Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Muut pohjoismaiset hedge-rahastot pärjäsivät Suomea paremmin

Hedgehordic yhtiö ylläpitää pohjoismaista hedge-rahastoja koskevaa indeksiä The Nordic Hedge Fund Index (NHX).
Vuoden 2009 aikana indeksi nousi 14.86 %. Indeksi on nyt reilusti ylittänyt vuoden 2008 tappiollisen kauden, jolloin indeksi putosi 11.15 %. Vuosi 2007 oli täpärästi plussalla 2.83 % mutta sitä edeltävä vuodet olivat 7-8 % luokkaa plussalla.
Indeksi komponentit eri pohjoismaissa kehittyivät 2009 seuraavasti:
Suomi 5.01 %
Ruotsi 14.60 %
Norja 14.83 %
Tanska 20.14 %
Islannista indeksissä on yksi hedge-rahasto
 
Tällaista indekseistä täytyy muistaa, että niiden kattavuus ja edustavuus ei välttämättä ole kovin hyvä, joten ne eivät kuvaa kovin tarkasti rahastojen kurssikehitystä. Kuvaavaa on, että oma alustava laskelmani hedge-kehityksestä Suomessa vuodelta 2009 antoi reilusti paremman lukeman 10,6 %. Oma laskemani on varmasti enemmän suuntaa-antava kuin NHX koska mm. en painota rahastoja millään lailla. Lisäksi jotkut myöhemmin raportoivat rahastot olivat joulukuun lopussa laskeneet.
 
Ruotsalaisten hedge-rahastojen menestystä seuraava sennes hedgeblogg ei ole laittanut sivuilleen koko vuoden 2009 tuottolukuja. Luvat saisi varmaan blogin maksullisesta palvelusta.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Toiveet, tutkimus ja todellisuus

Vuonna 2004 olin suuresti itseäni paremmassa seurassa. Ensin puhui maaherra (onneksi lyhyesti) ja sitten tulevaisuudentutkija (valitettavasti sitäkin pidempään). Kumpikin puhui samasta aiheesta turkulaiselle yleisölle, nimittäin siitä, että Turku on ihan vallan kauhian pali hienompi paikka kuin kukaan ulkopuolinen ymmärtääkään.

Alustuksista on sanottava, että ikävästi kävi mielessä, mitä silloinen Länsi-Suomen maaherra mahtoi Tampereella sanoa. Tulevaisuustutkijan esitys oli tyypillistä päivystävän dosentin puhetta. Yleisöä miellyttäviä mielipiteitä kuorrutettiin oppiarvolla, mutta paljon pulinan kyytipojaksi oli olemattomasti faktoja.

Linkissä on toisen tutkijan näkemys, jonka mukaan Turku on pahiten taantuneita kaupunkeja Suomessa. Koska olen luullut, että tutkimuksen kohde voi olla vain menneisyydestä saatu kokemusperäinen tieto tai edes jotenkin kokemuksella verifioitava mallinnus, puhun nyt vain menneisyydestä enkä tulevaisuudesta.

Ikäviä faktoja Turusta:

- asuntopolitiikkaa ei olisi voinut enää huonommin hoitaa. Okt-tontteja on ollut ajoittain kohtuuttoman niukasti, mutta vuokra-asuntoja kaupunki omistaa niin paljon, että kaupungin tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota ko. omaisuusmassaan liittyviin epävarmuustekijöihin. - Turussa lienee väkilukuun nähden eniten tiedekorkeakouluopiskelijoita (n. 25.000). Kovin mitättömästi tämä sakki on mitään talouselämälle tuottanut.

- Turusta on hävinnyt melkoinen tekstiiliteollisuus (miksi ihmeessä siitä the Finnish designista aina höpistään, kun totuus on höpinöitä paljon synkempi). Elintarviketeollisuudelle on käynyt suunnilleen samoin ja telakkateollisuuden alasajoa itseni kaltaisten sivistymättömien poliittisen eliitin ulkopuolisten ihmisten joukossa on pelätty jo pitkään. Virallisesti Turku toki panostaa edelleen meriklusteriin, minkä keskeisin osaamisalue lienee merimuseo.

On selvää, että edellä olevan kaltainen inhorealismi ei mitään uutta saa aikaiseksi. Se tosin ei ole varsinainen toimenkuvanikaan, vaan arvioida muitten uutuuksia ennen kuin erehdyn niihin rahaani tuhlaamaan. Mutta toisaalta sellainen totuuden kieltäminen, mitä Turussa harrastetaan, ei liioin johda muuhun kuin ikäviin yllätyksiin, joihin ei ole haluttu varautua.

 

Siitä missä Turun Helsingin-väylä ja rautatie ylittävät Aura-joen, näkyy etäällä nuo hylätyt viljasiilon rumilukset, joitten purkamisesta kiistellään. Museoviranomaisten mielestä ne tietysti sopivat maisemaan kuin nenä päähän. Muuta nähtävää ei ole Turun hienoimmalla rakentamattomalla ~neliökilometrin kokoisella alueella, mikä ilmenee linkin kartasta - jaa, mutta onhan siellä liekkimaja!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Nordean Suomi 130/30 rahasto

Eräs eritystyyppinsä erikoisrahastoissa on puolittainen long-short hedge, jota nimitetään 130/30-rahastoksi. Sen rakenne tavanomaisissa olosuhteissa on samanaikainen 130 % osakepaino ja 30 % osuus lyhyeksi myytyjä osakkeista. Rahastoluokittelussa nuo sijoitetaan usein osakerahastoihin eikä hedge-rahastoihin, sääntöjen kannalta kyse on erikoissijoitusrahastoista.
Tutkimusten mukaan näiden rahastojen tuotto on usein samaa suuruusluokkaa kuin puhtaiden osakerahastojen, mutta pienemmällä tuoton vaihtelulla.
Ainoa suomalainen alan edustaja on Nordea Suomi 130/30 rahasto, toki rahastolistoilla on muitakin EU-alueelle liikkeelle laskettuja 130/30-rahastoja joita saadaan myydä myös Suomessa.
Alla on Nordean esitteestä otettuna sen tuottokäyrä ja vertailu OMXH indeksiin puolentoista vuoden ajalta.
Nordea 130/30 rahasto
 
Rahaston salkunhoitaja ovat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki. Vuoden 2009 menestytään he selvittävät seuraavasti: ”Rahasto-osuuden vertailuindeksiä parempaa kehitystä selittävät syklisten laatuyhtiöiden selvä ylipaino ja vuoden alun onnistuneet osakkeiden lyhyeksi myynnit. Rahaston nettosijoitusaste vaihteli vuoden kuluessa 90 – 115 % välillä.”
Alkaneen vuoden sijoituksiin viitattaan taas seuraavasti: ”Ylipainotamme salkussa maltillisesti arvostettuja vahvan kassavirran yhtiöitä, joiden arvioimme pystyvän selkeästi parantamaan tulostaan vuonna 2010.”
Rahaston merkintäpalkkio on 1,0 % (verkkopankissa 0,8 %), rahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,5 %, lunastuspalkkio on 1 % ja tuottosidonnainen palkkio on 20 % OMXH Cap indeksin ylittävästä osasta. Rahastolle lasketaan arvo päivittäin ja merkintöjä ja lunastuksia voi myös tehdä päivittäin.
Kilpailijoita EU-markkinoilla samalla strategialla on mm. INVESCO Pan Eur 130/30 Eq A EUR, JPM Gl Select 130/30 A acc ja Robeco 130/30 European Equities D Acc.
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pekkarinen, Professori Puttonen ja Puuttuva Puhti

iTrading_bKirjoitin alla olevan KL blogin eilen ja syystä, jota en ymmärrä, se poistettiin etusivulta. Juha pyysi siirtämään kirjoitukseni tänne. Onko tässä jotain sellaista, josta ei pitäisi kirjoittaa? Julkaisen kuitenkin linkin blogiin, jota ei ole kokonaisuudessaan poistettu. Kommentit eivät myöskään ole nähtävissä KL kommentit sivulla. Mitä mieltä olette asiasta? Olenko astunut jonkun rajan yli, joka tekee kirjoituksesta sopimattoman? Tällaista ei ole tapahtunut aikaisemmin tai en ole huomannut. Kuka tietää vastauksen? Olen kiitollinen kritiikistä ja kommenteista. Mikä, mikä moka? Mistä Suomessa ei saa kirjoittaa?

Innovaatiointoilua Helsinki - Oulu - Helsinki 13.1.2010

Innovaatiojunan jatkeena tai spinn-offinina synnytämme iTraining valmennusohjelmaa. Siinä on aineksia kasvukiihdyttämöksi ehkä jopa -yritykseksi. Pekkarinen palkkaa professori Puttosen analysoimaan kasvun esteitä ja puutteita. Yrityksen menestys rakentuu kuitenkin vahvuuksien varaan. Yritämmekö nostaa Suomea surkeuden suosta liian ongelmakeskeisesti?

Kasvuyrittäjäksi meidän peltihalliin

Jos lähden Loviisan kadulle kysymään kansalaisilta, että miksi et suitsait perusta menestyvää kasvuyritystä, joka tarjoaisi työtä ja toimeentuloa vuoden kuluttua tuhansille paikallisille osaajille, väki katsoisi pitkään ja joku empaattinen soittaisi ambulanssin paikalle: jätkän lääkitystä muutettava!

Järkevyysinfektio vaivaa

Yrittäjäksi eivät meillä lähde järkevät, jalat maassa olevat ihmiset. Jokainen kynnelle kykenevä tarrautuu palkkaduuniin tai kunnallisen virkaan ja yrittämishaaveet ovat reality-sarjojen Diili-viihdettä. Kuka täysjärkinen lähtisi arkeaan rikkomaan loputtomilla työtunneilla. Kuittimeren takaa isi tai äiti ei ehdi pentujensa perään katsomaan. Kasvuyrittäjän hatun pyöritys paikallispankin tentissä ei tietenkään johda mihinkään, koska kuka nyt rahoja järjettömyyksiin laittaisi.

Riskirahatonta menestystä kaivataan

Niin sanotut riskirahoituslaitokset kaivavat liiketoimintasuunnitelmastasi oitis esille kaikki maailman riskit ja pakottavat tutkimaan, tutkimaan, analysoimaan, lisää tutkimaan, epäilemään ja lopulta kuppaamaan joka liian innovatiivisen tai pelottavan tavanomaisen suunnitelmasi. Uutta pitäisi tehdä, mutta mitään outoa uudessa ei saa olla.

Uskon puutetta

Meiltä puuttuu menestymisen usko ja kulttuuri. Kampittamisen taitoa löytyy jokaiselta yllin kyllin. Kateus vie varmasti veden menestyvänkin yrittäjän kaivosta. Meillä on kasvuun ja kehitykseen nähdeen asennevamma. Voi sitä reimua, kun Nokialla menee nyt vaihteeksi vähän huonommin. Sarasvuon vika on, ettei Kuitusen suksi luista ja Trainers House on ihan sieltä. Jatketaan vain tätä litteän latteaa marisemista ja toivotaan että selviämme kuin koira veräjästä mitään tekemättä. Hullu liikaa työtä tekee, viisas pärjää vähemmälläkin!

  • Vårt Land är fattigt och skall så bli... vaivaa meitä.
  • Innovaatiojuna saa julkisuutta. Tässä Tietoviikon artikkeli.
  • Koko tarina löytyy myös pdf:nä. Koko TiVi-kehitystä voi seurata täällä.
  • Parhaiten julkisuuskehitystä voi seurata Twitteristä.
  • Qaikussa iTraining –asiaa keskustellaan täällä.

Hei, minustahan kehittyy tätä menoa kelpo valtakunnan pessimisti...he-he!

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Turvaverkko pelastaa

 Olen viime aikoina ollut aika tavalla ymmälläni. Teollisia työpaikkoja on Lohjan seudulta hävinnyt viimeisen parin vuoden aikana satamäärin, mutta se ei ole näkynyt oikeastaan missään. 

Arvoitus syvenee, kun miettii, että koko vientiteollisuuden tuotannosta hävisi taantuman myötä usein jopa kolmannes lähes hetkessä, mutta silti kotimainen kysyntä on pysynyt lähes entisellään, kuntien verotulot ovat vielä kohtuullisella tasolla, eivätkä paikalliset kiinteistövälittäjät sano vielä juuri kohdanneensa työttömyydestä aiheutuneita asuntojen pakkomyyntejäkään.

 

Olisiko kuitenkin niin, että mitään arvoitusta ei olekaan. Olisiko vain niin, että sosiaalinen turvajärjestelmämme on myös kotimarkkinoihin turvaavan talouselämän osan viimeisenä tukena ja turvana. 

Tilapäinen työttömyys ei enää merkitsekään välitöntä taloudellista perikatoa kuten vielä vaikkapa 30-luvun suuren laman aikana tapahtui, kun ansiosidonnainen työttömyysturva ja myös todellinen mahdollisuus neuvotella ja sopia lainan maksuista pankin kanssa antavat  mahdollisuuden jatkaa elämistä kohtuullisissa puitteissa.

Työttömäksi joutuvat joutuu toki sopeuttamaan talouttaan monin rajustikin, kun käteen jäävä rahamäärä putoaa selvästi. Maailma ei kuitenkaan enää kokonaan romahda irtisanomisajan päättyessä.

 

Olisiko niin, että 30-luvun lama oli niin syvä kuin se oli juuri sosiaalisten turvaverkkojen puuttumiseksi vuoksi. Työttömyys merkitsi silloin elintason ja samalla myös kulutuksen täydellistä romahtamista.

Massatyöttömyys merkitsi siis massiivista ja nopeaa kysynnän pudotusta ja tämä kierre ruokki itseään koko ajan kiihtyen. Lainoistakaan ei silloin juuri neuvoteltu, vaan tilapäinenkin maksukyvyttömyys vei helposti maat ja mannut vasaran alle.

Nyt kehittynyt sosiaaliturva ja pankkien joustokyky estävät tai ainakin ratkaisevasti hidastaa tällaisen itseään ruokkivan kurjistumiskierteen syntymistä. 

Järjestelmä antaa ainakin aikaa talouselämän toipumiseen, mutta aikapommi toki tikittää koko ajan taustalla. Ansiosidonnaisen päivärahan 500 päivän takaraja häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa. Pankkienkin kärsivällisyys loppuu jossain vaiheessa ja lyhennykset on joskus taas voitava aloittaa.

 

Uusia työpaikkoja pitäisi kohta jälleen syntyä, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen vähentääkin paineita selvästi. Itse asiassa saattaa olla niin, että monien nyt laman varjolla lopetettujen teollisuusyritysten pitäminen täysmiehitettynä olisi saattanut olla jo puolen vuosikymmenen päästä hyvinkin ongelmallista ilman massiivista työvoiman maahantuontia.

Joka tapauksessa voi jo sanoa, että maassamme tehty iso investointi kattavaan työttömyysturvaan tuottaa juuri nyt hyvää tulosta. 

 

Jaakko Wallenius

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Innovatiivisuudesta maailmalla patenttien valossa

Kuten 16.1 kirjoituksessa mainitsin patenttivirastojen hakemusmäärät kertovat hyvin nopealla aikataululla meneillään olevista teknologiatrendeistä. Samoin patentointi kertoo kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä on esitetty joitain tietoja kehityssuunnista suurimmissa maissa tai oikeammin patenttivirastoissa.

USA:n hakemusluvuista on käytettävissä vasta puolivuositilasto tai oikeastaan se on syksyllä (Sept. 30) päättyvän tilivuoden 2009 tilasto. Sen mukaan amerikkalaiset jättivät 264,197 patenttihakemusta kertomusvuotena 2009 kun edellisen vuoden luvut olivat 256,887, joten kasvua hakemusmäärässä oli 2,8 %

USA:n virastoon jätettyjen hakemusten kokonaismäärä putosi lukuun 485,500 edellisvuoden ennätyksestä 496,886. Tämä siis johtui ulkomaisten hakemusten määrän laskusta. Ilmiö oli oletettu koska on tyypillistä talouden laskukausille, että hakemuksia jätetään vähemmän ulkomaille.

Kiinalaiset jatkavat patentoinnissakin voimakkaasti eteenpäin. Jo vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon luvut osoittivat kovaa 31.3 %:n nousua. raportoidussa kokonaishakemusmäärässä 426,000 on mukana patentit, hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet. Omat laskelmani 11 kuukauden hakemusluvuiksi antavat 266'843, josta kotimaisten hakijoiden jättämiä 189'608 ja ulkomaisten 77'235.

Euroopan patenttivirastosta (EPO) käytettävissäni on vain 10 ensimmäisen kuukauden luvut. ne kertovat kokonaishakemusmäärän pudonneen 8,3 %. EPO hakemusten jättämiseen on useampi väylä ja yhtä hakemuslukua ei voi siten antaa. EPO jäsenmaista tulleiden ensihakemusten määrä putosi 8-9 % ja USA:sta ja Japanista tulleiden hakemusten määrä putosi 13-27 %.

Yhteenvetona Kiinan ylivoima tulee esiin myös uuden teknologian kehittäjänä, vanha Eurooppa on väsynyt ja jää jälkeen, mutta USA:ssa on edelleen jäljellä jotain luomisvoimastaan. 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi Elää Innovaatioista ja Tulevaisuuden Palveluista

140120105374Olen varonut innovaatiojunan hypettämistä ennen aikojaan, koska suuria innovaatioita ei tehdä päivässä, vaikka Pendolino olisi täynnä huippuälyä, innostusta ja luomisen tuskaa moottorina.

Suomi eli metsästä. Nokia keksi tavan tehdä rahaa kännykällä. Nyt vuorossa ovat käytettävyydeltään ihanan helppojen palvelujen kaupallistaminen.

Suomi ei pärjää luovan talouden tuotoksilla, jollei teknologian siirtoa ja osaamisen myyntiä laiteta houkuttelevammin palvelukoreihin. Meiltä löytyy mahtavasti osaavia yksilöitä, kykyä kriittiseen analyysiin, mutta suurten massapalvelujen käytäntöön vieminen on takkuillut kauan.

Matomäki totesi aikoinaan, ettei Suomessa kannata tehdä mitään hevosta pienempää. Näitten vanhojen äijien opit ehkä vieläkin vaikuttavat ajatteluumme.

Teollinen tuotanto, konkreettisten tuotteiden tekeminen onnistuu suomalaisilta suunnittelijoilta mainiosti, mutta aineettomaan emme vielä usko. Suomalainen uskoo, kun näkee, sanotaan. Aineeton mielletään "yhtä tyhjän kanssa". Kovan luokan hypettäjät leimataan "paskan jauhajiksi".

Pehmotuotannossa emme ole maailmanluokan muutoksentekijöitä. Softa on meille Linux-menestyksestä huolimatta vierasta tai korkeintaan pienimuotoista pk-näpertelyä tai -räätälöintiä. Meiltä puuttuu rohkeus ja rakkaus näkymätöntä, aineetonta ja olematonta kohtaan. Silti meille kelpaa BB, Kauniit ja Rohkeat ja kaiken maailman huuhaa-realty.

Innovaatiojuna-hehkutusta eivät kaikki qaikulaiset purematta nielleet. Olen havainnut blogi-kommenteissakin nurjamielistä suhtautumista: innovaatio on sanana yhtä loppuun kaluttu kuin luovuus ja hyvinvointiyhteiskunta.

Suomalaiset kaipaavat konkreettisia asioita, mutta olemmeko tässä nimenomaan liiaksi kiinni vanhassa? Pitäisikö Suomen parantaa juoksuaan huuhaan, hörhöilyn, sirkuksen, brändien, imagojen tms. rintamilla?

Ideoiden muuttaminen kaupallisiksi innovaatioiksi on rankkaa puuhaa. Nokian OVI on oiva esimerkki alkutaipaleen kompuroinnissta. Se on ensimmäinen suuren luokan suomalainen palveluinnovaatio, jota moni meistä on kilvan moittinut käytettävyydeltään vaikeaksi. Mutta pitäisikö meidän sen sijaan käyttää sitä, hyödyntää sitä ja ehdottaa ideoita helppokäyttöisyyden lisäämiseksi.

Applea ja Google tukevat isänmaalliset amerikkalaiset mediat ja nettijulkimot. Miksi emme tee samoin?

Mitään muuta vastaavaa ei ole 2010 – 2020 tarjolla. Toiseksi paras on sentään jotain “ei mitään” rinnalla. OVI tarjoaa kansallisromanttisen mahdollisuuden palvelujen monimuotoisella kentällä.

Mitä mieltä olette? Tulkaa mukaan #iTraining –keskusteluun! Suomi on palvelutuotannon kehitysmaa. Tartutaan haasteeseen ja tehdään jotain yhdessä: tekemistä riittää taatusti.

Sähköisen kaupankäynnin edelläkävijöitä maassamme ovat myös Finnair ja VR: molempia mollamme ja parjaamme, mutta miten suu pannaan, jos Suomen paikallisliikenteen hoitaakin China Airline? JAL on konkassa, Finnair vielä pyristelee, mutta kuka muista Finnjetin, joka oli suomalaisen merenkulun ylpeys? Katoavaa on kansakunnan teknologinen etumatka. Isänmaa tarvitsee SINUA - suosi suomalaista!

 

 

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle (revi sit ed)

 
Putte: Olen odottanut korjausliikettä kiihkeästi viime huhtikuusta lähtien. Sen jälkeen ei Taksitolpasa ole nähty kuin kaksi, kolme pientä dippiä. Nekin ovat aina kimmonneet käytyään piirtämälläni tukiviivalla.
 
Kalle: Eikö olisi aika vaihtaa välinettä putista calliin? Jos vuoden puttaat vastavirtaan huonoin tuloksin, niin eikö call olisi paikallaan?
 
Putte: Kun ei vaan voi. Call on muuttunut liian hapokkaaksi. Intrassa sitä voi käyttää samoin kuin puttia. Markkinatrendi on taas muuttumassa. Korjausliike tulee, oletko valmis?
 
Kalle: Onko Pate kepulainen? Ajattelin ostaa dipistä lisää halpoja osakkeita. Tai sitten holdicallia lisää. Koska näin tekevät kaikki muutkin, se toimii.
 
Putte: Se toimii siksi, etteivät ”kaikki muut” noin toimi. Odotapa vain viikko tai kaksi, niin on jo toinen ääni callessa.
 
Kalle: Kauanko karhuilta kestää herätä? Vuosi, kaksi vai kymmenen? Elämme muuttuneessa maailmassa, jossa vallitsevat uudet säännöt tai pikemmin vanhat säännöt uudistettuina.
 
Ennen pankit kantoivat osan vastuusta, nykyään ei. Ennen artisti maksoi osan laskusta, nykyään kaiken. Ennen teollisuuspatet tekivät tulosta, markkinakallet myi ja kallepelottomat pusasi uusia tuotteita. Nykyään myydään mustille Afrikan neekereille suomalaisen peruskouluopetuksen helmiä. Siinä sitä riittää lakulisointia.
 
Putte: Tarkoitat siis lokalisointia.
 
Kalle: Niinhän minä juuri sanoin!
 
Putte: Olemme edelleen sekulaarissa laskumarkkinassa, jonka isohko ääliörallinpoikanen on tilapäisesti katkaissut. Suunta määräytyy painovoiman perusteella.
 
Kalle: Veikkaat siis w-käyrää?
 
Putte: Ei suinkaan. Kenoviiva kuvaa parhaiten trendiä.
 
Kalle: Miten voin varmistaa omaisuuteni reaalikasvun tulevina vuosina?
 
Putte: Helposti. Sinulla on perinteisesti joka toinen treidi haitarista. Jätät vain joka toisen tekemättä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvu jatkuu ensi kesään saakka (??)

Historia on peruutuspeiliin katsomista, mutta muuta keinoa tulevaisuuden ennustamiseksi ei ole - ajamme elämän autoa peruutuspeilin varassa. Ja juuri se tekee elämästä jännittävää - koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Samoin on myös talouselämän ja oman henkilökohtaisen sijoitustoiminnan laita. Ohjaamme talouselämää ja teemme sijoituksia peruutuspeilin varassa ja mitä taitavampia olemme, sen kovempaa uskallamme ajaa. Mutta perutuspeilin varassa suunnistava ei voi välttyä silloin tällöin eteen tulevalta yllätykseltä. Ja silloin on elämä kuoppaista - niin kuin monella sijoittajalla viime aikoina.

Poroja Kuusamon tiellä (Lähde: Wikimedia;  commons.wikimedia.org/wiki/File:Reindeer_road_block_Kuusamo.jpg)

 

Tässä alla on Economist lehden julkaisemia tärkeimpiä makrotaloudellisia peruutuspeilinäkymiä Euroalueen ja USA:n talouksiin.

  • Molempien talousalueiden työttömyys (vihreä käyrä, vasen asteikko) näyttäisi jäävän 10% tuntumaan. Työttömyys kasvaa vielä hieman, mutta pahin on takana
  • Teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) ponnistaa kovaa vauhtia kohti parempia aikoja
  • Inflaatio (keltainen käyrä, vasen asteikko) on vähitellen käynnistymässä. Rahaa saa USA:ssa jo inflaatiota pienmmällä korolla (Lyhyt korko: sininen käyrä, vasen asteikko) ja lainalla kannattaa rahoittaa melkein mitä tahansa kohdetta. Euroalueella lyhyet korot ovat vielä järkevässä suhteessa inflaatioon.
  • Euroalueen vaihtotase (violetti katkoviiva, oikea asteikko) on, kiitos järkeävän talouspolitiikan, lähes tasapainossa ja USA:n vaihtotasekin on jo kolmen vuoden ajan ollut matkalla kohti parempaa tasapainoa.

 

 

Mutta mitä me näistä peruutuspeilitiedoista sitten hyödymme? Ainakin yksi seikka on sijoittajan kannalta tärkeä huomata. Luonnollinen suhdannekierto näkyy hyvin esimerkiksi teollisuustuotannon kasvusta, joka värähtelee suurin piirtein parin vuoden sykleissä. Teollisuustuotannon nousuvaiheet ovat olleet 1...1,5 vuoden mittaisia ja voimme hyvin olettaa, että viime vuoden puolessa välissä alkanut nousu kestää vielä loppuvuoteen tai ainakin keään saakka.

Ellei tielle satu jotain ennalta aavistamatonta - luonnonkatastrofia tai poliittista konfliktia. Poroja voi olla tiellä eikä sitä koskaan ei voi varmuudella tietää ja siksi tämä onkin niin jännittävää.   

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Fuusio

Yritysfuusioita ja pienempiä kauppoja on taas odotettavissa. Rahoitusta alkaa saada helpommin ja patoutunutta "tarvetta". Ehkä myös vastikään puikkoihin hypänneen toimarin pitää näyttää että pystyy tekemään päätöksiä.

Yllä oleva kuva ydinfuusiosta käy myös hyvin yritysfuusion kuvaamiseen. Kaksi pienempää ydintä törmäävät toisiinsa. Törmäyksessä syntyy yksi suurempi kokonaisuus ja mahdollisesti toinen huomattavasti pienempi. Samalla syntyy suuri määrä lämpöä. Ydinvoimalassa tämä lämpö olisi se haluttu tuote. Yritysfuusiossa se kuvaa lähinnä hankauslämpöä joka syntyy kun kaksi erilaista organisaatiota pitäisi yhdistää.

Olen monta kertaa ihmetellyt miksi hinku fuusiohin on niin suuri, vaikka kaksi kertaa kolmesta fuusio on yritysarvoa tuhoava eikä kasvattava. Michael Maubousiin "Think Twice: Harnessing the Power of Counterintuition" löytyy muutamia hyviä selityksiä jotka menevät psykologian puolelle:

  • Yliarvioimme omat kyvyt. Melkein kaikkihan ovat keskimääräistä parempia autokuskeja. Ironista on että kaikkein huonoimmin pärjäävillä yleensä on kaikkein realistisimmat  arvioit omista kyvyistään. Mitä älykkäämmistä ja menestyneemmistä ihmisitä on kyse sitä todennäköisempää on että he yliarvioivat omat kykynsä. En uskalla ajatella mitä tunnustetun sankarijohtajan päässä liikkuu.
  • Olemme ylioptimistisiä. Ihmisillä on käsitys että todennäköisyys että juuri heihin kohdistuu jokin epämieluisa tapahtuma, kuten onnettomuus tai sairaus, on keskimääräistä pienempi.
  • Hallinnan illuusio. Mehan hallitsemme nämä asiat. Jopa noppaa heitettäessään ihmiset  uskovat voivansa vaikuttaa tulokseen. Jos haluamme pienemmän silmäluvun heitämme noppaa hiljemmin kuin jos haluamme suuren silmäluvun.

Kaiken lisäksi yrityskauppoja vainoaa voittajan kirous. Se voi olla edessä jos samasta ostokohteesta kilpailee useampi ostaja. Tästä seuraa huutokauppa jossa voittaja lopulta maksaa ylihintaa.

 

Homo Economicus neuvoo sijoittajia: Mieti itse vaikuttaako yrityskauppa järkevältä. Onko maksettu hinta sopiva vai liian korkea? Muista että fuusiot useammin epäonnistuvat kuin onnistuvat. Miksi juuri tässä tapauksessa asiat olisivat toisin? Varmaa on vain että riskitaso nousee. Ja riskistähän on lupa vaatia korkeampaa tuottoa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finnairin ja vähän muittenkin työehdoista

Ylikapasiteetin takia maailman lentoyhtiöt ovat vuosikymmeniä kamppailleet kannattavuusongelmien kanssa ylikilpaillulla alalla.

En tiedä, mikä täsmällinen osuus kannattavuusongelmien tuomilla henkilöstösupistuksilla on ollut ison maailman matkalaukkusotkujen kanssa, joita on toki riittänyt vuodesta toiseen. Kiistelty on myös esim. yhden lentäjän käytöstä. Lentokonetta toki hallitsee yksikin pilotti, mutta entä jos hän saa sairaskohtauksen?

Koto-Suomessa Finnair on elänyt lintukodossaan viettäen sikeää Ruususen unta. Mielestäni on aiheellista kysyä, eikö vuosikymmenten kuluessa ulkomailta olisi voinut mitään oppia ja miettiä parempaa henkilöstöpolitiikkaa.

Finnairin pääluottamusmies kirjoittaa HS:ssä / 14.1., että Finnairin maapalveluiden ulkoistuksesta henkilöstövuokrausyhtiö Baronalle päätettiin 30. 11. ja yt-neuvottelut alkoivat 31. marraskuuta. Maapalveluissa työskennelleet 500 työntekijää siirrettiin 1. 12. Baronaan, joka ei ylityökorvauksia olisi halunnut maksaa. Ihailtavan ripeää toimintaa, mutta miten syvällisiä olivat yhden päivän neuvottelut?

Henkilöstöpolitiikasta tulikin mieleen, että sekä Tyrväinen että Aktia valittelivat viime viikolla sitä, että ruokottoman suuret palkat vievät Suomen perikatoon. Taiteellisen vaikutelman viimeisteli Finanssiliiton Piia-Noora Kauppi, joka sanoi, että pankinjohtajien bonuksista ei kuitenkaan pidä tinkiä. Tosin Piia-Noora Kauppia kokeneempi Olavi Ala-Nissilä on toista mieltä.

Piia-Noora Kauppia en tunne. Olavi Ala-Nissilää pidän sekä pätevänä että rehellisenä miehenä. Ilmankos hän muuttikin Suomesta pois.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Tuoreimman päivityksen (pe 15.1.2010) jäljiltä Timon lista muuttui ensinäkemältä taas paljon, mutta totuus on yksinkertaisempi. Vuoden ensimmäisen päivityksen (pe 8.1.2010) jälkeen sain kyselyjä, miksi lista muuttui niin radikaalisti ja syy oli laskentamenetelmäni input-datan käyttötapa, joka johti epäjatkuvuuskohtaan aina vuoden vaihteessa. Olin tästä täysin tietoinen ja ajattelin, että haitta ei ole merkittävä, mutta näiden kysymyksien ja kommenttien perusteella aloin harkita parannusta laskentaan se. epäjatkuvuuskohtaa ei enää tule.

Toteutin tämän muutoksen viime viikolla, joten viimeisin lista muistuttaa paljon viime vuoden viimeistä julkaistua listaa (31.12.2009). Tämän vuoden 1. lista (8.1.2010) tuli julkaistua vielä viilaamattomalla laskennalla, joten siihen ehti mukaan ne vuodenvaihdemuutokset. Tehty, mikä tehty eli en ala jälkeenpäin sorkkimaan historiassa julkaisemiani listoja, vaan katse on eteenpäin ja jatkossa ei menetelmästä johtuvia vuodenvaihdeanomalioita pitäisi enää näkyä. Lohtuhan on tässä vaiheessa laiha, koska seuraavaan vuodenvaihteeseen on vielä pitkä aika, mutta onpahan nyt jo korjaus sisäänleivottuna.

Esim. Wärtsilän nousupotentiaalin muuttuminen 92% -> 0% -> 53% johtuu kuvatusta epäjatkuvuuskohdasta. Nyt korjatulla logiikalla keskimmäisessä listassa (8.1.2010) nousupotentiaali olisi ollut n. 70% ja on siis selkeästi loogisessa laskevassa trendissä.

Mallisalkku nytkähti nyt tämänkin vuoden alusta katsottuna plussalle OMXH25-indeksiin verrattuna, minkä trendin luonnollisesti soisin jatkuvan.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vuoden 2009 trendit patenttien perusteella

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Patenttivirastojen hakemustietokannat puolestaan tarjoavat tuoretta, ajankohtaista tietoa meneillään olevista teknologiatrendeistä ja myös yritysten tilasta. Kun patentit ovat eräs välituote tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, ne kertovat myös kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tulevan tekniikan kehittämiseen.
 
Kuitenkin patenttitilastojen käyttäminen vaatii oman asiantuntemuksensa: Esimerkiksi vuosittain myönnettyjen patenttien lukumäärä kertoo useimmiten enemmän patenttiviraston sisäisen toiminnan tehokkuudesta kuin muutoksista hakijayritysten toiminnassa. Jätetyt patenttihakemukset puolestaan on nopea, selkeä indikaattori yritysten mielenkiinnosta eri teknologoihin ja ylipäätään tuotekehitykseen.
 
Pohjoismaissa julkistetaan jo patentin jättämisvaiheessa sitä koskevat otsikkotiedot ja tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata alan aktiviteettia.
 
Suomalaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämät patenttihakemukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 saakka. Siitä alkaneelle hakemusmäärän pienenemiselle on kaksi syytä. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä siihen mennessä suurin patentinhakija Nokia rajoitti T&K panostustaan. Myös muiden IT-sektorin yritysten patentointi supistui. Toisena syynä on ollut patenttihakemusten jättäminen ensimmäisenä Euroopan patenttivirastoon tai USA:han, jolloin kotimaahan jätettyjen hakemusten määrä on pienentynyt
 
Erittäin mielenkiintoinen on hakemusmäärän kääntyminen pienoiseen nousuun viime vuonna.
Kotimaiset hakijat jättivät Suomeen vuonna 2009 yhteensä 1805 hakemusta kun vuotta aikaisemmin määrä oli 1799.
 
Kotimaisten hakijoiden patenttihakemukset vuosina 1980-2009
 
Samaa käännettä ei ole näkyvissä Ruotsissa eikä Tanskassa. Hakemusmäärät vähenivät 7 % Ruotsissa viime vuoden 2855 hakemuksesta tämän vuoden 2651:een. Vastaavasti Tanskassa hakemukset vähenivät yli 10 %: 1831 (vuonna 2008) ja 1623 (vuonna 2008).
 
Suomaisten tekeminen hakemusten kääntyminen nousuun ilmenee myös kuukausitilastosta. Hakemusmäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain, muuta vertaamalla edelliseen vuoteen voi nähdä käänne.
 
Kuvassa on esitetty suomalaisten hakijoiden kuukausittain tekemät patenttihakemukset kuukausittain vuosina 2008 ja 2009.
 
Kotimaiset patenttihakemukset kuukausittain 2008 ja 2009
 
Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että käänne hakemusta kasvuun ajoittuu ehkä kesällä 2009.
 
Yhteenvetona Suomessa on ensimmäisenä pohjoismaana jo alkanut schumpeteriläinen yritysten luova tuho, jossa vanhat uudistusmaiskyvyttömät yritykset häviävät ja tilalle tulee innovatiivisia uusia yrityksiä, mutta eri toimialoille.
 
 
 
Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Vievätkö Google ja Apple loputkin asiakkaat Nokian korkeakatteisilta puhelimilta?

Teknologiayrityksistä eniten positiivista pyörrettä on jo jonkin aikaa ollut Applella ja Googlella. Toinen on PC-valmistaja ja toinen nettipalveluja ja mainoksia tuottava yritys.

Teknologiayritysten harmaata massaa, ilman innostavia menestystuotteita ovat viime aikoina puolestaan olleet Nokia ja Sony Ericsson. Kumpikin matkapuhelinvalmistajia. Kumpikin on menettänyt markkinaosuuttaan sekä korealaisille että muille uusille brändeille.

  Etenkin Nokian markkinaosuuden lasku älypuhelimissa luetaan usein Applen iPhonen syyksi. Nyt myös Google, jolta harva ylipäätään osasi odottaa omaa puhelinta, on esitellyt ensimmäisen älypuhelimensa. Amerikkalainen innovaatio, riskinottokyky, maailman kattavan median käyttö ja markkinointi ovat siis lopullisesti upottamassa perinteisiä matkapuhelinbrändejä. 

Ei sentään. Katsotaanpa mikä Google Nexus One-puhelin oikein on, sillä se antaa viitteitä myös tulevasta.
Google Nexus One
Googlen ensimmäisen puhelimen on suunnitellut ja valmistanut HTC, joka on erikoistunut nimenomaan älypuhelimiin. Puhelimen sisällä on Googlen Android Linux-pohjainen ohjelmisto ja hyvät liittymät Googlen omiin nettipalveluihin. Muutkin ominaisuudet ovat samaa tasoa kuin huippupuhelimilla (tarkat tiedot löytyvät täältä).

Googlen suuri visio ei välttämättä ollutkaan saada pelkästään aikaiseksi maailman hienointa puhelinta, vaan rikkoa telekommunikaatioalan liiketoimintamalleja. Erityisesti USAssa operaattorit kontrolloivat käytännössä totaalisesti puhelinten kauppaa. Ne määräävät mitä malleja myydään, mitä ominaisuuksia laitteissa on ja mikä hinta on.

Nyt Google Nexus One-laite on saatavilla hintaan 529 dollaria, mutta vain Yhdysvalloissa. Sen voi liittää mihin tahansa GSM-verkkoon. Toimitukset muualle alkavat myöhemmin.

Google haluaa avata puhelinmaailman kaikille nykyisille ja tuleville nettipalveluille - ja erityisesti mainoksille - aivan kuten PC-maailman. Sitä varten oma käyttöjärjestelmä, oma puhelin ja kaupankäynti suoraan kuluttajien kanssa.

Nokia on tietysti teknisesti ja kaupallisesti valovuosia Googlea edellä puhelinteknologiassa, niihin liittyvissä palveluissa ja liiketoiminnassa. Nokia pystyy valmistamaan 20 ja 800 dollarin tuotteita - kumpiakin kannattavasti. Ovi oli ensimmäinen suuren puhelinvalmistajan tarjoama nettipalvelukokonaisuus. Nokialla on jakelukanavat kunnossa muualla ympäri maailmaa paitsi USAssa.

Nokian harmaata kaikenkansan toyota-imagoa ei kuitenkaan korjaa Olli-Pekka Kallasvuon puhe suurilla CES 2010-elektroniikkamessuilla Las Vegasissa. Kallasvuo puhui halvoista Afrikan puhelinmalleista amerikkalaisille tekniikasta innostuneille nörteille. Eivät he sellaisesta halua kuulla, vaan jostain jännästä uudesta tuotteesta.

Joka tapauksessa, Google ei pelkällä nettikaupalla puhelinten maailmanmarkkinoita eikä edes USAta valloita. Jos Google saisi muut isot puhelinvalmistajat mukaan rikkomaan operaattoririntamaa, silloin jokin voisi muuttua USAn markkinoilla. Muuten ei. Täytyy muistaa, että Nokiakin yritti, mutta joutui luovuttamaan.

Google saattaa sen sijaan onnistua levittämään Android-ohjelmistoaan muiden puhelinvalmistajien malleihin. Kaikki muut suuret valmistajat, paitsi Nokia jo käyttävät ohjelmistoa. Android puolestaan on ovi Googlen palveluihin, ei Nokian Ovi-palveluihin.
 

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus osakelista viikolle 2

Taurus osakelista 0210

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

 

Vuosi 2009 oli Joel Greenblattin kehittämään formulaan perustuvan Tauruksen osakelistan kannalta varsin suotuisa. Vuoden 2008 lopussa, Ruotsin Aktiespararna Tukholman tilaisuudessa valitsemani salkut, olivat ylivoimaisesti parhampia, kun tuloksia verrattiin vuotta myöhemmin marraskuussa 2009. Taurus salkun arvo kasvoi 115%, kun muiden panelistien salkkujen keskiarvo oli +61%. Vertailuindeksi OMXS kasvoi samana aikana 55%. Syksyn aikana salkkuni arvo muuttui vain vähän, mutta joulukuun puolivälin jälkeen kasvu on jälleen ollut nopeaa.

Tavoitteena on tämän vuoden kesään mennessä tarjota osakelistaa entistä laajempana ja informatiivisempana. Tähtään listaan jossa analysoimme kakki pohjoismaiden pörssien osakkeet (jotka sopivat JG:n formulan avulla analysoitaviksi). Sen lisäksi tulemme tarjoamaan  kaksi uutta osiota jotka täydentävät formulan nykyistä 6-18 kuukauden analyysihorisonttia. Teknisen analyysin osiossa kerromme jokaisen osakkeen kohdalla, mikä osakkeen hinnan lyhyen aikavälin  (1-2 kk) näkymä on, ts. nouseeko, laskeeko vai pysyykö hinta ennallaan? Sen lisäksi arvioimme osiossa, joka vastaa Joel Greenblattin ”normalized earnings forecast”, sitä miten yrityksen tuloksen odotetaan kehittyvän 1-2 vuoden tähtäimellä.

Uskon että tällaisesta palvelusta, joka yhdistää fundamenttianalyysin (Joel Greenblattin formula), osakkeen teknisen analyysin sekä analyytikkojen arvion yrityksestä, tulee olemaan paljon apua sinulle joka haluat tehdä sijoituspäätöksesi itse.Käyn parhaillaan neuvotteluja useiden pörssitietojen toimittajien kanssa, ja kerron lisää kun olen saanut paketin kasaan. Seuraa viestejä, jotka jatkossakin tulevat kahden viikon välein.

Bo Lindfors

Käyttäjän Skiller kuva

Globaali rotta ja naali

Globaali rotta ja naali

 
Kiinassa jälleen on talous kuuma,
läntisiin pörsseihin tarttunut huuma.
Liikaa jos nousee niin varmasti sakkaa,
globaali tuuletin lennättää kakkaa.
 
Pekingin joutsen se esille hiipii,
linnulla tuskin on kantavii siipii.
Ylös kun kaikki näin vauhdilla ampuu
alas myös tulee kuin pandat syö pampuu.
 
Hai-wei, globaali rotta ja naali
Tai-pei, lopussa totta penaali
 
Ennen kai viennissä voittoisa Saksa,
Kiina nyt johtaa, ei germaanit jaksa.
Dekadin jälkeen kai Kiina on suurin,
kepittää USA:n kuin neekerit buurin.
 
Roipetta tehdään ja kupla vain kasvaa,
tuotanto kuluttaa voitelurasvaa.
Talous lähde ei pysyvään laskuun,
jätteet vaan kipataan köyhien taskuun.
 
Hai-wei, sortunut tupa ja takka
Tai-pei, pärjäävät rotta, torakka
 
Ahneus tärkeintä johtajain teillä,
viljana ruokaa ois kaikille meillä.
Jos ei nää herrat voi omastaan tinkii,
tärkeille paikoille fiksumpaa rinkii.
 
Elämän taso on monella vankka,
PC:t ja kännykät, altaassa ankka.
Maapallo aikansa kestää ja kärsii,
viimeiset täällä kai jätteitä järsii.
 
Hai-wei, globaali rotta ja naali
Tai-pei, lopussa totta penaali
 
Hai-wei, pärjäävät rotta, torakka
Tai-pei, sortunut tupa ja takka

 

-SKiller

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokia osakkeiden ostaminen valtiolle on järkevää talouspolitiikkaa

Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio voisi ostaa esimerkiksi 5–10 prosentin siivun Nokiasta.

Miten matkapuhelinteollisuus syntyi

Valtio ja yhteiskunta ovat aiemminkin olleet mukana telecom alueen liiketoiminnassa. Suomalainen telecom alueen teollisuus syntyi valtion kätilöimässä prosessissa:

  • matkapuhelinverkon tutkimus ja määrittelytyö tehtiin 70- 80- luvun taitteessa valtiollisten puhelinyhtiöiden toimesta, valtiollisen tuen ja valtio-omistuksen avittamana
  • puhelinkeskusten kehittäminen tapahtui Suomessa pitkään Valtion teknisessä konepajassa, joka sittemmin liikelaitostettiin ja nimeksi tuli Televa ja sittemmin Telefenno.
  • autopuhelin laitteita Suomessa valmisti Salora sekä valtio

70- luvun loppupuolella alkoi olla laajalti selvää, ettei valtion osallistuminen telecom alueen liiketoimintaan ole tarkoituksenmukaista. Salora oli merkittävästä koostaan ja potentiaalistaan huolimatta yksittäisten henkilöiden omistuksessa, eikä siksi soveltunut yhteiskunnan kannalta hyväksyttäväksi turvasatamaksi. Haluttiin, että liiktoimien kontrolli säilyy yhteiskunnan etabloituneissa rakenteissa ja päädyttiin pankkien omistuksessa ja kontrollissa olevaan Nokiaan.

Nokian suojiin siirrettiin valtion toimesta paljon telecom liiketoimintaa: 

  • Saloran toiminnat siirrettiin Nokialle koskien sekä autopuhelinten valmistusta, että laajaa televisiomonitoreiden tuotantoa (tämä prosessi ei ollut kaunis)
  • Valtion puhelinkeskustoiminnot siirrettiin Nokialle ensin niin, että Nokia otettiin mukaan kehittämään matkapuhelinkeskuksia 50% osuudella yhteisyritykseen nimeltä Telenokia. Loput valtion osuudesta myytiin siinä vaiheessa Nokialle kun Telenokia oli saavuttanut 50% osuuden maailman matkapuhelinkeskusten tilauskannasta. Markkinat olivat vielä ohuet - mutta osuus markkinoista oli merkittävä.
  • Valtion matkapuhelinten valmistus siirrettiin niinikään Nokialle

Näin oli valtion ja yhteiskunnan avittamana syntynyt merkittävä telecom alueen yritys, Nokia, joka siinä vaiheessa pursusi innovaatioita ja tekemistä.

Valtion toimien onnistuminen

Valtion toimet olivat järkeviä. 90 luvun talouskriisissä 90% Nokiasta päätyi ulkomaiseen omistukseen, mutta Nokia säilyi silti pitkään kulttuuriltaan suomalaisena. Ja sillä tekemisen meiningillä nostettiin Suomi 90 luvun lamasta ja synnytettiin maahamme laaja, 10'000 ihmistä työllistävä, telecom alihankintateollisuus.

Nokian sisäinen toiminta alkoi muuttua

Nokia alkoi vähitellen muuttua: 

  • Organisaatio kasvoi maailmanlaajuiseksi ja ohjauskäytännöt muutettiin selkeiksi ja autoritaarisiksi; sellaisiksi, joissa mistä päin maailmaa tahansa tullut työntekijä helposti pystyi ymmärtämään mitä häneltä edellytetään
  • Organisaation kasvaessa tuli tärkeäksi, että asioita ja ihmisiä osattiin hallita (management) tarkasti ja systemaattisesti samalla kun päämääriä ja tavoitteita luova johtajuus (leadership) menetti vähitellen merkitystään

Tästä oli seurauksena se että:

  • Nokian kilpailukyky logistiikassa kasvoi (logistiikka edellyttää asioiden ja ihmisten hallintaa)
  • Nokian kustannusrakenne saatiin optimiksi (asioiden ja tekemisen hyvä hallinta johtaa tehokkaaseen tekemiseen)
  • Nokiasta tuli taitava ja nopea muiden tekemien innovaatioiden kopioija (Nokian toteutusorganisaatiosta tuli tehokas)

Nokia alkoi menettää kilpailukykyään

Mutta aikaa myöden kehitys johti siihen että menetettiin:

  • Nokia menetti kyvyn innovoida ja jäi tässä suhteessa jälkeen kilpailijoistaan huolimatta siitä, että Nokialla oli edellytykset palkata parhaat innovaattorit. Nokia ei ollut ympäristö, jossa innovaatiot syntyvät ja kukoistavat vaikka samaan aikaan Suomi sai monasti kärkisijoja eräänä maailman innovatiivisimmista maista ja meille syntyi monia uusia keskisuuria teknologiayrityksiä.
  • Ihmisten motivaatio perustuu siihen, että he kokevat olevansa itse ohjaksissa ja tavoitteellisia. Tarkkaan keskitettyyn ihmisten ja asioiden hallintaan keskittyvässä Nokiassa menetettiin tätä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja niinpä laatu ja lopuksi tehokkuuskin alkoivat kautta linjan kärsiä. Monet Nokian kilpailijat ja muut suomalaiset yritykset pystyivät tässä suhteessa parempaan.

ja jossakin vaiheessa tilanne alkoi näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa:

  • Nokia riippuvainen alihankintateollisuus näivettyi suomesta ja 10'000 henkilöä sai hakea uutta työtä
  • Nokia ei enää osannut hyödyntää meidän suomalaisten korkeaa sisäistä kurinalaisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta samalla tavoin kuin esimerkiksi täällä toimivat PK yritykset. Luonnollisena seurauksena Nokia alkoi vähentää suomalaisten työntekijöidensä määrä.

Vesa Puttosen ehdotus ostaa Nokiaa valtiolle on järkevä

Nokia on edelleen merkittävä veronmaksaja (noin 1Mrd€ yhteisöveroa) ja merkittävä työllistäjä (yli 10'000 työntekijää Suomessa). Vaikka paljon korvaamatonta onkin tuhoutunut voi Vesa Puttosen ehdottama 5-10% siivu (nykyhinnoilla 1,5...3 Mrd€) Nokiasta olla järkevä sijoitus. Tällä summalla voidaan vaikuttaa siihen, maksaako Nokia Suomessa yhteisöveroa ja työllistääkö tämä yritys meitä.

Valtio on aiemminkin onnistunut telecom alueen omistajapolitiikassa - toivottavasti tälläkin kerralla.  

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisi ja moraali

 

Boardman Oy:n arvot ja etiikka-kehittämisryhmän senioriryhmä (kokoonpanoltaan Gustav von Hertzen (pj.), Ahti Hirvonen, Asko Miettinen, Markku Pohjola, Matti Purasjoki sekä Tom von Weymarn ja tekstin toimittajana Heidi Hammarsten) on julkaissut linkin raportin.

Allekirjoitan raportin näkemykset, minkä lisäksi siinä miellytti hyvä kieli ja juuri sopivan kompakti esitystapa. Yksinkertaistuksia ja yleistyksiä oli vältetty, mutta toisaalta ei liioin ollut tilaa haaskattu turhaan löpinään.

Ainoana kyseenalaisena kohtana pidin raportin lopussa ollutta näkemystä siitä, ettei valtion tulisi pelastaa liikaa riskejä ottaneita tallettajia.

Raportin laatijoille on selvää riskin ja tuoton suhde ja se, että pankit eivät maksa markkinoita suurempia korkoja muusta kuin siitä syystä, etteivät normaalikorolla saa lainaa tahoilta, jotka parhaiten osaavat riskit arvioida.

On vain niin, että pessimistit väittävät, ettei historiasta voi oppia mitään vaan jokainen sukupolvi toistaa edeltäjänsä virheet. Täsmälleen samat asiat olivat Suomessa esillä 1990-luvulla ja ne ovat olleet esillä yli 100:ssa maailmalla olleessa pankkikriisissä pelkästään vuodesta 1980 lähtien.

Kuitenkaan kukaan ei riskeistä puhunut mitään 2007, eivät edes työryhmän jo silloin eläkkeellä olleet jäsenet, joilla ei olisi pitänyt olla esteitä puhua suunsa puhtaaksi.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

ENHANCED SYSTEM TESTING TUOTTOJEN PARANTAJANA OSAKEKAUPASSA

 

Technical Traders Club:in joulukuun kuukausikokouksessa 16.12.2009 piti Kari Pakarinen esityksen “Enhanced System Testerin” käytöstä tuottojen parantajana osakkeiden teknisessä kaupankäynnissä eli treidauksessa. Esimerkkitapauksessa Pakarinen käytti teknisen analyysiohjelmiston MetaStockin tuoreinta versiota 10.1, mutta sama testeri on käytettävissä myös vanhemmissa MetaStockin versioissa, esimerkiksi 9.1 versiossa.

 

Kyseiset MetaStock ohjelmistot ovat päivädataa käyttäviä versioita, joissa päiväkohtaisena datana ovat päivän avaus-, korkein, matalin ja päätöshinnat sekä kaupankäyntivolyymi. Datan voi ostaa edullisesti, ladata ja päivittää helposti esimerkiksi Equisin Reuters DataLink palvelusta.

 

Enhanced System Testerillä voidaan hakea kullekin osakkeelle tuoton kannalta optimaalisimmat parametrit kullekin indikaattorille, esim. liukuvien keskiarvojen leikkauksille tai stokastiselle oskillaattorille. Enhanced System Testerillä voidaan myös hakea tuottoisimmat osakkeet tietyllä systeemille kuten esimerksi “Stochastic 20/80” tai “Moving Average Crossovers”. Lisäksi Enhanced System Testerillä voidaan testata itse-ohjelmoitujen indikaattoreiden tuloksellisuutta.

 

Esimerkkinä käytiin läpi itse-ohjelmoitua sopivien “Liukuvien Keskiarvojen Leikkaukseen perustuvaa Swing strategiaa”. Esimerkissä tehtiin kauppaa 3 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon, eMA(3):n leikatessa 10 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon. Systeemi sisälsi leikkauspisteissä oston, myynnin, lyhyeksimyynnin ja takaisinoston. Systeemi antoi Stora Enso R:lle tarkastelujaksolla 161 tuottoisaa kauppaa ja 55 tappiollista kauppaa. Toisella systeemillä, joka oli “Trendin Huomioiva KST ja Parabolic” saatiin tarkastelujakson tuottavimmaksi kaupankäyntikohteeksi tällä systeemillä Fortum noin 213 prosentin (%) tuotolla (kts. Liite).

 

Enhanced System Tester antaa mahdollisuuden hakea kullekin osakkeelle optimaalisimmat parametrit indikaattorille. Enhanced System Testing auttaa myös löytämään tarpeeksi ja sopivasti liikkuvat osakkeet Swing Tradingiä varten. Enhanced System Testerin avulla tehtävä “paperitreidaus” auttaa myös arvostamaan ja hyödyntämään paremmin Money Managementin, esim. stopstrategioiden toteuttamisen.

 

Mielenkiintoisen kokouksen lopuksi käytiin vielä lyhyesti läpi MetaStockin “Explorer” -toiminnon käyttöä lyhyen aikavälin käänneosake-ehdokkaiden tunnistamiseen ja todettiin, että jossain vuoden 2010 TTC- kokouksessa voitaisiin samalla tavoin tarkastella tavoin tätä analyysiohjelmiston ominaisuutta ja hyödynettävyyttä esimerkkien avulla.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat reagoivat talouskasvun käynnistymiseen

Mitä korkokäyrät kertovat lähiajasta?

Alla oleva vertailugraafi kertoo miten DAX indeksi (alempi kuva) on kehittynyt suhteessa markkinakorkoihin (ylempi kuva)  ja tästä vertailusta voimme havaita, että pörssimarkkinat ennakoivat muutamien kuukausien viiveellä korkojen kehitystä. Miksi sitten seurata korkomarkkinoita, jos kerran niistä ei voi saada osakesijoittamisen kannalta hyödyllistä tietoa?

Korkomarkkinoiden ja pörssimarkkinoiden rinnakkaiselle seuraamiselle on monta hyvää syytä: 

  • Korkosijoittaja hyötyy pörssikurssien seuraamisesta. Rahoja on aika siirtää pitkän koron rahastoihin silloin kun pörssit lähtevät laskuun ja taas lyhyen koron rahastot ovat ylivoimaisia silloin, kun pörssikurssit lähtevät nousevat. Näin menetellen on monasti mahdollista saada markkinoita parempaa tuottoa. Uskomatonta että tämä pitää paikkansa sillä tehokkaiden markkinoiden pitäisi poistaa näin selvää ennustusvoimaa sisältävä ilmiö, mutta lainalaisuus on kuitenkin pätenyt jo monia vuosikymmeniä - eiköhän siis vielä tänäkin vuonna. 
  • Myös osakesijoittjan on hyvä seurata korkomarkkinoita. Korot ovat juuri nyt hiipimässä nousuun ja kerran käyntiin lähtenyt trendi on yleensä kestävä - monasti yli vuoden mittainen. Osakeskurssien käänne tulee yleensä vasta korkojen nousutrendin loppuosalla ja esimerkiksi nyt osakesijoittaja voisi hyvin päätellä että salkkua ei ole vielä aika realisoida - päinvastoin.

 

Yritysten pörssiarvon suhdetta tuloksen kuvaa niin sanottu P/E (price to earning) suhde. Tämän kevään tulosennusteiden perusteella tuo suhde on OMXHEX pörssissä noin 16.  P/E suhde on helppo muuntaa korkotuoton muotoon ja P/E 16 vastaa 6,25% tuottoa.

Riskittömistä pitkän koron lainapapereista saa euroalueella (Euroopan keskuspankin tilasto) suurin piirtein 3,5% tuottoa ja kun tähän lisää sen, että osakkeista tulisi saada noin 2% riskilisää niin päädytään siihen, että osakkeet ovat kuta kuinkin oikein hinnoiteltuja. Korkosijoitukset ovat näin laskien vielä hieman heikompi vaihtoehto, mutta ero on pieni ja supistuu. Jossakin vaiheessa on hyvä tasapainottaa salkkua muutamilla korkosijoituksilla.

Lähteet:  Yahoo finance, Euroopan keskuspankki, Suomenpankki.fi

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan mallisalkkukatsaus

Ja kun tuo edellisen kirjoitukseni liite ei jostakin syystä sinne liimautunut ja en nyt jaksa tutkia syytä, niin tässä tulee mallisalkun nykykoostumus vähän karumpana taulukkona:

Firma    Ostettu/pvm.    Hintaan/€    Nykykurssi/€    Osingot/osake/€    Voitto/%
Digia    22.05.2009    1.86    3.40    0.05    85.5%
Fiskars    21.08.2009    8.82    10.99        24.6%
Ilkka-Yhtymä    18.12.2009    6.06    6.13        1.2%
Keskisuomalainen    17.04.2009    12.10    15.40        27.3%
Martela    21.07.2007    8.94    7.16    1.10    -7.6%
Nokia    17.07.2009    9.47    9.25        -2.3%
Nordic Aluminium    29.08.2006    19.10    15.30    2.20    -8.4%
Olvi    08.01.2010    27.10    27.25        0.6%
Orion    09.10.2009    12.60    15.99        26.9%
Rapala VMC    19.06.2009    4.14    4.95        19.6%
Salcomp    08.01.2010    1.99    1.95        -2.0%
Scanfil    08.05.2009    2.10    3.05        45.2%
TeliaSonera    08.05.2009    3.88    5.04        29.9%
Tieto    08.01.2010    15.60    15.42        -1.2%
Wärtsilä    20.02.2009    20.30    29.50    1.50    52.7%
 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Vuosi vaihtui ja mallisalkun viime vuoden tuottoluvuksi tuli vähän alle 123%. Voitto OMXH25-vertailuindeksistä jäi lopulta "vain" 88.7 %-yksikköön eli reilusti alle 100 %-yksikön, vaikka olikin pari viikkoa sitten hyvin lähellä sitä.

Suhdanteiden muuttuminen tuo väistämättä hieman muutoksia listaan. Olen ollut jo pitkään tietoinen, että joskus koittaa aika, jolloin nykyisellä listan muodostamismenetelmällä nousupotentiaalifirmojen määrä vähenee niin, että niitä on alle 15. Tuo 15 on toisaalta se määrä eri firmoja, minkä olen kirjannut aina pidettävän mallisalkussa. Siinä vaiheessa mallisalkun sääntöjä pitää muuttaa, mutta lykkään sitä vielä toistaiseksi. Todennäköisesti tulen käyttämään sitä tilaisuutta hyväksi tasaamaan mallisalkun allokaatiota eri firmojen välillä ostamalla salkkuun jo siinä olevien firmojen osakkeita, jolloin siis hyväksyn sen, että salkussa on vähemmän kuin 15 firman osakkeita. Nimittäin nykyisten erittäin yksinkertaisten mallisalkun ylläpitosääntöjen yksi oleellinen sivuvaikutus on ajan saatossa epätasainen allokaatio. Ihannetila taas olisi mielestäni täysin tasainen euroallokaatio salkussa olevissa firmoissa.

Toinen sivuvaikutus nousupotentiaalifirmojen määrän vähenemisestä on, että turha kaupankäynti voi lisääntyä. Voi käydä esim. niin, että listan mukaan mahdollisia salkussa pidettäviä firmoja on 15 ja jokaisessa listan päivityksessä järjestys melkein väistämättä muuttuu edes hitusen, jolloin jotakin osaketta joutuu myymään ja toista ostamaan tilalle. Tämä ei ole järkevä syy salkun jatkuvalle mylläämiselle.

Ratkaisin tämän toistaiseksi pienellä muutoksella listaan: lisäsin prosessiin hystereesiä eli ostoehdokkaita on aina vähemmän kuin salkussa pidettäviä firmoja. Muutos näkyy listan kärkifirmojen (kurssin nousupotentiaali vihreällä ja > 0%) alapuolella muutamassa firmassa, joille nousupotentiaali on eksplisiittinen 0%. Tämä siis tarkoittaa "PIDÄ". Vasta sitten, kun firma on tippunut listalla alueelle, jossa nousupotentiaali on joko "-" tai negatiivinen luku punaisella, tulkinta on "MYY".

Aiemmin nousupotentiaalifirmoja on ollut aina ainakin 20, joten listassa ja mallisalkun hoitosäännöissä on ollut sisäänrakennettua hystereesiä, koska uudet osakkeet ostetaan aina listan kärjestä ensimmäistä sellaista firmaa, joka ei ole jo salkussa.

Uuden vuoden 1. päivitys aiheutti isoja muutoksia listan kärkipuolelle. Pitkään listan yläpäässä olleet Wärtsillä ja Martela tippuivat PIDÄ-alueelle eli niille ei odoteta enää mitään suurta kurssinousua. Metso, Fortum ja Exel menivät myyntiin (voitot 118%, 19%, 74%) ja tilalle salkkuun tuli Olvi, Tieto ja Salcomp.

Mallisalkun nykytilanne on kuvattu ao. liitteessä.

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Oikeudenmukaisuus - Islannin kansa rankaisee itseään?

Epäoikeudenmukaisuus (yksi seitsemästä paheesta) Giotton mukaan.

Islannissa on käynnissä suuren kokoluokan havaintoesimerkki eräästä mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä. Ihmiset halauavat mielellään rangaista väärintekijää (siis epäoikeudmukaisesti toimivaa henkilöä), myös silloin kuin siitä koituu heille itselleen rahallista vahinkoa. Islannin kansan tapauksessa kyseessä on lisäksi ajatusvirheestä - lainarahalla mailmaa valloittaneita finanssiviikinkejä ei liikauta pätkääkään maksaako Islannin valtio korvauksia Englannin ja Hollannin valtioille.

Kansalaiset kokevat maksut epäoikeudenmukaisiksi - miksi meidän pitäisi maksaa, kun joku muu on töpeksinyt? Ja maksu halutaan estää vaikka siitä olisi pahoja seuraamuksia omalle taloudelle. Todennäköisesti kaikille ei ole oikein auennut miten isot vaikutukset päätöksellä saattaa olla. Tällaiset päätökset sopivat huonosti suoraan kansanvaltaan. Siitä seuraa vain populismia ja huonoja päätöksiä.

Jotta tällaisia katastrofeja ei syntysisi pitäisi jotakin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikka finansiiviikingit silloin ovat kaikkien sankareita ja hyvinvoinnin tuojia. USA:ssa on keskusteltu paljon "too big to fail" - instituutioista. Nämä isot pankit jotka horjuessaan saattavat kaataa koko finanssijärjestelmän. Niitä siis ei voi päästä kaatumaan, vaan valtion on pönkitettävä niitä hintaan mihin hyvänsä. Islanti on esimerkki seuraavasta vaiheesta: Too big to save. Pankit ovat kasvaneet niin isoiksi että edes valtion varat eivät niitä riitä pelastamaan.

Myös yrityspuolella , varsinkin kuluttajapuolella, kannattaa olla varuillaan asiakkaiden rankaisutaipumuksia varalta. Juuri kuuntelin kuinka samassa pöydässä ruokatunnilla naiset keskustelivat kuinka he eivät enää käytä erästä kampaamoketjua koska siellä henkilöstöä kohdellaan kaltoin. Silloin ei enää riitä halvemmat hinnat ja hyvä palvelu.

Microsoft on ollut yritys jotka monet ovat rakastaneet inhota.  Mietin miten paljon Applen nousu ja selainmarkkinoiden monipuolistuminen perustuu tähän inhoon ja kuinka paljon perustuu oikeaan eroon käyttäjäkokemuksessa. Odotan myös mielenkiinnolla koska Google muuttuu "hyvästä" yrityksestä yritykseksi jota mielletään monopoliksi joka hallinnoi ja ohjailee kaikkea mailman tietoa ja tunkee jopa meidän kännyköihin.

Homo Economicus kehoittaa kaikkia sijoittajia seuraamaan myös sijoituskohteittensa imagoa. Kuluttajien inhokiksi joutunut yritys ei ole hyvä sijoitus. Jos asenne on ylimielinen ja toimari Harald Hirmuistakin kovempi jätkä kannattaa painaa myyntinappulaa! Yksi esimerkki voisi olla Wal-Mart. Tunnusluvut ovat hyviä (p/e TTM 15, p/cf 9.7 , jne). Mutta pahoja imago-ongelmia. En koske vaikka analyytikot kuinka suosittelevat!

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle edelleen 2010

 

Putte ja Kalle edelleen 2010
 
Putte: Vuosi vaihtui kera härkien puttimiehen toiveet särkien.
Moni oottaa suunnanmuutosta tahi potee uskon puutosta.
 
Kalle: Tulevaisuus kirkas, loistava hädän on ja puutteen poistava.
Ostowarranteilla kivuten, callein aartein ylös vivuten.
 
Putte: Tämä vuosi nousun katkaisee, musta ankka kilvan ratkaisee.
Kukaan tiedä missä rajoissa ankka ammuttaisiin ajoissa.
 
Kalle: Taidat jälleen termit miksata, joutsenen näin ankkaan fiksata.
Ensikvartaali on mallillaan, härät laukkaa jatkaa tallillaan.
 
Putte: Nokia ei ilman jenkkejä täytä kännyin myyntisenkkejä.
Kärki karkaa kuten Samppakin, Nexun käyttöön ottaa jamppakin.
 
Kalle: Oopee lentää Lasso Vekasiin puhuu hemmot tuumiin sekasiin.
Sitten myydään älykapulaa eikä muistellakaan krapulaa.
 
Putte: Palm ja Motorola rynnivät, siinä missä toiset nynnivät.
Apple Tapple esiin työntynee, kuluttaja siihen myöntynee.
 
Kalle: Sulla taas on vanha asias, jumissa  on äänirasias.
Uudet tuulet täällä vinkuvat, teknohemmot lisää hinkuvat.
 
 -SKiller
Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Nousussa Sampo, Nordic Aluminium, Nokia, Norvestia, Ramirent ja Talentum.

Laskussa Panostaja, YIT, Citycon, Aspo, Tamfelt, Capman ja Rapala.

Osinkoarvioissa Panostaja kärjessä jo toteutuneella osingollaan.

http://www.piksu.net/node/101

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UBView tuotti parhaiten hedge-rahastoista vuonna 2009

Läheskään kaikki suomalaiset hedge-rahastot eivät ole saaneet vielä valmiiksi joulukuun ja koko vuoden 2009 arvolaskentaa. Silti vaikuttaa selvästä, että parhaan tuoton vuodelta 2009 tarjosi United Bankers konsernin UB View rahasto, tuotto oli liki 37 %.

Olen taas listannut alustavat tiedot suomalaisten hedge-rahastojen tuotosta ja listassa on nyt koko vuoden tuotto. Suurin osa luvuista on lopullisia, mutta ainakin joissain on vanhempaa tai alustavaa tietoa: Avenir alustava arvio, Estlander & Partners 14.12. arvo, eQ Active Hedge arvosta ei löydy kunnon tietoa.
 

Arvopaperi
30.12.2009
% 1 vuosi
UBView
88.61
36.62
AJ Value Hedge
10.93
30.12
UBWave
68.98
29.03
Nordea Fixed Income Hedge K
6.94
25.03
OP-Absoluuttinen Salkku A
102.60
23.69
ICECAPITAL Alternative Beta B
106.02
20.22
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.15
13.38
eQ Active Hedge 1 K
11.09
11.46
OKO-Equity Hedge A
104.28
11.29
Aventum Pension
125.13
10.52
Estlander & Partners Global XL A
1 181.46
10.01
Abacus
27.53
9.69
Nordea European Equity Hedge
12.88
9.29
Eliksir K
1.19
5.07
3C Edge K
146.64
4.94
Danske Invest Omega K
24.05
4.91
OKO-Alpha A
100.55
3.68
SEB Räntehedge Alpha
10.54
3.45
OKO-Macro A
17.29
3.35
Danske Invest Neutral K
24.83
3.01
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.00
-7.46
Eufex Hedge
99.89
-7.68
Contango Hyödyke
87.96
-8.88

 
Tuottojen keskiarvo oli 10,6 %.
 
Kerään tietoni pääasiassa Investime ohjelmalla. Olen verrannut mm. Kauppalehdessä olevaan Morningstar ja Arvopaperi-lehden rahastolistauksiin ja niissä on kummassakin epämääräisyyttä ja vaihtelua päivityksissä. Ilmeisesti ainoa kohtuullisen luotettava tieto löytyy käymällä läpi itse rahastoyhtiöiden sivuja ja päivityksiä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit