Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kupliiko turva..?

Noin pari vuotta kaikki puhuivat vielä sijoituksen tuotosta.  Tänä päivänä sijoitussivustoja ja mainoksia lukiessa törmää koko ajan sijoitusten turvallisuuden mainostamiseen, joten avainsana sijoitustoiminnassa taitaa nykyään olla turva.

Mielestäni viimeaikaisissa sijoitustuotteissa ja niiden mainonnassa alkaa haiskahtaa jo sille, että turvallisuus sijoitustoiminnassa on alkanyt mennä överiksi.

Paljon on puhuttu myös kuplasta USAn Treasury bondeissa ( kts. esim. CNBC:n juttu) eikä varmaankaan aiheetta. Usein puhutaan myös, että pankkikriisin maksajat ovat veronmaksajia, mutta kyllä itse luulen, että niitä tulevat lopulta olemaan tähän turvallisuuteen hurahtaneet.

Sijoittajilla on tapana jahdata tuottoja kuvitellen, että pitkään jatkuneet hyvät tuotot tulevat jatkumaan tulevaisuudessakin. Tässä tilanteessa ilmeisesti kuitenkin ajatellaan, että turva tulee jatkumaan tuleveisuudessakin. Erona siis nyt  taitaa olla se, että sopulilauma on juossut tekno-osakkeiden sijasta turvaan, jonne kaikki eivät pidemmän päälle mahdu.

Olisiko tässä turvabisneksen nousussa muuten myös merkki siitä, että osakkeita kannattaisi jo ostaa?

Tilanne alkaa olla jo jokseenkin päinvastainen kesään/syksyyn 2007 verrattuna...

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kauhu ja pelko hellittävät

Osakemarkkinoiden volatiliteettiä kuvaa hyvin niin sanottu VIX indeksi, joka lasketaan S&P 500 indeksin optionoteerauksista. Tämä indeksi on osakemarkkinoiden paniikkimittari - mitä korkeammalle indeksi nousee sen suurempaa on hermostuneisuus. VIX indeksiä vastaa arvopaperi, joka noteerataan Chicagon optiopörssissä.

Viime lokakuun osavuotiskatsauksien yhteydessä kauhu ja pelko ottivat vallan ja VIX indeksi kohosi kaikkien aikojen huippuunsa. Kurssit heiluivat päivänkin aikana prosenttitolkulla.

Yleensä osakkeet nousevat silloin kun huolestuneisuus ja paniikki hellittävät. Nyt hermostuneisuus on hieman hellittänyt ja niinpä osakkeet ovatkin sinnitelleet kolme kuukautta paikoillaan huolimatta monista huonoista uutisista.

Voimme vain toivoa että tilanne stabiloituisi edelleen.

VIX indeksigraafi:  Bloomberg

Käyttäjän J.Vahe kuva

KAASUHÄLYYTYS!

Perjantai-iltana suomalaiset havahtuivat Joensuuta koskevaan kaasuvaroitukseen, joka jouduttiin TV:ssä välittämään koko maahan. Jotkut vieläpä närkästyivät siitä, että varoitus häiritsi 45 vuotta vanhaa, jo parikymmentä kertaa aiemmin esitettyä James Bond -filmiä.

Omasta mielestäni kyseinen varoitus koko maahankin lähetettynä oli aivan terveellinen muistutus ympäristössämme olevista monenlaisista vaarallisten aineitten kuljetuksista ja varastoista.

Asun itse Turun rautatieaseman tuntumassa. Aseman ratapihalla seisotetaan säännöllisesti useitakin pitkiä rivistöjä säiliövaunuja, jotka itäisen “kulttuuriperinteen” mukaisesti ovat erilaisten vuotojen jäljiltä mustankirjavia. Kauniin näkymän kruunaa asemarakennuksen yläpuolella lepäävä tuulipussi.

Asunnossani on 5 poistoilmaventtiiliä. Korvausilmaventtiilin ollessa suljettuna korvaava ilma tulee tietenkin ikkunanraoista. Taloyhtiön hallituksessa jotkut ovat kiinnittäneet huomiota sisäilman laatuun ja koneellinen ilmastointi on lähes maksimiasennossa.

Niin kuin hyvin arvaatte, on taloyhtiön Hallitus kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Lisäksi sillä lienee vastuuvakuutus. Kaikkitietävyyden epäileminen on Jumalanpilkkaa, josta laissa on erikseen säädetty ankaria rangaistuksia.

Kuitenkin eräs sivistymätön asukas erehtyi kysymään, miten ilmanvaihto saadaan tarvittaessa pois päältä. Kysyjä sai mahdollisimman ivallisen vastauksen.

Vastaus ei kuitenkaan poistanut sitä asiantilaa, että taloyhtiötä “hoitaa” yhden miehen huoltoyhtiö, jonka paikalle saaminen nopeasti on epävarmaa.

Kun talossa asuu runsaasti sekä iäkkäitä ihmisiä että toisaalta juuri kotoaan pois muuttaneita vähemmän käytännöllisen kalapuikkosukupolven edustajia, en tiedä, miten nopeasti poistoilmaventtiilit saadaan tukittua melko hankalista paikoista ritilöitten takaa.

Muuten olen sitä mieltä (ceterum censeo), että vastuuvakuutusten todellinen tai kuviteltu suoja laiskistaa hallituksia, isännöitsijää ja huoltomiehiä; lisää vastuuttomuutta, mitä varten vakuutus tietysti on otettukin ja hämärtää eräitä realiteetteja. Vakuutuksen maksavat osakkeenomistajat ja vajaasta hiekoituksesta johtuvat luunmurtumat maksaa kansantalous!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suuri Nokia pienessä Suomessa

Tänä aamuna kuulin uutisen, joka viittasi Lex Nokian syntyvaiheisiin. Helsingin Sanomat kirjoittaa aiheesta tänään. Onneksi meillä on lehdistö, koska poliitikot ja lainsäätäjät vaikenevat urkkimislain synnystä kuin muuri. Kabinetin henki ja kekkoslovakian meininki on yhä voimissaan. Joku sanoo, sanelee, mitä pitää tehdä ja politikot päättävä vaieten, niin kuin isoveli tahtoo.

Suomi kumartaa käskystä Nokian ja suuryritysten suuntaan. Puutullikiistan kuumimpana vaiheena "sotamies Väyrynen" herätteli kansalaisten keskuudessa talvisodan henkeä, jatkokahinoissa eduskunnassa saatiin pikavauhdilla läpi metsätulon veroale. Metsäteollisuuden tarpeet huomioitiin aikoinaan toistuvien devalvaatioiden muodossa.

Lex Nokian ideana on vain tarvittaessa kurkata duunareidensa sähköisiä toimintoja, jotta yrityssalaisuudet eivät leviä sähköpostiliitteinä maailmalle ja kilpailijoiden tietoon. Vaakakupissa lienee Hesarin uutisen mukaan ollut "ota tai jätä".

Nokia työllistää Suomessa suuren joukon ja yritysverotuloja jää maahamme muistaakseni toista miljardia. Poliitikkojen piinan ymmärtää. Ilman Nokiaa Suomen teknologiamaineella ei olisi suurta virkaa.

Muillekin aloille on toivottu Nokian kaltaista mahtiveturia. Ehkä Suomen tulevaisuuden kannalta olisi sittenkin viisasta sveitsiläistyä ja antaa tuhansien pk-yritysten kukkia.

 

 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Toivo elää laman keskellä

Makrotalouskatsaus helmikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Maailmankauppa hiljenee ja teollisuustuotanto laskee kautta maailman. Kuluttajatkin ovat vähentäneet aktiivisuuttaan - kestokulutushyödykkeitä ostetaan vähemmän kuin vuosi sitten ja kulutustavaroitakin ostetaan empien. Ostopääliköiden sentimentit ovat romahtaneet joka puolella maailmaa. Onko siis pelkkää apeutta? Ei toki - edelleen on toivoa!

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Positiivista värettäkään ei näy yhdenkään OECD maan ostopäälikkötilastossa !!!  Elämme historiallisia aikoja - näin yhtäaikaista lamaa ei ole ollut milloinkaan.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut edelleen ja nyt joissakin länsimaissa (esim USA) säästetään jo kulutustavaroistakin.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Alle vuoden maturiteetin korot ovat alhaalla, mutta yhden vuoden kohdalla on käänne parempaan. Tämä sama kuvio toistuu kaikilla päämarkkinoilla. Kokonainen vuosi maailmantalouden lamaa tulee olemaan kipeää koettavaa.

Reaalitalous

Maailmankauppa ja teollisuustuotanto supistuvat ja nyt on pysähtymässä myös kulutstavaroiden tuotanto. Edes kauko-itä ei ole immuuni - Kiinan, Intian, Singaporen, Korean ja monen muun maan ennustettua talouskasvua on viimeisen kuukaudenkin aikana moneen otteeseen alennettu. Ennustaminen on ollut vaikeaa - moni ekonomisti on toivonut parasta ja ennusteita täytyy nyt sitten muuttaa kun pahin kaikesta huolimatta tapahtuu.

Työttömyys lisääntyy joka puolella maailmaa ja työssäkäyvien ylityöt vähenevät. Ilmiö on erityisen voimakas USA:ssa. Tästä on hyötyäkin. Laman keskellä perhe-elämä kukoistaa ja ihmiset ovat henkisesti eheämpiä - niin uskomatonta kuin se onkin. Siis jotain hyvää köyhtymisessä. Lama tuo myös tervettä ammattikiertoa - monet kouluttautuvat uusiin tehtäviin - ja sosiaalinen dynamiikka kasvaa. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX volatiliteetti indeksi ei enää yltänyt samalle tasolle kuin viime lokakuun osavuotiskatsauksen yhteydessä. Hermostuneisuus ja pakokauhu on hieman hellittänyt. Osakekurssitkaan eivät romahtaneet ensimmäisistä huonoista tulosjulkistuksista - niitä osattiin jo odottaa. 

Onko osakemarkkinoiden suunta nyt sitten ylös? Ei välttämättä vielä. Paljon huonoja uutisia on tulossa eikä yhtään ainoata positiivista uutista ole vielä kuultu reaalitalouden puolelta - ei edes odotusta paremmasta. On toivoa - mutta ei vielä merkkejä. 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto

Talouselämä lehdessä oli kirjoitus ”Pommit räjähtivät korkosijoittajien käsiin”. Kirjoitukseen liittyi taulukko, jossa oli listattu lyhyen koron rahastoista niiden osuudenomistajien lukumäärät ja 12 kuukauden tuotto. Taulukko oli otsikoitu ” Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto”

Lyhyen koron rahastoja 

 

Osuudenomistajia

Tuotto, %, 12kk

OP-Euro

70774

—5,06

Sampo Korko

46610

—1,19

Nordea Euro Korko

31 252

—5,30

Aktia Likvida

5 417

—0,48

Tapiola Lyhytkorko

4038

—1,42

Sampo Yhteisökorko

3 877

+0,69

SEBShortBondFund

3706

+1,93

Nordea Yrityskorko

3 411

—1,07

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto

3 385

+5,08

Nordea Pro Euro Korko

3 329

-8,43 ei -0,90

LÄHDE: RAHASTORAPORTTI                   

 

Morningstarin tähtien ennustusvoimaa tutkineet Christopher Blake ja Matthew Morey ovat päätyneet seuraavaan tulokseen: Hyvien, neljän tai viiden tähden rahastojen tuotolla ei ollut ennustevoimaa tulevaan tuottoon. Sen sijaan huonot, yhden tai kahden tähden rahastot olivat kestävästi huonoja.

Eräs selitys pysyvään huonouteen voisi osittain olla heikkojen rahastojen perimillä suuremmilla palkkioilla.

 

Alla on Talouselämä-lehden taulukon rahastot järjestetty suuruusjärjestykseen osuudenomistajien lukumäärän mukaan, vasemmalla suurin ja oikealla pienin. Kuvassa on myös vastaava 12 kuukauden tuotto

 

Alla korjattu taulukko

Lyhyen koron rahaston koko ja tuotto 

 

 

Minulle kuva kertoo selkeästi, että mitä pienempi rahasto sitä suurempi tuotto.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Protektionismiä pukkaa

No niin, odotinkin koska jenkeistä alkaa kuullua isänmaallista "osta kotimaista" juttua.

CNN:n mukaan Obaman 816 Miljardin $ elvytyspaketissa on joissakin kohdin kotimaista teollisuutta tukevia ehtoja. Rakennushankkeissa pitää käyttää kotimaista terästä ja rautaa:

in the $819 billion House bill passed Wednesday, the so-called "Buy American" provision would, with some notable exceptions, ensure that only U.S.-produced iron and steel be used for construction. It expands on a 76-year-old federal law. The Senate, which is likely to take up stimulus next week, would go even further, effectively requiring that any products and equipment be American-made.

So it goes - kuten suosikkikirjalijani Kurt Vonnegut tapasi kirjoittaa. Veronmaksajien hiellä ja verellä tienaamia verotaaloja ei saa päästää valumaan hukkaan ulkomaille.

Samalla tuetaan jo konkurssikypsiä kotimaisia yrityksiä ja siirretään välttämättömät toimenpiteet tulevaisuuteen. Kuilun partaalla jo keikkuvat yritykset eivät pysty enää toimintaansa muuttamaan ja tehostamaan. Kaikki energia kuluu päivittäisen kassavirran vahtimiseen. Sellainen yritys joka ei kestä ulkomaista kilpailua on kuoleman oma, joko heti tai vasta saattohoidon jälkeen.

Samalla tällaiset protektionistiset ehdot herättävät kiukkua EU ja muaalla ja lisää kauppasodan riskiä juuri kaikkein pahimpaan aikaan.

Talous on mailmanlaajuista. Jopa jenkkien on aika tunnustaa tämä tosiasia. Protektionismillä voi saada halpoja irtopisteitä äänestäjiltä, mutta talouden etua se ei aja.

Sama asia pätee myös Suomessa , jossa 45% BKT:sta tulee viennistä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mobiilivalmistajien liikevaihdot romahtaneet - yritysjärjestelyjä odotettavissa

Mobiililaitevalmistajien liikevaihdot ovat romahtaneet - ja kannattavuuskin horjuu.

Oheisen graafin mobiililaitevalmistajien käyttökateprosentit ja liikevaihdon kasvuprosentit kertovat synkkää tarinaansa. Voimme vain arvailla minkälaisiin yritysjärjestelyihin mobiililaiteteollisuus tulee päätymään. Korealaiset Samsung ja LG tekevät edelleen kohtuullista tulosta ja niiden myyntimäärätkin tuntuvat kasvavan - niillä ei näyttäisi olevan mitään hätää. Sen sijaan Sony-Ericsson ja Motorola ovat nyt selvästi pudotuspelissä.

(Motorola:n luvut ovat Q3/08 ja LG:n julkaisemat luvut ovat niin puutteelliset että niitä ei ole sisällytetty vertailuun).

Lähteet: Sony-Ericsson, Samsung, Nokia ja Motorola osavuotiskatsaukset

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Gurujen" puolustus

Talousmedia ja nettikeskustelu ovat arvostelleet Lindströmien ja Saarion huonoa pörssimenestystä ja huonoa kykyä nähdä tulevaisuuteen. Esittäisin aika monta varausta:

- talousmedia ei ole itse onnistanut yhtään sen enempää. Keskustelupalstoilla vaihtuvien nimimerkkien on helppo olla joka päivä oikeassa, mutta en muista etenkään syksyllä 2006 saaneeni AP-Areenalla paljonkaan kannatusta näkemykselleni, että valomerkki annetaan aikanaan ja nousuhumala loppuu siihen.

- vaikka en olekaan ikinä ollut EQ-Onlinen asiakkaana, olin kutsuttuna tilaisuudessa, jossa Seppo Saarion piti esitellä pankin silloin uutta osakerahastoa nimeltään Suomi-Liiga. Saario sanoi, ettei tiedä, onko ajankohta mitenkään erityisen hyvä osakkeiden ostamiseen ja käytti suuren osan ajasta Tukholman pörssin esittelyyn. En tiedä, olivatko järjestäjät Saarion esitykseen tyytyväisiä, mutta itse en havainnut Saarion puhkuvan intoa ko. rahaston puolesta. Hän on vain mukana sen hallinnoinnissa eikä tee päätöksiä yksinään. Julkisuudessa ei ole kai ollut tietoa siitä, omistaako Saario ylipäänsä ko. rahaston osuuksia, joten Suomi-Liigan menestys ei välttämättä korreloi Saarion varallisuutta.

- isä ja poika Lindström ovat sijoittaneet 100.000 euroa salkkuun, jonka kehitystä seurataan Nordnetin sivuilla. Osakevalintoja voi todellakin pitää omituisina. Jossain tutkimuksessa sanotaan pienten amerikkalaisten eli siten keskikokoisten suomalaisten arvoyhtiöitten pärjäävän hyvin, mutta alhaisen PB-luvun lisäksi yhtiöllä olisi toki mukava olla esim. Huhtamäkeä selkeämpi tulevaisuuskin.

Ratkaisevin kysymys Lindströmien osalta lienee kuitenkin, mahtaako ko. 100.000 euroa sisältää ihan koko suvun omaisuuden?

Koska olen jälleen kerran tunkeutunut itseäni parempaa seuraan, voin sanoa, että totta Mooses aloitin ostot kesällä 2008 liian varhain. Ostot olisi pitänyt keskittää kokonaan marraskuuhun. Mikäli vaihtaisin nimeäni viikoittain (sama nimimerkkikin oli 10 vuotta!), ilmoittaisin näin tehneeni.

Todellisuudessa sijoittajan täytyy olla varautunut mahdollisimman moniin vaihtoehtoihin, niin vuosien lamaan kuin nopeampaankin nousuun. Ostot täytyy osata mitoittaa kokonaisvarallisuuden mukaan. Kurssien pohja on syytä nähdä aikaisemmin kuin oman laarin pohja.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Tapaus Olkiluoto 3 - TVO-Areva-Siemens-soppa

Teollisuuden Voiman (TVO) rakennuttama Suomen uusin ydinvoimala Olkiluoto3 on ollut jo pitkään median kynsissä, eikä suotta. OL3:n pääurakoitsija, Areva-Siemens on ranskalaisen valtion pörssiyhtiö Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortio.

OL3 on maailman ensimmäinen uuden sukupolven EPR-laitos, josta Areva kaavailee uutta hittituotetta erityisesti itäisen Euroopan ja Aasian markkinoille. EPR-laitoksia ei ole rakennettu koskaan aikaisemmin. Suomen kokemusten perusteella Areva toivoi ilmeisesti saavansa jonkin monesta Kiinan ydinvoimaprojektista, mutta kauppoja näyttää mennen sivu suun.

Tämänhetkinen tilanne Olkiluodossa näyttää siltä, että alunperin 3 miljardn euron hintainen avaimet-käteen-projekti näyttää paisuneen budjetiltaan jo yli 4,5 miljardiin. Areva-Siemens-konsortio on tehnyt TVO:lle 1 miljardin vaateen turvatarkastusten myöhästymisestä ja TVO taas konsortiolle 2,4 miljardin vaateen myöhästymisestä. Kustannuksien puolesta tämänhetkisillä tiedoilla voidaan puhua joko 50% budjetin ylityksestä tai TVO:n vaateesta, joka on 80% alkuperäisestä "avaimet-käteen"-budjetista.

Aikataulut on toinen merkittävä seikka. Alunperin laitoksen piti olla valmis vuonna 2009. Tämänhetkinen arvio on vuonna 2012, 38 kuukautta myöhässä. Todellista valmistumisaikataulua ei tiedä kukaan, itse kuvittelen aikataulun myöhästyvän lisää, ainakin tällä pelillä.

Missä vika?

Itse asiassa suurin osa ongelmista johtuu aivan muualta kuin median julkistamista hitsausvirheistä. Monesta lähteestä keräämistäni tiedoista näyttää siltä, että vika ei suinkaan ole laitetoimituksissa vaan projektinjohdossa ja erityisesti rakentamisen osa-alueella. Siemensin toimittamat laitteet ovat ilmeisen hyvin aikataulussaan, sen myöhästymiset näyttäisivät johtuvan lähinnä siitä, että laitteita ei ole voitu toimittaa, koska alta tai ympäriltä on puuttunut rakennus.

Käsittääkseni ongelmat johtuvat normaalista huonosti hoidetusta rakentamisen projektinhallinnasta, monikulttuurisuuden aiheuttamista kommunikaatioeroista ja -vaikeuksista sekä rakentamisen osan väheksymisestä. Kun kyseessä on näin suuri hanke, suuri korttitalo luhistuu alta helpommin.

Jos tämän luokan projektia hallitaan kuin kesämökin rakentamista, tulee ongelmia. Jos tuoreita ranskalaisinsinöörejä lähetetään pomottamaan kokeneita, mutta konservatiivisia suomailaisalihankkijoija, joiden työntekijät on haalittu Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä, tulee ongelmia. Jos projekti väheksyy rakentamisen osuutta, jonka arvo on vain 15% kokonaiskustannuksista, mutta aiheuttaa 85% ongelmista, tulee ongelmia. Tässä  sitä sitten onkin ainekset megaluokan soppaan, jossa käy kaikille huonosti.

Ja jos epäilykseni ongelmista pitävät paikkaansa, niitä tulee vielä lisää. En ole kuullut ensimmäistäkään viestiä tilanteen parantumisesta, lukuunottamatta vuoden 2008 pientä aikataulun kirimistä. Tämä aikataulun kiriminen on luultavasti saavutettu isolla rahalla, joka lisää suhteellisesti kokonaiskustannusta vielä lisää.

Laajeneva soppa

Projekti on nyt menossa välimiesoikeuteen, ja riidasta tulee vielä iso. Perustelen tässä hieman eri osapuolien taustoja.

Areva on Ranskan valtion omistuksessa oleva pörssiyhtiö, josta odotetaan yhtä Ranskalaisen liiketoiminnan kansainvälistä menestyjää. Potentiaali energiarakentamisessa on valtaisa, ja siksi yhtiötä seurataan tarkasti Ranskassa. Arevalla on ollut viime aikoina erilaisia ongelmia, josta ranskalainen media on ottanut onkeensa. Jos Arevan EPR-tuote ei saa jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla, on ongelma vieläkin suurempi. Poliittisten ja julkisuuspaineiden vuoksi Areva ei voi myöntää helposti olevansa väärässä ja epäonnistuneensa tulevaisuuden kannalta merkittävässä pilottiprojektissa.

Siemens on maailmalla tunnettu laitetoimittaja, jolla on ollut mahdollisuus saada merkittävää asemaa yhdessä Arevan kanssa. Tällä viikolla Siemens irroittautui Areva NP -konsortiosta, koska koki liiketaloudellisen liikkumavaransa olevan rajoitettu. Ja tottahan tämä on, sillä jos olet näkyvä vähemmistöosakas projektissa, jolta menee maine, se vaikuttaa myös omaan maineeseesi. Vaikka Siemens painotti tiedotteessaan yhteistyön Arevan kanssa menneen hyvin, mutta eipäs kuitenkaan puolustellut OL3-projektin hyvyyttä. En usko Siemensillä olevan kovin suurta intressiä Olkiluodon tilanteen paikkaamiseen omaan piikkiinsä, jos he eivät ole olleet ongelmallinen osapuoli.

TVO on kovilla Suomessa. Projekti on poliittisesti herkkä ja myös taloudellisesti hankala. Ydinvoimalle on oma vastustuksensa, mutta hankalan tilanteesta tekee merkittävästi ylittynyt budjetti, vaikka päätökset on aikoinaan tehty kiinteällä hinnalla. Tässäkin projektissa on yksi rakennusalan sopimusmallien ongelma, jossa päättäjille näytetään kiinteähintaista sopimusta vaikka lisäkustannuksien syntyminen on mahdollista. TVO ei voi vain kiltisti ottaa näitä lisäkustannuksia, koska niillä on suuri polittiinen ja taloudellinen merkitys.

Politiikan merkitys on tässä kohtaa myös merkittävä. Suomessa eivät ydinvoiman puolustajat eivätkä vastustajat voi ottaa budjetin ylityksiä kevyesti.

Ja sitten vielä

Tämänhetkisissä summissa on puhuttu vasta rakentamisen kustannuksista. Jos tähän pottiin lisätään vielä menetetyn tuotantokapasiteetin hinta ainakin 38 kuukauden ajalta. Kyseessä on 1600 MW:n laitos, jonka 38 kuukauden aikana tuottama energia on arvoltaan hintaan 0,02 euroa/kWh aika tarkkaan 880 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisen energian ostaminen muualta maksaa jo nyt merkittävästi enemmän ja lähivuosina kaikkien merkkien mukaan vielä sitäkin enemmän.

Jos laitoksen kokonaiskustannus taas vaikka tuplaantuu, nousee laitoksen takaisinmaksuaika merkittävästi. Tästä ei ole laskelmia, mutta tuon tuotantokapasiteetin mukaan takaisinmaksuaikaan voi helpostikin tulla kymmenkunta vuotta lisää.

Linkkejä eri lähteisiin:

http://www.tvo.fi/www/page/ol3projekti/

http://www.areva-np.com/scripts/info/publigen/content/templates/show.asp...

http://www.siemens.fi/portal.nsf/all/77096FB9441A73C3C225754B00324F9B

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/TVO+haluaa+24+miljardin+euron+korvauks...

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

European Innovation Scoreboard 2008 - EU maiden innovatiivisuus

EU-alueen innovatiivisuutta kuvaava raportti, European Innovation Scoreboard 2008 on julkistettu tammikuussa. Raportissa pyritään kuvaamaan mitattavin, tilastoluvuin innovaatiotoimintaa eri EU-maissa. Raportin tiivistelmä otsikoi Suomen, Irlannin, Kyproksen ja Bulgarian sarjavoittajiksi innovaatiotoiminnan tehostamisessa.

Raportissa käytetty mittari muodostuu seitsemästä pääalueesta ryhmiteltynä etenemisjärjestykseen:

Innovaation mahdollistajiin kuuluvat henkilöresurssit sekä taloudellinen tuki. Yritysaktiviteettiin kuuluvat investoinnit, yrittäjyys ja tehokkuus. Tuotoksissa ovat innovaattorien osuus ja taloudelliset vaikutukset.

 

Tällä mittatikulla on sitten saatu ryhmiteltyä EU-maat ryhmiin:

• Innovaatio johtajat: Ruotsi, Suomi, Tanska, ja Iso-Britannia

• Innovaatio seuraajia: Itävalta, Irlanti, Luxemburg, Belgia, Ranska ja Alankomaat.

• Kohtalaiset innovoijat: Kypros, Viro, Slovenia, Tšekki, Espanja, Portugali, Kreikka ja Italia

• Umpeenkurojat: Malta, Unkari, Slovakia, Puola, Liettua, Romania, Latvia ja Bulgaria.

 

Seuraavana raportissa on verrattu EU-aluetta USA:han ja Japaniin hiukan poikkeavalla mittarilla. Tuloksen mukaan EU on edelleen monilla alueilla jäljessä USA:ta ja Japania, mutta kuitenkin saavuttamassa näitä.

Myöskään EU:n ulkopuolisten kehittyvien maiden uhka ei ole kovin hälyttävä.

 

Suomen maaraportista voi poimia oheiset kuvat.

European Innovation Scoreboard 2008  

Vasemmalla Suomen sijoittumien suhteessa EU-keskiarvoon

Kuvan mukaan Suomi ylittää EU-keskiarvon kaikilla muilla alueilla paitsi innovaattorien osuudessa. Tässä mittarissa on mm. seuraavia osa-alueita: sellaisten PK-yhtiöiden osuus joilla on uusia innovaatiota tai jotka ovat uudistaneet organisaatiotaan, työvoimakustannusten alentaminen ja energia tai materiaalikulujen alentaminen.

 

Oikealla olevassa kuvassa on mitatut muutokset.

Tulosten paranemisen ajavina voimina ovat olleet yrittäjyys ja yhteydet, tehokkuus ja korkean teknologian kaupan osuus. Huonontumista puolestaan on ollut mittarin osiossa taloudellinen tulos.

 

European Innovation Scoreboard 2008 löytyy linkistä:

http://www.proinno-europe.eu/index.cfm?fuseaction=page.display&topicID=437&parentID=51

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä tekee softayritys, joka tekee duunia Nokialle?

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pohjola Pankki vuoden 2009 sijoitusnäkymistä

Kun Piksua alettiin syksyllä laittaa enemmän sekä vakinaiselle kannalle että liikekannalle, sovin eräitten pankkien kanssa oikeudesta normaalin referoinnin puitteissa selostaa pankkien suljetuilla sivuilla esittämiä arvioita talous- ja sijoitusnäkymistä.

Kun lupa heltisi ensimmäisenä Pohjolasta, on reilua aloittaa siitä pankista. Koska referoinnin kohde “Pohjolan sijoitusstrategia 1/2009” on 90-sivuinen esitys, valintani, tiivistykseni, painotukseni ja tulkintani tässä suppeassa kirjoituksessani ovat omiani ja omalla vastuullani. Lisätietoja katsauksesta (ja myös pankin ulkopuolisen asiantuntijan kehumasta Pohjolan teknisen analyysin mahdollisuuksista) kannattaa kysyä paikallisesta osuuspankista.

Maailmantalous

Pohjola katsoo talouskriisin toiseen vaiheen olleen 2008 lopussa yrityksissä ja edenneen sieltä valtiotasolle. Valtiotasolla ollaan hyvää vauhtia, kun eräät eurovaltiot joutuvat maksamaan toisia eurovaltioita korkeampaa korkoa.

Valtiotasolla kriisi joko laimentuu valtioitten pelastaessa horjuvia yrityksiä tai kärjistyessään purkautuu valuuttamarkkinoille, jossa se voi jälleen laimentua siten, että heikossa tilanteessa olevien maitten valuutta devalvoituu, mikä lisää ko. maitten kilpailukykyä. Euron tulevaisuuskin voi omasta mielestäni olla tässä tilanteessa vaakalaudalla.

Jos valuuttamarkkinoitten olennaisetkaan muutokset eivät onnistu kriisiä laimentamaan, edessä on “jääkaudeksi“ nimetty vaihe, jossa valtiot ovat tuhlanneet elvytyksensä huonoihin investointeihin ja pääoman niukkuuden myötä korko nousee.

Dollarin arvioidaan kaikissa tapauksissa heikkenevän 2009 jälkipuoliskolla.

Suomalaiset yritykset

Suomalaisten yritysten taseita pidetään yleisesti ottaen vahvoina. Immateriaalista liikearvoa taseesta on runsaasti (24 - 45 %) seuraavissa yrityksissä (suuruusjärjestyksessä): Kone, Cargotec, TE, Telia-S, Elisa ja Sanoma. Korkea gearing on rakennusalalla, Stockmannilla ja Huhtamäellä. Lisäksi korkokulut käyttökatteesta ovat suuret M-Realilla, Kemiralla ja Outokummulla.

Toteutuneesta kurssilaskusta huolimatta Pohjola suhtautuu edelleen epäilevästi kotimaisiin osakemarkkinoihin, minkä takia osakesijoitukset ovat Pohjolalla alipainossa.

Pohjola näkee periaatteessa kotimarkkinayritykset parhaimpina sijoituskohteina, mutta yrityskohtaisista syistä (esim. toiminnan laajentaminen ulkomaille ja yritysostot) jäljelle jäävät ostokohteiksi (“ostokohteen” oletetaan kehittyvän yleisindeksiä paremmin) lähinnä teleoperaattorit ja energiayritykset.

Perusteollisuudesta ostosuosituksen saa UPM ja perusmetallit. Konepajojen osalta huomiota täytyy kiinnittää Wärtsilän ja Cargotecin lähes 3 vuotta pitkiin tilauskantoihin ja vähäsyklisen huollon vahvaan asemaan em. lisäksi Koneen, Metson ja Konecranesin liikevaihdossa.

Lopuksi en voi olla hämmästelemättä sitä vedätystä, mikä rakennusalan yrityksiin on kohdistunut eräillä keskustelupalstoilla. Kauan ennen vanhojen asuntojen olennaista halpenemista loppuu nimittäin uusien asuntojen rakentaminen. Tämän ajatuksen olisin tosin pystynyt vallan hyvin itsekin tuottamaan ilman Pohjolan katsausta.

Peak oil salkun jatko

Aikaisemmin palstalla referoitiin CXO Advisory sivuston kirjoitusta Peak Oil sijoituksesta. Kyseessä on sijoittaminen yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä (Maapallon öljytuotannon huipun ajoittumisesta nykyaikaan).

Syyskuussa kirjoitus päätyy toteamaan, että esitetty laaja Peak Oil osakevalikoima on tarjonnut paremman tuoton kuin vertailuindeksit. Tosin sillä varauksella, että sijoitus on varsin herkkä aloitusvuodelle ja yksittäisille menestyksille ja häviöille.

CXO Advisory sivusto on nyt päivittänyt tuottolaskelmansa ja epäily volatiilisuudesta on toteutunut.

 

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Sivuston lopputoteama on:
In summary, Profit from the Peak offers a range of stock recommendations to exploit a long-term energy shortage, but historical data suggest that a portfolio constructed from these stocks may be quite volatile with some big hits and big misses.

http://www.cxoadvisory.com/blog/reviews/blog1-20-09/

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kiina-ilmiö rassaa meitä ja Nokiaa

Nokian huonomman tuloksen selitykseksi kelpaa, että kiinalaiset, afriikkalaiset ja eteläamerikkalaiset eivät ostaneet halpoja luureja tarpeeksi. Köyhät ovat köyhtyneet alle puhelinhankinnan kipurajan.

Toisaalla sairaslomalle lähtevä Steven Jobs löi Nokialle kosketusnäytöllisellä luun kurkkuun älypuhelinrintamalla. Nokia osaa tehdä upeitä puhelimia, joissa on mainiot speksit, mutta kuluttajat ostavat " teknisesti köykäisempiä" iPhoneja.

  • Nokia on high-tech
  • Apple on high-touch

Finanssikriisin oikein ennustanut New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini ei jätä meitä rauhaan. Hän arvioi, että kurssit voivat edelleen tänä vuonna laskea parikymmentä prosenttia.

"Roubinin mukaan osakekurssit jatkavat laskuaan, koska maailman kolmanneksi suurimman talouden Kiinan kysyntä heikkenee talouskasvun hidastumisen seurauksena. Kiinan kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan tänä vuonna alimmilleen seitsemään vuoteen", kertoo Kauppalehti tänään.

Ystäväni Alf S. arvioi pari vuotta takaperin, että Nokian asema tulee horjumaan Kiinassa, koska kotimaiset puhelinmallit ovat halvempia, tyylikkäämpiä ja etenkin kaupunkilaiset suosivat kansallisia valmistajia. Jo silloin Nokia asema oli parhaimmillaan "maaseudulla".

Nokia on uudistunut ja noussut tuhkasta monta kertaa. Toivon, että näin käy tälläkin kertaa. Nokialla on teknistä ja tuotannollista osaamista. Firman pitää vain muuttua nöyremmäksi ja kuluttajia arvostavammaksi. Nokian lasipalatseista ei enää määrätä, miten maailman puhelinmarkkinat toimivat.

Kuluttajat ovat nyt ratissa. Heitä pitää kuunnella elefantin kokisilla korvilla. Microsoft ilmoitti 5 000 työntekijän lomautuksista. Nokialle ennakoidaan henkilökunnan 10 - 15 % vähennystarvetta. Nokia työllistää nyt 128 000 ihmistä maailmanlaajuisesti. Jos tuo analyytikkojen arvio toteutuu, silloin vähennystarve on erittäin suuri.

Milloin ilmoitus 13 000 - 15 000 henkilön vähentämisestä tulee? Moniko silloin lähtee Nokian Suomen operaatioista?

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Gamala romahdus,

sanottaisiin syntymäkaupungissani Raumalla. Turussa sanottaisiin tietenkin kauhia romahdus. Kummassakaan kaupungissa ei tosin ole tapana pienistä säikähtää.

Kuten kaikki tässä maailmassa, jopa romahdukset ovat kuitenkin suhteellisia. Konsensusennusteitakin taitaa olla useampia siitä riippuen, mitä ennustajia otetaan mukaan, mutta Talsan välittämässä Bloombergin ennusteessa Nokian EPS / Q4:n keskiarvoksi saatiin 29 senttiä, josta toteutunut eroaa vain 10 % eli 3 senttiä. Lasku vuoden takaisesta 48 sentistä ei ole olennaisesti yllättävän suuri, kun ottaa huomioon että esim. KL:n tuoreessa lukijakilpailussa kolmas vaihtoehto arvattavaksi oli, että Nokian tulos olisi laskenut yli 50 %, mitä vaihtoehtoa muistaakseni tarjosinkin.

Kännykkäalan pitkän aikavälin näkymät eivät välttämättä ole kovin ruusuiset. Itse omistamistani 4 kännykästä kaikki - ml. malli Gorbatsov - ovat käyttökuntoisia. NMT-järjestelmä vain meni pois käytöstä ja kolmanteen en saanut enää uutta akkua.

Mikäli ajat pysyvät taloudellisesti ankarina, ihmiset eivät ehkä jatkossa vaihda kännykkää lähes yhtä usein kuin päällystakkia vain sen takia, että kännykässä on joku jokseenkin hyödytön uusi lisäominaisuus.

Minä en ole kännyköitä tähänhän asti vaihtanut kuin pakon edessä, koska en viitsisi opetella uuden kännykän käyttöä. Niin, minähän käytän kännykkää puhumiseen… Ottaen huomioon väestön yleisen ikääntymisen oma tapani voi yleistyä kännyköitten “loppukäyttäjien” keskuudessa.

Alan tulevaisuus voi olla kova, mutta kova on Nokian tasekin. Vajaat 7 miljardia kassassa tuo kykyä sekä kehittää uutta että kestää kovia aikoja. Monen Nokian kilpailijan asema on olennaisesti heikompi.

 

http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/01/22/nokian-tulos-romahti/20091632/133

Kirjoittaja omistaa pienehkön määrän Nokian osakkeita.

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Liiketoiminta ja hyväntekeväisyys on syytä erottaa toisistaan

Monissa medioissa keskustelua herättänyt Matti Vanhasen kommentti, jonka mukaan omistajien ei pitäisi odottaa osinkoja pörssiyhtiöiltä, sai minutkin kummastuksen valtaan. Olen aina pitänyt Vanhasta hyvin ammattitaitoisena poliitikkona, mutta enää en ole asiasta lainkaan niin vakuuttunut. 

”Pääministeri Matti Vanhanen kehottaa osakkeenomistajia tyytymään pienempiin osinkoihin tai luopumaan osingoista kokonaan, jotta yritysten ei tarvitse vähentää työntekijöitä.", Ylen verkkosivut kertovat. Tällaisen ”sammakon” suustaan ulos päästäessään, Vanhanen paljastaa aukon liiketalouden tietämyksessään.
 
Sinällään Vanhanen on aivan oikeassa. Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa yhtiöiden kannattaa vahvistaa taseitaan osingonmaksun kustannuksella, jotta pidemmän aikavälin toimintaedellytykset voidaan turvata. Tämän myös osakkeenomistajat ymmärtävät. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa osinkojen nollatoleranssia. Vielä kummallisemmalta tuntuu se, että Vanhanen pitäisi osinkorahoilla väkisin yllä työpaikkoja. 
 
Aivan ensimmäisenä Vanhaselta voisi kysyä, tietääkö hän mikä on yritysten päätehtävä? Yritykset ovat olemassa tuottaakseen kassavirtaa omistajille. Tämä kassavirta kilahtaa omistajan kukkaroon joko osakkeen arvonnousun tai osinkojen myötä. Varsinkin nykyisessä talouskriisissä osakkeiden hintojen romahdettua, osingot ovat entistä tärkeämmässä asemassa omistajien tulonlähteenä. Toisaalta, jos ajatellaan osakkeenomistajia kollektiivina, osinkojen maksu on yritykselle itse asiassa ainut tapa omistajien varallisuuden kasvattamiseksi. Kuten sanottu, osinkoja on syytä leikata, mutta ei missään nimessä kokonaan. Pitäähän omistajienkin (yhtä lailla kuin työntekijöiden) saada voita leivän päälle.
 
Vanhanen ei myöskään tule ajatelleeksi sitä, mitä yritys tekisi väkisin töissä pitämillään työntekijöillä. Jos talouden viiletessä töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, on ns. "suojatyöpaikkojen" rakentaminen hölmöläisen hommaa. Vaikka yritykset eivät käyttäisi tulorahoitustaan osinkoihin lainkaan, ei niitä missään nimessä pidä kylvää tuottamattomiin työntekijöihin, vaan näinä aikoina yritysten on syytä vahvistaa taseitaan tulevaisuuden varalle.
 
Lyhyellä aikavälillä "suojatyöpaikat" toki auttavat työntekijää selviytymään, mutta pidemmällä horisontilla ajateltuna olisi myös työntekijän näkökulmasta hyödyllisempää tunnustaa realiteetit. Esimerkiksi jatko- tai uudelleenkouluttautuminen olisi paljon parempi vaihtoehtoja "tarpeettomien" työntekijöiden kannalta. Omaa osaamistaan vahvistamalla edellytykset uuden työpaikan saamiseen (tai tulevaisuudessa vastaavanlaisessa tilanteessa työpaikan säilyttämiseen) ovat paremmat. Irtisanomiset ja taseiden vahvistaminen ovat myös edellytys sille, että yritykset jonain päivänä voivat palkata entistä enemmän työntekijöitä takaisin palvelukseensa. Konkurssiin menneet yritykset ovat hyödyttömiä niin omistajien kuin työntekijöidenkin kannalta.
 
Helsingin pörssi on tietysti täynnä yhtiöitä, joiden tase on jo erittäin vahva. Näiden yhtiöiden ei taseen vahvistamisen takia tarvitse luopua osingonmaksusta. Pitäisikö näiden yhtiöiden kuitenkin jättää osingot maksamatta ja säilyttää työpaikat omistajien kustannuksella, kuten Vanhanen neuvoo? Osingon maksaminen ei tietenkään ole aina välttämätöntä omistajienkaan kannalta, jos yritys kykenee investoimaan jakamatta jääneen pääoman tuottavammin kuin mihin omistaja itse markkinoilla pystyisi. Sellainen yrityksen hallitus, joka hyväksyy pääoman kohdentamisen resursseihin, jotka eivät tuota juuri mitään, on pian entinen hallitus. Nykyisessä taloustilanteessa monet työntekijät ovat valitettavasti tällaisia tuottamattomia resursseja. Yritysten omistajien näkökulmasta työntekijä on vain resurssi, siinä missä koneet ja laitteetkin. Kahdesta viimeksi mainitusta resurssista luopuminen ei kuitenkaan herätä yhtä paljon keskustelua.
 
Koska lähestulkoon kaiken omaisuuden arvo on talouskriisin myötä pudonnut järkyttävän alhaiselle tasolle, löytyy nyt teollisellekin ostajalle paljon hyviä investointikohteita. Vahvojen yritysten on nyt syytä käyttää tilaisuus hyväkseen ja parantaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiään. Osinkojen maksulle vaihtoehtoisia ratkaisuja pohdittaessa, ei siis ensimmäisenä luulisi tulevan mieleen "suojatyöpaikkojen" rakentaminen. 
 
Hyväntekeväisyyden harrastaminen on yksi hienoimmista asioista, mitä kukaan voi tehdä. Se ei kuitenkaan ole yritysten päätehtävä, vaikka Vanhanen niin antaa ymmärtää. Toivottavasti omistajat voivat jatkossakin nauttia yritystensä kautta liiketoiminnan tuloksista ja harrastaa hyväntekeväisyyttä muissa foorumeissa.  
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen vuokraaminen tuo vakaata tuloa

Asuntojen ja kiinteistöjen vuokraaminen tuo vakaata tuloa - noin 5-6% vuodessa. Tätä tulotasoa saavat muun muassa:

  • Sponda
  • Citycon
  • Technopolis
  • SSK Suomen Säästäjien kiinteistöt
  • Interavanti

Näiden yritysten kurssit ovat vaihdelleet sen mukaan kuinka paljon vuokraustoiminta tuottaa. Jos tiloja on helppo vuokrata ja yritykset eivät tahdo löytää kunnon toimitiloja niin vuokrat nousevat ja samassa suhteessa nousevat myös kiinteistösijoitusta harjoittavien yritysten kurssit. 

Omistusasuntojen hintalogiikka tuntuu olevan hieman erilainen. Jos korot laskevat niin ihmiset ostavat asuntoja ja ovat valmiita maksamaan hyvän hinnan. Silloin asuntojen hinnat nousevat. Ne eivät siis ole sidoksissa vuokratuottoon vaan päinvastoin; reaalinen vuokratuotto määräytyy enemmän asuntojen hintatason perusteella joka taas määrytyy korkotasosta.

Asuntojen vuokratuotot ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 11€ /neliö/kk ja muualla maassa 8€ /neliö/kuukausi. Tarkempaa tilastotietoa löytyy tilastokeskukselta:  www.stat.fi/til/asvu/2008/03/asvu_2008_03_2008-11-07_tie_001.html

Mutta kannattaako nyt investoida kiinteistöihin ja asuntoihin ? Jos hyvä kohde löytyy niin kyllä. Mutta asuntosektori on yleensä vahvasti jälkisyklinen - asunnot ja kiinteistöt nousevat yleensä vasta pörssikurssien jälkeen. Pitkällä tähtäimellä asunnot kiinteistöt ja maa säilyttävät kuitenkin aina arvonsa - ne eivät yleensä häviä eivätkä tee konkurssia. Asunto on turvallinen sijoitus - ja siitä voi olla iloa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Taloyhtiö ei saa lainaa",

on ihan mojova otsikko, vaikka tekstissä sitten lukisikin, ettei lainaa myönnetä yhdellä kertaa 5 vuotta pidemmäksi aikaa. Laina-ajan pidentämistä voinee kokeilla esim. parin vuoden kuluttua tilanteen vähän rauhoituttua rahamarkkinoilla.

Mutta on kuulemma verinen vääryys, ettei putkiremonttiin saa lainaa yksin tein 20 vuodeksi, kun putketkin kestävät pitempään.

Hmmmm. Ensinnäkin olisi hyvä huomata, että taloyhtiö remontoi vesijohtojensa lisäksi esim. kattoa, julkisivua, ikkunoita, hissiä, parvekkeita, sähköjohtoja, sadevesiviemäröintiä ja lämmitystä. Kuten tunnettua, turkulainen oma “pikku” spesialiteetti, on perustusten korjaaminen. Joskus kyllä epäilen, että puupaalutuksia on tehty saviperustalle muuallakin kuin Turussa.

Kaiken kaikkiaan on siis selvää, että taloyhtiöllä on iän myötä jatkuvaa remontin tarvetta, joten putkiremontin poismaksaminen silloin kun putket vielä kestävät, on kohtalaisen hyvä ajatus.

Sitten on vielä muistoja viime laman ajalta. Raumalla putkiremontti tehtiin eräässä talossa niin, että osakkaat saivat maksaa sen yhden vuoden aikana. Jos lainaa tarvittiin, se oli jokaisen osakkaan oma asia. Ko. talossa oli säästöpankilla enemmistö ja se siis oli säästöpankin hallinnoima.

Korkojen ollessa huipussaan Turussa oli puolestaan eräässä taloyhtiössä pakko tehdä putkiremonttia tulorahoituksella. As. oy:n 14 putkilinjaa oli tarkoitus uusia 7 vuodessa eli 1 putkilinja ½ vuodessa. Tällainen aikataulu kävi tietenkin tavattomasti asukkaitten hermoille ja korkojen laskiessa remontti saatettiin loppuun nopeassa aikataulussa.

Kaiken kaikkiaan olen vahvasti sitä mieltä, että a) talousmedian ei kannattaisi lietsoa turhaa pakokauhua ihan joka asiasta ja b) taloyhtiössä on syytä tiedostaa, että kaikille remonteille on olemassa vain yksi maksaja: taloyhtiön osakas.

 

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/01/taloyhtioille_ei_irtoa_pankista_rahaa_480694.html

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Asuntohintojen käänne on kulman takana

Mutta minkä kulman ja mihin suuntaan hintakäänne on.

Sattui silmiin OECD:n parin vuoden takaisesta raportista kuva, jossa on mm. asuntojen hinnanlaskuja eri maissa verrattu inflaatiotasoon.

 

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

Nykyisellä, matalalla inflaatiolla tai uhkaavalla deflaatiolla asuntojen hinnanlasku tulee kestämään kymmeniä vuosineljänneksiä, Englannissa taitaa nyt olla menossa vasta seitsemäs neljännes hintahuipusta.

 

Ja sitten miltä tilannen voisi näyttää Suomessa kun sitä verrataan kansainväliseen kehitykseen.

 

 

Kuvien lähteet

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

by Mike KENNEDY

(Note, all figure shown come from Chapter III of

OECD Economic Outlook 78)

http://www.oecd.org/dataoecd/40/40/35818658.pdf

 

Hirvikärpänen 20.01.2009 21:49, AP areenalla

http://www.aijaa.com/v.php?i=3427383.jpg

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Osakkeiden arvostuksesta pitkällä aikavälillä

Osakkeiden arvostusta seuraavat sijoittajat ovat tällä hetkellä segmentoituneet jokseenkin kahteen kategoriaan:

 

(1) Lyhyenajan arvostusta seuraavat.

(2) Pitkänajan arvostusta seuraavat.

 

Lyhyenajan arvostustasojen kontribuutio sijoituspäätöksille on tässä laskumarkkinassa jo nähty. Onkin siis tärkeämpää keskittyä pohtimaan osakkeiden pitkänajan arvostuslukuja, jotka kertoivat jo pitkän aikaa markkinoiden olevan yliarvostettuja. Näistä esim. Pekka kirjoittaa (kts. Pekan blogi).

Luulen, että suuri pitkänajan arvostusta seuraavista sijoittajista todennäköisesti tällä hetkellä odottavat arvostuslukujen tippuvan pitkänajan keskiarvojen alapuolelle, jolloin olisi ostonpaikka.

Itse en tätä odota (tai sanotaanko en ole odottanut) ja olenkin maltillisesti jo sijoittanut. Pitkänajan arvostusluvut ovat toki arvokasta informaatiota, mutta ne ovat historiallisia ja täten on kysyttävä miten tilanne nykyhetkestä eroaa aikaisempiin kertoihin, jolloin pitkänajan arvostusluvut kävivät alhaalla.

Uskon, että tilanne on hyvin erilainen näihin aikaisempiin kertoihin. Syy on se, että osakesijoittamisesta on tullut median liikevaihtoa ruokkiva koko kansan sirkushuvi. Esim. 1930-luvulla ei osakesijoittamisesta voinut saada läheskään samanlaista kodinsohvalla koettavaa jännitystä puhumattakaan reaaliaikaisista pörssikursseista oman kotikoneen näytöllä. Osakesijoittaminen nähdään myös isänmaallisena ja hyvin eettisenä tekona riippumatta siitä, onko niiden ostamiselle oikeasti tarvetta.

Uskon vakaasti, että samanlaista "epähuomiota" osakesijoittamista kohtaan ei 2000-luvulla koeta, joka aikaisemmin johti pitkänajan arvostuslukujen alhaisiin arvoihin. Saattaa siis olla, että jos tästä vielä pörssitkurssit laskee se tehdään ennemminkin tulosten tahdissa, jolloin avostasot eivät paljoa tippuisi. Täytyy tietenkin muistaa sekin, että toisinkin voi käydä ja siksi on tärkeää sijoittaa maltilla.

Toinen asia, joka tulee muistaa on, että pitkänajan arvostusluvut kuvaavat USA:n tilannetta...

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuningas Freidman on kuollut , eläköön kuningas Keynes

Erilaiset talouskirjoittajat ovat kertoneet meille että vapaiden markkinoiden puolestapuhujan Milton Friedmanin opit ovat kuolleet. Sensijaan suosiossa on nyt John Maynard Keynes. Minusta tuntuu että herrojen suosiot seuraavat jokseenkin tarkkaan suhdannekäyriä.

Noususuhdanteessa valtion pitää äkkiä astua sivulle haittaamasta vapaiden markkinoiden toimivuutta jotta saadaan mahdollsimman voimakas kasvu. Silloin pitää kaikki sääntely purkaa ja veroja alentaa mahdollisimman alas. Voi sitä politikkoa joka silloin uskaltaa puhua valtionvelan lyhentämisestä ja jarrutella ylikuumenevaa taloutta verotuksen keinoin. Sellaisella ohjelmalla tuskin saa äänestäjien luottamusta. Mediassa ei näy sanoja asuntokupla, työttömyys, luottotappio. Kaikkien sankari on äkkirikastunut nörtti joka myi IT-firmansa kalliilla ulkomaalaisille.

Kun laskusuhdanne koittaa onkin taas äkkiä valtion tehtävä pitää taloutta pystyssä jotta työttömyys ei räjähtäisi käsiin. Veronmaksajan rahaa pitää kottikärryllä työntää joka rakoon ja mielellään lisäksi rangaista ahneita kapitalistejä jotka eivät voi tinkiä voitoistaan. Ulkomaalaiset sijoittajat lauletaan suohon, heillä kun ei ole mitään yhteiskuntavastuuta. Politikon pitää osoittaa jämeriä otteita, tukea sääntelyä ja isoja tukiohjelmia. Kaikkien rahat kun ei ole kenekään rahoja.

Pointti on että kummankaan herran - Friedmanin tai Keynesin - oppeja ei käytetä koko suhdannejakson yli.

Nyt tuetaan verovaroin yrityksiä jopa jenkeissä sensijaan että annettaisiin heikoimpien kaatua.

Jos vertaisi talouttaa autoon, niin talousoppi on kuin auton jousitus. Friedmanin autossa on jousitus kuin vanhassa jenkissä. Kuopan jälkeen auto heiluu vartin. Tasaisella tiellä meno on silkinpehmeää. Keynesin auto on superkova ralliauto. Pito on hyvä ja ylätyksetön mutta selkärankaan asti töksähtelevää.

Kansalaiset haluasivat jonkunlaisen aktiivijousituksen joka on pehmeää ja kasvua suosivaa noususuhdanteessa mutta voimakkaasti vaimentava kuopan kohdalla. Tällaista ikiliikkujaa ei taida olla olemassa. Jos laskusuhdanteessa elvyttää pitää rahat myös joskus saada takaisin, eli jarruttaa talouskasvua. Friedmanin ja Keynesin oppeja voi arvostella vain jos niitä noudatetaan useamman suhdannesyklin yli. Tällaista malttia ja aikaperspektiiviä ei yksityishenkilöillä eikä siis heidän valitsemillaan politikoilla usein ole.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakkeita säästöpossuja rikkomalla?

Olen aina arvostanut FT Erkki Sinkon tyyliä, hänen kasvollista sijoittamistaan ja erityisesti sitä, että hän on aina ollut valmis panemaan omaa persoonaansa peliin numerosarjojen jatkeeksi.

Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että toistuvat puheet säästöpossujen rikkomisesta eivät tarjoa parasta mahdollista esimerkkiä.

Olen itse KL:ssä sortunut kuvaamaan käsityksiäni vähän turhankin konstikkaitten vertauksien avulla.

Sanottakoon se nyt tässä lyhyesti, selvästi, yksiselitteisesti suomen kielellä. että mielestäni sijoittajan on joka tilanteessa pyrittävä varautumaan mahdollisemman moneen skenaarioon.

Pidän kahta vaihtoehtoa todennäköisenä: sekä sitä, että kurssit kääntyvät varsin nopeasti (esim. tänä vuonna) nousuun; että sitä vaihtoehtoa, että ne pysyvät alhaalla useita vuosia. Olen siis sekä ostanut osakkeita että varautunut pitämään ne esim. 15 vuotta omistuksessani.

En järin paljon usko siihen, että kurssit enää olennaisesti laskisivat, mutta myös siihen olen varautunut.

Aivan lopuksi en millään malta olla palaamatta allegoriaan Napoleonin reservien käytöstä. Käsittääkseni mieheltä ei yhdessäkään taistelussa reservit loppuneet. Ne eivät nimittäin loppuneet edes Waterloon taistelun iltana. Mutta kun Ranskan armeijan pääosa joutui pakokauhuun, reservejä käytettiin vain vetäytymisen turvaamiseen, sillä niitten käyttö hyökkäykseen olisi siinä tilanteessa ollut täysin hyödytöntä. Sijoittajan kielellä: ei pidä heittää hyvää rahaa huonon rahan perään huonoon kohteeseen, vaan on etsittävä rahoilleen parempi kohde

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Confido Capital: Gustavia Turkey Middle East -rahasto

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ihanaa, Vanhanen, ihanaa

Keskellä noususuhdannetta vuonna 2004 Vanhasen I hallitus saattoi voimaan 40 % korotuksen osinkojen verotukseen.

Nyt pitäisi Vanhasen mielestä osakkaiden olla maltillisia ja nostaa osingot vasta hyvinä aikoina, muutoin työntekijät eivät suostu matalaan palkkaratkaisuun.

Pari realiteettia: työntekijäpuoli ottaa, minkä saa. Työnantaja irtisanoo, minkä voi. Ja osakkaiden kannattaa ihmeessä siirtää / myydä omistuksensa ulkomaille. Ehkä osinkojen verotusta alennetaan sitten, kun kukaan ei enää maksa osingoista veroa Suomeen?

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Joko se taloustaantuma loppui

Turun Sanomien haastattelussa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ennustaa, ettei taloustaantuma kestä kovinkaan kauaa.

Tässä otteita haastattelusta:

- Taloudellisesti on vaikea perustella, miksi tällainen laskusuhdanne, taantuma tai lama voisi olla erityisen pitkä. Yhdysvaltojen taloudesta saamme toivottavasti ensimmäiset myönteiset merkit jo ensi kesänä. Bruttokansantuotteen lasku pysähtyy siellä, ja kolmas vuosineljännes on parempi.

Wahlroosin mukaan myönteisen kehityksen voi lukea myös pankkien välisten luottomarkkinoiden palautumisesta lähes entiselleen, pääomamarkkinoiden käynnistymisestä ja osakekurssien laskun pysähtymisestä.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2009-01-17,104:4:587828,1:0:0:0:0:0:

 

Myös Financial Times kertoo luottamarkkinoiden paluusta entiselleen.

Life returns to short-term lending market

By Paul J Davies

Published: January 10 2009 02:00 | Last updated: January 10 2009 02:00

The markets for low-cost, short-term debt that have been battered by the credit crunch have started the new year with signs of improving health following central bank actions to support the flow of cash to companies.

http://www.ft.com/cms/s/0/423f186c-dedc-11dd-9464-000077b07658.html

 

Artikkelin kuvassa tilanne näkyy tällaisena.

Commercial papers outstanding

 

 

Itse en ole läheskään yhtä optimistinen.

Piksussa on jo aikaisemmin esitetty finanssimaailman kuumemittarina TED spread (difference 3-month LIBOR and the interest rate on 3-month U.S. Treasury bills).

http://www.bloomberg.com/apps/cbuilder?ticker1=.TEDSP%3AIND

 

Tuo korkoero näyttää palaneen 1 %:n tasolle kun katsoo vuoden kuvaajaa. Mutta ennen kesää 2007 oltiin paljon alemmalla tasolla ja jo silloin edessä olevista ongelmista puhuttiin.

 

 

Osakkeiden arvostuksen suhteen on syytä muistaa että pitkällä aikavälillä palaudutaan keskiarvoon.

Osakekursseista on ohessa kuva, jossa on esitettynä P/E-suhteen suhteellinen muutos pidemmältä aikaväliltä. Kun kerran jokaisessa kuplan jälkeisessä tilanteessa mennään pitkälle alle keskiarvon – jo keskiarvon määritelmän perusteella – niin miksi sitten nyt käännyttäisiin muita syklejä aikaisemmin.

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä tekee Obama?

Sain tänään sähköpostia Amerikasta. New York Times kirjoittaa näin: "Americans are confident Barack Obama can turn the economy around but are prepared to give him years to do so, according to the latest Times/CBS News poll."

Uskollahan ne isotkin laivat seilaavat. Monet ovat sitä mieltä, että American talouselämän dynamiikka ratkaisee ongelman. Onhan kriiseistä selvitty aikaisemminkin.

Suomessa pääministeri ryhtyy superelvyttäjäksi kymmenien miljardien paketilla. Sillä pannaan tiet ja siltarummut kuntoon. Kansalle luvataan hyvää oikein olan takaa.

Mistä rahat otetaan? Onko Vanhasella luotollinen shekkitili valmiina? Miten ja milloin rahat maksetaan takaisin?

Ensin pitää selvittää kuntien rahoituskriisi, joka ilman muuta syvenee ennen vuoden loppuun ja lienee pahimmillaan vuonna 2010.

Verotuksen kiristäminenkään ei tuo toimivaa rahoitusratkaisua, koska eihän meitä veronmaksajia kohta ole töissä nimeksikään.

Laman syvyys on tunnustettu, nyt pitäisi löytää jostain ne taskut (deep pockets), joista elvytysrahat otetaan.

Obamalla ja Vanhasella on sama ongelma. Obaman etuna on tuoreus, nuoruus ja rohkeus. Kaikupohjan tarjoaa amerikkalainen unelma. Vanhanen on ollut pitkään virassa, kaikki eivät usko kepulaisen aluepolitiikan paluuseen ja sen toimivuuteen.

Toisaalta, yhdessähän nämä talouselämän sotkut on tähänkin asti selvitetty. Ennen EU-jäsenyyttä ja euroa meillä oli D-kortti. Se ajoi saman asian. Yritysten ongelmat levitettiin kansalaisten maksettaviksi.

Onko muuta tietä? Yritystoiminnan elvyttäminen saa talouden rattaat pyörimään. Jos ulkomailta ei tule tilauksia riittävästi, on viisasta, jopa yhteiskuntarauhan näkökulmasta, tarttua lapioon ja parantaa kuoppaisia teitä. Nopeita ratayhteyksiä Pietariin ja pohjoiseen en vastusta.

Obama säästää muutaman taalan, kun Guantanamon vankila suljetaan, sotilaat vedetään Irakista ja sotahaukkoja siirretään Washingtonissa syrjään, mutta samalla on löydettävä töitä hermonsa menettäneille veteraaneille. Onneksi sentään on Afganistan, jonne pataljoonia voinee lähettää hermoja lepuuttelemaan.

Entä Gaza? Kauanko kestää, ennen kuin se on tuhannen päreinä?

Voi meitä ihmisraukkoja, mihin kaikkeen yllämme. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli Bushin keppihevonen. Millä avainsanalla Barack Obama saa talouden rattaat pyörimään? Onko hänestä pelastajaksi?

Kuka valitaan pienen Suomen messiaaksi? Ketä pelastaa meitsit?

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnair pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Finnair:n liikennekilometrit ovat kasvaneet 10% luokkaa ja matkustajamääräkin 2,3% viimeisen vuoden aikana. Tämä on vallitsevassa tilanteessa hyvä tulos. Polttoaineen hinta on nyt laskenut ja niinpä Finnair on henkilövähennyksistä huolimatta edelleen ihan kiintoisa yritys.

Lentoliikenteen määrä on jo pitkään kasvanut muuta kansantaloutta nopeampaa vauhtia ja Finnair on pystynyt ottamaan oman osuutensa kasvusta.

Lisää tietoa:  finnairgroup

Alla ote Finnair:n lentoliikennesuoritteista (newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action): 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit