Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääjohtaja Liikanen Turussa

 

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen alusti 15. 2. Turun Seudun Osuuspankin järjestämässä tilaisuudessa aiheesta “Talouden näkymät finanssikriisin jälkeen”.

Kansainvälisen finanssikriisin pahin vaihe on ohi, mutta kriisi jättää pysyvät jälkensä rahoitusjärjestelmään, arvioi Liikanen.

EU:n tasolla ongelmaksi ovat nousseet EU:n valtiolainojen korkoeron kasvu useampiin prosentteihin sitten vuoden 2008 puolivälin, jolloin korkoeroja ei juurikaan ollut. Suomen ja Saksan valtiolainojen korko on ihanteellisen alhainen. Tosin Saksan lainat kallistuivat hieman muutama päivä sitten, kun markkinoille levisi huhu siitä, että Saksa takaisi Kreikan lainoja. “Emme kommentoi markkinahuhuja”, sanoi pääjohtaja Liikanen monimielisesti, mutta pilke silmäkulmassa.

Rahoitusmarkkinoitten säätelystä Liikanen toi perinteisten keinojen (esim. pääomapuskurien lisäämisen) lisäksi esille tarpeen valvoa yksittäisten pankkien lisäksi korostetusti koko rahoitusjärjestelmää ja eri pankkien altistumista samoille uhkakuville. Säätely pitää niinikään ulottaa pankkien taseiden ulkopuoliseen finanssisektoriin. Edelleenkin luottoluokitus tulee valvonnan piiriin ja luottoluokituslaitoksilta kielletään intressiristiriidat, joissa luokittajat ovat antaneet pankeille konsulttineuvontaa.

Suomen tilannetta Liikanen piti kaksijakoisena. Työttömyyden arvioidaan kasvavan hitaasti ja jäävän 10 - 11 %:n tasolle eli kauas 1990-luvun alkuvuosien. Toisaalta Liikanen korosti moneen kertaan sitä, että tapahtunut finanssikriisi ei ole koskettanut vain kasvulukuja, vaan niitten takana olevaa paljon olennaisempaa suuretta eli itse kansantuotetta. Niinpä esimerkiksi Suomen verotuksen pohja on pienentynyt moniksi vuosiksi eteenpäin.

Haasteita pankkijärjestelmään tuovat supistuneet korkokatteet. Asuntomarkkinoitten osalta on otettava huomioon, että korkojen lasku välittyi asuntolainoihin muuta EU:ta nopeammin.

Kaiken kaikkiaan pääjohtaja Liikanen ansaitsee parhaat kiitokset tiiviistä ja elävästä esityksestä, minkä lisäksi Turun Seudun Osuuspankkia sopii kiittää mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

 

(Tällä viikolla käsittelen osakehuoneiston valintaa tuolla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloyhtiön valinnasta

 Arkistoitu 4.6.2011 

Käyttäjän Olli Turunen kuva

Lama keinot keksii

 
Talouden epävarmuus näkyy kaupassa. Kuluttaja ei nosta koppaansa enää yhtä paljon tarvikkeita kuin aiemmin. Miten elintarvikkeita tekevät yhtiöt reagoivat tähän? Manipuloivat pakkauskokoja.
Esimerkiksi Kraft on pienentänyt joidenkin suklaapatukoiden kokoa. Samalla hinta pienenee, mutta ei samassa suhteessa kuin suklaan määrä. Toisinaan hinnat ovat pysyneet samana vaikka sisältö olisi keventynyt.
Suklaavalmistaja Hershey on ollut Kraftin kanssa samoilla linjoilla.
Idea on tuottajan kannalta erinomainen. Näin kannattavuus pysyy entistä parempana. Volyymi väliaikaisesti alenee, mutta myös markkina-aseman suojelu on tärkeää. Asiakkaat saadaan pidettyä tutussa merkissä eivätkä he siirry kaupan omien, samalla halvempien, tuotteiden pariin.
Vastaavasti Coca-Cola lanseerasi 222 ml:n minitölkin. Tuolla määrällä tuskin jano lähtee, mutta pienellä rahalla saadaan kuluttajat pidettyä maailman arvokkaimmassa brändissä kiinni. Kuluttajat tottuvat tuttuihin ja turvallisiin nautintoihin. Lompakon lihotessa yhtiötkin saavat suuremman siivun kulutuksen kasvaessa.
Yleensä sanotaan, että iso yritys on hidas liikkeissään. Edellämainitut yhtiöt ovat kuitenkin jättejä omilla toimialoillaan. Menestyvätkin yhtiöt voivat jääräpäisellä toiminnalla sahata omaa oksaansa. Parhaana esimerkkinä valtion syliin kaatunut ja sijoittajien rahat vienyt General Motors. Oli talous hyvässä tai huonossa suhdannevaiheessa, sijoittajan kannattaa suosia ketteriä, muutoksiin nopeasti reagoivia yhtiöitä.
 
Lähteet: BusinessWeek ja Euromonitor
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Baltic Dry indeksi omaa ennustevoimaa

Olemme tällä palstalla toisinaan käsitelleet sitä, millä indikaattorilla mahtaakaan olla ennustevoimaa suhteessa pörssikursseihin. Olemme löytäneet ennakoivia indikaattoreita koroille ja joskus jopa pörssikursseille.

Eräs indikaattori, jolla usein kerrotaan olevan ennustevoimaa on Baltic Dry indikaattori, joka seuraa kuivarahtien niin saonottuja spot hintoja. Siis niitä hintoja joita malmin, vehnän ja muun bulkkitavaran rahdeista tässä ja nyt maksetaan. Kuivarahteina kuljetettavat tavarat ovat aivan tuotantoketjun alkupäässä ja siksi niillä arvellaan olevan ennustevoimaa tulevan kokonaistuotannon tasoon ja jopa pörissikursseihin. Mutta mikä onkaan totuus?

Alla on maailman pörssikursseja heijasteleva S&P500 indeksi (lähde yahoo.com ) sekä baltic dry indeksi (lähde: investmenttools.com). Kuvaajat on astettu päälekkäin niin, että mahdollinen korrelaatio on helppo havaita. Ja toden totta - kyllä Baltic Dry indeksi todellakin omaa pientä ennustevoimaa pörssikursseihin, mutta korrelaatio on horjuva ja heikko.

Mutta onko sijoittajalla parempia työkaluja kuin joukko näitä ennustevoimaltaan heikkoja indikaattoreita? Itse asiassa sijoittajalla ei voi olla, sillä jos jokin indikaattori kertoisi tulevaisuuden, niin kaikki käyttäisivät sitä ja silloin kyseisen indikaattorin ennustevoima tuhoutuisi. Mutta ennustaako Baltic Dry todellakin pörsikursseja - se jää kyllä osittain lukijan itsensä arvioitavaksi sillä ennustevoima on tässä tapauksessa todellakin horjuva. Alla olevista graafeista jokainen voi itse tehdä oman päätöksensä.

Baltic Dry indeksin kehitystä voi seurata muun muassa Piksu:n www.piksu.net/markkinat_1 sivulta.

 

Ennustevoima (korrelaatiofunktio) on mahdollista laskea matemaattisesti, mutta tuloksesta on lähinnä akateemista iloa. Sijoittaja joutuu joka tapauksessa tulkitsemaan tilannetta yllä olevan graafin perusteella.

Kuva talouspolitiikan ajokortissa.

Jos kuva olisi Björn Wahlroosin, Lauri Uotilan, Jaakko Kianderin, Leif Fagernäsin, Sauli Niinistön, Sirkka Hämäläisen tai Jouko Skinnarin. Miten talous makaisi? Olisiko vastuu yhdelle liian suuri? Kun ihmisillä on vankka kuva siitä miten asioiden tulisi olla olisiko asiat tasapainossa. Onko parempi, että on monta kokkia eikä kukaan tunnusta keittäneensä soppaa mikäli se ei maistu.

Voidaan syyttää Greenspania alhaisista koroista ja jenkkien asuntoluototuksen kuplimisesta, mutta onko se turhan iso risti yhdelle miehelle. Yksinkö se sen keitti kasaan ja veti vielä välistä?

Kun järjestelmistä ja puolueista puhutaan niin ahneus lienee kattava arvo laidasta laitaan. Eikä siinä taida välistäveto tuntematon käsite olla.

Aiemmin kommentoin toista artikkelia liikenne termein. Ne sopivat talouteen varsin hyvin. Liikenteessä mennään liian lyhyillä turvaväleillä. Taloudessakin. Luotetaan siihen, että se edessä menevä jatkaa samaa vauhtia hamaan tappiin. Tuijotetaan edessä menevää ja unohdetaan ympäristö. Toisaalta talouden päät kansakunnan kaapin päältä ajavat talouden korkeasuhdanteessa lähivaloilla sellaisella nopeudella ettei abs:ssätkään auta, kun reaktionopeus ei ole synkassa vauhdin kanssa.

Mikähän vaihe nyt on menossa? Ehkä pitkät päällä. Kerrankin näkyy eikä mitään edessä. Talla pohjaan. Ainoo vaan ettei tuntemattomalla tiellä tajua, että nyppylän jälkeen voi tulla alamäki ja jyrkkä mutka. Miksi sellaiseen tilanteeseen pitää mennä talla pohjassa? Ehkä siksi, että yritetään ottaa kiinni menetettyä aikaa. Taloudessakin on rajut odotukset ja kiire ottaa menetykset takaisin.

Sääli, että äänestäjille on pakko makeilla ja yrittää venyttää omaa kautta pylvästalossa. Olisi hyvä kuulla joskus miten poliitikot määrittävät sanan palkka. Onko se raha jolla pitäisi tulla toimeen työnsä ympäristössä? Pitääkö sen olla suhteessa hyödykkeisiin vai siihen mitä saa aikaiseksi. Paljonko palkassa on hajurakoa? Pitääkö palkan olla ammattiryhmittäin vai pitäisikö huonolla olla huono palkka postista riippumatta ja päinvastoin? Kuka purkaisi tabut taloudesta? Miksei asioista voida puhua raadollisemmin, kun perusteet taloudellisille vaatimuksillekin ovat usein raadolliset.

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Vippaskonsteja ja porsaanreikiä

 

 

Käyttäjän sergio kuva

Osinkoarviot päivitetty







Lihavoidut ovat jo toteutuneita, jokunen vielä puuttuu.

 

Panostaja ei pettänyt tälläkään kertaa, se on ollut minulla salkussa vuodesta 2003 eikä ole koskaan tuottanut pettymyksiä. Sama koskee Norvestiaa. Nämä ovat sellaisia pieniä ja huomaamattomia firmoja, mutta ovat olleet erinomaisia sijoituksia. Sampo, Fortum, Wärtsilä, Citycon, Alma Media ja Orion myös vähintään 5% tuotto, mitä voi pitää erittäin hyvänä.

 

Myös 4%:n ylittäjät ovat positiivisia yllätyksiä:

 

 

 

Pohjola Bank A
Fiskars Corporation
Konecranes Plc
KONE Corporation
TeliaSonera AB
Marimekko Corporation

 

 

Taulukon alla on myös osingot ja gearing samassa kaaviossa ja osingot ja osingon kasvu% toisessa. Parhaat sijoittuvat oikealle ylös kummassakin.

 

http://www.piksu.net/node/101

 

ja sieltä linkki "Osinkoarviot 2009"

 







 

Käyttäjän Skiller kuva

Osinko-Onni, Putte ja Kalle

Taala se kaprii ja Daxi vain sakkaa.
Euroopan pelleiltä puhe ei lakkaa.
Hurjassa pyörteessä globaali mylly,
tuotanto lamassa, pyörii vain pylly.
Herrat on hukanneet uskottavuuden,
Hexikin suuntaapi pian alle kuuden.
 
Tulokset saatunna huonot ja hyvät,
akanat tuuleen ja napataan jyvät.
Kreikassa ensinnä huudetaan hättää,
iPIGS-maissa jo systeemit mättää.
STUPID on uusin lyhenne juuri,
kiertääkö Suomen tuo puute niin suuri?
 
Osinko-Onni hän plaaneja kuttoo,
parhaita firmoja,  jotka ei puttoo:
"Mitä jos muutaman prosentin saankin?
Osingot niihin taas takaisin paankin.
Pitkässä juoksussa kymmenen prossaa
salkku jo tuottaa kun systeemit ossaa."
 
Putte ja Kalle on tiukkana tiellä,
paljon vain liikettä tarvitaan siellä.
Holdi on heillä vain yön yli pittoo,
jotka ei tiiä ne painukoot hittoo.
Artisti tienaa ja artisti maksaa,
hyvillä plaaneilla treidata jaksaa.

 

-SKiller

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Miten rikastua nopeasti

Äkkiä rahaa minulle nyt!

Miten rikastun nopeasti?

Kaikkihan haaveilevat lottovoitosta ja nopeasti rikastumisesta. Miten se sitten onnistuu tavalliselta kadun tallaajalta?

Tuskin onnistuu mitenkään! Sen sijaan rikastuminen vaatii kärsivällisyyttä, joskus tutuiksi tulleista asioista luopumista ja suunnitelmallisuudesta.

Muutama vuosi takaperin minulla ei ollut sijoitusvarallisuutta juuri nimeksikään. Elimme vaimomme kanssa, kuten suurin osa: kädestä suuhun ja seuraavaa palkkapäivää odottaen. Tein kuitenkin päätöksen, että haluan alkaa seuraamaan menojani ja yritän laittaa sivuun joka kuukausi rahaa sijoituksiin. Joinan kuukausina säästöön meni vain muutama kymppi, toisena kuukautena sivuun jäi satoja euroja. Tavallisessa arjessa ei rahan puuttumista huomannut mitenkään. Yleensä ylimääräinen raha tuppaa menemään ylimääräisiin kuluihin. Oli se sitten uusi hierova tuoli, taulutv, pizzat ravintolassa tai joku muu. Yleensä päätös on puhtaasti tunnepohjainen, eikä kulutuksen kohdetta juurikaan mieti sen enempää. Kun joka kuukausi muistaa kirjata menot ylös, pystyy paremmin huomaamaan, missä rahareiät itsellään ovat. Äkkiä sitä alkaa vertailemaan kuluja. Hmm.. Ostaisiko pizzatarvikkeet sittenkin kaupasta ja laittaisi täytteeksi oman valinnan mukaan. Samalla rahalla saakin yllttäen tehtyä useamman pizzan. Toki silloin tällöin pitääkin nauttia elämästä ja ostaa jotain "turhaa", mutta menopuolta yleensä kannattaa kiristää. Muutamassa vuodessa oma sijoitusvarallisuus on kasvanut moninkertaiseksi, kun karsin turhia kuluja pois ja laitoin säästyneen rahan säästöön.

Jos haluat rikastua, voit sen helpoiten aloittaa säästämällä jo tänään. Jätä pois selllaiset asiat, joita ilmankin pystyt elämään tai joista ei todellisuudessa sinulle ole hyötyä. Nautintoja pitää olla ja niistä pitääkin maksaa, mutta päätä itse miten paljon haluat niistä maksaa!

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittamisen psykologiaa: Tappion ( ja voiton) ottaminen

Kaksi vaaraa vaanii tunteiden ohjamaa alottelevaa sijoittajaa kurssimuutosten tapahtuessa.

Tunnetuin on tappion kieltäminen. Kaverin suosittelema ihmepaperin kurssi on tippunut 80%. Mutta kyllä se varmaan tuosta vielä nousee...hyvä se ostospäätös oli. Ehkä ongelma häviää jos unohdan mokoman muutamiksi kuukausiksi. Näin saattaa hyvin olla. Jos ostoperustelut pivätä yhä paikkansa voi kyseessä olla pelkästään Herra Markkinan hermoilua. Kalliiksi tällainen "unohtaminen" käy jos siitä seuraa lisäkustannuksia. Ehkä olet tehnyt muilla kaupoilla voittoa, joista on maksettava veroa. Jättämällä tappio realisoimatta menetät silloin riihikuivaa rahaa.

Homo Economicus neuvoo: Ajattele asiaa puhtaalta pöydältä. Ostaisitko osakkeet uudestaan, tämän päivän kurssilla, jos sinulla ei niitä olisi? Jos alkaa nyt tuntua huonolta sijoitukselta on tappion realisoiminen huomattavasti helpompaa. Onko veroseuraamuksia? Jos sijoituksen pitäminen aiheuttaa lisämenoja kannattaa realisoida tappio joka tapauksessa. Osta sitten takaisin vähän ajan kuluttua jos sijoitus on hyvä.

Toinen vaara on kurssinousuhepuli. Teit sijoituspäätöksen. Tämän jälkeen osakkeen kurssi on noussut jo 20%. Nyt on ihan pakko myydä ettei vain menetä voittoa. Yhdistettynä yllämainittuun tappion kieltämiseen tuhoisa vietti. Kaikki hyvät sijoitukset myydään ennen aikojaan ja salkkuun jää pelkkää turskaa.

Homo Economicus neuvoo: Teithän sijoituspäätösesi  johon sisältyi myös osakkeen arvonmääritys kirjallisena? Hyvä! Käy tarkistamassa mihin päätös perustui. Onko tällä välin tullut uutta merkittävää tietoa? Jos ei, pitänee arvonmääritys edelleen paikkansa, onhan sen tehnyt keskimääräistä fiksumpi ihminen (sinä itse). Tämän jälkeen kaikki on helppoa! Onko osake jo ylittänyt määrittämäsi arvon? Jos ei, jatka vaan rauhallisesti omistamista!

 

PS. Mistähän tuo "turska"-nimitys huonolle sijoitukselle on tullut? Suomessa Turskaa pidetään roskakalana. Norjassa sensijaan turska on herkkua, mutta lohi ihmisravinnoksi kelpaamatonta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Onko tulevaisuus pienissä yrityksissä ja yksilöllisyydessä?

Liikesivistysrahaston 90-vuotisjuhlassa esitelmöinyt TY:n nykyinen vararehtori Tapio Reponen esitti kaksikin mielenkiintoista näkemystä.

Ensinnäkin Reponen kyseenalaisti suuruuden ekonomian, koska pienet yritykset pystyvät toimimaan joustavammin. Tähän liittyen Reponen painotti sitä, että perinteisten alojen rinnalle on kehitettävä jatkuvasti uusia toimialoja. Tätä hän on korostanut aiemminkin. Taustalla on jo Harwardin prof. Linda Applegaten esittämä näkemys, jonka mukaan samat tuotteet ja palvelut pyritään tuottamaan tehokkuuspyrkimysten takia aina vain pienemmällä henkilöstöllä. Ensin tehostetaan tuotantoa, sitten hallintoa ja suunnittelua. Sen takia työllisyyttä ei pystytä takaamaan olemassa olevilla yrityksillä, vaan tarvitaan aina uusia yrittäjiä.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

BRIC vai STUPID?

Viimeisten vuosien mantrana on ollut ettei sijoitus voimakkaasti kasvaviin BRIC-maihin eli Brazil, Russia, India and China, voi mennä pieleen. Sijoittajat ovat noudattaneet neuvoa ja kasvavien talouksien rahastoihin ja etf:iin on virrannut rahaa ovista ja ikkunoista.

Eurooppa on nyt havaittu suureksi mahdollisten luottotappioiden keskittymäksi. Kun Dubain luotto-ongelmilla saatiin psyykattua markkinat laskuun muutama kuukausi sitten, on nyt löydetty lisää riskejä Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista. Jotta sijoittajille saataisiin hyvä muistisääntö, on ongelma-alueen maiden nimiä yritetty lyödä milloin miksikin lyhenteeksi... Konsultti ehdottaa muistisäännöksi STUPID-maita eli Spain, Turkey, UK, Portugal, Italy and Dubai.

Pitäisikö tässä nyt panikoida ja myydä kaikki, ennen kuin STUPID-maat menevät kaikki konkurssiin ja peli on lopullisesti menetetty?

Todellisuudessa velkaantumisen ei pitäisi olla mikään uutinen markkinoille. Kun kansantaloudet supistuvat ja samalla elvytetään voimakkaasti, käy helposti kuin hullulle miehelle Huittisista: sitä syö enemmän kuin tienaa.

Valtioiden velkaantuminen on pitkän aikavälin ongelma ja suurin pitkällä aikavälillä kasvua rajoittava tekijä G3-alueella (US, EU, JP). Kuitenkaan itse velkaantumisessa ei ole mitään uutta tai merkittävää tapahtunut viimeisten viikkojen aikana Kreikkaa lukuunottamatta. Kreikka ilmoitti laskeneensa väärin oman velkaantumisasteensa ja reilun 7 %:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olikin reilut 12 %:a. Samalla käynnistettiin spekulaatio Kreikan sulkemisesta euro-alueen ulkopuolelle ja euro heikentyi huomattavasti.

Valtioden velasta ja velan kasvuvauhdista löytyy hyvä graafi osoitteessa http://blogs.reuters.com/macroscope/2010/02/05/deficits-and-debts-made-clear/ .

Itse pidän euron heikentymistä hyvänä uutisena Euroopan taloudelle. Vapaasti heikentynyt dollari on syönyt eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Nyt lähestytään terveempää tasoa suhteessa dollariin eikä Yhdysvallat pysty ostamaan kilpailukykyä “devalvoimalla”.

Piensijoittajan ja osakesäästäjän on turha panikoida näiden makrotalouden otsikoiden takia. Elvyttäminen maksaa ja velat lankeavat joskus maksuun, mutta kokonaisten valtioiden konkurssi on uhkana aika kaukana. Nyt kannattaa pysyä mikrotalouden tasolla ja katsoa yritysten julkistamia tuloksia, ehdotettuja osinkoja ja tulevaisuuden näkymiä. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin ylittäneet odotukset osinkoehdotuksillaan. Jos ja kun osinkoehdotukset heijastavat yhtiön hallituksen uskoa tulevaisuuden talouskehitykseen, näyttää tilanne huomattavasti vuoden takaista paremmalta.

Useampi blue chip –yritys tarjoaa nyt 4-6 %:n osinkotuottoa. Pidän näiden osakkeiden omistamista hyvänä vaihtoehtona reilusti alle prosentin tuottoa tarjoavalle korkotalletukselle. Osingot saa tililleen huhti-toukokuussa eli holdari ehtii ottaa kotiin kahdet osingot seuraavan 14-15 kuukauden aikana.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä http://www.deltafreight.fi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansantalous uhkaa ajatutua syöksykierteeseen!!

Kansantalouden tilinpitoa on joskus hyvä katsoa vähän etäänpää. On hyvä olla tietoinen kokonaistilanteesta, jotta saa vähän taustaa sille mistä nyt juuri tällä hetkellä vellova keskustelu eläkkeiden ja tulonsiirtojen karsimisesta ja verojen korotuksista oikein juontaakaan juurensa. Osan syystä voi tietenkin vierittää suurten ikäluokkien eläköitymisbuumin syyksi, mutta silloin kyllä keskustelu ohjautuu väärään suunttaan. Olemme viimeisten parin vuoden aikana tehneet vakavia kansantaloutta rasittavia virheratkaisuja, joiden korjaaminen auttaa meitä nopeasti ja tehokkaasti pois stagnaation tilasta johon yhteiskuntamme on joutumassa - kunhan asioihin tartutaan tosissaan.     

Keskiansiot ovat, kuten alla olevasta kuvasta nähdään, viime vuonna kehittyneet erittäin positiivisesti. Kansantalouden tuotanto on kuitenkin laskenut kuten kansantalouden suhdannakuvaajasta voimme havaita. Miten nämä kaksi tilastoa on sovitettavissa yhteen - tuotanto ei voi ikuisesti laskea ja palkat nousta?

Kun palkat nousevat ja tuotanto laskee niin jonkun muun kuin palkansaajan on tingittävä omista tuloistaan.

Yhteiskuntamme on viime vuonna tinkinyt seuraavista asioista:

  • työttömyys on lisääntynyt ja sitä kautta kokonaispalkkakustannuksia on saatu pienennettyä
  • investoinnit tulevaisuuteen on jätetty tekemättä tai niitä on radikaalisti supistettu
  • suurempia palkkoja on maksettu ottamalla lisää velkaa (erityisesti valtio on kunnostautunut tässä)
  • eläkkeitä, työttömyyskorvauksia ja vähempiosaisille tulevia tulonsiirtoja on pienennetty ja pienennetään edelleen
  • sijoittajat ovat saaneet pienemmän osan kansantalouden tuloista (tämä pienentää jatkossa sijoittajien investointihalukkuutta)
  • palkkatuloja ja pääomia joudutaan jatkossa verottamaan kovemmalla kädellä, joka johtaa meitä kohti sosialistisempaa yhteiskuntaa

Lopputuloksena palkkakustannusten kasvusta on, että täällä tehdyn työn kilpailukyky suhteessa esimerkiksi Kiinassa tehtyyn työhön edelleen laskee ja yhteiskuntamme uhkaa luisua syöksykierteeseen, jota ei ole helppo oikaista. 

Miten tähän on päädytty?

Tämän nyt tapahtuneen ilmiön syypäitä ovat kaikki talouselämän sektorit, joista valtiovalta on kyllä tällä kertaa ollut syyllisistä kaikkein syntisin. Valtion työntekijöiden palkat ovat nousseet kaikkein nopeimmin ja valtio on siten kaikkein suurin syypää tapahtuneeseen kehitykseen. Ei auta vaikka valtion toimesta nyt perustetaankin työpajoja ja muuta virikettä työttömille - se on vain laastaria niille haavoille joiden viiltämisessä valtiovalta on erityisesti kunnostautunut. Tapahtuneesta kehityksestä ei voi kuitenkaan syyttää poliittista johtoa vaan kyllä tekijät ovat syvemmällä yhteiskunnan koneistossa:

  • virkamieskunta ei ole osannut ohjata poliittisia päättäjiä oikeaan kansantaloudelliseen näkemykseen
  • media ei ole kyennyt kuvaamaan kansalaisille kansantalouden kokonaisuuden tilannetta ja lainalaisuuksia niin että järkeville poliittiselle päätöksille olisi saatu kansalaisten tuki
  • oppositio on kannustanut hallitusta palkkojen ja muun kustannustason velella tapahtuvaan paisuttamiseen (ja hallitus on ollut opposition kanssa yksimielinen)

Mitä seuraavaksi?

Eräänä yksittäisenä valopilkkuna on ollut Sauli Niinistön toiminta. Hänellä täytyy olla hyvät taustajoukot sillä Sauli Niinistö on kyennyt ensimmäisenä tekemään monia aloitteita asioihin tarttumiseksi.Täytyy vain ihailla Sauli Niinistöä ja erityisesti hänen taustajoukkojaan, joissa täytyy olla mukana joku kansantaloutta erittäin hyvin taitava tähti.

Uskon että yhteiskunnassa alkaa nyt olla ymmärrys tilanteeseen ja minun mielestäni asioihin kannattaa tarttua jo ennen seuraavia vaaleja juuri niin kuin Sauli Niinistö on ehdottanut.

 

Lähde: findikaattori.fi/13/

 

Lähde: findikaattori.fi/39/

 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Eilinen Timon listan päivitys toi yllättävän muutoksen: Digia tippui kärkipaikoilta, jossa se oli ollut jo melkein vuoden. Syy on luonnollisesti osavuosikatsausten aika, jolloin firmojen taloudelliset tunnusluvut päivittyvät joskus yllättävällä tavalla. Salcomp nousi listan kärkeen.

Digia meni myyntiin luonnollisesti myös mallisalkusta, koska se tippui pois nousupotentiaalisiksi arvioitujen firmojen joukosta. Kurssi ehti kuitenkin nousta viikolla paljon (n. 15%) ennen myyntiä ja koska Digian painotus oli sattumalta (ketju onnistuneita aiempia positioita) mallisalkussa suurin kaikista positioista, mallisalkun arvokäyrässä on nyt jopa epärealistisen näköinen nykäys ylöspäin. Mallisalkku voittaa jo yli 8%-yksikköä OMXH25-indeksiä tämän vuoden alusta lähtien.

Mallisalkun ehkä liian yksinkertaiset ylläpitosäännöt johtivat siihen sivuvaikutukseen, että salkun allokaatio eri firmojen välillä on ollut hyvin epätasainen jo vuosia. Nyt, kun suurin positio meni myyntiin, päätin muuttaa sääntöjä hitusen, jotta pahimmasta epätasaisuudesta pääsisi eroon. Tästä lähtien otan vapauden allokoida yhden position myynnistä saatavan pääoman yhteen uuteen firmaan (tuoreimman listan kärjestä) ja lisäostoihin jo salkussa olevia firmoja tavoitteena mahdollisimman tasainen euroallokaatio salkussa olevien positioiden välillä.

Minulta on kysytty myös, olisiko järkeä pyrkiä allokoimaan pääoma listan kärkifirmoihin nousupotentiaalin suhteessa. Ajatus on mielenkiintoinen, mutta en ole tutkinut asiaa.

Mallisalkku on osoittanut melko lailla perustellusti, että lista toimii hyvin blokeittain periaatteella nousupotentiaaliset vastaan muut, mutta se ei välttämättä tarkoita, että lista toimii hyvin myös blokkien sisällä. Luulen, että nousupotentiaalilla painottaminen allokaatiossa johtaa keskimäärin parempiin tuottoihin, mutta kohonneella riskillä, koska hajautus on epätasaisempi. Mutta tämä on vain arvausta ja parempi tieto vaatii salkun simulointia tuolla periaatteella. Tämänhän voi tehdä kuka tahansa halukas, koska listan historiadata on listasivulla vapaasti käytettävissä..

http://www.piksu.net/blogit/timo

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittajan psykologiaa: Miksi sinä sijoitat?

Sijoittajan kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä miksi hän sijoittaa. Ovatko sijoituskohteet ja allokaatiot järkeviä sijoitustarkoitukseen nähden. Toimitanko järjen vai tunteen ehdoilla?

Usein teoreetikot rakentavat mallejaan sen olettamuksen varaan että sijoittajat toimivat rationaalisesti. Näin ei ole. Sijoittajatkin ovat ihmisiä, ja ihmiset toimivat usein tunteen vallassa. Rakkauselämässä tunne on hyvä neuvonantaja, sijoittamisessa vähemmän pätevä.

Yksi tyypillinen tilanne missä tunteet jallittavat järjen on kun tapahtuman todennäköisyys on pieni, mutta suuria tunteita herättävä. Tätä käyttävät hyväksi mm. Oy Veikkaus ja vakuutusyhtiöt. Kaikki tietävät että lottoamalla keskimäärin häviää. Silti kansa virtaa sankoin joukoin kupongit tanassa lottoamaan aina kun on erityisen suuri potti luvassa. Tunteet voittivat järjen. Lottoaminen voi silti olla perusteltua. Jos tarkoitus onkin pienellä panoksella kohottaa jännitystä arvontailtana on kyseessä aika halpa huvi. Lottoaja ei osta keskimääräistä tuottoa vaan jännitystä.

Vakuutusyhtiöt käyttävät taas hyväksi mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaa mielipahaa. Entä jos rusikoit autosi lunastuskuntoon? Myöskään vakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan laskevat maksut niin että he keskimäärin jäävät voitolle. Eli jos vakuutuskohteen menetys ei aiheuta katastrofia (ts. on varaa korvata vastavaalla) on vakuuttaminen epärationaalista. Moni tosin ottaa autoonsa kaskon uutena ja "unohtaa" sitten irtisanoa sen.

Sijoittamisessa lottoamisen vastine voisi olla erilaisten high-tech startuppeihin sijoittaminen. Jokin niistä kun voi olla varsinainen kultamuna. Kassavirrasta viis - tässä on jännitystä ja hyvä stoori. Laput vetämään ja sitten seuraamaan "arvontaa" livenä pörssissä joka päivä. Jos sijoittamisen (tässä pitäisi kyllä käyttää sanaa spekulointi) tarkoitus on jännityksen tuottaminen, niin siitä vaan.

Vakuutusta vastaava tuote sijoittajalle voisi olla jokin näistä pääomaturvatuista tuotteista : Sijoita osakkeisiin pääomaturvatusti! Kävi niin tai näin , saat aina rahasi takaisin (tosin otamme ihan pienen merkintäpalkkion). Jos kaikki mainitut osakkeet nousevat saat tuotosta xx%. Tässäkin tapauksessa liikkeellelaskija on turvannut selustansa, ja kääräisee keskimäärin sievoisen voiton. Jos sijoittajalla ei ole varaa menettää pientäkään osaa pääomastaan, eikä taidot (tai sijoituksen pieni koko) estävät rakentamasta suojausta itse voivat nämäkin tuotteet puoltaa paikkaansa.

Voitonhuuman ja pelon lisäksi myös kiireen tunne on järjen vihollinen: Kurssit nousevat juuri nyt, nyt on pakko päästä heti mukaan! Tai: Kaamea osari, äkkiä eroon tuosta vessapaperista. Yön yli nukkumisesta seuraa silti harvoin katastrofi.

Homo Economicus neuvoo: Mieti miksi sijoitat! Onko tarkoitus toimia järjen vai tunteen ehdoilla? Oletko pelaamassa vai sijoittamassa? Niin kiirettä ei ole että ei ehdi miettiä asioita kunnolla. Sijoituspäätösten kirjaaminen ihan vaikka ruutuvihkoon on monasti avuksi. Miksi ostin tuon osakkeen? Kun puntit alkavat tutista on hyvä tarkistaa ovatko päätöskriteerit edelleen voimassa vai ei. Jos ovat, niin rauhallisesti vain! Päätöspäiväkirja on lisäksi hyvä  työkalu jo oppimisen kannalta. Jos olet tehnyt huonon (tai erikoisen hyvän) päätöksen voit jälkeenpäin käydä tarkastamassa perustelut.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Tiedoissa tähänastiset tulokset päivitettyinä. Muutokset listalla aika suuria tällä kertaa.

Nousussa Panostaja, Ilkka, Nordea (2 pistettä ylös kerralla), Fiskars, Keskisuomalainen, Kone, Rapala.

Laskussa Metso (2 pistettä alas kerralla), Nordic Aluminium, Etteplan, Norvestia, Ixonos, Ramirent.

Hoptioseurannan kahta ekaa ei kannata ottaa vakavasti, menevät kärkeen valtavan vivun takia, joka johtuu hyvin alhaisesta hinnasta verrattuna vastaavaan osakkeeseen.

Osinkoseurannassa 2009e jo toteutuneet lihavoitu, muut arvioita.

http://www.piksu.net/node/101

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Helmikuun makrotalouskatsaus videona

Keskustelijoina Kai Nyman ja Ari Hakkarainen (www.klaava.fi);  Toteutus: Ville Lindfors (Originaali Oy)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Viime vuonna 36 % tuottanut UBView rahasto

UBView oli vuonna 2009 tuottoisin suomalaisista hedge-rahastoista 36,43 % tuotollaan. Tavallisen sijoittajan kannalta harmittavaa vain, että kyseinen rahasto on suunnattu instituutioille ja sen minimisijoitus on 100 000 EUR. Siitä huolimatta on mielenkiintoista katsoa millaisesta rahastosta on kyse.
UBView kuuluu rahastoluokittelussa ryhmään erikoissijoitusrahasto eli sillä on varsin vapaat kädet sijoituskohteiden valinnassa.
Rahaston esitteen mukaan sijoituspolitiikka on seuraava: Rahaston varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin, rahastoihin, raaka-aineisiin sekä erityyppisiin johdannaisiin. Painotukset pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Sijoitusten pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Osakesijoitusten pääpaino on puolestaan pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Rahasto on erikoissijoitusrahasto, jonka varojen hajautus voi olla pienempi kuin tavallisella sijoitusrahastolla
Rahaston painotukset eri pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Rahasto voi ottaa sekä positiivisen että negatiivisen näkemyksen eri pääomaluokkiin. Rahaston nettosijoitusaste voi vaihdella -150 %:n ja +250 %:n välillä. Koska rahastolla on mahdollisuus normaalia pienempään hajautukseen, rahaston riskiprofiili on tavallista sijoitusrahastoa korkeampi. Rahastolla ei ole vertailuindeksiä.
UBViewin salkunhoitaja Jesse Aarnio vastasi Piksu Median tekemiin salkunhoitoa koskeviin kysymyksiin seuraavasti.
Piksu: Mistä vuoden 2009 hyvä tuotto oli pääasiassa peräisin, long vai short positiosta?
Jesse Aarnio: Viime vuoden tuotto oli peräisin pääasiassa longeista, ilman shortteja kokonaistuotto olisi ollut ehkä 5-10% enemmän.
Piksu: Viimeisimmän kuukausiraportin mukaan rahaston sijoitusaste on varsin maltillinen. Neljännes sijoituksista on varsin tavanomaisissa osakkeissa Sampo, Aktia, Nokia, S&P 500 ja suurista omistuksista vain Trigon Emerging Financials rahastossa on näkyvissä riskiä.
Onko rahastolla myös merkittäviä, sijoitusasteeseen vaikuttavia johdannaispositioita?
Jesse Aarnio: On mutta ne ovat mukana noissa luvuissa, jotka näkyvät kuukausiraportissa. Esim. Sammossa ja Nokiassa on osakkeiden lisäksi johdannaisia ja SP500 on puhtaasti johdannaisstrategia.
Piksu: Rahaston sijoitusten kokonaisriskiä kuvaava delta-luku saisi vaihdella sääntöjen mukaan välillä -150 %:sta +250 %:iin.
Paljonko tuo delta on vaihdellut vuoden mittaan?
Jesse Aarnio: Rahastossa ollaan oltu vuoden mittaan hieman shorttina ja melkein 100 %:sesti longina eli ei lähelläkään maksimeja. Nuo maksimirajoitukset ovat pääasiallisesti siltä varalta, että markkinoilla tulisi joku poikkeuksellinen erikoistilanne jota haluaisimme hyödyntää.
Piksu: Entä alkanut vuosi, millaisella näkemyksellä lähdette liikkeelle?
Jesse Aarnio: Tästä vuodesta tulee haastavampi vuosi kuin 2009 oli. Tavoitetuotto on ehkä 20-25%. Suojat ovat tärkeämpiä tänä vuonna.
UBView rahaston suurimmat sijoitukset olivat viimeisimmässä julkaistussa kuukausiraportissa:

Sampo Oyj
8,24 %
Trigon Emerging Financials Fund
7,56 %
Nokia Oyj
7,49 %
S&P 500
5,42 %
Aktia Oyj
5,29 %
Yhteensä
34,00 %

Rahaston tuotto on ollut vuodenvaihteen tilanteessa:

1 kk
3,9 %
3 kk
3,6 %
6 kk
12,4 %
12 kk
36,4 %

UBView rahaston tuotto vuoden 2009 alusta
Tuottoa suhteessa tuoton vaihteluun kuvaava Sharpen luku oli 3,3 kun vastaava volatiliteetti oli 10,6.
Rahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat 3 % suuntaansa, joten kovin lyhyeksi aikaa ei sijoitusta kannata tehdä. Kuluihin kuuluu vielä hallinnointipalkkio 1 % ja tuottosidonnainen palkkio, joka on 10 % referenssituoton (12 kk euriborkorko) ylityksestä
UB View rahastoon voi tehdä merkintöjä sanoin kuin lunastuksia kerran kuukaudessa, kuun vaihteessa. Rahasto kuuluu UB United Bankers konsernin rahastoyhtiön UB Omaisuudenhoito Oy:n rahastoperheeseen ja kuten alussa mainittu, minimisijoitus rahastoon on 100000 €.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti rahastoista

Vaikka rajasinkin rahastot oman kirjoitusalueeni ulkopuolelle, haluan kuitenkin kiinnittää vielä toistamiseen huomiota Pekan merkintään

2. / 1. / 2010, joka käsittelee yhtä rahastosijoittamisen omituista piirrettä.

Kuvittelisin, että ainakin Suomessa pankit perustavat vähänkin eksoottisempia rahastoja neuvoteltuaan ensin

1 - 2 institutionaalisen sijoittajan kanssa, jotka tuovat rahastoon suurimman osan sen pääomasta. Tavalliset tallaajat tuovat pankkiin hiekan lisäksi vain vähäisiä merkintöjä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UB United Bankers hedge-rahastot aloittivat tammikuussa vahvasti

Tietokoneen vaihtamisen johdosta kuukausikatsaukseni suomalaisten hedge-rahastojen kehitykseen on hiukan myöhässä. Tämä lista perustuu tiistain 2.2. kursseihin ja listaus on peräisin Investime ohjelmasta. Muutokset kuun vaihteesta eivät ollet suuria, pikemminkin päinvastoin sillä nyt mukaan on ehtinyt joitakin harvemmin päivittyviä rahastoja kuten Estlander & Partners Global XL A.

Molemmat UB United Bankers rahastot ovat aloittaneet vuoden vahvalla kehityksellä, UB Wave 4,5 % ja UB View 3,9 %.

Rahasto

1 kk

 

arvo/2.2.

UBWave

4,49

%

72,08

UBView

3,86

%

92,03

AJ Value Hedge

3,11

%

11,27

Nordea Fixed Income Hedge K

2,19

%

7,09

Öhman Systematica

1,46

%

101,38

SEB Räntehedge Alpha

1,42

%

10,69

OP-Absoluuttinen Salkku A

1,12

%

103,75

Abacus

0,59

%

27,69

eQ Active Hedge 1 K

0,57

%

11,15

eQ Active Hedge 2 K

0,52

%

11,11

Danske Invest Omega K

0,34

%

24,13

Danske Invest Neutral K

0,22

%

24,89

ICECAPITAL Alternative Beta B

0,14

%

106,17

Eufex Hedge

0,12

%

100,01

Nordea European Equity Hedge

-0,02

%

12,88

OKO-Alpha A

-0,05

%

100,50

Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K

-0,28

%

10,13

Contango Hyödyke

-0,40

%

87,61

Eliksir K

-0,44

%

1,19

Aventum Pension

-0,68

%

124,29

OKO-Macro A

-0,93

%

17,13

3C Edge K

-2,08

%

143,59

FLF Absolute Return Currencies Acc

-3,64

%

45,29

OKO-Equity Hedge A

-4,56

%

99,52

Estlander & Partners Global XL A

-9,10

%

1 073,93

 

Kaikkien yllä listattujen rahastojen kuukausimuutoksen keskiarvo oli -0,08 %.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulainen - Jaakko!

 

Ammattitoimittajan asiantuntemusta Piksussa edustaa lohjalainen Jaakko Wallenius, joka kirjoitti Piksuun ensimmäisen kerran 5.3.2009. Viime vuoden puolella Jaakko perusti Piksulle omat Facebook-sivut. Uskon, että Jaakolla on taustansa takia paljon annettavaa Piksun sisällön ja ilmaisun kehittämiseen.

Itselleni Jaakko oli nettituttu jo ennen Piksua. 1970-luvulta tv:ssä esitettiin ensimmäisen kerran Jacob Bronowskin loistelias sarja “Ihmisen vaiheet”, joka sarja teki moniin lähtemättömän vaikutuksen. Googlatessani vuosia sitten Bronowskin nimeä, huomasin Jaakon kirjoittaneen aiheesta hienon merkinnän.

Onneksi olkoon Jaakko ja monet kiitokset!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Ammattimaista toimintaa...

 

Pikussa tehtiin viime kuussa kysely siitä, että pitäisikö sijoitusinformaation osalta luottaa ammattilaisiin vai amatööreihin. Vastaajista 66 % luottaa mieluummin amatööreihin, eikä varmaankaan syyttä. Ammattilaiset nimittäin elättävät itsensä ammattimaisuudellaan, joten heillä on aina itressi maksimoida omaa hyötyänsä.

Asunnonvälittäjät ovat varmaankin tunnetuimpia tunnetuimpia kotiinpäinvetäjiä. Mieleeni tulee kokemukseni oman asunnon osatamisesta. Tarjolla oli kaksi samanlaista asuntoa samasta talosta ja samalla kerroskorkeudella. Toisen myyjä oli välittäjä ja toisen myyjä oli yksityishenkilö ja näistä jälkimmäinen myi asuntoa 6 000 euroa halvemmalla. Tein nopean puhelintiedustelun molempiin suuntiin ja kyselin milloin asuntoon tulee putkiremontti?

Yksityishenkilö: tarkat tiedot mm. suunnitelmista ja alkamisajankohdasta

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Sijoittajasentimentti helmikuulle

Piksussa mitattu sijottajasentimentti nousi vielä hieman. Tällä hetkellä vastaajista 76 % uskoo kurssinousuun helmikuussa.

Sijoittajasentimentti kuviona

***

Kuulumisia Piksusta:

(1) Kaikki artikkelit eivät enään näy julkisesta. Nähdäksesi kaikki kirjoitukset mm. loput sijoittamisen perusteiden artikkelit tulee sinun kirjautua Piksun käyttäjäksi.

(2) Sijoittajasentimentistä on mahdollisesti tulossa vanhan rinnalle uusi sovellettu mittari, joka ottaa huomioon niiden vastaukset, jotka ovat parhaiten ennakoineet markkinatuoton. Tämä kuitenkin riippuu aineiston riittävyydestä ja pituudesta.

 

Käyttäjän Piksu kuva

Kokeiluartikkeli (sisälto näkyy vain kirjautuneille käyttäjille)

 Tällä artikkelilla kokeillaan toimiiko meillä tekniikka jolla rajoitetaan joidenkin artikkelien näkyvyys vain kirjautuneille käyttäjille. 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Valtioiden rooli taloudessa kasvaa

 

Makrotalouskatsaus helmikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimentit ovat jatkaneet paranemistaan. Elpyminen on käynnissä ja tulevaisuudelta odotetaan parempaa.

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkien korkojen hivuttautuminen ylöspäin osoittaa että talouskasvun kestävyyteen luotetaan ja lyhyet korot matavat matalalla odottaen keskuspankkien koronnostoja. 

Euron arvo on ilahduttavasti lähtenyt heikkenemään ja tämä trendi on jo nyt parantanut useilla prosentilla Euroalueella tehdyn työn kilpailukykyä esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa tehtyyn työhön. Kaikki tämä on kotiin päin ja näkyy puolen vuoden tai vuoden viiveellä yrityksen tuloksiin ja työllisyyteen. Vakaa, hyvin hoidettu Euro toimi laman pyörteissä monen sijoittajan turvasatamana mutta nyt sijoittajat ovat valmiit taas luottamaan esimerkiksi dollarisijoituksiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa vain muutama kuukausi sitten.

Reaalitalous

USA liittyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vahvan talouskasvun alueiden joukkoon ja Euroalueen vuoro tulee kenties tällä tai seuraavalla kvartaalilla. Kehittyvien maiden johdolla tapahtuva elpyminen saavuttaa tämän kevään aikana maailman kaukaisimmatkin kolkat.

IMF on herännyt viime vuonna tekemäänsä virheeseen ja toppuuttelee nyt valtionvarainministereitä säästäväisyyteen. Tämä kampanja tulee nyt auttamattoman myöhään - löysät, velkaantumista ja tehottomuutta lisäävät lamabudjetit on jo tälle vuodelle tehty ja ne toteutuvat vaikka paljon varovaisempi elvyttäminen olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Englanti oli vielä viisi vuotta sitten eräs läntisen maailman kapitalistisimmista maista ja nyt valtion kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on jo reilusti yli 50%, joka edustaa suurempaa osuutta kuin joissain Neuvostoliiton aikaiksissa sosialistimaissa. Samaa Englannin viitoittamaa tietä ovat astumassa monet muutkin valtiot - Suomi muiden mukana rintamassa. 

Miksi sitten valtiojohtoinen elvytys ei aina auta? Valtion kulutus kohdistuu eri tyyppisiin asioihin kuin kuluttajien, jotka valitsevat unelmia, mielikuvia ja sellaisia asioita jotka tekevät meille elämän merkitykselliseksi. Valtion kulutus sen sijaan kohdistuu enemmän infrastruktuuriin, hyvinvointipalveluihin ja sellaisiin asioihin, joita voimme kutsua rationaalisiksi ja tarpeellisiksi. Yhteiskunta kuitenkin syntyy noista kuluttajien mielikuvista ja unelmista, joita ilman kaikki muu menettää merkityksensä eikä talouskaan kehity jos liian suuri osa kulutuksesta kulkee valtiokoneiston kautta. Monissa maissa valtiokoneisto on hoitanut tehtävänsä hyvin - kaikki kynnelle kykenevät kuluttajat on otettu mukaan kuluttamaan ja rakentamaan yhteisiä mielikuvia - siis valitsemaan tuotteita ja palveluita. Tulonjako on siis hoidettu hyvin. Tällaisessa tilanteessa valtion panoksen kasvattaminen ei auta vaan saattaa päinvastoin syödä resursseja vapaalta valintaprosessilta. Valtion elvyttäminen on tässä tilanteessa kuin veden kaivoon kantaminen - auttaa hetken mutta ohjaa resursseja tehottomaan toimintaan. 

On turhauttavaa että taloudellisen kasvun odotustaso on Euroopassa tällä hetkellä 2% tuntumassa. Tästä on kuitenkin turha syyttää valtiovaltaa tai keskuspankkipolitiikkaa, jotka ovat kaikienkaikkiaan melko hyvällä tolalla. Syyt ovat syvemmällä kulttuurissamme.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittavista makroluvuista huolimatta hermoilleet ja epävarmuuden astetta mittaava VIX indeksi on korkealla. Tuloskausi on tuonut odottamattomia positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä ja sijoittajat ovat olleet hämmentyneitä. Kokonaisympäristöä mittaavien makrolukujen parantuminen on jäänyt sivuseikaksi kun yritykset ovat kertoneet tuloksistaan. Turbulenssin kausi kuitenkin päättyy helmikuun aikana ja sitten palataan taas rauhallisempaan jaksoon, jolloin yritykset ovat taas löytäneet suurin piirtein järkevältä näyttävät pörssiarvonsa. Tuo odotettavissa oleva rauhoittuminen on monasti ollut elpyvän kurssikehityksen aikaa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Positiivisilla tulosyllätyksillä negatiivinen kokonaisvaikutus

Juuri sopivasti Nokian Q4 tuloksen julkistamispäivänä mainio CXO Advisory palsta esitteli tutkimuksen tulosyllätysten vaikutuksesta osakemarkkinoihin. Yksinkertaisesti hyvät tulokset ovat myrkkyä osakemarkkinoiden tuotolle.

Kirjoitus perustuu juuri ilmestyneesen tutkimukseen "Aggregate Market Reaction to Earnings Announcements", tekijöinä William Cready ja Umit Gurun. Tutkimuksen aineisto on NYSE ja AMEX osakkeet vuosilta 1973 – 2006.

Selityksenä on, että kokonaisuutena yhtiöiden hyvät tulokset ennakoivat koronnostoa, joka puolestaan johtaa osakkeiden kurssien laskuun. 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Apple, Nokia ja Kehittyvien Maakuntien Suomi

180120105419Applen Steve Jobs julkaisi eilen iPadin, joka on ylisuureksi räjähtäneen kosketuskäyttöisen iPhonen ja iPodin yhdistelmä. iPad perusversion jakelu käynnistyy 60 päivän kuluttua ja 3G tulee myöhemmin.

Uuden laitteen hintahaarukka on 499 dollarista reiluun kahdeksaan sataan taalaan. Tuotteesta ei vielä ole ulkopuolisten käyttäjien arvioita, mutta blogiavaruus, Twitter ja sosiaalinen media on täynnä Apple fanien ylistystä.

Kriitikkojen puheenvuorotkaan eivät ole kovin uskottavia, koska “hands-on” kädet kurassa kokemusta ei ole kellään muulla kuin Applen omilla porukoilla.

Julkisuuden hallinnassa Apple hakkaa liikevaihdoltaan paljon suuremman Nokian mennen tullen. Steve Jobs meni esityksessään jo niin pitkälle, että “We’re the biggest mobile device supplier on the globe” eli suurin mobiililaitteiden toimittaja.

Onneksi kansallisromanttinen Nokia ilmoitti tänään paluusta hyvään tuloskehitykseen. Numerotietoja löytyy ainakin kotimaisista lehdistämme sylin täydeltä, mutta globaalisti Nokia ei tee suuria digitaalisia aaltoja.

Nokian insinöörit ovat jumissa ja junttuurassa Symbian käyttöjärjestelmän kanssa, joka sopii halpapuhelinten ja pikkuruutuisten peruspuhelinten käyttikseksi mainiosti, mutta Nokia joutuu 2010 petraamaan mielettömästi päästäkseen Applen imusta aitoon innovaatiojohtajuuteen.

Afrikkalaisten ja aasialaisten rahat ovat tarpeen. Nokian jälkeenjääneisyys on friikkien mielestä jo toivottoman suuri. Apple pyyhkii pöytää ja Nokian on pakko painottaa aivan toisenlaisia asioita. Nyt se ei ole niinkään “Connecting People” firma vaan maailman paras arvoketjun hallitsija, joka pystyy jakelemaan halpalaitteita tehokkaammin kuin kukaan muu.

Apple hyödyntää tietenkin Nokian junttipuhelinvalmistaja-asemaa ja nostattaa mobiilieliitin tunnelmia ja uskomuksia jatkuvilla uudistuksilla, joihin Nokia ei 2010 pysty mitenkään vastaamaan.

Älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Nokia on edelleen ehdotonta yrityseliittiä sekä Suomessa että Euroopassa ja se on edelleen maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokian tuloskone on jälleen tulossa kuntoon, mutta sillä on ongelmallinen historia. Nokia joutuu taistelemaan Applen lisäksi RIMiä, Samsungia, LG:ta ja lukuisia muita valmistajia vastaan.

Amerikkalaisen sosiaalisen median kaltaista tukea Nokia ei saa Suomesta eikä Euroopasta. Euroopan “vanhainkodista” ei ole suurta apua. Tätä mannerta hallitsevat kehäraakit naissankarit, berlusconit, vanhaset ja sarkot. Amerikalla on Obama, Apple ja Google sekä mieletön hegemonia uudessa mediassa.

Jotain pitäisi keksiä. Euroopan nostaminen business innovoinnin kärkeen vaatisi tuhansia innovaatiojunakiertueita. Olemme juuttuneet henkiseen ja tekniseen taantumaan, joka pakottaa vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Suomessa työtön maksaa 18 000 euroa vuodessa ja maatatusyrittäjän tukeminen lähes 30 000 euroa. Maatalouden lopettaminen ja kaikkien työttömäksi laittaminen säästäisi riihikuivaa rahaa, mutta ensin meidän on päästävä eroon vanhanajan poliitikoista.

Vanhanen, missä sä oot?

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit