Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän sergio kuva

The World Moneyshow London

Olin viime perjantaina Moneyshowssa. Paikkana oli Queen Elizabeth II Conference Centre aivan Lontoon keskustassa Big Benin ja Westminster Abbeyn vieressä. Jonkin aikaa jouduin etsimään paikkaa, koska mitään opastusta ei näkynyt missään.

Aamupäivällä oli ns Opening Ceremonies, ehdin paikalle John Authersin puheenvuoron aikana. John puhui aiheesta "Greed without Fear", mutta en ehtinyt siihen vielä paljon keskittyä. John on Financial Timesin Investment Editor. Tarkempia tietoja:

http://www.ft.com/comment/columnists/johnauthers

Seuraavaksi oli CNBC-paneeli, jossa keskusteltiin mm. öljyn hinnasta ja inflaatiosta.

Marc Faberin puheenvuoro aiheesta "Could expansionary monetary policies and large deficits lead to high inflation rates?" oli aika mielenkiintoinen. Hän oli myös hyvä esiintyjä. Hän suhtautui hieman epäillen mm. FEDin rahapolitiikan toimivuuteen nykytilanteessa. Aasia tuntui olevan lähellä hänen sydäntään. Tarkempia tietoja Marcista löytyy:

http://www.gloomboomdoom.com/portalgbd/homegbd.cfm

Iltapäivällä avattiin näyttely, jossa mm traidaajat tekivät kauppaa livenä yleisön edessä. Näyttelyn yhteydessä oli myös kirjakauppa, jossa oli aika hyviä tarjouksia, löytyy myös netistä:

http://books.global-investor.com/pages/home.htm

Omia kuviani ja tunnelmia tilaisuudesta:

http://koti.phnet.fi/sinisaar/TheWorldMoneyshow.ppt

Joulukuun Totossa kerron tarkemmin. Tuon myös kaikki saamani materiaalit ja lehdet tutkittavaksi.

Perheeni kanssa kävimme samalla reissulla myös Windsorissa, Oxfordissa ja Torquayssa Devonissa. 1000 km ajoa vasemmanpuoleisessa liikenteessä oli mielenkiintoinen kokemus.

 

 

 

 

Käyttäjän Olli Turunen kuva

Eväitä sijoittamisen poluille

 

Paluu alkutekijöihin tekee sijoittamisessakin aika ajoin hyvää. Jatkuva uutisvirta ja hektisyys saa helposti unohtamaan pitkäaikaiset sijoitussuunnitelmat. Tuloskauden keskellä on hyvä vetää hetki henkeä ja pohtia sijoituskohteiden valintakriteereitä.
 

Jokaisella on omat perusteensa sijoituskohteen valinnalle. Jos niitä ei pohdi ja aika ajoin kirjaa ylös, on kuin suunnistaja ilman karttaa. Katsoo mihin muut menevät ja on aina jälkijoukoissa. Huonolla säällä ja pimeässä kelissä pasmat menevät kokonaan sekaisin ja leikki loppuu kesken kun ei uskallus riitä jatkaa matkaa.

Jokainen sijoittaja tekee harharetkiä vuosien varrella. Hyvä puoli on se, että virheistä oppii. Ala on kuitenkin aina haastava. Kukaan eilisen mestari ei ole sitä välttämättä seuraavina vuosina.

Jos olet itse sijoittanut osakkeisiin, mitkä ovat olleet perusteesi sijoituskohteille? Laitoitko eurot kiinni kenties, koska yhtiö on hyvä osingonmaksaja? Vai onko kasvunäkymät niin hyvät, että sijoitus on "pomminvarma"?

 

Yksi monista strategioista

Käyn läpi valintakriteerejäni osakkeille. Lista voi auttaa sinua omassa strategian muodostuksessa tai päivittämisessä. Olen pyrkinyt erottamaan pitkäaikaisosakkeet, joita usein kutsun "kivijalkaosakkeiksi", pelisalkusta. Näin ei tarvitse unohtaa kumpaakaan puolta - ei varsinaista pitkäjänteistä osakesäästämistä eikä mielenvirkistystä.

 

Pitkäaikaisen salkun kriteerit yhtiölle:

1) tasainen liikevaihdon kasvu (5-10% / vuosi)

2) erinomainen kannattavuus (liikevoitto = EBIT & oman pääoman tuotto = ROE, molemmat yli 15%) 

3) terve tase (gearing eli nettovelkaantumisaste alle 30%)

4) vahva markkina-asema

5) ymmärrettävä bisnes

6) arvostusluvut ostohetkellä yhtiön historiallisten keskiarvojen alapuolella

 

Kirjoittamassani blogissa olen aiemmin käsitellyt yhtiötä, joka sopii esimerkkinä salkun "kivijalkaosakkeesta".

Esimerkkitapaus:

Johnson & Johnson

On hyvä täsmentää, että mikään kriteeri ei ole tarkka ja ehdoton. Liika ehdollistaminen tekee yleensäkin elämästä paljon vaikeampaa. Jokaista erittäin kannattavaa ja kasvavaa yhtiötä voisi periaattessa tutkiskella. Mutta yli 15% EBIT-marginaali rajaa jo suurimman osan esimerkiksi Suomen pörssin yhtiöistä pois.

Pitkäaikaisen salkun rinnalla pyöritän pientä pottia pelipuolena, jonka kriteerit vaihtuvat kärjistäen sanottuna tilanteen ja mielen mukaan.

Hajautusta en suosi liikaa, vaikka rahoitusteoria niin opettaa.

Warren Buffettia lainaten: "Diversification is for those, who do not know what they are doing."

  

Etsi sopiva sijoitusstrategia

Sinun strategiasi on todennäköisesti paljon parempi kuin minun – sinulle. Jokainen sijoittaja on erilainen.

Jos et ole vielä sijoittamiskriteereitä miettinyt, tee ihmeessä edes jonkinlainen kriteerilista kohteista ja myös perustele itsellesi, miksi sijoitat. Muutoin saatat päätyä pyörimään metsässä muiden vietävänä.

Sijoittamisen suunnistuspolulla on nimittäin kaikenkarvaisia vinkkaajia, ts. hyviä ja vähemmän hyviä sijoitusneuvojia, jotka ilomielin lykkäävät kartan käteen ja laskun takataskuun.

Etsi itsellesi sijoittamiseen toimintatapa, joka sopii ennen kaikkea luonteelle ja ajankäyttöön. Jos minulla olisi lapsia ja työaika menisi muuten kuin pörssiyhtiöiden parissa, en voisi käyttää millään niin paljon tunteja yhtiöiden perkaamiseen kuin nyt. Siis elämäntilanne on myös hyvä ottaa huomioon.

 

Loppuun on hyvä todeta rahoituksen professori Vesa Puttosen kuolematon lausahdus:

"Tuottoisa osakesäästäminen on kuin kasvisten syönti - tylsää, mutta pitkällä aikavälillä kannattavaa."

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Tekninen näkemys TTC:n kuukausikokouksessa 23.9.2009.





TTC:n (Technical Traders Club) syyskuun kuukausikokous pidettiin 23.9.2009 Sofia Pankissa, jossa isäntänä oli kerhon jäsen Sami Listola.

Kokous aloitettiin Kim Gorschelnikin esittämällä fundamarkkinakatsauksella, minkä jälkeen Jari Mustonen esitteli ja demonstroi Sofia Online informaatio- ja kaupankäyntijärjestelmän. Lopuksi Sami Listola esitti teknisiä analyysejä indekseistä.

Teknisen näkemyksen esityksessä Sami Listola tarkasteli ensin SP 500 indeksin kahden vuoden kattavaa viikkograafia päätöksen 21.9.2009 asti (liitteen kalvo 1). Graafista näkyi, että indeksi oli kääntynyt keskipitkän aikavälin nousutrendiin maaliskuun 2009 alkupuolelta alkaen ja että RSI(9) oli tarkasteluajan lopussa yliostettu, ja MACD osoitti indeksin olevan edelleenkin nousutrendissä. Viikkograafin kurssikäyrä oli kuitenkin parisen kuukautta kolkutellut alapuolelta Bollingerin kanavan yläreunaa, mikä alkoi varoittaa mahdollisesta lähiaikojen korjausliikkeestä alaspäin.

SP 500:n kuukausigraafista näki, kuinka RSI(9):n laskeva divergenssi verrattuna indeksikäyrän nousevaan kehitykseen toukokuun ja lokakuun lopun 2007 välillä oli varoittanut selvästi alkavasta vuoden 2008 liikkeestä alaspäin (kalvo 2).

Saman indeksin päivägraafista näki, kuinka indeksin arvo oli tarkastelupäivään 22.9.2009 mennessä noussut 20 %:lla yli konservatiivisen sijoittajan ostohyväsyntärajana pitämän 200 päivän liukuvan keskiarvon (kalvo 3). Mutta saman päivägraafin suhteellisen voimakkuusindeksin RSI(9) tarkastelusta näki myös, että RSI:n arvo oli alkanut hiipua ja poiketa kesän 2009 puolivälin jälkeisistä huipuista lähtien indeksin suunnasta ennakoiden siten indeksin mahdollista korjausliikettä alaspäin.

Kun tarkasteltiin NYSE:n (New York Stock Exchange) eräitä markkinaindikaattoreita niin havaittiin muunmuassa 94 %:n sen osakkeista nousseen tarkastelujakson loppua kohden konservatiivisen sijoittajan ostorajanaan pitämän 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella, mutta osuuden hiipuneen parilla prosentilla viime päivinä (liitteen kalvo 4).

Tarkasteltaessa SP 500:n sisäisiä ja ulkoisia pohjia havaitaan SP500 indeksin edelleenkin maaliskuun alkupuolelta 2009 alkaen noustessa, että CBOE (Chicago Board Options Exchange) VIX (Volatility) indeksi näyttäisi kevään ja alkukesän 2009 laskun jälkeen kääntyneen sivuttaisliikkeeseen, mikä ei anna ennakoivana indikointia SP 500 indeksin nousutrendin jatkumisesta loppusyksyllä (kalvo 5).

Kun tarkasteltiin NYSE:n muita markkinaindikaattoreita niin havaittiin sen osakkeiden “uusien huippujen ja uusien pohjien suhteen” nousseen maaliskuun SP 500 indeksipohjien jälkeen 197:een, tosin pysyen syyskuun ja marraskuun 2008 sekä maaliskuun 2009 markkinaindikaattorin pohjien jälkeen aika vakaana (kalvo 6).

Lopuksi tarkasteltiin ja verrattiin vielä SP 500 indeksin suhteellista kehitystä vuosien 2008-2009 finanssikriisin ja vuosien 1993 -1994 öljykriisin välillä (liitteen kalvo 7). Havaittiin kriisien aiheuttaman indeksien kehittymisen ja kriiseistä toipumisen alkuvaiheiden välillä suuria yhtäläisyyksiä sekä suhteellisesti että ajallisesti. Mikäli historia toistaisi itseään niin näyttäisi siltä, että toipuneeseen SP 500 indeksiin olisi lähiaikoina tulossa merkittävä, osan vuoden 2009 noususta syövä, korjausliike alaspäin ennenkuin taas jatketaan kohti syksyn 2009 huippua ylittävää huippujen muodostelmaa.




Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Sijoitusmarkkinat hermoilevat

Makrotalouskatsaus marraskuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on palannut kasvu-uralle ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Mutta sijoitusmarkkinat hermoilevat kärsimättöminä. Monet odottivat vieläkin nopeampaa elpymistä. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit kertovat laman päättyneen.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kymmenen prosentin työttömyydestä huolimatta pirteää eikä USA:n kuluttajat ole enää aivan yhtä pessimistisiä kuin vuoden alkupuolella. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

 Valuuttamarkkinat

USA:n dollarin säilyminen maailmankaupan valuuttana on jälleen herättänyt julkista keskustelua ja näyttää siltä että dollarin päivät maailmankaupan primäärinä välineenä ja dominoivana varantovaluuttana ovat luetut. 1900 luvun loppupuolella dollarin asemalla oli oikeutus. Euro oli tuolloin nuori tulokas eikä dollarille ollut vallitsevassa hajanaisessa poliittistaloudellisessa tilanteessa vaihtoehtoa.

Tilanne tulee muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana muuttumaan kun 

  • Kiinan Yuan alueen taloudellinen koko kasvaa suuremmaksi kuin USA:n
  • Luottamus Euroopan keskuspankin politiikkaan kasvaa (jo nyt Euro on saavuttanut noin 25% aseman varantovaluuttana, joka vastaa Euroalueen painoa maailmantaloudessa)
  • Maailman merkittävimmän talousvaltion, Kiinan, tulee olemaan mahdotonta hyväksyä sitä, että maailmankauppaa käydään valuutalla, jonka hallinnasta päättää viime kädessä USA:n presidentti-instituutio (keskuspankin johtajien nimitysvalta on USA:n presidentti-instituutiolla) ja kun dollarialueen keskuspankkipolitiikkaa harjoitetaan USA:n talouden ja presidentti-instituution etua silmällä pitäen sen sijaan, että dollaria hallittaisiin ensisijaisesti maailmankaupan välineenä globaalia yhteistä etua ajatellen

Muutosprosessista on Kiinan aloitteesta keskusteltu. Prosessi on hidas ja kestää noin pari vuosikymmentä, mutta sijoittajan kannalta tällä on jo nyt merkitystä:

  • Dollarin asema maailmankaupan vaihdon välineenä vähitellen rapautuu
  • Dollarin asema varantovaluuttana pienenee suurin piirtein samassa suhteessa kuin sen asema vaihdon välineenä. Varantona kannattaa pitää ensisijaisesti maailmankaupan vaihdon välinettä.
  • Dollarille on maailmalla yhä vähemmän kysyntää, dollarivarantoja puretaan ja dollari pysyy heikkona
  • USA:n vientiteollisuus kukoistaa halvan dollarin turvin

USA:n talousalueen velkaantumisen (kuluttajien-, yritysten-, liittovaltion-, osavaltioiden- ja kunnallisektorien yhteenlaskettu velka) lasketaan olevan luokkaa 270% bruttokansantuotteesta. Tämä on osittain samaa velkaa, joka on dollarivarantona keskuspankkien holveissa ja jota siis nyt voidaan joutua purkamaan. Jos ajatellaan, että USA:n kuluttajat maksaisivat tästä velasta seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmasosan pois, niin tämä tarkoittaisi, että USA:n kuluttajien mahdollisuudet elää hyvää elämää olisivat kymmenen prosenttia pienempiä kuin tähän saakka. Tämä tapa laskea on luonnollisesti väärä; noin suurta suoneniskua ei voida toteuttaa avoimesti. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää USA:n dollarin halpeneminen niin, että vientituotteet menevät jälleen kaupaksi. Ja juuri tämä ilmiö on nyt tapahtumassa. Kansalaiset eivät huomaa pinentynyttä taloudellista voimaansa kuin ainoastaan matkustaessaan ulkomaille tai ostaessaan tuontitavaroita. Mutta on turha odotella USA:sta kuluttajavetoista elpymistä. Sitä ei tule; pidot ovat ohi. Kulutus elpyy kyllä, mutta ei USA:ssa. Nyt on Kiinalaisten ja Intialaisten aika.

Inflaatio ja korko

Hinnat ovat kesän aikana laskeneet useimmissa maailman maissa (USA, Euroalue, Kiina, Japani,..), mutta korkotaso on ollut nollan tietämissä. Tämä tarkoittaa sitä että korkotaso ei ole ollut elvyttävä vaan pikemminkin taloutta jarruttava. Reaalikorko on ollut positiivinen ja lainaa ottaneet ovat joutuneet maksamaan kalliisti tekemistään sitoumuksista ja investoinneista. On tapahtunut tulonsiirto velallisilta niille, joilla on pääomaa.  Eipä ihme, että velkaa on otettu kaikenkaikkiaan vähemmän kuin ennen ja niinpä rahan määrän kasvu on Euroalueellakin talttunut. Muutos ei ole vielä merkittävä - rahaa on edelleen paljon liikkeellä etismässä hyviä sijoituskohteita. Sijoittajan ei siis tarvitse olla vielä huolestunut.

Reaalitalous

Maailman reaalitalous kasvaa viimeisen kvartaalin aikana ja tämä merkitsee kaunistuvia liikevaihtoja ja kasvavia voittoja. Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeä investointikysyntä lähtenee käyntiin vasta ensi vuoden loppulla. Vahvistunut Euro on selkeä uhka koko Euroalueen pärjäämiselle. 

Raaka-aineiden, rahtien ja muistipiirien nousevat hinnat ovat todiste tuotantotalouden puolella vallitsevasta kohtuullisesta kysynnästä. Maailmassa kulutetaan taas ja talous kasvaa.  Kasvu on kuitenkin keskittynyt lähinnä Kauko-idän alueelle ja kehittyneet maat saavat seurata vierestä kun muilla menee hyvin. Kehittyneiden maiden kasvu jäänee ensikin vuonna parin prosentin tuntumaan.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on lokakuun kvartaaliraporttien yhteydessä noussut ja osakkeiden arvot ovat laskeneet.  Talous kuitenkin kasvaa, eikä minun mielestäni ole näköpiirissä tekijöitä, jotka kääntävät maailmanlaajuiset markkinat pysyvään laskuun vaikka merkittäviä usean kuukauden notkahduksia voikin tulla.

Monien kehittyvien maiden osakkeet ovat jo lähes vuoden 2007 huipun tasolla ja parhaat kermat on luultavasti jo kuorittu. Silti olisin yllättynyt jos markkinat tässä vaiheessa kääntyisivät pysyvään laskuun.  

Käyttäjän Skiller kuva

Aforismeja osa II

Pysyvää korkoa ei täällä saa kenkään.

 

Olen sijoittaja. Mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta.

Olen treidari. Mikään ei ole minulle vierasta.

 

Siinä oli hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa, sano Penkku kun pankkeja suosta nosti.

 

Putticalle rulettaa, voitot kotiin kulettaa.

 

Ahneus ja pelko, ota niistä selko.

 

Variksen keskuspankin finanssitervaa: Kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu.

 

Lohi Joella, turska taksissa.

 

Maailmaa riittää joka suuntaan, sano Obama kun USA:a puhdisti.

 

 USA:ssa korkeat kynnysjännitykset, sano maailman puolijohtava kännykäntekijä.

- SKiller

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloudellisuudesta

Arkistoitu 4.6.2011. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uudisrakentamisen voluumi alamaissa

Korot ovat alhaalla ja pienet ja keskisuuret asunnot menevät käsistä. Uusia asuntoja valmistuu kuitenkin ennätysvähän  (ks. alla oleva tilasto)

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuussa 28 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 27 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 29 prosenttia.

Eipä ihme että myytävien asuntojen reaalihinnat ovat korkealla ja rakennusyhtiöt takovat kohtuullista tulosta. Harmi vaan kokonaistalouden kannalta - asuntoja olisi pitänyt tehdä enemmän. Viime vuoden lopun jarrutus oli rakennusteollisuuden osalta liioitellun voimakas.

Lähde: Tilastokeskus: findikaattori.fi/59/

Käyttäjän Skiller kuva

Hyviä sijoituskirjoja

 

Täytyy tässä silmäillä sijoituskirjoja sillä silmällä, että saisin suosikkini johonkin järjestykseen.

 

Ensimmäinen suomenkielinen opus taisi olla Seppo Saarion mainio ”Pörssiraamattu”, jonka ostin keväällä 2003. Sieltä alkoi selvitä miten voi hommata ensimmäisen miljoonansa muuten kuin perimällä kaksi miljoonaa. Sijoittaminen ja treidaaminen jaksolla 2003-2006 oli melko vaivatonta jos vain muisti olla trendissä mukana.

 

Saarion opus kuittaa treidaamisen ja warrantit varsin lyhyesti tyyliin ”option ostamista voidaan verrata lottoon”. Sattuvasti sanottu.

 

Seuraava tärkeä kirja olikin Toni Turnerin ”A Beginner’s Guide to Day Trading Online”. Sieltä selvisi miksi spredin, välityspalkkion ja volaruuvin jälkeen ei artistille jää kuin luu vetävään käteen. Jo lähtökohtaisesti treidari on häviämässä, vaikka jotkut osaavat sen verran että kuulunevat tähän klassiseen 10 % ryhmään, joka kerää loppujen 90 % treideistä kerman.

 

Koska koko sijoitus- ja treidauskirjahyllyni esittely näin proosallisesti on kyllästyttävä homma kirjoittajan ja lukijan kannalta, laadin luettelon mielestäni parhaista kotimaisista ja ulkomaisista kirjoista:

 

Kotimaiset sijoituskirjat:

 

  1. Seppo Saario: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, osa 1, WSOY.
  2. Seppo Saario: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, osa 2, WSOY.
  3. Kallunki, Niemelä: Uusi yrityksen arvonmääritys, Talentum, 2004
  4. Kallunki, Martikainen, Niemelä: Ammattimainen sijoittaminen, Talentum, 2003.
  5. Jarmo Leppiniemi: Pörssikurssi, WSOY, 2002.
  6. Kim Lindström: Vaurastu arvo-osakkeilla. Talentum, 2007. 297 s.

    Ulkomaiset sijoituskirjat:
  1. John K. Galbraith: The Great Crash 1929.
  2. Robert. T. Kiyosaki: Rich Dad, Poor Dad, Warner Books, 2000.
  3. Jack D. Schwager: The New Market Wizards, Collins, 2005.
  4. John Mauldin: Bull’s Eye Investing, John Wiley & Sons, 2004.
  5. Alexander Elder: Come Into My Trading Room, John Wiley & Sons, 2002
  6. Edwin Lefevre: Reminiscences of a Stock Operator, John Wiley & Sons.

 

Kirjat eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Joitakin keskeisiä teoksia on valitettavasti jäänyt pois tästä jutusta, sillä en löydä niitä hyllystäni enkä muista niiden nimiä.

Käyttäjän Taurus kuva

Paras kirja sijoittamisesta

Paras kirja sijoittamisesta

Vuosien saatossa on kirjahyllyyn kertynyt melkoinen määrä taloutta ja sijoittamista käsitteleviä kirjoja. Kirjojen aiheet ovat laidasta laitaan; löytyy talouden perusoppikirjoja (Samuelson; Economics), klassikkoja (Fisher; Common Stocks and Uncommon Profits), riskien hallintaa käsitteleviä (Bernstein;  Against the Gods), erilaisia sijoitus-strategioita kuvaavia (Damodaran; Investment Philosophies), markkinapsykologiasta kertovia (Shiller; Irrational Exhuberance), riskikäsitettä arvioivia (Taleb; Fooled by Randomness), teknistä analyysiä (Frost and Prechter; The Elliott Wave Principle), ruotsinkielisiä (Börjesson; Så kan alla svenskar bli miljonärer), suomenkielisiä (Erola; Paras sijoitus), sekä paljon muita. 

Parhaana – tai tarkemmin ilmaistuna – sijoittamisesta  kiinnostuneen kannalta hyödyllisempänä, pidän John Kay’n hiljattain ilmestynyttä ”The Long and the Short of It” (The Erasmus Press, 2009).

Kirjoittaja toimii kolumnistina Financial Times lehdessä, ja hänellä on takanaan ansiokas akateeminen ura London Business Schoolin, Oxfordin yliopiston sekä London School of Economicsin professorina. Lisäksi hän on vastannut Oxfordin yliopiston rikkaimman Collegen sijoitussalkusta yli kaksikymmentä vuotta.

Joh Kay kirjoitta ymmärrettävää, sujuvaa ja helppolukuista tekstiä, ilman että kirjan sisältö olisi banaalia. Esitys on hieman vaativammalla tasolla kuin sijoittamisen alkeisopas. Mutta – kuten kirjoittaja itse huomauttaa    henkilö joka on kiinnostunut sijoittamisesta, pystyy nopeasti  omaksumaan kirjan sanoman ja sisällön. Suosittelen! Jos haluaa valittaa jostain, niin kirjan pinkki ulkoasu on kyllä aivan karmea.

Bo Lindfors

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omppu vastaan Nokia

Nokian haaste Apleelle Iphonen patenttirikkomuksista on saanut paljon julkisuutta. (Economist). Patenttiriidat eivät ole mikään uusi asia. Myöskään näyttävät operaatiot niihin liittyen eivät ole poissuljetuja.

Muistelen takavuosina omalle kohdalle sattunutta tapausta Ranskassa. Ranskalaisen yhtiön tuotteiden epäiltiin rikkovan työnanatajani patentteja. Jotta patenttiloukkaus voidaan osoitta piti osoittaa että yhtiö myy ja markkinoi riidanalaista tuotetta Ranskassa. Valitsimme näyttävän tavan osoittaa rikkomus: Kilpailijan messuständille lähetettiin virkapukuiset santarmit takavarikoimaan esittelylaitteet. Riita sovittiin myöhemmin vähin elein.

Homo Economicus miettii miten iso osuus näyttävästä patenttiriidasta (joka on nostettu nopeasta käsittelystä tunnetussa Delawaren osavaltiossa) on markkinointikikkaa ja kuinka iso osuus on todellista korvauksen tavoittelua?

Erilaiset korvaukset/royaltit eivät markkinatilannetta muuta vaikka rahasummat liikkuisivat sadoissa miljoonissa. Suurempi vaikutus sattaisi olla applen imagotappio (höh, kopiokalleja kuitenkin). Jokin raflaava operatio voisi vielä tukea asiaa. Miten olisi jos oikeusavustaja veisi Jobsin kädestä uusimman Minäpuhelimen jossakin esittelytilaisuudessa?

Mahdollistahan on myös että Nokia aikoo käyttää patenttiriitojen ydinasetta : myynnin kieltoa. Muutaman kuukaudenkin myyntistoppi parhaaseen joulusesonkiaikaan (2010) olisi kova isku. Ehkä tämä on syy miksi sopimukseen ei ole päästy. Myöhään kännykkäbisnekseen tulleena Applella ei liene perusteknologiaan liittyviä patentteja joiden kanssa käydä vaihtokauppaa.

Kumpi voittaa? Yrityksistä veikkaan Nokiaa, mutta yksi voittajataho on varma: Asianajajat.

Jonkin verran patenttiasioihin sotkeutuneena tiedän rikkomusten osoittaminen ei vältäämättä ole helppoa. Tuotteen fyysisiä ominaisuuksia kuka tahansa pystyy päältäpäin näkemään, mutta kun mennään ohjelmistojen syövereihin kaikki hämärtyy. Patenttitekstejä luetaan kuin piru raamattua ja käydään semanttista asemasotaa.

Mutta, ei muuta kuin lycka till Nokia. Vapaamatkustajia ei sallita!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen tapa valita sijoituskohde antaa parhaan tuloksen

Sijoittajalla on käytettävissään monia eri tapoja analysoida sijoituskohteita. Jokaiselle löytyy varmasti omansa. Tässä muutamia tärkeimpiä ryhmiä.

Tekninen analyysi

Tekninen analyysi tutkii kurssikäyriä, tarjoustasoja, myyntivoluumeita pyrkien löytämään epärationaalisia poikkeamia tai trendejä. Tapoja tehdä teknistä analyysiä on tuhansia. Monet teknisen analyysin ohjelmien tarjoamat menetelmät ovat menettäneet ennustevoimansa, mutta matemaatikot löytävät yhä uusia tapoja.

Suosituimpia ovat:

  • Markkinatakaajana toimiminen sopii sellaiselle, jonka kaupankäyntikulut ovat alhaisimmat. Markkinatakaaja pyrkii hyödyntämään vähävaihtoisten sijoitusinstrumenttien suurta myynti- ja osto- tarjousten välistä eroa (spreadiä).
  • Trendien etsiminen toimii joillekin hidasliikkeisille instrumenteille.
  • Kurssipoikkeamien etsiminen muista toimialan yritykistä on joissain tilanteissa toimiva strategia

Fundamenttianalyysi

Fundamenttianalyysi pyrkii osakkeen kurssitiedon lisäksi hyödyntämään osavuotiskatsauksista ja tilinpäätösraporteista saatavaa informaatiota ja tekemään analyysiä näiden tietolähteiden perusteella. Osakkeen arvostustasolle lasketaan erilaisia tunnuslukuja kuten:

  • P/E (Price to Earning) suhde kuvaa osakkeen hinnan suhdetta tulokseen. Yrityksiä, joiden P/E suhde on alle kymmenen pidetään yleisesti ottaen halpoina.
  • P/B (Price to Book) suhde kuvaa osakkeen hinnan suhdetta yritykseen kerääntyneeseen likvidiin pääomaan. Alle yhden olevat suhteet kertovat että sijoittajat eivät luota toimivan johdon kykyyn säilyttää pääoman arvo. Yli kahden menevät arvot taas kertovat siitä että sijoittajat luottavat yrityksen johdon kykyihin tehdä voittoa saamillaan varoilla.  
  • P/S (Price to Sales) suhde kuvaa osakkeen hintaa suhteessa myynnin voluumiin. P/S suhteet ovat saman toimialan sisällä vertailukelpoisia ja pieni P/S suhde kertoo että yritys on edullinen suhteessa myyntivolumiinsa. 
  • EV/EBIT (Enterprice Value to Earnings Before Interest and Taxes) kertoo yrityksen velattoman ostohinnan suhteen yrityksen tulokseen ilman korkoja ja veroja. Tätä tunnuslukua käytetään yleisesti yrityskauppojen kohdetta arvioitaessa.
  • Osinkotuotto (%) kertoo kuinka paljon osinkoa yritys jakaa suhteessa pörssiarvoonsa.
  • PEG (P/E to growth) suhde kertoo yrityksen osakkeen hinnan arvostustason (P/E) suhteessa yrityksen liikevaihdon kasvuun. Tämä suhde ottaa huomioon sen, että kasvuyrityksistä kannattaa maksaa parempaa hintaa.

Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen

Liiketoimintamahdollisuuksia voidaan arvioida muun muassa seuraavilla perusteilla:

  • toimialan yleinen kasvu suhteessa yleiseen talouskehitykseen
  • yrityksen mahdollisuudet levittäytyä uusille toimialoille
  • kyseisen yrityksen kompetenssipiirissä avautuvat täysin uudet mahdollisuudet ja kyseisen yritysen potentiaali hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia (teknologiset murrokset etc..)

Yrityksen johdon kyvykkyyden ja sitoutumisen analysoiminen

Yrityksen johdon kyvykkyyttä pidetään yleisesti ottaen tärkeimpänä pitkän ja keskipitkän ajan menestystekijänä. Meillä on monta esimerkkiä siitä miten taitava johto on kyennyt luotsaamaan vaikeassakin tilanteessa olevan yrityksen kasvavalle toimialalle ja luomaan yritykseensä oikean tekemisen meiningin. Toisaalta taas meillä on toisenlaisiakin esimerkkejä esimerkiksi paperiteollisuudesta, jossa yritysjohto panosti hienopaperin tuotantoon aikana jolloin jo oli näköpiirissä että tietokoneet ja näyttötekniikat tulevat korvaamaan paperimediaa. Meillä on myös esimerkki telecom teollisuudesta, jossa yhden yrityksen toimimaton sisäinen henkilöstöhallinta johti siihen, että kyseinen maailmanlaajuinen yritys ei huolimatta yksilötasolla taitavasta henkilöstöstään kyennyt uudistumaan ja tuottamaan omaehtoisia innovaatioita maailmalle ja loppujen lopuksi koko toimialan merkitys ja työllistävyys kuihtui Suomesta.

Sopiva johtamistyyli riippuu osaston tai yrityksen tehtävästä ja toimivia tyylejä on yhtä paljon kuin ihmisiä. Tyylin pitää vain sopia tilanteeseen ja funktioon:

  • Asioiden ja ihmisten hallintaan (management) keskittyvä tyyli sopii logistiikkaan ja tuotantoon
  • Päämääräkeskeinen (leadership) tyyli sopii kun halutaan tehdä muutosta ja pyrkiä johonkin uuteen ja jos päämäärä on jo tiedossa
  • Organisaation ottaminen mukaan yhteisten päämäärien muodostamiseen sopii silloin, kun on tarve saada sitoutumista ja motivaatiota ja jos organisaatiosta täytyy saada irti luovuutta ja omaehtoisuutta
  • Innokkaiden ja pätevien yksilöiden järjestelmällinen tukeminen sopii silloin kun on tarve löytää uusia toimialoja

Sijoittajan kannattaa varmaankin seurata heikkoja merkkejä ja yrityksen johdon esiintymisten tyyliä. Ihmisten tapa toimia ja ajatella on jakamaton ominaisuus joka näkyy läpikotaisin kaikessa esiintymisessä ja siksi toimitusjohtajan tyylin ja sanamuotojen seuraaminen voi joissain tilanteissa antaa paljon hyödyllistä tietoa. Sijoittajan kannattaa luottaa vaistoonsa - tässä asiassa tunne ja impressio antavat yleensä oikean suuntaista tulosta. 

 

Joutuuko citykanien lisäksi lemmikkikoirat pataan

New Scientist lehden lisäksi Iltalehti ja Tanja Karppinen ovat huolestuneen kotieläinten aikaansaamasta ympäristöuhasta. Tämä esiin noussut kotieläinten ekologinen selkäreppu täytyy olla merkittävä uhka maapallolle kun sen on taas nostanut esiin Suomen parhaat journalistiset voimat eli Iltalehti.

Uutiset ovat lähtöisin uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijoiden Robert ja Brenda Valen kirjasta "Time to Eat the Dog" ja siitä julkaistusta New Scientist jutusta. Näiden lähteiden mukaan katumaasturiin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on 0,4 hehtaaria kun taas keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on 0,8 hehtaaria.
 
Robert ja Brenda Valen laskelmassa kotieläinten vaatima viljelypinta-ala on hurja. Maailman kymmenen suurimman kissapopulaation valtion kissojen elantoon tarvittava viljelyala on yli 400,000 neliökilometriä, puolitoistakertaisen Uuden Seelannin pinta-ala. Ja kymmenen suurimman koiravaltion koireien vaatima viljelyala tekee seuraavat viisi Uuden Seelannin pinta-alaa.
 
Töpselisähkö blogissa on ennekin kannettu huolta koirien aiheuttamista ekologisista ongelmista. Siinä mainittu uutinen oli Ruotsista peräisin ja sitä levitti myös silloin valveutunut Iltalehti. Uutinen kertoi, että puolitoista kiloa koiranruokaa rouskuttavan tanskandogin hiilidioksiditaakka on jo 2628 kg/vuodessa. Uuden, bensiinipihin auton hiilidioksidipäästöt ovat vain 1410 kg vuodessa keskimääräisellä ajokilometrimäärällä.
 
Töpselisähkön pistorasian sijainti oli jo tuolloin paljastettu. Se on eläinten ruoan valmistusprosessissa. Merkittävä osa eläinravinnosta on lihan- ja makkaranvalmistuksen ylijäämätuotteita. Jos niitä ei käytettäisi eläinruokaan, niin nuo raaka-aineet menisivät hiilidioksiditaakkoineen kaatopaikoille ja huonosti hoidetulla kaatopaikalla aiheuttaisivat vielä metaanipäästöjä.
 
Toki myös tämän bloginpitäjän kummastusta herättää lähikaupan eläinruokahyllyn massiivisuus. Lähikaupan viidestä hyllyväleistä yksi taitaa olla omistettu lemmikkieläinruoalle. Ei taida nykyaikana elintarviketeollisuuden leikkausjätteet riittää täyttämään noita purkkeja ja purnukoita.
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomen talouden pitäisi suuntautua moneen suuntaan

Women and the houseTytöt tietävät, Suomen talous on menossa moneen suuntaan, Nokia ja Apple ovat napit vastakkain. Vientiteollisuuden tilauskannat ja muut mittarit osoittavat edelleen jyrkästi alaspäin. On aloja, joilla pohjakosketus on saavutettu ja elämän hallintaa yritetään pohjamudissa: yleensä se onnistuu happiköyhissä olosuhteissa niin, että väkeä vähennetään vinhaa vauhtia.

Rakennusteollisuus saattaa hyötyä valtiovallan elvytysrahoista. Lievää nousua tiedossa ja pankit ovat haltioissaan, kun kämppien hinnat eivät ole romahtaneet. Kuntatalous porskuttelee kuntaliitosalueilla huippujoustamattomasti, kun väkeä ei voi irtisanoa 5 - 8 vuoteen, jos kuntaliitoksia tehdään peräjälkeen. Näin käy muun muassa Loviisan-seudulla.

Teknologiateollisuus eli oikeammin konepajat ovat hätää kärsimässä. Lukuisten firmojen tilauskertymä on laskenut puoleen ja elpymistä ei vielä näy. Suuret veturiyritykset karkaavat Kiinaan ja Intiaan, suomeen jäävät alihankkijat, joiden pitäisi keksiä "kasvun eväät" tyhjästä.

Kiina vetää maailman taloutta nousuun. Eurooppa on seisovassa vedessä. Kiinan kansantalous kasvaa keskusjohdon tavoitteiden mukaisesti tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia. Australian talous pysyy kunnossa, koska kiinalaiset ostavat raaka-aneita kiihtyvällä tahdilla. Amerikassa Obama-ilmiön pitäisi tarttua talouselämään.

Nokia heittelee lakimiesten keksimiä kapuloita Apple rattaisiin: ettei iPhone varasta sädekehää maailman suurimmalta halpapuhelinten toimittajalta alta aikayksikön. Kännyjättimme ottaa samalla suuren riskin. Tämän torjuntataistelun jälkeen tulemme ehkä näkemään Nokian toimitusjohtajan vaihtumisen. Kenestä on maailman suurimman kapuloiden vlamistajan nostajaksi? Siirtyykö valtikka vähitellen amerikkalaisen käsiin? Pohjois-Amerikan valloitus sujuu Nokialta kuin jenkeiltä Afganistanin rauhoittaminen. Uutta usvaa putkeen kaivataan.

Suomi elää metsässä ja yhdistää ihmisiä kännyköillä, mutta sodanjohtomme ei tiedä, miten kauan sotilaamme pakottavat talibaneja rauhaan. Informaatiokatkos osoittaa, että suomalaisten sisäinen viestintä on riemastuttavalla tavalla solmussa. Onneksi rakastamamme ruotsalaiset valvovat presidenttivaalien sujumista puolestamme. Suomalaista sotilasta ei voi käskeä, koska sodimme sodassa, jota ei ole sodaksi nimitetty, vapaaehtoisesti.

Karvisen Stora Enso on löytänyt tunnelin, mutta ei vielä osaa sanoa, milloin sen päästä näkyy valoa. UPM:n Pesonen haluaisi maahamme sisäisen devalvaation, mutta tuppeen sahatun pääministerin mielestä yritykset hoitakoot bisneksensä kuntoon omin voimin: devalvaattiota ei tule. Aikaisemmin tämä kielto tarkoitti sitä, että se tulee muutaman viikon kuluttua. Ehkä poliitikoilla nyt riittää töitä vaalirahoituksen järjestelyissä? Kuluttaja voi elää siinä illuusiossa, että hyvivointivaltio pysyy pystyssä, vaikka fundamentit horjuvat.

Asiantuntijoiden mielestä Suomi selviää tästä lamasta pienemmin vaurioin kuin 1990-luvun alussa. Toiset ovat toista mieltä: taloutemme laahaa pitkään ja hartaasti ja pääsemme irrottelemaan vasta kymmenen vuoden kuluttua. Nähtäväksi jää, miten tästä syöksystä selvitään. Yhtä mieltä voimme korkeintaan olla siitä, että velkojen maksaminen alkaa viimeistään seuraavan hallituksen astuessa remmiin ja silloin rospuuttokuntien veroäyrit nousevat yli kahdenkymmenen prosentin.

Selviämme joskus! Aikataulusta voitte kysellä "neiti Ajalta!" Onko hän vielä hommissa?

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taustaa kirjoitussarjalle "Sijoittamisen perusteet"

2000-luvun vaihteessa minulta pyydettiin painettua sijoitusopasta. En silloin pitänyt sen kirjoittamista mielekkäänä enkä liioin usko vieläkään voitavan laatia mitään käsikirjaa keinoista tulla miljonääriksi.

Huomattava osa Piksun sisällöstä on tarkoitettu ammattisijoittajille, minkä takia yhteistyökumppanimme toivoi tällaista kirjoitussarjaa sijoittamisen perusteista. Aloitan tehtävän ja ainakin yksi kirjoittaja tullee myöhemmin mukaan.

Eräitä lähtökohtia:

1) Tämä kirjoitussarja on keskustelua ja kommentointia jo olemassa olevan sijoituskirjallisuuden kanssa. Ei ole tarkoitus toistaa kaikkea sellaista, mikä on jo aiemmin julkaistu.

2) Koska tavoitteena on laajan, vaikean ja monipuolisen aiheen tiivistäminen kompaktiin muotoon, pelkistäminen on välttämätöntä ja pelkistämisestä on vain kukonaskel yleistämiseen. Kaikkia nyansseja ei voi mahduttaa etenkään ensimmäisiin merkintöihin.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Sijoitusten valinta ja perinnöllisyys

Paitsi älykkyys niin myös muut perintötekijät määräävät paljolti sijoittajien käyttäytymistä. Pohjoismaiset henkilörekisterit mahdollistavat monenlaiset tutkimukset. Niinpä ruotsalaisten kaksosten sijoittamisesta on tehty tutkimus, jossa on pyritty erittelemään sijoituskäyttäytymisen perinnöllinen osuus ja ulkoa määrätty osuus.

Tutkimuksen tekijöiden Barnea, Cronqvist, ja Siegely mukaan 45 % sijoitusten vaihtelusta, kuten osallistumisesta, allokaatiosta osakkeisiin ja riskistä määräytyy perityistä lähtökohdista.
Kotiympäristö määrää myös varsin paljon nuorten sijoittajien käyttäytymistä, mutta tämä vaikutus katoaa iän ja oman kokemuksen mukana.
 
Tutkimus eroihin identtisten ja ei-identtisten kaksosten välillä sekä siihen ovatko he kasvaneet samassa kodissa. Kuvassa on esitetty kolme sijoitustoiminnan muuttujaa markkinoihin osallistuminen, osakkeiden osuus sijoituksista sekä sijoitusten volatiliteetti eri kaksosryhmissä: identtiset kaksoset, ei-identtiset kaksoset (kaikki), ei-identtiset kaksoset (sama sukupuoli), ei-identtiset kaksoset (eri sukupuoli) sekä vertailuryhmä.
 
Barnea, Cronqvist, Siegely  What Determines Investor Behavior 
 
Kuvan mukaan kaikissa sijoitustoiminnan muuttujissa identtisten kaksosten sijoitukset olivat huomattavasti yhtenevämmät kuin ei-identtisten.
Käyttäjän tommisundqvist kuva

Tarina amerikkalaisten Kiina-taudista, dollarista ja puhuvista päistä

Paul Krugman kirjoittaa NYTimesin blogissaan, että Fedin pääjohtaja Ben Bernanke tuntuu puhuvan aina koodikielellä. Kun hän sanoo:

Aasian talouksien vuoden 1990-luvun kriisistä oppima malli vientiin perustuvasta kasvustrategiasta, yhdistettynä valtaviin ulkomaanvaluuttavarantoihin ja suuriin talouden ylijäämiin, voi olla problemaattinen. Malli on toiminut Aasian kannalta hyvin luoden nopeata taloudellista kasvua alueelle kuluneella vuosikymmenellä. Aasia on osoittanut myös sen, että vapaa ja avoin kauppa on merkittävä taloudellisen kasvun ja menestymisen osatekijä. Liian suuri riippuvuus ulkomaisesta kysynnästä saattaa tuoda mukanaan myös uhkia. Varsinkin jos ulkomaankaupan ylijäämät on saavutettu toimin, jotka keinotekoisesti lisäävät kotimaista säästämistä. Vientiin suuntautuva tuotanto vaikeuttaa kotimaisen tuotannon toimintaa ja raaka-aineiden saatavuutta. Tällöin talous ei enää kykene vastaamaan omien kansalaisten tarpeisiin.

hän haluaa sanoa, ainakin Krugmanin tulkinnan mukaan : “HEY, CHINA, STOP ACCUMULATING DOLLARS — IT’S TIME TO REVALUE YOUR CURRENCY” Yleensä Krugmanin mielipidettä on kuunteleminen.

No, onko sitten hirveä huono asia, että Aasian taloudet ovat kasvaneet avoimen kaupan ja vientivetoisen kasvustrategian kautta. On se ainakin tuonut vaurautta kyseisiin maihin. Ja voiko vapaan kaupan ja suuren ulkomaankaupan “riippuvuuden” tuoma riski olla kovin paljon suurempi kuin Yhdysvaltain pankkijärjestelmän keinottelun luomat ja realisoituneet(!) riskit? Tässä taitaa olla kyse siitä, että maailmantalouden painopiste on siirtynyt (yhden talouden mannerlaattojen kohtauspisteessä tapahtuneen järistyksen verran) taas Aasiaan päin.

Krugman jatkaa blogissaan kysymällä, onko Yhdysvalloilla pokkaa painostaa Kiinaa olemaan ostamatta dollareita ja arvostamaan oma valuutta uudelleen? Jatkuvasti todetaan, että Yhdysvalloilla ei ole varaa ottaa sitä riskiä, että Kiina lopettaisi velkakirjojen oston koska Yhdysvaltain talous on niin riippuvainen siitä. Krugmanin mielestä tämä on kuitenkin täysin väärin ajateltu. Yhdysvaltojen kannalta ei ole yhtään tarpeellista, että Kiina jatkaa valtion velkakirjojen ostamista ja dollarin tukemista.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa konventionaalinen rahapolitiikka on liemessä. Krugman toteaa, että jos tarkastellaan ohi Fedin ja sen toimien, lyhyet korot pitäisivät tällä hetkellä olla nollan alapuolella, jopa -5% tai alempana. Fed on sitoutunut massiiviseen“quantitative easing”-toimintaan. Käytännössä “quantitative easing” tarkoittaa sitä, että Fed myy korkoa maksavia velkakirjoja ja kasvattaa näin rahan määrää markkinoilla  samalla kun ostaa muita assetteja kasvattaen tasettaan huimasti matkan varrella. Rahaa luodaan käytännössä tyhjästä.

Fed ei ole kuitenkaan ostanut ulkomaisia lyhyitä velkapapereita. Miksi? Olisi todennäköisesti hyvinkin kannattavaa myydä lyhyitä velkakirjoja ja ostaa vastaavasti ulkomaisia vastaavia velkakirjoja. Tämä olisi ulkomaankaupan interventio, jolla saisi kilpailuetua ja se auttaisi pitkällä aikavälillä taloutta kasvamaan.

Mitä tapahtuisi, jos Kiina nyt päättäisi myydä ison kasan treasureja, ja ostaa muita valuuttoja? Kiina harjoittaisi “quantitative easing” strategiaa Yhdysvaltain puolesta. Kiina tekisi tällöin itseasiassa Krugmanin mielestä Yhdysvalloille suuren palveluksen, samalla tosin aiheuttaisi harmia Euroopalle ja Japanille. Vastaavasti jatkamalla dollarien ostamista, Kiina tekee “quantitative diseasingia” Yhdysvaltain näkökulmasta, eli tyhjäksi Fedin toimia.

Yhdysvalloilla ei siis Krugmanin mielestä ole mitään syytä pelätä sitä, että Kiina siirtyisi pois dollarista ja päättäisi myydä niitä. Ben Bernanken ja Timothy Geithnerin tulisi lähinnä kiittää Kiinaa, jos he tekevät näin. Talousmediassa luodaan pelkoa, ja poliitikot puhuvat dollarin puolesta ollen huolissaan, etteivät ulkomaiset keskuspankit mahdollisesti osta enää Yhdysvaltain velkakirjoja ja dollarin arvo romahtaa.

Mikäli dollarin arvo putoaisi Kiinan myydessä dollariomistuksiaan, Kiinan loput velkakirjat menettäisivät huimasti arvoaan ja Yhdysvallat saisivat -rajusti yksinkertaistettuna- velkaa anteeksi dollarin arvon laskiessa.

Yhdysvallat hyötyisivät loppupeleissä ja Kiina ottaisi takkiin. Tämän takia Kiina todennäköisesti harjoittaakin "quantitative DISeasing"-strategiaansa.

Kirjoituksessa lainattu Paul Krugmanin blogikirjoitus oli raikas tuulahdus ja poikkeus puhuvien päiden seassa, kuten Peter Schiff oli ennen romahdusta.  Ennen lamaa hänelle vain naurettiin.  I bledge of allegiance to the Dollar of the United States. God bless, tyhmyydestä yleensä sakotetaan. Mutta miksi pitää tehdä ehdoin tahdoin uusia virheitä heti perään? Keynesiläinen talouspolitiikka ajoi Yhdysvallat kriisiin ja piti siellä, joten voisiko apuun ottaa hieman vaikkapa itävaltalaisten ystävien näkökulmaa?

Väitän, että finansskriisistä olisi selvitty nopeammin jos "Zombipankkien" olisi annettu heti kuolla ja talouden itse tervehdyttää itsensä. Vastuullisesti ja kannattavasti toimineet yritykset olisivat saaneet vapaan markkinalogiikan mukaisesti jatkaa toimintaa ja talous olisi puhdistunut kannattamattomasta liiketoiminnasta, jota nyt on pidetty tähtitieteellisin summin yllä. Tällöin olisi säilynyt paremmin myös usko talouden ja markkinoiden toimivuuteen kun rikkaruohot ja kuolleet oksat olisivat karsiutuneet pois. Nyt kadonnutta uskoa joudutaan lähes epätoivoisesti valaa markkinoille. Laissez Faire vaan.

(Lähteet: Paul Krugman/NYTimes ja You Tube)

Tommi Sunqvist/Pro Mercatoria Oy 20.10.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Käyttäjän Skiller kuva

Aforismeja osa I

 

Aika menee arvellessa, päivä putteja käännellessä.

 

On vain kaksi tapaa harrastaa treidiä:

Lohet syödään, turskat myödään. Se tapa talo(ude)n säilyttää.

Turskat syödään,  lohet myödään. Se tapa talo(ude)n hävittää.

 

Ken härjillä kyntää, hän härjistä puhuu,

mittavat voitot on kuitenkin huhuu!

 

Sus syö ja karhu korjaa, sano Matohvi köyhille.

 

”Voitte mennä”, sano Nalle härille.

 

Puttaajan tie on tuskainen käy harhaan,

vei rallis sun mun eloni ainaiseks.

 

Valmis kuin Callperi sotaan!

 

Saaliista:

-          On se hyvä se lohen kala!

-          Ootko syöny?

-          En, mutta näin kun veljenpoika söi.



Ei ole mulla markkoja taskussa, mutta siitä viis mä välitän.

- Skiller

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Outoa kauppaa puhelinosakkeilla

 

Erittäin iäkäs äitini on omistanut vuosikymmeniä alun perin yhden puhelinosakkeen. Puhelinfirman nimi on vaihtunut viime vuosina tiheämmin kuin vieraat ison talon hollituvassa. Nykyinen nimi näkyy olevan Lännen Teletieto.

Kun ko. vähäinen määrä osakkeita siirrettiin arvo-osuustilille, otin osakkeet vastaan isäni kuolinpesän osittaisen jaon muodossa.

Aivan suoraan sanoen minulla on jo hyvin monta vuotta ollut parempaakin tekemistä kuin kuunnella äitini selostuksia vähäisestä osakemäärästä tehdyistä ostotarjouksista tai itse mokomaa paperista roskapostia lukea.

Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy ilmoittaa ostavansa oman ilmoituksensa mukaan “hyvään hintaan” omistamani osakkeet 10 euroa kappaleelta. Kun pari päivää aikaisemmin sain ko. puhelinfirmalta itseltään ostotarjouksen omista osakkeistaan 13 euron kappalehinnalla, kysyisin arvoisalta lakiasiaintoimistolta:

- minkä lakikirjan mukaan 10 euroa on hyvä hinta verrattuna 13 euroon?

- ei kai ilmaisu “hyvä hinta” ole mitenkään harhaanjohtava?

- onko ko. yrityksen nimi harhaanjohtava? Onko Asiakasturvassa asiakkaan asema sama kuin ruohonkorren asema aasin turvassa. Kummallinen yhteensattuma nimittäin, että astevaihtelun takia turpa ja turva ovat taivutusmuodoissa samanasuisia sanoja.

- eivätkö Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy:n toimihenkilöt saisi kalloonsa mahtumaan, että minä en tee 1000 euron suuruisia osakekauppoja. Sellaiset summat varaan Turun silakkamarkkinoille, jotka sitä paitsi alkavatkin jo 22. 10.

Kalloon mahtumista sopii epäillä. Lakiasiaintoimisto Asiakasturvan tarjousten tarjoushinnan vähäisyydestä löysin erittäin kevyellä googlaamisella kolme aiempaa mainintaa. Tässä, tässä ja tässä.

Kirjoitussarja sijoittamisen perusteista alkaa tällä viikolla näillä sivuilla.

 

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus osakelista viikolle 42

Taurus osakelista 4209

Löydät listan verkkosivulta www.taurus-capital.net sekä Piksun sivulta www.piksu.fi.

 

Muutokset ovat pieniä, ja johtuvat lähinnä osakekurssien muutoksista.Tiedot on päivitetty 14.10 tilanteen mukaan, jolloin vain Basware oli raportoinut kolmannen neljänneksen tuloksensa.

D/P luku ilmaisee, minkälaisen osinkotuoton osake antaa sijoittajalle. Osinkona käytetään viimeksi maksettua osinkoa tai sen jälkeen ilmoitettua osinkoehdotusta. Osingosta päättää yhtiökokous hallituksen ehdotuksen perusteella ja vain harvoin päätös poikkeaa ehdotetusta. Näin ollen osinko on paremmin ennakoitavissa kuin monet muut  osakkeen hinnan muodostukseen liittyvät tekijät. Osinkotuotto vastaa pankkitilistä maksettavaa korkoa, joten osinkotuoton suhteen osake  on helposti verrattavissa vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Hyvää tulosta tekevän ja osingonmaksupolitiikkaansa selkeästi kertovan yhtiön osaketta voidaan  pitää turvallisena sijoituksena.

Yhtiöt, joiden taseesta liikearvo (good-will) muodostaa merkittävän osan, saattavat liikearvon alaskirjauksen johdosta joutua alentamaan osinkoaan, tai luopumaan siitä kokonaan. Taseseen kirjatut liikearvot testataan säännöllisesti; jos testi osoittaa, että arvo on alentunut,  on tehtävä  alaskirjaus, jonka seurauksena oma pääoma ja  osingonmaksukyky alenenevat. 

Olemme nyt käyneet läpi ne kolme perus-strategiaa jotka ovat osakesijoittajan valittavissa:

arvo (value); P/B luku  alle markkinan keskiarvon

kasvu (growth); P/B luku yli markkinan keskiarvon

tuotto (yield) ; D/P luku

 

Ensi kerralla selvitämme miten Joel Greenblattin formula toimii suhteessa näihin  strategioihin .

 

Bo Lindfors

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Aikasarjoja taloudesta ja muusta kehityksestä Suomessa

Verovaroilla tuotettuja tilastoja on koottu yhdelle Findikaattori nettisivustolle ja toki tämänkin sivun tekemiseen on kulunut samaa julkista rahaa.
Lopputulos on kiinnostava, noin 100 talouden ja muun elämisen tilastosarjaa yhdessä paikassa. Kukin aikasarja sisältää lyhyen kuvauksen mistä tilastossa on kyse sekä linkit tilaston tuottajaan.

Kukin indikaattori aukeaa kuvaajana, mutta sivun nappia painamalla saa sen taulukkomuotoon joko näytölle tai omalle tietokoneelle.
Lisäksi sivulla on linkkejä vastaaviin kansainvälisiin tilastoihin.
 
Tässä esimerkki kuvaajasta alaotsikosta Teollisuuden suhdanteet:
 
 Teollisuuden suhdanteet 1995-2009, Tilastokeskus
 
 
Talous otsikon alle on koottu seuraavat aikasarjat:
o    BKT asukasta kohti
o    Inflaatio
o    Julkinen velka ja alijäämä
o    Julkiset kokonaismenot
o    Kansantalouden suhdanteet
o    Konkurssit
o    Pienet ja keskisuuret yritykset
o    Taloudellinen kasvu (BKT)
o    Teollisuuden suhdanteet
o    Toimialoittainen kehitys
o    Tuonti ja vienti
o    Työ- ja pääomatulojen suhde
o    Ulkomaankauppa kansantaloudessa
o    Verotus
 
Lisäksi muiden otsikoiden alta löytyy talouteen liittyviä tilastoja:
o    Energian kokonaiskulutus
o    Tutkimus- ja kehittämistoiminta
o    Kotitalouksien tulot
o    Kotitalouksien velkaantuneisuus
o    Työlliset toimialoittain
o    Tieliikenteen tavarankuljetukset
 
Lisäksi sivusto lupaa, että kunkin indikaattorin uusimmat tiedot päivittyvät palveluun välittömästi tiedontuottajan julkaistua ne.
 
Talouselämä ei ole tainnut sivuja vielä löytää, sen perusteella että edellisen viikon katsotuin tilastosarja oli levämäärän kehitys Suomen merialueilla.
Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokian pahin kilpailija

Unohdetaan nyt vähäksi aikaa koko NSN:n surkeus ja katsotaan eteenpäin. Nokia osaa tehdä varsin käypiä kännyköitä. Tulevaisuus on kuitenkin sanoman mukaan palvelupuolella.

Kuka silloin on Nokian pahin kilpailija? Ok, Omppu on varteenotettava appstoreineen, mutta väitän että pahin kiplailija tulee olemaan Google. Google:lla on jo nyt merkiitävä jalansija myös Nokian älypuhelimissa. Sen lisäksi samansukuisia applikaatioita (kuten esim. Google Maps) voi käyttää PC:n kautta ja monen muunmerkkisen kapulan kanssa. Lisäksi Google käyttä sisällön tuottamiseen avoimuuden periaatetta - käyttäjät luovat lisää sisältöä. Ai, niin, ja hupi on tientekin ilmaista. Tällaista tarjontaa vastaan on vaikea toimia maksullisella palvelulla. Olisiko sittenkin kannattanut jättä se Navteq väliin?

Omaa kokemusta japaninmatkalta: Uudehkossa E75- kapulassani on sekä Nokian maps että Googlemaps. Yritin löytää hotelliin Osakassa. N:n kartta-softa ei kieltämättä vaikeaa - japanilaista osoitetta löydä: "Oletko kirjoittanut oikein?" Google maps sensijaan ehdotti hakutoimintonsa avulla suoraan oikeaa hotellia. Lisäksi tuli tukeva tietopaketti: puhelin ja verkkosivut, tiedon että voi maksaa masterilla ja 23:n käyttäjän arvostelut hotellista (neljä tähteä viidestä) yms yms. Integrointi kännyyn toimii moitteettomasti , puhelinnumeroa klikkaamalla voi soittaa. Talletan paikan favoriitiksi. Molemmat karttaohjelmat käyttävät ilmeisesti samaa favoriittitiedostoa. Katselen samaa paikkaa N:n ohjelmalla. Kohde on keskellä harmaata tietöntä aluetta Osakassa....sic. Nokian onneksi molemmat ohjelmat toimivat sujuvasti samassa kapulassa.

Google sai Q3:lla kasaan voittoa hulppeat 1.6 miljardia $. Muskelia löytyy melkoisesti. Nokian kannatta siis satsata joko yhteistyöhön G:n kanssa tai keskittyä ohjelmiin jossa intergraatio kännykän toimintoihin on erityisen syvä tai hankala. Hyvä esimerki on askelmittariohjelma joka toimii N95:ssa.

Kaikesta huolimatta Homo Economicus on sitä mieltä että kurssilaskut Q3:n jälkeen olivat ylilyöntejä ja pitää N:ää salkussaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskisuuret yritykset tarjoavat vastavalmistuneille hyviä uramahdollisuuksia

Minkälainen yritys tarjoaa vastavalmistuneelle parhaan ponnistuslaudan urakehitykselle? Yritys, joka tarjoaa parhaan ympäristön yhdelle ei ole optimi toiselle.

Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kannattaa työpaikkaa hakiessaan harkita:

Haluatko erikoistua vai olla monipuolinen?

Kansainväliset yritykset ja ylipäätään suuret organisaatiot ovat huolella organisoituja kokonaisuuksia, joiden menestys perustuu siihen, että jokainen työntekijä löytää paikkansa kokonaisuuden osana. Jokaiselle tarjotaan uransa alussa mahdollisuus erikoistua kapeaan tekemisen kenttään. Globaalien suurten toimijoiden markkinointi, myynti, tuotekehitys, tuotanto, osto ja tutkimus ovat yleensä vahvasti erityneitä toisistaan sekä sosiaalisesti että tekemisen tasolla ja mahdollisuuksia erikoistumiseen riittää.

Pienissä ja keskisuurien yritysten toiminnassa on paljon enemmän joustavuutta työtehtävien suhteen. Sama ihminen voi helposti toimia osana tuotekehitystä ja hetken kuluttua olla taas tukemassa markkinointia ja asiakastukea. Ihmiset tuntevat toisensa yli funktioiden ja kokonaisuuden hahmottaminen onnistuu aloittavaltakin työntekijältä.

Haluatko työntekijän turvallisen roolin vai oletko kumppani?

Perinteisissä suurissa yrityksissä on yhtenäinen päämäärä ja yrityssuunnittelu tapahtuu keskitetysti. Tavoitteet ja strategiat kommunikoidaan tehokkaasti koko organisaatioon, jonka tehtävä muodostuu toteuttamispainoitteiseksi. Tämän tyyppisessä ympäristössä työntekijältä oletetaan kuuliaisuutta ja kykyä kunnoittaa keskitettyjä päätöksiä. Ihmisten sitoutuminen työhönsä on autoritaarisessa, keskitetyssä mallissa ohutta ja niinpä monet kokevat olevansa enemmän työntekijöitä kuin kumppaneita.

Pienemmissä yrityksissä kuunnellaan joskus koko yrityksen henkilökunnan mielipidettä ja kaikilla on jotain annettavaa kun määritellään yrityksen päämääriä ja toimintatapoja. Henkilöstö kokee tällöin toisenlaista kumppanuutta ja yhteenkuuluvaisuutta, mutta myös turvattomuutta, sillä monet toimintaa ohjaavat turvalisuutta luovat säännöt puuttuvat.

Haluatko oppia tehokkaan koneiston toimintaa vai haluatko olla osa yhteiskuntaa?

Suurilla yrityksillä on itsellään varaa ja halua ottaa oman organisaationsa haltuun lakiasioita, kirjanpitoa, tutkimustyötä, tuotantoa, myyntiä ja monia muita tehtäviä, jotka pienemmissä yrityksissä ostetaan ulkoa. Yhä harvemmilla on kontakteja yrityksen ulkopuolelle ja tehokas sisäinen toiminta korvaa sitä, jonka pinet yritykset ovat ratkaisseet verkottumalla. Sisäiset rajapinnat toimivat luonnollisesti eri tavalla kuin ulkoiset. Sopimuskäytännöt ovat erilaisia, resursseja ja palveluja saadaan käyttöön aivan erilaisilla prosesseilla kuin pienten yritysten välisissä keskinäisissä rajapinnoissa on tapana. Koko suuren oraganisaation olemassaolon oikeutus löytyy tavasta oraganisoida sisäisiä rajapintoja tehokkaammalla ja keveämmällä tavalla kuin on mahdollista jos nämä rajapinnat olisivat yritysten välisiä. Palveluita ei sisäisten rajapintojen yhteydessä osteta rahalla, vaan oikeus sisäisten palveluiden käyttöön tulee keskussuunnittelun kautta, joka antaa projekteille statuksen ja oikeuden sisäisten resurssien käyttöön.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yleensä tehokkaasti verkottuneita toisiinsa ja yhteiskunnan funktioihin. Niiden ylivoimaisen osaamisen toiminta-alue on kapea ja kaikessa muussa ne pyrkivät käyttämään ulkopuolista apua. Sopimuksia yrityksien välillä on paljon ja lähes kaikki työntekijät tekevät yhteistyötä ulkoisten kumppanien kanssa. Tässä ympäristössä luottamus kumppaniin on ratkaisevaa; sopimuksia joudutaan tekemään nopeasti, eikä formaaliseen lakimiesten välityksellä tapahtuvaan sopimusprosessiin ole varaa. Ero suurempien yritysten tapaan toimia on yhtä suuri kuin suunnitelmatalouden ero markkinatalouteen, ja tämä heijastuu myös tapaan jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Pienten yritysten työntekijät ovat tottuneet palvelemaan asiakasta ja läheistä kun taas suuren yritysten henkilökunta luottaa muodolliseen statukseen ja auktoriteettiin.

Mikä sinä olet ja mikä haluat olla?

Mikä sinä olet ja mikä haluat olla?  Valitse siis tarkkaan minne haluat mennä ja minkälainen haluat olla. Monella nyt työttömäksi jääneellä on suuryritystausta, joka ei ole optimi ajatellen pärjäämistä suomalaisessa yhteiskunnassa - kontaktit, kumppanit ja toimintamallit ovat peräisin erilaisesta ympäristöstä. Ainakin työuraansa aloittavan kannattaa harkita valintaansa.

Käyttäjän Skiller kuva

Nokia tulee ja Ovi sut nappaa!

Nokia tulee ja Ovi sut nappaa,

älykkäät kännyt ei kiinnosta pappaa.

Maaemo tuotu on kehitystyöhön,

reikiä luotu, ne siirretään vyöhön.

 

Afrikan pojalle avautuu Ovi,

känny on hieno ja pullistuu povi.

Ilmainen lounas on haihtuva aine,

artistin köyhän vie maksujen paine.

 

Gorilla kvartaalin hyvin kai sulki,

fiksuna kännyissä Apple vain kulki.

Noksunkin johto on uunona siellä

hukassa fiksujen kännyjen tiellä.

 

Paljon on myyty ja mihinkä hintaan?

Osakkaan hikeä pukkaa jo pintaan.

Kate jos rommaa on osinko niukka,

tulevan vuoden lie tavoite tiukka.

 

Vielä pääkonttori Suomessa täällä,

töitä on harvoille tälläkään säällä.

Meillä viel osataan tekniset hommat,

hoitakoot ulkit ne markkinakommat.

 

Lamasta noustu ja kännyjä myöty,

viimeiset muruset kakusta syöty.

Uusi kun julkaistaan vitkutin soiva,

sillä taas tienataan siivu niin oiva.

-SKiller

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäsektorista, henkilökohtaisesti

 

1980-luvulla kävin monta pitkää keskustelua jo silloin eläköityneen sahan- ja puutyötehtaan johtajan kanssa. Olihan miehellä vaimo ja lapsiakin, mutta pahasti pelkään, että hänen varsinainen elämänsä rakkaus oli suomalainen puu. Oikein luettu: suomalainen puu oli hänen suuren kiintymyksensä kohde, aihe jota hän ei koskaan unohtanut ja josta hän ei myöskään koskaan päässyt eroon.

Kaksi ajatusta jäi erityisesti mieleeni. Johtaja painotti pohjoisen tiheäsyisen puun olevan painoonsa nähden tavattoman kestävää, mutta tietenkin betonia ja / tai terästä miellyttävämpää ja helpommin käsiteltävää materiaalia.

Toisekseen sahanjohtaja korosti mekaanisen metsäteollisuuden eräänlaista yksilöllistä raaka-aineen käsittelyä. Vuosittain sahoilla käsitellään miljoonia tukkeja, ja “jokaista kätellään erikseen”, sanoi mies ylpeänä. “Kättelykin” tietysti tehdään automaattisesti, siis sen laskeminen, miten tukista saadaan optimaalisesti sahatavaraa.

 

Keskustelujen ilmapiiri ei ollut mitenkään miellyttävä. Vanhalla miehellä oli tapana toistaa samoja asioita jatkuvasti. Minä uskoin silloin kemiallisen metsäteollisuuden kaikkivoipaisuuteen. No, ihminen erehtyy ja ihminen oppii.

 

Tuli 1990-luvun lama ja suurtyöttömyys, jonka välillisistä seurauksista Suomi edelleenkin kärsii. Alettiin puhua kilohinnoista. Muistin vanhan sahanjohtajan viisaudet. Paperia myydään halvalla hinnalla verrattuna esim. ikkunanpokiin. Suurta moitetta voi kohdistaa myös metsäteollisuuden markkinointiin. Suom. paperi-insinööri kehua porskuttaa, miten leveää paperia miten suurella nopeudella tuotetaan. Hyvin kaukana on sellainen ajatus, että myytäisiin jotain ainutlaatuista tuotetta ainutlaatuisesta raaka-aineesta.

 

Jostain kummallisesta syystä ranskalainen konjakintuottaja ei koskaan ole huomannut kehua sillä, että konjakkia syöksyy maailman suurimmasta konjakkirööristä maailman suurimmalla paineella. Kumman kilohinta on suurempi? Mitä ainutlaatuista siinä rypälepontikassa on hintansa lisäksi? Yksi Euroopan maakunta on vain onnistunut tekemään maakuntansa nimestä brändin. Voisihan siitä tietysti ottaa oppia. Kainuulaiseksi puuksi saisi kutsua vain kainuulaisella leimalla varustettua puuta?

 

On myös hyvä muistaa, että maailman vanhimmat yhä elävät puut ovat 4000 vuotta vanhoja mäntyjä. Suomalainen mänty elää 150-800 vuotta riippuen kasvupaikasta. Samantapainen on suomalaisen kuusen elinkaari.

 

Olen erittäin asiantuntevasta lähteestä kuullut, että yksi sukupolvi suomalaista muotoilua menetettiin taistolaisuudelle. Taideteollisessa korkeakoulussa tuli maapallon muodosta tärkein asia.

 

Voi kuulostaa hyvinkin kummalliselta, mutta muotoiluun sopivasta puuraaka-aineesta on Suomessa suorastaan pula. 25 kuutiometriä koivua havupuuvaltaisessa leimikossa täyttää puolet tukkirekasta. Kuitenkin tällainen erä on suunnilleen ongelma. Ihmetellään, mihin hittoon senkin toimittaa.

Puuta hyödyttävä puusepänteollisuus ja taidekäsityö tarvitsisi myös hyvin paljon “harvinaisempia” puulajeja kuin mitä koivu on, esim. visakoivua, pihlajaa, haapaa, leppää ja ns. jalopuita. Tällaisen raaka-aineen hankkiminen on onnistuttu tekemään vaikeaksi maassa, jonka pinta-alasta valtaosa on metsän peittämää. Ongelma on vielä kummallisempi, kun ottaa huomioon, että metsässä möyrivässä monitoimikoneessa on tietotekniikkaa, jolla voisi periaatteessa tehdä esim. Saksasta suoran tilauksen yhdestä, sanoo yhdestä kuutiosta vaikkapa haapaa!

 

Logistiikkaakin tutkitaan hartaasti. Kuvittelisi, että sillä tutkimisella voitaisiin paremmin hallita niin suurta ja niin perinteistä materiaalivirtaa kuin mikä puu Suomessa on ollut.

 

Valitettavasti ongelmat eivät ole teknisiä. Silloinhan ne olisi jo ratkaistu! Ongelma on siinä, että 3 metsäteollisuuden suuryritystä hallitsee puukauppaa, sen materiaalivirtoja ja siten myöskin niitä harvinaisempia puulajeja, mitä leimikoissa on.

 

Metsäteollisuuden satavuotinen traditio on ollut integrointi, sahojen liittäminen osaksi kemiallista metsäteollisuutta. Tässä pyrkimyksessä ei ole lihaa säästetty tai keinoja kaihdettu. Jokainen piensaha ja ilmeisesti suunnilleen jokainen puuseppäkin on jossain vaiheessa mielletty paperitehtaalla suureksikin uhaksi!

 

Moitteita voi kohdistaa myös metsänhoitoyhdistyksiin. Teoriassa niitten pitäisi olla puukaupan ulkopuolinen puolueeton asiantuntijataho, mutta käytännössä ne ovat paljolti 3 suuryrityksen ja jonkun paikallisen piensahan asialla. Kuvaavaa on, että kun aikoinaan huomautin MHY:n edustajalle metsäteollisuuden paljastuneista kartelleista, niin vastaus oli “Tietysti on kartelleja, mutta pitikö ne julkistaa!” Uudet ajatukset tulevat metsänhoitoyhdistyksiin hitaasti ja muutosvastarinta on ankaraa.

 

Lopputuloksena on, että monen tehtaan puuraaka-aineesta suuri osa on tuotu Suomeen, siis tuotu ulkomailta puuta Suomeen!

 

Puusepänteollisuus yhdistettynä suomalaiseen muotoiluun olisi merkittävä työllistävä sektori. Se olisi sopinut luonnostaan jonnekin Kontiolahdelle paljon paremmin ja paljon kestävämmin kuin kännykänkuorien valmistus. Menestykseen tarvittaisiin vain tahtoa omaperäiseen yrittäjyyteen sekä muotoilun, markkinoinnin ja logistiikan yhteistyötä. Pahasti pelkään, että suurin osa tarvittavista “innovaatioista” on jo olemassa. Ne ovat vain hajallaan ja käyttämättöminä. Keskeinen ongelma on, että puuraaka-aineen logistiikka on keskitetty palvelemaan kemiallista metsäteollisuutta ja siihen integroituja sahoja, ja muu mekaaninen puunjalostus on jätetty logistiikasssa aivan liian yksipuoliselle huomiolle.

 

Kirjoitussarjani metsäteollisuudesta päättyy tällä erää tähän. Vaikka kyseessä ei ollutkaan suoranainen sijoitusaiheinen kirjoitussarja, ilman metsäteollisuuden uusiutumista Suomi on kohta sellaisessa jamassa, että ainoa järkevä sijoituspäätös on sijoittaa itsensä ulos Suomesta.

 

Uudella viikolla minulla onkin sitten jo uudet kujeet sijoittamisen ydinalueilta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit