Artikkelit aikajärjestyksessä

As Oy XXXXXX

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/06/23140

Mahdollista pääkaupunkiseudulla? Miksei, kun katselee joidenkin lähiöiden hintapyyntöjä. Varsinkin, kun useissa -60 - 70 luvulla tehdyissä kohteissa ovat remontit vasta valmisteilla ja harkinnassa.

Olin yhtiökokouksessa jossa eräs vanhempi asukas totesi. - Mitä niitä korjaamaan. Ei niitä putkia hautaan voi viedä kuitenkaan. Ja tuolla korjaussummalla rahoittaisi vesivahinkokorvauksia kymmeniä vuosia.

Voiko tuohon oikein sanoa mitään. Totta on, että remontti maksaa noin puolet tämän hetkisestä myyntineliöhinnasta.

Kun KL:n jutussa mainittiin, että maakunnan remppa voi olla kalliimpi kuin asunnon hinta niin onko järkeä. Hyvä kysymys. Autojakin korjataan myyntiarvoa korkeammilla summilla koska niillä saattaa olla käyttöarvo.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kapasiteetin käyttöaste ja kulutuskysyntä alamaissa

USA:n talouden toipuminen tulee olemaan tuskaisen hidasta kahdesta merkittävästä syystä: Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on ennätyksellisen matala ja kulutuskysyntä jo valmiiksi supistunut ilman kohoavan työttömyyden vaikutusta.

 
Tässä FED:in viimeisimmät luvut USA:n teollisuuden kapasiteetin käyttöasteesta vuodelta 2009.

Date
01-01
02-01
03-01
04-01
05-01
 
Value
71.2 %
70.7 %
69.4 %
69.0 %
68.3 %
 

 
Tässä vielä kuvaaja vuodesta 1965.  
 
Capacity utilization in industry in USA
 
Kuvasta käy ilmi, että teollisuudessa on paljon vapaata kapasiteettia odottamassa käyttöönottoa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että investointitavaroille - teollisuuden koneille - ei ole kysyntää pitkään aikaan.
 
USA:n taloudesta 70 % tulee kulutuskysynnästä, joka on erittäin merkittävä talouden tilaa kuvaava tekijä. Nyt USA:n kotitaloudet ovat vihdoin kääntyneet säästäjiksi, säästämisaste on 6 %. Tämä puolestaan pudottaa automaattisesti kulutuskysyntää. Toinen huolestuttava piirre on työttömyysaste, joka oli 9.4 % (5. kesäkuuta), korkein luku sitten vuoden 1983.
 
Calculated RISK blogissa on kuvaaja, joka näyttää kuinka hidasta työttömyyden väheneminen on ollut muissa WWII:n jälkeisissä taantumissa.
 
Job losses in regressions
 
 
 
Tämä kerta on erilainen tai kuten John Mauldin viikkokirjeessään sanoo This Time its Different.
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Ari Hakkaraiselta kirja - Behind the Screen

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Åke Blomqvist tanssii sijoitusten kanssa

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

 

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mikä talouden sykli menossa

Eurostat on tehnyt mielenkiintoisen graafisen esityksen keräämistään tilastotiedoista. Siinä esitetään makrotalouden lukuja suhdanteiden kiertoa kuvaavan kellon muodossa Business Cycle Clock.

Siinä talousjaksot on jaettu absoluuttisen kasvun ja suhteellisen kasvun mukaisesti neljään jaksoon.
 
 Eurostat Business Cycle Clock
 
 
1-osassa talous on määrältään keskiarvon yläpuolella ja myös kasvaa keskiarvoa enemmän.
2-osassa talous on edelleen määrältään keskiarvon yläpuolella ja myös mutta kasvu on pudonnut alle keskiarvon.
3-osassa talous on sekä määrältään että muutokseltaan keskiarvon alapuolella.
4-osassa talous on edelleen määrältään keskiarvon alapuolella ja myös mutta kasvu on jo noussut keskiarvon yli.
Yleensä yksi suhdannekellon kierros kestää noin neljä vuotta.
 
Tähän esitykseen voi sitten valita varsin monipuolisesti Eurostat-tilastoja: BKT, vienti, tuonti, yksityinen kulutus, työllisyys, tuottajahinnat, rakentaminen ja myös senttimentti-indikaattori.
Toinen valintamahdollisuus on maantieteellinen alue: EU eri koostumuksia, eli EU27, EU15, Euro-alue, USA, Japani, ja myös yksittäisiä maita
 
Alla on kuva EU27 alueella maaliskuun tilastotietojen pohjalta, maaliskuu on tuorein kuukausi, jolta kaikki tilastoluvut oli saatavilla.
 
 
 Eurostat Business Cycle Clock sentiment indicators
 
Kuvasta näkyy, että makroluvuissa ollaan taantuman pohjalla, suhdannekellon sektorissa 3. Seuraavaksi olisi odotettavissa makrolukujen supistumisen loppuminen, joka ajan mittaan johtaisi luvut suhdannekellon 4 osaan.
 
Tämän esityksen saa toimiman animoituna; kun asianomaiset tilasto- ja maavalinnat on tehty valitaan kuvan alla aikajanalta aloituspiste ja napsautetaan kolmiosta animaatio pyörimään.
 
Esitys johtaa väistämättä ajatteluun, että talouskriisin pahin on ohi ja voimme jatkaa kaikessa rauhassa kohti nelikentän onnellista 1-ruutua.
Käyttäjän Piksu kuva

Hyvää ja onnellista keskikesän taikaa

Hyvää ja onnellista keskikesän taikaa - juhannus on rakkauden aikaa!!!!!   toivoo Piksu

Paljonko politiikka maksaa?

Huomasin nimimerkkini olevan osassa taloudesta laajemmin. Haulikko ammuntaa ;) joten otsikkoon...

Tällä hetkellä kaikkien huulilla tuntuu olevan vaalirahoitus. Hieno homma. Onhan se tärkeä asia, mutta saa sillä kivasti sivutettua hetkeksi sisäpoliittisesti tärkeämmätkin asiat. Kyllä kai jokainen vähääkään politiikkaa seurannut tietää mitä ovat sidosryhmät ja mitä ne haluavat. Ihmisiähän tässä ollaan kaikkine motiiveinemme. En oikein jaksa yllättyä noista vaalirahoituspaljastuksista. Enemmänkin itsestäänselvyys. Ihmisiä halutaan ajamaan omaa asiaa. Mitä enemmän sitä asiaa on sitä enemmän sen ajamiseen tietty panostetaankin. Niin se homma etenee.

Jos jotain ihmettelen niin Häkämiehen siirtymistä ajatuksineen vasemmistolaiseksi. Odotan koska hän loikkaa Vasemmistoliittoon. Tosin tuskin toisi lisää ääniä. Vai onko se sittenkin pelkuruutta. Tuo valtio-ohjaus ja siihen varatut pakenemistiet.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Micromanagement by Donald Trump

Pari tuhatta vuotta ennen kuin maailma joutui kuulemaan mitään yritysjohdosta, Kiinassa syntyi kokoelma kirjoituksia yhteisnimeltään “Sodankäynnin taito“, joitten laatijaksi on nimetty Sun Tzu. Esim. ko. kirjoitusten kohdissa III/19-21, V/1-2, VIII/8 ja IX/39 korostetaan keskittymistä olennaiseen.

MTV3:ssa tulleen Trumpin ties monennenko sarjan alussa miljardööri pohti sitä, miksi yksi kilpailijoista halusi vessaan. Kuten tavallista, kaikki jäi epäselväksi, sekä “asian” koko että Trump-organisaation oikea menettelytapa, mikä siis ilmeisesti lienee housuihin laskeminen.

Saman iltana tuli reality-sarja Ultimate fighter vapaaottelijoista. Siinä pohdittiin, kuka nyysi lippalakin. Sarjan puolustukseksi voi mainita, että siinä sarjassa puhutaan vain vapaaottelusta eikä mitään yritysjohdosta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taloudellisiin lakeihin vaikutetaan EU tasoisten puolueiden kautta

  Tiesitkö missä puolueryhmittymässä Anneli Jäätteenmäki ensisijaisesti vaikuttaa?  Oikea vastaus on "Euroopan liberaalidemokraattien liitossa".  Oliko vastaus jotenkin yllättävä? Ei ihme; useimmat meistä ovat ymmällään Europarlamenttiin valitsemiemme MEP edustajien puolueiden suhteen.

Europarlamenttimme tärkeimmät ryhmittymät ovat:

  1. Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä "EPP" (264 edustajaa)    Suomi: Kokoomus, Kristilliset
  2. Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä "PES" (161 edustajaa):    Suomi: SDP
  3. Euroopan liberaalidemokraattien liitto "ALDE"  (80 edustajaa).   Suomi: Keskusta, RKP
  4. Vihrät "Greens / EFA" (53 edustajaa);   Suomi:  Vihreät
  5. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta "UEN" (35 edustajaa); 
  6. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto "GUE / NGL" (32 edustajaa)
  7. Itsenäisyys/demokratia -ryhmä "IND-DEM" (18 edustajaa)
  8. Muut (93 edustajaa); Suomi: PS

Talouselämämme toimintaa säätelevistä laeista päätetään suurimmaksi osaksi Euroopplaisella tasolla ja koko lainsäädännöstämmekin liki puolet on EU tasoista, mutta silti tuntemuksemme vaikutusvaltaisista poliittisista ryhmittymistä ja niiden tavoitteista on heikko. Miksi näin?

Ei ole ihme että EU tason lainsäädäntötyö jää meille vieraaksi sillä:

  • EU tason poliittiset puolueet eivät näy europarlamenttivaaleissa; vain kansalliset puolueet ja niiden linjat ovat esillä
  • EU tason poliittiset puolueet ovat löyhiä yhteistyöelimiä, jotka pyrkivät vaalien jälkeen löytämään struktuuria Eurooppalaiseen päätöksentekoon; Europarlamentaarikot ovat saaneet mandaattinsa kansallisten tunnusten ja puoluelinjausten avulla eikä syvää lojaalisuutta yhteiselle Euroopplaiselle puoluerakenteelle ole olemassa

Olisi suotavaa että eurooppalaista päätöksenteokodynamiikkaa pidettäisiin paremmin esillä. Merkittävimmät taloudellista koneistoa ohjaavat lait päätetään Eurooppalaisella tasolla ja aktiivinen poliittinen vaikuttaminen edellyttää taustalla tapahtuvaa kansalaiskeskustelua.

Mutta miten käytännössä toteuttaa tämä profiilin nosto? Suomalainen puoluekenttä karttaa Euroopan tason puoluetunnusten ja linjausten esillä pitämistä - se rapauttaisi puolueiden itsenäistä identiteettiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää talousmedia, jonka tulisi pitää esillä MEP:ien identifioitumista Euroopplaisiin puolueryhmiin.

Vaikutusvaltamme EU:ssa perustuu yhteistoimintaan - ja talouden toimintaan vaikuttavaan lainsäädäntöön vaikuttaminen edellyttää sitä, että tuemme europarlamentaarikkojamme heidän työssään EU- tason puolueryhmien jäsenenä.

Lähde:  www.elections2009-results.eu/fi/index_fi.html

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiina haastaa länsimaisen talouden

Luin mielenkiinnolla EVA:n tutkimuksesta seuraavan kohdan:

[Kiinassa] ”lojaalisuus on ansaittava. Perhe, suku ja ystävät korostuvat kiinalaisten eettisyydessä. Lähipiirille ollaan rehellisiä ja heihin luotetaan. Kiinalaisten henkilökohtainen sitoutuminen oman, perheen ja suvun hyvinvoinnin edistämiseen on erittäin vahvaa.”

Jo vuosikymmeniä on puhuttu aasialaisten lojaaliudesta perhettä, sukua, klaania, heimoa ja yritystä kohtaan samaten kuin siitä, millaisen työn vaatii luotetun aseman saavuttaminen aasialaisessa kulttuurissa.

Luottamus ja sen ansaitseminen ovat perinteisesti olleet keskeisiä tekijöitä kaikessa ihmisten toiminnassa. Ne ovat olleet aiemmin keskeisiä tekijöitä myös eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa talouselämässä, jossa uraa on tehty yhdessä yrityksessä, missä lojaalisuus on myös palkittu.

Sellaiset asenteet ovat uusia ilmiöitä, että yrityksen oma henkilökunta on itsestäänselvyys ja saavutuksia saadaan vain kaappaamalla kilpailijan johtaja tuplapalkalla. Juuri ajatus siitä, että henkilökunta on aina parempaa “aidan toisella puolella”, on johtanut kasvaviin kannustimiin ja sitouttamisiin.

Kiinalaiset pärjäävät vähemmällä. Sitoutuminen on edellytys, johon kannustetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Siinä kuluu kvartaali poikineen!

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Stopstrategiat riskien- ja tuottojenhallintakeinona

Sijoittamisesssa arvopapereihin on syytä pyrkiä maksimoimaan tuoton ja riskin suhde. Hyvien tuottojen saavuttamiseksi on riskienhallinta tärkeintä. Tuottojen menetysten ja tappioiden minimointi pyritään siksi estämään aktiivisella Stop-Loss menettelyllä.  Yksinkertaisimmillaan on kysymys siitä, että sijoituskohde myydään, kun sen arvo on pudonnut ennaltamäärätyt x prosenttia sen huippuhinnasta ta hankintahinnasta tai pudonnut sitä edeltävän lähiajan pohjahinnan alle.  

Stopmyynti voidaan toteuttaa manuaalisesti tai automatisoida useiden välittäjien kaupankäyntipalveluissa. Myös automaattisia stopostotoimeksiantoja voidaan antaa. Oheisessa ppt-litteessä on osa lyhyestä "Stopstrategiat"-esityksestä, joka on pidetty äskettäin ToTo Invest ryhmän kuukausikokouksessa.             

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kiinan viennin pudotus jatkuu

Kuvan lähteenä on minulle tuntematon sivusto.
http://fistfulofeuros.net/afoe/economics-country-briefings/brad-setser-need-be-curious-no-longer/

China exports (monthly change %)
 
 
Hiukan kuitenkin ihmetyttää mistä noin tuoreet vietinluvut on napattu, ehkä ne on annettu tilastokeskukselle jo etukäteen.
 
Tämän kuvan viesti on hyvin vastakkainen Kain alempana olevalle tekstille
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Teollisuustuotannon syöksykierre on päättynyt

Teollisuustuotannon syöksy pysähtymässä

Ensimmäinen makrotaloudellisen käänteen airue on yleensä ollut teollisuustuotannon piristyminen - ja niin näyttää tapahtuvan tälläkin kertaa. Teollisuustuotannon lasku (tumman punaiset käyrät alla olevissa graafeissa) on kvartaali tai kuukausitasolla pysähtymässä monissa kaukoidän maissa ja USA:ssa. Ainoita merkittäviä poikkeuksia ovat enää Euroalue ja Intia, joiden luvuissa ei vielä näy käännettä. Siis ensimmäisiä makrotaloudellisia tunnusmerkkejä paremmasta on nyt näkyvissä. Bruttokansantuote (oranssit käyrät) laskee yhä kaikkialla, mutta se seuraa yleensä pienellä viiveellä teollisuustuotantoa ja voimme odottaa pudotuksen jyrkkyyden taittuvan viimeistään syksyllä.

Inflaatio ja korkotaso stabiloituneet

USA:ssa ja Kiinassa on pientä deflatoorista kehitystä (keltaiset käyrät) ja Euroalueella kuluttajahintojen nousu on miltei kokonaan pysähtynyt. Tilanne ei näytä huolestuttavalta - syvää deflaatiota ei näyttäisi tulevan. Korkotaso (siniset käyrät) on inflaation yläpuolella ja niinpä rahalle maksetaan tällä hetkellä tervettä reaalista korkoa.

USA:n vaihtotaseen vaje supistuu

USA supistaa kulutusta ja siellä vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen katkoviiva; oikeanpuoleinen asteikko) oikenee vähitellen. Kiinan kulutuskysynnän kasvu ei näy toteutuneissa luvuissa. Kiinan kauppatase on näiden lukujen valossa aina vain positiivisempi ja siellä tuotetaan yhä kasvava joukko maailman tavaroista eikä paikallinen kulutuksen kasvu ole pystynyt imemään kasvavaa tuotantoa. Talousmedian luoma illuusio Kiinan kulutuksen kasvusta on näiden lukujen valossa virheellinen. Kiina siis ei tehokkaasti elvytä lisäämällä kulutusta vaan päinvastoin kasvattaa vientiä. Sen sijaan Euroalue on lisänyt kulutusta ja elvyttää maailmantaloutta. 

 

Lähteet: Economist, FED, ECB

 

 

Vaalitappiosta huolimatta ideologinen voitto

Lukiessa TEM:in uusinta Energiatehokkuustoimikunnan mietintöä Tulee väistämättä mieleen, että sosiaalidemokraatit ovat saavuttamassa merkittävän ideologisen voiton huolimatta vaalitappiosta europarlamentissa.

Nimittäin tuo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka luovutti mietintönsä 9.6. elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle listaa kaiken kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla energiaa säästyy 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
 
STT/HS listasi keinovalikoimasta seuraavan tiivistelmän:
- Autoiluun liittyvän verotuksen pitää kannustaa energian säästöön ja autokannan uusiutumiseen. Joukkoliikenteen palveluja parannetaan.
- Rakennusten energiankäyttöä voi tehostaa huomattavasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. - Julkiset tilat tehokkaampaan käyttöön.
- Asuntokohtaiset vesimittarit, uudisrakentamisessa jopa pakollisiksi. Kotitalouksille myös muita uusia työkaluja oman energiankulutuksen seurantaan.
- Kotitalouksilta sähkön hinnassa kerättävä "energiasentti", jonka tuotto menisi energiaa säästävien toimien tukemiseen.
- Tuotteille ja palveluille hiilipassi, joka kertoo niiden ilmastokuormituksen.
- Lisää koulutusta ja neuvontaa, tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin ja tiukempia määräyksiä.
- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hidas, mutta pitkällä tähtäyksellä välttämätön päästöjen vähentäjä.
 
Eli keinovalikoima on suoraan sosiaalidemokraateilta: lisää lakeja, säädöksiä, normeja, viranomaisia, veroja, opetusta ja koulutusta.
Mutta ei uusia mahdollisuuksia tuottavalle liiketoiminnalle ja uusille ideoille.
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokia tarvitsee meidän suomalaisten apua ja internet osaamista

Yrityskulttuuri vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen menestykseen. Henkilötasolla se määrää muun muassa millä keinoin yrityksessä pääsee urallaan eteenpäin, mistä saa rahallista palkintoa ja näkyvyyttä. Ja yksittäisten ihmisten motivaatiotekijöistä muotoutuu koko yrityksen menestyksen tyyli.

Nokian matkapuhelin (”Devices”) osa-alueen tuotekehityksen toimintatavalle on ominaista että:

  • laitteiden ominaisuudet syntyvät muutamassa laitealusta- organisaatiossa ja puhelimet ovat lähinnä erilaisia laitealustojen ulkonäkösovituksia
  • tuhannet ihmiset on organisoitu tekemään kehitystyötä näille laitealusta organisaatioille tai tekemään puhelinkohtaisia sovituksia; yksi yksittäinen ryhmä tai ihminen tekee tyypillisesti kapea-alaista, mutta syvää ammattitaitoa vaativaa työtä
  • merkittävät uudet ominaisuudet syntyvät ”viisivuotis-tiekartta” suunnitelman kautta, jota hallitsee ”keskussuunnittelu” organisaatio

Kyseessä on valta-osin kansainvälinen tehokkuuteen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen orientoitunut laitos vaikka tallella onkin ripaus suomalaista tyyliä:

  • toiminnan ohjaus on  keskitettyä ja ihmisiä (Nokia sisäisen slangin mukaan resursseja) allokoidaan suunnitelmallisesti sinne missä työ tarvitsee tekijäänsä
  • yksittäiset henkilöt ja tiimit ovat monesti etäällä varsinaisesta asiakasrajapinnasta ja työn merkitys jää helposti utuiseksi
  • yksittäiset henkilöt ja tiimit voivat joskus kokea olevansa keskussuunnitelman koneellisia toteuttaja ja niinpä motivaatio pitää joskus rakentaa melko tiiviin esimies-alais suhteen varaan

Tämä suunnitelmalliseen toteuttamiseen orientoitunut organisaatio on luonnostaan tehokas ja se osaa tehdä toteuttamisen tehokkuuteen ja toteutustapaan kohdistuvaa innovointia. Tämä on se kilpailutekijä, joka on siivittänyt Nokian maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi.  

Mutta yrityskulttuuri, joka on hyvä yhteen asiaan, ei aina sovellu toiseen. Nokia aloitti uuden ohjelmistot (”Services and SW”) liiketoiminnan siirtämällä suuren joukon henkilöitä ja korkeinta johtoa matkaviestimet (”Devices”) liiketoimintayksiköstä uuteen aloittavaan divisioonaan. Mukana kulki myös tapa toimia ja käsitellä henkilöstöä. Täsmällinen, tuhansien ihmisten hyvään organisointiin perustuva toteutustehokkuus ei ollut ohjelmistot liiketoiminta-alueen tärkein kilpailutekijä – muita tärkeämpiä asioita olisi pitänyt ottaa huomioon. Ja niinpä nyt ollaan tilanteessa jossa Nokia:n OVI palvelun kävijämäärä on kaukana tyydyttävästä - palvelut eivät vedä asiakkaita. Monet suomalaiset internet palvelut ovat suositumpia.

Vaikka Nokia:n henkilöstöstä vain osa (noin 20%) on enää Suomessa tarvitsee Nokia silti edelleen meitä suomalaisia. Meillä suomalaisilla on internet osaamista ja Nokia tarvitsee meidän apuamme.

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kansankapitalismi on ihanaa, osa 2

WinCapitaan sijoitti noin 10 000 suomalaista. Näistä harva tulee esiin omalla nimellään.

Nettipokerissa kaikki tuntemani kaverit tuntuvat voittavan, mutta jostain syystä pelivelat aiheuttavat ongelmia jopa asuntovelallisille.

Eräs taksikuski, joka käy kanssani salilla usein samaan aikaan, kertoi kertoi kuinka joku epäonninen kyyditty oli hävinnyt sijoittamaansa rahastoon noin 70 %.

Epäonnistuineita nettipokerin pelaajia, WinCapitan sijoittajia ja rahansa menettäneitä kansankapitalisteja voi kutsua hiljaiseksi evidenssiksi; se vain on siellä jossain tilastoissa, mutta harvoin siitä kuulee.

Suomessa hiljainen evidenssi harvoin tulee selvinpäin esiin, joten en ole kateellinen taksikuskeille, jotka joutuvat klo. 4 sunnuntaina aamulla antamaan terapiaa epäonnistuneille nettipokeripelaajille ja pörssihaille.

Maailma kuitenkin yllättäen muuttuu heti maanantaina aamupäivällä, kun krapula on kärsitty ja töissä skarpataan. Samaan aikaan voi myös lukea niistä sankareista, jotka ovat onnistuneet rikastumaan miljönääreiksi viimeisen 10 vuoden aikana ja vieläpä oikeaoppisella kansankapitalistisella sijoitusstrategialla.

Siis täh..??

Osakesijoittamisessa on varmaankin kyse unelmista, toivosta ja sosiaalisesta statuksesta. Se hiljainen evidenssi, joka unohtuu sunnuntain krapulaan, voi olla ikävää luettevaa meille ihmisille, jotka haluamme olla aina optimisteja. Itsetutkiskelu (ja täten myös omista virheistä oppiminen) on raskasta ja pörssitappioista kertominen eivät nosta sosiaalistastatusta työpaikan kaveriporukassa. Siksi ikävistä asioista kannattaa olla hiljaa ja mielummin kuunnella niitä, joilla on jotain kivaa kerrottavaa.

Hiljainen evidenssi jää taksikuskeille ja tilastoihin...

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko autoteollisuus kriisin jälkeen entisensä?

Saisiko olla persoonallinen sähköauto?

GM on ajautunut konkurssiin. Takana on moni moka alkaen vääristä mallivalikoimista kilpailijoita korkeampaan kustannustasoon.

Samalla sähköauto ottaa ensimmäisiä askeliaan. Kuvassa näkyvän Tesla roadsterin lisäksi on muitakin projekteja. Minusta kiinnostava kysymys on johtaako sähköauton nousu myös perinteisten "Big Motor" -autoimperiumien tuhoon? Jos auto toimii sähköllä on valmiin kokonaisuuden aikaansaaminen helpompaa kuin bensalla toimivalla autolla. Investoinnit infrastruktuuriin on vähäisempää. Sähkömoottori, akut, ohjauselektroniikka on bensakoneeseen ja vaihteistoon verrattuna huomattavasti helpommin hankittavissa myös pienemmille pajoille.

Joitakin oireita ehkä jo näkyy, esim Local motors.

Onko kuluttajan toive halpa ja pieni ajajan personaa ilmentävä sähköauto lähinnä kaupunkiliikenteeseen? Jos cool autoissa ei enää tarkoita hevosvoimia ja tunnettua luksusbrändiä vaan itse tunattua designia?

Entä akkujen latausinfrastruktuuri? Jos siinä on eroja maiden välillä tämä syö väkisinkin autotehtaiden suuruuden ekonomiaa.Veikkaan että autoteollisuutta on kohtaamassa jotakin suurempaa kuin pelkän taantuman. Jos tuotteen käyttötarkoitus ja käyttötavat muuttuvat radikaalisti vanhat pelurit yleensä putoavat kelkasta koska eivät osaa mukautua uuteen tilanteeseen, vaan myyvät edelleen vanhantyylisiä tuotteita vanhoihin tarpeisiin.

Tällä hetkellä en siis sijoittaisi autoteollisuuteen....

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastot toukokuussa

Suomalaisten hedgerahastojen toukokuun kehityksen päivitys on viipynyt johtuen vaikeuksista rahastojen päivitysaikataulujen ja tiedonlähteen kanssa.

Mutta jotta päästään alkuun, esitän kuitenkin alustavan taulukon eli sen jossa on kuunvaihteen arvot vain niistä rahastoista, jotka päivittyvät joka päivä.
Katsotaan, saako tiedonlähteestäni myös sellaisen taulukon jossa olisi mukana myöhemmin päivittyneet rahastot kuten Avenir , 3C Edge, Estlander jne.
 

Rahasto
1.6.2009
1 kk
 
VA
 
Nordea Fixed Income Hedge
6.65
5.20
%
19.75
%
UBView
76.91
3.19
%
18.58
%
OKO-Equity Hedge A
109.97
8.42
%
17.36
%
AJ Value Hedge
9.66
3.87
%
15.00
%
UBWave
60.09
5.09
%
12.40
%
ICECAPITAL Alternative Beta
96.62
3.51
%
9.56
%
Avenir
1 664.59
0.00
%
6.84
%
eQ Active Hedge 1 K
10.52
0.00
%
5.74
%
Aventum Pension
119.34
0.87
%
5.41
%
ICECAPITAL Virgin Beta B
83.92
0.79
%
4.42
%
Eliksir Kasvu
1.18
2.33
%
3.89
%
Nordea European Equity Hedge
12.23
0.75
%
3.72
%
SEB Räntehedge Alpha
10.56
-0.07
%
3.60
%
Aventum Summa
90.66
0.64
%
2.04
%
OKO-Alpha A
98.78
-0.27
%
1.86
%
FIM Maltti K
9.83
0.00
%
0.61
%
Abacus Kasvu
25.02
0.22
%
-0.23
%
FIM MultiHedge
8.86
0.00
%
-0.78
%
OKO-Macro B
10.11
0.40
%
-0.88
%
Estlander & Rönnlund Global XL B
1 068.93
1.82
%
-1.63
%
3C Alpha
94.29
-0.07
%
-1.70
%
3C Edge Kasvu
136.50
0.22
%
-2.32
%
Eufex Hedge Kasvu
97.60
0.71
%
-9.79
%

 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Sanoilla hallitsemista

Ilmaisut “bullerot panikoivat” ja “ääliöralli” ovat talousmediasta ja keskustelupalstoilta tuttuja ilmaisuja.

Viestintä on sosiaalista toimintaa, jossa kerrotaan sekä itsestään että yritetään vaikuttaa toisiin. Talousviestinnässä tämä tulee korostetusti esille. Alussa mainittujen sanojen käyttämisellä pyritään luomaan itselle (tyhjästä) asiantuntija-asema muihin markkinatoimijoihin verrattuna.

Koko nykyisen suhdannekäänteen ajan erilaiset itsensä guruksi ylentäneet ovat esittäneet viikottain tämän tapaisia arvioita: nousee - laskee - nousee - laskee. Eikä tässä vielä kylliksi, vaan ääliörallin englanninkielinen muoto näyttää kelpaavan kansainvälisesti hyvinkin tunnetuille henkilöille.

Mielestäni talousmedian on korkea aika omaksua puukkojunkkari Antti Rannanjärven ensimmäinen maksiimi: Ei kukaan oo mikään.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Tämänkertainen listan päivitys oli tavallisen tylsä siinä mielessä, että mallisalkkuun ei tullut muutoksia. Toisaalta salkun arvo vertailuindeksiin nähden kasvoi uuteen ennätykseen (aloitus 29.8.2006 100 pistettä): OMXH25-indeksisalkun pisteluku on nyt 64.66 ja listan mallisalkun pisteluku 125.55. Eroa on siis nyt 94.18% mallisalkun hyväksi.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Metsä- ja teknologiateollisuus

Puukaupasta ja metsäteollisuudesta keskustelen päivittäin alan ihmisten kanssa. Tehtailla ei mene hyvin. Moni vastaa puhelimeen "olen lomautettuna ja tätä jatkuu vielä lomien jälkeen".

Alan kokonaiskuvaa voisimme täydentää Puu- ja Bioenergiamessuilla 2. - 4.9.2009. Tästä tulee mieleen ajatus "sotakirjeenvaihtajien" lähettämisestä messuille. Piksun kannattaisi keskittää voimia tärkeiden messujen tai tapahtumien seuraamiseen. Näin syntyisi monipuolista dokumenttia teollisuuden muutosprosesseista.

Sijoitusmessuiltahan jo tehtiin raporttia. Samaa auteenttista ja ajankohtaista pitää vain saada lisää.

Raportointia pitäisi siirtää enemmän kentäälle ja päästä kosketukseen ihmisten kanssa, jotka elävät läpi talouskriisin vaikutuksia reaalitaloudessa. Pörssin käppyrät antavat tärkeää tietoa trendeistä, mutta sen rinnalle tarvitaan tarkempaa kuvausta emotioista. Miltä tuntuu, kun tehtaan ovet suljetaan - lopullisesti. Taloutta ei voi ymmärtää vain numeroiden kautta. Veisikö tämä raportointia Talouselämän Seiskan suuntaan?

2008 Suomi osti puuta Venäjältä 20 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna puuvarastot ovat täynnä ja korjuuketjut joutuvat OP-rahoituksen takapihalla, josta niitä voi käydä ostamassa, jos on ylimääräistä rahaa osakekaupoista.

Reijo Lahtonen tietää, millaista on olla koneyrittäjä näinä aikoina. Asema on kuin torpparina Täällä Pohjan Tähden Alla. Saisiko Reijolta kirjoituksen Piksuun?

Ponssen asema teknologiayritystemme joukossa on mielenkiintoinen. Korjuuketjujen valmistajat elävät vaikeita aikoja, mutta uskoa tulevaisuuteen on yhä jäljellä. Yritys avasi 2500 neliön huoltokeskuksen Kouvolassa tammikuussa 2009, joka työllistää 15 henkilöä ja palvelee 300 metsäkoneyrittäjää Kaakkois-Suomessa, jossa Ponsella on korkea markkinaosuus. 

Metsäkoneiden omistajat ja valmistajat elävät nyt erittäin kovia aikoja. Korjuuketjut ovat yhä raskaasti vekseli- tai velkavetoisia ja kotimaisten hakkuiden raju väheneminen 2009 tyrehdyttää kassavirran. Kohta metsäkoneita on pankinjohtajilla yli arkitarpeen. Tästä vuodesta tulee vedenjakaja, metsähommat tulevat vääjäämättä vähenemään: luisumme kymmenessä vuodessa alamäkeä 1990-tasolle.

Suurten metsäyhtiöiden asetelmat ovat koko lailla sekaisin. Suomi on metsien osalta luotava uudelleen. Pöyryn taannoinen analyysi oli tyhjentävä: tehtaiden sulkemista on pakko jatkaa.

Sahojen ja mekaanisen metsäteollisuuden ongelmana on, että suomalaiset ovat muuttuneet marginaalitoimittajiksi kuusta käyttävässä Keski-Euroopassa. Eurooppa on kohta sahatavaran suhteen omavarainen.

Sahureiden mäntypuu on vietävä Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Koko entinen asetelma menee lähivuosina uusiksi. Ahdinkoa lisää kapasiteetin vähentämistarve, jollei puusta opita tekemään jotain muuta. Suurin osa eli 75 % sahatavarasta menee kuitenkin rakentamiseen, joten jos Eurooppa rakentaa ja korjaa säästeliäästi, ei sirkkeleitä tarvitse pyörittää.

Suomalaisen paperin suuraika on mennyttä. Venäjä on tulevaisuuden mahdollisuus, jos siirrämme tehtaat sinne. Suomesta hekään eivät osta kuin marginaalieriä. Ehkä metsäyrityksemme selviävät, mutta vain jos tehtaat ovat Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Metlassa on tutkittu paperin, sellun ja sahatavaran tulevaisuutta. Ennusteet viittaavat kotimaisen kapasiteetin karsimistarpeeseen. Puuenergia voi tuoda pientä lohtua, mutta onhan surkeaa, jos hienointa tukkipuuta pitää laittaa tuhannen päreiksi ja pannuun poltettavaksi, kun muuta käyttöä ei ole.

Konepajateollisuutemme, jota teknologiateollisuudeksikin kutsutaan, joudutaan organisoimaan uusiksi, koska osa siitä nojaa suomalaiseen metsään. Edessä on pitkä ja kuoppainen tie ennen kuin rautakourat löytävä uuden "puujalan".

Puutin ja puutullit on sivuseikka, joka innoittaa sontakärrien perässä kulkevia poliitikkoja [jotta kärpäset eivät niitä ahdistelisi]. Karvisen lausahdus, että "vaikka saisimme puut ilmaiseksi alan ongelmat eivät oikene" kertoo, miten syvälle metsäala ui.

Metsäteollisuutemme on teho-osastolla ja korisee henkitoreissaan. Alaa läheltä seuraavat ruumiinvalvojat ovat shokissa. Vihreällä kullalla on niin pitkät perinteet maassamme, ettei kukaan toivo metsäsektorilla kuolemaa. Miten maakuntien miehet ja naiset pärjäävät, jos agribisnes ei tuota sentin senttiä ilman tukiaisia ja metsäkin pettää?

Oikeastaan Kekkosen kuolema oli vähäisempi ongelma, koska presidenttejä pieneen maahan aina löytyy jostain, mutta uutta teollista liiketoimintaa on vaikeampi luoda.

Nokia on 1990-luvun ihme. Metsäteollisuutemme pelastuminen olisi Ihme 2.0, mutta kuka kertoo, miten tikusta tehdään hynää huomisen Suomessa?

Lyhyen tähtäyksen lohtuna on, että paperivarastot ovat tyhjentyneet. Sama näkyy myös sahoilla. Varastot on myyty alta pois pilkkahinnalla. Nyt hinnat ovat lievässä nousussa, mutta varastoissa ei enää ole mitä myydä. Tehtaita joudutaan vähitellen käynnistämään ja uutta tehdään kalliista puusta. Vähitellen syntyy tilaa uudelle tekemiselle.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Roskapuheet lisääntyvät aikojen kovetessa

Eräässä talousmediassa kauhisteltiin nykyistä tilannetta. Yksityiset ihmiset mokomat omistavat itse asuntoja. Tämä on vaarallista, sillä omistaminen täytyy keskittää ammattilaisille.

Uhka on kuitenkin suhteellisen helppo torjua. Suomalaisilta tuulipukubulleroilta maamme asuntokanta on pikaisesti siirrettävä amerikkalaisten investointipankkien haltuun. Tulee joku tolkku menoon, kun ovat ammattimiehet asialla.

Seuraava uutinen samassa lehdessä oli jo astetta vakavampi. Syksyllä uhkaa ankara asuntopula. Tämä on paha juttu, sillä talvet ovat Suomessa siksi kylmiä, että katto pitää saada pään päälle.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Konecranes ollut kolmen kuukauden aikana aina kolmella listalla 10 parhaan joukossa.

Nousussa:

-Wärtsilä, Sampo, Nordic Aluminium, Orion, Ponsse, Capman, Nokia, Fiskars, TeliaSonera ja Marimekko

Laskussa:

-Rautaruukki, Cramo, Neste Oil, Uponor, Ramirent, Ixonos, Keskisuomalainen ja Talentum

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Mikä stressitesti???

Finanssivalvonta olettaa 4.6.2009 esitetyssä stressitestissä seuraavaa:

"Valitun stressiskenaarion mukaan kuluvan vuoden BKT laskisi 8 %, asuntojen hinnat 22 % ja pörssikurssit 44 % (ks. taulukko tiedotteen lopussa). Hintakehitys olisi deflatorinen ja lyhyet korot olisivat koko kolmen vuoden tarkasteluajanjakson hyvin matalat. Pankkien riskinkantokykyä arvioitiin myös Suomen Pankin keväällä julkaiseman perusennusteen pohjalta. Sen mukaan BKT supistuu kuluvana vuonna 5 %, ensi vuonna 1,1 % ja kääntyy 1,5 %:n kasvuun vuonna 2011."

Mikä pankkien stressitesti on sellainen, jossa esim. inlfaation ja täten myös korkojen räjähdysmäinen kasvu on jätetty pois laskuista???

Stressitestissä tulisi olettaa pahin mahdollinen skenaario mitä vain voi tapahtua!!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Elpymisen merkkejä, Osa 3

Osakemarkkinoilla on nyt nähty miltei 3 kk kestänyt nousu. Nousun vahvimmat selittäjät ovat olleet alhainen korkotaso ja merkit talouden käänteestä. Näistä ensimmäinen on antanut tukea osakkeiden korkealle arvostustasolle, kun taas jälkimmäinen on varmaankin vaikuttanut positiivisesti sijoittajasentimenttiin.

Onko osakemarkkinoiden arvostustaso sitten järkevä? Oman näkemykseni mukaan tämä ei todellakaan ole tilanne ja viimeisen 3 kuukauden aikana tuulitakkeihin on puhallettu litrakaupalla ilmaa.Uskon edelleenkin, kuten tämän artikkelisarjan alussa, että talous kääntyy julkisen sektorin elvytyksen avulla nousuun, mutta se ei välttämättä tarkoita, että osakkeiden arvot nousevat. Elvytykseen käytetyt rahat pitää aina joskus maksaa takaisin ja tämä on asia, joka on väistämätöntä. Näen osakemarkkinoiden kehitykselle monia negatiivisiä tekijöitä, joista ensimmäiset perustuvat yritysten tuloksien ennennäkemättömään ja räjähdysmäiseen romahtamiseen (täältä näet graafin). Tästä seuraa kaksi negatiivista johtopäätöstä:

(1) Tänä vuonna oli vielä ok osingot, mutta ensi vuonna ei ole paljoa mistä maksaa. Tämä taas tulee vaikuttamaan negatiivisesti sentimettiin ja hyvin mahdollisesti alentaa osakkeiden arvostustasoja.

(2) Yritysten tulostaso on menettänyt persistenssin ja edelliselle tasolle ei tulla palaamaan pitkään aikaan. Täten myös pidän Shillerin liukuvaa P/E lukua harhaanjohtavana, koska se kuvaa mennyttä aikaa.On vaikea sanoa mille tasolle yritysten tulokset stabilisoituvat, kun kasvu lähtee käyntiin, mutta hyvin todennäköisesti taso ei ole lähelläkään sitä, johon totuttiin ennen vuotta 2008. Viimeisen nouskauden aikana esim. USA alensi veroja ja kulutti rahaa, ja täten otti myös velkaa.Suhdannepolitiika oli siis expansiivista täysin väärässä kohtaa. Lisäksi amerikkalaiset kuluttajat ovat eläneet veleksi viimeiset parikymmentä vuotta, joka ei todennäköisesti enään jatku. Seuraavan nousukauden aikana tämän maailman suurimman talouden tilanne tulee olemaan aivan erilainen, koska tällä kertaa, toisin kuin edellisillä kerralla, sen on pakko maksaa velkaa jo pois (tässä graafi USAn velan kasvusta)... Jossainhan menee raja??

***

Huonon tulostason lisäksi inflaatio tulee todennäköisesti nousemaan ja se myös nostaa korkoja.1930-luvulla USAssa koettiin kaksi erinäistä taantumaa, joiden välissä oli kasvun kausi vuosina 1933-1936, mutta kasvu menetti merkityksensä inflaation vuoksi. Shillerin tekemästä aineistosta voidaan myös havaita, että korkotason ollessa korkea osakkeiden arvostustaso on matala ja toisinpäin. Tällä hetkellä pitkät korot ovat itseasiassa historiallisen alhaisella tasolla, joten laskuvaraa on niukasti, mutta nousuvaraa sitäkin enemmän. Korkojen noustessa osakkeet eivät todennäköisesti tule millään kestämään nykyistä arvostustasoa.

Milloin sitten inflaatio lähtee käyntiin vai onko keskuspankkien rahan painaminen ilmainen lounas?

Tässä kohtaa kyse on rahan kiertonopeudesta, joka vastaa rahan tarvetta, ja vaikuttaa inflaatioon kvantiteettiteorian perusteella seuraavasti:

inflaatio =  + rahan kasvu + rahan kiertonopeuden kasvu - tuotannon kasvu

Jos uusi painettu raha (vastaa rahan kasvua) pidetään (vastaa rahan kiertonopeuden laskemista), rahan kasvun vaikutus inflaatioon neutralisoituu. Inflaatio lähtee kuitenkin nosuun, kun rahat otetaan tyynyjen alta pois ja laitetaan kiertoon. Maailman historiassa on ollut enennekin aikoja jolloin rahaa on ensin painettu, mutta inflaatio on tullut vasta myöhemmin. Esimerkkinä on Saksan ensimmäisen maailmansodan sotatoimien rahoittaminen rahan painamisella ja jälkikäteen koettu hyperinflaatio. Kysymys vain kuuluu, milloin rahat laitetaan kiertoon?? Siksi nykyinen osakkeiden arvostustaso perustuu epärealistisiin odotuksiin inflaatiosta!!

***

On vaikeaa sanoa tuleeko tästä pitkä konsolidaatiovaihe vai laskevatko osakkeiden hinnat tehden arvostustason jälleen houkuttelevammaksi. En kuitenkaan liian ruusuista tulevaisuuden kuvaa osakkeiden tulevaisuuden arvoista tekisi ja varautuisin reippaasti huonoonkin skenaarioon.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Järkeä tuotekehitystukeen

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä - jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta...

Käyttäjän J.Vahe kuva

Seppo Sinisaari kuukauden Piksulaiseksi!

Piksu tarjoaa tietoa sekä kansainvälisistä että kotimaisista sijoituskohteista.

Jälkimmäisestä on mainittava Piksun luetuimpiin kuuluvat KTM Seppo Sinisaaren ylläpitämät kolme Sergion listaa, joissa on mukana tietoja mm. osingoista, ROE / PB -luvuista ja henkilöstöoptioista.

Toivotan onnea Piksun perustajiin kuuluvalle Sepolle ja lukijoille mielenkiintoisia hetkiä listojen parissa!

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kansainvälinen hajauttaminen

Suomalainen media, sijoitusgurut ja kansankapitalistit antavat sijoittajille uskottavan kuvan siitä, että kansanvälinen hajauttaminen on hyödytöntä. Kv-hajauttamisen hyödyttömyyttä perustellaan pääosin kolmella eri tavalla:

-->Suomalaiset osakkeet ovat tuottaneet poikkeuksellisen hyvin.

-->Hajauttaminen ei auta, koska kriisien aikaan eri osakemarkkinoiden korrelaatiot ampuvat, ja mistään markkinasta ei saa suojaa.

-->Kerrotaan esimerkeistä, joissa kv-hajauttaminen on ollut hyödytöntä, koska se on tuottanut huonosti tai ei ole tuottanut tarpeeksi hyvin.

 

Näistä perusteistä ensimmäinen perustuu illuusioon ”hyvä jatkuu aina.” Suomen talouden ja osakemarkkinoiden positiivista kehitystä selittää moni yllättävä ja odottamaton tapahtuma (ne eivät siis ole itsestään selvyyksiä ja toistu aina uudelleen). Lähi historian kannalta merkittävin tällainen tekijä on Nokian nousu ja menestys. Toinen on 2000-luvulla tapahtunut investointihyödykebuumi, joka nostatti konepajayritysten tuloksia ja täten myös niiden osakkeiden arvoja. Ei ole mahdotonta, että tällaisia positiivisia yllätyksiä tapahtuisi uudelleen, mutta on epärealistista perustaa positiivinen kuva suomalaisten osakkeiden ylivertaisuudesta tällaisen historian valossa, ja väittäisin, että suomisijoittajat ovat aivan liian ylioptimistisia.

Toinen peruste on olennainen, jos sijoitushorisontti on lähinnä kuukausi tai pari. Kriisien aikaan eri osakemarkkinoiden tuotot korreloivat voimakkaammin keskenään ja sille ei voi mitään. Jos kuitenkin olet pitkän ajan sijoittaja ja säätäjä (joita kansankapitalistithan ehdottomasti ovat), miksi tarvitsee katsoa lyhyen ajan tuottoja? Olennaisempaa on huomioida, että eri kriisien jälkeen eri maat ovat selviytyneet nopeammin ja toiset taas ovat jääneet rämpimään pidemmäksi aikaa. 1930-luvulla esim. Japanin talous nousi nopeasti, kun taas USAn taloudella oli vaikea vuosikymmen (tätä harvoin tuodaan USA painiotteisessa talousuutisoinnissa esiin). Japanin talous taas vuorostaan ei ole vieläkään selvinnyt 1990-luvun kolhuista. 1970-luvulla Isoa-Britanniaa kutsuttiin Euroopan sairaaksi mieheksi, kun sen talous oli vauhdikasta ennen viimeisintä finanssi kriisiä.

Näistä kolmanteen perusteeseen olennaisinta olisi, että talousjournalistit ymmärtäisivät, että hajauttamista lisäämällä pyritään vähentämään sijoituksen riskiä, mutta odotettu tuotto on aina painotettu keskiarvo yksittäisten sijoitusten odotetusta tuotosta. Hajauttamisella kuitenkin tuotto-riski suhde paranee ja siksi hajauttamista usein pidetäänkin ”ilmaisena lounaana.”

Suomisalkun pitäminen on kuin autolla ajamista lentomatkustamisen sijasta, koska näistä ensimmäinen tuntuu turvalliselta. Tosiasiassa näistä ensimmäinen on vaarallisempaa, mutta se vain tuntuu turvallisemmalta.

Onko siis kansainvälinen hajauttaminen kannattavaa? Vastaus on toki ei, koska suomalainen talousmedia hyötyy enemmän spekulatiivisesta maniasta, joka on isänmaallista.

Vai voitteko kuvitella suomalaisen talouslehden kolumnistin kertovan mitkä kiinalaiset osakkeet olisivat halpoja? Voidaan siis olettaa, että on helpompaa hehkuttaa kotimaisia osakkeita ja tarjota niistä analyysia.

Tätä kansankapitalismin ilosanomaa varten on jopa palkattu erinäisiä agitaattoreita, jotka lupaavat kaikkea hyvää maan ja taivaan väliltä, kunhan vain sijoitat suomalaisiin osakkeisiin ja ANALYSOIT niitä (sitten olisi tietenkin vielä hyviä kirjoja ja analyyseja tarjolla, joita voisit ostaa). Kysymys kuitenkin on, että hyötyykö tästä analyysista lopulta sijoittaja vai analyysin ja informaation tuottaja?

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit