Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Iran sijoitusvaihtoehtona

Piksu.net kävi haastattelemassa pitkään Lähi-Idässä vaikuttanutta Stephen Austenia. Stephen on toiminut vuosia Dubaissa pankkiirina ja on nykyään ensimmäisen Iraniin sijoittavan ulkomaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja.

Stephenin kanssa puhuimme mm. Iranin polittiisesta tilanteesta, sijoitusriskeistä, luototusmarkkinoista ja muista yleisesti Iraniin liittyvistä talousasioista. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka ei juurikaan näyttäisi koskettavan Irania.

Lisätietoja Iran taloudesta voi alkaa etsimään esimerkiksi Stephenin oman yrityksen, First Persia Equity Fundin sivuilta.

Aikaisemmasta poiketen video lähtee toistamaan vasta sitä napsauttamalla.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Korot ja inflaatio laskevat rajusti

Nyt raha halpenee! Korot ja inflaatio ovat tippuneet  todella nopeaa tahtia. Alla uusin korkokäppyrä Suomen Pankin sivulta.

Korkopiikki sijoittuus syys-lokakuulle, jonka jälkeen korot ovat tippuneet tasaisesti ja hurjaa vauhtia. Verrataan tätä vielä vuosien 2001-2 korkokäyrään:

Korot ennustavat todella synkkää seuraavaa vuotta. Keskuspankit ympäri maailmaa ovat syytäneet markkinoille kymmeniä mirjardeja lisää rahaa. USAn keskuspankki FED on laskemassa korkoa jopa nollaan prosenttiin, Japanissa korko on 0,30 prosenttia. Euroopan keskuspankin toiminta on ollut hitaampaa ja korko on 2,5 prosenttia. EKP:n pääjohtaja on puhunut mahdollisuudesta, ettei tammikuussa korkoa tulla laskemaan, vaikka nykyiset korot sitä ennustavatkin. Itse en ymmärrä, miksi rahan pitäisikään olla lähes ilmaista?!? Eikö nolla-korolla juuri tehdä kuplia ja holtitonta velkakasvua. Minusta EKP:n pitäisi pysäyttääkin korko tähän ja antaa taantuman tehdä tuloaan. Eihän normaalin taantuman ja syklyn loppuminen ole mikään katastrofi. Nyt pitäisikin puhdistaa markkinoilta kaiken maailman keinottelijat ja koron laskeminen taas lisää velkakeinottelua. Muutamassa kuukaudessa rahan hinta on taas pudonnut roimasti. Jos luottokriisi kerran tappoi yritysten investoinnit, niin eikö se ole jo ohi? Eli firmojen hätäjarrutus olikin turhaa?

USAn velkaantumisesta on varoiteltu jo vuosia. 1990-luvun loppu ja varsinkin 2000-luvun alku on rahoitettu uusilla lainoilla. Nyt korko painettu minimiin, joten raha on käytännössä ilmaista, näin ei ole käynyt käsittääkseni sataan vuoteen! Yhdysvaltojen vaarana on inflaation sijasta deflaatio. Amerikkalaisten varallisuus onkin halventunut nopeasti, kun osakemarkkinat, asunnot ja eläkkeet ovat haihtuneet nopeasti. Dollari tempoo itseään hermostuneesti ja korkon lasku aiheuttaa laskupaineita valuutalle.

Itse näkisin USA:n tilanteen melkoisen heikkona ja uskon dollarin laskevan euroon ja jeniin nähden. Markkinoille on kuitenkin pumpattu nyt niin järkyttävät määrät rahaa, joten olisi käsittämätöntä, jos sillä ei olisi jonkinlaista vaikutusta. Elvytys vie kumminkin oman aikansta, joten mikäli tästä kääne tapahtuu, se tapahtuu aikaisintaan keväällä 2009. Käänne tulee kuitenkin tapahtumaan todella nopeasti. Lainaraha on niin halpaa, että nousu saattaa yllättää rajuudellaan. Onko tässä jo seuraavan kuplan valmistelut meneillään? Raaka-aineihin nopea kallistuminen, korkopiikki, luottokriisi ja talouden epävarmuus on ajanut jo huonoimmat firmat konkurssin partalle.

Minun talouteni on kohentunut huomattavasti viime kuukausina. Isoja palkankorotuksia tulossa uuden työpaikan johdosta. Jätin vanhan firmani, koska talossa alkoi näyttää liian huonolta ja YT-neuvotteluja ja ulkoistamisia oli suunnitteilla. Mielenkiintoista, että samaan aikaan talo teki parasta tulosta pitkään aikaan ja omistajille ollaan jaettu muhkeita osinkoja. Aivokato varmasti jatkuu tästä minun pian entisestä työnantajasti edelleen. Omakotitalon perustukset on jo valettu, salaojat kaivettu ja talopakettia odotellaan saapuvaksi. 1kk Euriboriin sidottu asuntolaina on halventunut reippaasti ja lyhennykset sen mukana. Minun talouteni ei voisi olla paremmassa kunnossa. Mikäli minulla riittää töitä tulevaisuudessa, näkymäni omasta taloudestani ovat erinomaiset. Ensi vuoden kesällä autotalli on tarkoitus pystyttää ja toivon mukaan pihan laitto on viime kesää halvempaa. Elektroniikka hankitaan taloon mm. juuri tuli ostettu uusi tauli TV, keväällä uusi tietokone, hifi stereot, kotiteatteri yms. Näillä näkymin tuohonkaan ei tarvitse käyttää lainarahaa. Autokin on uusinta listalla ja kakkosautoa harkitaan - tähän kumminkin vaikuttaa seuraavan 6kk kehitys omassa taloudessani. Kuluja tarkkaillaan silti todella tarkkaan, eikä ylimääräisiin tuhlailla. Ylimääräiset rahat pannaan säästöön ja sijoituksiin, sitten vasta kulutukseen.

Rahaa ollaan koko tämä vuosi laitettu säästöön pahanpäivänvaralle. Suuri osa on korkorahastoissa, jotka ovat nousseet hyvin. Sain melkein 40% voiton Xact Bear ETF:n myynnistä. Osakkeita on nyt halpalla saatavilla ja tuloni lisääntyvät sopivasti. Velkarahaa ei ole sijoitettuna, tietysti asunto on velalla ostettu. Ainoa, mikä pahentaisi tilannettani on deflaatio Suomessa tai työiden loppuminen. Molempia pidän epätodennäköisenä. Tästä huolimatta pyrin saamaan säästöön 3-6kk edestä rahaa. Osa korkorahastoon pienemmällä riskillä, sitten pyrin lisämään osakkeita ja osakerahastoja salkkuuni eläkepäiviä odottelemaan. Asuntolainaa pyrin vähentämään tavoitetta nopeammin ja tulevaisuudessa olen harkitsemassa pidempää korkoa asuntolainalle.

Näillä eväillä toivon selviytyväni pahastakin taantumasta tai jopa lamasta. En tiedä selvitäänkö näillä eväin. Ristiriitaista signaalia tulee.. Puhutaan 90-lukuakin pahemmasta lamasta, mutta seuraavat 1-2 vuotta eivät näytä vielä pahalta. Euro on markkaa vakaampi valuutta, korot ovat alhaalla...

Onko inflaatio todella kuollut?

Muistaako kukaan viime vuotta? Itse asiassa vasta viime kesänä varoiteltiin inflaatiosta ja suomalaisetkin politiikot varoittelivat ylisuurista palkankorotuksista. Onko inflaatio kuollut, kysyy Steven Hansen Sekking Alpha-artikkelissa. Nolla-korko ja näin suuri elvytys paketti saattaa laukaista räjähtävän inflaation ja ohjauskorkojen nosto tullaan tekemään liian myöhään. Toinen skenaario saattaa olla vielä pahempia: deflaatio, joka ajaa USA:n Japanin tilanteeseen, jossa hinnat alenevat alenemistaan. Tämä ajaisi lainarahatalouden suuriin vaikeuksiin.

Inflaation minä hallitsen, mutta deflaatio olisikin jo uudempi asia. Eri asia onkin tuleeko tämä edes Eurooppaan tai Suomeen. Muistakaa varautua, että korot saattavat olla nyt alhaalla, mutta tulevaisuudessa nousta yhtä nopeasti, kuin ne laskivatkin!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mediavalta on Suomessa keskittynyttä

Media on Suomessa varsin keskittynyttä. Sanoma WSOY, Alma Media, Otava Kuvalehdet (Yhtyneet kuvalehdet) ja Talentum konsernit dominoivat markkinoita (alla olevassa kuvassa on liikevaihdot suhteutettuna toisiinsa).

Keskittyneisyyteen on seuraavia syitä:

  • sisältöä ja toimittajien työtä on helpompi jakaa ja hyödyntää kun konserni omistaa useita samalle sektorille keskittyvää lehteä, aikakauslehteä, verkkomediaa ja televisiokanavaa
  • lehtien jakelu, painaminen ja logistiikka on helpompi hoitaa keskitetysti
  • verkkojulkaisujen ja internetpalvelujen tekninen kehitys helpompaa kun konsernin useat internet sivustot voivat hyödyntää yhteistä tietotaitoa

Sijoittajan kannalta on mielenkiintoista havaita:

  • Alma Median ammattitaito Internet palvelujen toteuttajana (Almalla on monta mielenkiintoista tulevaisuuden palvelua) ja Kauppalehden kehittyminen Suomen ehdottomasti parhaaksi (ja suurimmaksi) yksittäiseksi talousmediaksi
  • Talentum konsernin hyvä asema lukuisten erillisten talousmedioiden tuottajana
  • Sanoma WSOY:n kansainvälistyminen ja rönsyily muille toimialoille (R kioskit etc..)

 

 

Nämä tiedot ovat peräisin Vapaiden kirjoittajien Joulukuun kokouksen (ja pikkujoulun) yhteydessä käydystä keskustelusta.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hyvää Joulujuhlaa Vapaille Kirjoittajille

Lost in translation. Minun piti lähteä Helsinkiin puolen päivän jälkeen ja olisin tullut tilaisuuteen. Nyt istun sisäisessä kokouksessa ja työprosessissa, joka venyy vielä pitkään.
 
Yritämme saada osan maailmasta valmiiksi ennen siirtymistämme Sotkamoon. 
 
Olen pahoillani, etten saanut itseäni irti. Oli uhkarohkeaa luvata muutama viikko takaperin. Elämä on välillä sirkusta ilman turvaverkkoa.
 
Sinänsä ei hädän päivää, kaikki hyvin, mutta aikataulusta poistui ylimääräisiä tunteja, joka sitten kostautuu pitkämatkalaiselle. Hassuinta on, että olemme lisäämässä kapasiteettia.
 
Olli Kallio aloitti joulukuussa täyspäiväisenä ja Macarena Pallares tuo lisää analyysivoimaa vuoden alusta alkaen. Tämän lisäksi on varalla muutosvoimaa, jonka kanavointiin juuri parhaillaan keskitymme.
 
Tästä tulee hiukan henkilökohtainen, mutta osviittana tulevasta on esimerkki Kauppalehdestä tältä päivältä. Cash-Flow 2.0 eli Kassavirtakakkonen on monelle firmalle ensiarvoisen tärkeää tulevina vuosina. Pelkällä "burning ratilla" innofirmoja ei enää voi kehitellä.
 
Instant Gratification ja Pay as You Go korvaa kvartaalitalouden. Liiketoimintamallit muuttuvat. Mikroblogit näyttävät sosiaalisen median kehitykselle.
 
Mikroluotot toivat bangladeshilaiselle Nobelin rauhanpalkinnon 2007. Mikrofinancing ja Mikropayments voivat olla tärkeitä tulevaisuuden toiminnanohjauksen välineitä.
 
Muuttuuko bisnes myös suuryrityksissä entistä henkilökohtaisemmaksi? Onko jokaisella shop-in-shop tai oma tuoli niin kuin parturiliikkeissä ja kampaamoissa?
 
Organisaatiot muuttuva itseohjautuviksi, väliportaan johto katoaa. Cash-Flow-ajattelu levitetään koko organisaatioon. Sisäinen yrittäjyys muuttuu todelliseksi toimintamalliksi suurissakin yrityksissä. Mittareita tarvitaan, mutta vielä enemmän sisäiseksi yrittäjäksi motivoitumisen keinoja ja menetelmiä.
 
Johtajuuden haasteisiin voidaan myös hyödyntää sosiaalista mediaa, mutta tästä enemmän joulukuusen tuikkeessa kirjoitettua ensi viikolla. Matka alkaa aamulla varhain lauantaina, jotta olisimme ihmisten aikoina ylhäällä valkoista joulua odottamassa.
 
Hyvää joulunalusmieltä. Runsain mitoin Joulumieltä juhlijoille ja Piksun lukijoille.
 
Terveisin
 
Irja, Macarena, Annaleena, Olli, Samuli ja Helge 
 
 
PS: Tervetuloa Joulumieltä levittävään Junttiklubiin Täällä voi jokainen menettää lanttunsa hallinnan ja irtautua hetkeksi finanssi- ja talouskriiseistä. Ideana on "Arkihuolesi pois jo heitä..."
 
 
 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

USA:n talouspolitiikan umpikuja

(Jatkan myöhemmin sijoittamisen teoriasta ja käytännöstä ainakin parin merkinnän verran.)

Lienee selvää, että kun korko painetaan nollaan, korkoase on käytetty loppuun. Miten tällaiseen tulokseen on päästy?

Tulokseen on päästy luopumalla ensin logiikasta ja sitten empiriasta. On lakattu uskomasta omia silmiään.

Ennen IT-kuplaa Fed:n silloinen pj. Alan Greenspan puhui DJIA:n saamisesta takaisin realistiselle tasolle. DJIA oli silloin ~7000 pistettä.

IT-kupla sokaisi ilmeisesti Greenspanin, joka alkoi itsekin pitämään luonnollisena, että eräiden firmojen PE oli yli 50. Kun IT-kuplan puhkeamista seurasivat Enronin ym. rikkomusten paljastuminen ja lopulta 11.9. 2001 Fed ryhtyi massiivisiin koronalennuksiin. Juuri tämä halpa raha ohjautui subprime-luottoihin.

Taikina saatiin uudelleen turpoamaan käyttämällä tarpeeksi paljon hiivaa. Ja kun tämä uusi kupla alkoi pihistä 14.000 pisteen tuntumassa, korkoaseeseen turvauduttiin välittömästi. En ymmärtänyt ratkaisua 15 kuukautta sitten, enkä ymmärrä vieläkään.
http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/20/ikavat-markkinana...

En ymmärrä, koska lasku on pörssissä yhtä luonnollinen kuin talventulo tähän aikaan vuotta. Kurssien olisi pitänyt antaa laskea, ja turvautua korkoaseeseen vasta jossain DJIA:n 10.000 pisteen tuntumassa.

Nollakorko ei poista sitä, että USA:han on rakennettu tarpeettomia asuinalueita keskelle autiomaata. Sikäläisen ilmaston ja sikäläisen sos.politiikan puitteissa alueet jäävät tyhjiksi, koska asuntovaunuissakin voidaan asua.

USA:n kiinnelainakannan suhde maan BKT:hen on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Se on kupla, joka ei muuksi muutu korkoja muuttelemalla.

Pidän Fed:n eilistä korkopäätöstä katastrofaalisena. Markkinat ovat psykologiaa. Niin kauan, kun korkoja voidaan alentaa, joku näkee valoa tunnelin päässä. Nollakoroilla valo tunnelissa osoittautuu vastaan porhaltavaksi pikajunaksi, jonka keulassa lukee “setelirahoitus”.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa - suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

  • parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10...250 henkilöä
  • huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta:

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Milloin kasvu käynnistyy?

Juha Vahe pohdiskeli kirjoituksessaan osakekurssien odottamattomia heilahteluja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jälkiviisauden Nobelia ei vielä ole jaossa, mutta Amerikan asuntoluototuksen vinoutuma oli asiantuntijoiden tiedossa useita vuosia ennen Subprimen puhkeamista.

Autoteollisuuden ongelmat kärjistyivät öljyn hintapiikin takia. Syyllisiksi on tarjottu veroparatiiseista toimivia hedgerahastoja. Kivaa tämä talouden kieli, tämä tuntuu melkein atk:lta tai hifi-kaiuttimien harmankardonisoinnilta. Tällainen ala vaatii oman papistonsa ja kremnologinsa.

Perusjuntille sijoitusteoriat näyttävät Kaukopään kartonkikoneen prosessin käyttäytymistä kuvaavilta käppyröiltä. Niissäkin on säädön kannalta sellainen vika, että homma hoituu niin kauan kuin ei mitään erityisen poikkeavaa tapahdu. Osaamme ennustaa suhteellisen stabiileja prosesseja, mutta sitkun tilanteessa ollaan äimän käkenä.

Milloin nousu alkaa ja mistä kulmasta maailmaa vedetään pohjamudista pinnalle?

  1. Terveys ja hyvinvointi
  2. Ruokaa ja juomaa tarvitaan
  3. Sirkushuvia kansalle, joka pimeydessä taapertaa
  4. Ensin rakennuksia peruskorjataan
  5. Energian hinta näyttää tulevan kehityksen suuntaa
  6. Jos öljy, kaasu ja sähkö nousevat, silloin nokka kohti Venäjää
  7. Onko ICT:llä vielä joku lupaus täyttämättä?
  8. Rakentamisen kustannustehokkuuden parantaminen on bisnes
  9. Tuottavuuden parantamisen innovaatioita kaivataan
  10. Maailma muuttuu inhimillisemmäksi ja sosiaalisemmaksi
  11. Yrittääkö maailma muuttua hyvinvointiyhteiskunnaksi?

Milloin uusi suunta voimistuu? Nuo yllä olevat trendit ovat valmiina tarjolla ja niitä edistetään eri puolilla maailmaa. Laskussa lienee terrorismin vastainen sota, koska nykykeinoilla sitä ei saada kuriin. Hyvinvointimallilla  maailma muuttuisi - jollei kertaheitolla - mutta sadassa vuodessa siedettäväksi elinympäristöksi. Tarvitaan hoitavia käsiä, ajattelevia aivoja ja sydämellisyyttä. Eihän tämän pitäisi olla kovin vaikeaa, mutta ahneudesta luopuminen ei tule tapahtumaan taistelutta.

PS: Junttiklubissa konseptoidaan Sven Tufva Akatemiaa, Pyhän Yksinkertaisuuden Tiedepuistoa, sijaintipakaksi aasinsiltojen kautta Alvar Aallon suunnittelema Stora Enson entinen pääkonttori (Pikku-Svetogorsk). Sen kylkeen sopii myös Matalan Teknologian Instituutti. Tulkaa mukaan keskustelemaan tulevaisuuden mahdollisuuksien muuntamisesta todelliseksi toiminnaksi - jolla Suomi pläjäytetään maailman kartalle jälleen kerran kuin Pisan kaatuva torni.

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa III

Riski

Ilman että tähtään mihinkään Nobelin rauhanpalkintoon, epäilen, että osakesijoittamisessa käytetyt riskimittarit ovat pielessä.

Riskimittarit (siis esim. Sharpen luku ja kreikkalaiset aakkoset alfasta deltaan) perustuvat kurssien volatiliteettiin menneisyydessä.

Todellisuudessahan riski tarkoittaa kuitenkin jotain uutta yllättävää tapahtumaa tulevaisuudessa. Menneisyydestä tuleva tieto siitä, missä haarukassa kurssi vaihtelee, ei sisällä yhtään mitään yllättävää. Päinvastoin, vaihteluvälin alarajaa voi pitää suhteellisen turvallisena ostohintana ja ylärajaa myyntihintana - edellyttäen nimittäin ettei mitään yllättävää tapahdu.

Yllättävyyteen liittyy käsite “mustat joutsenet”.Termi on hiukan vaikeasti tulkittava. Jos mennään sananmukaisesti eläintieteeseen, mustia joutsenia löydettiin aikoinaan Australiasta eli löydettiin jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin uskottu olevankaan.

Jos 11.9.2001 iskua rinnastaa mustiin joutseniin, syyllistyy epätarkkuuteen. Al Qaidan terrori-isku WTC:hen oli järjestyksessään jo toinen, joten mistään mahdottomasta asiasta ei ollut kysymys. 11.9. liittyi it-kuplaan ja Enronin ym. kirjanpitosotkuihin. Kokonaisuudessaan kysymys oli joukosta potentiaalisia uhkatekijöitä, jotka toteutuivat eli aktualisoituvat tietyssä vaiheessa.

Totta kai tämän kuvaaminen jälkeenpäin on jälkiviisautta enkä väitä taatusti aavistaneeni yhtään mitään Enronista tai 11.9. iskusta. (vakuutus on ihan senkin takia, etten saisi FBI:ta perääni!) Syy-seuraus -suhteen jälkikäteen tehdyllä konstruktiolla ei kuitenkaan tähdätä jälkiviisauteen, vaan tapahtumien ymmärtämiseen. Kokemusta saa vain menneisyydestä.

Ne todelliset riskit, joita sijoittaja kohtaa, eivät liity volaan. Pahasti pelkään, että pahimmat virheet pörssikaupassa tekee kokematon sijoittaja tai toisaalta suursijoittaja, joka on päättänyt ostaa jotain osaketta kunnon potin. Vuosituhannen alun aikainen Soneran vajaan 100 euron kurssi vuosituhannen vaihteessa on esimerkki tavattoman suuresta ja toteutuneesta riskistä. Kaikilla tunnusluvuilla vajaa 100 euroa oli liikaa ja niinpä siitä onkin hävinnyt ~95 %. Lopputulos ei olennaisesti muuttuisi, vaikka yritys olisi mennyt konkurssiin.

Eräs riskin ilmentymä on siinä, että voimakkaasti kasvaviksi arvioiduista yrityksistä ollaan valmiita maksamaan kovia hintoja, vaikka kasvu on epävarmaa.

Esimerkkinä hyvästä mutta liian kalliista yrityksestä voi pitää Nokian Renkaita. Melko looginen riskin ilmentymä on se, että ko. firma on kovasti riippuvainen yhdestä maasta, Venäjästä. Venäjällä on poliittisia riskejä ja lisäksi maan yksipuolinen riippuvuus energian hinnasta tekee taloudesta epästabiilin. http://www.talouselama.fi/analyysit/article162104.ece

Sitten väitetään vielä, että korkea riski ja mahdollisuus suureen tuottoon kulkevat käsi kädessä. Henri Elo on kuitenkin viitannut siihen, että kypsällä traditionaalisella alalla toimiva yritys voi menestyä hyvin. http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2007/04/03/paiva-56-kannattav...

Yleisen käsityksen mukaan arvo-osakkeet tuottavat kasvuosakkeita paremmin, esim. Puttonen - Kivisaari s. 98.

Vastaavasti epäilen ICT- ja bioalan yrityksiin sijoittamisen olevan sellaisen aarteen metsästämistä, joka on kadonnut pysyvästi. Sen asemesta, että etsisi uutta Nokiaa, olisi ehkä realistisempaa ymmärtää ja hyväksyä kyseessä olleen once in lifetime -tapauksesta.

Epäilen, ettei tätä kirjoitusta palkita Nobelin rauhanpalkinnolla. Eihän siinä ollut yhtään kaavaa tai lukua!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pankeissa vaikeasti arvostettavaa omaisuutta

Eräs osakkeiden arvostuksen perussääntö kertoo, että epävarmuus maksaa. Kurssikehitystä arvioitaessa hyvinkin monimutkaisen tilanteen voi yksinkertaistaa päättelyyn: Tuoko esiin noussut tapahtuma tai tilanne lisää informaatiota yhtiön tai toimialan kehitykseen. Kun uusi informaatio vähentää epävarmuutta, riskipreemio pienenee ja kursseilla on varaa nousuun. Nyt on uutisoitu amerikkalaisten pankkien joutuneen lisäämään ns. vaikeasti arvostettavan omaisuuden osuutta. Tämän omaisuuden (level-three assets), joka on siis vaikeaa arvostaa ja vaikeaa myydä, osuus pankkien taseessa on lisääntynyt 16 %. Tämä lisää ennestään epäilyksiä siihen mitä kaikkea pankkien taseissa piilee. Nykytilanteessa tämän vaikeasti arvostettavan omaisuuden osuus monissa pankeissa ylittää jo niiden oman pääoman. Riittääkö valtiovarainministeriön 700 $-biljoonaa kun jo näiden kolmoskorin omaisuuserien kirjanpitoarvo on noussut ennakkoarvioiden mukaan 610 $-biljoonaan. Alkavalla viikolla 51. ensimmäiset amerikkalaiset suuret pankit (Goldman Sachs, Morgan Stanley) tulevat julkistamaan neljännen kvartaalin tuloksensa. Mielenkiinnon kohteena julkistuksissa tulee olemaan näiden kyseenalaisten saatavien alaskirjausten määrät. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pankkien johto pyrkivät edelleen piilottelemaan ongelmiaan saadakseen kuluvan vuoden tulokset tulostavoitteiden mukaisiksi ja voidakseen jakaa ennätykselliset tulopalkkiot. The Financial Accounting Standards Board (FASB) issued Statement 157, …Level Three http://en.wikipedia.org/wiki/Fair_price

Anekauppa alkoi Suomessa

Nordic Offset Oy:n lehdistötiedotteessa 11.12.2008 kerrotaan yrityksen aloittaneen autoilun hiilidioksidipäästöjen kompensointikaupan. Ajatus on, että mikäli autoilu on välttämätöntä, sen aiheuttamat päästöt voi kompensoida tukemalla ilmastonmuutosta ehkäiseviä hankkeita.

Kyseessä on töpselisähköön verrattava uusi nerokas innovaatio. Maksamalla vaatimattoman vajaa kompensaation, suuruusluokkaa sata tai kaksisataa, voi vaikkapa vaihtaa polttoainepihin pikkuautonsa citymaasturiin.

Aiheesta on virinnyt vilkasta keskustelua mm. Helsingin Sanomien nettipalstalla:
Siellä Antti Asumaa vastaa Nordic Offset Oy puolesta mm. ”Voin henkilökohtaisesti omalla nimelläni ja Nordic Offset Oy:n puolesta taata, että kyseessä ei ole huijaus, rahankeruu tai muunkaantyyppinen epärehellinen toiminta.”
Toki Nordic Offset Oy:n taholta kyseessä ei ole hyväntekeväisyys:
”Niin kuin normaaliin liiketoimintaan kuuluu, pyrimme toki olemaan kannattava yritys.”
Ja paljonko yhtiön osuus olisi:
”Sanomme mm. verkkosivuillamme suoraan, että hankkeisiin ohjaamme kompensoinnin verottomasta osuudesta noin puolet.”

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

$50 miljardin huijaus, Amerikassa kaikki on suurempaa!

Löytyyhän muitakin syitä, kuin talouden heikko tilanne jättimäiselle pörssilaskulle. Yksi Nasdaq pörssin johtajista Bernard Madoff tunnusti, että hänen sijoitusneuvonta bisneksensä on ollut ponzi-huijaus. 50 miljardia dollaria on huijattu tällä tavoin. Tämän rinnalla Suomen Wincapitan miljoonat lähes naurattavat. Aikaisemmin sijoittajat spekuloivat raaka-aine markkinoilla ja saivat aikaan massiivisen öljyn hintakuplan. Myöhemmin selvisi, että epämääräiset hedgerahastot (jotka usein tomivat veroparatiisilta käsin) ovat olleet vahvasti mukana luomassa öljyn hintakuplaa.

50 miljardin huijaus on koko luokaltaan Enron-tapauksen kaltainen. Miten monta huijausta on todellisuudessa ollut, mutta ne eivät ole päässeet päivän valoon? Korruptio ja ahneus rehottavat vapaassa markkinassa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitkä ovat tulevaisuuden menestysaloja?

 

Autoteollisuuden apupaketin kaatuminen ei aiheuttanut aivan pelätyn kaltaista paniikkia pörssissä. Liittyykö tähän edelleen odotus viime hetken pelastumisesta?
 
Toisena vaihtoehtona on, että alan ihmiset tietävät, että rakennemuutos tekee hyvää vanhentuneelle teollisuudelle.
 
Apurahat voidaan ohjata nopeammin tulosta tuottaviin kohteisiin.
 
Mitkä alat ovat maailman ja Suomen näkökulmasta tulevaisuuden aloja? Yritän leikkiä ennustajaa:
 
  1. hyvinvointialat
  2. terveysteknologia
  3. itsehoitomenetelmät
  4. osaamiseen perustuva aineeton palvelutuotanto
  5. henkinen infrastruktuuri
  6. energian säästäminen ja konservointi
  7. hajautetun energiantuotannon ratkaisut
  8. kulttuuri- ja taidealat
Pyydän teitä täydentämään listaa.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Maailman talous törmäsi seinään

Kaikki alkoi subprimesta, joka johti luottokriisiin. Amerikan investointipankit annettiin mennä nurin ja se sai aikaan domino-efektin. Vahvasti velkaiset Islannin pankit ajautuivat konsurssiin, heidän kanssaan suohon joutui myös monia muita brittiläisiä pankkeja. Korkopiikki ja käytännössä luototuksen loppuminen hetkeksi ajoi useat firmat vaikeuksiin. Tämä kaikki on jo historiaa, mutta nyt vasta näemmä todelliset seuraukset firmojen antaessa tulosvaroituksia. Kehittyvien markkinnoiden vetokin tuntuu loppovan. Kiina ja Intia ovat ensimmäistä kertaa 15-vuoteen joutuneet ilmoittamaan kasvun hidastumisesta. Kriisi on laajentunut nopeasti globaaliksi.

Kuten jo aikaisemmin ennustelin, pahin on edessä päin. Puheet deflaatiosta, lamasta ja suurtyöttymyydestä ovat ajankohtaisia. Tämä on helppo ennustaa, mutta taantuman muuttumista lamaksi tai arvuutteleminen kriisin kestosta onkin sitten vaikeampaa. Itse olen ollut melko passiivinen ja yrittänyt sijoittaa edelleen suunnitelmani mukaan. Mutta kriisin pahentuminen ja ennen kaikkea kaiken nopeus, tuli minullekin yllätyksenä.

Öljy on halventunut 160 dollarista 44 dollariin tynnyriltä. Muutkin raaka-aineet ovat yli puolet siitä, mitä ne olivat (ei kaikki, mutta esim. viljat). Hedge-rahastot, lyhyeksi myynti ja muut vipusijoitukset ovat todella tuoneet likvideettiä markkinoille. Näin amatöörin silmin katseltuna kaikki vaikuttaa jotenkin kovin epätodellisesta. Ehkä suuret pelurit aikaansaavat ylimääräistä paniikkia pörssissä ja taloudessa. Markkinat heiluvat nyt edes takaisin ja yhtiöiden hinta saattaa päivässä nousta vajaa kymmenen prosenttia. Minä en ota enää selvää pörssin menosta.

Joko veri virtaa kaduilla?

Irtisanomiset ovat jo levinneet hyvävaraisiin yhtiöihin. Konkurssit ovat vasta lisääntymässä. Ensi vuodesta on tulossa todennäköisesti pahempi, mitä tästä vuodesta. Koronlaskut purevat kuitenkin hitaasti, joten uskoisin että firmojen säästöohjelmat tulevat näkymään tuloksessa vasta 6-12 kuukauden sisällä. Eli kiristetään vyötä ja pidetään työpaikoista kiinni!

Kasterin sijoitusvinkit

Osakemarkkinoiden riskit ovat laskeneet viime vuodesta. Vältä velkaisia yhtiöitä, joilla on vaikeuksia taantumissa. Vipu ETF Xact Bear alkaa olla riski-sijoitus. En myöskään ole vielä valmis ostamaan Xact Bull ETF:ää. Seligsonin Euro obligaatiorahastoni ovat menestyneet loistavasti ja viime kesä-heinäkuussa ostetut erät ovat jopa +8% voitolla. Korkorahasto onkin toistaiseksi vielä ihan hyvä sijoitus, koska on todennäköistä, että Euroopan korot laskevat edelleen.

Osakeostokseni tulen tekemään aikaisintaan 2009 keväällä. Todennäköisesti hajautan ostokseni useampaan osaan. Tällä hetkellä salkussani on siis Rautaruukki ja Wärtsilä. Osakesalkku on -22% tappiolla. Koko salkku on noin -10% tappiolla, joten se on kestänyt melko hyvin. Tällä hetkellä salkku on jaettu rahastoihin, suoriin osakkeisiin sekä korkorahastoihin.

Anteeksi, että varsinaisia kuukausiraportteja en ole ehtinyt tehdä. Talonrakennus ja työpaikan vaihto - itse asiassa yrittäjäksi - ryhtyminen vievät leijonan osan aikaani. Vapaa-aikana sitten tekee mieli vain rentoutua. Sijoituksia en kumminkaan ole unohtanut ja päivittäin kirjaan arvot Exceliin.  Tämän hetkistä sijoittamistani kuvaakin hyvin, että nyt laskettelen alamäkeen vapaa vaihde päällä. Kaasun painan päälle, kun pohja on mahdollisimman lähellä tai sitten kun ylämäki alkaa. :-)

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa II

Linkissä minua nuoremmat ja älykkäämmät miehet vaihtavat mielipiteitä otsikon aiheesta. Kannattaa lukea ne ja unohtaa tämä.

http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/12/03/porssi-ennustaa-suomeen-pitkaa-lamaa/

________________________________________________________________________

Jaa, yksi lukija kuitenkin jäi. Ensin vanhin kysymys. Miksi täydellinen sijoitusformula kannattaisi julkaista? Jos kaikki sitä noudattaisivat ja sijoittaisivat samoin, kohonneet kurssit laskisivat tuottoja.

Edelleenkään en usko minkään kaavaan voivan selittää kaikkia niitä maailmantapahtumia, joita pörssikurssit viime kädessä heijastelevat.

Sormiharjoitteluna pitäisi aivan aluksi puhtaasti sijoittamiseen liittyvistä asioista saada samaan kaavaan mahtumaan osakekohtaiset luvut, suhdannetilanne ja omistajarakenne. Sen päälle tulisi sitten se loppumaailma.

Lisäksi ihmettelen USA:n markkinoita vuosikymmeniä sitten kuvaavien kirjojen relevanssia. USA vuosikymmeniä sitten ei ole nykyinen USA eikä varsinkaan nykyinen Suomi. Esim. nykyään Suomen ulkomaankaupan osuus bkt:sta on nelinkertainen USA:han verrattuna.

Jälleen kerran turvaudun aina yhtä epäilyttävään allegoriaan sijoittamisen ja sotahistorian välillä.

Länsimaissa ei yleensä uskota mihinkään sotatieteeseen. Voidaan luetella menestyksekkään sodanjohdon tekijöitä eli sitä, miten toisaalta pitää suojata sivustat ja toisaalta taas keskittää voimat. Miten nämä vastakkaiset pyrkimykset käytännössä toteutetaan, on kuitenkin taitoa eikä tiedettä. Taito perustuu kokemukseen ja persoonallisiin (esim. luonteen) ominaisuuksiin.

Menestynyt sijoittaminen tarkoittaa oikeitten osakkeitten ostamista oikeaan aikaan, mutta siitä eteenpäin puhutaankin taidosta, ei tieteestä.

Taitoa on myydä osakkeet EPS:ien ollessa korkeimmillaan ja kaikkien intoillessa osakkeitten ostamisesta, sillä perässä tulee suhdannekäänne.

Taitoa on laskussa pitää hermonsa kurissa, odottaa oikeata ostohetkeä ja ostaa silloin, kun kaikki neuvovat myymään sen takia, että erinäiset tiekoneohjelmat tuottavat myyntisignaalin. Silloin osakkeet ovat kuitenkin halvimmillaan!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea tapa laskea yritysarvo

Yritysarvo voidaan laskea monella vaihtoehtoisella tavalla:

1.  Markkina-arvo

Yrityksen hetkinen arvo markkinoilla lasketaan pörssiarvosta ottamalla huomioon velat ja likvidit varat. Tämä on armoton , hetkellinen markkina-arvo.

2.   Tulevien voittojen diskonttaaminen nykyhetkeen

Sijoittajat arvottavat yritystä arvioitujen tulevien voittojen perusteella. Tulevien vuosien voitot arvioidaan ja diskontataan markkinakorolla nykyhetkeen. Saatuun arvoon lisätään tämän hetken likvidit nettovarat ja tulos on yrityksen arvo.

3.   Yritysarvon laskeminen yrityksen positiosta arvoketjussa

Yhteiskunnan arvoketjuihin tiiviisti etabloituneiden yritysten arvoa yritetään monasti laskea sen perustella mitä paikkoja (tehtäviä) yritys hoitaa yhteiskunnan arvoketjuissa ja mikä on tuon position (tehtävän) todennäköinen tuleva osuus yhteiskunnan rahavirroista ja voitoista. Laskelmaan lisätään arvio siitä mitkä ovat kyseisen yrityksen kyvyt uudistua ja laajentua - ottaa arvoketjupositiota laajemmalla maantieteellisellä alueella tai ottaa uusia paikkoja arvoketjussa.

4.    Yrityksen arvioiminen immateriaalisen pääoman perusteella

Asiantuntijaorganisaatioita, korkean teknologian yrityksiä ja markkinointiosastoja arvioidaan monasti sen perusteella mikä on niiden kyky tuottaa immateriaalista pääomaa: patentteja, copyright oikeuksia, yhteistyösopimuksia, mielikuvia, brandiarvoa, suunnitteludokumentteja ja julkaisuja. Nykyiseen likvidiin pääomaan (immateriaali ja materiaali) lisätään arvio siitä miten arvokasta immateriaalista pääomaa kyseisen organisaation arvioidaan tulevaisuudessa pystyvän tuottamaan. Tässä tavassa tuotteista saatavan rahavirran katsotaan olevan seurausta tuotteessa olevista immateriaalisista oikeuksista  (markkinamielikuvasta, IPR ja copyright oikeuksista, logistiikkaketjun sopimuksista ja suunnittelusta).

 

Mikä on oikein tapa laskea yrityksen arvo??

Kaikkien neljän yllämainittun tavan tulisi antaa yksi ja sama rahassa mitattava yritysarvo - mutta näin ei tietenkään aina ole. Markkina-arvo saattaa poiketa merkittävästikin jollakin muulla tavalla lasketusta yritysarvosta. Pitkällä aikavälillä oikeimman kuvan yrityksestä saa kun valitsee kyseiselle toimialalle parhaiten soveltuvan tavan - yksi tapa laskea ei ole ylitse muiden.

 

Oikean tavan valitseminen johtaa:

  • yrityksen sisäisesti tekemään oikeita päätöksiä (yrityksen kannattaa valita oma erityinen tapansa laskea yritysarvo ja käyttää tätä tapaa johdonmukaisesti niin että yrityksen toiminta optimoidaan niin että kyseisellä tavalla yritysarvo maksimoituu)
  • sijoittajan tekemään oikeita valintoja (sijoittajan on tärkeätä huomata jos markkina-arvo poikkeaa merkittävästi muulla tavalla lasketusta yritysarvosta; markkina-arvo ei monasti huomioi yriyksessä piileviä voimavaroja)
Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa I

 

Kysyntä ja tarjonta talousmediassa

KL:n blogeissa julkaistiin varsin minimaalisella huomiolla linkissä oleva merkintä. 

http://moneylab.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/17/osakesijoittaja-ison-karhun-hampaissa/ 

Ko. kirjoituksessa on formuloitu niitä periaatteita, joita minäkin sijoittamisessa käytän. Aihetta olen toki itsekin käsitellyt esim. http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/10/30/sijoittamisen-iso-kuvio/

 

Eniten huomiotani kiinnitti kommentissa oleva kirjoittajan kuvaus siitä, miten hän oli tarjonnut kirjoitustaan pariinkin kertaan TE:lle.

Kommentti antaa ikävän yleisen kuvan median toiminnasta. Suomessa tuntuu olevan esim. suunnilleen yksi mies, Esko Antola, joka EU:sta pystyy jotain sanomaan, vaikka pelkkiä EU-parlamentaarikkojakin on jo tusinan verran.

Medialle muodostuu pinttyneet tavat alta aikayksikön. Toimittajan ja kolumnistin lisäksi on vakioavustajia ja vakiolähteitä, jotka saavat kaikesta kommentoinnista vastata.

Rahaakin näissä ympyröissä tietenkin liikkuu. Ikävää on vain se, että kuluttaja eli lukija saa lukea vuodesta toiseen samat jorinat, vaikka maailma ympärillämme mullistuisi tai luhistuisi kuinka.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Talouden sektoreista parhaiten pärjää terveydenhuolto

Viimeisten kolmen kuukauden aikana eri sektoreiden osakkeet ovat globaalisti pärjänneet hyvinkin eri tavalla:

  • parhaiten ovat pärjänneet terveyspalveluita tuottavien yritysten osakkeet (IXJ)
  • suurin piirtein osakeindeksin kanssa samaa vauhtia ovat laskeneet teollisuus (EXI), teknologia (IXN) ja kulutustavarat (RXI)
  • materiaalit, raaka-aineet (MXI), rahoitussektori (IXG) ja metsäteollisuus (WOOD) ovat pudonneet kaikkein eniten

Näyttäisi siltä että pahin syöksy on ainakin hetkeksi tasoittunut, mutta on mahdoton sanoa milloin ollaan pohjalla. Kenties pohja on jo saavutettu - sen tietää vasta jälkeenpäin. En silti ostaisi ylikapasiteetin kanssa kamppailevaa metsäteollisuutta.  Sen sijaan esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistavat yritykset voisivat olla mielenkiintoisempia - niiden P/E on nyt houkuttelevan alhaalla.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Superfund-rahasto tulee Suomeen

Piksun tiimi kävi Sijoitus 2008 -messuilla tekemässä joukon haastatteluja sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoisista asioista ja yrityksistä. Ensimmäisenä näistä julkaistaan Ruotsin kautta Suomeen rantautunut Superfund.

Haasteltavana on Superfundissa Suomesta vastaava Ina Hovi, joka kertoo tarkemmin Superfundin toimintaperiaatteista.

Lisää videomateriaalia on tulossa lähiaikoina.

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi haluaisi olla hirveän innovatiivinen

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen.

Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla, kieli ja sisältö tähtäisi asiakaslähtöiseen ja hyvään elämään, mutta tavallinen matti möttönen tai linda liukas ei olisi ymmärtänyt esityksistä puoliakaan.

Olimme tietenkin erittäin "User Generated" orientoituneita ja nämä 2010 - 2020 suomalaiset innovaatiot tunkeutuvat joka paikkaan. Ensi yönä näen, tulevatko ne myös mun uniin possun punaisiin.

Janne Saarikko jaikui tilaisuuden jaikulaisten tietoisuuteen. Yksityiskohdat löytyvät #Seminaarikannusta. Janne pohti tilaisuuden päätöskeskustelussa, että "miksi minusta tuntuu, että se mitä täällä tänään tavoitellaan on jo olemassa..." ja kommentti osui naulan kantaan ja sai ansaitusti aplodit.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin mutkikkaita teknisiä ratkaisuja, joiden käytäntöön vieminen vaatii paljon kahvia, pullaa, päättäväisyyttä ja osaamista. Yhteistyön pitäisi ulottua yli monien rajojen. Mutta riittääkä kehityksen lähtökohdaksi enää suomalainen todellisuus? Pitäisikö näiden maailmoja syleilevien kehityshankkeiden verkottumista vyöryttää kauas yli kansallisten rajojen?

Juutummeko TEM-tuotekehityksessä kansallisten rajojen sisäpuolelle samalla kun vaikkapa Nokia siirtää omaa R&D:tä aggressiivisesti maailman johtaviin kehityskeskuksiin?

Tilaisuus oli hyvä: se herätti ajatuksia. Sitran Ossi Kuittinen sanoi selvällä Suomen kielellä, että kansakunta on menossa kohti vaikeita aikoja ja samat sanat EU:sta.

Selviämmekö tästä taantumasta 90-luvun keinovalikoimalla? En ole siitä aivan varma. Maailma on muuttunut 15 vuodesta. Nokia lähti nousuun ja lentoon 90-luvun laman jälkeen. Mikä liikahtaa tällä kertaa? Meillä 4000 ohjelmistoyritystä eli kymmenen per kunta ja uusia syntyy 1000 per vuosi. Miten näistä valikoituu tulevaisuuden Nokia?

  • Tarvitaanko konsolidoitumista?
  • Tarvitaanko suurempia yksiköitä?
  • Pitäisikö ensin keksiä asiakas ja sen jäleen gadgetit?

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Bear rahastoissa piilee petollinen vaara

Bear rahastoissa ja muissa short kohteissa piilee vaara - joka realisoituu sitten kun kurssit eivät enää laske.

Otetaanpa esimerkki:

  • Oletetaan että osakkeet nousevat keskimäärin noin 5% vuodessa ja tällöin bear rahaston arvo laskee keskimäärin 5% vuodessa
  • Osakkeille saa vuodessa keskimäärin noin 2 % osinkoa kun taas bear position pitäjä joutuu maksamaan 2% osinkoa (negatiivinen osakepositio tarkoittaa sitä että myös osingot ovat negatiivisiä)

Tästä kaikesta seuraa että keskimäärin bear rashasto häviää 14% vuodessa tavalliselle osakesijoitukselle.

Minä en ainakaan enää suhdanteen tässä vaiheessa uskalla pitää short positioita - niiden käyttö vaatii suurta taitoa ja varovaisuutta.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Arvo-osakkeista ja Taurus Capital-listasta

Aluksi taustaa arvo-osakkeista:
Vuonna 1934 ilmestyneessä teoksessaan Security analysis arvo-osakesijoittamisen grand old man Benjamin Graham yhdessä David Doddin kanssa nosti esiin arvo-osakkeen vastakohtana glamour-osakkeelle. 

Merkittävä ja uuraanuurtavaa arvo-osakkeisiin sijoittamiselle oli myös kolmikon Lakonishok, Shleifer, Vishny tutkimus Contrarian investment, extrapolation and risk vuodelta 1994. Siinä osoitettiin vuosien 1968–1994 aineistolla arvosijoittamisen ylituotto käyttäen useampaa mittaria arvo-osakkeen määrittelyyn.

Nyt Brandes Institute on uudistanut tämän tutkimuksen (Values vs. Glamour: A Global Phenomen) vuoteen 2008 ulottuvalla aineistolla. Arvosijoittamisella on edelleen saanut ylituottoa.
Arvo-osakkeet tuottivat USA:n markkinoilla 6,8 % paremmin kuin muut osakkeet ja vastaavat small cap yhtiöt tuotti vielä paremmin eli 9,7 %. USA:n ulkopuolisissa maissa kaikkien  arvo-osakkeiden ylituotto oli 8,6 % ja vastaava small cap tuotto 9 %.

 

Kuten aikaisemmin on ollut puhetta Taurus Capital ylläpitää pohjoismaista osakkeista arvosijoittamiseen sopivaa osakelistaa. Tässä näytteeksi joitain listauksen kärkiyhtiöitä. 

Helsinki osakkeet

Osake
 
 
Outotec Oyj
 
 
Konecranes Oyj
 
 
Nordic Aluminium Oyj
 
 
Raute Oyj
 
 
Tekla Oyj
 
 
Rautaruukki Oyj
 
 
Poyry Oyj
 
 
Martela Oyj
 
 
Lemminkainen Oyj
 
 

 
Yritysluokitus: Large Cap

Osake
Pörssi
 
Outotec Oyj
HEL
 
StatoilHydro ASA
OSL
 
Dampskibsselskabet NORDEN A/S
CPH
 
JM AB
STO
 
Aker Solutions ASA
OSL
 
Konecranes Oyj
HEL
 
SSAB Svenskt Stal AB
STO
 
Lindab International AB
STO
 
Yara International ASA
OSL
 

 
Kaikki pohjoismaiset

Osake
Pörssi
Yritysluokitus
Acta Holding ASA
OSL
Small Cap
Blom ASA
OSL
Small Cap
Outotec Oyj
HEL
Large Cap
StatoilHydro ASA
OSL
Large Cap
Odd Molly International AB
STO
Small Cap
Dampskibsselskabet NORDEN A/S
CPH
Large Cap
Cision AB
STO
Mid Cap
Semcon AB
STO
Small Cap
BE Group AB
STO
Mid Cap
TGS-NOPEC Geophysical Company ASA
OSL
Mid Cap

 

 

Brandes Institute: Values vs. Glamour: A Global Phenomen:
http://www.brandes.com/NR/rdonlyres/58C22662-D27C-4C7C-8968-BA8277189F4D/0/ValuevsGlamourTheValuePremiuminNonUSMarkets1206.pdf

Taurus Capital:
http://www.taurus-capital.fi/

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokia julkaisee tänään uuden gadgetin eli N97

Nokia julkaisee tänään uuden puhelimen, jossa on poikkeuksellisen seksikästä "hardwarea".

Usein uutuuksien julkaisua edeltäneet kuvavuodot vievät terää viralliselta lanseeraamiselta; paitsi Applen tapauksessa, jonka fanaattinen kannattajakunta ennakohypettää pikkuvuotojen perusteella uuden tuotteen poikkeukselliseen mediamenestykseen.

Edes Google ei pysty vastaavaan. Nokian median hallinta on varsin konservatiivista, vähäeleistä ja varovaista.

Mutta viime aikoina on näkynyt muutoksen merkkejä.

Olli-Pekka Kallasvuo paukutteli henkseleitä Lontoossa, näin muistelen, ja lupaili Nokialle mahtavaa menoa lamasta huolimatta. Vastaavasti erilaiset ennustuslaitokset povaavat kännykkämyynnille maailmanlaajuista laskua.

Käykö niin, että Nokia tekee sen taas. Jollei nyt ihan julkista ihmepuhelinta, mutta saa myynti- ja jakelukoneistonsa sellaiseen iskuun, että tulosta tulee vastoin ennustajaeukkojen ja -ukkojen arvailuja.

Tänään näemme kuvia Nokian uutuudesta. Kuka tietää, mitä sillä voi tehdä?

1.    Onko uusi vessapaperirulla?
2.    Onko uusi rengas?
3.    Onko Reino vai Ainoa?
4.    Onko Mikko PC?
5.    Onko kosketeltava vai querty?
6.    Onko telkkari vai känny?
7.    Onko miniläppäri vai just another phone?
8.    Onko todellinen uutuus?

Editoin 2.12.2008 kello 12:13 palattuani sorvin ääreen ja silloin KL tiesi jo kertoa uutisena Barcelonasta, että uusin on nimeltään N97 ja iskee kauppoihin (hits the stores) 900 euron hintalapulla. Nokian tiedotus nostaa N97 parhaimmaksi puhelimeksi "ever", mutta malttakaamme käyttäjien kokemuksia. Kilohinnassa ei ole Nokian näkökulmasta valittamista. Tähänkö veronpalautukset tuhlataan?

Lisäys: 2.12.2008 kello 12:58 Aiheesta voi myös jaikua! Ja Janne kirjoitti N97:sta Kauppalehdessä.

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

JIIHAA, UUNITUOREITA UUTISIA!

Kyllä tämä nykymaailma on sitten hieno. 24 / 7 saa esim. kännykkään (tai ainakin satelliittipuhelimeen) minne tahansa maailmaa uutisia reaaliajassa. Oma henk.kohtainen uutisten kerääjäni on tänään välittänyt minulle uutisen , joka on aikaansaatu 14:27 USA:n itäistä aikaa. Sen mukaan:

USA SIIRTYI TAANTUMAAN,

ja tämä tapahtui - vuosi sitten

Odotan kuumeisella jännityksellä, tuleeko uutinen USA:n siirtymisestä LAMAAN jo niinkin pian kuin 2010-luvulla.

Tällaisten uutisten edessä tarjoan omat periaatteeni:

Sijoittajalle tärkeintä on:

- pääoman asemesta oma pää

- kyky nähdä metsä puilta

- näkemys, sillä mikrouutisten perässä juostessa häviää takuuvarmasti finanssitalojen vinttikoirille. Fiksumpaa kuin juosta sähköjäniksen perässä on hahmottaa sähköjäniksen ellipsin muotoinen rata eli SUHDANNEMEKANISMI, josta Englannissa on jo teollistumisen ajaltakin empiiristä kokemusta yli 200 vuoden takaa ja mille mekanismille on olemassa teoreettinen selityksensä tyyliin: kun tarjonta ylittää kysynnän jne.

Näkemys eli visio on välttämätön, koska osakkeet kannatti myydä viimeistään kesäkuussa 2007. Myyminen nyt "uutisen" tultua on hiukka myöhäistä, koska markkinat ennakoivat. Seuraavaksi markkinat muuten ennakoivat pohjaa ja käännettä ylöspäin. Siitä saataneen uutisia jo 2020-luvulla - edellyttäen, että pohja juuri nyt on lähellä.

 

 

 

http://www.reuters.com/article/businessNews/idUSTRE4B05YX20081201?feedType=RSS&feedName=businessNews

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus joulukuu /2008

Katsaus joulukuu /2008          Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.  

 

Maailmantalouden sentimentti

 


Source: http://www.ism.ws

Teollisuustuotanto supistuu kaikkialla ja USA:ssa jo kulutustavroidenkin ostaminen laskee. Sentimentit ovat heikolla tasolla joka puolella maailmaa - palkat eivät nouse ja työttömyys lisääntyy.  Osakkeet ovat syöksyneet alaspäin enemmän kuin koskaan lähes sataan vuoteen ja niiden arvot heittelevät enemmän kuin koskaan meidän elinaikanamme. Kauhu ja pelko ovat ottaneet vallan ja sijoittajat pakenevat markkinoilta kuka minnekin pelastaen sen mitä vielä on pelastettavissa.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Viime kuussa vastatuuleen pyristellyt Brasilia on nyt liittynyt laskijoiden joukkoon.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on nyt romahtanut joka puolella maailmaa. Vastaavaa tuomiopäivän tunnelmaa ei ole ollut koskaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat nyt entistä voimakkaampaa taantumaa ja USA:n osalta tulevaisuuden odotukset ovat pitkälläkin tähtäimellä laskeneet. Euroopaan korkomarkkinat ennustavat hieman positiivisempaa pitkän aikavälin kehitystä.

Keskuspankit tarjoavat nyt halpaa lyhytkorkoista rahaa ja pankkien halventunut ottolainaus alkaa vihdoinkin näkyä myös antolainauskoroissa. Tämä näkyy puolen vuoden tai vuoden kuluttua reaalitaloutta piristävänä tekijänä.

Inflaatio on nyt lähtenyt  laskuun ja niinpä keskuspankkien korkolvytykselle on tarjoutunut lisää tilaa. Voimmekin odottaa että lyhyet korot laskevat edelleen.

Reaalitalous

Maailmankaupan (Baltic dry index)  ja teollisuustuotannon kasvu on käytännössä pysähtynyt ja läntinen maailma on ajautunut lamaan. Vaikutukset ovat nyt alkaneet näkyä myös kaukoidän kehittyvillä markkinoilla.

IMF on viimeisten kuukausien aikana tavan takaa korjannut alaspäin maailmantalouden vuoden 2009 kasvuennustettaan. Nyt kasvuksi ennakoidaan noin 2,2%. Teollistunut maailma on käytännössä stagnaatiossa tai lamassa ja kehittyvät maat kasvavat runsaan neljän porsentin vauhdilla. Käänne parempaan tapahtuu IMF:n mukaan vuoden 2009 loppupuolella. 

Yritysten mahdollisuudet tehdä tulosta ovat viimeisten parin kuukauden aikana parantuneet:

  • rahan hinta laskee (halvemmat korot ovat nyt alkaneet näkyä yrityslainoissa)
  • raaka-aineiden hinnat laskevat
  • palkkakustannukset eivät nouse
  • myytävien tuotteiden hinnat ovat nousseet (inflaatio on ollut kohollaan)

Parempi tuloksentekokyky realisoituu yritysten tuloksiin suurin piirtein puolen vuoden viiveellä - siis ensi kesästä alkaen.

Kiinteistömarkkinat

Kiinteistöjen hinnat laskevat edelleen USA:ssa, mutta myyntiajat eivät enää pitene. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ovat kääntyneet nousuun - ja valoa näkyy siis tunnelin päässä.

Joissakin Euroopan maissa on selvää hintakuplaa asuntomarkkinoilla, mutta täällä ei ole annettu lainaa yhtä leväperäisesti ja asuntojen mahdollinnen hinnanlasku ei kaadu pankkien syliin. Siis kriisiin ei ole täällä aineksia. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat lokakuun osavutiskatsauksen yhteydessä ajautuneet paniikkiin - kurssit nousevat ja laskevat jopa kymmenen prosenttia päivässä sellaisissakin maissa kuten Japani ja USA. Velaksi ostaneet sijoittajat ajautuvat äkillisiin pakkomyynteihin ja markkinoilla myydään osakkeita hinnalla millä hyvänsä. NYT ON PÖRSSISSÄ ALE.

Vaikka osakkeet ovatkin laskeneet yhtä paljon kuin viimeksi 1930 luvun alussa niin vastaavaan kriisiin ei ole aineksia - maailmantalous kasvaa edelleen ja rahoitusjärjestelmä kestää. Työllisyys ei ole romahtanut ja yhteiskunnan tuki huono-osaisille on paljon parempaa kuin 1930 luvulla.

 

Edelliset katsaukset:

marraskuu 2008, lokakuu 2008, syyskuu 2008  elokuu 2008,  heinäkuu 2008, kesäkuu 2008toukokuu 2008huhtikuu 2008maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007 , lokakuu 2007  syyskuu 2007 elokuu2007 , heinäkuu 2007 kesäkuu 2007  toukokuu_2007huhtikuu 2007  maaliskuu 2007 :tammikuu 2007joulukuu2006, marraskuu 2006, lokakuu 2006 , syyskuu 2006 elokuu2006, heinäkuu2006,  kesäkuu 2006 ,toukokuu2006

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kasvottomat Korporaatiot - Faceless Corporations

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

Tämän taantuman stoori?

Mitä tästä seuraavaksi? Tiedämme suunnilleen miten tänne on tultu, mutta missä ulospääsy? Mikä on seuraava peli ja missä kortit jaetaan?

90-luvun alussa teeman tiivisti "Suomen ja joidenkin muiden maiden kärsimys. Suomea vahingoitti valuutan romahtaminen ja idänkaupan jämähtäminen, mutta vaikka muu Eurooppa ei ehkä loistanutkaan, eipä hätääkään juuri ollut. Ulos tultiin vientiteollisuuden, Nokian ja Euroopan yhdentymisen myötä."

2000-luvun alun voisi kuvata näin - jos tuota voi edes taantumaksi nimittää: "Järjettömyyksiin kohonneet internet- ja it-osakkeet romahtivat, ja noilla aloilla kävi katokin. Perusteollisuus porskutti vaan."

Mutta nyt tämä aika - voisiko tässä jotenkin näin:

- yksityiskohtiin menemättä: uudistuva Internet mahdollistaa kestävät ja monipuolistuvat businessmallit, jotka jakavat vaurautta tavaroiden ja palveluiden tuottajille täysin uudella tavalla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisin otsikoita:

- Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

- Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

- Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

- Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

- Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

- Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

- Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Umpivihreään väärään suuntaan kohti Samsøtä

Maanantain lehdessä taas joku umpivihreä töpselisähköä käyttävä toimittaja kertoili tanskalaisten satusetien sepittämiä juttuja Samsøn energiaomavaraisuudesta. Jo aikaisemmissa tästä satujen saaresta kertovissa uutisissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki saaren ajoneuvojen polttoaine on raakaöljystä peräisin ja merkittävä osa taloista käyttää lämmityksessä kaasua tai öljyä.

Mutta saarella on Energia Akatemia, joka sitten kertoo soveltuvaa energiatietoutta. Sen sivuilta käy ilmi, että 70 % saaren rakennuksista lämpiää uusiutuvalla energialla ja paljolti olkipohjaisella kaukolämmöllä.. Ajoneuvojen kuluttama bensiini ja öljy puolestaan kompensoidaan 100-prosenttisesti tuulisähköllä. Tällä samalla perusteella Uusimaa on sähkön tuotannossa CO2-vapaa maakunta kun siellä kerran tuotetaan kahdella atomivoimalalla enemmän sähköä kuin mitä maakunnassa kuluu.
 
Lämmityksessä käytetyn oljen ekologisuudesta voi esittää voimakaan epäilyksen. Lainaan tähän erästä Helsingin Sanomissa ollutta järkevää kirjoitusta:
”Energiaintensiivinen ja runsaasti lannoitteita tarvitseva maatalous tuottaa paljon hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Silloin kun biopolttoaineiden viljely vie hyvin paljon lannoitteita, se voi todella jopa lisätä ilmastoa lämmittäviä päästöjä.”
Hirvittävä totuus biopolttoaineista, 26. 11. 2007 kello 13:37 Risto Isomäki
 
Vaikka tähän tanskalaiseen energiaihmeeseen on saatu valtion tukea, on maksajaksi jäänyt kuluttaja. Energia Akatemian sivuilla on erilaisia hintoja myytävälle kaukolämmölle välillä 120 – 155 USD/ MWh. Mainittakoon, että Helsingin energialaitoksen syyskuun kaukolämpöhinnat olivat välillä 48,95-79,71 €/MWh (veroineen ja liittymän kuoletuksineen). Tuolla hintatasolla Helsingin energialaitos tilittää liki kolmanneksin liikevaihdostaan omistajilleen, helsinkiläisille veronmaksajille voittona.
 
Eli on toki mahdollista korkeilla hinnoilla ja kompensoimalla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä mahdollista väittää olevansa umpivihreä, mutta onko se kestävän kehityksen mukaista?
 
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Jos innovaatioiden kaupallistaminen olisi helpompaa

 

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.
 
  1. Oma älypuhelin
  2. Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
  3. Softaa autoteollisuudelle
 
Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.
 
 
Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.
 
Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.
 
Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.
 
  1. Miksi Apple onnistui?
  2. Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
  3. Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
  4. Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu
 
Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.
 
Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.
 
  • Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
  • Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
  • Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)
 
Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.
 
Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.
 
  • IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
  • Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
  • Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä
 
”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.
 
Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.
 
Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!
 
  • Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”
 
  • Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.
 
 
  • The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
     
  • Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit