Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Mitä ihmettä - pörssissä vihertää

Viime viikot on saatu nauttia harvinaisesta herkusta: nousevista pörssikursseista. Joko maailmantalouden lama, pankkikriisit, Meksikon influenssa ja yleinen apatia ovat taakse jäänyttä elämää?

Ensin on ehkä hyvä harjoitella prosenttilaskua. Kun pörssikurssit putoavat 70%:a, on niiden noustava 233 %:a ennen kuin ollaan alkupisteessä. OMHex on noussut vuoden alusta 9,84 %:a, Nasdaq 10,88 %:a ja heikon kruunun vauhdittama Tukholman pörssi kokonaiset 22,21 %:a - kruunuissa mitattuna. Olemme siis kovin kaukana viime vuosien huipuista. Ehkä syystäkin, moni asia on muuttunut. Eikä ole mitään takeita siitä, että vanhaan kurssitasoon päästään - edes keskipitkällä aikavälillä.

Sanotaan, että ennustaminen on aina vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Lausetta on joskus laitettu Ahti Karjalaisen suuhun, vaikka enemmän Matti Nykäseltä kuullostaakin. Konsultti on eri mieltä. Ennustaminen on aina helppoa, pörssikursienkin. Vaikeampaa on ennustaa oikein. Nyt samat investointipankkiirit, jotka maalasivat synkin värein koko maailman tulevaisuutta, näkevätkin roosaa ja auringonpaistetta. Kovin varmoja lausuntoja ei uskalla kuitenkaan antaa kukaan. Kansantaloustieteessä todettiin että a:sta seuraa b, ceteris paribus - mikäli muut seikat eivät muuta lopputulosta. Oikeassa elämässä muut seikat tuppaavat yllättämään.

Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä? Ostaa äkkiä “pohjilla”, ennen kuin kurssit nousevat? Helpommin sanottu kuin tehty. Timing the market is an expensive hobby. Markkinoilla on tapana ylireagoida, ylös ja alas. Kun kurssit liikkuvat kymmenenkin prosenttia päivässä, on hyvä panna jäitä hattuun ja palata perusasioihin.

Jos salkun sulaminen vei yöunet ja perherauhan, on salkku väärin rakennettu. Nyt meneillään oleva kurssinousu antaa mahdollisuuden tasapainottaa salkkua. Osan osakkeista voi myydä ja jättää salkkuun enemmän käteistä tai vähäriskisiä korkopapereita. Silloin sijoittaja hyväksyy - mahdollisesti - huonomman tuoton mutta saa salkun liikkeet rauhallisemmiksi.

Ovatko kaikki osakkeet Suomesta? Nyt voisi olla mahdollisuus tehdä kansainvälistä hajautusta, vaikka kurssit liikkuvatkin Internet-ajassa valitettavan synkronoidusti.

Jos uskot, että Ruotsin kruunu vahvistuu tulevaisuudessa lähemmäksi pitkän aikavälin tasoaan, niin katsetta voi suunnata lahden yli Tukholmaan. Konsultti on tyytyväinen H&M:n omistaja ja on ostellut myös Intrum Justitiaa ja SCA:ta. On vaikea kuvitella lamaa, jossa perintäpalvelut ja wv-paperi / terveyssiteet jäävät käyttämättä. Oslon pörssissä on runsas valikoima energia- ja öljyosakkeita, jos uskoo että öljyn hinta nousee pidemmällä tähtäimellä. Venäjällä ei mene koskaan niin hyvin taikka niin huonosti, kuin yleisesti uskotaan. Toipuvan Venäjän tarinaan pääsee suomalaisillakin osakkeilla: Nokian Renkaat, Stockmann, YIT, Fortum ja Sanoma ovat esimerkkejä yrityksistä, joille on välitöntä hyötyä Venäjän talouden elpymisestä.

Tärkeä on välttää nopeita ja suuria liikkeitä. Eivät osakkeet pörssistä lopu, busseja tulee ja menee. “All in” sopii paremmin (virtuaali)pokeriin kuin pörssiin. Jännitystä hakevat voivat  kokeilla rulettia tai benji-hyppyä. Saman adrenaliiniruiskeen saattaa saada halvemmalla. Sijoittaminen pienissä erissä, omassa aikataulussa on turvallisempaa. Et osta pohjilta, et myy huipulla - muuten kuin selektiivisellä muistilla. Ei täydellisen ajoituksen tarinoissa mitään vikaa ole, ovat vain harvoin tosia.

Pessimistiksikö tässä pitäisi alkaa? Ei suinkaan. On vain hyvä pitää mielessä että  jos kurssipudotuksissa nähtiin ylilyöntejä, niin samanlaisia ylilyöntejä nähdään ihmeparantumisissa. Maailman talous näyttää nyt olevan parantumassa, hyvä näin. Kun vuosi sitten peruutettiin kasapäin valmiita tilauksia, niin nyt on saatu osaan tilauksista rahoitus valmiiksi. Selvää on, että pyörät pyörähtävät eteenpäin. Pomppuja ja kuoppia löytyy kuitenkin monelta tieltä, enemmän kuin tarpeeksi. Talousjärjestelmän elvyttämiseen on panostettu tuhansia miljardeja, nekin maksetaan joskus takaisin. Inflaatio ja merkittävästi korkeampi korkotaso ovat konkreettisia riskejä.

Viisas sijoittaja kasvattaa salkkuaan kärsivällisesti. Hän jättää sijoittamatta yrityksiin, joiden toimintaa ei ymmärrä. Jos kurssinousu tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, on hyvä ottaa aikalisä. Nyt on hyvä tehdä itselle listaa yrityksistä, joihin haluaa sijoittaa ja laskea tarkkaan millä hinnalla sijoitus kannattaa tehdä. Pörssissä on edelleen huokeita ostokohteita, kiirettä ei ole. Jos taas omaan salkkuun suunniteltu osake läpäisee vaatimukset ja luotat yrityksen johtoon, niin ei pelkästä periaatteesta kannata istua käsiensä päällä.

Syksyllä olemme taas viisaampia maailman talouden tilasta. Siihen asti on hyvä jättää aikaa vapaa-ajalle, mökkielämälle, purjehdukselle ja aikaan perheelle. Jos vielä kurssikehitys tuo hymyä huuleen, niin hyvä.

Konsultti on ostanut myös osakkeita saaduilla osingoilla. HKScan, UPM, YIT ja Stockmann tuntuvat nyt oikein onnistuneilta ostoksilta. Muutama ulkomainen ostoskin on onnistunut hyvin. Tärkeämpää on kuitenkin, että osakkeet voi pitää salkussa pitkäänkin - oli nykyisessä nousussa sitten keväthuumaa taikka ei.  Nyt on aika laittaa vene vesille, ottaa kesämökki käyttöön, nauttia Suomen kesästä ja irrottaa katse näyttöruudulta. No… jos ei aivan kokonaan, niin ainakin ajoittain.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Rahastojen menetetty sukupolvi

Finassialan keskusliiton eilen julkistaman raportin mukaan. Sijoitusrahastot eivät enää nauti suurta suosiota säästökohteena. Kysymykseen: "Mihin seuraavista säästökohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" , valitsee enää 8% sijoitusrahaston. Keväällä 2007 vastaava luku oli 13%.

Samalla suorien osakisijoitusten suosio näyttää hieman lisääntyneen pysyen kuitenkin edelleen 5% tasolla. Suuret mustaapuhuvat lehtiotsikot joissa kerrotaan pörssikurssien laskusta ovat myös jääneet mieleen

Sensijaan erilaisia tilejä aikoo käyttää 38% vastaajista kun keväällä 2007 tämän valinnan teki ainoastaan 26% vastaajista.

Ymmärrän tämän eittäin hyvin. Suosituimmat sijoitusrahastot olivat lyhyen koron rahastot joita markkinoitiin varman mutta pankkitalletuksia suuremman tuoton tarjoavina. Toisin kävi. Moni turvaa ostanut saikin vastineeksi vuodessa kaksinumeroisen negatiivisen tuoton. Voittoa keräsi ainoastaan rahastoyhtiö.

Hyvä puoli tässä on että liiallinen hyväuskoisuus on hävinnyt. Ehkä olemme oppineet kyseenalaistamaan "ammattilaisten" antamia neuvoja. Kun vielä oppisimme tarkastelemaan kriittisesti rahstoyhtiöiden palkkioita. Ruotsissa olaan tässä jo pidemmällä. Mm. Evli myy kauppalehden mukaan samaa rahasto-tuotetta Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa ei peritä merkintäprovisioita, Suomessa kyllä. Syykin on selvä: Ruotsissa tuote ei samanhintaisena käy kaupaksi.

Kun ostamme kaupasta tuotteen vertailemme tarkasti sen hinta- ja laatutekijöitä. Emme osta Ladaa Mersun hinnalla. Kun ostamme rahastoja olemme tähän asti kiinnittäneet huomiota ainoastaan laatutekijöihin (tai ehkä pikemminkin laatulupauksiin). Hintapuoli on sensijaan jäänyt hämäräksi. Pitäisikö jokaisessa rahastoesitteessä roikkua iso hintalappu jossa lukee esimerkiksi "2.5% vuodessa"?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Tulevaisuuden rakentaminen alkoi eilen

 

Historia opettaa: jyrkissä käänekohdissa on viisasta edetä hitaammin ja harkitummin. Muutosten analysointi on mielenkiintoista, koska usein vasta jälkeinpäin havaitsee, miten malttamattomasti on odottanut "kaikki, heti, nyt".

Talous- ja teollisuulaman nykyvaiheessa moni toivoo pikaista käännettä parempaan. Medioissa näkyy päivittäin arvauksia lihavampien aikojen paluusta.

Mutta mihin Suomi palaa?

Emme tule kääntymään takaisin historialliseen tilanteeseen - vuosi, pari takaperin - jolloin alamäki alkoi. Viime syksystä talouden syöksylasku on ollut entistä kovempaa. Toivomme, että koneemme oikenee ennen dramaattista rysähdystä yritysten kuolemanlaakson.

Lähihistoria opettaa, että keskeiset innovaatiot eivät syntyneet tyhjästä, tuosta vain sormia napsauttamalla. Jokaisen menestyksen rakentaminen edellytti ennen runsain mitoin kärsivällistä, näkymätöntä ja johdonmukaista työtä. Näin on myös 2010 - 2020. Kasvuyritysten käänne tulee ehkä vasta 2015?

Otsikoin tämän postauksen "TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN ALKOI EILEN". Nyt jos koskaan tuotekehityksen miljoonalaatikoiden ja vanhoja projektimappien inventoinnista saatta olla hyötyä, Ehkä siellä pölyttyävät yrityksen seuraavat tappaja-applikaatiot?

Nokian "Elektroniikan" nousu ei alkanut kännyköiden myötä vuonna 1992. Ennen sitä oli Mobiraa, telkkaritehdasta, prosessiautomaatiota ja elektroniikkaa. Nokian muutos kännykkäjätiksi sai alkunsa jo 60-luvulla. Edesmennyt Nils Westermark teki pitkän työrupeaman "elektroniikan" kääntämiseksi voitolliseksi.

Elektroniikkatoimiala sai alkunsa Suomen Kaapelitehdas Oy:n laajentaessa liiketoimintaansa 1960-luvulla myös tietokoneiden myyntiin ja valmistukseen. Vuonna 1960 perustetun elektroniikkaosaston toimialoina olivat aluksi suurtietokoneiden myynti, laskentakeskus sekä teollisuuselektroniikka. Muiden valmistamien laitteiden myynnin ja laskentakeskuksen pyörittämisen lisäksi osasto alkoi myös itse valmistaa laitteita digitaalitekniikalla.

Muistan kuulleeni, että "Nokia Elektronikan saaminen kannattavaksi kesti kolmekymmentä vuotta". Kvartaalitalouden mahalaskua ihmetellessämme on viisasta miettiä, olisiko seuraavassa liiketoimintakonseptissa viisaampaa keskittyä kvartaalivuosisataan ja kehittää toimintoja kestävämmälle pohjalle? Nokia ei syntynyt tyhjästä, ei hätiköimällä ja hötkyilemällä. Muutokset vaativat ennen paljon aikaa ja laman jälkeen Suomella on sekä "aikaa" että "vapaata työvoimaa" kehittää uutta; näillä nykyisillä rakenteilla emme enää vuole kultaa.

Hakekaa pölyttyneet mapit vintiltä ja tutkikaa tuotekehitysosastojen ylähyllyt ja nurkkakaapit. Siellä se "killer application" saattaa odottaa löytäjäänsä.

Hiljaa hyvää tulee! Kiireellä vain K-päisiä kakaroita.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

ETF rahastot yhä suositumpia

ETF rahastot ovat viimeisten vuosien aikana saavuttaneet suosiota.

Mitä ETF rahastot sitten oikeastaan ovat ja mistä niiden kasvava suosio johtuu?

Lyhenne ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund, joka suomeksi tarkoittaa pörssissä noteerattua rahastoa. ETF rahastojen perusominaisuuksia ovat: 

  • niitä saa ostaa ja myydä pörississä aivan kuten tavallisia osakeita; siis kaupankäynti on helppoa ja vaivatonta
  • myynneistä ja ostoista ei makseta lunastuspalkkiota; sijoittaja maksaa pelkät pörssikaupan kaupankäyntikulut
  • osto- ja myynti- hinnan välinen ero eli spreadi on erittäin pieni ja sijoittaja voi yleensä huoletta ostaa tai myydä päivän kurssiin
  • ETF rahastot ovat erittäin likvidejä; monet kuuluvat maailman eniten vaihdetuimpien arvopaperien joukkoon ja niinpä suurienkaan erien myynnit tai ostot eivät vaikuta kurssiin
  • rahasto-osuuksien vastineena on todellisia arvopapereita; pankkien tai liikkeellelaskijoiden konkurssit eivät vaikuta siihen saako rahansa takaisin; rahat saa aina takaisin
  • rahastojen hoitokulut ovat pienet; yleensä selvästi alle prosentin vuodessa ja monissa tapauksissa muutamia prosentin kymmenyksiä vuodessa
  • ETF rahastot ovat lähes poikkeuksetta indeksirahastoja ja osuuden arvo seuraa orjallisesti kyseistä indeksiä (arvo jää indeksistä jälkeen alle 1% vuodessa, joka johtuu hoitopalkkiosta)

Mistä nämä erinomaiset ominaisuudet johtuvat - miten on mahdollista että näin edullisia tuotteita on kaupan?:

  • ETF rahastoja ylläpitävien pankkien ei tarvitse ylläpitää ymmärrystä sijoituskohteista; riittää että rahaston salkkuun ostetaan indeksin koostumuksen mukaisella painolla osakkeita
  • ETF rahastojen ylläpitäjät eivät markkinoi tuotteitaan aktiivisesti; markkinointi on tämän kaltaisten kirjoitusten varassa; sijoittaja joutuu varautumaan siihen että kirjallista materiaalia on aika vähän ja se on englannin kielistä - siis markkinointibudjetin puute on myös selkeä haitta
  • monet ETF rahastot ovat maailman vaihdetuimpia ja omistetuimpia arvopaperita; edulliset ehdot johtuvat suuresta voluumista

Miten on mahdollista, että näin edullisia tuotteita myydään ja ostetaan niin paljon kun tavallinen kuluttaja harvoin kuulee näistä? Se johtuu siitä että ammattimaiset salkunhoitajat käyttävät näitä. Muun muassa yleisölle markkinoitavien rahastojen salkun hajautus ja runko on usein rakennettu ETF portfolion varaan. Tämä on kätevä tapa rakentaa halvalla hyvin hajautettu, turvallinen sijoitusrahaston salkku ilman että joutuu itse palkkaamaan juuri muuta henkilökuntaa kuin kuluttajamarkkinoita osaavia myyntitykkejä.

Mutta tavallinen kuluttaja pääsee yhtä helposti käsiksi näihin tuotteisiin kuin ammattimainen salkunhoitajakin. ETF rahastoja voi ostaa useimpien suomalaisten pankkien ja välittäjien kautta - niitä saa kaikkien niiden välittäjien kautta jotka antavat mahdollisuuden ostaa osakkeita USA:n markkinoilta. Niin yksinkertaista se on.

Hyvän luettelo tarjolla olevista USA:ssa noteeratuista ETF rahastoista on täällä: finance.yahoo.com/etf/browser/op

Luettelo on pelkästään englannin kielinen - harmi. Näitä rahastoja ei kunnolla markkinoida - edullisuudella on hintansa.

Lisää tukea viinintuottajille

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Alkuperäinen linkki ei johtanut mihinkään, mutta hakukoneella EU:n netistä löytyi kyseinen Eco-Innovation sivusto.
 
Tilaisuudessa näytti olleen avainpuhujana (keynote speech) Timo Mäkelä, Director, Directorate-General Environment, European Commission. Nämä avainkalvot olivat tavanomaista Power Point tasoa eli eivät edes niiden bittien arvoisa, jotka kalvojen näyttämiseen tarvitaan
 
Muita, nimettyjä esityksiä tilaisuudessa olivat sitten:
Project presentation “Winenvironment
A project focusing on new filtration and product recovery systems for the wine industry
Project presentation “Fertilandia
A project focusing on the production of organic fertilizers out of tannery waste
 
Eli kyseessä on maatalouden piilotuki, eikä mikään aito tutkimusohjelma - ei pelastunut maailma tälläkään EU ohjelmalla.
Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Sell in May

Vanha ”viisaus” kertoo, että osakesijoituksista kannatta hankkiutua eroon kesäkuukausiksi ja tämä tunnetaan mm. fraasina Sell in May and Go Away. Aiheesta näyttää kirjoittaneen vapunpäivänä mm. John Mauldin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaisia menestysbrändejä

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Huhtikuun hedge rahastot

Tässä täydennetty ja korjattu taulukko. Kuun vaihteessa julkaistusta puuttui monien rahastojen huhtikuun lopun arvot ja lisäksi taulukon vuodenalusta sarakkeesta puuttui huhtikuu.

Ja kuten sanottu nyt listassa ei ole raaka-ainerahastoja. Ja lista on järjestetty koko alkuvuoden tuoton mukaan ja mukana on kuukausittaiset muutokset.

 

30.4.2009

tammi

helmi

maalis

huhti

Va

UBView

74.53

1.46

-0.15

5.57

8.08

14.96

Nordea Fixed Income Hedge

6.32

-3.25

3.18

7.36

5.95

13.24

OKO-Equity Hedge A

101.43

4.42

0.86

4.40

1.25

10.93

AJ Value Hedge

9.30

1.67

-1.64

1.19

9.67

10.89

UBWave

57.18

4.55

-1.79

1.89

2.90

7.55

ICECAPITAL Alternative Beta B

93.34

0.74

2.88

0.18

1.97

5.77

Aventum Pension

118.32

0.92

-0.61

0.90

3.77

4.98

eQ Active Hedge 1 K

10.45

0.55

1.10

2.31

1.01

4.97

ICECAPITAL Virgin Beta B

83.26

-1.74

4.25

-4.08

6.42

4.85

Avenir

1 617.76

0.69

0.94

0.16

1.99

3.78

SEB Räntehedge Alpha

10.57

5.30

-6.88

3.14

2.09

3.65

Nordea European Equity Hedge

12.14

1.27

-1.91

1.02

2.25

2.63

OKO-Alpha A

99.05

1.14

1.06

-0.35

0.44

2.29

Eliksir Kasvu

1.15

0.46

0.01

-0.63

1.50

1.34

Aventum Summa

90.09

-0.06

0.98

-0.88

0.87

0.91

FIM Maltti K

9.83

1.64

1.01

-1.20

-0.71

0.74

Estlander & Rönnlund Global XL B

1 049.87

4.35

0.49

-2.13

-2.83

-0.12

Abacus Kasvu

24.96

0.45

-0.42

-0.57

0.00

-0.54

FIM MultiHedge

8.86

-0.11

-0.45

-1.01

1.03

-0.54

3C Alpha

94.36

0.22

-0.69

-0.76

0.09

-1.14

OKO-Macro B

10.07

0.39

-3.13

0.81

0.70

-1.23

3C Edge Kasvu

136.20

0.96

-0.36

1.43

-4.16

-2.13

Eufex Hedge Kasvu

96.92

0.59

-0.19

-10.20

-0.65

-10.45

 

 

Korjattu 5.5.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vipu ETF tuotosta

Jo aikaisemmin palstalla on ollut puhetta, että vivutetut ETF:t eli sellaiset pörssikaupan kohteena olevat rahastot (=ETF), jotka muuttuvat seurannan kohteen olevaan indeksin nähden moninkertaisesti, voivat olla sijoittajalle huonosti sopivia tuotteita. Lähin tällainen tuote on ruotsalaisen Xact rahaston Bulla ja Bear-ETF:t, jotka kumpikin liikkuvat Tukholman pörssin indeksiin 1,5 kertaisesti. Eli kun pörssi nousee 1 %:n niin Xact Bull nousee 1,5 % ja vastaavasti Xact Bear laskee 1,5 %. Tuo Xact Bear on myös esimerkki käänteisestä rahastosta, jonka arvo kasvaa indeksin laskiessa.

Teoriassa vivuteutn rahasto näyttää tuottavan moninkertaisesti suoraan indeksiin verrattuna mutta käytäntö on toinen. Tutkijat Minder Cheng ja Ananth Madhavan Barclays Global Investors yhtiöstä ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa on selitetty sekä vivutettujen että käänteisten ETF-rahastojen tuottoa.

Tutkimuksen mukaan pääosa sijoituksista kohdistuu kaksinkertaisesti vivutettuihin ETF:iin. Niiden osto ja myyntihinnan ero on matala, mutta myös osuuksien pitoaika on lyhyt muutamasta päivästä pariin viikkoon, joten pienkin spredi merkitsee tuotolle paljon.

Näiden ETF:ien tuotto on riippuu kurssihistoriasta (path dependent).

 

Kuvassa on viiden päivä tuottokäyrät vastakkaisilta 2x vivutetuilta ETF:ltä: UltraShort Oil & Gas ProShares (DUG) ja Ultra Oil & Gas ProShares (DIG).

 

 The Dynamics of Leveraged and Inverse-Exchange Traded Funds ETF

 

Kuvasta näkyy riippuvuus kurssihistoriasta, joka pienentää voimakkaasti sijoittajan tuottoa. Toinen haara on tuottanut +10% kun taas sen peilikuva on tuonut tappiota 14%. Eli viikossa menetystä on tullut lähes 4 %.  Kun lisäksi kaupankäyntikustannukset ovat korkeat niin ei ole ihme, että tuotteet ovat jääneet yksityissijoittajille instituutio-omistuksen ollessa alle 0,5%.

 

 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: ensimmäiset käänteen merkit?

Makrotalouskatsaus toukokuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

 

Source: http://www.ism.ws

Ostopääliköiden toiveunet ovat alkaneet käydä toteen - ensimmäisiä pieniä merkkejä paremmasta näkyy jo teollisuuden tilauskannassa. USA.n asuntomarkkinat ovat stabiloitumassa ja horjuvat pankit ovat löytäneet sen verran tasapainoa ettei mikään suurimmista ole kaatumassa terveiden yritysten niskaan.  

IMF ennustelee pitkittyvää taantumaa mutta kaikenkaikkiaan tilanne näyttää jo hieman valoisammalta kuin vain kuukausi sitten.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä ja mutta toiveet paremmasta ovat hieman korkeammlla kuin kuukausi sitten. IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa elpymistä. Ainoastaan OECD:n ennusteet laahaavat muista jäljessä - niissä ei ole piristymistä. 

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on hieman piristynyt sekä USA:ssa että Euroopassa. Kuluttajat ovat tälläkin kertaa ajan hermolla. Menneitä ovat ne päivät jolloin tavallinen kadun kulkija näki suhdannekäänteen vasta puolen vuoden viiveellä. Kuluttaja on tänä päivänä yhtä valveutunut kuin keskimääräinen salkunhoitaja. 

Korkomarkkinat

Markkinat uskovat USA:n ja Euroopan talouksien kohentuvan vasta vuoden kuluttua. Korkomarkkinat ovat nostaneet näkemystään elpymisen nopeudesta - mutta muutos parempaan on erittäin hentoa.

Valuuttojen suhteelliset arvot ovat stabiloituneet ja maailmankaupan vakaat toimintaedellytykset ovat näiltä osin pysyneet kunnossa.

Reaalitalous

Teollisuuden tilauskanta on parantunut kuukauden takaisesta. USA:n ja Euroopan teollisuustuotannon lasku ei ole tilastojen mukaan vielä pysähtynyt, mutta teollisuustuotannon romahdus on muutamissa Kaukoidän maissa (Kiina, Eteleä-Korea,...) oiennut ja pysähtynyt.

Raaka-aineet ovat edullisia, rahteja kuljetetaan halvalla ja elektroniikkateollisuus saa muistipiirejä ja muita komponentteja alennushintaan. Elektroniikan komponenttien hinnoissa on pientä elpymistä. Elektroniikkaa siis valmistetaan taantumasta huolimatta.

Sijoitusmarkkinat

Teollisuustuotannon ja maailmankaupan pysähtyminen on nyt näkyvissä yritysten tuloksissa, sika-influenssa uhkaa levitessään pysäyttää talouden rattaat ja IMF pelottelee pitkällä lamalla. Mutta sijoittajaa tämä ei haittaa - osakkeet ovat viimeisen kuukauden aikana nousseet nopeammin kuin juuri milloinkaan aikaisemmin. Sijoittajilla tuntuu olevan hätä ehtiä mukaan markkinoille - ja kaikilla tuntuu olevan yhtä aikaa sama hätä. Puoli vuotta sitten oli hätä myydä - hinnalla millä hyvänsä. Ja nyt on hätä ostaa - hinnalla millä hyvänsä.

Sijoittajien positiiviselle hermostuneisuudelle on olemassa perusteet. Yritysten tulokset alkavat syksyn mittaa parantua ja reaalitalouden elpyminen on alkamassa ensi vuonna - on hyvä ehtiä ajoissa mukaan nousuun. Osakkeet ovat kuitenkin kivunneet tilanteeseen nähden varsin nopeasti. Kesähelteet näyttävät oliko huhtikuun nousussa peräti aprillipilan aineksia ja tuleeko hintakehitykseen kesällä tasaisempi ja seestyneempi vaihe.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksu-tunnustus Raisio Oyj:lle

Viestintäpäällikkö Heidi Hirvonen vastaanotti Raisio Oyj:n puolesta kuukauden Piksu-tunnustuksen  

 

 

Limittäin ”kuukauden Piksulainen” nimityksen kanssa Piksu Oy:n hallitus on ottanut käyttöön Piksun ulkopuoliselle taholle ajoittain myönnettävän “Kuukauden Piksu-tunnustuksen

Piksu haluaa tuoda esille sen, että erityisesti laskusuhdanteessa talouden toimijoilla tulee olla rohkeutta, näkemystä ja tahtoa menestyä. Lisäksi talouselämä tarvitsee etenkin vaikeina aikoina positiivisia esimerkkejä.

Ensimmäinen “Kuukauden Piksu-tunnustus” on myönnetty Raisio Oyj:lle seuraavin perustein:

Suomalainen elintarvike- ja rehukonserni Raisio Oyj onnistui 2008 nostamaan liiketuloksensa ilman kertaeriä 24 miljoonaan euroon (10 miljoona vuonna 2007). Raisio Chemicalsin myynnin jäljiltä konsernilla on vahva tase, omavaraisuusaste on peräti 78 %.

Raisio Oyj on myös huolella vaalinut tuotemerkkejään, joista Elovena on vanhimpia suomalaisia brändejä, syntynyt jo 1925.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Asinatuntijuuden illuusio

New Scientistissä oli taas mielenkiintoinen artsu siitä miten huijaamme itseämme. Sosiaalinen kanssakäyminen liittyy usein ilmiöön. Valitsin näin, sanoin niin julkisesti joten olen siis tätä mieltä.

Kokeessa koehenkilöille näytetään kahden naisen kuvat ja kehoitetaan valitsemaan kauniimpi. Kun valinta on tehty kuvat vaihdetaan silmänkääntötempulla toiseen ja kehoitetaan perustelemaan miksi tämä on kauniimpi kuin toinen. Kaksi kolmasosaa koehenkilöistä ei huomaa vahdosta vaan perustelle monisanaisesti miksi tämä (väärä) nainen on kauniimpi.

Kuinka paljon sijoituspäätöksistämme ovat oikeasti järkeen perustuvia, vai rationalisoimmeko jälkeenpäin investointipäätöksiämme? Kaikki osaamme perustella jälkeenpäin järkevästi kuullostavalla tavalla miksi ostimme juuri tämän osakkeen/arvopaperin. Harvalla on kuria päättää sijoituskohteet etukäteen mietityillä objektiivisilla mittareilla. Lopussa kuitenkin perustamme valintamme arvauksiin ja ennustuksiin tulevaisuudesta. Jos käytät pohjana arvauksia niin arviosi on edelleen arvaus vaikka syötät ne sofistikoitujen kaavojen läpi.

In everyday decision-making we do see ourselves as connoisseurs of our selves, but like the wine buff or art critic, we often overstate what we know. The good news is that this form of decision snobbery should not be too difficult to treat. Indeed, after reading this article you might already be cured.

Tekisi mieli lisätä tähän listaan vielä sijoitusneuvojat ja anlyytikot. Jälkiviisaana on helppo rinnastaa analyytikot viiniasiantuntijoihin jotka eivät erota punaviiniä valkoviinistä. Perustuvatko sijoitusssuositukset todellisuudesta tunteeseen ja fiilikseen joita jälkeenpäin rationalisoidaan ja piilotetaan jargonin taakse. Tällä viinillä/osakkeella on nuori boquet ja kehittymättömät tanniinit. Muutamaksi vuodeksi kellariin /pitkään salkkuun!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Makrotalous edelleen syöksykierteessä

Euroopan makrotalouden luvut osoittavat edelleen alaspäin - markkinoille levinnyt toiveikkuus ei löydä vielä tukea oheisista Economist lehden ja muiden lähteiden tuottamista reaalitalouden tilastoista.

  • bruttkansantuote (oranssi käyrä; vasen asteikko) osoittaa Euroopan talouden supistuvan
  • teollisuustuotanto (punainen käyrä; vasen asteikko) on liki 20% viime vuotta pienempää
  • korkotaso (sininen käyrä; vasen asteikko) ja inflaatio (keltainen käyrä; vasen asteikko) lähenevät nollatasoa; vakavaraiset saavat nyt halvalla rahaa investointeihin
  • kauppatase (sininen katkoviiva; oikea asteikko) ja vaihtotase (violetti katkoviiva; oikea asteikko) heikkenevät; Eurooppa siis elvyttää ottamalla kohtuullisesti velkaa

Teollisuustuotannon laskun jyrkkyys on taittunut muutamissa kaukoidän maissa kuten Kiinassa, Malesiassa ja Koreassa, mutta Euroopan ja USA:n luvut osoittavat edelleen syvemmälle alas. Makrotalouden syöksykierre ei ole ainakaan näiden tilastojen valossa vielä oiennut. Toivottavasti ostopääliköiden toiveikkuus alkaa jo pian näkyä toteutuvissa makroluvuissa. Toivo on sellainen asia joka aina aikanaan viriää - vaikka ei siihen olisikaan mitään varsinaista syytä. Ja toivo synnyttää positiivista toimintaa joka sitten kenties kääntää talouden. Toivotaan.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vuoden 2009 eurooppalainen keksijä palkitut

Nämä, englanninkieliseltä nimeltään European Inventor of the Year 2009, nimettiin nyt 28.4. ja tasapuolisuuden vuoksi valinta kohdistuu useampaan henkilö eri sarjoissa. Palkitseminen tapahtuu Prahassa, EU-puheenjohtajamaassa ja palkinnosta vastaavat Komissio yhdessä Euroopan patenttiviraston kanssa.

Vuoden 2009 palkintojen voitot menivät terveydenhoitoon ja ympäristönsuljelelualoille.

 

Teollisuus sarjan voittaja on Jürg Zimmermann ja hänen keksintönsä koskee leukemian hoitoa.

Pienten- ja keskisuurten yritysten sarjan voitti Joseph Le Mer keksinnöllään energiatehokas lämmönvaihdin.

Tasapuolisuuden vuoksi yksi palkintosarjoista on Euroopan ulkopuolisille ja sarjan voitti Yiqing Zhou työryhmineen malarialääkkeellä.

Neljäntenä palkitaan ansiokasta elämänurasta keksijänä ja tämän palkinnon sai Adolf Goetzberger aurinkoenergiaa koskevasta tutkimustyöstään.

 

 

 

 

 

 

Inflaatio/deflaatio?

(Varoitus! sisältää suuria pitoisuuksia taloudellista erityissanastoa) Suuri kysymys keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoittajalle tällä hetkellä on se, mitä tulee tapahtumaan rahan arvolle talouskriisin seurauksena. Jotkut sanovat, että inflaatio on tulossa. Toiset vannovat deflaation nimeen.

Hoisington Investment Management Company on julkaissut erittäin hyvän analyysin inflaatio-deflaatio-debatista  USA:n tapauksessa (http://www.hoisingtonmgt.com/pdf/HIM2009Q1NP.pdf).

Inflaatio-odotukset perustuvat keskuspankkien aggressiiviseen rahaperustan laajentamiseen, keskuspankkikorkojen laskuun ja ajatukseen, että kun luottomarkkinat palautuvat joskus normaaliin tilaan, systeemissä oleva keskuspankkiraha (rahaperusta) laajentuu pankkien luotonannon kautta monikymmenkertaiseksi. Tämän lisäksi USA (ja monet muut valtiot) ovat lisänneet julkisia menojaan ja ottaneet lisää velkaa ennätystahtia. Suuret julkisen talouden vajeet ja suuri valtion velkataakka aiheuttaa painetta inflaatiolle keskuspankin suuntaan, vaikka keskuspankin pitäisi teoriassa olla itsenäinen toimija. Nämä ovat intuitiivisesti järkevältä kuulostavat argumentit inflaation olemassaololle keskipitkällä aikavälillä.

Hoistington Investment Management Company on sitä mieltä, että deflaatio on todennäköisempi lopputulos USA:n nykytilanteessa. Alla on esitetty joukko argumentteja inflaatiota vastaan ja deflaation puolesta, jotka olen poiminut HIMC:n raportista.

1) Käyttöasteet ovat alhaalla ja työttömyys nousussa. Vaikka kysyntä saataisiinkin kasvuun elvytyksen kautta, tämä ei johda inflaatioon, koska hyödyntämättömiä resursseja on tarjolla runsaasti (tuotannon keskikustannus laskee tai pysyy samana).

2) Rahaperustan laajentaminen ei johda inflaation mikäli uusi raha jää pankkien reserveihin eikä luotonanto laajennu.

3) Pidempien rahamääreiden (kuten M2 [1]) tapauksessa pätee yhtälö BKT (nimellinen) = M*V, missä M on rahanmäärän mittari (esim. M2) ja V on rahan kiertonopeus. M2:sen kasvu johtaa nimellisen BKT:n kasvuun vain jos rahan kiertonopeus ei pienene nopeammin. USA:ssa vuoden 2008 neljännessä kvartaalissa BKT tippui 5.8%, vaikka M2 laajeni 15.7% (eli rahan kiertonopeus pieneni n. 18.5%). Koska pankit ja muiden luottolaitosten ongelmat eivät ole poistuneet, rahan kiertonopeus pienenee edelleen vähentäen FED:in rahapolitiikan tehokkuutta.

4) Julkisen talouden alijäämät eivät johda inflaatioon, koska valtion luotonotto heikentää yksityissektoria. Tässä HIMC nojaa kahteen esimerkkiin: a) USA:n talous 1929-1941 ja b) Japanin talous 1988-2008. Näissä esimerkeissä valtiot ottivat erittäin paljon velkaa, mutta lopputulos oli deflaatio. (Tässä mielestäni on hieman epäilyttävää verrata nykytilannetta ainoastaan näihin kahteen esimerkkiin, joissa molemmissa seurauksena oli deflaatio.)

HIMC:n analyysi varsin vaikuttaa järkevältä. Analyysi on myös oleellinen euroalueelle, koska tilanne euroalueella on samankaltainen kuin USA:ssa. Onko deflaatio sittenkin todennäköisempi kuin inflaatio myös pidemmällä aikavälillä? Jos on, HIMC:n mukaan kannattaa sijoittaa velkakirjoihin (Treasury bonds), koska deflaation vallitessa ne ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kuin osakkeet.

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahavaranto

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Tarvitaanko tehomaataloutta?

Päivän sana on pandemia. Se on taas täällä. Ensin se kuulostaa vitsiltä, vai että sikainfluenssa. Sitten 160 ihmistä siihen kuolee Meksikossa, kaukana, mutta kuitenkin 8 tunnin lentomatkan päässä.Suomessa on hoitokuureja kaikille, mutta toivokaamme ettei niitä tarvitse alkaa jakaa; edes yhtäkään.

Onko tämäkin pandemia, sikojen tauti, peräisin tehomaataloudesta? Vai onko tämä liian suoraviivainen tai ehkä nk. viherpiipertäjien analyysi? On kuitenkin selvää, että maatalouteen tarvitaan remonttia koko maailmassa. Miten se saadaan aikaan, tai edes lähtökuoppiin? EUn maatalous on tehotuotantoa, mutta ilman tehokasta tuotantoa ruoka maksaisi vielä enemmän kuin tänään. Vai onko näin? Voisiko maataloustuotantoa olla pehmeimmin menetelmin, mutta niin että sitä riittää kaikille? EU:n maatalous menee uuteen syyniin tulevina vuosina, ja mepeillä tulee olemaan suurempi osuus päätöksenteossa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Musta uhka

Nykyisen finanssikriisin erikoispiirre on, että se tähän asti on ollut täysin sisäsyntyinen. Moniin aiempiin suhdannekäänteisiin on liittynyt ulkopuolinen tekijä: Korean sota, öljykriisi, iskut 11.9. jne. On tulkinnanvaraista, ovatko em. tekijät kulloistakin kriisiä laukaisseet, vaan ainoastaan tarjonneet sytykkeitä ja polttoainetta muutoinkin epävakaaseen tilanteeseen joutuneelle maailmantaloudelle.

 
Talebin tunnetuksi tekemä käsite ”musta joutsen” on hankala käsite. Alunperin se tarkoitti sitä, että mahdoton muuttui mahdolliseksi. 11.9. iskut tuskin ovat maailmanhistorian ensimmäinen raakuuden tai häikäilemättömyyden ilmentymä. On hyvä muistaa, että 11.9. WTC-torneja vastaan tehty isku oli järjestyksessään toinen. Kun jo aiempi isku tähtäsi koko rakennuksen perustusten sortamiseen, tavoite oli selvä: tuhota koko rakennus, missä 11.9. onnistuttiinkin.
 
Asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet siitä, että pandemia ei ole oikeastaan mikään mahdollinen uhka, vaan varma tuhon aiheuttaja jollain aikavälillä. Matkustaminen on kasvanut hirmuisesti sitten edellisen todella vakavan pandemian, Espanjan taudin jälkeen 90 vuotta sitten. Mannertenvälinen matkustaminen on suuresti yleistynyt jopa sitten 1970-luvun laajojen influenssaepidemioiden.
 
Juuri tällä hetkellä vallitsee ikävä uhka siitä, että 1,5 vuotta vallinnut finanssikriisi voi saada ensimmäisen rahamaailman ulkopuolelta tulevan iskun sikainfluenssan muodossa, mikä pahimmillaan tuhoaa maailmantalouden toipumisen ensi oraat tehokkaammin kuin pahin keväthalla. Vanhan sananparren mukaan onnettomuus ei tule yksin.      
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kaikki sijoitustuotteet eivät ole "turvallisia"

WinCapita ja Madoff pyramidihuijauksiin liittyvät pölyt alkavat hiljalleen laskeutua ja unohtua. Meidän sijoittajien ei kannata tuudittautua uskomaan että yhteiskunta olisi ottanut näistä lopullisesti opikseen. Markkinoillamme tarjotaan edelleen sijoitustuotteita, jotka ovat sijoittajalle varsin epäedullisia, tuotteisiin liittyvä markkinointimateriaali ei anna oikeaa kuvaa sijoituksen laadusta ja joskus esitteet ovat pelkästään ulkomaisella kielellä sisältäen termistöä, joka ei aukene edes alan ammattilaiselle.

Seuraavassa muutamia käytännön ohjeita joilla voi välttää virheitä:

  • Sijoitustuotteen voi yleensä melko huoletta ostaa nimekkäältä yritykseltä, jolla on toimintaa Suomessa tai Euroopassa ja joka on riippuvainen hyvästä maineestaan.
  • Sijoitustuotteen ja esitteen tulee olla yksinkertainen ja selkeä. Ei yleensä koskaan kannata ostaa tuotetta jonka sisältöä ei ymmärrä.
  • Kannattaa varmistaa että sijoituspalvelua tarjoava sopimuskumppani on Eurooppalainen yritys. Puoliammattilaisille sijoittajille on tarjolla on monia sijoitustuotteita joiden kohdalla sopimuskumppani on Euroopan ulkopuolella siitäkin huolimatta että tuotetta myy suomalainen henkilö. Näiden kohdalla kannattaa noudattaa varovaisuutta - ongelman sattuessa voi olla vaikea hakea oikeutta esimerkiksi Cayman saarilta. 
  • Kannattaa kiertää kaukaa kaikki jotka kertovat että heillä on sisäpiiritietoa - kyseessä on aina laiton markkinointi eikä lakia pilkkanaan pitäville kannata uskoa omaisuuttaan.

Kuluttajille sijoitustuotteita tarjoavia pyritään Suomessa valvomaan Finanssivalvonan toimesta. Finanssivalvonta (Fiva) on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jolle 1.1.2009 alkaen siirtyivät entisten Rahoitustarkastuksen (Rata) ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät.( www.finanssivalvonta.fi.). Viranomaiset pystyvät tarjomaan perussuojaa, mutta sijoittajan kannattaa aina itse olla tarkkana - viranomaiset voivat tarjota vain perussuojaa pahimmilta väärinkäytöksiltä. Markkinoilla on tarjolla monenlaista tuotetta - ja pitää muistaa että sjoituspalveluita tarjoavat eivät ole asiakkaansa asialla vaan ansaitsemassa rahaa asiakkaansa kustannuksella. 

Kirjoitelkaa ihmeessä keskustelupalstoille niin huonoista kuin hyvistäkin kokemuksista - siitä on hyötyä meille kaikille. Ilmoittakaa Finanssivalvonnalle jos epäilette suoranaista laittomuutta. Vahinkoja sattuu vaikka yrittäisi olla varovainen. WinCapita:n toimintaa ei pystytty pysäyttämään vaikka asiasta tehtiin hyvissä ajoin viranomaiskantelu ja kirjoiteltiin Suomi24 keskustelussa. Vahinkoja siis sattuu. Mutta meidän kannattaa kaikkien yhdessä olla tekemässä sijoitusmarkkinoista avoimet ja turvalliset. 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Jo riittää huonot uutiset lupaa IMF

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn on edelleen sitä mieltä, että laskusuhdanne on päättymässä ensi vuoden alussa.
 
IMF:n arvion kehittymistä ajan kuluessa voi tarkastella oheisesta kuvasta, lähteenä Global Financial Stability Report, April 2009.
 
IMF Global Financial Stability Report, Financial Sector Writedowns
 
 Kun katselee miten kehitys on kehittynyt niin herää kysymys miksi pysähdys tulisi juuri nyt.
Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Medialuvalle 'kansalta' 'täystyrmäys'

Ylen tv-lupajärjestelmään esitetään isoa remonttia. Kaikille talouksille maksettavaksi tuleva mediamaksu 175 e, korvaisi tv-luvan, joka on yli 200 per vuosi. Sillä sitten katettaisin koko Ylen toiminta, radio, tv, netti ja muut.

Mediamaksu olisi ilman muuta parempi kuin nykysysteemi. Mutta olisiko se paras malli, ja toimiva? Kysymyksinä herää se, miten tasa-arvoinen maksu olisi, kun jok'ikinen kotitalous, katsoi se tv'tä tai ei, sen kustantaisi. Yhden tai monen hengen talous. Niin, tosin kyllähän nyt nämä kaikki samat taloudet maksavat sen plus 200 e, oli yksi tai useampi henkilö, jos tv-laite on olemassa. Ta ainakin virallisesti maksavat...!

Paitsi että onko nykyään heitä, jotka eivät tv'tä katso? Eivätkä koskaan ylen kanavaa pistä auki? Tai ylen radiota kuuntele? On varmasti. Tarvitsevatko hekinei-kaupallista kanavaa, jossa on muutakin kuin musiikkia ja väliin räkänaurua?

Uutisten mukaan 'kansalta' tuli asiaan 'täystyrmäys'. On selvää, että kaikki netissä paljon roikkuvat idena tyrmäävät. He tuskin ovat kansan syviä ruvejä maakunnista, joka nyt kiltisti pulittavat tv-luvan. Ja he tuskin ovat niitä mummoja ja setiä, jotka sinne ylen radioohjelmiin soittavat ahkerasti, kuuntelevat radiota ja katsovat a-studionsa. Silti en ymmärrä sitä, että nettikeskustelupalstat olisivat nykyään aivan yhtä kuin koko kansalta kysytty mielipide. Eivät ne ole!

Ylellä on roolinsa, nyt ja tulevaisuudessa. Tiedotus, asiaohjelmat, radion puheohjelmat, ehkä joku laatudraama tai viihdekin. Tosin viihteen puolelta voisivat kylmästi karsia. Myös puolueettomuuteen tulisi satsata.Median tehtävänä olisi kertoa asioista, eikä ajaa toimittajien mielipidettäkuten nyt esim. Ylen pääkaupunkiseudun aamuohjelmat tuntuvat tekevän. Ylen mediamaksu on hyvä avaus, mutta en ole varma onko se paras keino rahoittaa laitos; ehkä suoraan valtion kassasta voisi olla parempi.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Nokia - missä sydän ja syke?

Nokian yhtiökokous pidettiin 23.4.2009 Helsingin Messukeskuksessa. Tuhatkunta sijoittajaa oli saapunut kuulemaan yrityksen johdon sanomaa vuodesta 2008 ja näkemyksiä vuodelle 2009. Edustettuina oli 1,5 miljardia osaketta edustaen noin 39 %:a yhtiön osakkeista.

Nokian kurssia on rangaistu vuoden aikana rankalla kädellä.  Kurssi on tippunut vajaasta 20 eurosta vajaaseen 7 euroon, noustakseen Q1:sen lukujen jälkeen taas 11 euroon. Pitkämuistiset osakkaat muistavat ajan jolloin osakkeesta maksettiin 60 euron hintaa. Osinkoa pudotettiin nyt 40 eurosenttiin viime vuoden 53 sentistä. Onnellisia osakkaita oli harvassa.

Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila valaisi vuoden 2008 vaikeuksia. H1 oli vielä erinomainen, sitten markkinat kerta kaikkiaan sulivat alta. Markkinoiden trendi kääntyi totutusta kasvusta supistumiseen, yleinen epävarmuus masensi niin jakelijat kuin kuluttajatkin. Markkinatasapainoon asettivat omat haasteensa myös nopeasti muuttuneet valuuttakurssit. Liiketoiminnan tulos laski 38 %:a eikä Q1/2009 ole tuonut todellista valoa tilanteeseen. Ollila puolusti osingon leikkausta: 25 %:n leikkaus on kuitenkin vähemmän kuin yrityksen tulospudotus. Yritys haluaa turvata pitkän tähtäimen kasvun ja kannattavuuden ja vahvan taseen haastavissa olosuhteissa. Näin siltä varalta että haastavat ajat jatkuisivat paljon ennustettua pidempäänkin.

Ollila otti esille myös yrityksen palkitsemisjärjestelmät. Hallituksen tehtävä on luoda järjestelmä, joka pitää “maailmanluokan osaajat” talossa ja samalla varmistaa myös yrityksen kannalta oikeudenmukaiset palkkiot. Järjestelmä toimii, toteaa Ollila. Yritysjohdon palkat ja palkkiot ovat joustaneet voimakkaasti alaspäin tuloksen pudotessa. Palkkiojärjestelmiä on yrityksen kaikille tasoille. Pitkillä optio-ohjelmilla varmistetaan avainhenkilöiden palkitseminen 3 vuoden perspektiivillä, tulospalkkioilla useamman tason onnistuminen 6 kk perioideilla. Kun yritys menestyy, työntekijät menestyvät.

Tuhkaa ei tarvitse kaataa päälle: Nokia on suhteellisen vahva tässä tilanteessa. Monella kilpailijalla menee huomattavasti huonommin. Hallituksen haasteisiin kuuluvat erityisesti liikevaihdon ja liikevoiton positiivisen kehityksen varmistaminen ja johdon jatkuva haastaminen ja tuki. Erityistä huomiota kiinnitetään Navteq-investointiin ja Ovi-palvelukonseptiin. Kokouskansalle esiteltiin ennen kokousta monessa pisteessä uusia puhelinmalleja, Navteq-kartta toimintaa, lisälaitteita ja Ovi-konseptia. Kiinnostuneita oli enemmän kuin esittelijöitä. Konsultin mielestä sama esittely ja tuki pitäisi saada automaattiseksi osaksi puhelinmyyntiä. Nyt ostetaan “älypuhelimia” joiden ominaisuuksista käytetään vain murto-osaa.

Olli-Pekka Kallasvuo jatkoi toiminnan analysointia. “Elämme aikaa, jollaista Nokia ja maailma ei ole ennen kokenut”. Q1:stä oli kommentoitu jo aikaisemmin, siihen ei kiinnitetty huomiota. Ilmeisesti Q1 oli kuitenkin odotuksia huomattavasti parempi, koska Nokian kurssi kääntyi sen jälkeen selvään nousuun ja investointipankit rukkasivat suosituksiaan lisää ja osta -suuntaan. Kallasvuo kuitenkin teroitti että “on liian aikaista ennustaa onko markkinoiden pohja nähty tai koska se nähdään”. Tämä kuullosti negatiivisemmalta kuin Q1:sen jälkeiset pankkiirikommentit. Turvataanko nyt selustaa, vai oliko pankkiireilla pinkit lasit otsalla?

OPK:n lavaesiintyminen oli hitusen varmempaa kuin aikaisemmin. Minkäänlaista hypeä taikka evankeliumin julistusta ei kuitenkaan löytynyt. Joskus tuntuu siltä, että suomalainen (?) nöyryys ja vaatimattomuus osuu omaan nilkkaan. Kun ollaan tarpeeksi varovaisia kaikissa kommenteissa, niin uskoa pitää ammentaa muualta. Steve Jobs:in tyyppistä lavakarismaa jää todellakin kaipaamaan. Jos Nokialla on tuote- ja konseptipaletti hyvässä vedossa, niin sitä ei kannata vähätellä. Sydäntä ja sykettä pitää löytyä etulinjan kenraalilta aivan toiseen malliin. Konsultti on kai jenkkiesiintymisen uhri, sillä lähinnä tuli mieleen, pitäisikö tästäkin osakkeesta luopua kun vielä ehtii…More rock & roll, please!

Nokian viestinä oli “muutu ja haasta”. Tästä Nokialla on kokemusta ennestään ja ennenkin on onnistuttu. Yrityksen on pystyttävä entistä peremmin tuottamaan todellista lisäarvoa, asiakkaille ja osakkaille. Yrityksessä on tehty merkittäviä muutoksia koko toimintamalliin; henkilökuntasaneerauksilta ei ole säästytty. Muutoksissa on pyritty olemaan mahdollisimman humaani ja inhimillinen. Esiin nostettiin vuorotteluvapaat, vapaaehtoiset irtisanomispaketit ja muutoksen pehmennys ajoituksen suhteen. Ei tehdä kaikkea kerralla. Muutos on kuitenkin välttämätöntä: uusia kilpailijoita on saatu ja saadaan tietokonevalmistajista ja internet-operaattoreista (Apple-Google). Asiakkaat haluavat tarpeisiinsa ratkaisuja, ei puhelimia.

Supistuvista markkinoista huolimatta on aihetta optimismiin. Nokia myi viime vuonna 468 miljoonaa laitetta. Nokian mittakaavaetu on ainutlaatuinen, brändi erittäin vahva ja tase kunnossa. Investointejakaan ei lopeteta: panostetaan, mutta entistä harkitummin. Etenemisvauhtia on tarkastettu. Vaadittu pay-back time on aikaisempaa lyhyempi. Kulut on saatava alas, toimintamallit on uusittava. Luopuminenkin on osa muutosta: Check Point on myyty, Japanin markkinoista on luovuttu. Tuotekehitystä (R&D) on keskitetty harvempiin keskuksiin ja markkinointimalleja uusittu. Tehdään nyt mitä voidaan, niin ei jouduta leikkauksiin pakon edessä. Nokia Siemens Network on hyvänä esimerkkinä: siellä on saavutettu noin 2 miljardin säästöt.

Vahvat selviytyvät vaikeista ajoista ja ovat vaikeuksien jälkeen entistä vahvempia. Moni kilpailija kadehtii Nokian tilannetta. Nokialla on 55 %:n asiakasuskollisuus, joka on kasvanut noin prosentilla per kvartaali. Kasvu on jatkunut nytkin, vaikka ajat ovat vaikeat. Menestystuotteita on luotu ja luodaan jatkossakin. Jo markkinoilla oleva kosketusnäytöllinen 5800 saattaa olla Nokian kaikkien aikojen menestyksekkäin puhelin. Nokian E71 on menestynyt erinomaisesti ja uusilta N-sarjan puhelimilta uskaltaa odottaa paljon. Huonoina aikoina “kustannustehokkailla” puhelimilla on hyvät markkina-asemat.

Palveluliiketoiminnalta odotetaan vuonna 2012 jo 2 miljardin liikevaihtoa.  Tämä rakennetaan Ovi-konseptin päälle, painopisteinä kartat, musiikki, viestit, kuvat ja pelit. Toiminnassa on jo päästy vauhtiin. Noin 75 %:a maailman ihmisistä ei käytä vielä sähköpostia, heille annetaan Mail on Ovi puhelimen mukana. Navteqillä on hyvä asema, se on tärkeä komponentti Nokian paikallisen ja sosiaalisen sijainnin sovelluksiin. Navteq-ostoa jouduttiin puolustamaan moneen otteeseen. OPK sanoi olevansa edelleen ostokseen erittäin tyytyväinen.

Älypuhelinten markkina-aseman eteen joudutaan tekemään entistä enemmän työtä. Uha useampi keskihintaluokan laite saa ominaisuuksia, joilla ne nostetaan älypuhelinten joukkoon. Q1/2009 antaa uskoa, markkinaosuus älypuhelimissa nousi pitkän tauon jälkeen. Nyt Nokia näkee markkinaosuuden “monitoimilaitteissa” olevan 38 %:a.

Symbian on hallitseva käyttöjärjestelmä älypuhelimissa. Symbianista keskusteltiin enemmänkin. Kyseessä on useamman toimijan “säätiö”, jonka rahoituksessa on monta toimijaa mukana. Avoin arkkitehtuuri helpottaa lisäarvopalvelujen luomista ja tuomista yhä useampaan laitteeseen, nopeammin, tehokkaammin. Yhteistyökumppanita löytyy muualtakin: Qualcomin kanssa ei enää riidellä vaan tehdään yhteistyötä erityisesti USA:n markkinoilla. Microsoftin kanssa ollaan yhteistyössä eri sovelluksissa.

Nokia on kestävän kehityksen ja kierrätyksen pioneeri. Tästä kuultiin pitkät pätkät: ollaan Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä ja jopa  Greenpeacen hyväksymiä. Konsultti on varmaan kyynikko… Toivottavasti nämä panostukset palkitaan joskus kurssissakin. Hallituksessakin on nyt niin miehiä kuin naisia ja osaamista monesta kulttuurista. Uusin hallituksen jäsen on ranskalainen Isabel Marey-Semper, jolla on PSA-tausta ja osaamista immateriaalioikeuksista ja kuluttajamarkkinoinnista. Hallituksen jäsenten määrää nostettiin yhdellä.

OPK kiteytti tilannetta: liikevaihto ja kannatavuus eivät ole halutulla tasolla. Pitkän aikavälin menestys vaatii muutoksia ja kipeitäkin ratkaisuja. Oikeilla korteilla pelaaminen antaa kuitenkin erinomaisia mahdollisuuksia. Nokian sisällä on osaamista, innostuneisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Jako laitteisiin ja ratkaisuihin on jotakin uutta ja innostavaa. Nyt leikataan ja tehostetaan jotta ollaan vahvoja seuraavassa kasvuaallossa. USA:n markkinatilanteessa nähtiin valoa Nokiallekin, mutta edistyminen on ollut liian hidasta. Nokialla on kuitenkin USA:ssakin miljardiluokan business ja investointeja jatketaan. Simonsen valoitti vielä säästötavoitteita (noin miljardi), painopisteinä R&D toimipaikkojen ja valmistuksen keskittäminen sekä esikuntatoimintojen karsiminen. Henkilökuntaa on karsittu noin 3.000 hengellä ja prosessi jatkuu.

Kokouksen vilkkaimmista puheenvuoroista vastasivat Jauhiainen, Jaakkola, Selin ja  Hongell, kukin reilulla viidellä puheenvuorolla. Suurin osa aiheesta. Pöytäkirjaan saatiin kirjattua totuttuun tapaan useita vastustuksia. Omien osakkeiden ostoon annettiin valtuutus, vaikkei varmoja ostosuunnitelmia olekaan.

Konsulttia jäi huolettamaan yrityksen sisäinen palo ja usko yrityksen omiin kykyihin. Toivottavasti ne löytyvät vielä varovaisuuden ja nöyryyden pinnan alta. Konsultti ottaa ilolla vastaan osingot ja jää odottamaan parempia aikoja. Nokian osakkeet pysyvät salkussa.

Tarjoiluindeksi ei anna aihetta hurraamiseen: porowrapit ja kermakakut oli vaihdettu vihannespullaan ja mausteiseen kuivakakkuun. Kahvina oli kestävän kehityksen arvojen mukaan Reilun Kaupan kahvia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Stora Enso säästää

Kun kunta säästää, suuripalkkaiset potilasvastaanotosta sivussa olevat hallintoylilääkärit pohtivat säästökohteita, jotka löytyvät yleensä siitä, että kertakäyttöisiksi tarkoitettuja kumihanskoja voi käyttää pesun jälkeen uudestaan. Samat lähtökohdat näyttävät olevan vallalla myös yrityselämässä.

Valtion merkittävä asema Stora Ensossa ei ole johtanut kovinkaan selkeään omistajaohjaukseen. Koko 2000-luvun on puhuttu ainakin metsäteollisuuden kannattavuuden parantamisen tarpeesta sekä pienemmissä piireissä myös niistä kuolemanvakavista uhkakuvista, joita paikallaan seisomisesta seuraa.

Stora Enson johto ja sen omistajat ovat kuitenkin olleet ilmeisen rauhallista, huoletonta etten sanoisi suorastaan piittaamatonta ja vastuutonta sakkia. Monivuotisen pohdiskelun jälkeen 30.000:n työntekijän firmasta pannaan vasta nyt ulos 2000 lähinnä esimiestehtävissä olevaa henkilöä.

Kun ilman voidaan tulla toimeen nyt, olisi varmaan voinut tulla toimeen jo aikaisemminkin. Lisäksi on hyvä muistaa, että Stora Enso ei ole mikään mainoskonserni, jossa jokainen työntekijä tekee uniikkia työtä ja sen koordinoiminen vaatii suuria henkilöstöresursseja. Kyllä Stora Enso tuottaa koneellisesti tonneissa mitattavaa bulkkitavaraa standardimenetelmin.

Hiukan erikoiselta tuntuu Jukka Härmälän Amerikan mählinkien palkitseminen Suomen suurimmalla eläkkeellä, mutta kyllä löysää on muuallakin tai sitten löysyys on ainakin levinnyt organisaatiossa alas, sivuille ja joka suuntaan.

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Helsinki plus hivuttautuu

Kirjoitin alkuviikosta venäläisten tonttikaupoista Suomesta ja suomalaisten mahdollisuuksista hankkia maata Venäjällä. Juttu löytyy täältä:

http://ninasuomalainen.wordpress.com/2009/04/19/tonttimme-karjalassa/

Toisena asiana, näin Medvedevin vierailun jälkeen voi puntaroida, harppasiko Venäjän nk. Helsinki plus-aloite askeleen eteenpäin Helsingissä, vai ei? Suomen viime vuonna johtama Ety-järjestö ja Helsingin joulukuun Etyj-kokous piti tiukan linjan siinä, että nykyiset rakenteet ovat hyvä pohjia Euroopan turvallisuuskysymysten sopimiseksi.

Tällä viikolla presidentti Medvedev nosti asian esiin uudelleen. Venäjä nimittäin ei ole kovin tyytyväinen varsinkaan Etyjiin, jonka se kokee katsovan liikaa ihmisoikeuksien perään. Myös vapaiden vaalien ajaminen on ollut Etyjin heiniä, ja vaaleillahan on saanut aikaan vallanvaihdoksia Georgiassa ja Ukrainassa.

Ei kuitenkaan ole oikein selvää, miten presidentti Halonen asiaan suhtautui, muuta kuin että Suomi antaa apua kokouspaikan ja "kaiken muun" suhteen. Ulkoministeri Stubb sen sijaan tuntui skeptiseltä, ja toisti Etyjin linjaa: uusia rakenteita ei tarvita.

Venäjän Helsinki plus-ideasta ei oikein ole tarkkaa selvyyttä, eikä konseptin sisältöä ole yrityksistä huolimatta saatu selville. Sen arvataan kuitenkin olevan turvallisuus-kysymyksen tarkastelu lähinnä Venäjän omista lähtökohdista, jättämällä sivuun nuo demokratia-hullutukset. Siksi Hki plus taitaa olla pöydissämme vielä pitkään, ja jossain vaiheessa nousevan esiin ihan oikeana aloitteena myönnytyksenä Venäjälle. Medvedevin Suomen kommentit ja suomalaisten siihen lausumat 'ehkät' sopivat kuvioon kuin nenä päähän.

Toinen hivuttautuva aihe on Itämeren kaasuputki. Positiivisella puolellahan suomalaisten mahdollisuus tonttikauppoihin Venäjällä olivat vahvasti kokouksen agendalla. Tosi kuulosti vähän siltä -oikein tai vääri - kuin Venäjällä ei olisi mokomasta ideasta aiemmin kuultukaan. Nyt piti oikein alkaa miettiä miten siihen suhtaudutaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sixten Korkmanin opinnot

 

Taloustieteilijöitten kyvyttömyydestä varautua lamaan on puhuttu ja asiaa on omalta osaltaan selittänyt Sixten Korkman, joka kertoi, että hänen opiskellessaan kansantaloustiedettä 1930-luvun laman tapaisen tilanteen toistumista pidettiin mahdottomana.

Pidän Korkmanin vastausta ja siihen liittyvää kokonaisuutta peräti hämmentävänä. Kun minä opiskelin 1970 ja 1980-lukujen vaihteessa taloustiedettä, ensimmäinen, keskimmäinen, viimeinen ja suunnilleen ainoa asia, mistä taloustieteessä puhuttiin, oli suhdannevaihtelut, niitten ennakoiminen ja niitten hallitseminen eri keinojen avulla.

 

Juuri omien opintojeni takia en ymmärrä, miksi suhdannevaihtelujen teoriaa ei ole osattu tai varsinkaan haluttu nähdä sellaisena konkreettisena tekijänä, mikä se selvästikin on.

Edelleenkään kysymys suhdannevaihtelujen rajuudesta ei mielestäni ole kovin relevantti. Keskivaikea lama olisi sekin syytä ottaa huomioon ja ravinnonpuutteessa mitaten USA:n lama on ainakin vielä 1930-lukua lievempi.

Ratkaisevin kysymys liittyy kuitenkin siihen, että 1930-luvun tapaista lamaa ei ehkä tulisikaan, jos talouspolitiikka USA:ssa olisi onnistuneempaa.

Jos Korkmanille eikä kellekään muullekaan ole huomattu sanoa, että väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin lopputuloksiin, asia on peräti valitettava.

Sixten Korkmanin asemaan ei kuitenkaan nousta pelkillä opinnoilla vaan kyllä siinä tarvitaan työkokemustakin.

- Korkman lienee kokenut Suomen laman 1990-luvun alussa, jolloin hän on nähnyt, että lama voi olla syvä.

- Korkman lienee kokenut it-kuplan ja nähnyt sen, että markkinat pystyvät hinnoittelemaan itsensä ulos reaalimaailmasta pilvilinnojenkin yläpuolelle.

Ja se mistä on kokemusta Korkmanin työuran ajalta ja mistä on kokemusta Englannista 1800-luvun alusta lähtien, on laskusuhdanteiden toistuminen täysin varmasti.

http://www.taloussanomat.fi/pdf/20097921

Kuluttajasta säästäjäksi

Korkeasuhdanne alkaa olla jo ohi, ja maailmantalouden tummat pilvet ovat kadottaneet sen hopeareunuksensakin. Tästä eteenpäin ihmisten elintavat tulevat muuttumaat. "Kaikki tänne mulle heti&nyt -sukupolvi" saa kokea ensimmäisen lamansa. Mutta tarkoitus ei ole alkaa tässä osoittelemaan ketään sormella. Ei siis syyllisten etsintää nykyiselle kriisille tässä(kään) kirjoituksessa. Tällä kertaa käsittelyssä on siirtyminen kuluttajasta säästäjäksi.

Kuluttaja

Monesti säästäminen -sanaan liitetään kurjuutta ja ankeutta. Tätä säästäminen ei todellisuudessa ole. Tämän mielikuvan luomisessa medialla on oma osansa. (Ajattele vaikka hetki niitä kaikkia heikkouksiamme joihin mainokset vetoavat. Elämä ei ole vain mainosten sanoman toteuttamista.) Säästäminen tuottaa mielihyvää & rauhoittaa. Velka kalvaa öisin mieltä.Kaikin keinoin sinut koetetaan saada kuluttamaan, ja aina vain enemmän. Ja jos rahat loppuu, niin sitten velkaa! Sinähän tarvitset tämän vesiskootterin! Se, mitä ihminen oikeasti tarvitsee on aivan eri asia.

Säästäjä

Kuluttaja -sanalla on myös vahva psykologinen merkityksensä. Ihmiset todellakin saadaan kuluttamaan sitä mitä heillä on, ei säästämään. Kädestä suuhun elämäninen onnistuu hyvinä aikoina, mutta heikommin huonoina. Ihminen on luonnostaan säästäjä. Esihistoriallisella ajalla se kahdesta ihmisestä selvisi pitkän talven yli, joka oli tajunnut säästää ruokaa. Toistaako historia vielä itseään?

Otetaan käsittelyyn ensimmäinen tapaus siitä, miten meistä on todellakin tehty kuluttajia, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kauppojen asiakaskortit. Minultakin löytyy S-etukortti. Mutta miten näitä kortteja mainostetaan ihmisille? Puhutaan bonuksista, "säästämisestä". Säästä -sanan väärinkäyttöä sanon minä. Todellisuus on se, että korteilla saadaan eksaktia tietoa ostoskäyttäytymisestämme. "Kuluttajan puolelle" asettuessaan kauppa saa kuluttajan unohtamaan todellisen, ja lopulta ehdottoman valtansa. Tyhmäähän se on olla kortitta, tämäkin on totta. Ihminen, joka ei käytä korttia maksaa lopulta muiden korttien käytön. Pääsanoma kuluttajalle on kuitenkin, "Mitä enemmän ostat sitä enemmän "säästät"". Bonusten kertyminen kun on kytketty € -määräisiin ostoihin esim. kuukauden aikana. Nyt täytyy muistaa, että todellinen valta on säästäjällä (ei kuluttajalla). Monien tuotteiden kohdalla valmistajan & myyjän paniikki on lähempänä kuin yleisesti tiedetään. Mikä tahansa supermarket olisi "valmis" jo kuukauden boikotilla. Ts. konkurssissa. Tällaisen ostolakon aikana säästäjä alkaisi ehkä ymmärtää millainen voima on hänellä todellisuudessa on. Ehkäpä palvelukin voisi olla astetta kunnioittavampaa?

Entäpä sitten vakuutusyhtiöt? Kauppamalla ihmisille eläkevakuutusta he eivät todellakaan voi luvata meille huolettomia eläkepäiviä. Ei onnistu. Mitä he lopulta kauppaavat? Mahdollisuutta tulevaisuudessa, ehkä 50v kuluttua suurempaan eläkkeeseen? Mutta mitä he todella lupaavat sanoessaan näin on vain kuvitelmia. Kukaan, toistan ei kukaan, voi tietää millainen maailmamme on tuon 50v. jälkeen. Tietoisuus näistä pykälistä, joita ei ole edes pienellä painettu sopimuksiin, voi havahduttaa. Eli riskit tästäkin kantaa täysin ihminen, joka tämän vakuutuksen ottaa. Itse säästäminen ei ole ainoastaan vaihtoehto, vaan myös pakko. Ainakin mikäli haluat todella TURVATA vanhuuttasi. Miksi verohyötyä eläkesäästämiselle itse asiassa ajetaan valtiovallan tasolla?

Säästämiseen motivoituminen. Tämä voi alkaa aivan hyvin esimerkiksi huolestumisesta luonnon puolesta. Tästä seuraa kuitenkin positiivinen takaisinkytkentä. Tällä tarkoitan kulutuskierteen jatkuvasta ahdistuksesta vapautumista. "Löysää" rahaa on enemmän käytettävissä, ja kaikkea ei tarvitsekaan ostaa kalliilla kulutusluotolla. Samalla oma henkilökohtainen talous on paremmin tasopainossa. Loppujen lopuksi kun ajatellaan luontoa laajemmin, kaikki mikä meille on annettu on vain pysyvästi lainassamme, ilman sovittua palautuspäivää. Luonto ei ole luvannut meille mitään, mutta silti riistämme sen viimeistä Afrikan pensasta myöden, kun se revitään tehtaaseen raaka-aineeksi. Tämän ymmärtäminen auttaa luomaan oikeaa kunnioittusta luontoa kohtaan. Se mitä tähän asti olemma tehneet, ja mitä tulemme hyvin todennäköisesti vielä tekemään, on kaikki taistelua luontoa vastaan. Kumpi onkaan vahvempi, luonto vai ihminen? Kiellämmekö tosiasiat tavoitellessamme aina vain jatkuvaa talouskasvua? Voisimmeko jo vihdoin alkaa toimimaan luontoa säästäen.

Turha kuluttaminen. Miten paljon meillä onkaan materiaalista hyvää, mutta onnellisuutemme ei silti lisäänny. Olisiko syytä alkaa ajattelemaan asiaa enemmän? Siis ei ole olemassa takaisinkytkentää materiaalisen hyvän & onnellisuuden välillä. Kuvaaja ei ole lineaarinen. Hesarin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa onnnellisuus ei enää sanottavasti lisääntynyt kun vuositulot ylittivät 9000€. Eli opiskelijan tulot. En ole ainakaan itse huomannut tulojen kasvaessa onnellisuuden samanmoista kasvua. Se mitä meillä on ei määrittele meitä. Tavaramäärän kanssa tuskaillessa emme ymmärrä mikä meille on todella tärkeätä. (Perhe ja rakkkaaat.) Tavaralle ja omaisuudelle täytyy löytää aina vain enemmän säilytystilaankin..Erityisesti Joulun aikoihin meillä on vaikeuksia kaiken uuden tavaran ja turhuuden hankkimisen keskellä. Kun sille anopillekin pitäisi jotain ostaa. Kaupat & myymälät ovat täynnä tuskastuneita kuluttajia ja myyjiä. Kuukauden päivät hermoilemme parin päivän tunnelmaa varten. Ja kaiken tämän mahdollistamiseksi meidän täytyy työskennellä tavoitteen eteen. Näemme vaivaa, emme ainoastaan ostaessamme & hankkiessamme tavaraa, vaan myös ansaitessamme pelimerkkejä sen hankkimiseen.

Kuluttajan lopullinen hyväksikäyttäminen. Kun kuluttaja on saatu ahdinkoon, ilmestyy jostain vielä "auttajia", joiden lopullisena tarkoituksena on kupata tämä kuluttaja aivan tyhjiin. (Itse asiassa miinukselle.) Nämä auttajat kantavat nimeä pikavippiyhtiöt. Rahasta peritään suolainen korko. Ja nämä rahan kauppiaat luovat kuluttajaan lopulliseen velkasuhteen. Ja maksuhäiriöiden tullessa, rahan perintä siirtyy perintäyhtiöille, asioista ei enää tässä vaiheessa neuvotella. Pelkkien korkojen maksaminen ei tule kyseeseen. Kaikki omaisuus ihmiseltä saadaan tällä tavoin ryöstettyä.  Todellinen nöyryytys yhteiskunnasta löytyy vasta pikvippikierteen jälkeen ulosoton ja maksuhäiriömerkinnnän jälkeen.

Miten meistä onkaan tullut taas pieniä lapsia, jotka eivät jaksa odottaa "karkkipäiväänsä" vaan, haluavat karamellinsa tänään ja juuri nyt! Säästämällä voi saavuttaa jotain korkeampaa kuin mihin kuluttaja ikinä tulee pääsemään. Nämä korkeammat arvot eivät ole vain sitä, että säästäjä ei elätä laumaa erilaisia rahan kauppiaita yms. Eikä edes se, että hänen henkilökohtainen taloutensa on paremmassa kunnossa. Vaan tämä suurempi päämäärä on luonnon säästäminen, säästäjä ei siis säästä vain itseään vaan myös luontoa. Ostamalla vain sitä mitä todella tarvitsee, ei merkitse luopumista mistään. Tarpeeseen sitä on ennenkin tavaraa hankittu. Olisiko siis aika siirtyä kuluttajasta säästäjäksi?

http://kulovalkeaa.blogit.fi/

Luonto

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Aloittelevan sijoittajan kompastuskivet

Kuten olen useamman kerran kertonut, en ole ammattimainen sijoittaja, enkä ole talouskouluja käynyt. Kaikki tietoni sijoittamisesta perustuvat lukemaani kirjallisuuteen, blogeihin ja maalaisjärkeen. Untuvikko sijoittajana, joka lähti ostamaan osakkeita on eteeni osunut useamman kerran isompi karikko. Kokemus tuo varmuutta ja aloittelija joutuu usein sietämään kovaakin epävarmuutta valitessaan sijoituskohteitaan. Kenen näkemykseen luottaisin? Kuka osaa ennustaa oikein? Pitääkö minun myydä tappiolla olevat sijoitukset, jotta välttäisin suuret tulevat tappiot? Missä vaiheessa ostaa lisää? Miljoona kysymystä vailla vastausta...

Blogi on mainio tapa seurata omaa sijoituskäyttäytymistään. Uskon että suuri osa sijoittamisesta on psykologiaa. Sijoitussuunnitelmasta on syytä pitää kiinni, mutta selvät virheet pitää kuitenkin pystyä korjaamaan ajoissa. Riskin sietokyky on pitkälti riippuvainen siitä, minkälaisia rahoja säästät ja minkälainen sijoitussuunnitelma sinulla on. Osakemarkkinoilla sihdin on syytä olla mahdollisimman pitkä ja kannattaa sijoittaa kärsivällisesti. Kun sijoitat vain ylimääräisen rahan, et menetä yöuniasia, vaikka sijoituksesi olisi tappiolla hetken aikaa.

Käydään läpi pari karikkoa, joita olen kokenut viimeisen parin vuoden aikana. En tosiaankaan arvannut, että nyt vuonna 2009 eläisimme keskellä vuosisadan pörssiromahdusta...

Varo suurta osakepainoa pitkän nousukauden jälkeen

Untuvikko blogi 27.7. 2007, olin ostanut Nordean ja Keslan osakkeita. Heinäkuussa 2007 subprime-kriisi sai alkunsa ja osakemarkkinoilla alkoi laskumarkkinat. Osakkeiden arvostus oli korkea, muttei mitenkään hälyyttävä. Nordean osake oli hinnaltaan 12,36 euroa, kun ostin sen.

Nordean osakekurssi 2007-2009 (Nordet kuvaaja)

Tarkoitukseni oli tietenkin pitää Nordeaa pitkän ajan sijoituksena. Subprime kriisi kuitenkin laukesi juuri ostoni jälkeen ja epävarmuuteni lisääntyi. Nordea oli koko ajan tappiolla, kun päätin myydä Nordean tappiolla joulukuun alussa 2007. Jälkikäteen katsottuna onnistuin luopumaan Nordeasta juuri ennen suurinta romahdusta. Uskon, että minulla oli enimmäkseen hyvää tuuria ajoitukseni kanssa. Jälkikäteen katsottuna ajoitukseni on onnistunut ostoissa ja myynneissä noin 50/50. Älä siis innostu liikaa, jos ajoituksesi tuntuu onnistuvan hyvin. Kyseessä on yleensä vain hyvä tuuri!  Kukaan ei pysty ennakoimaan pörssin liikkeitä etukäteen (paitsi sisäpiiri tiedoilla keinottelevat invenstointipankkiirit... ;-) Minun näkemykseni kuitenkin vahvistui loppuvuodesta 2007, että kyseessä saattoi olla suurempi käänne pörssimarkkinoilla.

Joulukuussa 2007 muutin sijoitussuunnitelmaani. Ostin karhumarkkinaa varten korkorahastoja (Seligson Euro Obligaatio) ja laskumarkkinoilla hyvin toimivaa ETF-vipusijoitusta Xact Bear. Jälkimmäinen paperi nousee, kun pörssi laskee ja sitä myydään Ruotsin pörssissä. ETF-vipusijoitusta en suosittele normaaliin salkkuun, kuin mausteeksi. Vipusijoitukset voivat kuitenkin joskus toimia salkun "vakuutuksena". Ostin myös kehittyvien markkinoiden rahastoja samaan aikaan. Tiesin, että riskit olivat kovat Kehittyvillä markkinoilla, joten aloin säästämään pienen summan kuukausittain. Tässä tein selkeän virheen. Aloitin ostamaan kehittyvää markkinaa liian aikaisin, kun se ei edes ollut vielä laskenut. Toisaalta summat olivat pieniä ja muodostivat vain pienen osan salkusta, joten virhe ei ollut suuren suuri... Jos olisin selkeästi luottanut omaan näkemykseeni markkinoiden käänteestä, olisin voinut panostaa ainoastaan laskumarkkinoihin.

Ohjauskorkojen ollessa alhaalla on yleensä hyvä aika alkaa ostamaan osakkeita

Korkotilastoja voi seurata Suomen Pankin sivuilta http://www.bof.fi

Kun korot laskevat, korkorahastot nousevat ja tuottavat hyvää tuottoa. Kun korot nousevat, korkorahastojen tuotto laskee. Lainarahan kallistuessa, yritysten kasvukin yleensä hidastuu. Nykyinen romahdus koroissa on jotain ennennäkemätöntä ja kertoo paljon pankkikriisin vakavuudesta. Matalien korkojen aikoina tai pikemminkin, kun koronlaskut ovat loppuneet on yleensä hyvä aika alkaa ostamaan osakkeita. Tämä johtuu käsittääseni siitä, että korkorahastot eivät tuota matalien korkojen aikana kovinkaan hyvin.

Suomen pörssin hintakehitys viiden vuoden ajalta. Kurssikäyrä on otettu Nordnetistä, jossa säilytän osakkeitani.

Älä tuijota liikaa pörssikäyriä! Mennyt tuotto on mennyttä!

En tiedä miten muilla, mutta itse innostuin liikaakin tuottokäppyröistä ja yritin perustella omia osakeostojani käppyröiden ylös/alas liikkeiden perusteella. Tämä on väärä peruste ostaa osakkeita! On aina parempi ostaa osakkeita, kun niiden kurssit ovat alhaalla. Tällöin nousupotentiaalia on enemmän. Sijoittamisen kirjoista voi lukea lisää osakkeiden tunnusluvuista esim. P/E, P/S tai P/B. Mutta sinun ei välttämättä tarvitse opiskella näitä tunnuslukuva. Kun ymmärrät, että osakemarkkinat eivät kuvasta tämän hetkistä tilannetta markkinoilla, vaan nykyistä tulevaisuuden odotusta, olet oivaltanut jotain suurempaa osakemarkkinoista. Odotukset ovat yleensä yli- tai alakanttiin. Nousu ja laskukausia tulee ja menee, mutta pitkällä aikavälillä (10-vuotta ja pidempään) yritykset ovat aina tuottaneet voittoa. Toki mukaan sattuu pidempiä aikajaksoja, jolloin osakkeiden arvostus ja tuotto on selvästi heikompaa. Siksi kuukausittain säästäminen osakerahastoihin on fiksua. Kun kurssit ovat alhaalla, saat salkkuusi suurempia osuuksia osakkeita. Nousut ovat usein nopeita pyrähdyksiä ja niitä on mahdoton ennustaa etukäteen. Samoin laskut ovat yllättäviä ja nopeita. Älä yritä liikaa ennustella tulevaisuutta. Säästä säännöllisesti pieniä summia kuukausittain ja aika hajauta ostokset ajallisesti. Pysy sijoitussuunnitelmassasi! Älä myy heti, vaikka tappiota olisi tullut, jos olet säästämässä pitkällä aikavälillä. Kurssit kyllä korjaavat markkinoiden yli- ja aliarvostukset vuosien saatossa.

Usko itseesi, älä analyytikkojen tai ekonomistien ennusteita

Kuinka monta kertaa olet lukenut ennusteita taloudesta ja huomannut jälkikäteen niiden olevan täysin metsässä?

Jos yliopiston käyneet oppineet ekonomistit erehtyvät, miksi sinä osaisit sen paremmin ennustaa tulevaa? Usko silti itseesi, jos olet tehnyt sijoitussuunnitelman. Älä luota liikaa ennusteisiin, vaikka totta kai on järkevää seurata missä taloussyklissä elämme. Pitkän nousukauden jälkeen tulee laskukausi. Tämä on maalaisjärkeä. Ei sijoittaminen ja säästäminen pitkällä aikavälillä ole sen vaikeampaa! Meillä kaikilla kadun tallaajilla on samat mahdollisuudet vaurastua osakemarkkinoilla, mitä kaiken maailman osakeveijareilla.

Piksu on ystäväsi! Täällä Piksussa on erinomaisia blogaajia, kirjoittajia ja heillä on kokemusta. Luota kokeneiden sijoittajien neuvoja! Älä kuitenkaan luota heidän näkemyksiin sokeasti, vaan muodosta oma käsityksesi. Virheitä sattuu kaikille, mutta ajan kanssa niitä sitten voi korjailla ja sitä oppii paremmaksi sijoittajaksi. Suurin virhe on kuitenkin olla aloittamatta säästämistä nyt. Silloin on takuuvarmaa, ettet myöskään tule voittamaan mitään!

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Nopeimmat syövät hitaat!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittaja vai sittenkin spekulantti?

Ahneita johtajia on viime aikoina haukuttu lyhytnäköisiksi kvartaalitalouden lakeijoiksi. Tähän heitä ajaa palkkiojärjestelmät jotka palkitsevat lyhytnäköistä kurssien vedätystä yrityksen pitkäaikaisen kehittämisen kustannuksella.

Vastakohtana tähän on nähty ns omistajanäkökulma jossa aikajänne on pidempi. Mutta onkohan tämä totta? Entä jos omistajatkin ovat aivan yhtä lyhytnäköisiä? Tänä vuonna Nokian osakkeista on vaihtanut omistajaa keskimäärin 0.73% per päivä. Vuoden aikana omistajat vaihtuvat lähes kaksi kertaa. Keskimääräinen omistusaika on 253 pörssipäivällä siis 0.53 vuotta. Omistajan pitkä aikajänne on tässä tapauksessa melko tasan kaksi kvartaalia.

Suoraselkäinen sitoutunut omistaja - sijoittaja joka tutkii yrityksen liiketoimintaa ja sitoutuu siihen pitkäksi aikaa koska uskoo yrityksen liiketoimintaideaan - on juonut markkinamyrkkyä ja muuttunut luihuksi keinottelijaksi joka yrittää arvata pörssikurssien liikkeet.

Tästä seuraa lisääntynyttä epävakautta. Jopa teknistä analyysia avukseen käyttäen päivänvaloa pelkäävä mr Hyde myy pelinappulansa pois heti ensimmäisen laskuoireen aavistettuaan. Suoraselkäinen Dr Jekyll sensijaan ajattelee kurssilaskun kohdalla saavansa arvopaperin alennusmyynnistä ja ostaa lisää.

Eipä ihme jos yritysjohto hätäilee jos omistajatkin ovat näin lyhytnäköistä porukkaa.

Millä tämän estäisi? Kansainvälinen sopimus omistusajan mukaan porrastetusta luovutusvoiton verotuksesta purisi, mutta taitaa olla toiveajattelua jopa tässä kriisitietoisessa ajassa. Alle kuukauden omistus, 50%, alle puoli vuotta 40%, alle vuoden 30%, alle kaski vuotta 20% ja yli kaksi vuotta 10%. Eiköhän mr Hyde joutuisi vieroitushoitoon.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Rautaruukki ja Konecranes pysyvät kärjessä aina vaan.

Nousussa Cramo ja YIT.

Laskussa Nordea, Nokia, Metso

 

 

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Curlingia vai gryndausta?

Tekniikan ylioppilas ja kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi (kesk.) arvioi sanomalehti Kalevassa, että asuntoneliön järkevä keskihinta olisi 500 euroa neliöltä.

“Asuntojen hinnat tulevat Suomessa vielä puolittumaan nykyisestä”, Uusipaavalniemi ennustaa.

Konsultti olisi valmis antamaan Uusipaavalniemelle heti muutaman kerrostalon gryndaus-urakan. Ajanmukaisia huoneistoja, hyvällä alueella ja 500 euron neliöhintaan. Saattaisi muutama muukin asuntosijoittaja olla kiinnostunut kohteesta. Kumma etteivät YIT, Lemminkäinen ja Skanska ole vielä lähestyneet arvon kansanedustajaa ja tarjonneet hallituspaikkaa. Tuollaisiin neliöhintoihin pääseminen edellyttää jo rautaista erikoisosaamista.

Asuntomarkkinat toimivat niin kuin muutkin vapaat markkinat. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää myytävien kohteiden määrän ja hinnan. Rakennusyhtiöt taas kamppailevat markkinoilla hyväksytyn hintatason ja omien rakennuskustannusten kanssa. Kun kysyntä on hyvä, nousevat hinnat ja tulosta syntyy. Nyt on kysynnässä kupruja, asuntoja myymättä ja hinnat joustavat alaspäin. Samalla vähennetään kuitenkin uusasuntotuotantoa, joten en ihan heti odottaisi 500 euron neliöhintoja. Don’t hold your breath, sanotaan Amerikassa.

Korot, reaalikorotkin, ovat niin alhaisella tasolla ettei asuntokauppa tähän tyrehdy. Viisas asunnonostaja - tai asuntosijoittaja - katsoo kaikessa rauhassa kevään ja kesän myyntikohteet, tekee kannattavuuslaskelmat ja ostopäätökset niiden mukaan. Korkoihin kannattaa varata nousuvaraa - korkoelvytyskin loppuu joskus. Laina-aikakin kannattaa laskea niin, ettei loppulaina jää perikunnalle. Konsultti muistaa ajan kun asuntolainastakin maksettiin 12-14 prosentin vuosikorkoa. Toivottavasti se aika ei palaa.

Siinä Uusipaavalniemi on oikeilla jäljillä, että Suomessa on asuntojen hintataso pysynyt muuta Eurooppaa paremmin entisellä tasolla. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Aikaisemmissa laskusuhdanteissa ovat asuntojen hinnat pudonneet noin vuosi pörssikursien jälkeen. Jos nyt noudatetaan samaa kaavaa, pitäisi kesällä ja syksyllä olla ostajan markkinat. Pakkomyyntejä on ollut toistaiseksi varsin vähän. Asuntomeklarit kehuvat kilpaa kuinka kohteiden - varsinkin pienasuntojen - näytöt ovat jo väkeä pullollaan. Uuskohteita riittää kuitenkin, kuten päivän Kauppalehti raportoi:

Myymättömien asuntojen osuus käynnissä olevasta tuotannosta on jatkanut tasaista kasvuaan. Seitsemässä pohjoismaisessa yhtiössä keskimäärin 40 prosenttia keskeneräisistä asunnoista on myymättä tai varaamatta. Jo valmistuneista asunnoista myymättä on joillakin yhtiöillä yli puolet.

Mielenkiintoista nähdä onko Uusipaavalniemellä laskimessa oikeat luvut vai onko mennyt curlaus ja gryndaus sekaisin.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

IMF näkee huolestuttavia yhtymäkohtia

IMF näkee huolestuttavia yhtymäkohtia 30-luvun suureen lamaan, kirjoitti Financial Times lehti IMF:n tuoreesta maailmantalouden tilaa koskevasta katsauksesta World Economic Outlook (WEO), Crisis and Recovery, April 2009. Onko raportti kokonaisuudessa niin huolestuttava, että se pitää julkaista palasina, nyt ilmestyi jaksot 3 ja 4.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit