Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Helmikuun makrotalouskatsaus videona

Keskustelijoina Kai Nyman ja Ari Hakkarainen (www.klaava.fi);  Toteutus: Ville Lindfors (Originaali Oy)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Viime vuonna 36 % tuottanut UBView rahasto

UBView oli vuonna 2009 tuottoisin suomalaisista hedge-rahastoista 36,43 % tuotollaan. Tavallisen sijoittajan kannalta harmittavaa vain, että kyseinen rahasto on suunnattu instituutioille ja sen minimisijoitus on 100 000 EUR. Siitä huolimatta on mielenkiintoista katsoa millaisesta rahastosta on kyse.
UBView kuuluu rahastoluokittelussa ryhmään erikoissijoitusrahasto eli sillä on varsin vapaat kädet sijoituskohteiden valinnassa.
Rahaston esitteen mukaan sijoituspolitiikka on seuraava: Rahaston varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin, rahastoihin, raaka-aineisiin sekä erityyppisiin johdannaisiin. Painotukset pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Sijoitusten pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Osakesijoitusten pääpaino on puolestaan pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Rahasto on erikoissijoitusrahasto, jonka varojen hajautus voi olla pienempi kuin tavallisella sijoitusrahastolla
Rahaston painotukset eri pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Rahasto voi ottaa sekä positiivisen että negatiivisen näkemyksen eri pääomaluokkiin. Rahaston nettosijoitusaste voi vaihdella -150 %:n ja +250 %:n välillä. Koska rahastolla on mahdollisuus normaalia pienempään hajautukseen, rahaston riskiprofiili on tavallista sijoitusrahastoa korkeampi. Rahastolla ei ole vertailuindeksiä.
UBViewin salkunhoitaja Jesse Aarnio vastasi Piksu Median tekemiin salkunhoitoa koskeviin kysymyksiin seuraavasti.
Piksu: Mistä vuoden 2009 hyvä tuotto oli pääasiassa peräisin, long vai short positiosta?
Jesse Aarnio: Viime vuoden tuotto oli peräisin pääasiassa longeista, ilman shortteja kokonaistuotto olisi ollut ehkä 5-10% enemmän.
Piksu: Viimeisimmän kuukausiraportin mukaan rahaston sijoitusaste on varsin maltillinen. Neljännes sijoituksista on varsin tavanomaisissa osakkeissa Sampo, Aktia, Nokia, S&P 500 ja suurista omistuksista vain Trigon Emerging Financials rahastossa on näkyvissä riskiä.
Onko rahastolla myös merkittäviä, sijoitusasteeseen vaikuttavia johdannaispositioita?
Jesse Aarnio: On mutta ne ovat mukana noissa luvuissa, jotka näkyvät kuukausiraportissa. Esim. Sammossa ja Nokiassa on osakkeiden lisäksi johdannaisia ja SP500 on puhtaasti johdannaisstrategia.
Piksu: Rahaston sijoitusten kokonaisriskiä kuvaava delta-luku saisi vaihdella sääntöjen mukaan välillä -150 %:sta +250 %:iin.
Paljonko tuo delta on vaihdellut vuoden mittaan?
Jesse Aarnio: Rahastossa ollaan oltu vuoden mittaan hieman shorttina ja melkein 100 %:sesti longina eli ei lähelläkään maksimeja. Nuo maksimirajoitukset ovat pääasiallisesti siltä varalta, että markkinoilla tulisi joku poikkeuksellinen erikoistilanne jota haluaisimme hyödyntää.
Piksu: Entä alkanut vuosi, millaisella näkemyksellä lähdette liikkeelle?
Jesse Aarnio: Tästä vuodesta tulee haastavampi vuosi kuin 2009 oli. Tavoitetuotto on ehkä 20-25%. Suojat ovat tärkeämpiä tänä vuonna.
UBView rahaston suurimmat sijoitukset olivat viimeisimmässä julkaistussa kuukausiraportissa:

Sampo Oyj
8,24 %
Trigon Emerging Financials Fund
7,56 %
Nokia Oyj
7,49 %
S&P 500
5,42 %
Aktia Oyj
5,29 %
Yhteensä
34,00 %

Rahaston tuotto on ollut vuodenvaihteen tilanteessa:

1 kk
3,9 %
3 kk
3,6 %
6 kk
12,4 %
12 kk
36,4 %

UBView rahaston tuotto vuoden 2009 alusta
Tuottoa suhteessa tuoton vaihteluun kuvaava Sharpen luku oli 3,3 kun vastaava volatiliteetti oli 10,6.
Rahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat 3 % suuntaansa, joten kovin lyhyeksi aikaa ei sijoitusta kannata tehdä. Kuluihin kuuluu vielä hallinnointipalkkio 1 % ja tuottosidonnainen palkkio, joka on 10 % referenssituoton (12 kk euriborkorko) ylityksestä
UB View rahastoon voi tehdä merkintöjä sanoin kuin lunastuksia kerran kuukaudessa, kuun vaihteessa. Rahasto kuuluu UB United Bankers konsernin rahastoyhtiön UB Omaisuudenhoito Oy:n rahastoperheeseen ja kuten alussa mainittu, minimisijoitus rahastoon on 100000 €.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti rahastoista

Vaikka rajasinkin rahastot oman kirjoitusalueeni ulkopuolelle, haluan kuitenkin kiinnittää vielä toistamiseen huomiota Pekan merkintään

2. / 1. / 2010, joka käsittelee yhtä rahastosijoittamisen omituista piirrettä.

Kuvittelisin, että ainakin Suomessa pankit perustavat vähänkin eksoottisempia rahastoja neuvoteltuaan ensin

1 - 2 institutionaalisen sijoittajan kanssa, jotka tuovat rahastoon suurimman osan sen pääomasta. Tavalliset tallaajat tuovat pankkiin hiekan lisäksi vain vähäisiä merkintöjä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UB United Bankers hedge-rahastot aloittivat tammikuussa vahvasti

Tietokoneen vaihtamisen johdosta kuukausikatsaukseni suomalaisten hedge-rahastojen kehitykseen on hiukan myöhässä. Tämä lista perustuu tiistain 2.2. kursseihin ja listaus on peräisin Investime ohjelmasta. Muutokset kuun vaihteesta eivät ollet suuria, pikemminkin päinvastoin sillä nyt mukaan on ehtinyt joitakin harvemmin päivittyviä rahastoja kuten Estlander & Partners Global XL A.

Molemmat UB United Bankers rahastot ovat aloittaneet vuoden vahvalla kehityksellä, UB Wave 4,5 % ja UB View 3,9 %.

Rahasto

1 kk

 

arvo/2.2.

UBWave

4,49

%

72,08

UBView

3,86

%

92,03

AJ Value Hedge

3,11

%

11,27

Nordea Fixed Income Hedge K

2,19

%

7,09

Öhman Systematica

1,46

%

101,38

SEB Räntehedge Alpha

1,42

%

10,69

OP-Absoluuttinen Salkku A

1,12

%

103,75

Abacus

0,59

%

27,69

eQ Active Hedge 1 K

0,57

%

11,15

eQ Active Hedge 2 K

0,52

%

11,11

Danske Invest Omega K

0,34

%

24,13

Danske Invest Neutral K

0,22

%

24,89

ICECAPITAL Alternative Beta B

0,14

%

106,17

Eufex Hedge

0,12

%

100,01

Nordea European Equity Hedge

-0,02

%

12,88

OKO-Alpha A

-0,05

%

100,50

Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K

-0,28

%

10,13

Contango Hyödyke

-0,40

%

87,61

Eliksir K

-0,44

%

1,19

Aventum Pension

-0,68

%

124,29

OKO-Macro A

-0,93

%

17,13

3C Edge K

-2,08

%

143,59

FLF Absolute Return Currencies Acc

-3,64

%

45,29

OKO-Equity Hedge A

-4,56

%

99,52

Estlander & Partners Global XL A

-9,10

%

1 073,93

 

Kaikkien yllä listattujen rahastojen kuukausimuutoksen keskiarvo oli -0,08 %.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulainen - Jaakko!

 

Ammattitoimittajan asiantuntemusta Piksussa edustaa lohjalainen Jaakko Wallenius, joka kirjoitti Piksuun ensimmäisen kerran 5.3.2009. Viime vuoden puolella Jaakko perusti Piksulle omat Facebook-sivut. Uskon, että Jaakolla on taustansa takia paljon annettavaa Piksun sisällön ja ilmaisun kehittämiseen.

Itselleni Jaakko oli nettituttu jo ennen Piksua. 1970-luvulta tv:ssä esitettiin ensimmäisen kerran Jacob Bronowskin loistelias sarja “Ihmisen vaiheet”, joka sarja teki moniin lähtemättömän vaikutuksen. Googlatessani vuosia sitten Bronowskin nimeä, huomasin Jaakon kirjoittaneen aiheesta hienon merkinnän.

Onneksi olkoon Jaakko ja monet kiitokset!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Ammattimaista toimintaa...

 

Pikussa tehtiin viime kuussa kysely siitä, että pitäisikö sijoitusinformaation osalta luottaa ammattilaisiin vai amatööreihin. Vastaajista 66 % luottaa mieluummin amatööreihin, eikä varmaankaan syyttä. Ammattilaiset nimittäin elättävät itsensä ammattimaisuudellaan, joten heillä on aina itressi maksimoida omaa hyötyänsä.

Asunnonvälittäjät ovat varmaankin tunnetuimpia tunnetuimpia kotiinpäinvetäjiä. Mieleeni tulee kokemukseni oman asunnon osatamisesta. Tarjolla oli kaksi samanlaista asuntoa samasta talosta ja samalla kerroskorkeudella. Toisen myyjä oli välittäjä ja toisen myyjä oli yksityishenkilö ja näistä jälkimmäinen myi asuntoa 6 000 euroa halvemmalla. Tein nopean puhelintiedustelun molempiin suuntiin ja kyselin milloin asuntoon tulee putkiremontti?

Yksityishenkilö: tarkat tiedot mm. suunnitelmista ja alkamisajankohdasta

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Sijoittajasentimentti helmikuulle

Piksussa mitattu sijottajasentimentti nousi vielä hieman. Tällä hetkellä vastaajista 76 % uskoo kurssinousuun helmikuussa.

Sijoittajasentimentti kuviona

***

Kuulumisia Piksusta:

(1) Kaikki artikkelit eivät enään näy julkisesta. Nähdäksesi kaikki kirjoitukset mm. loput sijoittamisen perusteiden artikkelit tulee sinun kirjautua Piksun käyttäjäksi.

(2) Sijoittajasentimentistä on mahdollisesti tulossa vanhan rinnalle uusi sovellettu mittari, joka ottaa huomioon niiden vastaukset, jotka ovat parhaiten ennakoineet markkinatuoton. Tämä kuitenkin riippuu aineiston riittävyydestä ja pituudesta.

 

Käyttäjän Piksu kuva

Kokeiluartikkeli (sisälto näkyy vain kirjautuneille käyttäjille)

 Tällä artikkelilla kokeillaan toimiiko meillä tekniikka jolla rajoitetaan joidenkin artikkelien näkyvyys vain kirjautuneille käyttäjille. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Valtioiden rooli taloudessa kasvaa

 

Makrotalouskatsaus helmikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimentit ovat jatkaneet paranemistaan. Elpyminen on käynnissä ja tulevaisuudelta odotetaan parempaa.

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkien korkojen hivuttautuminen ylöspäin osoittaa että talouskasvun kestävyyteen luotetaan ja lyhyet korot matavat matalalla odottaen keskuspankkien koronnostoja. 

Euron arvo on ilahduttavasti lähtenyt heikkenemään ja tämä trendi on jo nyt parantanut useilla prosentilla Euroalueella tehdyn työn kilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa tehtyyn työhön. Kaikki tämä on kotiin päin ja näkyy puolen vuoden tai vuoden viiveellä yrityksen tuloksiin ja työllisyyteen. Vakaa, hyvin hoidettu Euro toimi laman pyörteissä monen sijoittajan turvasatamana mutta nyt sijoittajat ovat valmiit taas luottamaan esimerkiksi dollarisijoituksiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa vain muutama kuukausi sitten.

Reaalitalous

USA liittyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvan talouskasvun alueiden joukkoon ja Euroalueen vuoro tulee kenties tällä tai seuraavalla kvartaalilla. Kehittyvien maiden johdolla tapahtuva elpyminen saavuttaa tämän kevään aikana maailman kaukaisimmatkin kolkat.

IMF on herännyt viime vuonna tekemäänsä virheeseen ja toppuuttelee nyt valtionvarainministereitä säästäväisyyteen. Tämä kampanja tulee nyt auttamattoman myöhään - löysät, velkaantumista ja tehottomuutta lisäävät lamabudjetit on jo tälle vuodelle tehty ja ne toteutuvat vaikka paljon varovaisempi elvyttäminen olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Englanti oli vielä viisi vuotta sitten eräs läntisen maailman kapitalistisimmista maista ja nyt valtion kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on jo reilusti yli 50%, joka edustaa suurempaa osuutta kuin joissain Neuvostoliiton aikaiksissa sosialistimaissa. Samaa Englannin viitoittamaa tietä ovat astumassa monet muutkin valtiot - Suomi muiden mukana rintamassa. 

Miksi sitten valtiojohtoinen elvytys ei aina auta? Valtion kulutus kohdistuu eri tyyppisiin asioihin kuin kuluttajien, jotka valitsevat unelmia, mielikuvia ja sellaisia asioita jotka tekevät meille elämän merkitykselliseksi. Valtion kulutus sen sijaan kohdistuu enemmän infrastruktuuriin, hyvinvointipalveluihin ja sellaisiin asioihin, joita voimme kutsua rationaalisiksi ja tarpeellisiksi. Yhteiskunta kuitenkin syntyy noista kuluttajien mielikuvista ja unelmista, joita ilman kaikki muu menettää merkityksensä eikä talouskaan kehity jos liian suuri osa kulutuksesta kulkee valtiokoneiston kautta. Monissa maissa valtiokoneisto on hoitanut tehtävänsä hyvin - kaikki kynnelle kykenevät kuluttajat on otettu mukaan kuluttamaan ja rakentamaan yhteisiä mielikuvia - siis valitsemaan tuotteita ja palveluita. Tulonjako on siis hoidettu hyvin. Tällaisessa tilanteessa valtion panoksen kasvattaminen ei auta vaan saattaa päinvastoin syödä resursseja vapaalta valintaprosessilta. Valtion elvyttäminen on tässä tilanteessa kuin veden kaivoon kantaminen - auttaa hetken mutta ohjaa resursseja tehottomaan toimintaan. 

On turhauttavaa että taloudellisen kasvun odotustaso on Euroopassa tällä hetkellä 2% tuntumassa. Tästä on kuitenkin turha syyttää valtiovaltaa tai keskuspankkipolitiikkaa, jotka ovat kaikienkaikkiaan melko hyvällä tolalla. Syyt ovat syvemmällä kulttuurissamme.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittavista makroluvuista huolimatta hermoilleet ja epävarmuuden astetta mittaava VIX indeksi on korkealla. Tuloskausi on tuonut odottamattomia positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja sijoittajat ovat olleet hämmentyneitä. Kokonaisympäristöä mittaavien makrolukujen parantuminen on jäänyt sivuseikaksi kun yritykset ovat kertoneet tuloksistaan. Turbulenssin kausi kuitenkin päättyy helmikuun aikana ja sitten palataan taas rauhallisempaan jaksoon, jolloin yritykset ovat taas löytäneet suurin piirtein järkevältä näyttävät pörssiarvonsa. Tuo odotettavissa oleva rauhoittuminen on monasti ollut elpyvän kurssikehityksen aikaa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Positiivisilla tulosyllätyksillä negatiivinen kokonaisvaikutus

Juuri sopivasti Nokian Q4 tuloksen julkistamispäivänä mainio CXO Advisory palsta esitteli tutkimuksen tulosyllätysten vaikutuksesta osakemarkkinoihin. Yksinkertaisesti hyvät tulokset ovat myrkkyä osakemarkkinoiden tuotolle.

Kirjoitus perustuu juuri ilmestyneesen tutkimukseen "Aggregate Market Reaction to Earnings Announcements", tekijöinä William Cready ja Umit Gurun. Tutkimuksen aineisto on NYSE ja AMEX osakkeet vuosilta 1973 – 2006.

Selityksenä on, että kokonaisuutena yhtiöiden hyvät tulokset ennakoivat koronnostoa, joka puolestaan johtaa osakkeiden kurssien laskuun. 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Apple, Nokia ja Kehittyvien Maakuntien Suomi

180120105419Applen Steve Jobs julkaisi eilen iPadin, joka on ylisuureksi räjähtäneen kosketuskäyttöisen iPhonen ja iPodin yhdistelmä. iPad perusversion jakelu käynnistyy 60 päivän kuluttua ja 3G tulee myöhemmin.

Uuden laitteen hintahaarukka on 499 dollarista reiluun kahdeksaan sataan taalaan. Tuotteesta ei vielä ole ulkopuolisten käyttäjien arvioita, mutta blogiavaruus, Twitter ja sosiaalinen media on täynnä Apple fanien ylistystä.

Kriitikkojen puheenvuorotkaan eivät ole kovin uskottavia, koska “hands-on” kädet kurassa kokemusta ei ole kellään muulla kuin Applen omilla porukoilla.

Julkisuuden hallinnassa Apple hakkaa liikevaihdoltaan paljon suuremman Nokian mennen tullen. Steve Jobs meni esityksessään jo niin pitkälle, että “We’re the biggest mobile device supplier on the globe” eli suurin mobiililaitteiden toimittaja.

Onneksi kansallisromanttinen Nokia ilmoitti tänään paluusta hyvään tuloskehitykseen. Numerotietoja löytyy ainakin kotimaisista lehdistämme sylin täydeltä, mutta globaalisti Nokia ei tee suuria digitaalisia aaltoja.

Nokian insinöörit ovat jumissa ja junttuurassa Symbian käyttöjärjestelmän kanssa, joka sopii halpapuhelinten ja pikkuruutuisten peruspuhelinten käyttikseksi mainiosti, mutta Nokia joutuu 2010 petraamaan mielettömästi päästäkseen Applen imusta aitoon innovaatiojohtajuuteen.

Afrikkalaisten ja aasialaisten rahat ovat tarpeen. Nokian jälkeenjääneisyys on friikkien mielestä jo toivottoman suuri. Apple pyyhkii pöytää ja Nokian on pakko painottaa aivan toisenlaisia asioita. Nyt se ei ole niinkään “Connecting People” firma vaan maailman paras arvoketjun hallitsija, joka pystyy jakelemaan halpalaitteita tehokkaammin kuin kukaan muu.

Apple hyödyntää tietenkin Nokian junttipuhelinvalmistaja-asemaa ja nostattaa mobiilieliitin tunnelmia ja uskomuksia jatkuvilla uudistuksilla, joihin Nokia ei 2010 pysty mitenkään vastaamaan.

Älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Nokia on edelleen ehdotonta yrityseliittiä sekä Suomessa että Euroopassa ja se on edelleen maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokian tuloskone on jälleen tulossa kuntoon, mutta sillä on ongelmallinen historia. Nokia joutuu taistelemaan Applen lisäksi RIMiä, Samsungia, LG:ta ja lukuisia muita valmistajia vastaan.

Amerikkalaisen sosiaalisen median kaltaista tukea Nokia ei saa Suomesta eikä Euroopasta. Euroopan “vanhainkodista” ei ole suurta apua. Tätä mannerta hallitsevat kehäraakit naissankarit, berlusconit, vanhaset ja sarkot. Amerikalla on Obama, Apple ja Google sekä mieletön hegemonia uudessa mediassa.

Jotain pitäisi keksiä. Euroopan nostaminen business innovoinnin kärkeen vaatisi tuhansia innovaatiojunakiertueita. Olemme juuttuneet henkiseen ja tekniseen taantumaan, joka pakottaa vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Suomessa työtön maksaa 18 000 euroa vuodessa ja maatatusyrittäjän tukeminen lähes 30 000 euroa. Maatalouden lopettaminen ja kaikkien työttömäksi laittaminen säästäisi riihikuivaa rahaa, mutta ensin meidän on päästävä eroon vanhanajan poliitikoista.

Vanhanen, missä sä oot?

Käyttäjän Skiller kuva

Päivä paistaa risukasaan Nokialla

 
Nokian vuosikatsauksen trendin mukaan olemme matkalla kohti parempia aikoja. Syytä onkin. Ote on välillä lipsunu, eikä siellä vieläkään oikein tiedetä mitä pitää tehdä, kenelle ja kenellä.
 
Innovaatioiden kulta-aika oli Nokialla 1990-luvulla. Nyt vaan yritetään tehdä sitä mikä menee kaupaksi halvemmalla kuin muut. Tästähän saisi jo tunnuslauseen: perästä kuuluu mutta isolla volyymilla.
 
Eivät keksijäpellet viihdy virkamiesmäisessä ympäristössä, jossa vaaditaan normikäytöstä. Jos ei ole tuoteinnovaatioiden kautta haluttuja tuotteita, niin markkinoinnin ja myynnin ponnistelutkin menevät hukkaan. Sitten pitää käydä patenttioikeuksista taistelemaan. Siitä hyötyvät lähinnä juristit vaan harvemmin kuluttajat tai omistajat.
 
Raportoitu osakekohtainen tulos oli 0,66 € viime vuonna. Liikevaihto putosi verrattuna v. 2008 viimeiseen neljännekseen Osinkoa tullee 0,40 €, niin ei jouduta entistä pahempaan kierteeseen osakkeen arvostuksen kanssa. Tulevaisuuden näkymien arvottamisesta Nokia luopui jo vuosia sitten. Eiväthän ne ennusteet aina osuneet, mutta parempia ne olivat kuin nykyiset menneisyyskatselmukset.
 
Maailmaa ei riitä Nokialle joka suuntaan, vaikka mummo lumessa näin sanoikin. Ovi-palvelusta harva haluaa maksaa, mutta mustan Afrikan maissa muutama miljoona kuluttajaa on huolinut sen ilmaiseksi. Näinkö imago tai tulos paranee? Eihän näillä käyttäjillä tai yrittäjillä ole ostovoimaa!
 
Navigaatio-ohjelmiston ilmaisuus tietyille puhelinmalleille on tietysti mukavaa jos kartat hyviä jne, mutta ei kännyllä voi korvata kunnon autonavigaattoria eikä aikoinaan opittua kartanlukutaitoa.
 
Joskus pääjohtajan haastattelua livenä katsellessa kuulija tuntee jonkinlaista myötähäpeää. Ei se johdu pelkästään englannin kielen aksentista (tis pisnes is auo pisnes, vii kryy in tatskriins) eikä pelkästään muusta ”tyylistä”, mutta kunhan markkina tästä vielä kehittyy kehityksen lailla, saatan ottaa Nokiaa pitkään tai ylipitkään salkkuun.
 
Intraputtina ollaan.

-Skiller

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus osakelista viikolle 4

 

Taurus osakelista 28.1.2010

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

Albert Einstein kerrotaan lausuneen että ”korkoa koron päälle lauseke on maailmankaikkeuden suurin voima”. Ehkä hän on näin sanonutkin, ja kaavan voima onkin suuri, mutta se kyllä heikkenee nopeasti ellei pidä kuluja kurissa. Harva sijottaja kiinnittää huomiota kulujen osuuteen sijoitustuloksessa. Ehkä se johtuu siitä, että useimmilla elämän saroilla muutaman prosentin kulu tai säästö ei ole kovinkaan merkitsevä. Tuskin kukaan innostuu, jos tavaratalo mainostaa 2-3% alennuksia. Sijoittamisessa kulut kuitenkin toistuvina ja keraantuvina muodostuvat merkittäviksi. Tarkastelen tässä osakesijoittamisen kuluja. Seuraavassa osiossa palaan muuhun sijoittamiseen liittyviin kuluihin.

Markkinoilla kulloinkin vallitsevan osakkeen osto- ja myyntihinnan välinen ero on kulu. Sen huomaa, jos ajattelemme että ostamme osakkeen, ja myymme sen välittömästi, ennenkuin markkinahinta on muuttunut. Tappiomme on hintojen välinen ero. Jos osakkeen hinta on luokkaa 10,00 ja hintaero on 0,01, on kulu noin 0,1%. Senttiosakkeiden  kohdalla kulu voi nousta kymmeniin prosentteihin. Kulu voi myös olla merkitsevä kalliimillakin osakkeilla, joiden osto- ja myyntihintojen välinen ero on suuri. Tätä kulua ei vältä kukaan, joka käy kauppaa osakkeilla.

Osakevälittäjän veloittamat kulut ovat joko kiinteä hinta per kauppa, osuus kauppahinnasta tai näiden yhdistelmä. Jotkut pankit veloittavat vielä salkun säilyttämisestä, joskin monet ovat luopuneet tästä. Jos pankin kanssa on tehnyt varainhoitosopimuksen, niin sekin maksaa.

Olen arvioinut omat kuluni viime vuodelta. Kaupankäyntikuluni olivat 0,23%,  ja varainhoidosta pankkini veloitti vajaat 0,1% salkun arvosta. Kun tähän lisään osto- ja myyntihinnan välinen osittain realisoitumaton ero, niin salkunhoidon kokonaiskulu on noin 0,4% salkun arvosta. Jos kulusuhde osakekaupassa menee reippaasti yli 0,5%, kannattaa panostaa kulujen alentamiseen.

Bo Lindfors

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Osa-aikainen ratkaisu

 

Me olemme juuri nyt omituisessa tilanteessa. Toisaalta työuria pitäisi ehdottomasti pidentää, jotta eläkkeille ja muille yhteiskunnan palveluille saataisiin maksajat myös tulevaisuudessa. Toisaalta työttömänä nyt kituva nuoriso työllistyy sitä heikommin mitä kauemmin vanhukset roikkuvat mukana työelämässä.
Olen kuitenkin miettinyt, että tähän vaikeaa yhtälöön voisi olla ratkaisu, joka voisi auttaa molempien tavoitteiden saavuttamisessa yhtä aikaa.
Ajattelin nimittäin esittää osa-aikaeläkejärjestelmän rajua uudistamista niin, että se palvelisi juuri tätä tarkoitusta.

Käytännössä esitän lyhyesti seuraavaa: luodaan osa-aikaeläkejärjestelmä, jossa ihminen voi jäädä puolipäivä-eläkkeelle pari vuotta normaalia aikaisemmin, jos hän samalla sitoutuu jatkamaan osa-aikaisena työskentelyä myös kolme tai neljä vuotta normaalin eläkeiän täyttymisen jälkeen. Järjestelmään sitoutunut pääsisi siitä irti vain pätevällä lääkärintodistuksella.
Tässä järjestelmässä ihmisen työuransa aikana tekemien kokonaistyövuosien määrä kasvaisi, mutta viimeiset työvuodet olisivat pienemmän stressin kautta ja itselle ja lastenlapsillekin jäisi aikaa aivan eri tavalla kuin ennen.
Eläkekertymä pitäisi tietysti taata samaksi kuin normaaliaikaan eläkkeelle jääville, jotta järjestelmä todella kiinnostaisi eläkettä odottelevia. Oikein pitkään eläkeiän jälkeen osa-aikaisella töissä sinnittelevät voitaisiin myös palkita normaalia kovemmilla eläkkeillä.

Miten tämä sitten auttaisi nuorisotyöttömiä? Jos järjestelmä yleistyisi, niin yrityksiin, kuntiin ja valtion laitoksiin syntyisi runsaasti erilaisia nykyistä pitkäaikaisempia puolipäiväisiä työtehtäviä ja vakansseja, jotka samalla toimisivat loistavasti nuorille pehmeänä laskuna työelämän vuosi vuodelta koventuneisiin vaatimuksiin.
Joka työpaikalla ja joka työtehtävään ei töiden jakaminen tietysti sovi, mutta ei tarvitsekaan. Kansantalouden kannalta riittäisi kun olisi merkittävä määrä työpaikkoja ja työtehtäviä, joissa homma onnistuisi.

Järjestelmä auttaisi eniten kaikilla niillä aloilla, joilla työelämän vaatimukset ovat koko ajan tiukentuneet. On vahva tunne, että ihmiset hakeutuvat eläkkeelle yksinkertaisesti siksi, että he eivät enää jaksa puristaa vuosi vuodelta enemmän itsestään, kun mieli tekisi päinvastoin jo hieman hidastaa.
Pidennetyllä osa-aikaisella järjestelmällä saataisiin ihmisistä puristettua niitä yhteiskunnan kaipaamia lisävuosia, mutta selvästi inhimillisemmin kuin vain nostamalla eläkeikää. Jälkimmäinen vaihtoehto voi kuitenkin lopulta johtaa myös selkävaivojen, uupumukseen ja ylipäätään sairaseläkkeiden roimaan kasvuun.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Asiakaspalvelun tasoja

Hyvään ja huonoon asiakaskokemukseen verkkosivuilla on kiinnitetty viime aikoina huomiota.

Homo Economicus on sitä mieltä että myös sijoittajan kannattaa tarkastella minkälaista asiakaskokemusta sijoituskohde tarjoaa. Hyvä asiakaspalvelu kuluttajabisneksessä ei pian ole mikään differoiva tekijä - se on odotusarvo. Suomessa olemme tottuneet huonoon palveluun. Kun se on maan tapa emme osaa vaatia parempaa .... kunnes joku ymmärtää tarjota parempaa.

Joitakin selkeitä käyttäytymistapoja voin identifioida:

Asiakas on riesa

Monet vähintään keski-ikäiset tunnistavat vanhan kunnon autokorjaamon meiningin. Paras omakohtainen esimerkkini on perämoottorihuollosta. Kun olin käymättömän moottorin kanssa navoigoinut perille peltihallin kulmaan olemattomista opasteista huolimatta tulen tyhjäältä näyttävään halliin jossa lattialla levällään suuri määrä perämooreita ja niiden osia. Huhilen aikani. Viiden minuutin kuluttua takahuoneesta ilmaantuu pahalta haiseva selvästi krapulainen vanhempi mies. Mies vastaa kysymyksiini murahtelemall jotakin yksitavuista. Soittelen sitten päivittäin koneen perään, välillä puhelimeen vastataan, välillä ei. Parin viikon kuluttua saan ilosanoman että kone on kunnossa. Ajan uudestaan paikalle. Sama mieshenkilö löytyy muutaman minuutin huhuilun jälkeen - jälleen krapulaisen oloisena, mutta hilpeämällä tuulella. Syykin selviää: "Kone käy paremmin bensalla kuin vedellä- röhö röhö röhö". Homo Economicus poistuu paikalta nöyryytettynä mutta toimivan koneen kanssa.

Myynti on tärkeää , muu palvelu ei

Moni yritys on tehnyt ostamisesta helppoa. Se voi tapahtua esim. verkkokaupan avulla kätevästi. Näin on esimerkiksi käyttämäni kaapeliTV-yhtiön tapauksessa. Nettikaupasta kun kanavpaketin tai laajakaistaliittymän ostaa on palvelu käytössä muutaman tunnin kuluessa. Mutta jos jostakin syystä halaut irtisanoa jonkun palvelun pitää jonottaa puhelinpalveluun. Ja tietenkin vastassa on irtisanomisaika. Eli palvelun irtisanominen on hankalaa ja asiakaalta lyspsetään kaikki raha mikä voidaan. Ei edistä asiakatyytyväisyyttä! Kannattaisi harkita muutosta, yhden paketin irtisaoja on todennäköisesti edelleenkin asiakas. Miten yritys suhtautuisi jos ilmoittaisin että minulla on maksuissa karenssiaika: En maksa ensimmäisestä kuukaudesta yhtään mitään.

Tämän lajin huippua edustavat lehtitalojen puhelinmyynti. Jos erehdyt tilaamaan lehden halvasta tarjouksesta muuttu tilaus todennäkösiesti sopimuksen mukaisesti jatkuvaksi ellet irtisano sitä ajoissa. Kun seuraava lasku tulee olet jo automaattisesti hyväksynyt seuraavan vuoden tilauksen koska et huomannut kuukautta aikaisemmin irtisanoa tilauksesi.

Lisäpalvelun tuputtajat

Tähän kategoriaan kuuluu mm. kännykkäoperaattorini. Koska taloudessa on kolme liittymää joiden avulla höpötetään melko paljon olen ns. kulta-asiakas (eli operaattorille kaikkein arvokkainta laatua). Ilmeisesti firman puhelinmyyjillä on tavoitteissaan soittaa läpi nämä onnelliset asiakkaat pari kertaa kvartaalissa. Asenne on välillä kummallinen. Viime kerralla tarjottiin (taas) vuoden sopimusta jonka olen jo monta kertaa hylännyt - ihan periaatteesta. Myyjä kiihtyy ja alkaa riidellä kanssani! "Tiedän että et ole vaihtanut liittymää viiteen vuoteen. Olisi todella tyhmää jättää tarjous käyttämättä!" Joopa joo. Jos minä (kulta-asiakas) en halua että minua häiritään kesken työpäivän ja olen tyytyväinen nykyiseen ylihintaiseen liittymääni, niin miksi en saisi olla rauhassa?

Oikea paikka tällaiselle tarjoamiselle voisi olla netissä tai sähköpostin välityksellä, jos annan siihen luvan. Voin vaikka myöhään illalla käydä säätämässä liittymää ja katsomassa tarjouksia.

Palveluun vakavasti suhtautuvat

Ei nyt tule yhtään kotimaista yritystä mieleen, pakko mainita siis klassikko Amazon. Kirjojen etsiminen ja tilaaminen on todella helppoa. Verkkosivulla näen aikaisempiin ostoihin ja selailuihin perustuen ostosuosituksia. Koska olen niin valinnut saan myös sähköpostiini ehdotuksia uutuuskirjoista joista todennäköisesti olen kiinnostunut. Asetusten muuttaminen on helppoa jos nämä alkavat tuntua spämmiltä. Postilähetysten tilaa voi seurata ja jos tuntuu siltä perua tilauksen. Palvelut tuottavat minulle siis lisäarvoa eivätkä häiritse elämääni. Minusta tuntuu että yritys välittää minusta. Oikeasti he ovat varmaankin samanlaisia rahanahneita kapitalistejä kuin muutkin, mutta "image is everything".

Ottakaa oppia! Yksittäisissä transaktioissa joustavuudesta voi koitua lisäkustannuksia. Mutta pitkässä juoksussa rahat tulevat takaisin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Talouskasvu syntyy ihmisen huomioon ottamisesta

Monasti talouskasvun tekijöiksi mainitaa tuotteiden kysyntä sekä työvoiman ja rahan kohtuuhintainen tarjonta. Nämä tekijät ovat vain pintarakennetta; talouskasvun luomiseen tarvitaan syvällisempää ymmärrystä.  

Mistä talouskasvu oikeasti syntyy?

Talouskasvu rakentuu motivaatiosta

Motivaatiota syntyy siitä, että yhteiskunnan sosiaalinen hierarkia ja rakenne on dynaaminen ja muuttuva.

Eräs tärkeä osa yhteiskunnallista statusta on asuminen, johon panostamme kymmeniä prosentteja kaikista tuloistamme. Eikä turhaan. Asuminen määrää suuren osan yhteiskunnallista statuksestamme. On erittäin demotivoivaa ponnistella, jos asuntojen hinnat ovat korkeat suhteessa palkkatasoon. Kehitys voi jopa pysähtyä, jos keskipalkkaisen elämäntyö ei enää riitä paremman sosiaalisen statuksen saavuttamiseen. Näin kävi 90-luvun alun Japanissa. Suomi selvisi 90-luvun alun lamasta hienosti - asuntojen, kiinteistöjen ja omaisuuden hinnat romahtivat ja työllä sai taas statusta ja asemaa. Kannatti tehdä työtä. Nyt tilanteemme on toinen. Meillä on matalat korot, pitkäaikaiset asuntolainat ja korkeat omaisuusarvot. Työllä ei nyt saavuta asemaa - palkat ovat pienet suhteessa asuntojen hintoihin. Vanhemmat sukupolvet saivat aikoinaan omaisuutensa halvemmalla, kuin tämän hetken nuoret, jotka kokevat yhteiskunnan rakenteet sementoituneina. Ja tämä seikka painaa raskaana taakkana talouskasvua. 

Motivaatiota syntyy myös siitä, että kaikilla on taloudellisesta ja sosiaalisesta taustastaan riippumaton mahdollisuus saada koulutusta ja edetä yhteiskunnan rakenteissa. Tässä suhteessa meillä on asiat hyvin - Suomessa kaikille tarjotaan kohtuullinen mahdollisuus valita elämänsä suunta myös koulutuksen osalta.

Talouskasvu on uusia cooleja unelmia

Vahva identiteetti synnyttää uskon omiin ideoihin ja tahdon viedä niitä eteenpäin. Se on myös uskoa omaan kulttuuriimme, arvoihimme ja tapaamme toimia. Terveen itsetunnon perusteet lasketaan kodeissa, päiväkodeissa ja lasten parissa. Oikea kunnioitus ihmiseen syntyy jo varhaisessa lapsuudessa ja kunnioittava tapa kohdella nuorempia johtaa myöhemmin siihen, että yhteiskunnan jäsenet luottavat terveesti itseensä, yhteiskuntaansa ja kulttuuriinsa.

Maailmanhistoria tuntee monia kulttuureita, joita on aikanaan katsottu ylöspäin. Kulttuureita, joiden tuotteista on maksettu hyvää hintaa, joiden jäsenet ovat olleet arvostettuja ja tervetulleita johtajia aikansa tekemisessä ja toiminnassa. Tämä arvostus syntyy terveestä itsetunnosta, turvallisuuden tunteesta ja kulttuurin jäsenten välisestä keskinäisestä kunnoituksesta. Tässä suhteessa Suomi on edennyt parempaan suuntaan. Asemamme kansainvälisessä poliittisessa kontekstissa on muuttunut turvallisemmaksi - identiteettimme ei enää perustu siihen että olisimme torjumassa uhkaavaa väkivältaa. Kaukana takana ovat myös ne ajat, jolloin yhteiskuntarakenteitamme kopioitiin kritiikittä läntisistä naapureista. Sen sijaan otamme tänä päivänä vaikutteita monesta suunnasta ja kulttuurimme on aiempaa terveemmällä pohjalla, josta osoituksena:

  • Kaupunkeihimme rakennetaan taas värikkäitä kauniita, asukkaiden itsensä valitsemia arkkitehtuurin luomuksia; mukavia yksilöllisiä omakotitaloja (poissa ovat 70- luvun laatikot ja yhtenäistämispolitiikka)
  • Yrityselämämme on vauhdilla monipuolistunut ja olemme siirtymässä suuryritysvaltaisesta yhteiskunnasta kohti pienyritysten rikastamaa valinnanmahdollisuuksien maailmaa
  • Usko yksilön kykyyn luoda tyylikkyyttä ja kauneutta ja arvoa muille on kasvanut. Seikkailemme päivittäin internet:n maailmassa, jossa kansalaiset ovat toinen toisilleen luoneet todellisuuden ja ympäristön. Tekijöitä on enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin muutamat koulutetut arkkitehdit ja media-alan ammattilaiset loivat meille yhteiskunnan visuaaliset ja kulttuurilliset puitteet.

Tahto tehdä syntyy siitä, että jokainen voi kokea olevansa itsensä herra

Talouskasvun tärkein tekijä on tahto tehdä ja toteuttaa. Nykypäivän yhteiskunnassa tämä tahto korreloi vahvasti sen kanssa, että jokainen voi kokea viime kädessä olevansa oma herransa ja tekevänsä omat tärkeät valintansa ja päätöksensä.

Yhteiskuntamme on tässä suhteessa muutoksen pyörteessä. Olemme olleet kuuluja hyvästä hoiva- ja holhousyhteiskunnasta, jossa virkamiehet ohjaavat ja päättää mikä kullekin on hyväksi luottamatta yksilön itsensä tekemiin valintoihin ja kykyyn kantaa niiden seuraukset. Tasapäistämisen painolastimme juontaa 1900 luvun keskivaiheilla vallinneeseen yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin olimme eräs Euroopan etnisesti yhtenäisimmistä alueista. Oli helppo toteuttaa keskitettyjä ratkaisuja massoille, kun nuo massat (ihmiset) koostuivat, todentotta, samanlaisista ihmisistä, joilla oli aivan oikeasti samanlaiset tarpeet.

Talouskasvu on selkeitä sääntöjä

Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvinvointi on voimakkainta siellä, missä yhteiskunnan säännöt ovat julkisesti avoimia, selkeästi ymmärrettäviä, ennustettavia ja samat kaikille. Pieni vilkaisu karttaan osoittaa tämän todeksi jo ihan tutkimattakin. Takapajulat ovat paikkoja missä korrupitio rehottaa, yhteiskunta on arvaamatonta ja näkymättömät hyvä veli järjestelmät ovat ainoita järjestystä luovia tekijöitä.

Meilläkin on ollut tapaus, joissa korkein poliittinen johto on kähmi nuorisolle tarkoitettuja rahoja omaan vaalikassaansa. Näihin, samoin kuin kaikkiin muihin korruption muotoihin tulisi aina puuttua riippumatta siitä onko rikkeen tehnyt henkilö muuten pätevä vaiko ei. Taloudellinen kasvu syntyy siitä, että yhteiskunta on järjestynyt (lain mukaisella tavalla) ja tätä kannattaa vaalia eräänä talouskasvun tärkeimmistä tekijöistä.

Suurimmat puutteet ovat kuitenkin muualla - yritysten sisällä. Monissa yrityksissä työntekijöiden eteneminen uralla on prosessi, josta puuttuvat näkyvät säännöt ja rakenteet. Tuloksiin sidotut bonuspalkkiot on toteutetty hyvin; niistä on olemassa säännöt. Mutta monen yksilön kannalta tärkeä, urakehitys, päätetään ilman sääntöjä hyvä veli verkostoissa tai henkilöstöosaston voo-doo magian kautta. Muutamien suurten yriysten tilanne muistuttaa edesmennyttä Neuvostoliittoa, jossa puoluekaaderit seurasivat toimintaa ja palkitsivat ylennyksellä salaisten kriteerien mukaan innostavimmat johtajat. Kenen sitten pitäisi päättää urakehityksestä? Paras tulos on yleensä saavutettu, kun urakehityksen määrää se, miten tyytyväisiä osaston/henkilön/organisaation asiakkaat ovat saamaansa palveluun ja paljonko asiakkaat ovat kyseisestä palveluista valmiita maksamaan. Valitettavan useassa suuressa yrityksessä asiakasta ei tässä asiassa kuunnella - ja tulokset ovat sen mukaisia. Tämä on eräs syy siihen miksi pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät parmmin kuin suuret kolleegansa. Pienissä yrityksissä asiakas on lähellä ja sitä on helpompi kuunnella ja kunnioittaa.

Millä lääkkeillä Suomi kasvaa jatkossa

Minä uskon että jo talouskasvun tekijöiden ymmärtäminen johtaa oikeisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Tässä asiassa ei ole mitään mystiikkaa - riittää että laajat piirit ymmärtävät talouskasvun kuluttuurillisia ja sosiaalisia tekijöitä. Oikeat päätökset syntyvät ymmärryksestä - en usko että tähän liittyy sen monimutkaisempaa problematiikkaa.

Mennäkkö lyhyeksi Yhdysvaltojen liittovaltion velkapapereihin, vai ei?

Alati laajentuvan ETF-valikoiman kautta voi nykyään ottaa lyhyen position US Treasureihin, esim:

http://www.proshares.com/funds/tbf.html

Keskuspankin nostavat varmaan jossain vaiheessa 2010 korkoja, jolloin velkapapereiden hinnat laskevat. Lisäksi liittovaltion velka on jättimäinen ja kasvaa edelleen, mikä luo koroille nousupaineita. Myös heräävä inflaatio nostaa nimellisiä korkoja. Lisäksi dollarin heikkous pitkällä aikavälillä (monet ovat tätä mieltä) voi johtaa korkojen nousuun ja velkakirjojen arvon laskuun.

Onko vuoden 2010 kupla liian kalliissa valtion velkapapereissa?

Lisää aiheesta: http://seekingalpha.com/article/184387-shorting-the-10-yr-treasury-is-th...

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Muut pohjoismaiset hedge-rahastot pärjäsivät Suomea paremmin

Hedgehordic yhtiö ylläpitää pohjoismaista hedge-rahastoja koskevaa indeksiä The Nordic Hedge Fund Index (NHX).
Vuoden 2009 aikana indeksi nousi 14.86 %. Indeksi on nyt reilusti ylittänyt vuoden 2008 tappiollisen kauden, jolloin indeksi putosi 11.15 %. Vuosi 2007 oli täpärästi plussalla 2.83 % mutta sitä edeltävä vuodet olivat 7-8 % luokkaa plussalla.
Indeksi komponentit eri pohjoismaissa kehittyivät 2009 seuraavasti:
Suomi 5.01 %
Ruotsi 14.60 %
Norja 14.83 %
Tanska 20.14 %
Islannista indeksissä on yksi hedge-rahasto
 
Tällaista indekseistä täytyy muistaa, että niiden kattavuus ja edustavuus ei välttämättä ole kovin hyvä, joten ne eivät kuvaa kovin tarkasti rahastojen kurssikehitystä. Kuvaavaa on, että oma alustava laskelmani hedge-kehityksestä Suomessa vuodelta 2009 antoi reilusti paremman lukeman 10,6 %. Oma laskemani on varmasti enemmän suuntaa-antava kuin NHX koska mm. en painota rahastoja millään lailla. Lisäksi jotkut myöhemmin raportoivat rahastot olivat joulukuun lopussa laskeneet.
 
Ruotsalaisten hedge-rahastojen menestystä seuraava sennes hedgeblogg ei ole laittanut sivuilleen koko vuoden 2009 tuottolukuja. Luvat saisi varmaan blogin maksullisesta palvelusta.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Toiveet, tutkimus ja todellisuus

Vuonna 2004 olin suuresti itseäni paremmassa seurassa. Ensin puhui maaherra (onneksi lyhyesti) ja sitten tulevaisuudentutkija (valitettavasti sitäkin pidempään). Kumpikin puhui samasta aiheesta turkulaiselle yleisölle, nimittäin siitä, että Turku on ihan vallan kauhian pali hienompi paikka kuin kukaan ulkopuolinen ymmärtääkään.

Alustuksista on sanottava, että ikävästi kävi mielessä, mitä silloinen Länsi-Suomen maaherra mahtoi Tampereella sanoa. Tulevaisuustutkijan esitys oli tyypillistä päivystävän dosentin puhetta. Yleisöä miellyttäviä mielipiteitä kuorrutettiin oppiarvolla, mutta paljon pulinan kyytipojaksi oli olemattomasti faktoja.

Linkissä on toisen tutkijan näkemys, jonka mukaan Turku on pahiten taantuneita kaupunkeja Suomessa. Koska olen luullut, että tutkimuksen kohde voi olla vain menneisyydestä saatu kokemusperäinen tieto tai edes jotenkin kokemuksella verifioitava mallinnus, puhun nyt vain menneisyydestä enkä tulevaisuudesta.

Ikäviä faktoja Turusta:

- asuntopolitiikkaa ei olisi voinut enää huonommin hoitaa. Okt-tontteja on ollut ajoittain kohtuuttoman niukasti, mutta vuokra-asuntoja kaupunki omistaa niin paljon, että kaupungin tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota ko. omaisuusmassaan liittyviin epävarmuustekijöihin. - Turussa lienee väkilukuun nähden eniten tiedekorkeakouluopiskelijoita (n. 25.000). Kovin mitättömästi tämä sakki on mitään talouselämälle tuottanut.

- Turusta on hävinnyt melkoinen tekstiiliteollisuus (miksi ihmeessä siitä the Finnish designista aina höpistään, kun totuus on höpinöitä paljon synkempi). Elintarviketeollisuudelle on käynyt suunnilleen samoin ja telakkateollisuuden alasajoa itseni kaltaisten sivistymättömien poliittisen eliitin ulkopuolisten ihmisten joukossa on pelätty jo pitkään. Virallisesti Turku toki panostaa edelleen meriklusteriin, minkä keskeisin osaamisalue lienee merimuseo.

On selvää, että edellä olevan kaltainen inhorealismi ei mitään uutta saa aikaiseksi. Se tosin ei ole varsinainen toimenkuvanikaan, vaan arvioida muitten uutuuksia ennen kuin erehdyn niihin rahaani tuhlaamaan. Mutta toisaalta sellainen totuuden kieltäminen, mitä Turussa harrastetaan, ei liioin johda muuhun kuin ikäviin yllätyksiin, joihin ei ole haluttu varautua.

 

Siitä missä Turun Helsingin-väylä ja rautatie ylittävät Aura-joen, näkyy etäällä nuo hylätyt viljasiilon rumilukset, joitten purkamisesta kiistellään. Museoviranomaisten mielestä ne tietysti sopivat maisemaan kuin nenä päähän. Muuta nähtävää ei ole Turun hienoimmalla rakentamattomalla ~neliökilometrin kokoisella alueella, mikä ilmenee linkin kartasta - jaa, mutta onhan siellä liekkimaja!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Nordean Suomi 130/30 rahasto

Eräs eritystyyppinsä erikoisrahastoissa on puolittainen long-short hedge, jota nimitetään 130/30-rahastoksi. Sen rakenne tavanomaisissa olosuhteissa on samanaikainen 130 % osakepaino ja 30 % osuus lyhyeksi myytyjä osakkeista. Rahastoluokittelussa nuo sijoitetaan usein osakerahastoihin eikä hedge-rahastoihin, sääntöjen kannalta kyse on erikoissijoitusrahastoista.
Tutkimusten mukaan näiden rahastojen tuotto on usein samaa suuruusluokkaa kuin puhtaiden osakerahastojen, mutta pienemmällä tuoton vaihtelulla.
Ainoa suomalainen alan edustaja on Nordea Suomi 130/30 rahasto, toki rahastolistoilla on muitakin EU-alueelle liikkeelle laskettuja 130/30-rahastoja joita saadaan myydä myös Suomessa.
Alla on Nordean esitteestä otettuna sen tuottokäyrä ja vertailu OMXH indeksiin puolentoista vuoden ajalta.
Nordea 130/30 rahasto
 
Rahaston salkunhoitaja ovat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki. Vuoden 2009 menestytään he selvittävät seuraavasti: ”Rahasto-osuuden vertailuindeksiä parempaa kehitystä selittävät syklisten laatuyhtiöiden selvä ylipaino ja vuoden alun onnistuneet osakkeiden lyhyeksi myynnit. Rahaston nettosijoitusaste vaihteli vuoden kuluessa 90 – 115 % välillä.”
Alkaneen vuoden sijoituksiin viitattaan taas seuraavasti: ”Ylipainotamme salkussa maltillisesti arvostettuja vahvan kassavirran yhtiöitä, joiden arvioimme pystyvän selkeästi parantamaan tulostaan vuonna 2010.”
Rahaston merkintäpalkkio on 1,0 % (verkkopankissa 0,8 %), rahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,5 %, lunastuspalkkio on 1 % ja tuottosidonnainen palkkio on 20 % OMXH Cap indeksin ylittävästä osasta. Rahastolle lasketaan arvo päivittäin ja merkintöjä ja lunastuksia voi myös tehdä päivittäin.
Kilpailijoita EU-markkinoilla samalla strategialla on mm. INVESCO Pan Eur 130/30 Eq A EUR, JPM Gl Select 130/30 A acc ja Robeco 130/30 European Equities D Acc.
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pekkarinen, Professori Puttonen ja Puuttuva Puhti

iTrading_bKirjoitin alla olevan KL blogin eilen ja syystä, jota en ymmärrä, se poistettiin etusivulta. Juha pyysi siirtämään kirjoitukseni tänne. Onko tässä jotain sellaista, josta ei pitäisi kirjoittaa? Julkaisen kuitenkin linkin blogiin, jota ei ole kokonaisuudessaan poistettu. Kommentit eivät myöskään ole nähtävissä KL kommentit sivulla. Mitä mieltä olette asiasta? Olenko astunut jonkun rajan yli, joka tekee kirjoituksesta sopimattoman? Tällaista ei ole tapahtunut aikaisemmin tai en ole huomannut. Kuka tietää vastauksen? Olen kiitollinen kritiikistä ja kommenteista. Mikä, mikä moka? Mistä Suomessa ei saa kirjoittaa?

Innovaatiointoilua Helsinki - Oulu - Helsinki 13.1.2010

Innovaatiojunan jatkeena tai spinn-offinina synnytämme iTraining valmennusohjelmaa. Siinä on aineksia kasvukiihdyttämöksi ehkä jopa -yritykseksi. Pekkarinen palkkaa professori Puttosen analysoimaan kasvun esteitä ja puutteita. Yrityksen menestys rakentuu kuitenkin vahvuuksien varaan. Yritämmekö nostaa Suomea surkeuden suosta liian ongelmakeskeisesti?

Kasvuyrittäjäksi meidän peltihalliin

Jos lähden Loviisan kadulle kysymään kansalaisilta, että miksi et suitsait perusta menestyvää kasvuyritystä, joka tarjoaisi työtä ja toimeentuloa vuoden kuluttua tuhansille paikallisille osaajille, väki katsoisi pitkään ja joku empaattinen soittaisi ambulanssin paikalle: jätkän lääkitystä muutettava!

Järkevyysinfektio vaivaa

Yrittäjäksi eivät meillä lähde järkevät, jalat maassa olevat ihmiset. Jokainen kynnelle kykenevä tarrautuu palkkaduuniin tai kunnallisen virkaan ja yrittämishaaveet ovat reality-sarjojen Diili-viihdettä. Kuka täysjärkinen lähtisi arkeaan rikkomaan loputtomilla työtunneilla. Kuittimeren takaa isi tai äiti ei ehdi pentujensa perään katsomaan. Kasvuyrittäjän hatun pyöritys paikallispankin tentissä ei tietenkään johda mihinkään, koska kuka nyt rahoja järjettömyyksiin laittaisi.

Riskirahatonta menestystä kaivataan

Niin sanotut riskirahoituslaitokset kaivavat liiketoimintasuunnitelmastasi oitis esille kaikki maailman riskit ja pakottavat tutkimaan, tutkimaan, analysoimaan, lisää tutkimaan, epäilemään ja lopulta kuppaamaan joka liian innovatiivisen tai pelottavan tavanomaisen suunnitelmasi. Uutta pitäisi tehdä, mutta mitään outoa uudessa ei saa olla.

Uskon puutetta

Meiltä puuttuu menestymisen usko ja kulttuuri. Kampittamisen taitoa löytyy jokaiselta yllin kyllin. Kateus vie varmasti veden menestyvänkin yrittäjän kaivosta. Meillä on kasvuun ja kehitykseen nähdeen asennevamma. Voi sitä reimua, kun Nokialla menee nyt vaihteeksi vähän huonommin. Sarasvuon vika on, ettei Kuitusen suksi luista ja Trainers House on ihan sieltä. Jatketaan vain tätä litteän latteaa marisemista ja toivotaan että selviämme kuin koira veräjästä mitään tekemättä. Hullu liikaa työtä tekee, viisas pärjää vähemmälläkin!

  • Vårt Land är fattigt och skall så bli... vaivaa meitä.
  • Innovaatiojuna saa julkisuutta. Tässä Tietoviikon artikkeli.
  • Koko tarina löytyy myös pdf:nä. Koko TiVi-kehitystä voi seurata täällä.
  • Parhaiten julkisuuskehitystä voi seurata Twitteristä.
  • Qaikussa iTraining –asiaa keskustellaan täällä.

Hei, minustahan kehittyy tätä menoa kelpo valtakunnan pessimisti...he-he!

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Turvaverkko pelastaa

 Olen viime aikoina ollut aika tavalla ymmälläni. Teollisia työpaikkoja on Lohjan seudulta hävinnyt viimeisen parin vuoden aikana satamäärin, mutta se ei ole näkynyt oikeastaan missään. 

Arvoitus syvenee, kun miettii, että koko vientiteollisuuden tuotannosta hävisi taantuman myötä usein jopa kolmannes lähes hetkessä, mutta silti kotimainen kysyntä on pysynyt lähes entisellään, kuntien verotulot ovat vielä kohtuullisella tasolla, eivätkä paikalliset kiinteistövälittäjät sano vielä juuri kohdanneensa työttömyydestä aiheutuneita asuntojen pakkomyyntejäkään.

 

Olisiko kuitenkin niin, että mitään arvoitusta ei olekaan. Olisiko vain niin, että sosiaalinen turvajärjestelmämme on myös kotimarkkinoihin turvaavan talouselämän osan viimeisenä tukena ja turvana. 

Tilapäinen työttömyys ei enää merkitsekään välitöntä taloudellista perikatoa kuten vielä vaikkapa 30-luvun suuren laman aikana tapahtui, kun ansiosidonnainen työttömyysturva ja myös todellinen mahdollisuus neuvotella ja sopia lainan maksuista pankin kanssa antavat  mahdollisuuden jatkaa elämistä kohtuullisissa puitteissa.

Työttömäksi joutuvat joutuu toki sopeuttamaan talouttaan monin rajustikin, kun käteen jäävä rahamäärä putoaa selvästi. Maailma ei kuitenkaan enää kokonaan romahda irtisanomisajan päättyessä.

 

Olisiko niin, että 30-luvun lama oli niin syvä kuin se oli juuri sosiaalisten turvaverkkojen puuttumiseksi vuoksi. Työttömyys merkitsi silloin elintason ja samalla myös kulutuksen täydellistä romahtamista.

Massatyöttömyys merkitsi siis massiivista ja nopeaa kysynnän pudotusta ja tämä kierre ruokki itseään koko ajan kiihtyen. Lainoistakaan ei silloin juuri neuvoteltu, vaan tilapäinenkin maksukyvyttömyys vei helposti maat ja mannut vasaran alle.

Nyt kehittynyt sosiaaliturva ja pankkien joustokyky estävät tai ainakin ratkaisevasti hidastaa tällaisen itseään ruokkivan kurjistumiskierteen syntymistä. 

Järjestelmä antaa ainakin aikaa talouselämän toipumiseen, mutta aikapommi toki tikittää koko ajan taustalla. Ansiosidonnaisen päivärahan 500 päivän takaraja häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa. Pankkienkin kärsivällisyys loppuu jossain vaiheessa ja lyhennykset on joskus taas voitava aloittaa.

 

Uusia työpaikkoja pitäisi kohta jälleen syntyä, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen vähentääkin paineita selvästi. Itse asiassa saattaa olla niin, että monien nyt laman varjolla lopetettujen teollisuusyritysten pitäminen täysmiehitettynä olisi saattanut olla jo puolen vuosikymmenen päästä hyvinkin ongelmallista ilman massiivista työvoiman maahantuontia.

Joka tapauksessa voi jo sanoa, että maassamme tehty iso investointi kattavaan työttömyysturvaan tuottaa juuri nyt hyvää tulosta. 

 

Jaakko Wallenius

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Innovatiivisuudesta maailmalla patenttien valossa

Kuten 16.1 kirjoituksessa mainitsin patenttivirastojen hakemusmäärät kertovat hyvin nopealla aikataululla meneillään olevista teknologiatrendeistä. Samoin patentointi kertoo kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä on esitetty joitain tietoja kehityssuunnista suurimmissa maissa tai oikeammin patenttivirastoissa.

USA:n hakemusluvuista on käytettävissä vasta puolivuositilasto tai oikeastaan se on syksyllä (Sept. 30) päättyvän tilivuoden 2009 tilasto. Sen mukaan amerikkalaiset jättivät 264,197 patenttihakemusta kertomusvuotena 2009 kun edellisen vuoden luvut olivat 256,887, joten kasvua hakemusmäärässä oli 2,8 %

USA:n virastoon jätettyjen hakemusten kokonaismäärä putosi lukuun 485,500 edellisvuoden ennätyksestä 496,886. Tämä siis johtui ulkomaisten hakemusten määrän laskusta. Ilmiö oli oletettu koska on tyypillistä talouden laskukausille, että hakemuksia jätetään vähemmän ulkomaille.

Kiinalaiset jatkavat patentoinnissakin voimakkaasti eteenpäin. Jo vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon luvut osoittivat kovaa 31.3 %:n nousua. raportoidussa kokonaishakemusmäärässä 426,000 on mukana patentit, hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet. Omat laskelmani 11 kuukauden hakemusluvuiksi antavat 266'843, josta kotimaisten hakijoiden jättämiä 189'608 ja ulkomaisten 77'235.

Euroopan patenttivirastosta (EPO) käytettävissäni on vain 10 ensimmäisen kuukauden luvut. ne kertovat kokonaishakemusmäärän pudonneen 8,3 %. EPO hakemusten jättämiseen on useampi väylä ja yhtä hakemuslukua ei voi siten antaa. EPO jäsenmaista tulleiden ensihakemusten määrä putosi 8-9 % ja USA:sta ja Japanista tulleiden hakemusten määrä putosi 13-27 %.

Yhteenvetona Kiinan ylivoima tulee esiin myös uuden teknologian kehittäjänä, vanha Eurooppa on väsynyt ja jää jälkeen, mutta USA:ssa on edelleen jäljellä jotain luomisvoimastaan. 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi Elää Innovaatioista ja Tulevaisuuden Palveluista

140120105374Olen varonut innovaatiojunan hypettämistä ennen aikojaan, koska suuria innovaatioita ei tehdä päivässä, vaikka Pendolino olisi täynnä huippuälyä, innostusta ja luomisen tuskaa moottorina.

Suomi eli metsästä. Nokia keksi tavan tehdä rahaa kännykällä. Nyt vuorossa ovat käytettävyydeltään ihanan helppojen palvelujen kaupallistaminen.

Suomi ei pärjää luovan talouden tuotoksilla, jollei teknologian siirtoa ja osaamisen myyntiä laiteta houkuttelevammin palvelukoreihin. Meiltä löytyy mahtavasti osaavia yksilöitä, kykyä kriittiseen analyysiin, mutta suurten massapalvelujen käytäntöön vieminen on takkuillut kauan.

Matomäki totesi aikoinaan, ettei Suomessa kannata tehdä mitään hevosta pienempää. Näitten vanhojen äijien opit ehkä vieläkin vaikuttavat ajatteluumme.

Teollinen tuotanto, konkreettisten tuotteiden tekeminen onnistuu suomalaisilta suunnittelijoilta mainiosti, mutta aineettomaan emme vielä usko. Suomalainen uskoo, kun näkee, sanotaan. Aineeton mielletään "yhtä tyhjän kanssa". Kovan luokan hypettäjät leimataan "paskan jauhajiksi".

Pehmotuotannossa emme ole maailmanluokan muutoksentekijöitä. Softa on meille Linux-menestyksestä huolimatta vierasta tai korkeintaan pienimuotoista pk-näpertelyä tai -räätälöintiä. Meiltä puuttuu rohkeus ja rakkaus näkymätöntä, aineetonta ja olematonta kohtaan. Silti meille kelpaa BB, Kauniit ja Rohkeat ja kaiken maailman huuhaa-realty.

Innovaatiojuna-hehkutusta eivät kaikki qaikulaiset purematta nielleet. Olen havainnut blogi-kommenteissakin nurjamielistä suhtautumista: innovaatio on sanana yhtä loppuun kaluttu kuin luovuus ja hyvinvointiyhteiskunta.

Suomalaiset kaipaavat konkreettisia asioita, mutta olemmeko tässä nimenomaan liiaksi kiinni vanhassa? Pitäisikö Suomen parantaa juoksuaan huuhaan, hörhöilyn, sirkuksen, brändien, imagojen tms. rintamilla?

Ideoiden muuttaminen kaupallisiksi innovaatioiksi on rankkaa puuhaa. Nokian OVI on oiva esimerkki alkutaipaleen kompuroinnissta. Se on ensimmäinen suuren luokan suomalainen palveluinnovaatio, jota moni meistä on kilvan moittinut käytettävyydeltään vaikeaksi. Mutta pitäisikö meidän sen sijaan käyttää sitä, hyödyntää sitä ja ehdottaa ideoita helppokäyttöisyyden lisäämiseksi.

Applea ja Google tukevat isänmaalliset amerikkalaiset mediat ja nettijulkimot. Miksi emme tee samoin?

Mitään muuta vastaavaa ei ole 2010 – 2020 tarjolla. Toiseksi paras on sentään jotain “ei mitään” rinnalla. OVI tarjoaa kansallisromanttisen mahdollisuuden palvelujen monimuotoisella kentällä.

Mitä mieltä olette? Tulkaa mukaan #iTraining –keskusteluun! Suomi on palvelutuotannon kehitysmaa. Tartutaan haasteeseen ja tehdään jotain yhdessä: tekemistä riittää taatusti.

Sähköisen kaupankäynnin edelläkävijöitä maassamme ovat myös Finnair ja VR: molempia mollamme ja parjaamme, mutta miten suu pannaan, jos Suomen paikallisliikenteen hoitaakin China Airline? JAL on konkassa, Finnair vielä pyristelee, mutta kuka muista Finnjetin, joka oli suomalaisen merenkulun ylpeys? Katoavaa on kansakunnan teknologinen etumatka. Isänmaa tarvitsee SINUA - suosi suomalaista!

 

 

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle (revi sit ed)

 
Putte: Olen odottanut korjausliikettä kiihkeästi viime huhtikuusta lähtien. Sen jälkeen ei Taksitolpasa ole nähty kuin kaksi, kolme pientä dippiä. Nekin ovat aina kimmonneet käytyään piirtämälläni tukiviivalla.
 
Kalle: Eikö olisi aika vaihtaa välinettä putista calliin? Jos vuoden puttaat vastavirtaan huonoin tuloksin, niin eikö call olisi paikallaan?
 
Putte: Kun ei vaan voi. Call on muuttunut liian hapokkaaksi. Intrassa sitä voi käyttää samoin kuin puttia. Markkinatrendi on taas muuttumassa. Korjausliike tulee, oletko valmis?
 
Kalle: Onko Pate kepulainen? Ajattelin ostaa dipistä lisää halpoja osakkeita. Tai sitten holdicallia lisää. Koska näin tekevät kaikki muutkin, se toimii.
 
Putte: Se toimii siksi, etteivät ”kaikki muut” noin toimi. Odotapa vain viikko tai kaksi, niin on jo toinen ääni callessa.
 
Kalle: Kauanko karhuilta kestää herätä? Vuosi, kaksi vai kymmenen? Elämme muuttuneessa maailmassa, jossa vallitsevat uudet säännöt tai pikemmin vanhat säännöt uudistettuina.
 
Ennen pankit kantoivat osan vastuusta, nykyään ei. Ennen artisti maksoi osan laskusta, nykyään kaiken. Ennen teollisuuspatet tekivät tulosta, markkinakallet myi ja kallepelottomat pusasi uusia tuotteita. Nykyään myydään mustille Afrikan neekereille suomalaisen peruskouluopetuksen helmiä. Siinä sitä riittää lakulisointia.
 
Putte: Tarkoitat siis lokalisointia.
 
Kalle: Niinhän minä juuri sanoin!
 
Putte: Olemme edelleen sekulaarissa laskumarkkinassa, jonka isohko ääliörallinpoikanen on tilapäisesti katkaissut. Suunta määräytyy painovoiman perusteella.
 
Kalle: Veikkaat siis w-käyrää?
 
Putte: Ei suinkaan. Kenoviiva kuvaa parhaiten trendiä.
 
Kalle: Miten voin varmistaa omaisuuteni reaalikasvun tulevina vuosina?
 
Putte: Helposti. Sinulla on perinteisesti joka toinen treidi haitarista. Jätät vain joka toisen tekemättä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvu jatkuu ensi kesään saakka (??)

Historia on peruutuspeiliin katsomista, mutta muuta keinoa tulevaisuuden ennustamiseksi ei ole - ajamme elämän autoa peruutuspeilin varassa. Ja juuri se tekee elämästä jännittävää - koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Samoin on myös talouselämän ja oman henkilökohtaisen sijoitustoiminnan laita. Ohjaamme talouselämää ja teemme sijoituksia peruutuspeilin varassa ja mitä taitavampia olemme, sen kovempaa uskallamme ajaa. Mutta perutuspeilin varassa suunnistava ei voi välttyä silloin tällöin eteen tulevalta yllätykseltä. Ja silloin on elämä kuoppaista - niin kuin monella sijoittajalla viime aikoina.

Poroja Kuusamon tiellä (Lähde: Wikimedia;  commons.wikimedia.org/wiki/File:Reindeer_road_block_Kuusamo.jpg)

 

Tässä alla on Economist lehden julkaisemia tärkeimpiä makrotaloudellisia peruutuspeilinäkymiä Euroalueen ja USA:n talouksiin.

  • Molempien talousalueiden työttömyys (vihreä käyrä, vasen asteikko) näyttäisi jäävän 10% tuntumaan. Työttömyys kasvaa vielä hieman, mutta pahin on takana
  • Teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) ponnistaa kovaa vauhtia kohti parempia aikoja
  • Inflaatio (keltainen käyrä, vasen asteikko) on vähitellen käynnistymässä. Rahaa saa USA:ssa jo inflaatiota pienmmällä korolla (Lyhyt korko: sininen käyrä, vasen asteikko) ja lainalla kannattaa rahoittaa melkein mitä tahansa kohdetta. Euroalueella lyhyet korot ovat vielä järkevässä suhteessa inflaatioon.
  • Euroalueen vaihtotase (violetti katkoviiva, oikea asteikko) on, kiitos järkeävän talouspolitiikan, lähes tasapainossa ja USA:n vaihtotasekin on jo kolmen vuoden ajan ollut matkalla kohti parempaa tasapainoa.

 

 

Mutta mitä me näistä peruutuspeilitiedoista sitten hyödymme? Ainakin yksi seikka on sijoittajan kannalta tärkeä huomata. Luonnollinen suhdannekierto näkyy hyvin esimerkiksi teollisuustuotannon kasvusta, joka värähtelee suurin piirtein parin vuoden sykleissä. Teollisuustuotannon nousuvaiheet ovat olleet 1...1,5 vuoden mittaisia ja voimme hyvin olettaa, että viime vuoden puolessa välissä alkanut nousu kestää vielä loppuvuoteen tai ainakin keään saakka.

Ellei tielle satu jotain ennalta aavistamatonta - luonnonkatastrofia tai poliittista konfliktia. Poroja voi olla tiellä eikä sitä koskaan ei voi varmuudella tietää ja siksi tämä onkin niin jännittävää.   

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Fuusio

Yritysfuusioita ja pienempiä kauppoja on taas odotettavissa. Rahoitusta alkaa saada helpommin ja patoutunutta "tarvetta". Ehkä myös vastikään puikkoihin hypänneen toimarin pitää näyttää että pystyy tekemään päätöksiä.

Yllä oleva kuva ydinfuusiosta käy myös hyvin yritysfuusion kuvaamiseen. Kaksi pienempää ydintä törmäävät toisiinsa. Törmäyksessä syntyy yksi suurempi kokonaisuus ja mahdollisesti toinen huomattavasti pienempi. Samalla syntyy suuri määrä lämpöä. Ydinvoimalassa tämä lämpö olisi se haluttu tuote. Yritysfuusiossa se kuvaa lähinnä hankauslämpöä joka syntyy kun kaksi erilaista organisaatiota pitäisi yhdistää.

Olen monta kertaa ihmetellyt miksi hinku fuusiohin on niin suuri, vaikka kaksi kertaa kolmesta fuusio on yritysarvoa tuhoava eikä kasvattava. Michael Maubousiin "Think Twice: Harnessing the Power of Counterintuition" löytyy muutamia hyviä selityksiä jotka menevät psykologian puolelle:

  • Yliarvioimme omat kyvyt. Melkein kaikkihan ovat keskimääräistä parempia autokuskeja. Ironista on että kaikkein huonoimmin pärjäävillä yleensä on kaikkein realistisimmat  arvioit omista kyvyistään. Mitä älykkäämmistä ja menestyneemmistä ihmisitä on kyse sitä todennäköisempää on että he yliarvioivat omat kykynsä. En uskalla ajatella mitä tunnustetun sankarijohtajan päässä liikkuu.
  • Olemme ylioptimistisiä. Ihmisillä on käsitys että todennäköisyys että juuri heihin kohdistuu jokin epämieluisa tapahtuma, kuten onnettomuus tai sairaus, on keskimääräistä pienempi.
  • Hallinnan illuusio. Mehan hallitsemme nämä asiat. Jopa noppaa heitettäessään ihmiset  uskovat voivansa vaikuttaa tulokseen. Jos haluamme pienemmän silmäluvun heitämme noppaa hiljemmin kuin jos haluamme suuren silmäluvun.

Kaiken lisäksi yrityskauppoja vainoaa voittajan kirous. Se voi olla edessä jos samasta ostokohteesta kilpailee useampi ostaja. Tästä seuraa huutokauppa jossa voittaja lopulta maksaa ylihintaa.

 

Homo Economicus neuvoo sijoittajia: Mieti itse vaikuttaako yrityskauppa järkevältä. Onko maksettu hinta sopiva vai liian korkea? Muista että fuusiot useammin epäonnistuvat kuin onnistuvat. Miksi juuri tässä tapauksessa asiat olisivat toisin? Varmaa on vain että riskitaso nousee. Ja riskistähän on lupa vaatia korkeampaa tuottoa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finnairin ja vähän muittenkin työehdoista

Ylikapasiteetin takia maailman lentoyhtiöt ovat vuosikymmeniä kamppailleet kannattavuusongelmien kanssa ylikilpaillulla alalla.

En tiedä, mikä täsmällinen osuus kannattavuusongelmien tuomilla henkilöstösupistuksilla on ollut ison maailman matkalaukkusotkujen kanssa, joita on toki riittänyt vuodesta toiseen. Kiistelty on myös esim. yhden lentäjän käytöstä. Lentokonetta toki hallitsee yksikin pilotti, mutta entä jos hän saa sairaskohtauksen?

Koto-Suomessa Finnair on elänyt lintukodossaan viettäen sikeää Ruususen unta. Mielestäni on aiheellista kysyä, eikö vuosikymmenten kuluessa ulkomailta olisi voinut mitään oppia ja miettiä parempaa henkilöstöpolitiikkaa.

Finnairin pääluottamusmies kirjoittaa HS:ssä / 14.1., että Finnairin maapalveluiden ulkoistuksesta henkilöstövuokrausyhtiö Baronalle päätettiin 30. 11. ja yt-neuvottelut alkoivat 31. marraskuuta. Maapalveluissa työskennelleet 500 työntekijää siirrettiin 1. 12. Baronaan, joka ei ylityökorvauksia olisi halunnut maksaa. Ihailtavan ripeää toimintaa, mutta miten syvällisiä olivat yhden päivän neuvottelut?

Henkilöstöpolitiikasta tulikin mieleen, että sekä Tyrväinen että Aktia valittelivat viime viikolla sitä, että ruokottoman suuret palkat vievät Suomen perikatoon. Taiteellisen vaikutelman viimeisteli Finanssiliiton Piia-Noora Kauppi, joka sanoi, että pankinjohtajien bonuksista ei kuitenkaan pidä tinkiä. Tosin Piia-Noora Kauppia kokeneempi Olavi Ala-Nissilä on toista mieltä.

Piia-Noora Kauppia en tunne. Olavi Ala-Nissilää pidän sekä pätevänä että rehellisenä miehenä. Ilmankos hän muuttikin Suomesta pois.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit