Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ecofin-kokous: lisää tyhjiä sanoja

Kun lukee VVM:n tiedotetta EU:n valtiovarainministereitten kokouksesta, vaikutelmaksi tulee paljon pitkiä ja turhia sanoja sekä olemattoman vähän konkreettisia tekoja tai päätöksiä.

Ongelmia on, jotain tarttis´ tehdä ja ratkaisuna on perustaa EU:hun pari uutta toimielintä, jollaisista EU:ssa lieneekin tähän asti vallinnut kova pula?

Pelisäännöistä, valtuuksista ja pelisääntöjen rikkomisten seuraamuksista sopiminen taisi olla liian vaativa tehtävä ja asiaan palataan kesäkuussa. Jos talouskriisistä on kysymys, reagointi on edelleenkin yli vuoden kattelun jälkeen kuin hidastetusta filmistä ottaen huomioon, että Ecofin on sentään koko ajan kokoontunut kuukausittain. Alla suurin osa VVM:n tiedotteesta karvoineen päivineen.

On tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet pankkien välisen luottamuksen palauttamiseksi. Tämä edellyttää valmiutta tarkastella koordinoidusti pankkien todellista taloudellista tilaa ns. stressitestien avulla. Näin saadaan tarkka kuva tilanteesta ja lisätään taloudenpitäjien keskinäistä luottamusta. Lisäksi on oltava selvät suunnitelmat siitä, kuinka maat saavat taantuman jälkeen julkisen taloutensa terveelle pohjalle. Tämä on tehokkaan elvytyksen ehto.

Ministerit ilmaisivat huolensa maailmantalouden heikosta tilasta, joka on johtamassa työttömyyden jyrkkään kasvuun. Tosin viime aikoina on ilmennyt joitakin positiivisia merkkejä tilanteen vakaantumisesta. Maat ovat panneet toimeen massiivisia koordinoituja elvytystoimia, joiden vaikutukset eivät vielä ilmene täysimääräisinä. Mikäli uusia elvytystoimia suunnitellaan, on otettava huomioon julkisen talouden kestävyys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On olemassa vaara, että maat joutuvat pahaan velkaantumiskierteeseen.

Ministerit kävivät perusteellisen keskustelun EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely- ja valvontakehikon kehittämisestä. Jacques de Larosièren työryhmän esitystä pidettiin hyvänä pohjana toimenpiteille. Erityisesti korostettiin tarvetta rahoitusmarkkinoiden makrovakauden valvonnan ja rahoituskriisien hälytysjärjestelmän kehittämiseksi EU:ssa ja globaalilla tasolla; tätä varten tultaisiin EU:hun perustamaan keskuspankkien johdolla toimiva uusi elin (European Systemic Risk Council).

Rahoitusvalvontaviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi perustetaan Euroopan valvontajärjestelmä (European system of Financial Supervision). Ecofin-ministerit ja Komissio jatkavat työtä tavoitteenaan laatia yksityiskohtaisemmat esitykset ja työsuunnitelma ensi kesäkuussa pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Verotuksen kokonaisuudistus valmisteilla: sijoittajaa on kuultava

Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä valmistelee Jyrki Kataisen aloitteesta verotuksen kokonaisuudistusta (/20090203Valtio/name.jsp)

Verotustamme yksinkertaisettiin Esko Ahon johdolla onnistuneesti 90-luvun alussa ja nyt meillä on seuraava mahdollisuus tehdä merkittäviä rakenteellisia parannuksia.  Erään sijoittajan kannalta osuvimmista keskustelun avauksista on mielestäni tehnyt Reijo Knuutinen Talouselämä lehdessä : www.talouselama.fi/sivullinen/article266787.ece Reijo Knuutinen puoltaa ansiokkaasti palkka ja pääomatulojen yhtenäistämistä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta paras malli on yleensä yksinkertaisin:

  • tulonlähteestä (osingot, työ, pääoman arvonnousu, kiinteistöjen arvon nousu) riippumaton veroaste. Epäyhtenäinen veroaste johtaa aina väärinkäytöksiin ja siihen että yhteiskunta koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi - ja tämä taas alentaa merkittävästi motivaatiota.
  • mahdollisimman yhtenäinen arvonlisäverokanta (tulonsiirrot pienituloisille pitää erottaa veroasteesta ja toteuttaa yhtenäisesti; ruoan pienempi arvonlisävero ei ole perusteltu)
  • kohtuullisen pieni veroprogressio (tulonsiirrot pitäisi hoitaa pääosin muulla tavoin)
  • pienten ja suurten yhtiöiden osinkoja pitää verottaa samalla tavoin (nyt pienten yhtiöiden antamat osingot (90'000€ sääntö) verotetaan eri tavalla kuin suurten)
  • osinkoja, piileviä osinkoja (yhtiöiden omien osakkeiden ostoja) ja yritysten arvonnousua kannattaisi verottaa samalla tavalla
  • ympäristöä rasittavaa teollisuutta ja kulutusta pitänee verottaa koko yhteiskunnalle aiheutuvan haitan mukaan (tämä tarkoittanee haittaveroa fossiilisille polttoaineille ja muille ympäristöä vahingoittaville tekijöille)

 

Yksinkertaisessa ja yhtenäisessä verokannassa on etuja: malli koetaan oikeudenmukaiseksi, väärinkäytökset vähenevät ja veropohja laajenee. On selvää että syntyy väliinputoajia. Mutta selkeät säännöt ohjaavat meitä välttämään yhteiskunnan sudenkuoppia.

On ymmärrettävää että populistisella yhteiskunnalliseen sääliin ja kateuteen vetoavilla viesteillä perustellaan poikkeuksia. Tämä on mitä luonnollisinta ja kuuluu politiikkaan. Mutta nyt on kuitenkin mielestäni parasta että annamme Martti Hetemäen työryhmälle kohtuullisen työrauhan valmistella meille selkeä ja yksinkertainen malli, jonka puitteissa on mahdollisuus myös tulojen tasaamiseen. Pieni populismi ja pienet poikkeamat optimaalisesta verotuksen kokonaismallista ovat ymmärrettäviä - mutta toivottavasti suurin osa veroremontista suunnitellaan tällä kertaa järjellä. 

Keskutelua verotuksen kokonaisuudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista on käyty muun muassa seuraavissa lähteissä:

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Timon listan sijoitussalkun kaula OMXH25-indeksiin kasvoi taas tässä päivityksessä hieman ja on nyt uskomattomalla tasolla 22.28 %-yksikköä tämän vuoden alusta laskettuna. Salkun absoluuttinen arvo tosin on vielä n. 10% alle syksyn 2006 lähtötason, johtuen pääasiassa karmeasta vuodesta 2008. Toisaalta, OMXH25-indeksi on noin 45% alle lähtötason.

Melkein kaikki salkkuun realisoituvat osingot ovat jo irronneet ja huomioitu salkun arvossa. Kaikille salkun osakkeille ei tänä keväänä osinkoa tule, koska ne on ostettu osingon irtoamispäivänä tai sen jälkeen, esim. YIT.

Listan päivityksessä ei pistä silmään mitään merkittäviä muutoksia ja salkun sisältö pysyy ennallaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

G20:n veroparatiisipäätös jätti paljon porsaanreikiä


 

Ottiko G20 porsaat huomioon?

 

Veroparatiiseista G20-kokous totesi suurellisesti, että pankkisalaisuuden aika on ohi.

”Tämä on merkittävä askel eteenpäin, eikä sen enempää valtionpäämiesten muutaman tunnin kokoukselta ehkä voikaan odottaa, kun esimerkiksi Kiina suojeli raivokkaasti Macaota ja Hongkongia”, arvioi kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Uudistuksen toteutustapa jätti monia porsaanreikiä eikä hyödytä kovinkaan paljon kehitysmaita. Tietopyyntöihin rikostapauksissa tullaan vastaamaan paremmin, mutta automaattista tiedonvaihtoa ei laajenneta.

"Kehitysmaiden mahdollisuudet neuvotella tiedonvaihtosopimuksia ja selvittää veronkiertotapaukset ovat heikot, kun siihen eivät pysty edes rikkaat maat. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Jerseyn välistä tiedonvaihtosopimusta on tiettävästi käytetty vain viisi kertaa vuoden 2001 jälkeen", Ylönen kertoo.

Kokouksessa päätettyä yli tuhannen miljardin dollarin elvytyspakettia on pidetty tähtitieteellisenä. Ylönen kuitenkin huomauttaa, että se vastaa ”vain” kehitysmaista vuosittain etupäässä veroparatiiseihin lähtevää laitonta pääomapakoa. Tätä pääomapakoa G20:n päätökset eivät vielä pysäytä!

Pohtia sopii, onko loppujen lopuksi kysymys porsaan vaiko karjun mentävistä aukoista.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kärsivällinen sijoittaja palkitaan - miten valitset tuottavan rahaston

Etsitkö edelleen sitä rahastoa, joka tuplaa rahasi seuraavana vuonna? Yhtä hyvin voit arpoa rahaston, koska kukaan ei tiedä tulevaa voittaja rahastoa etukäteen. Mikä sitten avuksi, kun sinun pitää valita, mihin rahat laittaisi?

Vaikka et voi ennustaa tulevia tuottoja, niin voit valita kuluiltaan edullisen rahaston. Kulut ovat AINA POIS rahastojen tuotoista. Miksi maksaa keskinkertaisesta rahastonhoidosta maltaita?

Mitä kuluja rahastot sisältävät

  1. Vaadi omalta pankilta merkintä- ja lunastuspalkkioiden nollaamista. Useat pankkiirit edelleen veloittavat jopa yhden prosentin molemmista palveluista. Valitse pankki, jossa et maksa heti kättelyssä kuluja merkinnästä ja saat 1-2 % lisää tuottoa.
  2. Älä maksa liikaa hallinnointipalkkiosta. Varsinkin Suomeen sijoittavien rahastojen hallinnointipalkkioissa on suuria eroja. Samaan aikaan lähes kaikki rahastot sisältävät samat 25 yhtiötä ja lähes samassa suhteessa. Miksi maksaa 2% vuosipalkkiota, jos saman sisältöisen rahaston voi hankkia esim. indeksirahastona.
  3. Tiesitkö rahaston kokonaiskulut? Pelkkä hallinnointikulu ei kerro koko rahaston kuluja. TER-luku eli Total Expense Ratio kertoo kokonaispalkkioiden kulut. Jos TER-lukua ei kerrota rahaston yksinkertaisessa esitteessä, ehkä se on tarkoituksella piiloitettu rahaston sääntöihin. Palkkioita ovat mm. osakkeiden ostot ja mynnit rahastoissa. Sopii kysyä itseältään, miksi rahasto haluaa piilotella palkkioitaan? Lisäksi voi törmätä TKA-lukuun, joka kertoo kokonaiskulut rahastosta.

Tehdään vertailu Suomeen sijoittavista rahastoista ja vertaillaan niiden kulurakenteita:

Rahasto Rahastoyhtiö Hallinnointi Merkintä Lunastus TER
Danske Invest Suomi Osake Tuotto Sampopankki 1,90 % 1,00 % 1,00 % 1,90 %
eQ Suomiliiga 1 T eQ Online 1,50 % 3,00 % 1,00 % 1,56 %
Nordea Suomi Tuotto Nordea 1,60 % 1,00 % 1,00 % 2,00 %
OP-Suomi Osuuspankki 1,60 % 1,00 % 1,00 % 1,60 %
Seligson Suomi indeksirahasto Seligson 0,45 % 0,00 % 0,10 % 0,46 %
FIM Fenno FIM 1,50 % 1,00 % 1,00 % 1,60 %
Handelsbanken Suomi Handelsbanken 1,85 % 1,00 % 1,00 % 1,88 %
POP Suomi Paikallisosuuspankit 1,80 % 1,00 % 1,00 % 1,83 %
Säästöpankki Kotimaa A Säästöpankki 1,80 % 1,00 % 1,00 % 1,84 %
Tapiola Suomi Tapiola 1,40 % 0,80 % 1,00 % 1,40 %
Ålandsbanken Finland Value B Ålandsbanken 1,48 % 1,00 % 1,00 % 1,50 %

Useat pankit onneksi tarjoavat merkintä- ja lunastuspalkkioita etuasiakkailleen ilmaiseksi tai puoleen hintaan. Muista vaatia tämä etu itsellesi ja mikä et sitä saa, harkitse oman pankkisi kilpailuttamista! Ainakin Sampo, Nordea ja Tapiola tarjoavat ilmaisia merkint- ja lunastuspalkkioita etuasiakkailleen.

Prosentin tai muutaman kymmenyksen ero voi tuntua pieneltä erolta. Mutta kun suuret palkkiot vähennetään tuotosta joka vuosi, on pitkäaikaisessa tuotossa tuhansien eurojen tuotto ero. Tehdään tuotto-vertailu rahastojen kuluista.

Mikko Säästäjä on laittaa Suomi-rahastoon 100 euroa kuukaudessa. Säästöaika on 20-vuotta ja kun säästö nostetaan, maksetaan tuotosta 28% pääomavero. Laskurina on käytetty Morningstar-sivulta löytämääni tuottolaskuria.

Palkkio erot ovat huimat!

Nordea: 8320 euroa

Tapiola: 7477 euroa

Seligson: 2420 euroa

Muista, että voit säästää merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkioissa tuhansia euroja. Toisin kuin tulevaisuuden epävarma osaketuotto, tämä tuotto on varmaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Politiikka ja talous…

 

…tuntuvat olevan täysin yhteensovittamaton käsitepari. Vanhasen hallituksen pyrkimyksestä nostaa yleinen eläkeikä 65 vuoteen on kulunut aikaa jokunen viikko ja nyt valtioenemmistöisen Fortumin toimitusjohtaja siirtyy oikein harvinaisen hyvin “ansaitulle” eläkkeelle 60-vuotiaana. Mutta onhan tässä muutakin.

Optioista yritysten kannustimina alettiin Suomessa puhua julkisuudessa 1990-luvun puolivälissä. Kritiikkiä tuli etenkin SDP:stä, ml. Martti Ahtisaari, joka itsekin myöhemmin optiotuloja nosteli. Kritiikin kohteena oli Nokia, joka ensinnäkin on yksityinen yritys ja joka toisekseen 1990-luvun puolivälissä oli mukana luomassa kokonaan uutta teollisuudenalaa ja laajeni tavalla, joka on ainutlaatuinen koko Suomen taloushistoriassa.

Kun SDP arvosteli Nokian optio-ohjelmia, on erittäin vaikea ymmärtää, miksi juuri KTM:ssä ministereinä toimineet SDP:n Erkki Tuomioja ja Sinikka Mönkäre olivat järjestämässä valtioenemmistöiselle Fortumille erityisen runsaat optioedut.

Ratkaisua on vaikea ymmärtää sillä perusteella, että Fortumin ydinosaaminen perustuisi uusiin innovaatioihin tai että se toimisi mitenkään erityisen ankarasti kilpailulla alalla. Jossain mitassa huonona olen pitänyt SDP:n ministeriltä tullutta selitystä siitäkin, että Fortumin osakkeen arvonnousun määrää ei voinut etukäteen tietää.

Se vähä, mitä minä olen osakekursseista 40 vuodessa oppinut, on se, että kurssikehitystä on todella erittäin, erittäin vaikea tietää etukäteen.

Kolmas KTM:ssä puuhastellut ministeri on Mauri Pekkarinen, jonka ego lienee palkkaa suurempi. Pekkarinen ilmoitti jo kauan sitten panneensa Fortumin optiot riviin, ruotuun kuriin ja järjestykseen, mutta totuus näyttää toiselta. Edes siihen ei ole tullut täyttä selvyyttä, mihin saavutuksiin perustui Peter Fagernäsin asema Liliuksen esimiehenä. Saavutuksiin KOP:ssa, Conventumissa vaiko Pohjolassa?

33 miljoonan euron bruttotulojen jälkeen Lilius on tietysti katkera, kuinkas muuten. Valtio ei ole ottanut vastuutaan sopimuskumppanina. Liliuksen katkeruutta pitäisi kuitenkin lieventää sen muistaminen, että sopimukseen tarvitaan aina vähintäänkin kaksi osapuolta. Kyllä Lilius on itse omat sopimuksensa allekirjoittanut.

Kun optioita pidetään pelkkänä kateellisten populismina, linkissä parin ns. viisaan miehen pohdintaa siitä, voiko jonkun työpanos olla satoja kertoja muita arvokkaampaa ja kuinka korvaamattomia kaikkein suuripalkkaisimmatkaan johtajat loppujen lopuksi ovat.

 

http://www.talouselama.fi/uutiset/article156877.ece

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Bonukset - oikea kysymys

Kansa vaatii päitä pölkylle kuultuaan Liliuksen bonuksista. Tänän kuulemme että Fagernäs eroa Fortumin hallituksesta ja Lilius itse jää eläkkeelle.

Ruotsissa valtio pani stopin TeliaSoneran bonusohjelmalle ja kyttää nyt Nordeaa.

G20-kokouksessa kiistellään pankkisektorin bonuksista.

Oikea kysymys bonuksien kohdalla ei ole ovatko ne oikeudenmukaisia vai ei - yli miljoonan vuosikorvaukset ei Homo Economicuksen mielestä ole koskaan perusteltuja. Oikea kysymys ei myöskään ole se tulevatko bonukset yhtiölle ta osakkeenomistajille kalliiksi. Erittäin harvassa yrityksessä bonuksista koituu tulokseen verrattuna merkittävää kuluerää.

Oikea kysymys on ohjaako bonusjärjestelmä johtajia oikein. Pankkisektorin romahduksen takana nähdään bonusjärjestelmä joka kannusti ottamaan ylisuuria riskejä. Jos nyt otat riskin ja saat tänä vuonna veret pysäyttävät bonarit, ketä enää silloin kiinnosta onko pankki kaatunut parin vuoden kuluttua? Koska pankkijärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen on aivan paikallaan miettiä minkälaisia bonusjärjestelmiä siinä voidaan sallia.

Mitä tulee mieleen sanasta pankkiiri? Ennen pankkiirin perikuva oli Sveitsiläinen kultivoitu herrasmies joka myi asiakkailleen turvallisuutta. Tänään tulee mieleen pikemminkin samppanjabileitä järjestävä Lamborghinillä ajava alfa-uros. Bonusjärjestelmillä on todennäköisesti jotakin tekemistä asian kanssa.

Entä yrityksissä? Johdon palkitsemisjärjestelmien kustannusvaikutuksista voi vielä saada jotakin kuvaa. Mutta millä mittareilla tai muilla perusteilla bonukset laukeavat? Näistä on tietoa saatavan melko vähän. Miten siis sijoittaja voi tietää mihin nämä järjestelmät yritystä ohjaavat?

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Kuntaliitto: Valtaosa kunnista arvioi uudelleen vuoden talousarvionsa

Kaksi kolmasosaa kunnanhallituksista on jo ottanut tämän vuoden talousarvion avaamisen esille tiukentuneen taloustilanteen vuoksi, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Muutostarpeen määrittelyt ja valmistelu on aloitettu joka viidennessä kunnassa.
Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kuntien taloutta selvittävän kyselyn, johon vastasi 170 kuntaa. Niiden osuus kaikkien kuntien väestöstä on 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %.
Kuntaliiton kyselyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys siitä, miten taloustilanteen heikentyminen näkyy kuntien talousarvioissa ja rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa.

Taloustilanne näkyy uusissa verotuloarvioissa ja menoissa

Kuntien arviot verotulojen kehityksestä olivat helmikuussa kääntyneet olennaisesti synkemmiksi kuin vuoden 2009 talousarviota laadittaessa viime syksynä. Tuolloin verotulojen arvioitiin kasvavan reilut 2 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vain kolmen kuukauden kuluttua kunnat arvioivat, että kasvun sijaan verotulot laskevat lähes viisi prosenttia.
Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarvioissa. Tämä vastaa kuntataloudessa yhden veroprosenttiyksikön verotuottoa.
Kunnat aikovat pienentää kuluvan vuoden toimintamenojen kasvun ennakoidusta 4,7 prosentista 4 prosenttiin. Investointeja supistetaan 2 prosenttia talousarvioista, mutta viime vuoden toteutumaan verrattuna ne kasvaisivat helmikuussa tehdyn arvion mukaan 6 prosenttia tänä vuonna.

Rahan saatavuus hyvällä tasolla vaikka lainojen määrä ja hinta nousevat

Kunnat joutuvat myös turvautumaan lainarahaan ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisia lainoja otettaneen yli 5 prosenttia enemmän kuin talousarvioita tehtäessä arvioitiin. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta oli noussut yli puolessa vastanneista kunnista. Viime vuoden toteutumaan verrattuna kuntien lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, minkä johdosta myös kuntien lainakannan kasvu kiihtyy.
Ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ei kunnissa vielä helmikuussa pidetty vaikeana. Enemmistö kunnista ei katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Kuntien rahoitusomaisuuden arvo alentui viime vuonna

Kunnat joutuivat viime vuonna kirjaamaan niin luotto- ja takaustappioita kuin arvonalennuksiakin osakkeista, osuuksista ja muista arvopapereista. Koko kuntakenttään suhteutettuna rahoitusomaisuuden arvonalennukset viime vuodelta ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Kysely on tarkoitus tehdä uudelleen kuluvan vuoden syksyllä. Silloin selviää, kuinka moni kunta on tehnyt konkreettisia muutoksia tämän vuoden talousarvioihin ja minkälaisia ne ovat. Samalla selviää, kuinka kuntasektorin rahoituksen saatavuus ja hinta on kehittynyt.

Käyttäjän sergio kuva

Tampereen sijoitusmessut 31.3.

Tampereen sijoitusmessujen ohjelma oli korkeatasoista kuten aina.

Aamupäivän puhujien Lauri Uotila/Timo Tyrväinen näkemyksistä Henri Elo on jo kirjoittanut erinomaisesti:

http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2009/04/02/uotila-ja-tyrvaine...

Heidän jälkeensä Panostajan perustajaosakas ja suurin omistaja Matti Koskenkorva kertoi omasta pitkästä sijoittajantaipaleestaan. Hänen esityksestään jäi mieleen erityisesti voimakas kannustus yrittäjyyteen niille, jotka nyt esimerkiksi menettävät työpaikkansa taantuman ja rakennemuutoksen takia.

Iltapäivällä ohjelmassa oli ajoittain "aukkoja", Henri Elon esitykset olivat  toki mielenkiintoisia ja hän on luvannut palata niihin ensi maanantain blogissaan.

Kävin kuuntelemassa myös Done Solutionsin esitystä. Minullakin on ollut se väärä käsitys, että kysymys on IT-firmasta. Neljään vuoteen ei tällaista toimintaa kuitenkaan ole ollut, vaan kyseessä on monialayritys, jossa toimii 6 firmaa. Eilen viimeksi talousuutisissa mainittiin "ohjelmistoyritys" Done.

Iltapäivän lopuksi oli paneeli. Jonkun verran optimismia oli ilmassa tässäkin. Yksityisistä firmoista hyvinä mainittiin ainakin Outotec, Wärtsilä, TeliaSonera, Neste Oil ja Fortum ja Marimekko.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EKP ei ole toteuttanut elvyttävää politiikkaa

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista - olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin - ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Energiamarkkinavirasto: Taantuma pienensi päästökauppasektorin päästöjä

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 36,2 miljoona tonnia hiilidioksidia. Laitoksille ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet riittivät kattamaan nämä päästöt. Ylimääräisiä päästöoikeuksia laitoksille jäi 0,4 miljoonalle päästötonnille. Teollisuustuotannon supistuminen vaikutti erityisesti teollisuuden päästöihin.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville yrityksille jaettiin päästöoikeuksia viime vuonna 36,5 miljoonalle päästötonnille. Yritysten tuli ilmoittaa maaliskuun 31. päivään mennessä laitoksen hiilidioksidipäästöt päästökaupparekisteriin. Ylimääräiset, käyttämättä jääneet päästöoikeudet laitokset voivat myydä tai säästää seuraaville vuosille.

Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa, terästeollisuudessa sekä sementin ja kalkin tuotannossa ylimäärän olleessa yhteensä noin 1,8 miljoonaa päästöoikeutta. Päästökauppasektorin päästöjä vähensivät teollisuustuotannon supistumisen lisäksi hiililauhteen korvautuminen vesivoimalla ja lämmin sää.

Energiantuotannossa ja öljynjalostuksessa päästöoikeudet eivät riittäneet syntyneisiin päästöihin, vajeen ollessa noin 1,4 miljoonaa päästöoikeutta.

Ns. Kioto-päästökauppakausi 2008 - 2012 alkoi viime vuonna. Laitoskohtaiset tiedot vuodelle 2008 myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksesta löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase2008.pdf

Yrityskohtaisesti tarkasteluna tiedot löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase_toiminnanharjoittajat2008.pdf

EY:n komissio julkaisee EU-laajuiset päästötiedot osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/climat/emission/citl_en.htm

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne: Kuntatalous pitkään vaikeuksissa

Referaatti Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen puheesta Keski-Suomen maakuntapäivillä Jyväskylässä 1.4.2009

Kuntatalous pitkään vaikeuksissa

Kuntien taloustilanne heikkenee nopeasti ja vaikeudet jatkuvat vielä pitkään. Jyväskylässä keskiviikkona puhunut Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne odottaa sekä valtiolta että kunnilta pikaisia toimia ja myös pitkäjänteistä toiminnan tehostamista ja normien purkua, jotta peruspalvelut saadaan turvattua.
- Ennusteen mukaan kuntien vuosikate heikkenee tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa viime vuoden tilinpäätöstasosta. Hallituksen kehysriihipäätökset parantavat tilannetta, mutta kuntatalous jää alijäämäiseksi.
- Vaikka kunnat jatkavat säästö- ja tehostamistoimia, ensi vuodesta uhkaa tulla vielä vaikeampi. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien taloutta uhkaa ensi vuonna edelleen 600 miljoonan euron suuruinen heikentymä tästä vuodesta, Parjanne sanoi Keski-Suomen maakuntatilaisuudessa.
- Kuntaliitto on odottanut valtiolta selkeätä viestiä, että eri ministeriöt eivät tässä tilanteessa lisää kuntien taakkaa uusilla tehtävillä. Kehysriihessään hallitus jo viittasikin tämänsuuntaiseen pidättäytymiseen, ja yhteiset normien purkutalkoot ovat nyt alkaneet.
Parjanteen mukaan palvelujen menokehitystä ovat kiihdyttäneet paitsi palkkaratkaisut ja kustannusten nousu, myös lisääntyneet tehtävät ja palvelutasonormit. Normien läpi käyminen on välttämätöntä, vaikkakin poliittisesti vaikeata.
- Valtion kehyspäätösten jälkeenkin kuntatalouteen uhkaa tänä vuonna syntyä runsaan 1,5 miljardin rahoitusvaje. Tätä ei ole mahdollista kattaa ilman merkittäviä toimenpiteitä. Toiminnan tehostamisen lisäksi tarvitaan lisärahoitusta palveluihin valtion lisäbudjetin kautta.
- Ei ole mahdollista jäädä odottamaan maltillisen palkkaratkaisun syntymistä tai tuottavuusohjelman vaikutuksia, vaan valtion on otettava heti oma vastuunsa kansalaisten peruspalveluista. Vain kaikkia keinoja yhdistämällä romahdusmainen tulojen vähennys voidaan korjata.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Pankkibarometri I/2009: Kiinnostus osakesijoittamiseen, tallettamiseen ja sijoitusasunnon hankintaan on hieman lisääntynyt

Korkotason lasku on hieman piristänyt kotitalouksien luotonkysyntää vuodenvaihteen jälkeen. Kiinnostus sijoitusasunnon hankintaan on myös elpymässä. Finanssialan Keskusliiton teettämässä kyselyssä pankinjohtajat kuitenkin arvioivat pidemmällä aikavälillä luotonkysynnän vähenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Henkilöasiakkaista vastaavista pankinjohtajista kahdeksan kymmenestä odottaa luotonkysynnän vähenevän vuoden aikajänteellä. Toisaalta korkotason lasku on aivan viime aikoina piristänyt tilannetta vuodenvaihteen hiljaisemman jakson jälkeen.
Helmi-maaliskuussa tehdyssä kyselyssä kahdeksan kymmenestä pankinjohtajasta arvioi sekä kotitalouksien että yritysasiakkaiden luotonkysynnän supistuvan kaikilla tulevilla arviointijaksoilla. Asiakkaat myös pohtivat sopivinta ajankohtaa, jolloin osakemarkkinoille kannattaa palata.

Ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat liikkeellä

Pankinjohtajien arvioiden mukaan asuntomarkkinoilla ovat nyt liikkeellä erityisesti ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat. Sijoittajat ovat aloittaneet vuokra-asuntojen ostamisen vuosien tauon jälkeen. Myös perheasuntoihin on haettu luottoja vuodenvaihdetta enemmän.

Kotitaloudet tallettavat ja sijoittavat osakkeisiin sekä rahastoihin

Kuusi kymmenestä pankinjohtajasta arvioi talletusten suosion kasvavan lähitulevaisuudessa. Samalla osakkeet ja osakerahastot ovat palaamassa kotitalouksien suosioon.
Ensimmäistä kertaa syksyn 2007 jälkeen useampi pankinjohtaja uskoo osakkeiden suosion kasvuun kuin suosion laskuun. Kasvua odottaa 42 prosenttia vastaajista, kun laskua odottaa 20 prosenttia vastaajista.

Yritysten luotonkysyntä supistuu

Lähes kahdeksan kymmenestä yrityspankinjohtajasta ennakoi yritysten luotonkysynnän supistuvan. Vain yksi kymmenestä arvioi kysynnän kasvavan. Takana on kuitenkin viime vuoden poikkeuksellisen vahva luotonannon kasvu pankeista yrityksille.

Pankkibarometriraportti ja kuvat löytyvät Finanssialan Keskusliiton kotisivulta www.fkl.fi

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Tapiola mukaan private banking -toimintaan tulosvastuulla

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan huhtikuun alussa. Käytännössä Tapiola Private tarkoittaa varakkaiden yksityisasiakkaiden varallisuudenhoitoa erilaisia sijoitusinstrumentteja käyttäen. Palvelu on rakennettu yhteistyössä asiakkaiden kanssa, joten sen asiakaslupaukset poikkeavat alan perinteistä. Esimerkiksi valtakirjavarainhoidossa asiakkailta ei peritä lainkaan varainhoidon palkkioita, ellei asetettuja tavoitteita saavuteta. Lisäksi hinnoittelu on yksinkertaistettu asiakkaille kiinteiksi kuukausiveloituksiksi.
Tapiola Privaten tarkoituksena on kasvattaa kaikkien Tapiola-ryhmän yhtiöiden liiketoimintaa. Tapiola-ryhmän kannalta palvelussa tuodaan sijoitusosaamisemme entistä paremmin asiakkaidemme käyttöön. Sijoitusosaamisen lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä kaikki muutkin ryhmän palvelut, kuten vakuutus- ja rahoitusratkaisut , Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström sanoo.
Tapiola tarjoaa Private -palvelunsa asiakkaille, joille on kertynyt sijoitettavaa varallisuutta enemmän kuin 100 000 euroa. Asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti yrittäjiä, metsänomistajia ja varakkaita eläkeläisiä.
Liljeströmin mukaan markkinatilanne on tällä hetkellä Tapiola Privaten kannalta erinomainen, sillä monet varainhoitajien asiakkaista eivät ole tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaan kaipaavat vaihtoehtoa. Uskomme, että palveluillemme on vahva tilaus. Juuri nyt on oikea aika aloittaa , hän sanoo.

Tapiola Private rakennettiin asiakkaita kuuntelemalla

Tapiola rakensi palveluaan asiakkaita kuunnellen. Yhtiö tutki perusteellisesti varallisuudenhoidon kansainvälisiä käytäntöjä, verkkokeskusteluja ja lehtikirjoituksia. Lisäksi aiheesta tehtiin kaksi omaa selvitystä. Tapiolan asiakkaista palvelua olivat kehittämässä varakkaat yrittäjät, metsänomistajat ja varakkaat eläkeläiset.
Selvityksissä kiteytyi kymmenen asiaa, joihin asiakkaat toivoivat parannuksia: Varainhoitajan vastuu, viestinnän ja raportoinnin selkokielisyys, myynnin palkkiorakenteet, varainhoitajien puitteiden turha loistokkuus, hinnoittelun läpinäkyvyys, asiakasosaaminen, turhat lisäpalvelut, yhteydenpidon puute, oma näkemys sijoittamiseen ja asiakkaiden kuuntelu palvelujen kehittämisessä kertoo palvelun kehittämisestä vastannut myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Elomaa. Päätimme, että teemme parannusehdotuksista vahvuuksiamme. Siksi olemme pistäneet uusiksi mm. palkkamallimme, hinnoittelumallimme, raportit ja lisäpalvelut , sanoo Elomaa. Tavoitteena on muuttaa asiakkaiden käsitykset Private Bankingista. Tapamme tehdä varallisuuden hoitoa ei varmaankaan puhuttele kaikkia. Haluamme kuitenkin, että ne asiakkaat jotka kokevat tapamme toimia mielenkiintoiseksi suorastaan rakastuvat meihin.

Asiakas ei maksa palkkioita, jos Tapiola ei onnistu

Yksi uuden palvelun erottelevista tekijöistä on, ettei asiakas maksa varainhoidon palkkiota, mikäli Tapiola ei ole kyennyt tuottamaan lisäarvoa sijoitukselle. Käytännössä asiakas maksaa palkkion vain tuottavasta varainhoidosta. Jos asiakkaan salkun arvo laskee, palkkio puolittuu. Mikäli sijoitukset taas häviävät vertailuindeksille, palkkio puolittuu myös tässä tapauksessa. Ja jos molemmat toteutuvat, varainhoidosta ei peritä palkkiota lainkaan. Asiakas maksaa täyden varainhoitopalkkion Tapiolalle vain, jos sijoitukset sekä tuottavat voittoa että ylittävät vertailuindeksin. Tämä on täysin uutta koko kilpailijakentässä , Liljeström sanoo. Hinnoittelu on tehty yksinkertaiseksi luomalla kolme palvelumallia, joilla on selkeät kuukausihinnat.
Palvelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi Tapiola Varainhoidossa on laskettu ja julkaistu ns. TKA-luvut omassa hoidossa olevista osakerahastoista. TKA-luku kertoo rahaston kokonaiskulut eli kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut, mukaan lukien hallinnointipalkkio ja kaupankäyntikulut, prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkasteltuna. TKA-luku ei sisällä rahaston maksettavaksi koituvien lähdeverojen kustannuksia.

Tämän lisäksi täytyy muistaa, että Tapiola Varainhoidon palkkiot ovat muutenkin erittäin maltilliset , Liljeström sanoo.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Naisista johtajina ja Piksu Talousmediana

 Sain tänään Kai Nymanilta, Piksu Oy:n toimitusjohtajalta, sähköpostikirjeen, jota päädyin kommentoimaan kirjoituksessani.

Aamukahvin aikoina ajattelin kirjoittaa aiheesta "Naiset ovat parempia johtajia", mutta päätin välttää tutkimuksia ja aikaisempia lausuntoja. Tunnen paljon naisjohtajia, jotka pyörittävät yrityksiään tarkasti ja sudenkuoppia vältellen. Naiset ovat hurmaavia, mutta eivät hullaannu riski-investointeihin yhtä helposti kuin me miehet. En kuitenkaan lähde levittelemään omia kokemuksiani; saattaisin vielä ottaa opiksi ja ojennukseksi.

Kai: Hyvät talousalan vaikuttajat ja vapaat kirjoittajat!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Jarkko Peltomäestä kuukauden Piksulainen!

 

 

Jarkko Peltomäki

 

Piksu on perustamisestaan lähtien ollut kiinnostunut käsitteestä, jota voisi kutsua vaikkapa “uusiksi sijoitusvälineiksi“.

Johdannaisia tuskin voidaan enää kutsua uusiksi, mutta ilmeisesti ETF:iin ja hedge fundeihin ilmaisu sopii paremmin. Toisaalta varsin lyhyessä ajassa viime mainituista on tullut peräti laaja käsitteistö. Lienee makuasia, puhutaanko monipuolisuudesta vai kirjavuudesta.

Tämän laajan, vaikean ja muuttuvan aihepiirin tuntijaksi Piksu sai tammikuussa 2009 tällä hetkellä Englannissa asuvan ja väitöskirjaa valmistelevan KTM Jarkko Peltomäen.

Jo muutaman viikon aikana Jarkko todisti toimeliaisuuttaan perustamalla Piksun yläpalkissa olevan FundPlacen, jota lienee tarkoitus vielä laajentaakin.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Vuoden 2008 kiinteistökaupat: Omakotitalojen hinnat laskussa, lomamökkien kasvussa

Vuonna 2008 tehtiin 67 800 kiinteistökauppaa. Kauppojen määrä putosi 9 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2007. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä kääntyi 12 vuoden nousujakson jälkeen laskuun. Kiinteistökauppoihin käytettiin 7,1 miljardia euroa, joka on 13 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahamäärä on vuoden 2005 tasoa.

Venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 780 kiinteistöä, joihin he käyttivät 100 miljoonaa euroa. Suosituimpia alueita olivat Etelä-Karjala ja Etelä-Savo, joista hankittiin yhteensä 500 kiinteistöä. Omakotitalokauppojen määrä laski, hinnat heittelehtivät Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2008 yhteensä 15 125. Kauppojen määrä laski 15 % kolmen huippuvuoden jälkeen, jolloin kauppoja tehtiin noin 17 000 kunakin vuonna. Hinnat laskivat keskimäärin prosentin sekä kaava-alueilla että haja-asutusalueilla. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa 415 000 € (laskua 1 %), Helsingissä 355 000 € (+2 %), Vantaalla 265 000 € (-5 %), Tampereella 234 000 € (+2%), Kuopiossa 192 500 € (-13 %) ja Oulussa 210 000 € (+ 14 %). Mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Omakotitalotonttien hinnat selkeässä laskussa Vuonna 2008 pientalotontteja myytiin 7 940 kappaletta, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2005. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat laskivat 15 prosenttia asemakaava-alueilla ja prosentin haja-asutusalueella.

Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 870 euroa per kerrosneliömetri (laskua 12 %), Espoossa 767 €/k-m2 (-13 %), Vantaalla 527 €/k-m2 (-5 %) ja Oulussa 313 €/k-m2 (-7 %). Lomamökkien hinnat nousivat edelleen Vuonna 2008 tehtiin 15 200 loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 10 prosenttia ja maksoi keskimäärin 121 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella omarantainen lomamökki maksoi keskimäärin 82 500 euroa (+4 %) ja kuivan maan mökki 37 500 euroa (+1 %).

Kalleimmat maakunnat olivat Uusimaa, jossa rantakaavamökin hinta oli keskimäärin 175 500 euroa ja Itä-Uusimaa, jossa rantaan rajoittuva haja-asutusalueen mökki maksoi keskimäärin 205 000 euroa. Rantatonttikauppa hiljeni, hintataso ennallaan Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 25 000 euroa, kauppojen määrä (709 kpl) laski 23 prosenttia. Hintataso pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.

Ranta-asemakaava-alueilla kalleimmat tonttikaupat tehtiin Uudellamaalla keskihintaan 197 000 euroa. Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin 19 prosenttia vähemmän (1 540 kpl) kuin vuonna 2007, ja keskihinta nousi 3 prosenttia. Kaava-alueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi keskimäärin 26 900 euroa, kallein hintataso oli Uudellamaalla 120 000 euroa.

Pelto- ja metsäkauppojen määrä laskenut, hinnat nousseet Peltokauppa on hiljentynyt edelleen: Kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, eli yhteensä 554 kappaletta. Pellon hinta on noussut koko maassa 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2007. Koko maan keskihinta vuonna 2008 oli 7 000 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 9 980 euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1 800 euroa.

Vuonna 2008 tehtiin 2 650 yli kahden hehtaarin metsäkauppoja. Tämä on yhdeksän prosenttia vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta koko maassa oli 2 120 euroa hehtaarilta. Vuodesta 2007 nousua on kuusi prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Uudenmaan maakunnassa, 4 520 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 720 euroa. Tässä tiedotteessa mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintatilastoon. Tilasto verkossa: Koko tilastojulkaisu löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

As Oy:n lainamarginaaleista.

Olen jo jonkun aikaa ihmetellyt asunto-osakeyhtiöiden kohonneita lainamarginaaleja. Varsinkin sitä miksi ne ovat nousseet korkeammiksi kuin yksityisen ihmisen lainamarginaali asuntoasioissa. Minulla on aiheeseen vähän, jos ollenkaan vastauksia. Ikäviä epäilyksiä sitäkin enemmän.

Kummalle tulee todennäköisesti ennemmin maksuhäiriö, taloyhtiölle vai yksityiselle ihmiselle?

Onko pankkien rivien välistä luettavissa, että tällainen kehitys voisi olla tulossa ja yksityisen kanssa on helpompi painia (realisoida) kuin taloyhtiön kohdalla?

Halutaanko ihmiset vahvemmin pankin liekaan asuntonsa osalta?

Mikäli asukas ei saa myynnissä ottamaansa remontilainaa hinnassa takaisin jääkö mieluummin asuntoonsa? Johtaako tällainen kehitys asuntokauppojen määrän laskuun?

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finanssipalvelujen konsolidointia? Fennia ja Handelsbanken yhteisiin tiloihin

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia laajentavat yhteistyötään kokeilemalla toimintaa samoissa toimitiloissa Vantaan kauppakeskus Jumbossa. Fennia avaa oman toimipisteensä Handelsbankenin Aviapoliksen konttoriin keskiviikkona 1.4.2009.

"Saman katon alla alkava yhteiselomme on kokeiluluonteinen ja sovittu alustavasti 2 vuodeksi. Uudella konseptilla haetaan tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja asiakkaidemme palvelun parantamista - asiakkaan edut ja tarpeet huomioiden," kertoo pankinjohtaja Jaakko Hara Handelsbankenin Vantaan Aviapolis- konttorista. "Mikäli malli toimii ja kokemukset ovat myönteisiä, voidaan näin täydentää molempien yhtiöiden palveluverkostoja muuallakin Suomessa niissä paikoissa, missä vain toisella kumppanilla on konttori," toteaa puolestaan Fennian Suur-Helsingin yksityistalousalueen aluejohtaja Aija Tiilikainen.

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia aloittivat yhteistyön pankki- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa vuonna 2007. Yhteistyö perustuu erityisesti paikallisten konttoreiden väliseen yhteistyöhön. Kahden vuoden kokemukset yhteistyöstä ovat hyviä ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Yhteistyösopimus tuo etuja molempien yhtiöiden asiakkaille, jotka keskittävät vakuutuksensa ja pankkipalvelunsa Fenniaan ja Handelsbankeniin.

Yhteistyön kautta Fennian ja Handelsbankenin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus edullisiin ja kokonaisvaltaisiin pankki- ja vakuutusratkaisuihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa finanssitavarataloa, vaan yhteistyötä kehitetään kahden itsenäisesti toimivan yhtiön kesken.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

MTK:n Sahi: Taantuma muuttaa koko metsäsektoria

Taloudellisen taantuman välittömät vaikutukset näkyvät metsäteollisuuden tuotannon supistuksina ja puumarkkinoiden hiljentymisenä. Yritykset irtisanovat tai lomauttavat työvoimaa sekä metsäteollisuusyrityksissä että puunkorjuuyrityksissä. Metsänomistajien saamat kantorahatulot pudonnevat noin puoleen edelliseen vuoteen verrattuna. Tältä näyttää lähitulevaisuus MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahin mukaan. Sahi puhui Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen vuosikokouksessa Hollolassa 30.3.2009.

Taloustaantuma merkitsee metsäteollisuuden rakenteen muuttumista maailmanlaajuisesti. Maailman suurimmat paperinvalmistajat ovat suurissa vaikeuksissa. Toistaiseksi avoin kysymys on, kuinka paljon paperiteollisuuden kapasiteettia todellisuudessa suljetaan taantuman aikana. Ei vain Suomessa vaan koko maailmassa. Tällä on suuri merkitys siihen, kuinka nopeasti paperimarkkinat toipuvat nousukauden alkaessa. Valitettavaa on, että rakennemuutos tarkoittaa käytännössä lähinnä tuotannon supistamista ja omistusjärjestelyjä. Lyhyellä aikavälillä merkittävien uusien tuotteiden saamista markkinoille ei ole näköpiirissä. On myös ilmeistä, että sahateollisuustuotanto piristyy nopeammin kuin paperiteollisuuden tuotanto.

Yritysten tekemät päätökset osoittavat, että markkinavoimat ohjaavat kehitystä eikä poliittisesti ole keinoja, joilla yritysten ratkaisuihin suurestikaan voidaan vaikuttaa. Siksi tällä hetkellä pakosta tehtävät päätökset muuttavat metsäteollisuuden toimintatapoja pysyvästi. Puuvirrat monipuolistuvat ja muuttuvat markkinatilanteen mukaan. Metsäteollisuuden halu sitoa metsänomistajia pitkäjänteiseen sopimusyhteistyöhön näyttää vain kasvavan.

Kotimaisen puun hinnat ovat laskeneet nopeasti. Metsäteollisuus käyttää tällä hetkellä kuitenkin huomattavat määrät varastoissa olevaa aiemmin tuotua ja kotimaista puuta huomattavasti kalliimpaa tuontipuuta. Tilastojen mukaan tämänhetkiset Suomen ja Ruotsin kuitupuun hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla. Ruotsissa tukkien hinnat taas eivät ole toipuneet muutaman vuoden takaisten myrskytuhojen aiheuttamasta hinnanlaskusta.

Muutokset edellyttävät myös metsänomistajilta sopeutumista. Markkinatilanteet muuttuvat nopeasti, jolloin metsänomistajien on pystyttävä tarjoamaan markkinoille sellaista puuta, jolla on todellista kysyntää. Viimeistään tämä aika osoittaa, että puukauppa on osa markkinataloutta eikä metsäpolitiikkaa. Kun puuta ei teollisuudessa paljoa käytetä eikä sitä kysytä, metsänomistajia on turha maanitella puukaupoille.

Vaikka perinteisellä teollisuuspuulla ei tällä hetkellä paljoakaan ole kysyntää, metsänomistajien ei ole silti syytä heittäytyä liian passiivisiksi. Metsänhoitotyöt varmistavat metsien kestävän käytön tulevaisuuteen. Metsäenergian kysyntä kasvaa koko ajan, mikä mahdollistaa myös hoidon tarpeessa olevien nuorten metsien kunnostuksen. Energia- ja ilmastopoliittiset päätökset merkitsevät metsäenergian kysynnän edelleen kasvua.

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Veroparatiisien käärmeet

Veroparatiisien olemassaolo on ollut kaikkialla tunnettua vuosikausia. Nyt uuden vuosisadan ensimmäisen laman kynnyksellä niitä aletaan vaatia kuriin. EU-maat Saksa ja Ranska ovat nostaneet asian esille tulavaan G-20-kokoukseen.

Pelätään, että pankkien tappioita ja erilaisia rahastoja piilotellaan niissä. Katastrofitilassa olevien pankkien oikea tilanne ei tule esiin, eivätkä uudetkaan avoimuusmekanismit voi toimia.

Ovatko veroparatiisit olleet tähän mennessä hyödyllisiä valtioille, muillekin kuin niille jossa ne sijaitsevat? Miksi massivista veronkiertoa ei ole otettu esiin aiemmin valtioiden taholta?

Veronkierto veroparatiisien kautta ei toki ole vain pankkien avoimuuskysymys. Miten paljon ja miltä mailta jää verotuloja saamatta kun yritykset ovat kirjoilla verottomissa paikossa?

Myös kehitysmaat menettävät verotuloja veroparatiisien, mutta myös ihan tavallisen veronkierron sekä veronkannon tehottomuuden takia. Lasketaan, että kehitysmaiden vuotuiset menetykset olisivat jopa 800-1000 miljardia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittajainformaation säätelyä

 

Julkisen säätelyn takia Suomessakin tuli 1990-luvulla käyttöön ns. listalleottoesitteet nykyisessä muodossaan. Ko. “esitteet” tarkoittavat vähintään noin 100 A-4 verran tekstiä, jonka kaiken informaation hyödyllisyyttä voi epäillä.

Kuinka relevanttia on esittää konsernin lisäksi myös emoyhtiön koko tilinpäätös? Osingot maksetaan kylläkin emoyhtiön vapaista pääomista, mutta vähänpä sillä asialla on tänä keväänä käytännön merkitystä ollut! Edelleenkin sijoituksen riskit sisältävät huomattavia itsestäänselvyyksiä. Esim. joka ainoan maailmassa toimivan vientiä harjoittavan raskaan teollisuuden yrityksen tulos on riippuvainen vaikkapa raaka-aineen ja energian hinnoista sekä valuuttakurssien muutoksista.

Kun oli ensin luotu normisto takaamaan sijoittajalle riittävästi informaatiota, hyvä pyrkimys on johtanut myöhemmin osittain huonoon lopputulokseen.

Ensinnäkään listalleottoesitteitä ei enää yleensä ole saatavana paperisessa muodossa ja nyt käynnissä olevassa Nordean osakeannissa listalleottoesite on yrityksen kotikielen ruotsin lisäksi myös englanninkielisessä muodossa mutta ei suomeksi, vaikka juuri Suomessa osakkeenomistajia on eniten.

On varmaan järkevää ajatella, ettei pidä sijoittaa kohteeseen, jota ei ole edellytyksiä ymmärtää, mutta Nordean tapauksessa asialla on pimeä kääntöpuolensa.

Kun KOP kaksikin kertaa kävi 1990-luvulla kinuamassa omistajiltaan rahaa osakeannissa, perusteluna oli pitää pankki itsenäisenä. Tässä tavoitteessa ei onnistuttu, mutta silloin emissioon osallistuneella esim. 60-vuotiaalla ihmisellä ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, että seuraavassa osakeannissa hänen täytyykin pystyä lukemaan antiehdot vieraalla kielellä netistä.

Voi myös kysyä, eikö 25-sivuiseen suomenkieliseen markkinointiesitteeseen (jonka pohjalta ei pidä tehdä päätöstä osakeantiin osallistumisesta) olisi neljän kuvasivun asemesta voinut pienin kustannuksin mahduttaa runsaastikin lisää tekstiä?

Björn Wahlroosilla saattaa olla meneillään olevassa emissiossa hyvinkin paljon intressejä. Se huomioon ottaen pidän hiukan tekopyhänä sitä, miten hän on arvostellut suomenkielisen listalleottoesitteen puuttumista. Onko aivan varma, että suomalaiset Nordean hallituksen jäsenet Timo Peltola, Ursula Ranin, Björn Wahlroos ja Kari Ahola ovat tehneet kaikkensa suomenkielisen listalleottoesitteen saamisen hyväksi?

Voisi kuvitella, että listalleottoesitteen puuttumisella olisi myös poliittisia ulottuvuuksia. Kuitenkaan Suomen Pankin valtuuston jäsen Ben Zyskowicz ei halunnut minulle kommentoida asiaa laisinkaan.

Bjarne Kallis puolestaan on yksi osakesijoittamista parhaiten tuntevista kansanedustajista Suomessa. Hän arvioi minulle suomenkielisen listalleottoesitteen puutumisen olevan “Nordealta huonoa politiikkaa”, mutta ei pitänyt lainsäädännön kehittämistä mielekkäänä ratkaisuna ko. asiassa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mikä on S&P 500 yritysten todellinen arvo

Tutkijat Charles R. Hulten ja Xiaohui Hao esittävät tähän mielenkiintoisen vastauksen lähtemällä liikkeelle aineettoman pääoman määrittämisestä. Tavanomaiset Price to Book arvonmääritykset ovat tuottaneet, erityisesti vuosituhannen teknokuplan aikana, lähinnä hämmästyttäviä eikä niinkään käyttökelpoisia tuloksia tarjoamalla S&P 500 yrityksille P/B arvoja 3.5-7.5.

Hulten ja Hao lähtevät lähestyvät tätä yritysten käyvän arvon määritystä aineettoman pääoman näkökulmasta. He lähtevät liikkeelle kuvitteellisesta yhtiöstä Pharma, joka on yhteenlaskettu kuudesta suurimmasta USA:n lääkeyhtiöstä.
Esimerkkiyhtiön toimiala on lääketeollisuudessa, koska alalla on kaikkein selkeintä ymmärtää tutkimus- ja kehittämismenot investoinniksi, joka on verrattavissa mihin tahansa aineelliseen investointiin. Edelleen Pharma yhtiön tuloslaskelmasta erotetaan tuloslaskelmasta organisatorinen pääoma eli se mitä yhtiö on panostanut markkinointiin, brandiin, strategiseen suunnitteluun, henkilöstön koulutukseen.
Nyt tätä Hulten ja Hao laskemaa kolmesta osasta koostuvaa pääomaa on verrattu markkinoiden arvoon. Compustat tietojen mukaan osakemarkkinoiden arvo PHARMA yhtiölle oli $102.9 billion in 2006, joka ylittää arvolla $26.7 billion aineellisen ja aineettoman arvonmäärityksen yhteistuloksen.
Kuvassa on tämän kuvitteellisen yhtiön arvon muodostuminen eri osista.
 
 Pharma Decomposition of Market Value
 
 
Seuraavaksi Hulten ja Hao soveltavat tätä aineettoman pääoman käsitettä S&P 500 osakkeisiin. Vastaava kuva alla esittää fyysisen omaisuuden, T&K omaisuuden ja organisaatiopääoman osuudet näiden yritysten arvosta sekä ylihinnan, joka pörssissä on maksettu näistä osakkeista.
 
Decomposition of Financial Market Value in SP Industries
 
 
Kuvan mukaan S&P 500 yritysten aineettoman pääoman arvonmääritykseen perustuva arvo vastaisi vuoden 2003 alun kurssitasoa.
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Suhdanne-kevään merkit ilmassa ?

 

Makrotalouskatsaus huhtikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä suhdanne-kevään merkkejä alkaa näkyä vaikka maailma onkin suhdanne-talvessa. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän pakkasen keskellä jo hieman valoisampana kuin kuukausi sitten. Yritysten tuolokset tulevat huhtikuussa olemaan ennätyshuonot - tulosparannuksia on odotettavissa vasta syksyllä. Tuleeko siis vielä sijoittajalle takatalvi vai paistaako osakkeille aurinko jo ensi kesänä? 

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä ja hieman ristiriitaisia. IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee syvenevää lamaa kaikkialla maailmassa. Saksan IFO indeksi on edennyt pisteeseen, jossa odotukset ovat yhtä surkeat kuin taloudellinen tilanne (Ifo). Tämä on monasti edeltänyt muutaman kuukauden kuluttua tapahtuvaa asenteiden piristymistä, jolloin odotukset nousevat hieman korkeammiksi kuin vallitseva lama. Kanasainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa taloudellisen kasvun alkavan ensi vuoden alussa - siis vajaan vuoden kuluttua.  

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut entisestään.

Korkomarkkinat

Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - talouden laimea kasvu alkaa korkomarkkinoiden mukaan noin vuoden kuluttua.  Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on heikkoa.

Inflaatio on talttunut ja pelätty deflaatio ei ole käynnistynyt. Keskuspankit ovat erittäin aktiivisella otteella pumpanneet rahaa markkinoille. USA:n keskuspankki ei ole luottanut että pankit nollakorollakaan ottavat riittävästi lyhytkorkoista keskuspankkirahaa ja päätynyt ostamaan pidempikorkoisia sijoitustodistuksia ja tällä toimella FED on lisännyt rahan tarjontaa ja pyrkinyt pudottamaan myös pidempikorkoisen rahan hintaa. Lääkkeet ovat tepsineet - deflaatio on pysynyt loitolla.   

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten ja monen viennistä riippuvan kaukoidän maan teollisuustuotanto on pudonnut 20...30%. Poikkeuksen muodostaa Kiina, jossa teollisuustuotanto ja bruttokansantuote edelleen kasvavat ja Intia, jonka teollisuustuotanto supistuu vain lievästi. 

Raskaan vientiteollisuuden tilannetta seuraava Baltic dry indeksi on kääntynyt hieman ylöspäin,  elektroniikan menekkiä seuraava muistipiirien hintaindeksi on sekin taas piristynyt ja raaka-aineet ovat niinikään kallistuneet. Pientä muutosta parempaan on tapahtunut jo kahden kuukauden ajan.

Tämän laman eräs perimmäinen syy, USA:n kova velkaantumisvauhti, on nyt vihdoinkin alkanut hieman hellittää. USA ottaa lisää velkaa noin 4,5% bruttokansantuotteestaan. Vaikka luku on edelleen suuri, on se kuitenkin parempi kuin puoli vuotta sitten.    

Sijoitusmarkkinat

Teollisuustuotannon ja maailmankaupan viime syksynä tapahtunut pysähtyminen tulee näkymään huhtikuussa julkaistavissa osavutiskatsauksissa. Yritysten tekemät kustannussäästöt eivät vielä näy täysimääräisinä mutta myynnin romahtaminen näkyy tulojen supistumisena. Yritysten tulokset ovat siis erittäin kehnoja.

Tilanne voi jatkossa parantua:

  • yritysten tekemät kustannussäästöt alkavat näkyä kuluissa viimeistään ensi syksynä
  • rahan huonon saatavuuden takia yritykset ovat talvella purkaneet varastot ja irroittaneet kaiken pääoman mitä niistä saa irti; jatkossa tuotteille löytyy normaali peruskysyntä - varastot ovat tyhjät
  • yritykset ovat maksaneet lainoistaan ylisuuria korkoja; pankit ovat parannelleet taseitaan ottamalla nollakorkoista tulorahoitusta ja lainaamalla yriyksille kalliilla korolla ja suurella marginaalilla; tämä tilanne alkaa vähitellen parantua ja yritykset alkavat taas saada kohtuuhintaista rahoitusta
  • raaka-aineiden hinnat ovat halventuneet

Yritysten voittomarginaalit alkavat siis ensi syksynä parantua vaikka tuotteiden kysyntä olisi edelleen vaimeaa. Järjestelmään on pumpattu paljon likvidiä joutilasta rahaa joka nyt epäröi oikeaa hetkeä osakeostoihin. Mutta huhtikuun tulokset ovat edelleen erittäin huonot. Mikä on oikea hetki mennä mukaan markkinoille ???

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Lassen laki

"Päätöksenteko yrityksessä siirtyy ylemmäs kunnes päätöksen seurauksia ei enää ymmärretä".

Elämää matriisiorganisaatiossa:

Yritystoimintaan kuuluu erilaisia prioirisointipäätöksiä. Äärellisillä resursseilla on yritettävä saadaa aikaan mahdollisimman hyvä tulos. Esimerkkejä voivat olla tuotekehitysprojektien priorisointi tai erilaiset markkinointisatsaukset.

Suuressa konsernissa liiketoiminta koostuu monesta bisneksestä, jotka voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia.

Otetaan esimerkki tuotekehitysprojektien priorisoinnista. Kunkin bisneksen vetäjä ymmärtää hyvin omaan alueeseensa liittyvät hankeehdotukset. Koska kaikki ovat kannattavia hänen on helppo alaistensa kanssa priorisointipäätöksiä tehdessään puoltaa suurta osaa ehdotuksista. Koska lopullinen priorisointi tehdään johtoryhmätasolla hänellä ei ole omaa tuotekehitysbudjettia - halutaanhan koko firman kannalta paras mahdollinen tulos.

Johtoryhmään tulee tusinan verran eri bisnesten vetäjää lobbamaan omien hankkeidensa puolesta. Koska kaikilla on keskimäärin 10 ehdotusta niihin ei pystytä syventymään. Lopulliset valinnat tehdään irrationaalisin perustein, esimerkiksi niin että kaunopuheisin bisneksenvetäjä saa puhuttua itselleen isoimman salkun.

Lopputulos on kauniista periaattesta huolimatta täysi katastrofi. Joitakin tietyn bisneksen kannalta täysin elintärkeitä projekteja jää tekemättä. Samalla kaunopuheinen tai arvovaltainen bisneksenvetäjä sai puhuttua itselleen "nice to have" projekteja.

Päätöksenteko on siis nostettu tasolle jossa seurauksia ei enää ymmärretä. Päätöksiä ei enää tee kukaan.

Parempaa olisi ollut jos kullakin bisnesksenvetäjällä olisi tietty oma kiinteä potti jonka käyttöä hän voi itse priorisoida. Sen lisäksi olisi käytössä yhteinen pieni potti josta kisataan johtoryhmässä. Kukin bisneksenvetäjä saa esitellä parhaan rahoittamatta jääneen projektinsa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pääministeri katsoo ulos valtioneuvoston linnan ikkunasta

Senaatintori on kaunis, rakennukset paksun lumivaipan peitossa. Kirkas pakkaspäivän aurinko kipuaa tammikuiselle taivaalle. Lauma kiinalaisia turisteja parveilee suurkirkon portailla."

Näin alkaa toinen kirjoista, joissa on esitetty EVA:n (Elinkeinoelämän valtuuskunta) laatimat neljä vaihtoehtoista mallia, joilla maailma toipuu talouskriisistä. Tosin Juha Itkosen julkaisussa Pelin henki on annettu pääministerille nimi Juliana Ruoppa.
EVA:n skenaariossa on neljä vaihtoehtoa:
Länsi luo nahkansa
Kiinalaista kapitalismia
Blokkien taisto
Stimulus ja romahdus
Niissä on kuvattu millainen voi talouskriisistä toipunut maailma olla vuonna 2020
 
Toinen esitys on kuvaversio (Power Point tiedosto) Tulevaisuuden pelikentät. Tämä kuvaversio on tarkoitettu varmaan niitä paremmin ymmärtäville politiikoille ja liikkeenjohdolle.
 
Onko yhdessä neljästä vaihtoehdosta onnellinen, EVA:n ajama lopputulos; yhteiskuntatieteiden nelikentissähän on kautta aikojen aina ollut yksi onnellisen lopputuloksen ruutu. Onnellinen ratkaisu selviää lukemalla netistä ladattavissa olevat esitykset.
 
Nopeasti vilkaistuna se onnellinen nelikenttä on tulevaisuudenkuva Länsi luo nahkansa
Sen mukaan Yhdysvaltojen talous toipuu ensimmäisenä ja vetää Euroopan mukaansa ja silloin Suomi selviää varsin vähällä talouskriisistä.
 
Toiseksi paras taitaa olla vaihtoehto Kiinalaista kapitalismia
Tässä skenaariossa Kiina ja Intia nostavat maailmantalouden pois taantumasta. Tämä malli ajaa Suomen rakennemuutokseen.
 
Blokkien taisto vaihtoehdossa valtiot turvautuvat protektionismiin ja eristäytyvät. Tässäkin Suomi selviää viennin voimalla kun EU:n ja Venäjän markkinat vetävät. Myös paperi- ja selluteollisuus kokee renessanssin.
 
Stimulus ja romahdus on sitten varmaan se onnellisen nelikentän vastakohta.
Tässä vaihtoehdossa talouskriisi voisi päättyä blokkien taistoon tai elvytyksen täydelliseen epäonnistumiseen. Lopun ajan kauhuissa maalaillaan jo kolmatta maailmansotaa. Tämä skenaario ruokkisi Suomessa protektionismia, nationalismia ja ääriliikkeitä
 
Kevytversiot raporteista on talouslehdissä: Taloussanomissa, Talouselämässä ja Kauppalehdessä (ainakin yleisönosastossa eli keskusteluissa).
Käyttäjän J.Vahe kuva

Pankin todellinen oma pääoma…

 

Pankki ei missä tahansa rötiskässä toimi! 

 

 

 

… koostuu luottamuksesta.

Jo Miljardi-Mikan ja Tosi on -Jaskan aikoina jaoin pankin oman pään kahteen osaan: terävään ja tylsään. Tylsä pää koostui tietenkin pankin johdosta. Erityisen tylsää oli, ettei johtoon ollut luottamista.

Toisen osan terävyydestä en sano muuta kuin sen, että vielä joskus 1990-luvulla muistan nähneeni pankin tiskin takana sellaisen kuin pankkitoimihenkilön.

Yksi asia oli varma. Tavallinen pankkivirkailija laski kerran jos toisenkin niin kauan, että lasku täsmäsi ja tilitti viimeisenkin pennin tarkasti ja rehellisesti.

2000-luvulla olen hoitanut itse omalla koneellani ja omalla nettiyhteydelläni pankkiasiani sekä maksanut tästä tietenkin pankille runsaasti erilaisia palvelumaksuja. Mutta vielä joku vuosi sitten pankkiin saattoi soittaa ongelmien ilmetessä.

Vuosi sitten erään Suomessa toimivan pankin johtaja selosti tv:ssä, miten tärkeä nettipankki on. Hän lienee ollut ainoa ihmisen Suomessa, joka asiaa ei ollut aiemmin tiennyt, koska hänen pankkiasiansa hoiti ilmeisesti sihteeri. Johtaja huomasi nettipankkinsa tärkeyden vasta, kun se lakkasi toimimasta.

Joskus aikaisemminkin ja nyt tällä viikolla olen joutunut näkemään tavattomasti vaivaa voidakseni kertoa pankille, että sen järjestelmät ovat pettäneet.

Jo aiemmin olen huomannut, ettei Pohjola / OP-ryhmä / osuuspankkeihin parane soittaa.

24.3. jonotin varttitunnin 01000500 -numeroon. Asia ei tullut silloin eikä edes seuraavana aamuna selväksi. Vasta 25.3. klo 15 aikaan minulle selvisi, että OP-ryhmä ei ole lähettänyt asiakkailleen kirjettä Nordean osakeannista, jonka merkintäoikeuden noteeraus päättyy 27.3.

Kukaan ei minua tietenkään tästä ilmoituksesta kiittänyt, vaan syyttivät asiasta Nordeaa. Kummallista kuitenkin, että Sampo Pankista kirje tuli jo viime viikolla.

Nordealla on Suomessa 190.000 osakasta, joista kymmenillä tuhansilla lienee säilytys OP-ryhmässä. Yhtä osaketta kohti kysymys on 2 euron arvoisista merkintäoikeuksista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tarvitsemme suomalaista rahoitussektoria - pankit toimikaa - kansa odottaa teitä !!!!!!!!!!!!!

Tarvitaanko suomalaisomisteista pankki ja rahoitussektoria nyt kun monet ulkomaiset pankit ovat menestyksellä rantautuneet Suomeen ja tekevät hyvää tulosta ?

Pankkisektorimme koostuu pienistä vakavaraisista tekijöistä kuten Aktia, Ålandsbanken, Osuuspankki (OP-Pohjola), Paikallisosuuspankit, Säästöpankkiryhmän pankit, Tapiola pankki sekä uutena tulokkaana Sofiapankki. Näille on tyypillistä:

  • uskollinen, suppea asiakaskunta
  • toimivat -verkkopalvelut, -palkansaajan palvelut, -asuntolainatoiminta ja -paikallisen pienyrityksen rahoituspalvelut 
  • kohtuullinen konttoriverkosto (lukuun ottamatta Sofiapankkia)

Pankkisektorimme on kuitenkin hajanainen eikä kykene vastaamaan kaikkiin suomalaisen yrityselämän haasteisiin. Tarvitaan yhteistyötä ja yhdistymisiä, jotta suomalaisomisteinen rahoitussektorimme pystyy vastaamaan keskisuurten ja suurten yritysten rahoitustarpeisiin:

  • merkittävät luottoerien rahoittaminen ja niiden edelleenkauppaaminen
  • aktiivinen toiminta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja kansainvälisen rahoituspalvelun järjestäminen asiakaskunnalle

Mutta tarvitsemmeko kilpailukykyistä Suomalaista rahoitusvaihtoehtoa - eivätkö kansainväliset toimijat hoida tätä asiaa riittävällä asiantuntemuksella? Minusta suomalaista pankkisektoria tarvitaan. Hajanaisen pankkisektorin yhdistymisellä ja yhteistyöllä saavutetaan etua:

  • hyvät sijoituspalvelut kaikille suomalaisille asiakkaille (monet suomalaisista pankeista eivät itse kykene kilpailukykyisiin sijoituspalveluihin; pankkien yhteisesti omistama sijoituspankki pystyisi parempaan)
  • suomalaisille keskisuurille yrityksille kansainvälisen rahoituksen taitava suomalainen vaihtoehto

Siis: Suosi suomalaista ja menesty !!

On kiva kun Suomessa on menestyvä pankkisektori - me palkansaajat tulemme kyllä mukaan kun pankit löytävät yhteisen sävelen.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Menettääkö markkinoiden anomaliat tehonsa

Vai menettääkö tunnetuksi tulleet anomaliat sittenkään toimivuuttaan.

Osakemarkkinoiden palstakirjoittelussa tapaa usein väitteen, että kaikki osakemarkkinoilta löydetyt anomaliat eli ylimääräistä tuottoa antava poikkeamat katoavat kun ne tulevat yleisesti tunnetuksi.
Onko näin, ei minusta, koska anomalioiden lähteenä on epärationaalinen käyttäytyminen eikä osakemarkkinoiden toiminnan tunteminen.
Saman lopputuloksen näkee Zhijian Huangin tutkimuksesta "Real-Time Profitability of Published Anomalies: An Out-of-Sample Test".
Siinä on selvitetty mitä erittäin hyvin tunnetut anomaliat, sellaiset jotka on julkaistu vähintään yhdessä kolmesta tunnetummasta taloustieteen julkaisussa, ovat tuottaneet ennen julkaistamista ja julkistamisen jälkeen.
 
Alla on taulukko, jossa on kustakin anomaliasta sen julkaisemisvuosi, ylituotto ennen julkistamista ja ylituotto julkistamisen jälkeen.
 
Performance of Basic Anomalies
 
Taulukosta näkyy, että yhtä (maanantain ylituotto) lukuunottamatta kaikki nämä hyvin tunnetut anomaliat ovat antaneet reilua tuottoa vielä julkistamisen jälkeen.
 
(otsikko muutettu 26.3. oikeammaksi).
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Ongelmia Nordean osakeannissa (Täydennetty)

 

Kolmesta paikasta OP-ryhmästä saamani tiedon mukaan osuuspankit eivät ole postittaneet asiakkailleen Nordean osakeantiin liittyvää merkintälomaketta, joka osuuspankkien oman aikataulun mukaan pitäisi palauttaa osuuspankkeihin jo 26. 3. 2009

Täydennys 26. 3. 2009 klo 15.30

 

Ettei kukaan pääse syyttämään minua harhaanjohtavan informaation välittämisestä, haluan täydentää, että pari minuuttia sitten sain käteeni kirjekuoren, jossa oleva Nordean osakeantia koskeva toimeksianto pitää palauttaa Turun Seudun Osuuspankkiin niin, että se on perillä viimeistään 26.3. 2009. 

Jäihän tähän tunti aikaa. Kiitoksia osuuspankki. Minä muistan tämän vielä pitkään.  

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit