Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

European Innovation Scoreboard 2008 - EU maiden innovatiivisuus

EU-alueen innovatiivisuutta kuvaava raportti, European Innovation Scoreboard 2008 on julkistettu tammikuussa. Raportissa pyritään kuvaamaan mitattavin, tilastoluvuin innovaatiotoimintaa eri EU-maissa. Raportin tiivistelmä otsikoi Suomen, Irlannin, Kyproksen ja Bulgarian sarjavoittajiksi innovaatiotoiminnan tehostamisessa.

Raportissa käytetty mittari muodostuu seitsemästä pääalueesta ryhmiteltynä etenemisjärjestykseen:

Innovaation mahdollistajiin kuuluvat henkilöresurssit sekä taloudellinen tuki. Yritysaktiviteettiin kuuluvat investoinnit, yrittäjyys ja tehokkuus. Tuotoksissa ovat innovaattorien osuus ja taloudelliset vaikutukset.

 

Tällä mittatikulla on sitten saatu ryhmiteltyä EU-maat ryhmiin:

• Innovaatio johtajat: Ruotsi, Suomi, Tanska, ja Iso-Britannia

• Innovaatio seuraajia: Itävalta, Irlanti, Luxemburg, Belgia, Ranska ja Alankomaat.

• Kohtalaiset innovoijat: Kypros, Viro, Slovenia, Tšekki, Espanja, Portugali, Kreikka ja Italia

• Umpeenkurojat: Malta, Unkari, Slovakia, Puola, Liettua, Romania, Latvia ja Bulgaria.

 

Seuraavana raportissa on verrattu EU-aluetta USA:han ja Japaniin hiukan poikkeavalla mittarilla. Tuloksen mukaan EU on edelleen monilla alueilla jäljessä USA:ta ja Japania, mutta kuitenkin saavuttamassa näitä.

Myöskään EU:n ulkopuolisten kehittyvien maiden uhka ei ole kovin hälyttävä.

 

Suomen maaraportista voi poimia oheiset kuvat.

European Innovation Scoreboard 2008  

Vasemmalla Suomen sijoittumien suhteessa EU-keskiarvoon

Kuvan mukaan Suomi ylittää EU-keskiarvon kaikilla muilla alueilla paitsi innovaattorien osuudessa. Tässä mittarissa on mm. seuraavia osa-alueita: sellaisten PK-yhtiöiden osuus joilla on uusia innovaatiota tai jotka ovat uudistaneet organisaatiotaan, työvoimakustannusten alentaminen ja energia tai materiaalikulujen alentaminen.

 

Oikealla olevassa kuvassa on mitatut muutokset.

Tulosten paranemisen ajavina voimina ovat olleet yrittäjyys ja yhteydet, tehokkuus ja korkean teknologian kaupan osuus. Huonontumista puolestaan on ollut mittarin osiossa taloudellinen tulos.

 

European Innovation Scoreboard 2008 löytyy linkistä:

http://www.proinno-europe.eu/index.cfm?fuseaction=page.display&topicID=437&parentID=51

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä tekee softayritys, joka tekee duunia Nokialle?

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pohjola Pankki vuoden 2009 sijoitusnäkymistä

Kun Piksua alettiin syksyllä laittaa enemmän sekä vakinaiselle kannalle että liikekannalle, sovin eräitten pankkien kanssa oikeudesta normaalin referoinnin puitteissa selostaa pankkien suljetuilla sivuilla esittämiä arvioita talous- ja sijoitusnäkymistä.

Kun lupa heltisi ensimmäisenä Pohjolasta, on reilua aloittaa siitä pankista. Koska referoinnin kohde “Pohjolan sijoitusstrategia 1/2009” on 90-sivuinen esitys, valintani, tiivistykseni, painotukseni ja tulkintani tässä suppeassa kirjoituksessani ovat omiani ja omalla vastuullani. Lisätietoja katsauksesta (ja myös pankin ulkopuolisen asiantuntijan kehumasta Pohjolan teknisen analyysin mahdollisuuksista) kannattaa kysyä paikallisesta osuuspankista.

Maailmantalous

Pohjola katsoo talouskriisin toiseen vaiheen olleen 2008 lopussa yrityksissä ja edenneen sieltä valtiotasolle. Valtiotasolla ollaan hyvää vauhtia, kun eräät eurovaltiot joutuvat maksamaan toisia eurovaltioita korkeampaa korkoa.

Valtiotasolla kriisi joko laimentuu valtioitten pelastaessa horjuvia yrityksiä tai kärjistyessään purkautuu valuuttamarkkinoille, jossa se voi jälleen laimentua siten, että heikossa tilanteessa olevien maitten valuutta devalvoituu, mikä lisää ko. maitten kilpailukykyä. Euron tulevaisuuskin voi omasta mielestäni olla tässä tilanteessa vaakalaudalla.

Jos valuuttamarkkinoitten olennaisetkaan muutokset eivät onnistu kriisiä laimentamaan, edessä on “jääkaudeksi“ nimetty vaihe, jossa valtiot ovat tuhlanneet elvytyksensä huonoihin investointeihin ja pääoman niukkuuden myötä korko nousee.

Dollarin arvioidaan kaikissa tapauksissa heikkenevän 2009 jälkipuoliskolla.

Suomalaiset yritykset

Suomalaisten yritysten taseita pidetään yleisesti ottaen vahvoina. Immateriaalista liikearvoa taseesta on runsaasti (24 - 45 %) seuraavissa yrityksissä (suuruusjärjestyksessä): Kone, Cargotec, TE, Telia-S, Elisa ja Sanoma. Korkea gearing on rakennusalalla, Stockmannilla ja Huhtamäellä. Lisäksi korkokulut käyttökatteesta ovat suuret M-Realilla, Kemiralla ja Outokummulla.

Toteutuneesta kurssilaskusta huolimatta Pohjola suhtautuu edelleen epäilevästi kotimaisiin osakemarkkinoihin, minkä takia osakesijoitukset ovat Pohjolalla alipainossa.

Pohjola näkee periaatteessa kotimarkkinayritykset parhaimpina sijoituskohteina, mutta yrityskohtaisista syistä (esim. toiminnan laajentaminen ulkomaille ja yritysostot) jäljelle jäävät ostokohteiksi (“ostokohteen” oletetaan kehittyvän yleisindeksiä paremmin) lähinnä teleoperaattorit ja energiayritykset.

Perusteollisuudesta ostosuosituksen saa UPM ja perusmetallit. Konepajojen osalta huomiota täytyy kiinnittää Wärtsilän ja Cargotecin lähes 3 vuotta pitkiin tilauskantoihin ja vähäsyklisen huollon vahvaan asemaan em. lisäksi Koneen, Metson ja Konecranesin liikevaihdossa.

Lopuksi en voi olla hämmästelemättä sitä vedätystä, mikä rakennusalan yrityksiin on kohdistunut eräillä keskustelupalstoilla. Kauan ennen vanhojen asuntojen olennaista halpenemista loppuu nimittäin uusien asuntojen rakentaminen. Tämän ajatuksen olisin tosin pystynyt vallan hyvin itsekin tuottamaan ilman Pohjolan katsausta.

Peak oil salkun jatko

Aikaisemmin palstalla referoitiin CXO Advisory sivuston kirjoitusta Peak Oil sijoituksesta. Kyseessä on sijoittaminen yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä (Maapallon öljytuotannon huipun ajoittumisesta nykyaikaan).

Syyskuussa kirjoitus päätyy toteamaan, että esitetty laaja Peak Oil osakevalikoima on tarjonnut paremman tuoton kuin vertailuindeksit. Tosin sillä varauksella, että sijoitus on varsin herkkä aloitusvuodelle ja yksittäisille menestyksille ja häviöille.

CXO Advisory sivusto on nyt päivittänyt tuottolaskelmansa ja epäily volatiilisuudesta on toteutunut.

 

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Sivuston lopputoteama on:
In summary, Profit from the Peak offers a range of stock recommendations to exploit a long-term energy shortage, but historical data suggest that a portfolio constructed from these stocks may be quite volatile with some big hits and big misses.

http://www.cxoadvisory.com/blog/reviews/blog1-20-09/

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kiina-ilmiö rassaa meitä ja Nokiaa

Nokian huonomman tuloksen selitykseksi kelpaa, että kiinalaiset, afriikkalaiset ja eteläamerikkalaiset eivät ostaneet halpoja luureja tarpeeksi. Köyhät ovat köyhtyneet alle puhelinhankinnan kipurajan.

Toisaalla sairaslomalle lähtevä Steven Jobs löi Nokialle kosketusnäytöllisellä luun kurkkuun älypuhelinrintamalla. Nokia osaa tehdä upeitä puhelimia, joissa on mainiot speksit, mutta kuluttajat ostavat " teknisesti köykäisempiä" iPhoneja.

  • Nokia on high-tech
  • Apple on high-touch

Finanssikriisin oikein ennustanut New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini ei jätä meitä rauhaan. Hän arvioi, että kurssit voivat edelleen tänä vuonna laskea parikymmentä prosenttia.

"Roubinin mukaan osakekurssit jatkavat laskuaan, koska maailman kolmanneksi suurimman talouden Kiinan kysyntä heikkenee talouskasvun hidastumisen seurauksena. Kiinan kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan tänä vuonna alimmilleen seitsemään vuoteen", kertoo Kauppalehti tänään.

Ystäväni Alf S. arvioi pari vuotta takaperin, että Nokian asema tulee horjumaan Kiinassa, koska kotimaiset puhelinmallit ovat halvempia, tyylikkäämpiä ja etenkin kaupunkilaiset suosivat kansallisia valmistajia. Jo silloin Nokia asema oli parhaimmillaan "maaseudulla".

Nokia on uudistunut ja noussut tuhkasta monta kertaa. Toivon, että näin käy tälläkin kertaa. Nokialla on teknistä ja tuotannollista osaamista. Firman pitää vain muuttua nöyremmäksi ja kuluttajia arvostavammaksi. Nokian lasipalatseista ei enää määrätä, miten maailman puhelinmarkkinat toimivat.

Kuluttajat ovat nyt ratissa. Heitä pitää kuunnella elefantin kokisilla korvilla. Microsoft ilmoitti 5 000 työntekijän lomautuksista. Nokialle ennakoidaan henkilökunnan 10 - 15 % vähennystarvetta. Nokia työllistää nyt 128 000 ihmistä maailmanlaajuisesti. Jos tuo analyytikkojen arvio toteutuu, silloin vähennystarve on erittäin suuri.

Milloin ilmoitus 13 000 - 15 000 henkilön vähentämisestä tulee? Moniko silloin lähtee Nokian Suomen operaatioista?

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Gamala romahdus,

sanottaisiin syntymäkaupungissani Raumalla. Turussa sanottaisiin tietenkin kauhia romahdus. Kummassakaan kaupungissa ei tosin ole tapana pienistä säikähtää.

Kuten kaikki tässä maailmassa, jopa romahdukset ovat kuitenkin suhteellisia. Konsensusennusteitakin taitaa olla useampia siitä riippuen, mitä ennustajia otetaan mukaan, mutta Talsan välittämässä Bloombergin ennusteessa Nokian EPS / Q4:n keskiarvoksi saatiin 29 senttiä, josta toteutunut eroaa vain 10 % eli 3 senttiä. Lasku vuoden takaisesta 48 sentistä ei ole olennaisesti yllättävän suuri, kun ottaa huomioon että esim. KL:n tuoreessa lukijakilpailussa kolmas vaihtoehto arvattavaksi oli, että Nokian tulos olisi laskenut yli 50 %, mitä vaihtoehtoa muistaakseni tarjosinkin.

Kännykkäalan pitkän aikavälin näkymät eivät välttämättä ole kovin ruusuiset. Itse omistamistani 4 kännykästä kaikki - ml. malli Gorbatsov - ovat käyttökuntoisia. NMT-järjestelmä vain meni pois käytöstä ja kolmanteen en saanut enää uutta akkua.

Mikäli ajat pysyvät taloudellisesti ankarina, ihmiset eivät ehkä jatkossa vaihda kännykkää lähes yhtä usein kuin päällystakkia vain sen takia, että kännykässä on joku jokseenkin hyödytön uusi lisäominaisuus.

Minä en ole kännyköitä tähänhän asti vaihtanut kuin pakon edessä, koska en viitsisi opetella uuden kännykän käyttöä. Niin, minähän käytän kännykkää puhumiseen… Ottaen huomioon väestön yleisen ikääntymisen oma tapani voi yleistyä kännyköitten “loppukäyttäjien” keskuudessa.

Alan tulevaisuus voi olla kova, mutta kova on Nokian tasekin. Vajaat 7 miljardia kassassa tuo kykyä sekä kehittää uutta että kestää kovia aikoja. Monen Nokian kilpailijan asema on olennaisesti heikompi.

 

http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/01/22/nokian-tulos-romahti/20091632/133

Kirjoittaja omistaa pienehkön määrän Nokian osakkeita.

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Liiketoiminta ja hyväntekeväisyys on syytä erottaa toisistaan

Monissa medioissa keskustelua herättänyt Matti Vanhasen kommentti, jonka mukaan omistajien ei pitäisi odottaa osinkoja pörssiyhtiöiltä, sai minutkin kummastuksen valtaan. Olen aina pitänyt Vanhasta hyvin ammattitaitoisena poliitikkona, mutta enää en ole asiasta lainkaan niin vakuuttunut. 

”Pääministeri Matti Vanhanen kehottaa osakkeenomistajia tyytymään pienempiin osinkoihin tai luopumaan osingoista kokonaan, jotta yritysten ei tarvitse vähentää työntekijöitä.", Ylen verkkosivut kertovat. Tällaisen ”sammakon” suustaan ulos päästäessään, Vanhanen paljastaa aukon liiketalouden tietämyksessään.
 
Sinällään Vanhanen on aivan oikeassa. Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa yhtiöiden kannattaa vahvistaa taseitaan osingonmaksun kustannuksella, jotta pidemmän aikavälin toimintaedellytykset voidaan turvata. Tämän myös osakkeenomistajat ymmärtävät. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa osinkojen nollatoleranssia. Vielä kummallisemmalta tuntuu se, että Vanhanen pitäisi osinkorahoilla väkisin yllä työpaikkoja. 
 
Aivan ensimmäisenä Vanhaselta voisi kysyä, tietääkö hän mikä on yritysten päätehtävä? Yritykset ovat olemassa tuottaakseen kassavirtaa omistajille. Tämä kassavirta kilahtaa omistajan kukkaroon joko osakkeen arvonnousun tai osinkojen myötä. Varsinkin nykyisessä talouskriisissä osakkeiden hintojen romahdettua, osingot ovat entistä tärkeämmässä asemassa omistajien tulonlähteenä. Toisaalta, jos ajatellaan osakkeenomistajia kollektiivina, osinkojen maksu on yritykselle itse asiassa ainut tapa omistajien varallisuuden kasvattamiseksi. Kuten sanottu, osinkoja on syytä leikata, mutta ei missään nimessä kokonaan. Pitäähän omistajienkin (yhtä lailla kuin työntekijöiden) saada voita leivän päälle.
 
Vanhanen ei myöskään tule ajatelleeksi sitä, mitä yritys tekisi väkisin töissä pitämillään työntekijöillä. Jos talouden viiletessä töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, on ns. "suojatyöpaikkojen" rakentaminen hölmöläisen hommaa. Vaikka yritykset eivät käyttäisi tulorahoitustaan osinkoihin lainkaan, ei niitä missään nimessä pidä kylvää tuottamattomiin työntekijöihin, vaan näinä aikoina yritysten on syytä vahvistaa taseitaan tulevaisuuden varalle.
 
Lyhyellä aikavälillä "suojatyöpaikat" toki auttavat työntekijää selviytymään, mutta pidemmällä horisontilla ajateltuna olisi myös työntekijän näkökulmasta hyödyllisempää tunnustaa realiteetit. Esimerkiksi jatko- tai uudelleenkouluttautuminen olisi paljon parempi vaihtoehtoja "tarpeettomien" työntekijöiden kannalta. Omaa osaamistaan vahvistamalla edellytykset uuden työpaikan saamiseen (tai tulevaisuudessa vastaavanlaisessa tilanteessa työpaikan säilyttämiseen) ovat paremmat. Irtisanomiset ja taseiden vahvistaminen ovat myös edellytys sille, että yritykset jonain päivänä voivat palkata entistä enemmän työntekijöitä takaisin palvelukseensa. Konkurssiin menneet yritykset ovat hyödyttömiä niin omistajien kuin työntekijöidenkin kannalta.
 
Helsingin pörssi on tietysti täynnä yhtiöitä, joiden tase on jo erittäin vahva. Näiden yhtiöiden ei taseen vahvistamisen takia tarvitse luopua osingonmaksusta. Pitäisikö näiden yhtiöiden kuitenkin jättää osingot maksamatta ja säilyttää työpaikat omistajien kustannuksella, kuten Vanhanen neuvoo? Osingon maksaminen ei tietenkään ole aina välttämätöntä omistajienkaan kannalta, jos yritys kykenee investoimaan jakamatta jääneen pääoman tuottavammin kuin mihin omistaja itse markkinoilla pystyisi. Sellainen yrityksen hallitus, joka hyväksyy pääoman kohdentamisen resursseihin, jotka eivät tuota juuri mitään, on pian entinen hallitus. Nykyisessä taloustilanteessa monet työntekijät ovat valitettavasti tällaisia tuottamattomia resursseja. Yritysten omistajien näkökulmasta työntekijä on vain resurssi, siinä missä koneet ja laitteetkin. Kahdesta viimeksi mainitusta resurssista luopuminen ei kuitenkaan herätä yhtä paljon keskustelua.
 
Koska lähestulkoon kaiken omaisuuden arvo on talouskriisin myötä pudonnut järkyttävän alhaiselle tasolle, löytyy nyt teollisellekin ostajalle paljon hyviä investointikohteita. Vahvojen yritysten on nyt syytä käyttää tilaisuus hyväkseen ja parantaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiään. Osinkojen maksulle vaihtoehtoisia ratkaisuja pohdittaessa, ei siis ensimmäisenä luulisi tulevan mieleen "suojatyöpaikkojen" rakentaminen. 
 
Hyväntekeväisyyden harrastaminen on yksi hienoimmista asioista, mitä kukaan voi tehdä. Se ei kuitenkaan ole yritysten päätehtävä, vaikka Vanhanen niin antaa ymmärtää. Toivottavasti omistajat voivat jatkossakin nauttia yritystensä kautta liiketoiminnan tuloksista ja harrastaa hyväntekeväisyyttä muissa foorumeissa.  
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen vuokraaminen tuo vakaata tuloa

Asuntojen ja kiinteistöjen vuokraaminen tuo vakaata tuloa - noin 5-6% vuodessa. Tätä tulotasoa saavat muun muassa:

  • Sponda
  • Citycon
  • Technopolis
  • SSK Suomen Säästäjien kiinteistöt
  • Interavanti

Näiden yritysten kurssit ovat vaihdelleet sen mukaan kuinka paljon vuokraustoiminta tuottaa. Jos tiloja on helppo vuokrata ja yritykset eivät tahdo löytää kunnon toimitiloja niin vuokrat nousevat ja samassa suhteessa nousevat myös kiinteistösijoitusta harjoittavien yritysten kurssit. 

Omistusasuntojen hintalogiikka tuntuu olevan hieman erilainen. Jos korot laskevat niin ihmiset ostavat asuntoja ja ovat valmiita maksamaan hyvän hinnan. Silloin asuntojen hinnat nousevat. Ne eivät siis ole sidoksissa vuokratuottoon vaan päinvastoin; reaalinen vuokratuotto määräytyy enemmän asuntojen hintatason perusteella joka taas määrytyy korkotasosta.

Asuntojen vuokratuotot ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 11€ /neliö/kk ja muualla maassa 8€ /neliö/kuukausi. Tarkempaa tilastotietoa löytyy tilastokeskukselta:  www.stat.fi/til/asvu/2008/03/asvu_2008_03_2008-11-07_tie_001.html

Mutta kannattaako nyt investoida kiinteistöihin ja asuntoihin ? Jos hyvä kohde löytyy niin kyllä. Mutta asuntosektori on yleensä vahvasti jälkisyklinen - asunnot ja kiinteistöt nousevat yleensä vasta pörssikurssien jälkeen. Pitkällä tähtäimellä asunnot kiinteistöt ja maa säilyttävät kuitenkin aina arvonsa - ne eivät yleensä häviä eivätkä tee konkurssia. Asunto on turvallinen sijoitus - ja siitä voi olla iloa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Taloyhtiö ei saa lainaa",

on ihan mojova otsikko, vaikka tekstissä sitten lukisikin, ettei lainaa myönnetä yhdellä kertaa 5 vuotta pidemmäksi aikaa. Laina-ajan pidentämistä voinee kokeilla esim. parin vuoden kuluttua tilanteen vähän rauhoituttua rahamarkkinoilla.

Mutta on kuulemma verinen vääryys, ettei putkiremonttiin saa lainaa yksin tein 20 vuodeksi, kun putketkin kestävät pitempään.

Hmmmm. Ensinnäkin olisi hyvä huomata, että taloyhtiö remontoi vesijohtojensa lisäksi esim. kattoa, julkisivua, ikkunoita, hissiä, parvekkeita, sähköjohtoja, sadevesiviemäröintiä ja lämmitystä. Kuten tunnettua, turkulainen oma “pikku” spesialiteetti, on perustusten korjaaminen. Joskus kyllä epäilen, että puupaalutuksia on tehty saviperustalle muuallakin kuin Turussa.

Kaiken kaikkiaan on siis selvää, että taloyhtiöllä on iän myötä jatkuvaa remontin tarvetta, joten putkiremontin poismaksaminen silloin kun putket vielä kestävät, on kohtalaisen hyvä ajatus.

Sitten on vielä muistoja viime laman ajalta. Raumalla putkiremontti tehtiin eräässä talossa niin, että osakkaat saivat maksaa sen yhden vuoden aikana. Jos lainaa tarvittiin, se oli jokaisen osakkaan oma asia. Ko. talossa oli säästöpankilla enemmistö ja se siis oli säästöpankin hallinnoima.

Korkojen ollessa huipussaan Turussa oli puolestaan eräässä taloyhtiössä pakko tehdä putkiremonttia tulorahoituksella. As. oy:n 14 putkilinjaa oli tarkoitus uusia 7 vuodessa eli 1 putkilinja ½ vuodessa. Tällainen aikataulu kävi tietenkin tavattomasti asukkaitten hermoille ja korkojen laskiessa remontti saatettiin loppuun nopeassa aikataulussa.

Kaiken kaikkiaan olen vahvasti sitä mieltä, että a) talousmedian ei kannattaisi lietsoa turhaa pakokauhua ihan joka asiasta ja b) taloyhtiössä on syytä tiedostaa, että kaikille remonteille on olemassa vain yksi maksaja: taloyhtiön osakas.

 

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/01/taloyhtioille_ei_irtoa_pankista_rahaa_480694.html

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Asuntohintojen käänne on kulman takana

Mutta minkä kulman ja mihin suuntaan hintakäänne on.

Sattui silmiin OECD:n parin vuoden takaisesta raportista kuva, jossa on mm. asuntojen hinnanlaskuja eri maissa verrattu inflaatiotasoon.

 

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

Nykyisellä, matalalla inflaatiolla tai uhkaavalla deflaatiolla asuntojen hinnanlasku tulee kestämään kymmeniä vuosineljänneksiä, Englannissa taitaa nyt olla menossa vasta seitsemäs neljännes hintahuipusta.

 

Ja sitten miltä tilannen voisi näyttää Suomessa kun sitä verrataan kansainväliseen kehitykseen.

 

 

Kuvien lähteet

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

by Mike KENNEDY

(Note, all figure shown come from Chapter III of

OECD Economic Outlook 78)

http://www.oecd.org/dataoecd/40/40/35818658.pdf

 

Hirvikärpänen 20.01.2009 21:49, AP areenalla

http://www.aijaa.com/v.php?i=3427383.jpg

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Osakkeiden arvostuksesta pitkällä aikavälillä

Osakkeiden arvostusta seuraavat sijoittajat ovat tällä hetkellä segmentoituneet jokseenkin kahteen kategoriaan:

 

(1) Lyhyenajan arvostusta seuraavat.

(2) Pitkänajan arvostusta seuraavat.

 

Lyhyenajan arvostustasojen kontribuutio sijoituspäätöksille on tässä laskumarkkinassa jo nähty. Onkin siis tärkeämpää keskittyä pohtimaan osakkeiden pitkänajan arvostuslukuja, jotka kertoivat jo pitkän aikaa markkinoiden olevan yliarvostettuja. Näistä esim. Pekka kirjoittaa (kts. Pekan blogi).

Luulen, että suuri pitkänajan arvostusta seuraavista sijoittajista todennäköisesti tällä hetkellä odottavat arvostuslukujen tippuvan pitkänajan keskiarvojen alapuolelle, jolloin olisi ostonpaikka.

Itse en tätä odota (tai sanotaanko en ole odottanut) ja olenkin maltillisesti jo sijoittanut. Pitkänajan arvostusluvut ovat toki arvokasta informaatiota, mutta ne ovat historiallisia ja täten on kysyttävä miten tilanne nykyhetkestä eroaa aikaisempiin kertoihin, jolloin pitkänajan arvostusluvut kävivät alhaalla.

Uskon, että tilanne on hyvin erilainen näihin aikaisempiin kertoihin. Syy on se, että osakesijoittamisesta on tullut median liikevaihtoa ruokkiva koko kansan sirkushuvi. Esim. 1930-luvulla ei osakesijoittamisesta voinut saada läheskään samanlaista kodinsohvalla koettavaa jännitystä puhumattakaan reaaliaikaisista pörssikursseista oman kotikoneen näytöllä. Osakesijoittaminen nähdään myös isänmaallisena ja hyvin eettisenä tekona riippumatta siitä, onko niiden ostamiselle oikeasti tarvetta.

Uskon vakaasti, että samanlaista "epähuomiota" osakesijoittamista kohtaan ei 2000-luvulla koeta, joka aikaisemmin johti pitkänajan arvostuslukujen alhaisiin arvoihin. Saattaa siis olla, että jos tästä vielä pörssitkurssit laskee se tehdään ennemminkin tulosten tahdissa, jolloin avostasot eivät paljoa tippuisi. Täytyy tietenkin muistaa sekin, että toisinkin voi käydä ja siksi on tärkeää sijoittaa maltilla.

Toinen asia, joka tulee muistaa on, että pitkänajan arvostusluvut kuvaavat USA:n tilannetta...

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuningas Freidman on kuollut , eläköön kuningas Keynes

Erilaiset talouskirjoittajat ovat kertoneet meille että vapaiden markkinoiden puolestapuhujan Milton Friedmanin opit ovat kuolleet. Sensijaan suosiossa on nyt John Maynard Keynes. Minusta tuntuu että herrojen suosiot seuraavat jokseenkin tarkkaan suhdannekäyriä.

Noususuhdanteessa valtion pitää äkkiä astua sivulle haittaamasta vapaiden markkinoiden toimivuutta jotta saadaan mahdollsimman voimakas kasvu. Silloin pitää kaikki sääntely purkaa ja veroja alentaa mahdollisimman alas. Voi sitä politikkoa joka silloin uskaltaa puhua valtionvelan lyhentämisestä ja jarrutella ylikuumenevaa taloutta verotuksen keinoin. Sellaisella ohjelmalla tuskin saa äänestäjien luottamusta. Mediassa ei näy sanoja asuntokupla, työttömyys, luottotappio. Kaikkien sankari on äkkirikastunut nörtti joka myi IT-firmansa kalliilla ulkomaalaisille.

Kun laskusuhdanne koittaa onkin taas äkkiä valtion tehtävä pitää taloutta pystyssä jotta työttömyys ei räjähtäisi käsiin. Veronmaksajan rahaa pitää kottikärryllä työntää joka rakoon ja mielellään lisäksi rangaista ahneita kapitalistejä jotka eivät voi tinkiä voitoistaan. Ulkomaalaiset sijoittajat lauletaan suohon, heillä kun ei ole mitään yhteiskuntavastuuta. Politikon pitää osoittaa jämeriä otteita, tukea sääntelyä ja isoja tukiohjelmia. Kaikkien rahat kun ei ole kenekään rahoja.

Pointti on että kummankaan herran - Friedmanin tai Keynesin - oppeja ei käytetä koko suhdannejakson yli.

Nyt tuetaan verovaroin yrityksiä jopa jenkeissä sensijaan että annettaisiin heikoimpien kaatua.

Jos vertaisi talouttaa autoon, niin talousoppi on kuin auton jousitus. Friedmanin autossa on jousitus kuin vanhassa jenkissä. Kuopan jälkeen auto heiluu vartin. Tasaisella tiellä meno on silkinpehmeää. Keynesin auto on superkova ralliauto. Pito on hyvä ja ylätyksetön mutta selkärankaan asti töksähtelevää.

Kansalaiset haluasivat jonkunlaisen aktiivijousituksen joka on pehmeää ja kasvua suosivaa noususuhdanteessa mutta voimakkaasti vaimentava kuopan kohdalla. Tällaista ikiliikkujaa ei taida olla olemassa. Jos laskusuhdanteessa elvyttää pitää rahat myös joskus saada takaisin, eli jarruttaa talouskasvua. Friedmanin ja Keynesin oppeja voi arvostella vain jos niitä noudatetaan useamman suhdannesyklin yli. Tällaista malttia ja aikaperspektiiviä ei yksityishenkilöillä eikä siis heidän valitsemillaan politikoilla usein ole.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakkeita säästöpossuja rikkomalla?

Olen aina arvostanut FT Erkki Sinkon tyyliä, hänen kasvollista sijoittamistaan ja erityisesti sitä, että hän on aina ollut valmis panemaan omaa persoonaansa peliin numerosarjojen jatkeeksi.

Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että toistuvat puheet säästöpossujen rikkomisesta eivät tarjoa parasta mahdollista esimerkkiä.

Olen itse KL:ssä sortunut kuvaamaan käsityksiäni vähän turhankin konstikkaitten vertauksien avulla.

Sanottakoon se nyt tässä lyhyesti, selvästi, yksiselitteisesti suomen kielellä. että mielestäni sijoittajan on joka tilanteessa pyrittävä varautumaan mahdollisemman moneen skenaarioon.

Pidän kahta vaihtoehtoa todennäköisenä: sekä sitä, että kurssit kääntyvät varsin nopeasti (esim. tänä vuonna) nousuun; että sitä vaihtoehtoa, että ne pysyvät alhaalla useita vuosia. Olen siis sekä ostanut osakkeita että varautunut pitämään ne esim. 15 vuotta omistuksessani.

En järin paljon usko siihen, että kurssit enää olennaisesti laskisivat, mutta myös siihen olen varautunut.

Aivan lopuksi en millään malta olla palaamatta allegoriaan Napoleonin reservien käytöstä. Käsittääkseni mieheltä ei yhdessäkään taistelussa reservit loppuneet. Ne eivät nimittäin loppuneet edes Waterloon taistelun iltana. Mutta kun Ranskan armeijan pääosa joutui pakokauhuun, reservejä käytettiin vain vetäytymisen turvaamiseen, sillä niitten käyttö hyökkäykseen olisi siinä tilanteessa ollut täysin hyödytöntä. Sijoittajan kielellä: ei pidä heittää hyvää rahaa huonon rahan perään huonoon kohteeseen, vaan on etsittävä rahoilleen parempi kohde

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Confido Capital: Gustavia Turkey Middle East -rahasto

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ihanaa, Vanhanen, ihanaa

Keskellä noususuhdannetta vuonna 2004 Vanhasen I hallitus saattoi voimaan 40 % korotuksen osinkojen verotukseen.

Nyt pitäisi Vanhasen mielestä osakkaiden olla maltillisia ja nostaa osingot vasta hyvinä aikoina, muutoin työntekijät eivät suostu matalaan palkkaratkaisuun.

Pari realiteettia: työntekijäpuoli ottaa, minkä saa. Työnantaja irtisanoo, minkä voi. Ja osakkaiden kannattaa ihmeessä siirtää / myydä omistuksensa ulkomaille. Ehkä osinkojen verotusta alennetaan sitten, kun kukaan ei enää maksa osingoista veroa Suomeen?

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Joko se taloustaantuma loppui

Turun Sanomien haastattelussa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ennustaa, ettei taloustaantuma kestä kovinkaan kauaa.

Tässä otteita haastattelusta:

- Taloudellisesti on vaikea perustella, miksi tällainen laskusuhdanne, taantuma tai lama voisi olla erityisen pitkä. Yhdysvaltojen taloudesta saamme toivottavasti ensimmäiset myönteiset merkit jo ensi kesänä. Bruttokansantuotteen lasku pysähtyy siellä, ja kolmas vuosineljännes on parempi.

Wahlroosin mukaan myönteisen kehityksen voi lukea myös pankkien välisten luottomarkkinoiden palautumisesta lähes entiselleen, pääomamarkkinoiden käynnistymisestä ja osakekurssien laskun pysähtymisestä.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2009-01-17,104:4:587828,1:0:0:0:0:0:

 

Myös Financial Times kertoo luottamarkkinoiden paluusta entiselleen.

Life returns to short-term lending market

By Paul J Davies

Published: January 10 2009 02:00 | Last updated: January 10 2009 02:00

The markets for low-cost, short-term debt that have been battered by the credit crunch have started the new year with signs of improving health following central bank actions to support the flow of cash to companies.

http://www.ft.com/cms/s/0/423f186c-dedc-11dd-9464-000077b07658.html

 

Artikkelin kuvassa tilanne näkyy tällaisena.

Commercial papers outstanding

 

 

Itse en ole läheskään yhtä optimistinen.

Piksussa on jo aikaisemmin esitetty finanssimaailman kuumemittarina TED spread (difference 3-month LIBOR and the interest rate on 3-month U.S. Treasury bills).

http://www.bloomberg.com/apps/cbuilder?ticker1=.TEDSP%3AIND

 

Tuo korkoero näyttää palaneen 1 %:n tasolle kun katsoo vuoden kuvaajaa. Mutta ennen kesää 2007 oltiin paljon alemmalla tasolla ja jo silloin edessä olevista ongelmista puhuttiin.

 

 

Osakkeiden arvostuksen suhteen on syytä muistaa että pitkällä aikavälillä palaudutaan keskiarvoon.

Osakekursseista on ohessa kuva, jossa on esitettynä P/E-suhteen suhteellinen muutos pidemmältä aikaväliltä. Kun kerran jokaisessa kuplan jälkeisessä tilanteessa mennään pitkälle alle keskiarvon – jo keskiarvon määritelmän perusteella – niin miksi sitten nyt käännyttäisiin muita syklejä aikaisemmin.

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä tekee Obama?

Sain tänään sähköpostia Amerikasta. New York Times kirjoittaa näin: "Americans are confident Barack Obama can turn the economy around but are prepared to give him years to do so, according to the latest Times/CBS News poll."

Uskollahan ne isotkin laivat seilaavat. Monet ovat sitä mieltä, että American talouselämän dynamiikka ratkaisee ongelman. Onhan kriiseistä selvitty aikaisemminkin.

Suomessa pääministeri ryhtyy superelvyttäjäksi kymmenien miljardien paketilla. Sillä pannaan tiet ja siltarummut kuntoon. Kansalle luvataan hyvää oikein olan takaa.

Mistä rahat otetaan? Onko Vanhasella luotollinen shekkitili valmiina? Miten ja milloin rahat maksetaan takaisin?

Ensin pitää selvittää kuntien rahoituskriisi, joka ilman muuta syvenee ennen vuoden loppuun ja lienee pahimmillaan vuonna 2010.

Verotuksen kiristäminenkään ei tuo toimivaa rahoitusratkaisua, koska eihän meitä veronmaksajia kohta ole töissä nimeksikään.

Laman syvyys on tunnustettu, nyt pitäisi löytää jostain ne taskut (deep pockets), joista elvytysrahat otetaan.

Obamalla ja Vanhasella on sama ongelma. Obaman etuna on tuoreus, nuoruus ja rohkeus. Kaikupohjan tarjoaa amerikkalainen unelma. Vanhanen on ollut pitkään virassa, kaikki eivät usko kepulaisen aluepolitiikan paluuseen ja sen toimivuuteen.

Toisaalta, yhdessähän nämä talouselämän sotkut on tähänkin asti selvitetty. Ennen EU-jäsenyyttä ja euroa meillä oli D-kortti. Se ajoi saman asian. Yritysten ongelmat levitettiin kansalaisten maksettaviksi.

Onko muuta tietä? Yritystoiminnan elvyttäminen saa talouden rattaat pyörimään. Jos ulkomailta ei tule tilauksia riittävästi, on viisasta, jopa yhteiskuntarauhan näkökulmasta, tarttua lapioon ja parantaa kuoppaisia teitä. Nopeita ratayhteyksiä Pietariin ja pohjoiseen en vastusta.

Obama säästää muutaman taalan, kun Guantanamon vankila suljetaan, sotilaat vedetään Irakista ja sotahaukkoja siirretään Washingtonissa syrjään, mutta samalla on löydettävä töitä hermonsa menettäneille veteraaneille. Onneksi sentään on Afganistan, jonne pataljoonia voinee lähettää hermoja lepuuttelemaan.

Entä Gaza? Kauanko kestää, ennen kuin se on tuhannen päreinä?

Voi meitä ihmisraukkoja, mihin kaikkeen yllämme. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli Bushin keppihevonen. Millä avainsanalla Barack Obama saa talouden rattaat pyörimään? Onko hänestä pelastajaksi?

Kuka valitaan pienen Suomen messiaaksi? Ketä pelastaa meitsit?

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnair pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Finnair:n liikennekilometrit ovat kasvaneet 10% luokkaa ja matkustajamääräkin 2,3% viimeisen vuoden aikana. Tämä on vallitsevassa tilanteessa hyvä tulos. Polttoaineen hinta on nyt laskenut ja niinpä Finnair on henkilövähennyksistä huolimatta edelleen ihan kiintoisa yritys.

Lentoliikenteen määrä on jo pitkään kasvanut muuta kansantaloutta nopeampaa vauhtia ja Finnair on pystynyt ottamaan oman osuutensa kasvusta.

Lisää tietoa:  finnairgroup

Alla ote Finnair:n lentoliikennesuoritteista (newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action): 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Nyt se Fruugo tulee - Ollila ja Siilasmaa innolla mukana

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

TJ Groupin pääomistajien tuomiosta

Pidän puhtaasti positiivisena sitä, että rahoituksen prof. Vesa Puttonen on aktivoitunut kommentoimaan maailman menoa. Toisaalta kommentointi myös synnyttää keskustelua.

Linkin artikkelissa Puttonen jossain mitassa peitellysti paljoksuu annettua tuomiota ja oudoksuu sen kovenemista eri oikeusasteissa. Tuomion kovenemista Puttonen pitää merkkinä asenteitten kovenemisesta, mitä ei saisi kohdistaa takautuvasti vuosien takaisiin asioihin.

Puttosen päättelyssä on kolme kyseenlaista kohtaa:

- Puhuttaessa yrittäjän asemasta Puttonen mielestäni erehtyy turhaan kärjistykseen. Ko. osakemyynnissä oli kyse nimenomaan pääoman ohjaamisesta ko. yrityksen ja sen toiminnan ohi pääomistajien taskuun.

- Ei vain 2000-luvulla, vaan monia vuosikymmeniä on päivitelty, miten vähän rikoksesta saatuun rahalliseen hyötyyn on kiinnitetty huomiota rangaistusta mitattaessa. Esim. rahan väärentäminen on ankarasti rangaistu rikos, vaikka sillä ei liene kukaan ainakaan Suomessa tavallista kuukausipalkkaa enempää onnistunut saamaan hyötyä.

- Eri oikeusasteet ovat antaneet ko. jutussa erilaisia tuomioita, mutta niistä ainakin tässä tapauksessa heijastuu mielestäni se, että ylemmät asteet ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota rikoksesta saadun hyödyn kokoon. Kolme HO:n tuomaria päätyi ankarampaan rangaistukseen kuin alioikeuden kaksi tuomaria. Vastaavasti KKO:n kaikki viisi oikeusneuvosta olivat HO:ta kovemmasta tuomiosta pääosin yksimielisiä. On mahdotonta kuvitella alioikeuden toimineen suuremmalla asiantuntemuksella kuin KKO.

 

http://www.arvopaperi.fi/kolumnit_blogit/article205775.ece

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

USA:n velan rakenteesta

Paljon on ihmetelty mitkä talouden sektorit USA:ssa oikein ovat velkaantuneet ja mikä on velan suhde talouden kantokykyyn verrattuna. Financial Times lehdessä oli asiaa sivuava kirjoitus ”Why Obama’s plan is still inadequate and incomplete” ja kirjoitus näytti kuvineen olevan vieläkin netistä saatavilla.
http://www.ft.com/cms/s/0/d7ff9856-e191-11dd-afa0-0000779fd2ac.html

 
Alla on siitä kuvaaja, josta näkyy valtion, kotitalouksien, rahoitussektorin ja muun elinkeinoelämän velan suhde bruttokansantuotteeseen.
 
 
 
 
Kuvasta ilmenee, että oikeastaan vain valtiovalta on ainoa maltillinen velkaantuja ja että pääsyyllinen velan kasvuun on pankit eikä niinkään paljon asuntolainaajat.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kulta on turva kun sodat raivoaa ja levottomuus leviää

Kulta on viimeinen turva silloin kun pankkeihin ei enää voi luottaa, raha uhkaa menettää arvonsa ja sota raivoaa.

Kullalle persoja sijoittajia on löytynyt muun muassa Intian maaseudulla, Lähi-idässä ja joistakin Afrikan maista. Siis alueilta, joilla pankkisektoriin ei luoteta tai sitä ei yksinkertaisesti ole. Kulta nousee silloin kun yhteiskuntarakenteet sortuvat, kun mihinkään ei voi luottaa.

Kultaa tarvitaan aika harvaan käyttöön. Kulta on korujen raaka-aine ja kiiltävät helyt jäävät monasti ostamatta kun lama painaa päälle - niin kuin nyt. Elektroniikkateollisuuden kulutus on taas melko vakaata.

Kullan hinta on laskenut miltei vuoden ja tähän lienee syynä ennen kaikkea korukullan huono menekki. Pankkisektoriin luotetaan edelleen laajalti - tämä menossa oleva turbulenssi ei ole aiheuttanut merkittävää turvautumista kultaan - luottamus yhteiskuntainfrastruktuuriin on sentään säilynyt.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Allokaatiosta ja "defensiivisistä" osakkeista

Suomalaisia pankkeja voi moittia monestakin asiasta, mutta tuskin puutteellisesta allokaation huomioon ottamisesta.

Esim. Sampo Pankki ja FIM pitävät lähtökohtana tasajakoa puolet osakkeisiin ja puolet korkoinstrumentteihin. Handelsbankenilla on ollut huomattavasti monimutkaisempi lähestymistapa. Jos sijoitushorisontti on vain pari, kolme vuotta ja riskitaso halutaan pitää alhaisena, sijoitukset on kohdennettu lähes kokonaan korkoinstrumentteihin. Vain pitkällä sijoitushorisontilla ja suuremmalla riskitasolla osakkeet tulevat olennaisesti mukaan. Edelleenkin on tietysti selvää, että ko. pääallokaatiot jakautuvat lukuisiin ala-allokaatioihin, siis esim. lyhyisiin ja pitkiin korkoihin.

En tiedä, missä mitassa esim. Handelsbankenin näkemyksiin on jo useamman vuoden vaikuttanut vaivihkainen epäily suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta mikään pankeista ei tietääkseni ole ainakaan vielä suosituksissaan olennaisesti lisännyt osakkeiden painoa, vaikka monet julkisuudessa puhuvatkin “halvoista hinnoista”.

Pahasti pelkään, että käsitys pelkistä osakesijoituksista ja riskin jakamisesta vain stock pickingin avulla on esillä runsaimmin talousmediassa.

Eräs talousmedian edustaja livautti, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Siksi juuri talousmedia on erityisesti touhunnut esim. sellaisen käsitteen parissa kuin syklisten osakkeitten korvaamisella defensiivisillä.

Miten tämä on käytännössä onnistunut? Luontevia defensiivisiä osakkeita Helsingissä pitäisi olla sellaiset ruoan tuottajat kuin HKScan ja Atria ja mm. ruokaa myyvät Kesko ja Stockmann. Katsoessa ko. yritysten pörssinoteerauksia alkaa epäillä, että kyseessä on puolustuksen asemasta vetäytyminen! Firmat ovat nimittäin defensiivisiin kotimarkkinoihin keskittymisen asemesta laajentuneet ulkomaille, eivätkä ilman riskiprofiilin voimakasta kasvua. Epäilen tämän olevan monen “defensiivisen” firman paradoksi. Tuleen ei voi jäädä makaamaan, jolloin edessä on laajeneminen, mikä harvemmin tapahtuu riskittömästi.

Eräs perinteinen defensiivinen ala on lääketeollisuus. Se on kansainvälisesti paininut oikeusjuttujen parissa. Helsingistä ei paljon lääketeollisuutta löydy ja sillä ainukaisellakin on laiha portfolio kehitettäviä lääkkeitä ja pienen talon resurssit käytössään.

Kaiken kaikkiaan päädyn siihen, että omasta mielestäni erinomainen “defensiivinen sijoitus” on sellainen kuin pankkitalletus. Kovalla kiireellä ja touhulla hallitus ja oppositio yhdessä olivat nostamassa talletussuojan Suomessakin 50.000 euroon / henkilö / pankki. Siten tuli turvatuksi leskien, orpojen, sijoittajien, työtätekevien ja raskautettujen rovot - ja vähän muutkin!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Obama presidentiksi ja kurssit nousuun

Taloudessa ja osakekursseissa seurataan tarkkaan tulevan USA:n presidentin toimia ennen virkaanastumista ja sen yhteydessä. Eräs mielenkiinnon kohteena oleva jakso on pörssipäivät virkaanastujaisten ympärillä.

Onko tämän ajanjakson aikana löydettävissä epätavallista tuottoa.

CXO Advisor selvitti Dow Jones (DJIA) kurssimuutokset 20 viimeisemmän presidentin virkaanastujaisten ympärillä eli viisi päivää ennen ja jälkeen tapahtuman.

 

Kurssimuutos oli tarkastelujakson keskimäärin 0,2 %. Nousupäiviä olivat kolmas ja neljäs päivä ennen virkaanastujaisia kun taas sitä lähempänä olevat päivät olivat laskupäiviä samoin kuin itse tapahtumapäivä.

Kurssimuutokset seuraavina päivinä eivät eronneet merkittävästi keskiarvosta.

 

Mutta mikä valitettavinta nykytilanteessa, ilmiö on ollut voimakkaampi silloin kun republikaani on astunut virkaan, kuten oheisesta kuvasta ilmenee.

 

 

http://www.cxoadvisory.com/blog/internal/blog1-09-09/

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

ETF:t pörssikurimuksen voittajia

 

 

 

 

Näyttää siltä, että pörssien ja omaisuusarvojen pudotuksesta parhaiten ovat pärjänneet ETF:t (exchange-traded fund). Mm. suurin EYF liikkeellelaskija iShares sai vuonna 2008 kaksinkertaisen määrän rahaa, 20 miljardia, edellisvuoteen verrattuna yksin Euroopassa. Globaalisti ETF sijoituksen vuoden lopussa olivat 325 miljardia.
Syyn kerrotaan oleva, että sijoittajat ovat siirtäneet rahoja tavanomaisista ja hedge rahastoista kustannustehokkaisiin ETF:iin.  Toinen siirtymä on ollut kehittyviltä markkinoilta rahamarkkinoille ja valtiolainoihin.
Eräs käyttökelpoinen lähde EFT:iin suomen kielellä on sivusto:
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet:n sosiaalisen median palvelut ovat mielenkiintoinen sijoituskohde

Uusia sosiaalisen median internet palveluita ovat muun muassa:

  • Facebook,
  • MySpace
  • Blogger
  • WordPress
  • LiveJournal
  • TypePad
  • Orkut
  • Friendster
  • Twitter

Sijoittajan on hyvä huomata, että usein jokin tämän tyyppisistä täysin uusista palveluista nousee merkittäväksi taloudelliseksi menestykseksi - uudeksi Microsoftiksi. Nyt on menossa vaihe, jossa markkinat tekevät valintaa siitä mikä Internet:n uusista sosiaalisen median palveluista ja teknologioista nousee maailmanmenestykseen ja tuottaa sijoittajalle tulosta.

Google on yhden tämän tyyppisen palvelun, hakupalvelun, ympärille rakennettu yritys. On olemassa monia muitakin esimerkkejä sekä paikallisista että kansainvälisistä menestyksistä. Sijoittajan kannattaa olla tarkkana - olisi hyvä olla mukana sijoittajan ominaisuudessa sitten kun taloudellinen merkitys alkaa kasvaa.

 

Näistä uusista internetin trendeistä on käyty enemmän keskustelua muun muassa täällä:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, VI ja vihoviimeinen osa

Kahvinporoista ennustaminen

Minulla ei ole takanani päivääkään kaupallista koulutusta. Taloustiedettä olen sivuaineena opiskellut 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Sillä koulutuksella saattoi pätevöityä NL:n 5-vuotissuunitelman tuntijaksi, mutta eipä juuri sijoittajaksi. En muuten usko, että ko. aikana sijoittamista tutkittiin tai opiskeltiin juuri sen enempää Suomen kauppakorkeakouluissakaan.

Kouluttamattomuus ei ole ehkä hyve, mutta välttämättömyys se ainakin oli. Oli parempi aloittaa sijoittaminen 1970 eikä odottaa vuosikymmeniä alan koulutuksen järjestämistä Suomessa.

Kuitenkin on aiheellista kysyä, mitkä ovat olleet perusteeni kritisoida oppineita miehiä kirjoitussarjani aiemmissa osissa.

Lienee kohtuullista ajatella, että viimeinen rivikin tuo jonkun pätevyyden, sillä menestyksekkäät liiketoimet lienevät kauppakorkean opetuksen eräs tavoite.

Lopuksi lähestyn teorian ja käytännön suhdetta kahdella esimerkillä:

Esim. 1) 2000-luvun alkupuoliskolla ostin runsaasti Keskon osakkeita noin 10 euron hinnalla. Kun osake 2006 lähestyi 40 euroa, aloin tuntea kaikenlaista kutinaa. Pitäisikö voittoja kotiuttaa? Ottaen huomioon Keskon toimialan vähittäiskaupan yleisesti hitaat kasvunäkymät, rautakaupan suhdanneherkkyyden ja idän investointien epävarmuuden, pidin hintaa kovana.

Tämä sama prosessi toistui lähes kaikkien muittenkin osakeomistusteni osalta. Myin salkustani pois 80 % kevääseen 2007 mennessä - asia, jota ainakin välillisesti masinoin KL:n ja TalSa:n blogeissani kymmeniä kertoja.

Ratkaisuani en pidä millään tavalla älykkäänä. On pohtimisen arvoista, onko perusteiltaan kyse edes minkäänlaisesta varsinaisesta ajattelutoiminnasta. Selkäytimestä lähtevien vaistojen ja viettien avulla monet eläinlajit pystyvät periaatteessa aivan samaan: enempää en jaksa syödä. Laitan lopun ruuan piiloon, etteivät muut pääse saaliille.

Esim. 2) Oletetaan, että minulta pyydettäisiin sääennustetta. Aihe ei minua talvisin juurikaan kiinnosta. Pitäisin luontevimpana ratkaisuna “ennustaa”, että huomenna on samanlainen ilma kuin tänäänkin. Mahdollisuus virheeseen lienee tällä “menetelmällä” vähäisin.

Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan toimi tällä periaatteella. Meteorologeilta päinvastoin edellytetään nimenomaan sitä, että he pystyvät varottamaan säätilan jyrkästä muutoksesta.

Miksi ihmeessä kansantaloustieteilijöiltä, analyytikoilta ja talousmedialta ei edellytetä samaa ja miksi ne eivät pysty parempaan? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on mielestäni varsin ikävä.

Kohdassa 1) rajasin riskiä myymällä osakkeita. Ennustajaukot ja heidän näkemyksiään välittävä talousmedia eivät itse ole pahemmin sitoutuneet sijoittamiseen. Riski, jota he pelkäävät, on riski erottua joukosta. Juuri sen takia on turvallisinta olla ennustamatta mitään: huomenna on samanlainen sää kuin tänään!

Kaiken huipuksi nämä ovat peräti vanhoja pohdintoja. 1990-luvun alussa Koivisto kauhisteli BKT-ennustajien intoa pohtia prosentin kymmenyksiä, vaikka merkittävämpää olisi ollut ennustaa BKT:n laskevan eikä nousevan, kuten kaikki ennustukset kuuluivat.

IT-kuplan aikoihin PE =50 tuntui analyytikoista luontevalta luvulta ja 2007 alun ennusteitten mukaan kehittyvien kansantalouksien kysyntä takasi taloudellisen kasvun jatkumisen vielä useitten vuosien ajaksi.

Joko me tarvitsemme paljon parempia prognooseja tai sitten on parasta lopettaa nykyisenlaisten “ennusteiden” tuottaminen kokonaan. Eihän se tee muuta kuin sotkee esim. meikäläisen yksinkertaisen miehen yksinkertaisia ajatuksia irrelevanteilla detaljeilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nyt julkaistava kvartaaliraportti tuo lisää huonoja tuloksia

USA:n teollisuustuotanto romahti ja bruttokansantuotte kääntyi alaspäin viime syksyn loppupuolella.

Nämä reaalitalouden ilmiöt tulevat nyt näkyviin tammikuun lopussa julkaistavissa kvartaaliraporteissa. Yritysten tulokset laskevat edelleen. Tilanne on samanlainen myös Euroopassa. On mielenkiintoista nähdä onko talouslama jo diskontanttu osakkeiden kursseihin vai laskeeko pörssiomaisuutemme edelleen.

USA:n kansantalous velkaantuu edelleen noin 700 miljardia vuodessa - ainakaan sieltä ei tule kulutuskysyntää maailmantaloutta piristämään. Kasvu nähdään muualla - sitten kun nähdään.

Oheisen käyrästön tiedot ovat peräisin Economist lehdestä (www.economist.com) ja muista taloudellisista lähteistä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit