotuksesta josta johtui KRG:n tuohtuminen ja DNO:lle merkittävää haittaa. Ellei sopuun päästä ja KRG:n maine palauteta saattaa DNO joutua poistumaan Kurdistanista jopa ilman korvauksia. Tämä tarkoittaisi käytännössä yhtiön kaatumista koska Tawke -operaatiot ovat leijonanosa DNO:n toiminnasta. Taustalla on norjalaislehtien arvoit että taustalla on jopakin hämärää, mahdollisesti lahjuksia.

 

Moraali sijoittajalle: Kehittyvillä markkinoilla toimivien yhtiöiden riskeijä ei arvioi Erkkikään.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Aasiassa hyvät talousnäkymät

Aasian kehityspankki (ADB, Asian Development Bank) julkistamassa puolivuosittaisessa talouskatsauksessa uskotaan Aasian olevan vastustuskykyisempi talouskriisille kuin mitä on oletettu. Järjestö on nostanut kehittyvän Aasian kasvuksi 3,9 % vuonna 2009 kun maaliskuinen luku oli vielä 3,4 %.

Syyksi myönteisen kehitykseen sanoo järjestön pääekonomisti Jong-Wha Lee olevan valtiovallan toimet, terveen pankkijärjestelmän ja viennistä riippumattoman kasvun.

 

Kiina on toki Aasian kasvun tähti, tässä joitain sitä kuvaavia lukuja:

Kiinan pankkien lainaus lähes kaksinkertaistu $1.08 trillion (7.37 trillion yuan) vuoden alkupuoliskolla.

Kiinteät investoinnit kasvoivat 33.5% vuoden alkupuoliskolla ollen $1.34 trillion (9.132 trillion yuan).

Kiinan vähittäismyynti kasvosi 15 % ollen $859.6 billion (5.87 trillion yuan).

 

Aasian kehityspankin pääekonomisti Jong-Wha Lee kertookin, että Aasian osuus maailmantalouden kasvusta tulee olemaan 75 %.

 

Oheisessa kuvassa on raportista neljän suuren talousalueen (kehittyvän Aasian, Eurooppa, USA ja Japani) kasvuluvut 2007-2010.

 

 GDB Growth, Asia, Europe, USA; Japan, ref Asian Development Outlook 2009 Update

 

 

Uutisten pohjana ollut raportti on

Asian Development Outlook 2009 Update: Broadening Openness for a Resilient Asia, Publication Date: September 2009.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Lassila & Tikanoja - vakaata tuottoa omistajille

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät olivat kuulemassa toimitusjohtaja Jari Sarjon esitystä Lassila & Tikanojan toiminnasta 22.9.2009.  Sarjo veti tapansa mukaan tehokkaan ja asiapitoisen esityksen ja vastasi kysymyksiin esimerkillisesti.

L & T:llä on pitkä historia, yritys on perustettu vuonna 1905. Yrityksen tie on kulkenut monialayrityksen kautta palveluteollisuuteen keskittyväksi yritykseksi. Muutoskatalyyttinä oli 1960-luvulla tehty Säkkivälineen osto, jonka varaan on rakennettu ympäristöpalveluihin, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin sekä uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvä yritys. Yrityksen sielu on “tarkan markan toiminta läpi koko organisaation”. Yritystä johdetaan numeroiden kautta.

L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde, painopiste pitkässä sijoitushorisontissa. Samalla halutaan olla haastava ja turvallinen työpaikka vajaalle 10.000 ihmiselle. L&T on luotettava yhteistyökumppani alihankkijoilleen ja hyvä yrityskansalainen.

Yritys hakee mieluummin pitkäaikaisia omistajia kuin hetkellisiä sijoittajia. Omistusrakenteen mukaan tässä on onnistuttu hyvin: institutionaaliset omistajat ja säätiöt hallitsevat suurimpien omistajien listaa. Yrityksellä on reilut 7.000 omistajaa.

Yritys saavuttaa tavoitteensa tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen, jakamalla valtaa ja vastuuta organisaatiossa sekä huolehtimalla jatkuvasti yrityksen kannattavuudesta. Yritys on saavuttanut huomattavia säästöjä ja lisätehokkuutta esimerkiksi tyky-toiminnalla. “Haluamme että henkilökuntamme pääsee terveenä vanhuuseläkkeelle”.

Sarjo ei ollut tyytyväinen vuoden 2008 tuloksiin. Lukuja paransi Ekokemin osakkeista saatu myyntivoitto. Tänä vuonna on – haastavasta taloustilanteesta huolimatta – saatu parannettua juoksua jonkin verran, mutta hyviin tuloksiin on vielä matkaa.

Sijoittaja on voinut olla tyytyväinen L&T:n osingonjakopolitiikkaan: vuodelta 2008 jaettiin taas 0,55 euron osinko.“Se raha mitä ei tarvita yrityksessä, jaetaan omistajille” kiteyttää halituksen puheenjohta Maijala. Osingonjakosuhde on ollut välillä 53 - 67 %:a tuloksesta.

Yrityksellä on vahva asema kasvavilla markkinoilla. Tarkoituksena on vahvistaa edelleen asemaa Suomessa, investoida kierrätyslaitoksiin, panostaa tuotekehitykseen ja pitää jatkuvasti yllä kilpailukykyä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla.

Toiminta jakautuu:

Ympäristöpalveluihin (49% lv:stä / jätehuolto, kierrätyspalvelut, ongelmajätepalvelut, materiaalihyötykäyttö-ratkaisut ja jätevesipalvelut). Suomessa kierrätetään nyt noin 45 %:a jätteistä, EU:n tavoite on 80 %:a. Mitä tehokkaampaa jätteiden jalostus uusioraaka-aineiksi on, sitä vähemmillä kaatopaikoilla selvitään.  Teolliset palvelut tullaan siirtämään ympäristöpalveluihin jatkossa, organisaatiossa saadaan lisää säästöjä eliminoimalla päällekkäisyydet.

L&T:llä on erittäin modernit jalostus- ja kierrätyslaitokset ja kierrättämisen osaaminen. Trendinä on siirtyminen sekajätteiden kuljettamisesta lajitteluun ja materiaalien uusiokäyttöön. Kasvupotentiaalia tulee jatkossa kiristyvän lainsäädännön ja valveutunemman kunnallisen päätöksenteon kautta. Jätteiden tuottaja maksaa noin 90 %:a kierrätyskustannuksista, uusioraaka-aineista saadaan noin 10 %:a. Yrityksen markkinaosuus on Suomessa  30 %:a ja Latviassa (joka on menestynyt talouskriisissäkin hyvin) jo 50 %:a. Moskovassa palvellaan kannattavasti noin 400.000 asukasta ja lisäpanostuksia tehdään hitaasti mutta varmasti. Yritys on ainoa ulkomainen toimija Venäjällä ja tavoitteena on olla sielläkin markkinaykkönen. Tämän vuoden H1:llä tehty liikevoittoa 15,7 Me.

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin (37 % lv:stä / asuintalojen ja teollisuusrakennusten huolto ja siivoaminen sekä toimitilapalvelujen tarjoaminen). Asiakkaina asuinkiinteistöt, yritykset, institutiot ja julkinen sektori. Menestys tulee toimintojen työtarpeen mukaisen mitoittamisen, innovatiivisen tuotekehityksen ja tehokkaan toiminnanohjauksen kautta. Trendinä on siirtyminen erillispalveluista kokonaispalveluun ja itsetekemisestä ulkoistamiseen. Yritys on toiseksi suurin Suomessa, alalla toimii edelleen noin 500 pientä yritystä. Moskovassa tämän sektorin menestys on ollut vaatimatonta, Ruotsissakin toimintaa opeteltiin 3 vuotta – nyt ollaan kuivilla. Pieniä yritysostoja tehdään jatkossakin, kunhan hinta on oikea. Kiinteistöpalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 7,7 M3 (2,8 Me / H12008)

Teollisuuspalveluihin (14 %lv:stä). Hoidetaan raskaan perusteollisuuden puhtaanapitoa, ongelmajätteitä, viemärihuoltoa ja koneiden ja laitteiden puhdistusta. Asiakkaina teollisuus, laivat, telakat, jalostamot, rakennustyömaat, kiinteistöt ja laitokset. L&T on Suomen monipuolisin teollisuuspalveluyritys. Trendinä on ostokultuurin muutos: teollisuus keskittyy ydinosaamiseensa, ulkoistaa muun toiminnan. Teollisuuspalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 2,0 Me (0,2 Me / H12008).

Yrityksen markkinat ovat vähäsykliset ja kasvavat bkt:ta nopeammin. Lainsäädännöllä ja kunnallisella päätöksenteolla on suuri vaikutus markkinoiden kasvuun ja muutoksiin. Palvelujen ulkoistaminen on voimakasta. Asiakkaat hakevat kattavia palvelukokonaisuuksia tuottavia kumppaneita. Alalla toimivien yritysten määrä laskee.

Yrityksellä on ollut kaksi haastavaa projektia meneillään. Metsäliitolta ostettu Biowatti on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kahta kautta: raaka-aineen saanti on ollut vaikeaa kun hakkuumäärät ovat pudonneet ja samalla teollisuuden energian tarve on pudonnyt. L&T on ratkaissut raaka-aineongelman siirtymällä yhä enemmän omaan hankintaan: yritys ostaa – varsinkin kaupunkilaisilta metsänomistajilta – metsänhoitourakoita, joilla hoidetaan metsäpalstat kuntoon ja saadaan samalla Biowatille raaka-ainetta. Osa sellupuustakin menee nykyään energiapuuksi. Biowatin asiakkaat ovat samoja kuin kierrätyspolttoainetta ostavat asiakkaat. Lyhyellä tähtäimellä Biowatin menestykseen vaikuttaa myös se kuinka kova talvi saadaan. Lämpimänä talvena ei pystytä keräämään raaka-ainetta tehokkaasti. Biowatin aluperäisena tavoitteena oli 7-8 %:n tulos poistojen jälkeen, tähän ei olla päästy.

Haminaan perustettu Recoil erikoistuu jäteöljyn jalostamiseen uuden voiteluöljyn raaka-aineeksi. L&T:llä on 50 %:n osuus hankkeesta. Laitokseen on panostettu nyt 50 miljoonaa euroa ja se on aikataulussa yli vuoden myöhässä. Öljyn hinnan suojaamiseksi käytetyt johdannaiset rassasivat tulosta aikaisemmin mutta 2008 päästiin – onnella – reilusti  plussalle näiden purkamisessa. Recoil saa jatkossa raaka-aineestaan noin puolet Suomesta, loput lähimarkkinoilta. Lopputuote on varsin kallis: tonnihinta on vaihdellut 700 euron ja 1000 euron välillä. Laitos toimii nyt noin puolella teholla eikä Sarjo halunnut kommentoida laitoksen vaikutusta viimeiselle riville ennen kuin laitos toimii täysillä.  Valoa kuitenkin tuntuu näkyvän – vihdoinkin - tässäkin hankkeessa.

Yritys on kerännyt ylimääräistä likviditeettiä talouskriisin ajaksi ja omavaraisuus on säilynyt hyvänä (41,6 %). Rahaa löytyy likviidinä yli 20 miljoonaa. Pitkäaikaisia lainoja on 121,3 miljoonaa, joista 1/3 eläkelaitoksilta ja loput pohjoismaisilta pankeilta. Goodwill-arvoja testataan neljä kertaa vuodessa eikä alaskirjaustarpeita ole nyt näköpiirissä.

Yritys on nyt tehnyt suurimmat investointinsa ja pystyy keskittymään entistä paremmin kassavirran tuottamiseen. Yritysostoja ei suljeta pois, mutta suurempia sellaisia ei ole juuri nyt näköpiirissä.

Konsultilla on Lassila & Tikanojan osakkeita salkussa ja sijoitukseen on voinut olla tyytyväinen. Vähäsyklisellä alalla toimiva, omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa noudattava markkinajohtaja ei ole huono valinta. Yrityksen osakekurssi on noussut tänä vuonna pohjien alle 10 eurosta 16,68 euroon. Osake ei ole halpa, mutta historiallisiin tasoihin nähden vielä kohtuullisen edullinen. Osakkeen vähäinen likviditeetti antaa mahdollisuuden pistää käsi alle kun (ulkomaiset) sijoittajat myyvät suurempia eriä. Hinta tippuu herkästi jos myyntimäärä ylittää tavanomaisen.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sitra mukaan sosiaaliseen mediaan

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka on perustettu vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Sitra itsekin alkaa siis olla jo miehen iässä.

Syksyllä 2007 Helsingin sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. (Lähde: Wikipedia)

Oma käsitykseni Sitrasta on ollut se, että kyseessä on ollut suljetusta yhteisöstä, joka on tuottanut julkilausumiksi melkoisia itsestäänselvyyksiä tyyliin ”Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta”. Parhaiten kilpailukykyä lienee Sitran ensimmäisen 40 vuoden aikana vaalittu keittämällä sellua ja valittamalla palkkojen ja puun kalleutta.

Nyt ilmeisesti vanhalla viululla pyritään soittamaan uusia ja reippaita säveliä. Sitra kokeilee sosiaalista mediaa, kun Sitran Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman yhteyteen on avattu omat verkkosivut ja blogi täällä.

Elinvoimasta ja projektin etenemisestä bloggavat puheenjohtaja Sari Baldauf, yliasiamies Mikko Kosonen, projektinjohtaja Kari Tolvanen, Senior Advisor Aarne Nurmio sekä Sitran ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell. Blogissa kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun Suomen elinvoiman lähteistä.

Sosiaalisen median konkarina Piksu toivottaa uuden tulokkaan tervetulleeksi!

Käyttäjän Skiller kuva

Talouspelin politiikkaa

 

Euroopan talouden tila (nykyajan valossa) lienee kaoottinen. Siksi Financial Times turvautuu asiantuntemukseen ja Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausuntoihin.

 

http://www.uusisuomi.fi/raha/72055-katainen-jyrahtaa-%25E2%2580%259Dseur...

 

Koska  parasta asiantuntemusta maassamme edustanevat ne,  jotka on meitä artisteja valtiopäiville edustamaan valittu, heidän kermansa eli hallituksen edustajat kertokoot talousaviiseille myös minkä maan merellä kaasua putkeen kustaan.

 

Ei tästä maasta sentään löydy ihan jokaiseen Financial Timesin haastatteluun ekonomistia tai eurooppalaisen talouden osaajaa. Taitaa olla talouspoliittista peliä tai selkokielellä talouspolitiikkaa.

Säätiöiden on kyllä syytä tarkastella eettisiä periaatteitaan, muttei sentään poliitikkojen. Säätiön sääntöihin voidaan lisätä esim. "tukea vain yli 190 cm pitkille" tai toisessa säätiössä "tuemme vain alle 3.30 juoksevia maratoonareita" sekä "vain shakinpeluun taitaville puhemiehille vaalirahaa". Kyllä tilanne siitä selkiytyy kun eettiset periaatteet kirjataan, pyydetään oikeusasiamiehen lausunto ja ihmisoikeusneuvoston kommentti.

 

Jotta demareita lähellä olevat tahot eivät joutuisi säätiörahoituksessa paitsioon, heitä lähellä olevat tahot kirjatkoot sääntöihinsä ”vaaliapua vain hädänalaisille”. Tämä määrittelee demarien etuuden täysin: hallituksessa ollessaan olivat hätää kärsimässä ja jopa rakentamassa, oppositiossa tilanne on hädänalaisten suhteen sama ja vinkuna entistä suurempi jos mahdollista. Mekin sammuttaisimme tulipalon, mutta tekisimme sen näyttävämmin ja suuremmilla resursseilla!

 

Suomessa on paljon osakesijoittajia. Koska heitä on paljon, heitä pitää lisäverottaa. Suomessa on vähän ökyrikkaita. Koska heitä on vähän, heitä pitää lisäverottaa. Kaupankäynti osakkeilla tai valuutoilla saattaa olla terveydelle vaarallista: sitä pitää lisäverottaa.

 

Palveluyhteiskunta rakentuu toinen toistemme paitojen pesemiselle: jos asiakas on etäällä, silloin myös logistinen kuljetuselinkeino hyötyy tästä pesulaosaamisesta. Nokiahan on jo avannut Oven pesulapalveluihin. Miljoonat ilmaiset käyttäjät hihkuvat pian kuukausimaksujen tahtiin.

 

Olisi hulppeaa tekstata näitä löperryksiä eräältä eteläisen meren saarelta kaikilla mukavuuksilla varustetusta palmumajasta. Ero nykyiseen kerrostaloasumiseen nukkumalähiössä olisi suuri vaan ei ratkaiseva. Saarineuvoston kokouksessa on visioitu jo suunnitelmia infrastruktuurin kehittämisen kohdentamisen hallinnasta.

 

Onko pakinoitsijalla mitään järkeviä ehdotuksia yhteiskunnan taloudellisten probleemien ratkaisemiseksi? Jos niitä olisi, niin toteuttaisin ne itse vaikka siinä ohessa sitten hieman vaurastuisinkin. Olen säätiöinyt eettisyyden.

-Skiller

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Paul Krugman väärällä foorumilla

Ainakin välillä tuntui siltä kun professori Krugman puhui Sitran käynnistämässä Suomen elinvoiman lähteet kehitysohjelmassa. Krugmanin esityksen ”Globaalin taloustaantuman syyt ja seuraukset”, alku oli tuttua, taattua tekstiä taantuman syistä: Osakemarkkinoiden hintakupla, USA:n asuntomarkkinoiden hintakupla, varjopankkitoiminta, kuluttajien velkaantuminen ja vilahti puheessa FED:n entinen pääjohtajakin.

Eräänä mittarina taantuma etenemiselle esitettiin Piksun talouskatsauksesta tuttu JPMorgan global PMI.
 
Elvyttämiskeinoista keskuspankin tavanomainen suhdannease, korkokanta, ei ole käytettävissä valmiiksi matalan korkokannan johdosta. Elvyttävä korko olisi jotain miinus viiden prosentin luokkaa mikä tietenkin on mahdottomuus. Jäljelle jää keynesläisen politiikan välineet, valtion interventio markkinoille ja elvytys julkisin varoin.
Sen toimimisesta on oheinen tilaisuudessa esitetty kuva. Kuvassa on vaaka-akselilla valtion suuntaama elvytysraha suhteessa kansantuotteeseen ja pystyakselilla vuoden toisen neljänneksen kasvuennuste.
 
Keynesian policies work, Professor Paul Krugman in Helsinki
Krugmanin mukaan keynesläinen elvyttävä politiikka on ollut tehokasta.
 
Miksi sitten vaikutti siltä, että Krugman oli väärällä foorumilla. Itse Sitran kehitysohjelmassa ”Suomen elinvoiman lähteet” pinnalla on muut asiat kuin mistä Krugman puhui. Tilaisuuden alussa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kuulutti esiin muutoskykyä, edelläkävijä-asemaa, maailmanlaajuista kehityslaboratoriota, strategiaa ja ketteryyttä.
Sama muutoksen vaatimus nousi esiin Myös Sari Baldaufin esityksessä, joka sisälsi kasvudynamiikkaa, energiaa, ideoita, kasvua ja kilpailukykyä.
 
Krugman puolestaan puhui yhteiskunnan tuen ja sosiaalisten verkkojen tarpeesta taantumasta toivuttaessa. Erityisesti siitä syystä, että työllisyys huononee vielä pitkää sen jälkeen kun talous on jo kääntynyt kasvuun.
 
Tämä työllisyystilanteen jälkijättöisyys oli esityksen lopussa, erittäin mielenkiintoisessa osassa, jossa Krugman esitti talouden toipumisen uhkia.
Työllisyystilanteesta Krugman esitti St. Louisin FED:in kuvaajaa siviilityöpaikkojen suhteesta koko väestöön. Kuvaajasta näkee, että työllisyys heikkenee vielä pitkään laman jälkeen.
Toinen toipumisen uhka on kriisin alkusyy. Kun talouden taantuma on lähtenyt liikkeelle finanssikriisistä, taantuman kesto huomattavasti suurempi verrattuna muista syistä liikkeelle lähteneisiin kriiseihin. Tästäkin on ollut Piksu palstalla puhetta aiemmin.
Kolmas uhka toipumiselle on vientivetoisuuden puuttuminen. Useimmissa maissa talouden toipuminen on lähtenyt liikkeelle vientivetoisesti. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole kun kriisi on globaali. Vastaava globaali kriisi oli 30-luvulla ja toipuminen siitä alkoi vasta suurella projektilla nimeltä toinen maailmansota.
Tällainen vientipohjainen ongelma on erityisen hankala maille, joilla viennin osuus BKT:sta on suuri.
 
Oman osansa uhista sai yhteisvaluutta euro. Krugman esitti monissa kohdin pienen kansantalouden ratkaisuksi devalvaatiota, mutta Suomelle yhteisvaluutan jäsenenä se ei ole mahdollinen. Yhteisvaluutan ongelmana on, että siltä puuttuu yhteinen politiikka. Tämä on johtanut palkkavääristymiin euro-maiden välillä ja ne tulisi korjata sisäisellä devalvaatiolla.
 
Erityisesti osakesijoittaja kannattaa talouden toipumisessa tarkkailla varastojen tasoa, niiden lasku voi johtaa W-taantumaan kuten oli lähellä käydä IT-kuplan yhteydessä vuoden 2002 neljännellä kvartaalilla.
Toinen seuraamisen kohde sijoittajalle on maailmankauppa, tuleeko sen hyytyminen jatkumaan kuten 30-luvulla kävi. Vaikka maailmankauppa on rakenteeltaan toisenlainen kuin silloin, on kaupassa nyt paljon kestokulutushyödykkeitä, jotka ovat suhdanneherkkiä.
 
Ratkaisukeinoina taantumaan Krugman näki julkisen kysynnän kasvattamisen, inflaatiota hän ei kokenut ongelmaksi. Erityisesti julkisessa kysynnässä hän nosti ympäristöinvestointien mahdollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Myös eurooppalaisten ja erityisesti pienten valtioiden yhteiskunnalliset turvaverkot ovat merkittävä etu taantumassa, verrattuna USA:han.
 
Kaikesta vääräoppisuudesta huolimatta Sitran tilaisuuden arvovaltainen kuulijakunta taputti professori Krugmanin esityksen lopuksi.
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttaja on sijoitusanalyytikkoa taitavampi

Milloin pörssinousu katkeaa - onko nousu kestävällä pohjalla?

Erään vastauksen tähän kysymykseen antavat Euroopan kuluttajat. Tavalliset kansalaiset ovat tilastojen valossa kaikkein valveutuneimpia yhteiskunnan tilan indikaattoreita ja kuluttajien luottamus korreloi pörssikursseihin jopa voimakkaammin kuin teollisuuden ostopääliköiden käsitykset.

Alla olevasta graafista huomaamme, että Euroopan kuluttajien luottamus (musta käyrä) alkoi vahvistua jo viime maaliskuussa, samaan aikaan pörssikurssien (punainen käyrä, vasen asteikko) kanssa. Myös pörssilasku alkoi vuonna 2007 melko lailla samalla hetkellä kun kuluttajat havaitsivat talouden käänteen.

Mitä tästä hyötyy sijoittaja? Kansalaisten luottamus tulevaisuuteen ei varsinaisesti ennusta tai edellä pörssikursseja vaan liikkeet tapahtuvat enemmänkin samanaikaisesti. Eräässä suhteessa kansalaisten luottamusindikaattori on kuitenkin verraton apuväline. Kuluttajien mielialojen muutokset tapahtuvat hitaasti ja muutosprosessissa on suuri inertia, eikä kerran käyntiin lähtenyt muutos heti vaihda suuntaa. Juuri nyt voi esimerkiksi käyristä lukea, että kuluttajien mielestä kurssinousu on pysyvää. Kuluttajat ja kansa ovat monasti ennenkin olleet oikeassa. Voidaan perustellusti sanoa, että kyllä kansa tietää monasti analyytikkoa paremmin miten pörssikurssit kehittyvät.

Lähde: Suomen pankki, Suomen arvopaperipörssi

Mistä tämä tavallisen kuluttajan kiistaton ja ylivertainen valveutuneisuus johtuu. Sille voisi ajatella olevan seuraavia tekijöitä:

  • Pörssiosakkeita ja rahastoja ostavat kansalaiset ja kansalaisten mielialalla on välitön vaikutus siihen, onko pörssissä enemmän ostajia vaiko myyjiä. Monet päätökset siis tapahtuvat tavallisten kansalaisten toimesta.
  • Kansalaisten mieliala konsolidoi monia näkökulmia ja mielipiteitä yhdeksi luottamusluvuksi. Yksittäisen analyytikon on joskus vaikea voittaa tätä koottua viisautta.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Kommentteja Pohjolan strategiakatsaukseen

 

17.9. julkaistu Pohjolan Pankin sijoitusstrategia 3/2009 odottaa FED:n ja EKP:n pitävän ohjauskorot ennallaan ainakin ensi kesään asti.
 
Defensiiviset yhtiöt ovat Pohjolan mukaan suhteellisia voittajia syklisiin yhtiöihin nähden. Väitettä voisi ehkä perustella defensiivisten yhtiöitten melko vaatimattomilla hinnoilla, esim. Stockmannin osalta 2010 PE:ksi arvioidaan 16.
 
Kuitenkin Pohjola kehottaa erityisesti välttämään Keskoa, Stockmannia ja Nordeaa. Suosikkiyhtiöt ovat Fortum ja Sampo, jotka ovat toisaalta kevään jälkeen kovimmin nousseita yrityksiä Suomessa, esim. Fortum yli 50 % Venäjän riskeistään huolimatta.
 
Kun osinko-odotuksista Pohjola löytää vain kaksi yli 6 %:n osingon antavaa firmaa (Elisa ja Orion)  Pohjola arvioikin, että ”parantuneen näkyvyyden vastapainona on kohonnut arvostustaso”.
 
Ottaen huomioon, että alemmalla arvostustasolla osakkeet olivat Pohjolalla alipainossa, Pohjolan lausumaan sisältyy tahatonta komiikkaa, jonka tasoista löytyy enemmänkin sellaisilta 1930-luvun laman tuntijoilta kuin Oliver Hardy ja Stan Laurel.
 
Vakavasti puhuen Pohjola on toki oikeassa esittäessään varauksia, että elvytys näyttää valuvan tällä hetkellä enemmän markkinoille kuin varsinaiseen reaalitalouteen.
 
Pohjola Pankki arvioi Ruotsin kruunun olevan 15 % aliarvostettu. Siltäkin pohjalta voi kysyä, eikö Pohjolan kannattaisi täydessä mitassa ulottaa osakesuosituksia esim. pohjoismaisiin ja suurimpiin euroalueen yrityksiin. Jo nytkin ko. yrityksiä käytetään laajasti verrokkeina suomalaisille osakkeille.  
 
Esimerkkinä voi mainita, että SCA Sv Cellulosan PE on 12:ssa, kun se Pohjolan suosikilla UPM:llä on 40:ssä (2010). Samoin Fortumin sinänsä kohtuullinen PE-ennuste 12 on suurempi kuin kuudella verrokilla. Edelleen sama pätee kauppaan, jossa kotimaisten tarjokkaiden puuttuessa voisi mielestäni suositella vaikkapa H & M:ää.
 
Erityisen silmiinpistävä tilanne on terveydenhuollossa. Orion ja Oriola ovat pieniä tekijöitä verrattuna euroalueen suuriin lääkeyrityksiin.
Käyttäjän Taurus kuva

Taurus lista viikolle 38

Taurus lista viikolle 38

Digia, joka heinäkuussa oli kärjessä mutta välillä sijalla 30, on taas noussut ykköseksi. Samoin Ixonos, Larox sekä Ilkka ovat nousseet listalla. Mistä moinen johtuu? Varsinkin pienet yhtiöt antavat neljännesvuosi-katsauksen taseissaan ylimalkaisen kuvan pääoman, eteenkin vaihtopääoman käytöstä. On parempi hakea tieto vuositilinpäätöksestä, jossa se löytyy taseen liitetiedoista. Olen nyt) tehnyt tämän analyysin ja olen vakuuttunut siitä, että tulos on nyt vertailukelpoinen suuryhtiöiden kanssa. Ilkan osalta käynnissä oleva anti näkyy alenevana pörssikurssina, mikä on antanut lisänostetta osakkeelle.

P/B-luvun avulla verrataan markkinoiden ja tilinpäätöksen antamia arvioita yhtiön oman pääoman arvosta. Koneella luku on 6,1 kun taas TeliaSoneralla se on 1,6. Kaikkien pörssiyhtiöiden keskiarvo on 1,82. Mitä tämä tarkoittaa? Kone toimii kovasti kilpailulla toimialalla, jolla kannattavuutta parantamalla ei voida moninkertaistaa tulosta. Osakkeen hintaan on siis leivottu sisään odotus siitä, että Kone tulee jatkossa  sekä säilyttämään kannattavuutensa että kasvamaan voimakkaasti.  TeliaSonera voi taas arvonnousun kautta, ilman merkittävää liiketoiminnan  kasvua, nousta lähemmäksi markkinoiden keskiarvoa.

Yhtiöt joiden  P/B luku on alle markkinoiden keskiarvon, kutsutaan tämän takia arvoyhtiöiksi, kun taas ne, joilla luku on suurempi kuin keskiarvo, ovat kasvuyhtiöitä. Keskimäärin arvo-osakkeiden kurssikehitys on ollut parempi kuin kasvuosakkeiden, mutta onko aina niin? Lisää tästä seuraavassa viestissä.

Bo Lindfors

 

Voiko poliitikon ostaa ja mitä se maksaa?

Vaalirahoituskeskustelua seuratessa olen alkanut miettiä moniko edustaja pitäisi lahjoa jotta maksaja saisi todellista hyötyä. Vai riittääkö pelkkä ilmapiirin muutos suhteessa vasemmisto oikeisto?

Uskoisin Arkadianmäen olevan aika monimutkainen hallittava. Halua sinne on paljon. Palkat kuitenkin lienee siedettävät. En tiedä onko tutkimusta kansanedustajien palkoista ennen ja jälkeen. Uskon suuren osan kuitenkin pääsevän paremmille ansioille Arkadianmäellä kuin töissä joista sinne tulivat. Ainakin eläke on parempi ja lyhyemmällä uralla.

Oletetaan, että kansanedustaja on saanut reipasta myötäpotkua rahoittajilta. Mikäli häneltä odotetaan vastapalvelukseksi jotain joka on ristiriidassa valtaväestön oikeustajun kanssa asian voi unohtaa. Edustaja ei riskeeraisi mahdollista tulevaa kautta päätymällä julkisuuteen kyseisen muutoksen ajajana. Eiköhän itsekkyys tässäkin pelasta pahimmilta lahjontayrityksiltä. Tai kyllähän edustaja saattaa ottaa tarjotut edut vastaan, mutta maksajalla on kohtena suht epäluotettava tapaus. Ellei sitten asian läpiviennistä ole luvassa kunnon bonusta jolloin edustajan uran jatkolla ei niin väliä.

Ostatko konsonaatin, vokaalin vai presidentin? Mitä tekisit presidentillä? Taloudellinen hyöty? Suosittelisi bisneksiäsi lähipiirilleen? Suomen kokoisessa maassa jossa ne jotka ovat taloudessa jotakin tuntevat ne jotkin.

Kun tullaan politiikan mestikseen eli kunnallispolitiikkaan ostetuila edustajilla voi jo tehdä tiliäkin. Mutta millä hinnalla? Kuinka herkästi yksittäinen edustaja leimaantuu? Vai onko ostettava mielipidevaikuttajia riittävä määrä ja "wannabe" edustajat kyllä seuraavat mukana.

Olisiko niin, että mahdollisesti seurataan väärää polkua. Ehkä toimittajien kannattaisi keskittyä enemmän poliittisesti valittujen virkamiesten kytköksiin. Tokihan ensin vaaditaan poliittinen enemmistö, että voidaan valita sopivat virkamiehet. Kaiken vaalirahoitusjupakan keskellä olisi riemastuttavaa selvittää osakkuudet yhtiöissä jotka voivat hallita tai olla osakkaana yhtiöissä joilta ostetaan palveluja.

Olisiko nyt hyvä aika ostaa politiikko? Saisiko halvemmalla? Yksittäisen edustajan P/E ja P/B? Kasvu- vai arvopoliitikko?

Yksi on ainakin varmaa. Kun edustajalle on löytynyt hinta ja kaupat lyöty lukkoon on vääjäämättä edessä kierrätyskeskus. Pöytälaatikko edustajia ja yhtiöitä. Kun yhdestä veto loppuu vaihdetaan toiseen.

Millä äänestäjät ostetaan? Tuossa mielestäni kulminoituu vaalirahoituksen kannattavuus. Etsitään edustaja joka nauttii suosiota. Edustaja joka todennäköisesti pääsisi läpi muutenkin. Halutaanko siis olla voittajan puolella ja varmistaa hymy huomennakin. Moniko oikeasti epäili vaikka Sauli Niinistön äänimäärää? En usko, että äänimäärä vaihtelisi paljoakaan vaikka kampanjaan syydettäisiin rahaa kuinka. Jonkun vähemmän tunnetun kokoomuksen naisedustajan kohdalla rahalla olisi hyvinkin mahdollista lisätä näkyvyyttä. Saada sanottava paremmin esille. Usein ihmisen perusluonne ei vaan muutu vaikka prepattaisiin kuinka ja syydettäisiin rahaa mainontaan. Sitä kemiaa ei vaan synny äänestäjän ja ehdokkaan välille.

Oli miten oli. Vaaliraha ei yllä äänestyskoppiin. Nuo politiikan bajamajat ovat liian kalliita ostettavaksi muutoin kuin nuolemalla. 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Listan kärki on myllääntynyt viimeinkin Martelan ja YIT:n kärkipaikkojen menetyksen myötä. Martelan osalta syy vaikuttaisi olevan pääasiassa liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät ja YIT:llä osakekurssin viime viikkojen voimakas nousu.

Nousupotentiaaliestimaatit ovat myös tippuneet huomattavasti muutamassa viikossa kärkiosakkeille. Elokuun lopussa oli vielä yli 100% nousupotentiaaliarvioita, mutta nyt enää n. 60%, joka sekin tosin olisi oikein hyvä nopeasti ja kokonaisuudessaan toteutuessaan.

Mallisalkun kehitys on jatkunut erittäin hyvänä ja se on nyt tukevahkot 110% tämän vuoden alkuarvoa korkeammalla. Salkun all-time-high on alle 2% nousun päässä, kun taas OMXH25-indeksin pitäisi nousta yli 65% ollakseen omalla ennätystasollaan, joka sekin tosin on yli 30% alemmalla tasolla kuin mallisalkun ennätys (kts. www.piksu.fi/finance/timon_lista/timon_lista.html#Salkku).

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Katse kuluihin eläkesäästäjä

Dürer: koronkiskontaa

Eläkesäästäjät saavata pian laajemman valikoiman tuotteita käyttöönsä. Kun aikaisemmin veroetua on saanut vain  eläkevakuutuksina markkinoituihin kuluautomaatteihin, voivat pian myös esimerkiksi pankit tarjota palvelujaan vanhuuden varalle säästäville. Myös Homo Economicus alkaa heristellä korviaan kun puhutaan suorista osakesijoituksista, joista verokarhu käytännössä rahoittaisi puolet. Kuten Katainen toteaa - siirrettyä veroahan se on. Mutta siirretty kulu on sijoittajalle puoliksi voitettu kulu.

Tulemme näkemään mitä innovatiivisimpia keinoja piilottaa erilaisia kuluja ja provisioita palveluihin. Keskimääräinen säästäjä kun ei juuri tajua miten voimakas vaikutus pienelläkin prosentuaalisella muutoksella vuosituotossa loppupäässä on kun rahat ovat kasvaneet korkoa korolle esim. 20 vuotta.

Pikainen laskutoimitus:

Jos säästät maksimimäärän, eli 5000€ vuodessa 20 vuoden ajan sinulla on 7% vuosituotolla käytettävissä 224k€ kun eläkepäivät koittavat. Jo 1% provisio/kulu vuodessa rokottaa eleäkeläisen kukkaroa 24000€ verran.

Paras keino pankkien rokotta huomaamatta eläkesäästäjän pussia on ottaa pieniä toistuvia maksuja useasta eri lähteestä. 2 €/kk säästötilin ylläpidosta, 2€ jokaisesta siirrosta säästötilille ja 0.2% vuosikuluja säästösummalle. Ei kuulosta kovin pahalta eihän.....

No, yhteensä näistä tulee alkuvuosina yli 1% kulu.

Eläkesäästäjät - olkaa valppaina!

Käyttäjän Skiller kuva

Guineanmutkan markkinoilla

Guineanmutkan markkinoilla  (Sävel Toivo Kärki- alkuperäiset sanat Reino Helismaa)

 

Kertosäe:
Ruma-relluma-rilluma-relluma-rei
Ruma-relluma-rilluma-rei

 

Guineanmutkan markkinoilta toin mä mustaa kultaa,
sitähän on mulla niin kuin etelässä multaa,
ruma-relluma-rilluma-rei. Kellä öljyä on, kellä ei.
Jopa oli kärkkyjiä vaikka millä lailla,
kukaan ei nyt ihme kyllä ollut öljyy vailla,
Ruma-relluma-rilluma-rei, huono hinta mun aarteeni vei.

 

Kertosäe:

 

Yks ja toinen tarjos mulle makeatkin treidit,

minä kiersin konnuudet ja poimin reilut leidit,

ruma-relluma-rilluma-rei, sitten kulkuni muualle vei.

Öljymiehen tie on täällä joskus mutkikasta:

Markkinoilla kyllä kurvat kaikki oppii vasta,

Ruma-relluma-rilluma-rei, öljykaupoissa oikaista ei.

 

Kertosäe:

 

Hetken mua hurmasi myös Freetownin Hulta,

Hulta kyllä tietää missä roiskuu musta kulta,

Ruma-relluma-rilluma-rei, ja daigadaigaduu-daigadei.

Öljyttynä sydän kyllä hehkuu lemmen tulta,

Freetownin Hulta – niin no – sehän on vain Hulta

Ruma-relluma-rilluma-rei, Hulta öljystä hyötynyt ei.

 

Kertosäe:


Guineanmutkan markkinoilla kokee joka sortin,

kun on ölppää joutuu kyllä seuraan futushortin

Ruma-relluma-rilluma-rei, tuuri salkusta taalatkin vei.

Kullalla ja timangeilla moni siellä korskui,

Heikot sortuu elontiellä, öljyporat porskui,

Ruma-relluma-rilluma-rei, kellä öljyä on kellä ei!

 

Kertosäe:

Joka hemmo esitteli mulle veljenmaljaa,
kyllä riitti pelureita, kyllä riitti kaljaa,
Ruma-relluma-rilluma-rei, toiset huusivat ”Kippis ja hei!”
Ja lasku tuli totiseksi meni jopa Reiska,
mulla oli kainalossa AK-neljäseiska,
Ruma-relluma-rilluma-rei, kyyppi turhia purnannut ei.

Kertosäe:

Itki siinä Hankku sekä parkui peluritkin,
Minä poika pankkiin menin Wallun striittii pitkin,
Ruma-relluma-rilluma-rei, toiset kulkee sen tien, toiset ei!
Ja minkä treider ansaitsi ja treider minkä hankki,
Tallelle sen kaiken otti Kervielin pankki,
Ruma-relluma-rilluma-rei, ja se pankki mun öljyni vei!

- SKiller

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Mä arvasin tän",

sanoi jo aikoinaan konstaapeli Hautamäki TV-sarjassa Reinikainen.

Viime maanantaina epäilin Pohjola Pankin muuttavan osakkeet alipainosta ylipainoon. En olisi kuvitellut, että kului vain 3 päivää epäilyni toteutumiseen.

Pohjola Pankin 50-sivuinen strategiakatsaus julkaistiin 17. 9. Katsauksen yksityiskohtiin palaan myöhemmin, mutta ”strategian” ydintä päivittelen nyt. Kun OMX25 oli maaliskuussa 1200 pistettä osakkeet olivat alipainossa, ja nyt kun se on 2000 pistettä, osakkeet menivät ylipainoon.

En edes viitsi kysyä, onko tässä järkeä. Kysyn, miten tällaisiin suosituksiin päästään. Niihin päästään seuraavista syistä:

- jokaisessa suhdannesyklissä on omia erikoispiirteitä. Ne täytyy vain strategiassa unohtaa ja keskittyä suureen kuvaan. Ensi helmikuussa on kylmempää kuin ensi heinäkuussa. Tämä on suuri kuva ja kysymys ensilumen tulon päivämäärästä on silloin triviaalia. Pohjola Pankin 50-sivuisessa on nyt kuten aiemminkin runsaasti päteviä yksityiskohtia, mutta strategia ei saisi peittyä detaljien alle.

- ei uskota omiin oppeihin. Muistaakseni Pohjola Pankki on itse määritellyt joitain vuosia sitten PB-luvun alarajaksi ”periaatteessa yhden”. Ei uskota, että hyödykkeillä on jatkossakin kysyntää, sillä emme palaa kivikauteen. Maailma ei viime syksynä ollut kolmen tunnin päästä maailmanlopusta.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Härifrån tvättas, sanoo Mandatum Life

Mandatum Lifen Janne Saarikko esitelmöi Rahapäivä-seminaarissa Helsingissä 16.9.2009.

Mandatumilla on pitkä kokemus aidon hajautuksen tuotteista. Yhtiö pystyy tarjoamaan normaalisijoittajille pääsyn - tavallisesti vain institutionaalisille sijoittajille tarjottaviin - riskiä tehokkaasti hajauttaviin kohteisiin. Yhtiö tavoittelee tuotteillaan absoluuttista tuottoa markkinanäkemyksellä ja etsimällä hinnoitteluvirheitä. “Joskus on yhden sijoitusluokan aika, joskus täysin toisen.”

Esimerkkinä Mandatumin osaamisesta Saarikko otti Sampo Pankin myynnin. “Myimme pienen kotimaisen pankin, ostimme saaduilla rahoilla merkittävän osuuden suuresta pohjoismaisesta pankista.” Mitä Nalle edellä, sitä pienet perässä.

Mandatum keskittyy riskin valintaan ylihajatuksen sijaan. “Joku saattaa turvata munansa pistämällä jokaisen munan omaan koriinsa. Me pistämme munat mielummin muutamaan koriin ja pidämme koreista hyvää huolta.”

Mandatum ei tee sijoituspäätöksiä verotuksen, ostohintojen ja historiallisten hintojen suhteen taikka pelon perusteella. Sen sijaan tavoitteet, riskinsietokyky ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Mandatumin kautta pystyy eliminoimaan verojen vaikutuksen sijoituspäätöksiin sijoitusvakuutuksilla, kapitalisaatiosopimuksilla. Vakuutuksen sisällä salkkua voi optimoida mielensä mukaan ja veroja maksetaan voitosta vasta kun salkkuun sijoitetut rahat on kokonaisuudessaan nostettu. Sopimukseen maksetut osingotkin ovat verovapaita. Vakuutusyhtiöt ja niiden tuotteet tuntuvat olevan edelleen verottajan erityissuosiossa.

Kaikella on hintansa, ei kapitalisaatiosopimuskaan ole ilmainen lounas. Eivätkä vakuutusyhtöt niitä hyvää hyvyyttään tarjoa. Mikäli osinkojen ja pääomatulojen verotusta kiristetään, on odotettavissa että sekä kotimaiset että ulkomaiset vakuutusyhtiöt aktivoivat sijoitusvakuutuksiensa markkinointia. Sijoittaja päättää sitten, maksaako veroja vai vakuutusyhtiöiden maksupalkkioita.

Alustuksen jälkeen yleisö sai nauttia Mandatum Lifen sijoitustuotteiden menestystä kuvaavista graafeista. Kovin on mennyt mukavasti. Osakepainoa on kevennetty ja lisätty, jos ei nyt aivan täydellisellä, niin ainakin erinomaisella ajoituksella. Sijoitusrahastoyhtiöillä on konsultin kokemuksen mukaan välillä valikoiva muisti ja näihinkin graafeihin sopisi teksti “aikaisempi menestys ei ole tae tulevasta”.

Perinteisten sijoitustuotteiden lisäksi Mandatum Life on tuonut – yhdessä Vuokraturvan kanssa - markkinoille mahdollisuuden sijoittaa vuokra-asuntoihin myös piensijoittajille. Pienin sijoitussumma on 2.000 euroa. Kehitystä voi pitää positiivisena, tällainen tuote on puuttunut markkinoilta. Toivoa sopii, että sijoitustuotteen hinnoittelu kestää välikäsien määrän. Uusiinkin vuokra-asuntoihin ja rakentamiseen pääsee kiinni noin 100.000 euron panoksella. Tuottotavoitteet liikkuvat viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Mandatum Life pitää mielessään sijoittamisen suuret teemat: väestön ikääntyminen, ruoka ja vesi sekä globalisaation mukanaan tuoma tuotannon ja kulutuksen painopisteiden siirtyminen uusiin maihin. Sijoitusvinkkinä Saarikko toteaa: “Myy mitä Kiina myy, osta mitä Kiina ostaa”.  Edessä on alhaisen inflaation ja kohtuullisen kasvun aika. Tässä finanssikriisissä ja sen jälkihoidossa saadaan eväät taas seuraavaan kriisiin. Tulevaisuudessa maailman markkinoiden tuotot eivät ole “normaalijakautuman” mukaisia. Stock-picking ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Optimismia ja itsevarmuutta kuulee taas investointipankkiirien suusta. Välillä on vaikea erottaa rautaista itsevarmuutta ja arroganssia. Mandatumillakin oli tarjolla Brasiliaan sijoittava “strukturoitu tuote”, jossa tappiot rajattu ja upside-potentiaalia riittää. Rahoituskin järjestyy, jos vipua kaipaa. Toivottavasti vivuttajille on sentään vuoden mittainen muisti. Velka on veli ottaessa ja korkeintaan veljenpoika maksaessa.

Härifrån tvättas? Olemme välillä yrittäneet kääntää ruotsalaisille suomalaisia sanontoja ja tuo “täältä pesee” on ollut kovin vaikea ymmärrettävä. Kun se on saatu selitettyä, olemme vielä lisänneet “…och centrifugeras, om det behövs”. Mandatumilla tuntuu esityksen mukaan sekä pesevän että linkoavan. Konsultti toivoo, että pesuohjelmat on oikein valittu.

Virkamiesten ja poliitikkojenkin olisi hyvä kuunnella näitä esityksiä tehokkaista vakuutustuotteista.  Toivottavasti pääomaverotus pysyy järkevänä, muuten maailma on taas pullollaan erilaisia kapitalisaatiosopimuksia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nuorten kulutusmahdollisuudet on sijoittajan etu

Yhteiskunnan harjoittama tulonjakopolitiikka vaikuttaa merkittävästi talouden kehitykseen ja sitä kautta sijoitusten arvoihin.

Työstä kunnon korvaus

Työstä pitää saada kunnon kannustin ja lisäarvo, jotta sitä kannattaa kehittää ja siihen viitsii panostaa. Tulot jakautuivat 90- luvun alun Suomessa erittäin tasaisesti - niin tasaisesti että kannustimet työhön olivat monasti olemattomia. Tästä on tultu takaisin kohti suurempia tuloeroja ja nyt ollaan tilanteessa, jossa työn arvostus on kasvanut.

Alla on yksinkertainen graafi joka kuvaa yhteiskunnassa tuotantoon uhrattua henkistä kokonaispanosta suhteessa tulonjaon tasaisuuteen.

 

Mahdollisimman laajat joukot mukaan kuluttamaan ja tekemään ostopäätöksiä

Tuotantoon ja työelämään uhrattu panos on vain puoli totuutta ja asiassa on toinen puoli, tehokas kulutus. Ihmiset uhraavat päivittäin runsaasti aikaa hyvien ja kustannustehokkaiden tuotteiden ja palvelujen valitsemiseen. Tämä valintaprosessi ohjaa yrityksiä tekemään niitä asioita, jotka ovat ihmisten unelmien keskipisteessä - laadukkaita, kustannustehokkaita tuotteita ja palveluita.

Yhteiskunta ja talous kehittyvät tämän kulutuksen ja tuotannon välisen dialogin kautta, jossa kulutuksella on yhtä tärkeä osuus kuin tuotannolla. Kuluttajien valinnat ovat kaikkein tärkein yhteiskunnan kehitystä ohjava tekijä - ja mahdollisimman monen tulisi saada osallistua tähän ohjaustehtävään. Mahdollisimman monilla tulisi siis olla kulutusmahdollisuuksia.

Alla on yksinkertainen graafi siitä miten tulonjaon tasaisuus vaikuttaa yhteiskunnassa ostopäätöksiin uhrattuun henkiseen kokonaiskapasiteettiin.

 

Nuorten asema on heikko

Talouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitys luonnollisesti edellyttää että molemmat asiat ovat kunnossa - työstä pitää saada kunnon lisäarvo ja kuitenkin mahdollisimman moni pitää saada mukaan kuluttamaan ja tekemään valintoja. Nämä osittain ristiriitaiset vaatimukset ohjaavat kompromissiin, jossa molemmat tavoitteet tulevat osittain täyteyksi (alla olevan punaisen graafin huippu kuvaa optimitasapainoa).

Suomessa on sijoittajan kannalta päädytty kohtuulliseen kompromissiin, mutta tilanne on yhdessä mielessä epäoptimi. Yhteiskuntamme kehittyy tuottamaan tulevaisuuden palveluita ja tavaroita, jos nuorilla ja lapsiperheillä on hyvät kulutusmahdollisuudet. Nuoret ostavat tuotteita, joilla on kasvavat markkinat ja yleensä juuri nuorten käyttämät palvelut (Facebook, tietokoneet,...) leviävät yhteiskunnan valtavirraksi. Sijoittajan kannalta on tärkeää, että yhteiskuntapolitiikalla huolehditaan nuorten ja lapsiperheiden kulutusmahdollisuuksista. Nuorten asia on myös sijoittajan asia sillä nuoret osaavat ohjata valinnoillaan yhteiskuntaa ja tuotantokoneistoa oikeaan suuntaan.

Tulonjako on ensi sijassa tarkoituksenmukaisuuskysymys  

Tulojen tasaisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia käsitellään usein oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Sijoittajan kannalta tämä on väärä tapa argumentoida ja johtaa helposti harhaan. Vaikka lopputulos on melkein sama - tulojen kohtuullisen tasainen jakautuminen - on tärkeää, että optimi etsitään järkevillä argumenteilla niin, että yhteiskunnallisen, taloudellisen ja kulttuurillisen kehityksen nopeus optimoidaan. Oikeudenmukaisuuteen liittyvät argumentit soveltuvat poikkeustapauksiin ja puolueiden vaalijulisteisiin - niistä ei ole yhteiskunnan kehityksen kestäväksi peruskallioksi.

Kohtuullisen tasainen tulojen jakautuminen on tarkoituksenmukaista ja edistää kehitystä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Junailemme Avointa Innvointikiertuetta

Sosiaalisen Median ja Web 2.0 hyödyntäminen avoimessa innovoinnissa on kiinnostuksen kohteena nyt myös Suomessa. Innovaatiojunassa keskitymme uusien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen julkisuudessa. Tavoitteena on pureutua hevimetalliyritysten, heikkovirtafirmojen ja hyvinvointipalvelutuottajien tarpeisiin. Jos aiheet tuntuvat kiinnostavilta, tervetuloa mukaan.

SoMe-aktivisteille tiedoksi, että Junailemme Innovaatiokiertuetta Ouluun ja sieltä takaisiin marraskuun puolivälin paikkeilla. Toivomme kiertueelle maksimaalista julkisuutta. Junaretkua tahtoo olla isänmaan asialla. Haluamme myös kuulla avoimuuden epäilyä ja kritiikkiä, että pystymme vastaamaan pelkääjien ja epäilijöiden argumentteihin.

Aiheesta käytävää Qaiku-keskustelua voi seurata täällä. SoMe-uskovaiset saattavat tarkastella avointa innovointia liian sinisilmäisesti. Kaipaamme avoimesti eri mieltä olevia mukaan vuoropuheluun.

Facebookissa on ryhmäkeskustelu, jossa tapahtuu lopullinen ilmoittautuminen. Nyt keskiössä on operaation organisoiminen ja sponsoreiden etsintä.

Englanninkielinen keskustelu tapahtuu OpenFinnovation -kanavalla.

Lähtöajankohdasta voi äänestää Doodlessa.

Innovaatiojunan työmaablogiin kerään aineistoa Sponsoreille. Lupaamme avoimuutta myös sponsoreille. Jos emme saa pennin hyrrää, julkaisemme myös sen.

Tervetuloa mukaan mahdollisen ja mahdottoman mahdollistajiksi!

Olipa kerran yritys. (Poliittinen satu)

Olipa kerran yritys nimeltä Oma Ryhmä. Yrityksellä alkoi mennä huonosti. Vaihtoehtoina oli kassan varallisuuden menetys velkojille tai hyötykäyttöön kavereille. Oli tulossa kunnonedustajien vaalit ja rahalle käyttöä. Kaverit lupasivat, että ei käy kuinkaan. Suojellaan. Onhan meillä valtaa.

Saunottiin ja mainostettiin. Kavereilla oli kivaa ja Oma Ryhmän työllisetkin saavat omansa ettei tarvitse mennä palkkaturvaan. Kyllä onnistuu sanoivat kaverit kuin Expertin mainoksessa.

Kaverit eivät muistaneet, että porukassa heilui mukana vastarannankiiski julli. Julli halusi kyykyttää säädöksiä ja nostatti haloon. Kaverit joutuivat laittamaan puntariin Oma Ryhmän ja äänestäjät. Äänestäjät painoivat enemmän ja Oma Ryhmä päätettiin uhrata.

Oma Ryhmän pomot soittelivat tukiasemat tukkoon ja vaativat suojelua sekä lupausten pitämistä. Kaverit valittelivat, että nyt pitää lupaukset jättää. Taisi tulla luvattua laittomia.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Wärtsilä, Panostaja, Ilkka ja Fiskars.

Laskussa Rautaruukki, Kesla, YIT, Nordea, Finnlines ja Marimekko.

Nousut ja laskut menevät osittain kurssimuutosten perusteella, koska aika monet kriteerit ovat suhteessa osakekurssiin.

Listan lajittelu on nyt yhteensä-sarakkeen perusteella. Konecranes jatkaa kärjessä.

Päivitin osinkolistan ensi vuoden osingot AP:n ennusteiden mukaan

http://www.piksu.net/node/101

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pohjola Pankki jäi junasta

Tekisi mieleni väittää, että kaikkien neuvot ovat taas menneet pieleen, mutta ollaan nyt täsmällisiä. 

Aiemmissa blogimerkinnöissäni / 26.1. ja 2.7. olen käsitellyt kahta Pohjola Pankin strategiakatsausta, joissa molemmissa osakesijoitukset pidettiin alipainossa ja yleisindeksin odotettiin laskevan Helsingissä.
 
Jälkimmäistä toukokuussa tehtyä on päivitetty kahdesti, ensin kesäkuussa ja sitten heinäkuussa. Viimeisessä päivityksessä lukee ”Jälkisykliset negatiiviset tekijät ovat vahvistumassa samaan aikaan, kun talouden positiivisten tekijöiden vaikutus heikkenee.”
 
Voi epäillä, että tilanteen eläessä uuden päivityksen puuttuminen vielä syyskuun puolivälissä viittaa vahvasti siihen, että Pohjola Pankissa mietintämyssyt ovat ankarassa käytössä ja linjasta käydään ehkä kiivastakin keskustelua mielipiteiden hajotessa ankarasti.
 
Kiistaton tosiasia nimittäin on, että OMX 25 on noussut maaliskuisesta 1200 pisteestä nykyiseen 1950:een. Kesälaskua odotettiin koko kesä ja syyslaskua on odotettu jo puolet syyskuuta. Sijoittajalle Pohjola Pankin neuvojen noudattaminen on jo tähän asti tullut ylen kalliiksi eikä OMX:n 100 pisteen lasku viimeistään marraskuussa asiaa muuksi muuttaisi.
 
Kohtalaisella satiirilla sanoisin, että tässä vaiheessa pelkään eniten Pohjola Pankin muuttavan kantansa eräiden kilpailijoiden tavoin, mihin linkissä viitataan.
 
Sen jälkeen laskua voikin pitää jo varmana!
Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Ovatko osakesijoittajat älykkäitä

Juhani Linnainmaa väitteli vuonna 2003 päiväkauppaa tekevistä sijoittajista ja sijoittajien rationaalisuudesta. Hän vaikutaa nykyään University of Chicagossa ja on nyt tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen älykkyydestä ja osakesijoittamisesta yhdessä HKKK:n Matti Keloharjun ja UCLA:n Mark Grinblattin kanssa.

Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomesta pääosin kolmesta lähteestä: puolustusvoiminen älykkyystestistä, Suomen verotiedoista ja arvo-osuusrekisteristä.
Tulosten mukaan älykkyys ja osakkeiden omistus kasvavat monotonisesti. Tutkimuksessa on myös tarkistettu, ettei tulosta selitä mikään tavanomainen taustalla vaikuttava tekijä kuten varakkuus, sukupuoli, tulot tms.
Odotettavissa oleva tulos, joka myös ilmeni tutkimuksesta, on että osakeomistus kasvoi varallisuuden mukana.
 
 
Alla olevassa kuvassa on suhteellinen osakeomistus kuvattu näiden kahden muuttajan (mitattu älykkyysosamäärä ja varakkuus) vaikutuksena.
 
 IQ (intelligence quotient) and Stock Market Participation, Grinblatt, Keloharju, Linnainmaa
 
Kuvasta näkee, että älykkyys vaikuttaa voimakkaammin osakeomistukseen kuin omaisuus.
Toinen älykkyyden ja sijoittamisen välinen korrelaatio tutkimuksessa on, että älykkäimmillä sijoittajilla on enemmän hajautettu salkku.
 
Tutkimus on julkaistu Chicago Booth tutkimusjulkaisuna No. 09-33 ja löytyy myös SSRN verkosta
 
 
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talous elpyy – torakat päivänvaloon

Professori Vesa Puttonen vertasi Huhtamäen positiivista tulosvaroitusta 24.4.2009 torakkaan. Puttonen uskoo, että kun yksi yritys kertoo parantuneesta tilanteesta, sitä seuraa toinen, kolmas - ja kohta kokonainen lauma.

”Sitä voi verrata torakoihin. Jos näet yhden torakan, voit olla varma että lähistöllä on 50 000 torakkaa lisää”, Puttonen vertaa.

Huhtamäen posarista on reilut 5 kuukautta ja pörssikurssit ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen. Samalla olemme saaneet lukea irtisanomisista ja lukuisista yt-neuvotteluista. Signaaleja löytyy siis sekä bull- että bear-ennustajille.

Pankkien välinen luottamus on alkanut palata ja rahoitusmarkkinat ovat parantumaan päin. Yrityskauppoja ja tarjouksia on saatu kiihtyvällä tahdilla. Kraft tarjosi 16,7 miljardia dollaria englantilaisesta makeisvalmistajasta Cadburysta. GM:n Opelin valmistus näyttää päätyvän kanadalaiselle Magnalle. Lääkevalmistaja Bristol-Meyers ostaa Medarexin 2,1 miljardilla dollarilla. Lääkejätti Pfizer ostaa Wyethin 68 miljardilla dollarilla, kilpailija Merck suunnittelee fuusiota Schering-Plough:in kanssa.TeliaSonera tarjoutuu ostamaan loput osakkeet Eesti Telekomista ja liettualaisesta TEO:sta. Pääomasijoittajatkin, kuten Capman, pystyvät nyt paremmin suunnittelemaan exit:ejä omistuksistaan.

Tärkeä positiivinen signaali saatiin perjantaina 11.9., kun yhdysvaltalainen Fedex nosti Q1:sen ennustettaan. Fedexin Q1 päättyi elokuussa. Yhtiö arvio tekevänsä 58 sentin EPS:in, odotukset olivat 30-45 sentin välillä. Fedex ilmoitti että kansainvälisten lähetysten määrä on noussut odotuksia nopeammin. Fedexin asiakkaat lähettävät sekä kansainvälisen kaupan asiakirjoja että pienempiä tavaralähetyksiä – esimerkiksi näytteitä ja komponentteja. Fedexin kuljetusmääriä on pidetty kansainvälisen kaupan pulssimittarina: kun ne nousevat, alkaa koko kansainvälinen kauppa elpyä. Lento- ja merirahtimarkkinat seuraavat usein kuriirifirmojen kehitystä.

Kakkoskvartaalille yritys odottaa jo 65-95 sentin EPS:iä. Fedexin tulosparannukseen vaikuttavat myös kulujen karsinta ja toimintojen rationalisointi, joten ihan lineaarista ennustetta ei EPS:in ja kansainvälisen kaupan tervhtymisen välille uskalla vetää. Standard & Poorsin analyytikko Jim Corridore pitää Fedexiin tulosta erinomaisena uutisena.

“Nämä uutiset vahvistavat, että kaipaamme kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu. Maailman talous on oikealla tiellä.”

Valoa näkyy siis tunnelin päässä. Pörssikurssit ovat ennakoineet jo pitkään paranevaa tilannetta ja nyt näyttää siltä että pahin on jo varmuudella takana. Sijoittajien salkkujen arvo on noussut reilusti ja pankitkin uskaltavat suositella osakepainon nostamista.

Viimeksi m.m. Tapiola ja Ålandsbanken (varauksella ”pitkällä aikavälillä”) ovat antaneet osakkeiden ostosuosituksia. Ålandsbanken näkee syyskuussa mahdollisuuden salkun syyssiivoukselle ja suosittelee ylipainotusta Pohjoismaisiin suuryhtiöihin.  FIM:in Vesa Engdahlin mielestä ”osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoja”. Handelsbanken odottaa Suomen talouden kääntyvän nousuun Q3:sella. Nordean mukaan ”maailmantalouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa ovat nyt paremmat kuin aikoihin”. Virkistivää optimismia viimeisen vuoden vaikerruksen jälkeen. Seuraavaksi saamme varmaankin taas sijoitusvinkkejä taksikuskeiltakin.

Ennen kuin ostaa osakkeita kaikilla varoillaan, kannattaa kuitenkin pitää mielessä että edessä on pitkä ja kuoppainen tie. Reaalitalouden toipuminen tulee viemään aikaa ja nyt otetut elvytyslainat on maksettava joskus takaisin. Vaikka inflaatio on nyt lähes nollassa ja korot ennätysalhaalla, saattavat ne kumpikin nousta - nopeastikin. Työttömyys saattaa nousta vielä, sillä yritysten tulosparannukset saavutetaan juuri nyt enemmän kulukuureilla kuin myynnin kasvulla. Kotimaan asuntomarkkinat ovat olleet yllättävän vahvat – aikaisemmin pörssiromahduksia on seurannut asuntojen hintojen romahdus. Nyt tuntuu väliltä siltä, että asuntojen – varsinkin pienempien – hinnoilla on vain yksi suunta: ylös.

Konsultti on pitänyt osakepainon korkeana koko pörssikriisin ajan. Nyt alkavat salkkujen arvot näyttää jo mukavilta. En ole myymässä, mutta yksittäisiä osakkeita olen katsonut tarkemmin ja tehnyt siirtoja nopeasti nousseista papereista defensiivisempiin ja parempaa osinkotuottoa maksaviin osakkeisiin. Toivottavasti pitkäaikaiset sijoittajat palkitaan vielä sekä kurssien kestävällä nousulla että kohtuullisella pääoma- ja osinkoverotuksella.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Beatles ja Suomi Nousuun!

EnglandSuomi elää metsästä. Meillä on "nouhauta" ja teknologiaosaamista vaikka lampaille jakaa. Tarkemmin sanouttuna - oli!

Beatles teki Englannille sen minkä Nokia toi meille 90-luvulla.

Nämä "pitkätukat" tupsahtivat koko maailman tietoisuuteen Twist and Shout -singlellä. Se kolahti minuun ja miljooniin muihin välittömästi.

Nokia antoi meille suomalaisille uskon menestymisen mahdollisuudesta kuluttajabisneksessä. Melkein kaikki muu vientikelpoinen on meillä edelleen investointihyödykettä tai bulkkia.

Marimekko on ollut suuri Design-lupaus 60-luvun suuruuden ajoistaan alkaen. Mutta "mari" on edelleen suuri brändi Suomessa, josta muu maailma ei tiedä hölkäsen pöläystä. Yritys lomauttaa, Kiteen tehtaalla ei ymmärretä, maailmanvalloitus on edelleen kesken.

Kone tekee hissejä tasaisen tappavalla tahdilla, mutta tienaa entistä enemmän palvelulla ja kunnossapidolla. Kone tajusi palvelumuotoilun varhain. Moni muu ei ole kuullutkaan "Service Designestä".

Metso tunnetaan paperikoneistaan ja kohta ilmeisesti ei niistäkään, kun uusia koneita tarvitaan entistä vähemmän. Mistä Metso tunnetaan kymmenen vuoden kuluttua?

Wärtsilä on hyvä dieseleissä, mutta mitä jos laivoja rakennetaan aikaisempaa vähemmän. Piääkö palata porsliinin valmistukseen?

Rakennusyhtiömme ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin kotimaassa, mutta kuka tarvitsee lisää ostoskeskuksia ja toimitiloja? Helsingissä on tyhjää toimitilaa miljoona neliömetriä. Asiantuntijan mukaan epätervettä ylimääräistä on 500 000 neliötä.

Yritykset tarvitsevat entistä vähemmän tilaa. Vapautuville teollisuus- ja toimistotiloille pitäisi keksiä uutta käyttöä. Kohta tulee varmasti myös enemmä kaupan tiloja yleiseen käyttön. Kuka keksii, mitä niissä voitaisiin harrastaa?

Edellisen laman tuloksena oli 100 000 nuorta, jotka jäivät vaille tarkoituksenmukaista työtä. Ennusteet lupaavat, että nyt on tulossa vähintään 50 000 eli sukupolven verran nuoria, jotka eivät pääse työn alkuun.

Beatlesit aloittivat uraansa Liverpoolista, siirtyivät Hampurin punaisten lyhtyjen klubeihin musisoimaan ja löysivät siellä nälkäpalkalla maailmoja syleilevän uuden soundin.

Mistä meidän 2010-luvun uudet sankarit tulevat? Onko veikkauksia?

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvä johtaminen on hyvien päämäärien luomista

Tekes on tutkimus- ja kehitysprojektien rahoittaja. Uusia teknologisia läpimurtoja etsivälle sijoittajalle Tekes on hyvä kontaktien ja tiedon lähde. 

Tekesin "Liito - Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen" -ohjelman vuosiseminaarissa käsiteltiiin suomalaista johtamista monesta eri näkökulmasta.

Parhaan hyvän johtamisen määritelmän antoi mielestäni Matti Alahuhta / Kone OYj, jonka mukaan hyvä johtaminen on koko organisaation tavoitteiden asettamista ja kieteyttämistä niin, että kaikki ymmärtävät oman merkityksensä osana yhteistä päämäärää. Hyvä johtaminen on myös tavoitteiden asettamista moraaliseen ja yhteiskunnalliseen viitekehikkoon niin, että niiden merkityssisältö selittyy osana sitä ympäristöä, jossa me elämme.

Sari Baldauf / Vivaio Oy toi esille sen perustavaa laatua olevan ristiriidan, joka aina vallitsee työvoiman ja yrityksen välillä. Yrityksen on viime kädessä ajateltava osakkeenomistajan etua arvona, joka asettuu työntekijän edun edelle. Hyvän johtajan kannattaa kertoa avoimesti tästä ristiriidasta ja rakentaa luottamukseen perustuva ilmapiiri tämän rehellisyyden varaan.

Jukka Peltokoski / Tutkija kertoi siitä arvomaailmasta ja elämäntilanteesta, jossa työtä alati etsivät pätkätyöläiset, prekariaatit, elävät. Jukkan näkökulma valotti sitä, miten vähän pätkätyöläisen näkökulmasta on mahdollisuutta tuntea uskollisuutta työnantajaa kohtaan. Väliaikaistyöntekijöitä kohdellaan usein taloudellisesti väärin ja heitä nöyryytetään. Yritys ei näistä moraalittomuuksistaan kärsi - kaikein kärsii pois heitettävä valitusmahdollisuutta vaille jäävä pätkätyöläinen.

Risto Siilasmaa /F-secure toi esille sen, miten hyvän johtajan kannatta tämän päivän asiantuntijaorganisaatiossa olla ohjaaja ja mentori, joka keskustelun ja reflektoinnin kautta saa sekä tiiminsä että sen jäsenet ymmärtämään omat vahvuutensa, jolloin menestys syntyy itsensä ymmärtämisen automaattisena seurauksena.

 

Mikä on suomalaisen yrityksen tapa toimia?

Yhteen sekä Piksu Media:n että Liito ohjelman koordinaattorin Hanna Lehtimäen esittämään kysymykseen ei löytynyt vastausta. Mikä on juuri suomalaisille mieleinen johtamistapa ja keskinäinen kommunikaation muoto ja onko sitä olemassa?

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset erityisesti metallialalla sekä suomalainen palveluvienti ovat menestyneet hyvin 2000 luvulla ja siivittäneet vientimme vetoon, joka tilastojen valossa hakee vertaistaan länsimaissa. Mutta perustuuko tuo menestys esimerkiksi Matti Alahuhdan kiteyttämään tapaan johtaa ja kommuinikoida, ei löytynyt varmaa vastausta.

Oman identiteetin ja erityislaadun ymmärtäminen on monasti menestyksen avain, ja niinpä keskustelu suomalaisen johtamisen erityislaadun löytymiseksi jatkuu. Jokaisen sukupoleven pitää tuo erityislaatunsa löytää ja nyt laman jälkeen olemme taas kerran ymmällämme.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit