Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Sampo, Nordic Aluminium, Nokia, Norvestia, Ramirent ja Talentum.

Laskussa Panostaja, YIT, Citycon, Aspo, Tamfelt, Capman ja Rapala.

Osinkoarvioissa Panostaja kärjessä jo toteutuneella osingollaan.

http://www.piksu.net/node/101

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UBView tuotti parhaiten hedge-rahastoista vuonna 2009

Läheskään kaikki suomalaiset hedge-rahastot eivät ole saaneet vielä valmiiksi joulukuun ja koko vuoden 2009 arvolaskentaa. Silti vaikuttaa selvästä, että parhaan tuoton vuodelta 2009 tarjosi United Bankers konsernin UB View rahasto, tuotto oli liki 37 %.

Olen taas listannut alustavat tiedot suomalaisten hedge-rahastojen tuotosta ja listassa on nyt koko vuoden tuotto. Suurin osa luvuista on lopullisia, mutta ainakin joissain on vanhempaa tai alustavaa tietoa: Avenir alustava arvio, Estlander & Partners 14.12. arvo, eQ Active Hedge arvosta ei löydy kunnon tietoa.
 

Arvopaperi
30.12.2009
% 1 vuosi
UBView
88.61
36.62
AJ Value Hedge
10.93
30.12
UBWave
68.98
29.03
Nordea Fixed Income Hedge K
6.94
25.03
OP-Absoluuttinen Salkku A
102.60
23.69
ICECAPITAL Alternative Beta B
106.02
20.22
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.15
13.38
eQ Active Hedge 1 K
11.09
11.46
OKO-Equity Hedge A
104.28
11.29
Aventum Pension
125.13
10.52
Estlander & Partners Global XL A
1 181.46
10.01
Abacus
27.53
9.69
Nordea European Equity Hedge
12.88
9.29
Eliksir K
1.19
5.07
3C Edge K
146.64
4.94
Danske Invest Omega K
24.05
4.91
OKO-Alpha A
100.55
3.68
SEB Räntehedge Alpha
10.54
3.45
OKO-Macro A
17.29
3.35
Danske Invest Neutral K
24.83
3.01
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.00
-7.46
Eufex Hedge
99.89
-7.68
Contango Hyödyke
87.96
-8.88

 
Tuottojen keskiarvo oli 10,6 %.
 
Kerään tietoni pääasiassa Investime ohjelmalla. Olen verrannut mm. Kauppalehdessä olevaan Morningstar ja Arvopaperi-lehden rahastolistauksiin ja niissä on kummassakin epämääräisyyttä ja vaihtelua päivityksissä. Ilmeisesti ainoa kohtuullisen luotettava tieto löytyy käymällä läpi itse rahastoyhtiöiden sivuja ja päivityksiä.

Saksalainen testi energiansäästölampuista

Ylen uutiset on nostanut esiin saksalaisen Öko-Test lehden energiansäästölamppuja koskevan testin. Tämän tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

11 watin energiansäästölampun piti tuottaa sama valomäärä (710 Lumia) kuin 60 watin hehkulamppu, mutta testin tuloksen mukaan valomäärä vaihteli välillä 347 - 660 Lumia.
 
Itse testi löytyy ainakin lyhennetyssä muodossa myös lehden nettisivuilta.
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Matti Vanhasen hallitusten talouspolitiikasta

 

 

 

Kuva: Janne Suhonen/Valtioneuvoston kanslia

Kun pääministeri Matti Vanhanen kesällä siirtyy "kasvamaan korkoa" ties mihin tehtäviin, lienee aiheellista arvioida hänen johtamiensa hallitusten talouspolitiikkaa.

Vanhasen ensimmäisen hallitus 2003 - 2007 laiminlöi mahdollisuuden supistaa olennaisesti valtion velkaa, mikä olisi tuonut mukanaan todellista elvytysvaraa. On paradoksaalista, että vaalikaudet ovat monivuotisia juuri sen takia, että ne mahdollistaisivat pitkäjänteisen politiikan. Käytännössä on kuitenkin niin, että politiikka elää kädestä suuhun. Talouden kiristystä ei tehdä silloin, kun se olisi kivutonta, vaan vasta pakon edessä. Käytännössä hallitus ei ole pyrkinyt vaikuttamaan ympäristöönsä, vaan ainoastaan reagoinut eteen tulleisiin tilanteisiin.

Vanhasen toinen hallitus hoki mantraa valtion tuloverojen alennuksista vielä pitkään suhdannekäänteen vuoden 2007 lopussa jo tapahduttua. Ilman suhdannekäännettäkin on aiheellista kysyä, antoiko väestön ikääntyminen mitään reaalista pohjaa veronalennuksille.

Kaiken huipuksi valtionveron alentaminen on ollut aivan turhan paljon huomiota saanut propagandatemppu, sillä valtionveron alennukset on kompensoituneet kunnallis-, kiinteistö- ja jopa kirkollisverojen kiristämisillä.

Kun vuonna 2009 tilanteen vakavuus lienee hallitukselle jossain mitassa valjennut, mitään konkreettisia toimia ei ole tehty. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen puheet talouden talvisodasta ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ehdotus suurituloisten verotuksen kiristämisestä yhteiskuntamoraalin vahvistamiseksi ovat toistaiseksi olleet peräti epämääräisiä puheita.

Kulissisen takana päähallituspuolueilla lienee linjaerimielisyyksiä. Veronkorotuksiin ollaan valmiita, mutta keskusta ei halunne menoleikkauksia.

Samaan aikaan asiantuntijataholla on murhetta kannettu suomalaisyritysten oman pääoman saannista. Hallituspuolueilla ei näytä olevan kiinnostusta asiaan, sillä kaavaillut omaisuustulojen veronkiristykset tietenkin vaikeuttavat entisestäänkin osakepääomien korotuksia.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Sijoittajien pörssiodotukset edelleen positiivisemmat

Viimeisimmän Piksussa tehdyn kyselyn perusteella sijoittajat pörssikehityksen suhteen erittäin positiivisia. Härkien määrä on lokakuun odotuksista lähtien tasaisesti kasvanut (Piksu sentimentti graafisesti) ja oli nyt 74 % eli siis noin 3/4 vastaajista. Positiivisuus saattaisi näkyä reippaalla nousulla tammikuun alussa.

On kuitenkin mielenkiintoista kuinka kyselyn tulokset ovat ristiriidassa kyselystä, jonka perustella 56 % on W:n kannalla talouden kehityksen osalta.Samaan aikaan siis uskotaan kurssinousuun, mutta myös suhteellisen pessimistisiin talouden näkymiin!

Tämän informaation perusteella mahdollinen kurssinousu tulisi tapahtumaan pelkän spekulaation perusteella ja on perusteet kotiuttaa rahat nousun jälkeen. Tulevaisuus on kuitenkin epävarmaa ja tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo.

Käyttäjän Olli Turunen kuva

Hyvä paha Aasia

 

Mielenkiintoinen muutos maailman talouskärjessä tapahtuu alkaneena vuonna. Kiina nousee ohi Japanin maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi. Kiinan kasvava merkitys näkyy ja kuuluu. Se mainitaankin nykyään lähes jokaisessa globaalissa talousteemassa.

Kiinassa järjestetään toukokuusta lokakuun loppuun World Expo, jonka arvioidaan vetävän noin 70 miljoonaa kävijää Shanghain alueelle. Olympialaisten ohella maailmannäyttelyn kaltaiset massatapahtumat ovat hyvä lisä Kiinan taloudelle, sillä valtio pumppaa rahaa infrastruktuurin parantamiseen ja edistää siten työllisyyttä.

Otsikoihin nousee entistä enemmän myös Intia. Kuluvan vuoden aikana Intiassa ensimmäistä kertaa historiassa tuotanto ohittaa maatalouden osuuden bruttokansantuotteesta. Vahvan teollistumisen aika ja sen ansiosta tapahtuva elintason nousu on onni monille köyhille, mutta asettaa suuret kysymysmerkit luonnonvarojen riittävyydelle ja ilmaston kehitykselle. Siksi oli pettymys, että Kööpenhaminan ilmastokokouksen anti lopahti. Viisaat päättäjät eivät saaneet juuri mitään edistysaskelia otettua.

The Economist ennustaa Kiinalle yli 8 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa. Myös Intia on maailman TOP 10 kasvajien listalla 6,3% kasvuennusteella. Ennusteet ovat utuisia arvioita ja niihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta ne antavat osviittaa. Vertailun vuoksi Suomelle veikataan 0,8% kasvua ja euroalueen suurimmalle taloudelle Saksalle vaivaista puolen prosentin lisäystä menneen vuoden BKT:hen.

 

Aasian vahva kehitysvauhti näkyy Suomessa

Suomalaiset teollisuusyritykset ja Aasia vilisevät alkavanakin vuonna samassa asiayhteydessä lehtiartikkeleissa kun suuret yhtiöt kiittävät Aasian vahvaa vetoa länsimarkkinoiden sakatessa. Samaan hengenvetoon ne toteavat tuotannon siirtyvän entistä enemmän itään.

Paras esimerkki on tämän viikon tuore uutisointi Koneen saamista suurista tilauksista. Pekingin metroverkko täydentyy suomalaisilla liukuportailla ja Guangzhouhun rakennettava pilvenpiirtäjä sisältää 33 Koneen hissiä.

Tuotanto kannattaa luonnollisesti pitää siellä, missä osaaminen, edullinen kustannustaso ja asiakkaat kohtaavat. Trendi työllisyyskehityksessä kotimaisten konepajojen kohdalla on selkeä. Esimerkiksi Koneella oli vuonna 2004 reilut 5100 eli 20% henkilöstöstä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Syyskuun 2009 lopussa samalla alueella oli jo yli 9200 työntekijää, 27% koko yhtiön henkilöstöstä. Kone on tehnyt lukuisia yritysostoja, joka osin selittää henkilöstön rajua kasvua.

Satama- ja teollisuusnostureita valmistava Konecranes on myös nostanut henkilöstönsä lukumäärää kovalla vauhdilla Aasian ja Tyynenmeren alueella. Vuoteen 2006 verrattuna muutosta on 58%, ts. 539 työntekijää enemmän syyskuussa 2009 kuin vajaat kolme vuotta aiemmin, vuoden 2006 lopussa.

 

 

Muutokset Suomen työmarkkinoilla ja sijoittajan salkussa

Idän kasvun voi kääntää myös toisinpäin. Vaikka bisnes on kasvanut ei se useimmilla teollisuusyrityksillä ole lisännyt töitä Suomessa – päinvastoin. Ainakin Cargotec, Konecranes ja Metso nousivat otsikoihin viime vuonna irtisanomisten myötä.                

Tuotantoa ei Suomessa kannata liikaa pitää, mutta korkeamman vaatimustason toimintoja voi säilyä. Riski tehtaiden siirrosta on suuri. Jos Suomi pysyy houkuttelevana maana (teollisuusyrityksille) palkata aivotyöläisiä vaativiin suunnittelutehtäviin, voidaan maassa pitää edes osa työntekijöistä.Kilpailijoita joustavampi strategia on entistäkin tärkeämpää jatkossa. Meillä on ensiluokkaisia hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden toivoisi jatkossakin hyötyvän globalisaatiosta.

Yksilön, tehtaalla raskasta työtä tekevän työntekijän, voi olla vaikea hyväksyä muutosta ja työpaikan katoamista omista käsistä. Muutos on kuitenkin pysyvä ilmiö, joten oman osaamisen kehittäminen nykypäivän vaatimuksien kaltaiseksi voi pelastaa työpaikan.  

Sijoittajan kannattaa katsoa suomalaisten teollisuusyrityksien sopeutumiskyky alati kiihtyvässä talouden rakenteiden uusiutumisessa. Paljon käytetty termi “track record” on kotimaisilla yrityksillä hyvä. Toivotaan menestystä suomalaisyrityksille myös vuonna 2010, sillä vain menestyvä yritys luo kestävästi lisää työpaikkoja ja mahdollistaa yritysarvon kasvamisen.

 

Lähteet: The Economist, yhtiöt

 

Seuraava teksti ilmestyy kuukauden kuluttua. Sillä välin voit lukea kirjoituksiani Kauppalehden blogissa.

Toivon kaikille piksu.netin lukijoille hyvää alkanutta vuotta!

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Danske/Sampo rahastojen sulautuminen

Paljon on puhuttu rahastojen arvonkehityksen kuvaamisen “tilastovirheestä” survival biasista, jossa tappiolliset tai huonosti tuottavat rahastot lopetetaan kun taas hyvin tuottavat säilyvät tuottolistoilla.

Nyt vuodenvaihteessa oli Sampo Rahastoyhtiö Oy ilmoitus kahdeksan rahaston sulautumisesta. Päätin kokeeksi laskea onko sulautumisen kautta poistuvien rahastojen tuotto ollut merkittävästi huonompi kuin jäljelle jäävien rahastojen. Rahastojen kurssikehityksen otin Piksu keskusteluissa esillä olleesta Rahasäiliö palvelusta.
 
Alla taulukossa on sulautuvat rahastot, vastaanottavat rahastot, niiden tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta sekä kunkin rahastoparin tuoton ero.
 

Sulautuva rahasto
 
Tuottojen ero
Vastaanottava rahasto
Tuotto (%)
 
Danske I. Baltic K
17.93 %
 
DanskeI. Baltic Equity K/1000
27.26 %
-9.33 %
Danske I. Biotech+ K
27.99 %
 
Danske I. MediLife K/1000
15.00 %
12.99 %
Danske I. Global K
41.63 %
 
Sampo Kompassi Os K/1000
41.36 %
0.27 %
DanskeI. Global Selection K
31.20 %
 
Danske I. Global Performers K
28.76 %
2.44 %
Danske Invest Omega
4.91 %
 
Danske Invest Neutral
3.01 %
1.90 %
Sampo Tavoite 2010 K/1000
12.24 %
 
Sampo Kompassi Ko K/1000
11.39 %
0.85 %
Sampo Likvidi K
6.13 %
 
Danske I. Euro Korko K
1.53 %
4.60 %
Danske I. Ukraina K/1000
100.58 %
 
Danske I. Russia K/1000
133.46 %
-32.88 %

 
Suurin tuottoero -32 % on sulautuvassa Danske Invest Ukraina rahastossa, mutta toiseenkin suuntaan löytyy merkittävä ero +13 % Danske Invest Baltic rahastossa. Näiden kahdeksan rahaston erojen keskiarvo on vain -2,4 %. Tuo luku on merkittävästi pienempi kuin erojen keskihajonta.
 
Johtopäätöksenä on, että tässä tapauksessa ei ilmeisestikään ole kysymys heikommin tuottaneiden rahastojen sulauttamisesta paremmin tuottaviin.
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pitkät korot voivat nousta vaihtoehdoksi

 

Makrotalouskatsaus tammikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Mutta myös pitkät korot ovat lähestymässä mukavaa tasoa ja voivat vuoden 2010 aikana kehittyä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi osakkeille. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimenteissä on pitkästä aikaa nähtävissä hentoja empimisen elkeitä, kuten yllä olevasta JP Morgan:n kokoamasta maailman ostopäälikköindeksistäkin voimme havaita. Kyseessä ei liene varsinainen käänne, vaan ainoastaan nopean nousun jälkeinen tasaantumisvaihe.

Euroopan ja erityisesti USA:n kuluttajien luottamus on edelleen melko matalalla tasolla, vaikka kaikkialla on nähtävissä normalisoitumista.

Inflaatio ja korko

Deflatoorinen kehitys näyttää olevan päättymässä, ja jopa kuluttajahinnat ovat hienoisessa kasvussa vaikkei varsinaisesta inflaatiosta olekaan kysymys. Keskuspankkikorot ovat miltei vuoden pysyneet ennallaan, ja jopa USA:n keskuspankki on monen vuoden vuorsitoradan jälkeen päässyt stabiiliin tilaan, jossa korkoja ei olla paniikinomaisesti nostamassa tai laskemassa. 

Rahan määrä (M3) on Euroalueella laskussa ja mitä ilmeisimmin näin on laita myös USA:ssa (FED ei julkaise tilastoa) ja myös palkkojen nousu on taittumassa. Näistä syistä inflaatio ei  ole lähdössä voimalla käyntiin ja voimme luottaa siihen, että keskuspankkikorkojen nostot ajoittuvat vasta loppuvuoteen ja silloinkin ne tulevat olemaan hallittuja ja maltillisia.

Pitkät valtionlainan korot ovat jo pidemmän aikaa olleet noususuunnassa. Tästä on kaksi seurausta:

  • Uusien pitkän juoksuajan omaavien lainojen korko on suurempi kuin vanhempien ja niinpä vanhemmat velkakirjat menettävät arvoaan. Monet pitkän koron rahastoihin ja valtion lainoihin sijoittaneet ovat siksi tyytymättömiä ja etsivät nyt parempia sijoitusmahdollisuuksia muualta.
  • Lähestyy hetki, jolloin pitkät korot muodostavat kilpailukykyisen vaihtoehdon osakesijoituksille. Tuo kriittinen hetki saavutetaan nykyisellä kehitysvauhdilla vuoden 2010 aikana ja viimeistään silloin on syytä maksaa osakesijoituksiin otetut lainat takaisin - kenellä niitä sijoituslainoja sitten onkaan.  

Yrityslainat ovat kaiken aikaa tuottaneet hyvin. Alkuvuodesta 2009 riskipreemio oli suuri ja nyt konkurssiriskin väistyttyä voi yrityslainoihin sijoittanut kuitata hyvän tilin. Korkeakorkoisen lainapaperin arvo kasvaa luultavasti edelleen vuoden 2010 alkupuolella sillä konkurssiriskit todennäköisesti edelleen pienenevät. 

Reaalitalous

Maailmantalous kasvaa taas:

  • raaka-aineiden hinnat ovat nousussa (alumiini, kupari, sinkki, öljy....)
  • elektroniikan komponenttien kysyntä kasvaa (DRAM,...)
  • kuivarahtien hinnat ovat kohtuullisella tasolla

USA, Euroalue ja Suomi nousevat lamasta vasta jälkijunassa eikä vuoden 2010 aikana saavutettava 1-2% kasvu tunnu monen vahvan vuoden jälkeen ollenkaan niin hyvältä kuin sen itse asiassa pitäisi. Mutta siihen pitää nyt tyytyä - meidän rakenteellinen kasvunopeutemme näyttäisi olevan 2% tuntumassa eikä valtion velanottoa tai palkankorotuksia voida mitoittaa tuota 2% lukua suuremmiksi varsinkaan kun inflaatio ei näyttäisi pelastavan meitä omalta tyhmyydeltämme - meidän on itse oltava kurinalaisia. 

Vuoden 2009 aikana tapahtunut palkkatason liukuma (noin 4%) oli virhe jota meistä kukaan ei voinut enää estää. Monet palkkasopimukset ja budjetit tehtiin hyvänä aikana - silloin kun vielä kuvittelimme tilanteen paremmaksi, eikä noita sopimuksia voinut jälkikäteen muuttaa. Palkkojen aiheuttama kokonaiskustannus ei kuitenkaan noussut noin nopeasti - lomautukset ja irtisanomiset huolehtivat kustannusjoustosta, jota meistä kukaan ei halunnut, mutta joka vaan aiheutui. Toisin ei olisi voitu menetellä ja on vaikea kuvitella toteutettavaksi yhteiskuntaa, joka olisi riittävän nopeasti sopeuttanut budjetit ja palkat niin ettei tätä työttömyyttä olisi tarvittu. 

Sijoitusmarkkinat

Talous kasvaa taas ja yritysten tulokset kaunistuvat. Osakkeet ovat tuloksiinsa nähden ihan kohtuuhintaisia ja uskon että vuoden 2010 alkupuolella saamme kuulla yllättäviä iloisia tulosuutisia, jotka tuovat markkinoille lisää positiivista värinää.

 

Nyt ei kuitenkaan ole enää aika ostaa suuria määriä osakkeita velaksi - tietty varovaisuus on paikallaan. Pitkät korot ovat nousemassa ja jossain vaiheessa vuoden 2010 aikana voi tulla hetki, jolloin korkosijoitus on riskittömyydessään ihan kiva vaihtoehto.

Muutamien kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat jo aika korkealle arvostettuja eivätkä kehitysmaaosakkeetkaan muodosta enää varmaa turvasatamaa - niidenkin suhteen on syytä olla hieman varovainen.

Joidenkin lähteiden mukaan maailma kylpee halvan korkotason aikaansaamassa likviditeetissä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä enää paikkansa. Itse asiassa rahan määrä (M3) länsimaissa supistuu, eikä reaalinen korkotaso, jolla rahaa saa, ole mitätön. Reaalikorko on tällä hetkellä 2-4% suuruusluokassa riippuen lainan tyypistä ja tätä ei voi pitää varsinaisen halpana rahana eikä siis ole ihme, että rahan määrä vähenee.  

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Verkkomedia talouden ammattilaisten tiedonlähteenä

Markku Hurmeranta, Taloussanomien entinen uutispäätoimittaja, on edennyt väitöskirjaksi tähtäävässä tutkimuksessa. Tutkimusaiheesta oli päivän Helsingin Sanomissa hänen kirjoituksensa ”Verkkomedia on yhä tärkeämpi taloustiedon lähde”.

Kirjoituksen pohjana oleva 120 sivuinen Talousmedia ja valkokaulustyöläiset -tutkimusraporttia löytyy myös Tampereen yliopiston nettisivuilta.
 
Tutkimuksen kohderyhmää edusti pääosin Ekonomiliiton jäsenkunta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä taloustiedon lähdettään.
Ykkössijalla oli edelleen talouslehdet (34 % vastaajista) mutta jo toisen oli verkkomedia (27 %), kolmantena yleissanomalehdet (23 %). Neljänneksi tärkeimmäksi taloustiedon lähteekseen vastaajat nimesivät television (13 %). Talousuutistoimistot sijoittuivat viidenneksi (3 %) , ja radio jäi viimeiseksi (1 %).
 
Alla on kuva näistä kolmesta merkittävimmästä taloustiedon lähteestä.
 
Verkkomediat ovat ohittaneet perinteiset talouslehdet taloustiedon lähteenä
 
 
Verkkomediasta tärkeimpänä taloustiedon lähteenä vielä eri ikäryhmiä koskeva havainto. Se ei ole pelkästään nuorimpien media. Kaikissa kolmessa alle 50 vuotiaiden ikäryhmässä verkkomedia oli tärkein tiedonlähde (50, 46, 48 %) ja vasta yli 50 vuotiaiden verkkomedia putosi kakkossijalle (26 %).
 
Myös kysymyksen ”Seuraatteko talousasioita pelkästään verkkomedian kautta?” vastauksissa oli mielenkiintoisia jakaumia. Nimittäin johtotasolla kuusi prosenttia ilmoitti menettelevänsä näin kun koko aineistosta osuus oli vain kaksi prosenttia. Ja ikäryhmistä suurinta vastaajaryhmää edusti 41-50 vuotiaat.
 
Raportista löytyy paljo muutakin mielenkiintoista kuten lista viidestä tärkeimmästä talousmediasta ja tietoa sosiaalisen median käytöstä.
 
Käyttäjän Skiller kuva

Vanha vuosi hautaan hiipii

 

Vanha vuosi hautaan hiipii,
kurssit ylös, alas kiipii
Ensi vuonna nähdään varmaan,
perustuuko tuotto karmaan
Riskinotto vähenee,
wäliwille lähenee
 
Kunpa koittais kelpo vuosi,
treidarille uusi kuosi,
turskasaalis pienenisi,
lohisoppa enenisi
Kukaan mitään mukaan saa
viedä ei, se rauhoittaa
 
Wäliwillen käännekohtaan
pelko meitä alkaa johtaan
Kovin ylös kurssit aikoi,
tyhjästäkö tuotot taikoi?
Sukanvarteen turvataan,
jahka alas kurvataan
 
Suomipoika Euroopassa
kokemustaan jakamassa
Meillä parlamentarismi,
Euroopassa pluralismi
alemyyntiin pukataan,
humanismi hukataan
 
Uusi vuosikymmen koittaa
vanhan mennen tullen voittaa
Riskit sekä tilaisuudet
tarjoo vanhat ynnä uudet
Menestystä jahdataan,
maailmalle rahdataan
 
Suomi kouluttajain kärkeen
vientiaie sattuu järkeen
Peruskoulun mallimaana
osaamiseen avoin baana:
Hiiri norsun opettaa
- vikinän voi lopettaa.
 
Hyvää uutta vuotta!
Skiller

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Menestysresepti: Tuote+palvelu

Pari kuukautta sitten Amazon alkoi myydä elektronista kirjaansa - Kindleä - myös muille kuin amerikkalaisille kuluttajille. Innokkaana englanninkielisen kirjallisuuden lukijana tilasin laitteen itselleni heti.

Samalla mietin tämän bisneksen olemusta. Mainittu laite ei todennäköisesti ole paras eikä todellakaan halvin elektroninen kirja. Miksi ihmeessä siis tein näin huonon ostoksen?

Taustalla piilee jälleen menestysresepti tuote+palvelu. Haluan ostaa e-kirjani Amazonin kaupasta. Kirjojen suositus toimii siinä kokemukseni mukaan mainiosti. Koska Amazon tietää mitä olen ostanut ja katsellut ennen pystyy palvelu suosittelemeaan minulle kirjoja todella osuvasti. Harva se kerta olen klikannut heti etusivulle levähtänyttä kirjasuositusta ostoaikeissa. On mahdollista että voisin ostaa saman opuksen halvemmalla muualta. Mutta mistä tiedän että on ilmestynyt minua kiinnostava e-kirja?

Ja homma toimii. Amazon kehuu joulupäivänä myyneensä ensimmäistä kertaa enemmän sähköisiä kirjoja kuin paperisia. Näin se käy: Ensin haudutellaan ja kehitellään vuosikausia uutta palvelua/teknologiaa. Välillä se ehditään jo tuomita toimimattomaksi. Kun kynnys ylittyy markkinan valtaus tapahtuu sitten yllättävän nopeasti. Ei kaikelle kansalle tarvitse e-kirjaa myydä. Riittää että 10% aktiivisimmista lukijoista omistaa sellaisen.

Tuote ja siihen liittyvä (hyvä) palvelu on siis menestysresepti. Sijoittajana voi aina kuluttajatuotteen/palvelun ollessa kyseessä miettiä: Ostaisinko itse tämän tuotteen? Jos vastaus on kyllä on todennäköistä että löytyy muitakin ostajia. Jos et kuulu k.o. tuotteen kohdeasiakkaisiin voit kysyä mielipiteitä lähipiiristäsi. Ehkä vaimolta, lapselta tai vanhemmilta. Jos ei tulisi mieleenkään käyttää uuttuustuotetta/palvelua kannattaa kysyä onko takana enemmän hypeä kuin oikeaa bisnestä.

Jos tuote (ja oletusarvoisesti takana oleva yritys) on hyvä täytyy vielä tarkistaa arvostustaso. Kaikki hyvät yritykset eivät ole hyviä sijoituksia, ainakaan juuri tällä hetkellä. Amazonin kohdalla Homo Economicus ei suosittele ostoa. p/e-luku on 80. Epätavallisen hyvään yhtiöön on jo ladattu tavattoman kovat kasvuodotukset.

ps. Suomalaisena harmittaa kyllä vähän. Miksi Kindlen langaton kirjalataus toimii mm. Serbiassa, Nigeriassa ja Kazahstanissa (suurista länsimaista puhumattakaan) mutta ei Suomessa. Ilmeisesti Suomesta ei löytynyt tarpeeksi halpaan sopimukseen taipuvaa verkko-operaattoria :(

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Dualistinen vuosi 2010?

Keväästä 2009 lähtien mm. vientiteollisuuden osakkeet nousivat Helsingin pörssissä voimakkaasti. On mahdollista, että kurssinousu todella ennakoi vientiteollisuuden paranevia talousnäkymiä etenkin ns. kehittyvissä kansantalouksissa.

Ajatus siitä, että jälleen kerran “vienti vetäisi Suomen nousuun“, on vuosikymmenten takaa enkä siihen jaksa uskoa nykyisessä tilanteessa.

Ensinnäkin teollisuusyritykset on trimmattu niin virtaviivaisiksi, etteivät ne edes välttämättä tarvitse runsaasti lisää työvoimaa.

Jos työvoimaa lisätään, sitä palkataan halvan työvoiman maissa, ei Suomessa. Sen takia en mitenkään usko Suomen työllisyyslukujen paranemiseen.

Päin vastoin olisi hyvä tiedostaa, että kun varsinaisiin työttömiin lisätään mm. työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt, puhutaan puolesta miljoonasta työttömästä.

Tämä suuri ja ilmeisen pitkäaikainen työttömyys tulee vasta myöhempinä vuosina tuntumaan täysimääräisenä perheitten taloudessa ja niitten kyvyssä hoitaa lainojaan. Suomalaisten kotimarkkinoitten kysyntä pysyy heikkona.

Tilanne ei ole hyvä eräissä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa. Ne suuret euromaat, jotka aikoinaan asettivat vaatimuksia euroalueen vakaussopimukseen, siis Saksa, Ranska ja Italia ovat kaikki itse luistaneet sopimuksesta, Italia vieläpä erittäin vakavasti - samoin Kreikka ja Espanja.

Ongelmia on myös Atlantin takana. USA:ssa kotitalouksien kysyntää pitäisi hillitä ja niitten säästämisastetta lisätä. Yhtälö on vaikea ratkaista, koska toisaalta kotitalouksien kysyntä on USA:n talouden tärkein veturi.

Kaiken lisäksi uudelta presidentiltä hallintoineen ei kannata odottaa kovin kitkeriä lääkkeitä USA:n talouden tehostamiseksi. Periaate nimittäin on, että ensimmäiset neljä vuotta presidentti tähtää vain yhteen asiaan: uudelleenvalintaan. Vasta sen jälkeen voidaan odottaa tekoja, joilla presidentti voisi varmistaa asemansa historiassa. Bushin osalta tosin sekä teot että jälkimaine (“legacy”) jäivät pahasti uupumaan.

On ikävän todennäköistä, että alkava 2010-luku lisää kehittyneissä teollisuusmaissa trendiä, jota otsikossa kutsuin vähättelevästi eufemismilla “dualismi”. Täsmällisempi olisi sanoa, että vauraus kasaantuu harvoihin käsiin ja työttömyyden myötä kasvava määrä väestöstä kokee aiheellisesti jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän ihmisryhmän tunnukseksi saattaa muotoutua yhä enemmän EVVK, englanniksi who cares. Ilmiö ei ole vain taloudellinen, vaan koko yhteiskuntaa koskettava.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uusiin liiketoimintaprosesseihin ja teknlologioihin kannattaa sijoittaa - tässä muutama

Sijoittajan on hyvä olla mukana teknologioiden ja liiketoimintaprosessien muutostrendeissä. Näitä mahdollisuuksia tarjoavia muutosprosesseja on menossa lähes jokaisella liiketoiminnan osa-alueella. Vaikka kehittyneiden maiden taloudellinen kasvu onkin hidastumassa pariin prosenttiin ei tilanne ole toivoton. Maailman taloudellinen kasvu on nopeutunut 1800 luvun yhdestä prosentista ensin 1900 luvun alun parin prosentin tasolle ja nyt olemme jo neljän posentin tuntumassa. Sijoittajan pitää vain löytää kasvavat osa-alueet ja mennä mukaan.

Tähän alle on listattu muutamia muutosprosesseja, joissa voi olla antoisaa olla mukana: 

Yritysten informaatioteknologia

  • yritysten omat tietokonesalit häviävät ja sovellutukset siirtyvät keskitettyihin, globaaleihin konesalipalveluihin
  • konesalien rautapalvelut eriävät sovellutusliiketoiminnasta (yritykset ostavat ensi sijassa sovellutuspalveluita eivätkä ole enää suoraa tekemisissä varsinaista konesalipalvelua tarjoavien rautatalojen kanssa)
  • suurikokoiset makronäytöt tulevat työpöydille

Media

  • videot tekvät tuloaan osaksi median internet portaaleja ja TV ohjelmien internet levitys on alkamassa
  • kansalaismedian rooli kasvaa kaiken aikaa (blogit, ...)
  • globaaleja niche kulttuureita ja niille dedikoituja medioita syntyy
  • kolmiulotteisen vaikutelman tarjoavien näyttölaitteiden myynti alkaa muutamien vuosien kuluttua ja tämä mullistaa median tekemistä ja tarjontaa
  • musiikin ja elokuvien vähittäiskauppa on siirtymässä nettiin

Raaka-aineet ja perusteollisuus

  • raaka-aineiden ja perusteollisuuden osuus kansantaloudesta jatkaa, hidasta, vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen jatkunutta laskuaan
  • öljyn hinta pysyy kalliina
  • hienopaperin kulutus vähenee ja energiapuun lisääntyy
  • ydinvoiman käyttö lisääntyy

Kulutustavarat

  • globaalit logistiikkaketjut vahvistuvat
  • kulttuurisidonnaisten tuotemerkkien hallinta eriytyy valmistuksen ja jakelun liiketoimintaketjuista
  • monien erityiskulutustavaroiden esittely ja kauppa siirtyy internettiin
  • elintarvikkeiden hankinta ja ostamisen elämystä tarjoavat kaupat tehdään ostoskeskuksissa

Asuminen, rakentaminen ja ympäristö

  • liiketoiminta sirtyy vähitellen pois vanhojen eurooppalaisten kaupunkien keskustoista ympäröiville työssäkäyntialueille
  • asumiskulttuuri pientalovaltaistuu ja toisaalta yksittäisiä pilvenpiirtäjiä aletaan rakentaa yhä useammassa kaupungissa
  • asuminen kaupungistuu ja keskittyy
  • asuinpinta-alat lisääntyvät
  • tietoliikenteen tehostuminen vähentää työmatkaliikennettä (työtä tehdään yhä useammin kotona)
  • saman katon alla olevat ostoskeskukset korvaavat enenevässä määrin katujen varsilla sijaitsevia liiketiloja

Internet ja tietoliikenne

  • ihmisten ja yhteisöjen verkkoidentiteetti (facebook, linkedin, myspace, ircgallery ...) vahvistuu
  • kullekin sosiaalisen aktiviteetin alueelle (puheviestintä, työnhaku, asunnonosto,....) syntyy muutamia, kyseistä liiketoimintaa hallitsevia paleveluita
  • maakunnalliset näkymät internetin palveluihin toteutuvat kansallisten tai globaalien paleveluiden osana

Liikenne ja matkailu

  • nopeakulkuiset luotijunat yhdistävät lähekkäin sijaitsevia metropoleja
  • liikelentäminen alkaa korvautua internetin tarjoamilla virtuaalisilla kommunikaatiovälineillä
  • internet pohjaiset palvelut syrjäyttävät matkatoimistojen tarjontaa
  • hybridi- ja sähkö- kulkunevot tulevat osaksi kaupunkikuvaa

Pankit, rahoitus ja taloushallinto

  • pankki-, rahoitus- palvelut automatisoituvat ja sellaisista toiminteista kuten luottokelpoisuuden määrittämisestä tulee automaattisempaa kuin aikaisemmin
  • sähköinen lasku tekee mahdolliseksi automatisoida ja realiaikaistaa taloushallinnon loputkin prosessit alkaen verotuksesta ja kirjanpidosta

 

Nämä valitut muutosprosessit eivät ole kattavia ja lista on jossain määrin sattumanvarainen. Tarvitsisimme hyviä taloustoimittajia, jotka valaisisivat liiketoiminnan muutosprosessien ja teknologioiden merkitystä sijoittajan näkökulmasta.

 

Käyttäjän Skiller kuva

Joulurauha

 

Joulurauha saapuu ajallaan,
vaikka oisi koti hajallaan.
Juhlaan mennään lähes paineetta,
joulumieli syntyy aineetta.
 
Lumihiutaleet vain leijailee,
kevyesti elo ei kai mee.
Lapsenmielisyyttä kaivataan,
ystäville sijaa raivataan.
                     
Vapahtaja kerran maailmaan
syntyi vaivaisia auttamaan.
Tähti takaa vuosisatojen
siunaa elämää maan matojen.
 
Rauha maailmassa vallitkoon,
kansa päättäjiään hallitkoon.
Joulu alkaa tästä kerrasta:
kaikki hyvä lähtee Herrasta.
 

-Skiller

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Kulunut vuosi 2009 ja näkymät vuodelle 2010

Kulunut vuosi 2009 ja näkymät vuodelle 2010

 

Suurin asia mitä talouden saralta tullaan muistamaan uuden vuosituhannen ensimmäisestä vuosikymmenestä on varmasti finanssikriisi. Vuodesta 2009 ja 2010 muistetaan taantuman jälkeisen kehityksen silmiinpistävänä piirteenä ja uutena megatrendinä siirtyminen Yhdysvaltojen ja Euroopan valtakaudesta Aasian merkityksen lisääntymiseen maailmantaloudessa. Dollarin painoarvon vähenemistä voidaan pitää selvänä merkkinä alkaneesta kehityksestä, joka tulee jatkumaan varmasti tulevina vuosikymmeninä.

 

2009. Merkittävimmät markkinaindeksit.

 

Vuoden 2009 talouskasvua on vetänyt Aasian talousmahdit Kiina ja Intia; Yhdysvallat ja Eurooppa ovat seuranneet perässä. Vuoden 2009 ja 2010 todennäköisesti jatkuva elpyminen taantumasta hyödyttää erityisesti vientivetoisia pieniä kehittyviä maita. Myös Aasian sisäisen kaupankäynnin vilkastuminen tukee Aasian selvästi vientivetoisia maita -esimerkiksi Koreaa, Thaimaata ja Taiwania.

Euroopassa Espanja on kärsimässä heikosta taloudestaan ja korkeasta työttömyydestä. Toinen Euroopan ongelma-alue on tällä hetkellä Kreikka, jonka velka suhteessa BKT:n on jo hälyttävällä tasolla ja monet luottoluokittajat ovat jo tarkistaneet Kreikan luokitusta alaspäin.

Kiinalle on tärkeää viennin hyvä kehitys, mutta kestävän ja pitkän talouskasvun kannalta yksityisen kulutuksen ja ostovoiman kasvattaminen on entistä tärkeämpää. Toinen Aasian suurvalloista, Intia, on kärsinyt globaalista taantumasta vähemmän kuin Kiina johtuen pääosin pienemmästä viennin merkityksestä taloudessaan. Intiassa huomio kiinnittyy heti vuoden 2010 alusta todennäköiseen ohjauskoron nostoon inflaationäkymien johdosta. Intiassa inflaatio on huidellut yli 10 prosentissa lähiaikoina, kun vertailun vuoksi Kiinassa inflaatio on ollut aavistuksen negatiivinen euroalueen tavoin.

Venäjä on hyvin raaka-aineriippuvainen maa, joten on selvää että se on kärsinyt raaka-aineiden -erityisesti energian- hinnan heilunnasta viime vuosien aikana erityisen paljon.

 

Energian hinta 2007-2009.

 

Raaka-aineindeksi vuonna 2009.

 

Venäjän talouden kehityksen kannalta merkittävä asia on ollut myös inflaatio, joka on ollut taloutta vaivaavana riesana. Kun muut maat alkavat miettimään jo laajalla rintamalla rahapolitiikan kiristämistä ja korkojen nostoja, Venäjällä jatketaan todennäköisesti koronlaskujen tiellä vielä vuoden 2010 puolella.

Venäjällä osakkeiden hinnat ovat kuitenkin erittäin houkuttelevalla tasolla, joten potentiaalisia sijoituskohteita osakemarkkinoilta löytyy pienellä poiminnalla useita.

Itä-Euroopassa taloustilanne on hyvin haasteellinen vuonna 2010. Löysä lainananto oli yksi merkittävä syy huteraan talouteen, joka natisi liitoksissaan heti taantuman alkaessa. Muun Euroopan talouden elpyminen avittaa myös Itä-Eurooppaa, jonka talous ja vienti on hyvin riippuvaista Länsi-Euroopan kysynnästä. Elpyminen Itä-Euroopassa jää kuitenkin hyvin todennäköisesti maltillisemmaksi kuin muilla kehittyvillä markkinoilla. Itäisessä Euroopassa ovat yhtiöiden arvostustasot alhaalla, mutta vuoden 2010 aikana talouskehitys voi olla Itä-Euroopan sisällä eri valtioiden kohdalla vielä hyvinkin eriytynyttä, joten pelkän halvan hinnan perässä ei kannata juosta.

Itä-Euroopassa vuoden 2010 hyvin kehittyä talouksia on mitä todennäköisimmin Puola. Puolassa talouskasvu ei ole missään vaiheessa taittunut negatiiviseksi, tosin riskinä on korkeahko työttömyys ja sen mukanaan tuoma yksityisen kulutuksen heikkous. Viennin elpyminen kuitenkin nostattaa siitä eniten hyötyviä yrityksiä osakemarkkinoilla ja kannattavia sijoituksia Puolan osakemarkkinoilta löytyy pääosin vientiorientoituneista yrityksistä.

Turkki on todennäköisesti  hieman islamiin suuntautuneesta ja epävakaisesta poliittisesta tilanteesta huolimatta vuoden 2010 positiivinen performoija, kun sen taloudesta saadaan todennäköisesti positiivisia merkkejä ja talous kääntyy kasvuun 2010 vuoden alussa. Suuntautuminen islamiin aiheuttaa lähinnä sen, että suunnitelmat ja pyrkimykset EU:n liittymisestä saattavat hetkeksi jäädä, ja huomio onkin Turkissa kiinnittynyt jo yhteistyön tiivistämiseen islamilaisten maiden; esimerkiksi Iranin kanssa.

Latinalaisessa Amerikassa vienti on merkittävässä roolissa, joten viennin virkoaminen nostattaa alueen talouksia selvästi. Yhdysvaltain kohentunut talouden tila on heijastunut Latinalaiseen Amerikkaan, ja alueen suurimman talouden Brasilian elpyminen on saanut vauhtia myös Kiinan kaupan palautumisesta lähelle taantumaa edeltäneitä tasoja.Myös raaka-aineiden hinnannousu on avittanut Brasilian taloutta.

 

Yhdysvallat ja ylielvytys

Vuoden 2009 puhuttavin asia on kenties Yhdysvaltain keskuspankin FED:n ja erityisesti sen nokkamiehen Ben Bernanken toimet ja dollarin arvon huomattava lasku toimien seurauksena. Bernanke on koko vuoden 2009 painottanut, että löysää rahapolitiikkaa harjoitetaan niin kauan kunnes talouden elpyminen on vahvalla pohjalla. Bernanke pelkää selvästi Japanin kohtaloa, ja tuo esiin joka käänteessä kuinka elvytystä ei lopeteta missään nimessä liian aikaisin. Bernanken henkilöhistoria, pääosin kiinnostus tutkijana 30-luvun lamaan selittää hänen huolen ja pelon taustoja.

Ylielvytyksessäkin on kuitenkin vaaransa, ja vuonna 2010 on mielenkiintoista nähdä muodostuuko siitä merkittäviä riskejä Yhdysvaltain taloudelle. Vuonna 2009 elpyminen on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja elvytys on Yhdysvalloissa nostattanut osakemarkkinoita.

 

S&P500 indeksin kehitys sektoreittain vuoden 2009 alusta.

 

Useilta taholta on kuitenkin kuulunut kriittisiä kommentteja siitä kuinka pitämällä korkoa alhaalla ja rahapolitiikkaa hyvin löysänä on FED synnyttämässä itseasiassa uutta talouskuplaa, tai ainakin kasvua joka ei ole tukevalla pohjalla.

Lyhyemmän aikavälin ongelmien sijaan Bernanken olisi pikkuhiljaa siirryttävä ottamaan huomioon myös pidemmän aikavälin ongelmia. Muutaman vuoden päästä inflaatio saattaa karata käsistä ja keskuspankit joutuvat nostamaan ohjauskorkoja erityisen rivakasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset ja kotitaloudet, jotka eivät ole ehtineet vielä purkaa velkataakkaansa taantuman jäljiltä, joutuvat erittäin suuriin ongelmiin. Tilanteessa ei auta se, että elvytyspolitiikalla on saatu osakekursseja nostettua ja keinotekoista taloudellista aktiivisuutta lisättyä. Edellä esitetty velkataakasta aiheutuva riski koskee myös valtioita, joten esimerkiksi Yhdysvaltain paisunut valtionvelka saattaa aiheuttaa yllättäviä ongelmia tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain keskuspankin alhaista korkopolitiikkaa ja poikkeuksellisen löysää rahapolitiikkaa perustellaan sillä, että vuoden 1930-lamaa pahensi liian kireä rahapolitiikka ja Bernanke on tutkinut 1930-luvun lamaa, eikä halua missään nimessä toistaa samoja virheitä kuin tuolloin tehtiin. Yliannostus voi olla kuitenkin yhtä vaarallista kuin lääkkeiden puute, eikä määrä myöskään korvaa laatua.

Dollari on vuonna 2009 saanut kokea elvytyksen ja likviditeetin lisäykset nahoissaan, mutta kulta on toiminut hyvin turvasatamana ja pääoman säilyttäjänä sijoittajien salkuissa. Dollarin lasku on kuitenkin heikentänyt yhdysvaltalaisten ostovoimaa ja tehneet ulkomaiset tuotteet kalliimmiksi. Jos tästä jotain hyvää haluaa hakea, niin halpa dollari tukee Yhdysvaltain vientiä.

 

Dollari vuonna 2009.

 

Kullan hinnankehitys vuonna 2009.

 

Eri omaisuuslajien kehitys vuonna 2009.

 

 

 

Talousdata ja markkinasentimentti

Osakemarkkinoiden huimasta noususta huolimatta sijoittajat ovat selvästi vielä herkkiä negatiivisten uutisten suhteen. Osakemarkkinat näyttävät irtautuneen reaalitalouden kehityksestä ja nousevan ennakoiden hintoihin taantuman jälkeisiä tasoja.

Uskomme, että riemu Amerikassa jatkuu vielä jonkin aikaa ja tukee myös Euroopan pörssejä. Kesken kaiken riemun elpymisestä tulee olemaan mielenkiintoista seurata markkinoiden reaktiota kun se tajuaa että koronnosto ja elvytystoimenpiteiden karsiminen lähestyy. Ei voi myöskään olla miettimättä mitä tapahtuu jos seuraavat työllisyysdatat yllättävät negatiivisuudellaan. Työllisyys tulee kuitenkin olemaan yksi merkittävimmistä mittareista, joista voidaan ennustaa tulevaa pidempikestoista talouden kehityssuuntaa.

 

Global Dow. Markkinoiden kehitys globaalisti vuonna 2009.

 

 

Pörssivuosi 2010 tuskin tulee olemaan yhtä hurjan nousun vuosi kuin 2009. Paljon markkinoilta saaduista hyvistä uutisista sisältyy jo nykyhetken kursseihin ja ensi vuonna punnitaankin todenteolla kuinka vankalla pohjalla talous oikeasti on. Riippumatta siitä, tuleeko vuodesta 2010 hyvä vai huono pörssivuosi, uskomme että stockpicking- sijoitusstrategialla voi päästä hyviin tuloksiin. Nousua on odotettavissa 8-12 prosenttia indeksitasolla Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja vielä selvästi korkeampia tasoja Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla.

Sijoittajien huomio kohdistuu varmasti vuoden 2010 alusta lähtien entistä enemmän merkkeihin kasvun kestävyydestä ja työllisyystilanteen kehityksestä. Talouskasvu saattaa hidastua taantuman aiheuttamien ja paljastamien rakenteellisiin ongelmiin, joita ovat usein mainitun työttömyyden lisäksi esimerkiksi velkojen takaisinmaksujen järjestäminen ja taantuman hävittämä varallisuus (assetit).

Englannin keskuspankki saatta pitemmänkin aikaa panostaa talouden elpymisen tukemiseen ja myös Yhdysvalloissa otetaan varman päälle ettei synny Japanin kaltaista deflaatiokierrettä. EKP:n suunnalta on mahdollisesti odotettavissa ensimmäiseksi korkonnostoja, koska EKP:lla on laajemmin tavoitteita esimerkiksi hintavakaus ja vakaa talouskasvu, kun Yhdysvaltain keskuspankki on sitoutunut lähinnä talouden kehityksen ja kasvun tukemiseen.

Bondimarkkinoilla vuonna 2010 on muutamia suurempia trendejä ennustettavissa. Sijoittaminen valtionlainapuolella kannattaa kohdistaa lähinnä Euroopan reunavaltioiden velkakirjoihin. Euro on kuitenkin hieman yliarvostetulla tasolla, ja tämä vaikuttaa avointen talouksien kuten esimerkiksi Suomen ja Irlannin vientiin negatiivisesti, joka on syytä ottaa huomioon valtion velkakirjoihin sijoittaessa.

 

EUR/USD valuuttaparin kehitys vuonna 2009.

 

EKP suuntaa pankeille juuri ennen joulua kolmannen likviditeettipaketin, jossa aikaisemmista huutokaupoista poiketen on 12 kuukauden pituisessa rahoituksessa vaihtuva korko aikaisemman kiinteän 1% koron asemesta. Mielenkiintoista on nähdä lähteekö käyrä jyrkentymään sijoittajien liian optimistinen ennakoinnin johdosta, vai alkaako korkokäyrä tasaantumaan. Korkomarkkinoille sijoittavan kannalta on myös merkitystä rupeaako lyhyen pään korot nousemaan ensiksi vai karkaako pidempi pää.

EKP:n ohjauskoron nosto ajoittuu todennäköisesti vasta ensi vuoden loppupuolelle. Kannattaa siis seurata tarkkaan korkomarkkinoita, koska suurimpia korko- ja osakemarkkinoihin vaikuttavia yksittäisiä asioita ovat ohjauskorkojen mahdolliset nostot. EKP:n tuleva korkonnosto ei siis vakuta vain korkomarkkinoihin vaan hyvin todennäköisesti myös merkittävästi osakemarkkinoihin.

 

Tommin kurvailut korkomarkkinoilla

Bondimarkkinat ovat historiallisesti erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa. Näyttää siltä ettei olisi mitään järkeä enää syytää rahaa bondimarkkinoille vallitsevilla korkotasoilla. Bondimarkkinat eivät kuitenkaan ole vielä laskeneet merkittävästi, eivätkä yieldit nousseet. Historiallisesti korot ovat niin alhaisia, että jos sijoittaa pitkään päähän, voi olla varma että tuleva inflaatio syö tuoton. Bondimarkkinoille sijoitetuilla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaista tarkoitusta tuottaa kuin esimerkiksi osakemarkkinoille sijoitettavalla pääomalla. Täytyy muistaa, että bondimarkkinat toimivat osin turvasatamana ja tasapainottamasssa possia suurempiriskisten omaisuusluokkien vastapainona.

Selityksiä näennäisesti kannattamattomien sijoitusten tekoon korkomarkkinoilla löytyy muutamia muitakin. Helpoin ymmärtää ja todentaa on selitys, että suuret institutionaaliset sijoittajat eivät voi sijoittaa kaikkea varallisuuttaan osakemarkkinoille ja toisaalta käteisenä tuotot ovat vielä heikompia kuin bondimarkkinoilla. Matalampaa riskiä hakevaa pääomaa on valtavasti sijoitettavana, joka ei rahaston sääntöjen, sijoitusohjeistuksen, vakavaraisuusvaatimusten tai muun seikan pohjalta voikaan hakeutua esimerkiksi osakemarkkinoille. On myös pääomaa, jonka päätarkoituksena on säilyttää arvonsa ilman merkittävää tuottovaatimusta niin, ettei inflaatio syö sitä.

Lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa elvytystoimenpiteinä pankeille annettiin pääomaruiskeita ja ilmaista rahaa, joilla katettiin liiketoiminnan riskejä ja estettiin merkittävien pankkien kaatuminen -kunhan rahat sijoitettiin pankkien toimesta bondeihin.

Nämä kaikki seikat vaikuttavat korkomarkkinoihin niin, että on helppo sanoa markkinoilla olevan vinoutumia tai, että hinnoittelu markkinoilla näyttäytyy talouden perusfundamenttien ja muiden markkinoiden perusteella virheelliseltä.

Markkinoilla tiedetään yleisesti, että rahaa on pumpattu systeemiin huomattavasti elvytystoimina vaikka se ei välttämättä kierrossa olekaan. Elvytystoimet ja lisäraha markkinoilla nostaa inflaatio-odotuksia. Kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja dollarin arvo laskee, nostaa tämä seikka myös inflaatio-odotuksia. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin taantuman seurauksena laskeneet, joten inflaation odotetaan olevan vielä ainakin hetken aisoissa ja tällä hetkellä on käynnissä monien mittarien mukaan itseasiassa deflaatio.

Pitkät bondit menevät vielä kohtalaisen hyvin kaupaksi, joten korot pysyvät vielä matalalla tasolla. Odotusarvo on kuitenkin se, että korkojen on noustava nykyisestä tasosta sijoittajien vaatiessa tulevaisuudessa parempaa korkoa sijoitetulle pääomalle, jotta se säilyttäisi arvonsa. Viimeistään kun EKP ilmoittelee koronnostoista ennen FEDiä alkaa korkokäyräkin mukavasti liikehtimään. Koronnostot alkavat todennäköisesti vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

 

Korkokäyrä tammikuussa ja joulukuussa 2009.

 

Exeter argumentoi käänteisen pyramidin teoriassaan, että riskisimpien sijoituskohtien kuten esimerkiksi johdannaisten muuttuessa sijoittajien mielessä liian riskisiksi, sijoittajien raha siirtyy seuraavalle tasolle pyramidissa. Kun markkinoille ei todennäköisesti muodostu enää vuodenvaihteen kaltaista täyttä paniikkia niin pyramidin leveältä huipulta ei sijoittajat pompi eri omaisuusluokkien yli, vaan siirtyvät hallitummin seuraavalle tasolle alaspäin. Kun paniikki ei ole päällä niin pyramidin kerroksia ei hypitä välistä, koska ylemmät tasot tuottavat isompia prosentteja kuitenkin tuottoa.

Bondien aika on siis vielä hetken, mutta on vain ajan kysymys kun bondien hinnat aloittavat laskun ja yieldit nousevat. Kun bondien hinnat kääntyvät laskuun, voi suunta jatkua kymmeniä vuosia. Toisaalta esimerkiksi kullan asemasta reservinä on esitetty näkemyksiä ettei se olisi enää samanlainen varallisuuden säilyttäjä kuin historiassa se on ollut. Tällöin osa kultaan perinteisesti sijoittanut varallisuus voisi kohdistua bondimarkkinoille ja tuoda uuden markkinoita nostattavan vaikutuksen sekoittamaan soppaa. Myös dollarin heikentyvä asema reservivaluuttana ja turvasatamana voi aiheuttaa merkittävästi bondien hinnoitteluun markkinoilla.

 

10-vuotisen treasury bondin yield vuonna 2009.

 

Tapahtui mitä tahansa, paras betti on mielestämme shortata bondien pitkää päätä, mieluiten shortata sitä noin 2-5 vuoden päähän. Lisäksi bondien pitkän pään shorttausta tukee se, että FED:llä ei ilmeisesti ole kunnon exit-strategiaa toteutettavaksi vuodelle 2010. Pankkien puolelta tulee myös koko ajan painetta, että FED:n pitäisi antaa pankeille lupa massiiviseen spekulointiin ja leverointikertoimen kasvattamiseen, joka saattaisi johtaa myös mahdollisiin bail-outteihin. Tämä tilanne olisi kyllä bondien shorttaajan ja yieldien nousun puolesta veikkaavien  kannalta erittäin tuottava tilanne.

 

Sijoittaminen ja possa

Vuodelle 2010 possaa kasattaessa kannattaa aloittaa poimimaan jo helmiä, eikä vain summan mutikassa sijoittamaan kaikkeen mikä liikkuu (ylöspäin) kuten vuoden 2009 alusta lähtien pahimman romahduksen jälkeen saattoi tehdä.  Indeksit eivät enää heittelehdi niin voimakkaasti, mutta indeksien sisällä ja eri toimialoilla tulee olemaan paljon enemmän merkitystä kuin vuonna 2009 jolloin lähes osake kuin osake nousi yhdessä rintamassa muiden kanssa, vaikka yrityksen liiketoiminta ja muu data olisi ollut verrokkeihinsa nähden heikkoa.

Pomput ja takapakit eivät tulevana vuonna mitä todennäköisemmin enää johdu uusista talouden perustuksissa olevista ongelmista tai perusfundasta. Uskomme ainakin, että taantumalla ja finanssikriisillä on ollut kaiken negatiivisen ohella myös puhdistava vaikutus. Kuolleet oksat ovat katkenneet ja pudonneet maahan. Jäljelle ovat jääneet vahvimmat, joilla on tulevaisuudessakin elinvoimaa.

Elvytys nostattaa vielä sijoitusintoa, vaikka tulevat koronnostot jarruttavat varmasti hetkellisesti osakekurssien kehitystä. Institutionaaliset sijoittajat ovat kuitenkin vielä alhaisemmalla painolla osakkeissa mukana kuin ennen finanssikriisiä. Suurimpien sijoittajien tase kuitenkin vahvistuu ja näkymät paranevat, jolloin myös osakeriskiä voidaan jatkuvasti lisätä.

Osakkeet nousevat yritysten paranevan talouden mukana. Vuoden 2010 aikana kuuluu varmasti myös jotain negatiivista markkinoilta. Tällöin on edessä hieman suurempi hetkellinen dippi, mutta se tarkoittaa lähinnä hyvää tilaisuutta ostaa hyviä yrityksiä alennushintaan. Kunnon tupladippiin on vaikea uskoa, koska vuoden 2008 lopulla ja sen jälkeen rahoitusmarkkinat olivat pitkään täysin kaatuneet ja markkinat sekasortoisessa tilassa. Nyt luototus toimii ja osakemarkkinat ovat jo kauan aikaa sitten karistaneet maailmanlopun tunnelmat.

Talouskasvun jatkumisen edellytyksenä Euroopassa ja Yhdysvalloissa on kasvun siirtyminen kulutuksen ja investointien vetämäksi nykyisen elvytystoimenpiteiden sijaan. Yhdysvaltain työttömyyden nousu on näyttänyt tasaantumisen ja vakiintumisen merkkejä, mutta huolestuttavaa on se, että työttömyysaste näyttää vakiintuvan aikaisempaa korkeammalle tasolle. Toivottavasti tästä uudesta korkeammasta tasosta ei muodostu vuoden 2010 aikana uutta “normia”. Todennäköisesti melkein kaikessa muussa ollaan jo otettu pohjakosketus, mutta työttömyys tulee vielä markkinoiden pettymykseksi hakemaan uusia pohjia hetken aikaa.

Vuodelle 2010 ja siitä eteenpäin kannataa mielestämme lähteä rohkeasti osakkeet ylipainossa jos suinkin kestää hetkellisiä pomppuja ja töyssyjä matkan alkuvaiheessa. Ensi vuoden sijoitusstrategiaa luodessa kannattaa ottaa huomioon se, että tähän mennessä suurimmat arvoyhtiöt ovat tuottaneet parhaiten, mutta vuonna 2010 tullaan varmasti kiinnittämään entistä enemmän huomiota yritysten tuottopotentiaaliin ja kasvumahdollisuuksiin nyt vielä valloilla olevasta yrityksen arvoon perustuvasta sijoituspäätösten tekemisestä.

Osakesalkkua kannattaa siis karsia kovalla kädellä 2009 asetuksista ja virittää possan allokaatio taloudelta terveisiin yrityksiin. Heikkojen yritysten kurssinousu tulee taittumaan ja riskipaperien kurssinousut on syytä kotiuttaa. Isojen turvallisten yritysten tueksi on syytä hankkia kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä, joiden toimialalla on hyvät tulevaisuudennäkymät.

 

Näkemys ja allokaatio vuodelle 2010:

Todennäköisesti pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on kasvumahdollisuuksia tulevat performoimaan paremmin kuin suuryritykset. Osakesijoituksissa suosittelemme painottamaan Aasiaa ja kehittyviä markkinoita, ja alipainottamaan Baltiaa, Kreikkaa, Espanjaa, Japania ja Iso-Britanniaa.

 

Allokaatiosuositus vuodelle 2010.

 

Bondimarkkinoilla kannattaa shortata pitkää päätä 2-5 vuoden päähän. Riskisempiä pelivetoja joihin mielestämme kannattaa laittaa bettiä on dollarin nousu suhteessa euroon aivan vuoden 2009 loppupuolella ja vuoden 2010 alussa. Dollarilla näyttää olevan hetkellisiä nousupaineita, mutta myös euro näyttää olevan hieman yliarvostetulla tasolla. Jos EKP nostaa ohjauskorkoa ennen Yhdysvaltoja, painaa päätös euron kurssia todennäköisesti.

Kreikan bondeja kannattaa myös ostaa pohjilta, koska todennäköisesti Euroopan Unioni toimii turvaverkkona, emmekä usko, että Kreikan valtiolla toteutuisi riski kaatua velkoihinsa vaikka talouden tila on heikko. Riskiä tullaan todennäköisesti hinnoittelemaan hieman liika sisälle Kreikan bondeihin, joten korko on houkuttelevalla tasolla suhteessa riskiin.

Pro Mercatoria Oy, Tommi Sunqvist 23.12.2009

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus osakelista viikolle 52

Taurus osakelista 5209

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

 

Rauhallista Joulua sekä Menestystä Vuodelle 2010!

 

Bo Lindfors

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Aika ei pysähdy

 

 

 

 

Kirjailija Kari Levola kirjoittaa runokokoelmassaan:

"nyt minun lapseni oivaltavat/
että yksinkertainen hyvyys on aitoa/
se riittää kyllä, peittoa riittää/
ja aurinkoa joka tulee aamulla huoneeseen/"

Yksinkertaiset asiat tuovat onnen, ei määrä eikä edes laatu siinä mielessä, että tietää juovansa satojen eurojen hintaista viinipulloa.

Sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa. Tällä fraasilla on sama vika kuin kovin monilla muillakin kuluneilla ilmaisuilla. Virkkeen molemmat osat ovat hyvinkin totta, mutta riittävän monta kertaa toistettuina ne ovat kuluttaneet pois parhaan teränsä.

Onni syntynee taidosta noukkia onnen omenat silloin, kun ne ovat saatavilla. Jouluna ihmisten olisi hyvä antaa lähimmäisilleen yhden halauksen ja monen lahjan lisäksi aikaa.

Oikeastaan tässäkin on stressaava kiire. Tuttuni päätti muuttaa huonomaineisesta lähiöstä pois siinä vaiheessa, kun vasta kolmevuotias poika vastasi isänsä halaukseen: “Oleks´ sä joku homo?”

Aika on paitsi fysikaalinen ja taloudellinen, myös inhimillinen suure. Ajan inhimillistä ulottuvuutta soisi muistettavan jouluna ja vuoden jokaisena muunakin päivänä, sillä ”aika ei pysähdy”, kuten Levola runonsa päättää.

 

 

Toivotan Piksun lukijoille, yhteistyökumppaneille ja tekijöille hyvää joulua ja menestyksekästä alkavaa vuotta 2010.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Aktiivinen osakepoiminta ei ole vilkasta kaupankäyntiä

Eräällä toisella keskustelupalstalla, sillä "johtavalla sijoituspalstalla", näytti olleen keskustelua aktiivisesta osakepoiminnasta. Virikkeenä on ollut marraskuun Arvopaperi-lehdessä ollut Karo Hämäläisen kirjoitus ”Tutkimus paljasti menestysreseptin: aktiivinen osakepoiminta, passiivinen ajoitus Ekholmin "menestysreseptin"”.

Tapansa mukaan palstan kirjoittajat ovat sitten hutkineet Anders Ekholmia ja hänen menestyksekkääksi sanomaa sijoitusmenettelyä. Ja tapansa mukaan AP Areenan kirjoittajat eivät ole lukeneet edes kyseessä olevaa artikkelia puhumattakaan sen pohjana olevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tyrmäämiseen riitti otsikossa oleva sana aktiivinen, joka on palstan sanailussa samaistettu runsaaseen kaupankäyntiin osakkeilla.
Kuitenkin jo Arvopaperi-lehden kirjoituksesta käy ilmi, että kyseessä on jotain aivan muuta kuin runsas kaupankäynti. Se on jopa mainittu artikkelin väliotsikossa ”Aktiivinen osakevalinta ei vaadi veivausta”.
 
Hankenin rahoituksen dosentin Anders Ekholmin tutkimus määrittelee aktiivisuuden salkun koostumuksen poikkeamisena indeksistä. Tutkimus “Residual Return Analysis – A New Methodology for Detecting Activity and Explaining Performance of Portfolio Managers” on myös saatavilla SSRN-verkkopalvelusta.
Merkittävää uutta tutkimuksessa on tulos, jonka mukaan osakepoiminta-aktiivisuuden ja markkina-ajoitusaktiivisuuden vaikutukset ovat vastakkaisia. Tämän johdosta aikaisemmissa aktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa on indeksistä poikkeamisella saatu varsin pientä tuottoa. Kun Ekholm yhdisti korkean osakkeiden valintaan kohdistuvan aktiivisuuden ja matalan osakkeiden ajoitukseen kohdistuvan valinnan hän päätyi yli 5 % ylituottoon.
Mielenkiintoista on, että tuota samaa aktiivisuus-käsitettä (poikkeaminen indeksistä) on maailmalla tutkinut myös suomalainen Antti Petäjistö. Hänestä on ollut mm. Talouselämä-lehdessä kirjoitus.

Negatiivinen sähkön hinta tuli mahdolliseksi

Nord Poolissa otettiin käyttöön uusi sähkön hinta -200 euroa /MWh eli sähkön tuottaja maksaa sähkön kuluttajalle 200 euroa jokaisesta kulutetusta megawattitunnista. Tiettävästi hintaa ei ole vielä käytetty toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa negatiivisia sähkön hintoja on nähty.

Syynä tähän kummalliseen hintaan on Keski-Euroopassa ollut säätövoiman puute sekä runsas tuotanto tuulivoimalla, jota energiayhtiöiden on pakko vastaanottaa takuuhinnalla. Vastapainevoimalla sähköä tuottavalle yhtiölle tulee kuitenkin halvemmaksi maksaa tilapäisesti sähkön kuluttajille kuin että ajaisi voimaloita alas lyhyeksi ajaksi, muutamaksi tunniksi.

Paljonko tuolla ehtisi tienaamaan esim. kahdessa tunnissa. Kotitalouden suurin sähkönkuluttaja on sauna, jossa voi olla esim. 6000 watin lämmitysteho. Näin ollen kahdessa tunnissa sähköä saisi kulumaan korkeintaan 12 kWh eli 0,012 MWh. Tuolla Nordpolin korkeimmalla miinustaksalla tuotto olisi 2,4 euroa.

Jatkossa pitää saada entistä suurempi osa töpselisähköstäkin tuulimyllyistä, jotta saa Fortumin maksamaan saunomisensa.

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Osakesijoittajan vuosi 2009

Kalenteri- ja verovuoden lähestyessä loppuaan on aika käydä läpi vuoden salkkuraportit.

 Olin tänä vuonna selvästikin ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, YIT, SCA, Handelsbanken, Nokia, HK Scan, Sanoma, Efore, Olvi, Lassila & Tikanoja, Statoil sekä Yhdysvalloista GE ja Heinz. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan Cramo ja vajaan vuoden visiitin salkussa tehnyt Kesko. Osakeanteihinkin pääsin osallistumaan: Stockmann ja HK Scan saivat konsultilta lisärahoitusta.

 Salkku toipui vuoden 2007 kurjimuksesta hyvin. Reilun 30 %:n miinukselta ponnistetiin 5 %:a plussalle. Tämän lisäksi saatiin osinkoja reilut 4 %:a (ostokursseille laskettuna). Vatsahapotkin rauhoittuvat, vaikkei meillä Osta & Pidä -sijoittajille määritelmän mukaan sellaisia pitäisi ollakaan. Alkuvuoden peikkona oli koko kapitalistisen järjestelmän loppuminen ja vaikkei vieläkään reaalitaloudessa ole hurraamista, ollaan nyt selkeästi positiivisemmalla mielellä.

Osinkojen lisäksi rahaa tuli lunastuksista: ruotsalainen varustamo Broström päätyi Maersk Linelle ja konsultin pettymykseksi suomalais-ruotsalainen yhteistyö loppui CloettaFazerin osalta, Fazerin lunastaessa itsensä ulos yhteisyrityksestä. Salkkuun jäi Cloetta ja makeistiskillä on entistä vaikeampi vetää kotiin päin. No, löytyy Cloetaltakin muutama suomalaiseen makuun sopiva tuote.

 Vuoden onnistunein ajoitus oli Huhtamäen painon tuntuva lisääminen salkussa. Olvin, Outokummun jaa YIT:n säännölliset pikkuostokset näyttävät nyt onnistuneilta. Stockmannia ja Sanomaa tuli ostettua defensiivisinä salkkuun pitkin vuotta, enimmäkseen oikeaan aikaan ja hintaan.

 Vuoden pettymys oli ylivoimaisesti Nokian pitkään jatkuneet ja - jopa pahentuvat - vaikeudet. Tuntuu siltä että Nokialla on ollut fokus niin pahasti hukassa ettei positiivisia uutisia mahdu Nokia otsikon alle sitten millään. Olli-Pekka Kallasvuo on johtanut Nokiaa nyt 3,5 vuotta.

 Jos sijoitit Nokiaan 1.7.2006 100.000 euroa, on sinulla nyt jäljellä - osingot uudelleen sijoittaen - 56.700 euroa. Jos teit saman sijoituksen tammikuussa 2000, olet menettänyt sijoituksestasi 77,5 %:a. Siinä alkaa suomalainen kateuskin hellittää - sijoittajien saama "ansioton arvonnousu" on muisto vain. Toivottavasti Nokia saa laivansa kuntoon ja kurssin sellaiseksi, että positiivisiakin uutisia alkaa kuulua. Riskinä on edelleen se, ettei Nokia ota huomioon käyttäjien toiveita vaan jatkaa omalla linjallaan, ostivat asiakkaat tuotteita sitten taikka ei. Navteq:in goowill on aikamoinen, toivottavasti siinä ei ole seuraava muutaman miljardin alaskirjauksen tarve. Pidän osakkeet salkussani ja ostan Nokian tuotteita jatkossakin.

 HK Scan ja Huhtamäki ovat saaneet rakennemuutoksensa oikealle uralle ja kummaltakin on lupa odottaa omistajaystävällisiä osinkoja jatkossa. Ruotsalaista SCA:ta sai tänä vuonna todelliseen alennusmyyntihintaan ja uskon, että yhtiö pysyy salkussani pitkään. UPM:n suhteen olen edelleen optimisti, vaikkei hyviä uutisia ole liikaa kuulunutkaan. Sanoma on ollut hyvä osingonmaksaja, toivottavasti näin on jatkossakin. Uskoa antaa suursijoittaja Antti Herlinin ostot, riskinä koko mediakentän ansaintalogiikka pitkällä tähtäimellä. Moniko on valmis a) ostamaan painettuja lehtiä tai b) maksamaan median sisällöstä muuten jatkossa?

 Jokereiksi salkkuun jäävät Outokumpu, PKC ja Efore. Outokummun kurssi on sahannut viime vuosina niin voimakkaasti että syklinen osake on ollut nimensä veroinen: välillä on ylitetty 30 euroa, välillä käyty alle 7,50 euron. Jos ja kun maailman talous toipuu, alkaa ruostumaton teräskin tehdä kauppaansa. PKC on trimmannut kulurakennettaan ja tuotantoaan ja kun busseja ja rekkoja taas myydään, toipuu kurssikin. Eforelle odottelen teollista ostajaa, mikäli kannattavuutta ja erityisesti liikevaihtoa ei saada omin voimin paremmalle mallille.

 Pitkäaikaiselle sijoittajalle yritysten osingonmaksukyky ja -halu ovat ratkaisevia. Kurssit nousevat ja laskevat mutta jos yritys noudattaa johdonmukaista ja omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa, on helppo pysyä kärsivällisenä omistajana. Nokiankin suhteen voi nyt kysyä, olisiko omien osakkeiden ostoon käytetyt varat ollut järkevämpää jakaa osinkoina omistajille eikä myyntivoittoina omistuksestaan luopuville.

 Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi 2009 oli hyvä. Konsultti jää nyt odottamaan reaalitalouden toipumista vuonna 2010. Tiestä saattaa tulla kuoppainen, onhan elvytykseen käytetyt varat joskus maksettava takaisin. Maailmanloppua ei kuitenkaan tullut tänäkään vuonna ja osakesijoittaja voi suhtautua tulevaisuuteenkin optimistisesti. Suurin osa yrityksistä tulee parantamaan tulostaan vuonna 2010 ja viisaat yritykset muistavat omistajiaan reilulla osingoilla.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Ricardo, Schumpeter vai Malthus?

Charles Gave on kirjoittanut mainion esityksen kuinka sijoittaminen tapahtuisi kolmella eri tavalla luottamalla kansantalouden klassikoihin Ricardo, Schumpeter ja Malthus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajat selättivät talouslaman

Mennyt vuosi on ollut sijoittajille ja piksun lukijoille hyvä. Pörssiosakkeet ovat nousseet vuoden aikana reippaasti, pitkän koron instrumenteista on saanut kohtuullista tuottoa eivätkä asuntojen ja kiinteistöjen hinnatkaan ole suuresti kärsineet. Suurin osa suomalaisista pitää säästöjään käyttötileillä tai sijoitustileillä kuten oheisesta  Finanssialan keskusliiton ansiokkaasti kokoamasta pylväiköstä voimme havaita ja siksi voimme olla tyytyväisiä. Olemme pystyneet sijoittamaan varojamme paremmin yhteiskuntaa palveleviin, ja siis myös tuottaviin, kohteisiin kuin keskimääräiset kansalaiset. 

Piksu on elänyt sijoittajien mukana. Piksun palstoilla kirjoitettiin käänteen merkeistä helmikuussa ja uudelleen vahvemmin maaliskuussa ja siitä eteenpäin yhä positiivisemmin sanankääntein.

Piksu ei kuitenkaan ollut lukijoitaan edellä. Lukijamme olivat mukana tekemässä pörssin ja sijoitusmarkkinoiden käännettä osin jo maaliskuussa. Siitä eteenpäin kurssit ovat nousseet ja korkomarkkinat ovat alentaneet riskipreemioitaan ja tästä kaikesta on ollut seurauksena se, että rahoitusmarkkinoiden kireys on helpottunut ja yritykset ovat alkaneet saada rahoitusta paremmin ehdoin. Olemme kaikki olleet mukana näissä talkoissa nostamassa taloutta lamasta. Huonona aikana osoitettu luottamus on konkretisoitunut osake- ja yrityslaina- sijoituksiksi, jotka ovat olleet keskeinen tekijä kääntämässä luottolamaa uuteen nousuun. Me piksulaiset - sekä lukijat että kirjoittajat - olemme olleet mukana tässä prosessissa.

Tuleva vuosi on meille kaikille haasteellinen. Pörssikurssit ovat melko hyvällä tasolla ja joissakin maissa puhalletaan jo kuplaa. Meillä on tulevanakin vuonna tärkeää tekemistä. Meidän tulee löytää ja osoittaa ne yritykset ja markkinat, joilla pääoma tuottaa lisäarvoa ja yhteistä hyvää eikä tämä työ loppunut vuonna 2009 - ensi vuosi on taas uudenlainen ja taas tarvitaan hyviä sijoituspäätöksiä.

Nyt kuitenkin kannattaa vähitellen unohtaa raha ja siihen liittyvät huolet ja miettiä sitä miten Jouluna voimme ilahduttaa lähimmäisiämme. Voiko pieni hyvällä sydämellä annettu lahja kenties piristää? Miten voimme tehdä meidän kaikkien Joulusta hyvän ja onnellisen hetken?

Kuva: Wikimedia

 
Hyvää ja Onnellista Jouluviikkoa
Kai
 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit