Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Lunta tupaan autoteollisuudesta tällä kertaa

Aikaisemmassa blogimerkinnässä ”Koska karhumarkkinoiden pohjat löytyy” lainattiin ajatuksia Russell Napierin kirjasta "Anatomy of the Bear". Kirja esittää merkittäviksi toipumista indikoiviksi aloiksi hyödykkeistä kuparin hinnan ja teollisuudenaloista autoteollisuuden.

Näistä kupari on tainnut jo olla nousussa noin puoli vuotta mutta autoteollisuuden tilanne on edelleen synkkä.
 
Nyt 1.7. tosin uutiset puhuvat käänteestä, mutta lukujen varassa asiasta voi olla eri mieltä.
Yahoon otsikko on ” US auto sales declines show signs of leveling off”. Kesäkuun luvut kertovat myynnin laskua Fordille 11 %, Chryslerille 42 % ja GM:lle 33 %. Myönteistä uutisessa on kait se, että laskunumeroiden kasvuvauhti on pysähtynyt.
Etanan sijoitussään referoima Autoalan tiedotuskeskus kertoo Suomen automyynnin olleen kesäkuussa
35 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kun edellisen kuukauden pudotus oli 49 %, niin nyt sitten ollaan menossa parempaan suuntaan.
 
Tuo Karhun anatomia kirja kertoi käänteen merkeistä vielä mm. seuraavaa:
Syklisten osakkeiden tulee olla reilusti alle pitkän ajan keskiarvon.
Inflaatio ja erityisesti siihen vaikuttava öljyn hinta.
Jos talous kääntyy deflaatioon, tulevat jatkossakin korkopaperit olemaan suositumpi vaihtoehto kuin osakkeet ja hyödykkeet.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

"2009 on selviytymisen vuosi",

 

arvioi Pohjola Pankki.

Pohjola Pankki näkee nykyisen taloustilanteen dualistisena. IMF:n mukaan USA:n finanssisektorin tappioista on realisoitunut kolmannes ja euroalueella vain 15 %. Euroalueella tilannetta parantaa vähäisempi kotitalouksien velkaantuneisuus. EKP on myös selvinnyt pelkällä liikepankkien toimintakyvyn tukemisella, kun FED on joutunut jopa ohittamaan perinteisen pankkijärjestelmän.

Toisaalta positiivisena asiana pidetään sitä, että yleistä kysynnän romahdusta ei tapahtunut, vaan kriisi on toistaiseksi huipentunut pankkien luottamuspulaan joka sekin on lieventynyt keväästä.

Talouden suurimpana uhkana Pohjola Pankki pitää sitä, että jos talouden velkavetoinen kasvu palautuu nopeasti, riskinä on rakenteellisten ongelmien siirtyminen tulevaisuuteen. Kyseessä olisi siis sama asia, mikä tapahtui viimeksi 2002.

USA:n stressitestit tehtiin luottotappiosuhteella 9,1 %, mikä on kovempi luku kuin 1930-luvulla. Laskelmien mukaan pankit kestävät suuriakin luottotappioita. Ongelmana on se, että stressitestissä työttömyydeksi oletettiin taso, joka on jo toteutunut ja tulee todennäköisesti jatkossa vain pahenemaan. Asialla on suuri merkitys, koska 70 % luottotappioista arvellaan syntyvän kotitalouksissa. Hyvä ei ole tosin kaikkien yritystenkään asema, Euroopan velkamarkkinoilla hinnoitellaan viiden vuoden maksamatta jättämisen todennäköisyydeksi high yield -lainoille 47 %.

Osakkeet pysyvät Pohjolalla alipainossa. Huomiota kiinnitetään mm. liikearvon suhteeseen omasta pääomasta, joka on suurin Tiedolla, Cargotecilla, Elisalla ja Sanomalla. Vaikka Sanomalla luku on huolestuttavan suuri (121 %), sillä toisaalta on vahvoja brändejä toisin kuin Elisalla, jolla vastaava luku on 89 %.

Yksittäisistä yrityksistä Pohjola kiinnittää huomiota UPM:n edulliseen PB-lukuun, vaikka PE-lukuna UPM kuuluukin IP:n ja Stora Enson kanssa heikoimpaan joukkoon (PE/2010 on yli 25), kun SCA Sv Cellulosalla PE-luku on 12. Metalliteollisuuden osalta Pohjola arvioi kurssinousun menneen liioittelun puolelle, koska aiemmin täysien tilauskirjojen ohentumisen arvioidaan tuntuvan vasta tästä vuodesta alkaen. Rakennusala saa pelkkiä vähennä / myy -suosituksia.

Pohjola mainitsee mielenkiintoisen detaljin. Mediayhtiö Ilkan tasetta painaa velka, jolloin yrityksen halu luopua Alma Median osakkeista voi kasvaa. Siten epävarmuus siitä, kellä on määräysvalta Almassa, jatkuisi edelleen.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Kesäkuun aikana muutoksia on tapahtunut listalla hyvin vähän. Ainoa muutos taitaa olla, että Ilkka on menettänyt yhden pisteen ja Vacon on noussut uutena listalle.

Hoptiopuolella hiljaiselo jatkuu ja vaihtoehdot vähenevät.

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulaiseksi Timo!

 

TkT Timo Narumo on vuoden 2006 loppupuolelta lähtien pitänyt ns. Timon listaa, joka muodostetaan ottamalla huomioon OMXH-firmojen perustunnuslukuja, pörssikurssi ja OMXH25-indeksin kehitys.

Lista soveltuu parhaiten osakesäästäjälle, jonka sijoitushorisontti on vähintään muutaman vuoden mittainen.

Tutustumalla dataan näkee Timon listasta muodostetun mallisalkun kehittyneen huomattavasti vertailuindeksiä OMXH25:a paremmin. http://www.piksu.net/blogit/timo

Parhaat onnittelut Timolle!

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Maailmantalous taas ennustettavaa

Makrotalouskatsaus heinäkuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalouden kehitys on taas ennustettavaa - yllättävät koko maailmantaloutta järkyttävät uutiset näyttävät olevan tältä erää ohi. Suhdannelaitokset näkevät tilanteen parempana ja makrotalousluvuissakin näkyy jo paikoitellen pientä piristymistä. Voimme taas, vuoden tauon jälkeen, luottaa kansainvälisten ja kansallisten makrotaloudellisten mekanismien ja instituutioiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikki suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät odotuksissa kuukaudesta toiseen tapahtuvaa vähittäistä paranemista. OECD on edelleen huolissaan USA:n, Venäjän  ja Brasilian tilanteista, mutta muuten suhdannelaitokset ovat yksimielisiä.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on sekin piristynyt vaikka onkin pohjalukemissa. Työttömyys kasvaa nopeasti sekä USA:ssa että Euroopassa.

Korkomarkkinat

Korkokäyrä indikoi vuoden kuluttua orastavaa talouden tai inflaation kasvua. Tämä yleismaailmallinen, useita maailmanvaluuttoja koskeva näkemys on entisestäänkin vahvistunut. Korot asettuvat pitkällä aikavälillä tasolle, joka on suurin piirtein inflaatio+BKT:n kasvu. Korkokäyrästä on kuitenkin mahdotonta sanoa missä suhteessa markkinat ennakoivat inflaatiota ja BKT:n kasvua. Tämä suhde on arvioitava muista seikoista. Nyt on perusteet epäillä että korkomarkkinat ennakoivat kuluttajahintainflaation sijasta taloudellista kasvua ja sijoitusinstrumenttien hintainflaatiota:

  • tuotteiden ja tavaroiden inflaatio ei ryöstäydy käsistä; edullista teollista kapasiteettia on joutuilaana, valmiina vastaamaan kysyntään
  • palveluiden hintoja painavat monet palvelualan työpaikoista kilpailevat työttömät
  • sijoitusinstrumenttien ja jopa kiinteistöjen inflaatio (hinnannousu) voi käynnistyä - ja on osakesjoitusten osalta jo täydessä vauhdissa
  • ja vuoden kuluttua voimme odottaa orastavaa BKT:n kasvua

Reaalitalous

Kauko-idän kehittyvissä maissa näkyy jo käänne kohti parempaa - teollisuustuotannon jyrkin lasku on takana. USA, Eurooppa ja Venäjä kyntävät syvällä, mutta niissäkin teollisuustuotannon laskun jyrkkyys, siis niin sanottu toinen derivaatta, on kääntynyt. Merkit paremmasta ovat viime kuukautta selvempiä. 

On hämmästyttävää, että mikään suhdannelaitos ei kyennyt ennustamaan viime syksyn maailmantalouden pysähdystä. Epätasapainoon ajautunut maailmantalous käyttäytyi kuin ensimmäisen tulvan koettelema pato; kukaan ei kykene ennustamaan varmasti kestääkö pato tulvan nousua ja laskua. Pienikin vuotokohta laajenee nopeasti vuokseksi, joka sortaa vallin. Joskus pato kestää, joskus sortuu - mutta ensimmäisen tulvan rasittaman padon käyttäytymistä voi olla mahdoton varmuudella ennustaa. Tilanne on ennustettavissa niin kauan kuin patoallas (maailmantalouden epätasapaino) täyttyy ja jos tulva saadaan hallitusti tulvaluukkujen kautta puretuksi - mutta nyt ei käynyt niin. Padossa oli pienehkö reikä (holtittomasti jaetut subprime luotot USA:ssa) eikä vikaa huomattu ajoissa, ja niin koko maailmankaupan epätasapaino lähti holtittomaan tasoittumisprosessiin. Nyt USA:n kulutus laskee 10% vuosivauhdilla - ja hyvä niin - epätasapainon oli korjauduttava. Mutta pienemmillä vaurioilla olisi päästy, jos epätasapaino olisi saatu puretuksi ilman liian nopeaa korjausliikettä.

Nyt maailmantaloutta seuraavan IMF:n ennusteet ovat taas alkaneet pitää paikkaansa - niihin ei enää tehdä kuukausittaisia hätäkorjauksia. Maailmantalous on taas ennustettavaa.

Sijoitusmarkkinat

Osakkeiden P/E arvot ovat suurin piirtein normaalilla 10-16 tasolla. Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, että vaihtoehtoisista instrumenteista: koroista ja kiinteistöistä saatava tuotto on vaatimatonta. Osakkeet ovat siis tilanteeseen nähden järkevästi arvostettuja.

Heinäkuun aikana julkistettavien osavuotiskatsausten tulokset ovat edelleen vaatimattomia - yleinen talouden tila ei voi olla heijastumatta yrityksiin. Tulosten voi odottaa paranevan loppusyksyllä,  kun kustannusleikkaukset, supistukset sekä halvempi rahan ja raaka-aineiden hinta alkavat toden teolla purra. Liikevaihdon kasvu alkaa ensi vuonna - sitten kun kulutus ja BKT piristyvät. 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Tartuntavaara!!

Nyt ei ole kyseessä sikainfluenssa, vaikka otsikosta voisi niin päätellä.

90-luvun aikana moni valtio, mukaan lukien Suomi, joutuivat devalvoimaan valuuttavansa talousongelmien vuoksi. Muita valuuttadevalvaatioita tekivät mm. Meksiko (v. 1994), Thaimaa (v. 1997), Indonesia (v. 1997), ja Venäjä (v. 1998).

 

Näihin devalvaatioihin liittyy ainakin kaksi olennaista asiaa.

(1) Yhteistä näille kaikille devalvoinneille oli mahdollisen devalvaation kieltäminen ennen sen tapahtumista.

(2) Devalvoinnit ovat olleet läheisessä yhteydessä kriisseihin, joko niiden aiheuttajana, tehostajana tai vaikutuksena.(kts. Meksiko 1994, Aasia 1997, Venäjä 1998)

 

Nyt kun on ollut vähän aikaa hilljaisempaa devalvaatioiden puolella onkin kiintoisaa miettiä, että tuleeko niitä?

Viimeisen viikon aikana piksussa tehdyssä mielipidekyselyssä 85 % uskoi Latvian valuutan devalvaatioon vuoden 2009 aikana kun taas 15 % ei usko siihen. Aika näyttää kumpi puoli on oikeassa, mutta odotukset ovat paljolti devalvaation puolella.

***

 

Tällä hetkellä sijoittajia taas varmasti kiinnostaa mahdollisen devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoille. Tämän blogimerkinnän otsikkona oli "Tartuntavaa," koska devalvaatio ei tarkoita vain devalvaatiota, mutta se lesiintyy niin usein kriisien yhteydessä. Latvian tapauksessa ei ole vaikea uskoa, että Latvian naapurit Viro ja Liettua joutuvat myös mahdollisesti devalvoimaan ja itseasiassa tilannetta voi pitää pokkeuksellisen herkkänä. Pohjoismaalaiset pankit vaakuuttelevat valmistautuneensa Latvian valuutan devalvaatioon, mutta itse kuitenkin haluaisin tietää kuinka suuren kriisin pankit ovat tarvittaessa varautuneet. Mahdollinen baltian maiden ketjudevalvaatio tulisi todennäköisesti lisäämään myös Suomenkin talousahdinkoa (esim. rahoitussektorin tai Suomen viennin kilpailukyvyn heikkenemisen kautta).

Varautuminen vain Latvian devalvaation saattaakin olla väärä vastaus. Jos otamme huomioon markkinoiden optimistisen tunnelman ja mahdollisen Latvian valuutan devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilaan laajemmalti, riskejä on  tällöin aliarvioitu. Oikeampi vastaus pankkien riskienhallinalle voisi olla varautuminen kriisiin eikä vain devalvaatioon. Hienommin sanottuna uskon, että huonomman skenaarion (Latvian valuutan devalvaatio) on tulema on arvioitu liian positiiviseksi.

On myös toki myös mahdollista, että sijoittajat (esim. minä itse) yliarvioivat devalvaation todennäköisyyden. Puhutaanhan tässäkin vain riskeistä ja mahdollisuuksista...

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Eichengreen & O’Rourken "Kertomus kahdesta lamasta"

näyttää vasta nyt herättäneen sijoitusmaailman mielenkiinnon. Tai nyt liikkeelle ovat lähteneet vastavirrankulkijat kuten esim.
www.debtdeflation.com/
www.safehaven.com/
www.investorsinsight.com/
www.covertress.blogspot.com/
www.contrarianprofits.com/

Itse kirjoitus löytyi jo ainakin kerran uudistettuna versiona VOX sivustolta:
 
Kirjoitukseen on päivitetty vertailukuvat talouden nykykriisistä ja 30-luvun lamasta. Tässä kolme kuvista.
 
Figure 1. Maailman teollisuustuotanto

Barry Eichengreen   Kevin H. O’Rourke A Tale of Two Depressions

  
Figure 2. Maailman osakemarkkinat
 
 Barry Eichengreen   Kevin H. O’Rourke A Tale of Two Depressions
 
Figure 3. Maailmankaupan volyymi.
 
Barry Eichengreen   Kevin H. O’Rourke A Tale of Two Depressions 
 
 
Sivujen selostus kertoo, että maailman teollisuustuotanto jatkaa kuten 30-luvun lamassa. Osakemarkkinat ovat toipuneet ja maailmankauppa stabiloitunut, mutta kokonaisuutena seurataan 30-luvun laman linjoja.
 
Suomessa tämän Eichengreen & O’Rourke kertomuksen näyttää huomanneen jo aikoja sitten tamperelainenlukupiiri.
 
 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokia ja palvelut

Jenkkien älypuhelinajutuissa ei juuri Nokiaa noterata. Rapakon tuolla puolen jylläävät Apple 3GS , Blackberry Tour, Palm pre ja jopa Google Ion ... ai niin onhan tuolla Nokiallakin jokin uutuus ... N97 .... skipataan äkkiä kiinnostavampiin.

Applellä ja Blackberryllä on omat nichensä ja niihin sopivat integroidut palvelut.

 

Nokian palvelutarjonta taas ... äh. Ehkä ongelma on juuri siinä että alan suurimman yrityksen pitää olla kaikkea kaikille. Mutta kysymys herää pitäisikö Nokian ulkoistaa palvelut pienemmälle ja ketterämmälle  yritykselle?

Esimerkki: Käytin itse tyytyväisenä vanhaa Widsets palvelua N95 kapulani kanssa. Suosikkiwidgettejäni olivat YTV:n reittipalvelu ja Helsinki-Vantaan saapuvat lennot. Ei mitään rakettitiedettä, samat tiedot löytyvät webistäkin, mutta ei kännikälle sopivassa formaatissa. No, eräänä päivänä palvelua avtessani tulee ruudulle ilmoitus että Widsets on nyt Nokia Ovi Store (linkki). Linkin käyttö ei tietenkään onnistu. Puolen tunnin sähläämisen jälkeen jossa oli pakko ottaa PC avuksi tilanne selvisi:

  • Vanhat widsets-tilit on hävitetty
  • Pakko luoda uusi tunnus ovi-storeen. Rekisteröinti varsin monivaiheinen.
  • Kun uusi putki on vihdoin avattu huomaan että vanhoja suosikkejani ei enää löydy... eivät varmaankaan olleet tarpeeksi kansainvälisiä.
  • Tarkemmin katsottuani tarjontaa läpi huomaan että eipä juuri löydy mitään kiinnostavaa. Ja latauskin tuntuu kovin hankalalta.

Sijoittaja-näkökulmasta olisi suotavaa että Nokia vihdoinkin saisi aikaan jotakin vakavasti otettavaa palvelupuolella.

Onko osake silti hintansa väärtti? Jos vertaa omenoita noksuihin:

 

  Nokia Apple
p/e (TTM) 9.9 24.5
Price/sales (TTM) 0.79 3.61
ROI 26.5% 20.6%
Price/cash flow 7.1 21.7
Dividend yield 5year ave: 2.4%

0.0

On totta että Applen myynti on kasvannut nopeammin kuin Nokian. Siitä huolimatta näillä luvuilla Homo Economicus ei omppua haukkaa vaan tyytyy tylsiin nokioihin. Osta Iphone jos siltä tuntuu, mutta omppuosakkeisiin on minusta hinnoiteltu liikaa kasvua.

(ps. vastuu sijoituspätöksistä on lukijalla!)

Suomeen nousee 180 neliön lego-talo

http://www.kauppalehti.fi/5/i/mobiili/kl_mobiili/uutinen.jsp?oid=2009/06/23482&ext=rss

Joskus aikaa sitten Helge pohti KL:n blogissaan metsäteollisuudelle uusia toimintamalleja. En tiennyt mitään kyseisestä innovaatiosta, kun sen heitin kommenttina. Uutisesta oli ilahduttavaa lukea, että kyse on toimivasta ideasta. Näköjään toteuttamiskelpoisesta ja riittävän edullisesta myös.

Oli myös mielenkiintoista lukea miten lego-nystyröiden sijaan oli tehty pohjaan ura ja siihen puulevy. Olisin kyllä itse toteuttanut hieman toisella lailla. Parempi tapa on olemassa jo valmiina tukimuureissa. Niissä on reikä johon työnnetään putki tarvittavalta pituudelta. Ratkaisu tekee liitoksesta paremman pysty- ja sivusuunnassa. Puurakentamisessa voisi tietty käyttää puutappeja tai seipäitä.

Jag känner mig fånig.

                                                                                                                                    juni2009

      Bästa läsare.

     Det är visst nödvändigt att jag skall skriva någonting klokt och förnuftigt om ekonomi, värdepappermarknader, global regression , räntor och bostadspriser. Jag kan inte varaentydig, målmedveten eller något annat som har någon betydelse; såfort det ljusnar i någotland eller på något område så stockas ännu mörkare moln på de övriga. För tillfället känner jag mig som en sömmerska  vars symaskin har hakat op sig på enbart siksaksöm; så kanske maskinolja hjälper men kanske det behövs tid och tålamod förrän man ser något resultat. Hur kan man förstå något som inte håller samma kurs två dagar i streck? Skall man egentligen förstå eller bara titta,kontolera och konstatera att så gick det idag. Det är lätt att vara efterklok så varför skall man fudera på alla saker på förhand.Nu är det sommar och fåglarna sjunger ,vinden susar i träden och vågorna skvalpar vid stranden så vilket är värdefullare; de vakra stunderna eller de världsomfattande ekonomiska fiaskot?
         Trevlig och  varm sommar.              
                                                                                     Hälsn. Anne

Käyttäjän J.Vahe kuva

Riskin tiedostamisesta

 

 

 

Piksun kilpailija teki erikoisen jutun pienestä sijoitustoimintaa harjoittavasta yrityksestä. Virheitä oli runsaasti, mutta itse asia jätettiin sanomatta.

Saisin itse lainaa pankista korolla, joka kai olisi reilusti alle 4 %. Jos joku yritys hakee lainaa 8 - 20 % korolla per annum, kyseessä tuskin on hyväntekeväisyys, vaan se, että yritys ei saa lainaa pankista niillä "vakuuksilla" mitä yleisölle tarjotaan.

Pohjolan sijoitusstrategiapäivitys/ kesäk. 2009 (s. 3) ilmoittaa: “Euroopan velkamarkkinoilla hinnoitellaan viiden vuoden maksamatta jättämisen todennäköisyydeksi high yield -lainoille 47 %.” Riski arvioidaan siis yleisellä tasolla suureksi, minkä rinnalla 8 - 20 %:n tuotto saattaa näyttääkin pieneltä.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Numerot tarinoiksi

 

Talousmedian tehtävä on varmaankin pukea talouselämän numeroita tarinoiksi, joita ihmisten on helpompi sisäistää. Varmasti merkittävin esimerkki tästä tarinoiden tekemisestä on, kun taloustoimittajat katsovat ennen USA:n pörssien aukeamista niiden futuurien arvoja. Jos futuurit ovat plussalla verrattuna edellisen päivän päätösarvoon verrattuna, toimittaja kirjoittaa: "USAn pörssit avannee nousuun."Jos taas nämä futuurit ovat miinuksella, toimittajat kirjoittavat, että "USAn pörssit avannee laskuun." Tästä tarinan kertomista sitten, jopa saatetaan pyytää laskua maksullisten markkinauutisten muodossa.

Kuka tarinoita kertoo ja kuinka paljon niissä on konkreettista tietoa? Luin kesäkuun alussa Kauppalehden uutisen "ruotsalaispankit pitivät pintansa stressitestissä."

Otsikko onkin tosi kiva ja kansantajuinen juttu...

Kysymys kuitenkin herää, että miten ne pitivät pintansa stressitestissä? Kruunun arvo oli stressitestien jälkeen laskussa ja muualla mediassa johtopäätökset olivat erilaisia. Esim. Yahoon sivuilla uutisoitiin: "Swedish c.bank says banks face surging loan losses."  Tämän lisäksi Yahoon jutussa kerrotaan esim. kuinka ruotsalaispankkien osakkeet heikkenivät edelleen ("Swedish bank shares fell in the wake of the news...").

Itse luen enimmäkseen muualta maailmasta tulevia talousuutisia ja ihmettelen sitä miksi Suomessa usein jätetään olennainen informaatio uutisesta pois (esim. miten markkinat ovat reagoineet uutiseen, joka luultavasti kertoo enemmän kuin toimittajan mielipide!!) ja annetaan painoarvoa kansantajuiselle ja raflaavalle uutisotsikolle? Kukaan ei tietenkään voi väittää, etteikö ruotsalaispankit olisi selvinneet stressitestistä, koska tämä riippuu ennemminkin siitä mikä on toteutuneiden tulosten vertailupiste/odotus ja se on aina kirjoittajasta itsestä kiinni. Tässä tilanteessa toimittajan näkemys oli toinen kuin markkinareaktio.

Nämä uutiset yllä kuitenkin edustavat mielestäni hyvin kv-median ja suomalaisen median eroja; suomalaisessa uutisessa toimittaja heti jutun aluksi viestii miten asia on, kun taas toinen uutinen kertoo kattavasti mitä on tapahtunut, mitä analyytikot ovat mieltä ja miten markkinat ovat reagoineet, ja loppupäätös jää lukijalle itselleen.

***

Mennäänpä sitten vähän ajankohtaisempaan asiaan. Monet ovat varmaankin huomanneet Kauppalehden uutisen ”Muhiiko tässä Suomen Madoff-huijaus?” Asko Keränen ottaa asiaan kantaa Piksun sivuilla. Itse en olisi valitettavasti ollut samassa tilanteessa yhtä ymmärtäväinen.

Tärkeä kysymys kuitenkin on, että oliko tämä tuoreempi uutinen vain normaali toimittajan erehdys? Asiasta voi olla montaa mieltä… Väitän, että mielestäni näissä yllämainituissa suomalaisissa uutisoinneissa on kuitenkin yhtäläisyys; molemmat uutisoinnit ovat tilanteita, joissa subjektiivista asiaa (mielipiteeseen perustuva) esitetään/kysytään objektiivisen kaltaisena (faktaan perustuva) tai itse asian subjektiivisuutta ei tuoda riittävästi esille. Ensimmäisessä tapauksessa ruotsalaispankkien osakkeisen arvot tippuivat stressitestin jälkeen prosenttikaupalla, mutta toimittajan mielestä pankit pitivät pintansa. Nähdäkseni toimittajalla ei ollut tässä jälkimmäisessäkään tapauksessa mitään painavia perusteita yhdistää Sharemanin toimintaa Madoffiin.

Toivon edelleenkin syvästi, että suomalaisessa talousjournalismissa saataisiin pyrkimys objektiivisuuteen ja lukijalle pyrittäisiin tuomaan esille etenkin uutista koskevat faktat. Mielipide olisi hyvä jättää lukijalle itselleen. Jos toimittajan on pakko sanoa mielipiteensä, se olisi hyvä erottaa itse uutisesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talousuutisissa uutista koskeva kommentti on usein esitetty erikseen, joka on mielestäni reilua lukijaa ja uutisoinnin kohteena olevia kohtaan. Jos uutisointi perustuu toimittajien mielipiteisiin ja intuitioihin, vain taivas saattaa olla rajana!!

 

Muuta aiheeseen liittyvää:

Sijoituksissa tyriminen

Markkinakommentointi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

VM pessimistisempi kuin OECD?

Mitä voi päätellä siitä että VM:n arvio Suomen BKT-kehityksestä on pessimistisempi kuin OECD:n? Yllensähän VM on "virallinen optimisti".

Homo Economicus epäilee että taustalla saattaa olla poliittisia tarkoitusperiä. Nyt pitää kansaan valaa riittävän vahva kriisitietoisuus jotta valtio voi ryhtyä ikäviin toimenpiteisiin.

Mitä nämä toimepiteet voisivat olla ja vaikuttavatko ne jollakin tavoin sijoittajan strategiaan?

Todennäköisimmät toimenpiteet liittynevät eläke-etuihin. Eläköitymsiikää pitää hilata yylös hinnalla millä hyvänsä. Etuuksia ja niiden kertymistä tiukennetaan. Nyt on siihen otollinen hetki. Ketkä siitä höytyvät?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Terve järki auttaa arvioimaan toimialan kasvunäkymiä

Teknologiset, tuotantotaloudelliset tai yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kulutuskäyttäytymiseen ja koko taloudellisen ekosysteemin rakenteeseen. Joukko sijoittajia on keskittynyt etsimään muutosprosesseja ja pyrkii tekemään voittoa sijoittamalla uusille merkittäville kasvualoille.

Mutta mitä ovat nuo uudet merkittävät innovaatiot, jotka valtaavat alaa, ja nostavat niitä tuottavat yritykset menestykseen ja kukoistukseen.

Tässä muutamia esimerkkejä:

  • LCD näyttöjen teknologia korvaa tällä hetkellä hienopaperin tuotantoa, informaatiota luetaan yhä vähemmän paperilta ja yhä enemmän näyttöpäätteeltä. Voittajia ovat uusien esitysalustojen valmistajat: Samsung; LG,....
  • Autoissa siirrytään kohti vähemmän polttoainetta kuluttavia teknologioita. Voittajia ovat akkuteknologian yritykset sekä pieniä vähän kuluttavia malleja rakentavat autotehtaat.
  • Ydinvoimasta on tulossa entistä uskottavampi vaihtoehto sähköntuotantoon ja aurinkoenergian ja tuulienergian tutkimuksessa liikkuu julkista rahaa ja tukea. Voittajia ovat ydinvoimalaitosten toimittajat ja uusien energian lähteiden subventioita hyödyntämään kykenevät yritykset.
  • Raaka-aineiden ja alkutuotannon osuus BKT:stä pienentyy.  Korkeampaa jalostusastetta tuottavat yritykset ovat keskimäärin parempia sijoituskohteita.
  • Media-ala:n kasvu on keskittynyt internet sisältöön ja jossain määrin televisioon ja PC peleihin. Musiikki ja elokuvabusiness rämpivät pysähtyneisyydessä. Voittajia ovat internet palveluita ja siältöä hallitsevat yritykset.
  • Ihmiset matkustavat yhä useammin kaukomaille ja niinpä lentoliikenne on kasvanut keskimäärin melkein kaksi kertaa BKT:tä nopeammin. Lentoliikenne ja lentokoneteollisuus ovat tästä näkökulmasta katsoen hyviä sijoituksia.
  • Kaikista vihreistä unelmista huolimatta yhteiskunta autoistuu ja suuret, moottoriteiden varteen rakennetut kauppakeskukset vetävät asiakkaita. Yhteiskuntarakenne siis "amerikkalaistuu". Voittajia ovat kauppaketjut, jotka vähitellen syrjäyttävät paikallisia toimijoita. 
  • Pankkitoiminta keskittyy - pienet paikallispankit eivät kykene tarjoamaan yrityksille ja sijoitussektorille riittäviä palveluita ja niinpä asiakkaiden virta käy kohti suurempia yksiköitä.

Kannattaako sijoittajan yrittää seurata näitä trendejä ? Varmasti kannattaa jos aikaa riittää. Sijoittajan on kuitenkin mahdollisuus pärjätä monella muullakin menetelmällä. Menestyksellistä sijoitustoiminta voi harjoittaa monella tavalla:

  • seuraamalla ammattimaisella tarkkuudella yritysten tunnuslukuja (fundamenttianalyysi)
  • perustamalla sijoituspäätökset arvioon johdon tai salkunhoitajan pätevyydestä ja ammattitaidosta
  • etsimällä trendejä ja muita positiivisia merkkejä kurssikäyristä (tekninen analyysi)
  • seuraamalla makrotaloutta ja tekemällä sijoitukset suhdanteeseen nähden sopivalle sektoreille tai kasvavalle maantieteellisille alueelle

Minusta sijoittajan kannattaa valita itselleen paras menetelmä tai menetelmien yhdistelmä, hankkia sen puitteissa hyvä ammattitaito ja tulla sinuiksi oman tyylinsä kanssa. Kannattaa aina luottaa itseensä ja omaan linjaansa - jokaisella tyylillä on arvoa. Sijoituskohteen arviointi on taidetta, jossa hyvin monenlaisilla seikoilla on merkitystä. Ja jokainen meistä on jossakin hyvä. Yllä esitetty sijoituskohteen arviointi sen perusteella onko yritys menestyvällä toimialalla on eräs toimivista menetelmistä.

 

As Oy XXXXXX

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/06/23140

Mahdollista pääkaupunkiseudulla? Miksei, kun katselee joidenkin lähiöiden hintapyyntöjä. Varsinkin, kun useissa -60 - 70 luvulla tehdyissä kohteissa ovat remontit vasta valmisteilla ja harkinnassa.

Olin yhtiökokouksessa jossa eräs vanhempi asukas totesi. - Mitä niitä korjaamaan. Ei niitä putkia hautaan voi viedä kuitenkaan. Ja tuolla korjaussummalla rahoittaisi vesivahinkokorvauksia kymmeniä vuosia.

Voiko tuohon oikein sanoa mitään. Totta on, että remontti maksaa noin puolet tämän hetkisestä myyntineliöhinnasta.

Kun KL:n jutussa mainittiin, että maakunnan remppa voi olla kalliimpi kuin asunnon hinta niin onko järkeä. Hyvä kysymys. Autojakin korjataan myyntiarvoa korkeammilla summilla koska niillä saattaa olla käyttöarvo.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kapasiteetin käyttöaste ja kulutuskysyntä alamaissa

USA:n talouden toipuminen tulee olemaan tuskaisen hidasta kahdesta merkittävästä syystä: Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on ennätyksellisen matala ja kulutuskysyntä jo valmiiksi supistunut ilman kohoavan työttömyyden vaikutusta.

 
Tässä FED:in viimeisimmät luvut USA:n teollisuuden kapasiteetin käyttöasteesta vuodelta 2009.

Date
01-01
02-01
03-01
04-01
05-01
 
Value
71.2 %
70.7 %
69.4 %
69.0 %
68.3 %
 

 
Tässä vielä kuvaaja vuodesta 1965.  
 
Capacity utilization in industry in USA
 
Kuvasta käy ilmi, että teollisuudessa on paljon vapaata kapasiteettia odottamassa käyttöönottoa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että investointitavaroille - teollisuuden koneille - ei ole kysyntää pitkään aikaan.
 
USA:n taloudesta 70 % tulee kulutuskysynnästä, joka on erittäin merkittävä talouden tilaa kuvaava tekijä. Nyt USA:n kotitaloudet ovat vihdoin kääntyneet säästäjiksi, säästämisaste on 6 %. Tämä puolestaan pudottaa automaattisesti kulutuskysyntää. Toinen huolestuttava piirre on työttömyysaste, joka oli 9.4 % (5. kesäkuuta), korkein luku sitten vuoden 1983.
 
Calculated RISK blogissa on kuvaaja, joka näyttää kuinka hidasta työttömyyden väheneminen on ollut muissa WWII:n jälkeisissä taantumissa.
 
Job losses in regressions
 
 
 
Tämä kerta on erilainen tai kuten John Mauldin viikkokirjeessään sanoo This Time its Different.
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Ari Hakkaraiselta kirja - Behind the Screen

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Åke Blomqvist tanssii sijoitusten kanssa

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

 

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mikä talouden sykli menossa

Eurostat on tehnyt mielenkiintoisen graafisen esityksen keräämistään tilastotiedoista. Siinä esitetään makrotalouden lukuja suhdanteiden kiertoa kuvaavan kellon muodossa Business Cycle Clock.

Siinä talousjaksot on jaettu absoluuttisen kasvun ja suhteellisen kasvun mukaisesti neljään jaksoon.
 
 Eurostat Business Cycle Clock
 
 
1-osassa talous on määrältään keskiarvon yläpuolella ja myös kasvaa keskiarvoa enemmän.
2-osassa talous on edelleen määrältään keskiarvon yläpuolella ja myös mutta kasvu on pudonnut alle keskiarvon.
3-osassa talous on sekä määrältään että muutokseltaan keskiarvon alapuolella.
4-osassa talous on edelleen määrältään keskiarvon alapuolella ja myös mutta kasvu on jo noussut keskiarvon yli.
Yleensä yksi suhdannekellon kierros kestää noin neljä vuotta.
 
Tähän esitykseen voi sitten valita varsin monipuolisesti Eurostat-tilastoja: BKT, vienti, tuonti, yksityinen kulutus, työllisyys, tuottajahinnat, rakentaminen ja myös senttimentti-indikaattori.
Toinen valintamahdollisuus on maantieteellinen alue: EU eri koostumuksia, eli EU27, EU15, Euro-alue, USA, Japani, ja myös yksittäisiä maita
 
Alla on kuva EU27 alueella maaliskuun tilastotietojen pohjalta, maaliskuu on tuorein kuukausi, jolta kaikki tilastoluvut oli saatavilla.
 
 
 Eurostat Business Cycle Clock sentiment indicators
 
Kuvasta näkyy, että makroluvuissa ollaan taantuman pohjalla, suhdannekellon sektorissa 3. Seuraavaksi olisi odotettavissa makrolukujen supistumisen loppuminen, joka ajan mittaan johtaisi luvut suhdannekellon 4 osaan.
 
Tämän esityksen saa toimiman animoituna; kun asianomaiset tilasto- ja maavalinnat on tehty valitaan kuvan alla aikajanalta aloituspiste ja napsautetaan kolmiosta animaatio pyörimään.
 
Esitys johtaa väistämättä ajatteluun, että talouskriisin pahin on ohi ja voimme jatkaa kaikessa rauhassa kohti nelikentän onnellista 1-ruutua.
Käyttäjän Piksu kuva

Hyvää ja onnellista keskikesän taikaa

Hyvää ja onnellista keskikesän taikaa - juhannus on rakkauden aikaa!!!!!   toivoo Piksu

Paljonko politiikka maksaa?

Huomasin nimimerkkini olevan osassa taloudesta laajemmin. Haulikko ammuntaa ;) joten otsikkoon...

Tällä hetkellä kaikkien huulilla tuntuu olevan vaalirahoitus. Hieno homma. Onhan se tärkeä asia, mutta saa sillä kivasti sivutettua hetkeksi sisäpoliittisesti tärkeämmätkin asiat. Kyllä kai jokainen vähääkään politiikkaa seurannut tietää mitä ovat sidosryhmät ja mitä ne haluavat. Ihmisiähän tässä ollaan kaikkine motiiveinemme. En oikein jaksa yllättyä noista vaalirahoituspaljastuksista. Enemmänkin itsestäänselvyys. Ihmisiä halutaan ajamaan omaa asiaa. Mitä enemmän sitä asiaa on sitä enemmän sen ajamiseen tietty panostetaankin. Niin se homma etenee.

Jos jotain ihmettelen niin Häkämiehen siirtymistä ajatuksineen vasemmistolaiseksi. Odotan koska hän loikkaa Vasemmistoliittoon. Tosin tuskin toisi lisää ääniä. Vai onko se sittenkin pelkuruutta. Tuo valtio-ohjaus ja siihen varatut pakenemistiet.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Micromanagement by Donald Trump

Pari tuhatta vuotta ennen kuin maailma joutui kuulemaan mitään yritysjohdosta, Kiinassa syntyi kokoelma kirjoituksia yhteisnimeltään “Sodankäynnin taito“, joitten laatijaksi on nimetty Sun Tzu. Esim. ko. kirjoitusten kohdissa III/19-21, V/1-2, VIII/8 ja IX/39 korostetaan keskittymistä olennaiseen.

MTV3:ssa tulleen Trumpin ties monennenko sarjan alussa miljardööri pohti sitä, miksi yksi kilpailijoista halusi vessaan. Kuten tavallista, kaikki jäi epäselväksi, sekä “asian” koko että Trump-organisaation oikea menettelytapa, mikä siis ilmeisesti lienee housuihin laskeminen.

Saman iltana tuli reality-sarja Ultimate fighter vapaaottelijoista. Siinä pohdittiin, kuka nyysi lippalakin. Sarjan puolustukseksi voi mainita, että siinä sarjassa puhutaan vain vapaaottelusta eikä mitään yritysjohdosta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taloudellisiin lakeihin vaikutetaan EU tasoisten puolueiden kautta

  Tiesitkö missä puolueryhmittymässä Anneli Jäätteenmäki ensisijaisesti vaikuttaa?  Oikea vastaus on "Euroopan liberaalidemokraattien liitossa".  Oliko vastaus jotenkin yllättävä? Ei ihme; useimmat meistä ovat ymmällään Europarlamenttiin valitsemiemme MEP edustajien puolueiden suhteen.

Europarlamenttimme tärkeimmät ryhmittymät ovat:

  1. Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä "EPP" (264 edustajaa)    Suomi: Kokoomus, Kristilliset
  2. Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä "PES" (161 edustajaa):    Suomi: SDP
  3. Euroopan liberaalidemokraattien liitto "ALDE"  (80 edustajaa).   Suomi: Keskusta, RKP
  4. Vihrät "Greens / EFA" (53 edustajaa);   Suomi:  Vihreät
  5. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta "UEN" (35 edustajaa); 
  6. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto "GUE / NGL" (32 edustajaa)
  7. Itsenäisyys/demokratia -ryhmä "IND-DEM" (18 edustajaa)
  8. Muut (93 edustajaa); Suomi: PS

Talouselämämme toimintaa säätelevistä laeista päätetään suurimmaksi osaksi Euroopplaisella tasolla ja koko lainsäädännöstämmekin liki puolet on EU tasoista, mutta silti tuntemuksemme vaikutusvaltaisista poliittisista ryhmittymistä ja niiden tavoitteista on heikko. Miksi näin?

Ei ole ihme että EU tason lainsäädäntötyö jää meille vieraaksi sillä:

  • EU tason poliittiset puolueet eivät näy europarlamenttivaaleissa; vain kansalliset puolueet ja niiden linjat ovat esillä
  • EU tason poliittiset puolueet ovat löyhiä yhteistyöelimiä, jotka pyrkivät vaalien jälkeen löytämään struktuuria Eurooppalaiseen päätöksentekoon; Europarlamentaarikot ovat saaneet mandaattinsa kansallisten tunnusten ja puoluelinjausten avulla eikä syvää lojaalisuutta yhteiselle Euroopplaiselle puoluerakenteelle ole olemassa

Olisi suotavaa että eurooppalaista päätöksenteokodynamiikkaa pidettäisiin paremmin esillä. Merkittävimmät taloudellista koneistoa ohjaavat lait päätetään Eurooppalaisella tasolla ja aktiivinen poliittinen vaikuttaminen edellyttää taustalla tapahtuvaa kansalaiskeskustelua.

Mutta miten käytännössä toteuttaa tämä profiilin nosto? Suomalainen puoluekenttä karttaa Euroopan tason puoluetunnusten ja linjausten esillä pitämistä - se rapauttaisi puolueiden itsenäistä identiteettiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää talousmedia, jonka tulisi pitää esillä MEP:ien identifioitumista Euroopplaisiin puolueryhmiin.

Vaikutusvaltamme EU:ssa perustuu yhteistoimintaan - ja talouden toimintaan vaikuttavaan lainsäädäntöön vaikuttaminen edellyttää sitä, että tuemme europarlamentaarikkojamme heidän työssään EU- tason puolueryhmien jäsenenä.

Lähde:  www.elections2009-results.eu/fi/index_fi.html

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiina haastaa länsimaisen talouden

Luin mielenkiinnolla EVA:n tutkimuksesta seuraavan kohdan:

[Kiinassa] ”lojaalisuus on ansaittava. Perhe, suku ja ystävät korostuvat kiinalaisten eettisyydessä. Lähipiirille ollaan rehellisiä ja heihin luotetaan. Kiinalaisten henkilökohtainen sitoutuminen oman, perheen ja suvun hyvinvoinnin edistämiseen on erittäin vahvaa.”

Jo vuosikymmeniä on puhuttu aasialaisten lojaaliudesta perhettä, sukua, klaania, heimoa ja yritystä kohtaan samaten kuin siitä, millaisen työn vaatii luotetun aseman saavuttaminen aasialaisessa kulttuurissa.

Luottamus ja sen ansaitseminen ovat perinteisesti olleet keskeisiä tekijöitä kaikessa ihmisten toiminnassa. Ne ovat olleet aiemmin keskeisiä tekijöitä myös eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa talouselämässä, jossa uraa on tehty yhdessä yrityksessä, missä lojaalisuus on myös palkittu.

Sellaiset asenteet ovat uusia ilmiöitä, että yrityksen oma henkilökunta on itsestäänselvyys ja saavutuksia saadaan vain kaappaamalla kilpailijan johtaja tuplapalkalla. Juuri ajatus siitä, että henkilökunta on aina parempaa “aidan toisella puolella”, on johtanut kasvaviin kannustimiin ja sitouttamisiin.

Kiinalaiset pärjäävät vähemmällä. Sitoutuminen on edellytys, johon kannustetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Siinä kuluu kvartaali poikineen!

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Stopstrategiat riskien- ja tuottojenhallintakeinona

Sijoittamisesssa arvopapereihin on syytä pyrkiä maksimoimaan tuoton ja riskin suhde. Hyvien tuottojen saavuttamiseksi on riskienhallinta tärkeintä. Tuottojen menetysten ja tappioiden minimointi pyritään siksi estämään aktiivisella Stop-Loss menettelyllä.  Yksinkertaisimmillaan on kysymys siitä, että sijoituskohde myydään, kun sen arvo on pudonnut ennaltamäärätyt x prosenttia sen huippuhinnasta ta hankintahinnasta tai pudonnut sitä edeltävän lähiajan pohjahinnan alle.  

Stopmyynti voidaan toteuttaa manuaalisesti tai automatisoida useiden välittäjien kaupankäyntipalveluissa. Myös automaattisia stopostotoimeksiantoja voidaan antaa. Oheisessa ppt-litteessä on osa lyhyestä "Stopstrategiat"-esityksestä, joka on pidetty äskettäin ToTo Invest ryhmän kuukausikokouksessa.             

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kiinan viennin pudotus jatkuu

Kuvan lähteenä on minulle tuntematon sivusto.
http://fistfulofeuros.net/afoe/economics-country-briefings/brad-setser-need-be-curious-no-longer/

China exports (monthly change %)
 
 
Hiukan kuitenkin ihmetyttää mistä noin tuoreet vietinluvut on napattu, ehkä ne on annettu tilastokeskukselle jo etukäteen.
 
Tämän kuvan viesti on hyvin vastakkainen Kain alempana olevalle tekstille
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Teollisuustuotannon syöksykierre on päättynyt

Teollisuustuotannon syöksy pysähtymässä

Ensimmäinen makrotaloudellisen käänteen airue on yleensä ollut teollisuustuotannon piristyminen - ja niin näyttää tapahtuvan tälläkin kertaa. Teollisuustuotannon lasku (tumman punaiset käyrät alla olevissa graafeissa) on kvartaali tai kuukausitasolla pysähtymässä monissa kaukoidän maissa ja USA:ssa. Ainoita merkittäviä poikkeuksia ovat enää Euroalue ja Intia, joiden luvuissa ei vielä näy käännettä. Siis ensimmäisiä makrotaloudellisia tunnusmerkkejä paremmasta on nyt näkyvissä. Bruttokansantuote (oranssit käyrät) laskee yhä kaikkialla, mutta se seuraa yleensä pienellä viiveellä teollisuustuotantoa ja voimme odottaa pudotuksen jyrkkyyden taittuvan viimeistään syksyllä.

Inflaatio ja korkotaso stabiloituneet

USA:ssa ja Kiinassa on pientä deflatoorista kehitystä (keltaiset käyrät) ja Euroalueella kuluttajahintojen nousu on miltei kokonaan pysähtynyt. Tilanne ei näytä huolestuttavalta - syvää deflaatiota ei näyttäisi tulevan. Korkotaso (siniset käyrät) on inflaation yläpuolella ja niinpä rahalle maksetaan tällä hetkellä tervettä reaalista korkoa.

USA:n vaihtotaseen vaje supistuu

USA supistaa kulutusta ja siellä vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen katkoviiva; oikeanpuoleinen asteikko) oikenee vähitellen. Kiinan kulutuskysynnän kasvu ei näy toteutuneissa luvuissa. Kiinan kauppatase on näiden lukujen valossa aina vain positiivisempi ja siellä tuotetaan yhä kasvava joukko maailman tavaroista eikä paikallinen kulutuksen kasvu ole pystynyt imemään kasvavaa tuotantoa. Talousmedian luoma illuusio Kiinan kulutuksen kasvusta on näiden lukujen valossa virheellinen. Kiina siis ei tehokkaasti elvytä lisäämällä kulutusta vaan päinvastoin kasvattaa vientiä. Sen sijaan Euroalue on lisänyt kulutusta ja elvyttää maailmantaloutta. 

 

Lähteet: Economist, FED, ECB

 

 

Vaalitappiosta huolimatta ideologinen voitto

Lukiessa TEM:in uusinta Energiatehokkuustoimikunnan mietintöä Tulee väistämättä mieleen, että sosiaalidemokraatit ovat saavuttamassa merkittävän ideologisen voiton huolimatta vaalitappiosta europarlamentissa.

Nimittäin tuo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka luovutti mietintönsä 9.6. elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle listaa kaiken kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla energiaa säästyy 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
 
STT/HS listasi keinovalikoimasta seuraavan tiivistelmän:
- Autoiluun liittyvän verotuksen pitää kannustaa energian säästöön ja autokannan uusiutumiseen. Joukkoliikenteen palveluja parannetaan.
- Rakennusten energiankäyttöä voi tehostaa huomattavasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. - Julkiset tilat tehokkaampaan käyttöön.
- Asuntokohtaiset vesimittarit, uudisrakentamisessa jopa pakollisiksi. Kotitalouksille myös muita uusia työkaluja oman energiankulutuksen seurantaan.
- Kotitalouksilta sähkön hinnassa kerättävä "energiasentti", jonka tuotto menisi energiaa säästävien toimien tukemiseen.
- Tuotteille ja palveluille hiilipassi, joka kertoo niiden ilmastokuormituksen.
- Lisää koulutusta ja neuvontaa, tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin ja tiukempia määräyksiä.
- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hidas, mutta pitkällä tähtäyksellä välttämätön päästöjen vähentäjä.
 
Eli keinovalikoima on suoraan sosiaalidemokraateilta: lisää lakeja, säädöksiä, normeja, viranomaisia, veroja, opetusta ja koulutusta.
Mutta ei uusia mahdollisuuksia tuottavalle liiketoiminnalle ja uusille ideoille.
 
 
 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit