Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Maailmanloppu 3 tunnin päässä",

 

otsikoi TE. Otsikko ei ole pelkkää suomalaista liioittelua, sillä USA:n edustajainhuoneen jäsen

Paul E. Kanjorski on nostanut omaa poliittista profiiliaan lausumalla mm. seuraavaa: "It would have been the end of our political system and our economic systems as we know it."

Lausumat ja otsikot ovat loogista jatkoa jo viime syksystä asti tarjotulle tuuballe siitä, miten maailma muka kävi viime syksynä jonkun kuilun partaalla.

Minua puolestaan on syksystä asti ällistyttänyt se suhteellisuudentajun täydellinen puuttuminen, mikä näistä lausunnoista heijastuu.

Perspektiiviä ja vertailukohtaa saadaksemme muistuttaisin, että esim. New Yorkin ja Helsingin pörssit olivat pääsääntöisesti toiminnassa molempien maailmansotien aikana.

Kuriositeettina voi mainita, että sisällissodan raivotessa maassamme vuonna 1918 Helsingin pörssin reaalinen vaihto oli suurempi kuin kertaakaan seuraavien yli 50 vuoden aikana.

Kuriositeettina voi myös mainita, että Kuuban kriisin aikaan 1962 mm. NL:n sukellusveneen päällikkö antoi tiettävästi konkreettisen käskyn laukaista välittömästi ydinase USA:n laivasto-osastoa kohti.

Käskyn täytäntöönpano edellytti kuitenkin parin muun stressistä suunnilleen yhtä sekopäisen upseerin vahvistusta, joista ainakin toiselta vahvistus jäi puuttumaan.

Jos mennään talouden puolelle, yleisessä tiedossa ei taida olla, ettei 1930-luvun alussa valtioilla yleensä ollut mitään talouspolitiikkaa. Sellaista ei katsottu tarvittavan ja julkisen sektorin puuttumista talouteen pidettiin suorastaan sopimattomana. Liioin ei ollut julkisia resursseja tai lainsäädännöllisiä valmiuksia tehdä nopeasti juuri mitään.

Nykyään julkisen sektorin reagoimista talouden kehitykseen pidetään itsestään selvänä. Niin USA:n kuin EU:n julkisen sektorin resurssit ovat 1930-lukuun nähden moninkertaiset ja lainsäädännöllinen valmius korkealla.

Esim. Suomessa lienee viime sodista periytynyt ja edellisessä pankkikriisissä päivitetty paketti taloudellisia valmiuslakeja, jotka voidaan toimittaa eduskunnan käsittelyyn yhdellä "lähetä"-napin painalluksella.

Edelleenkin USA:n presidentillä on suuret valtuudet antaa nimissään esim. executive orders -nimisiä asetuksia, joilla on vaikutettu kaikkiin hallinnonaloihin, vaikka turvallisuuspoliittiset määräykset ovatkin tunnetuimpia.

Epäilemättä tiukemmat otteet edellyttäisivät jotain poliittista turpajumppaa ja joku ministeri voisi hätäpäissään ehdottaa vaikkapa opposition riisumista alasti, mutta lukuisa joukko konkreettisia keinoja reagoida kriisiin on siis olemassa.

Pörssi voitaisiin esim. sulkea (mitä Venäjällä jo harjoiteltiinkin). Pääomaliikkeille voitaisiin määrätä rajoituksia ja jopa varsinaista säätelytaloutta voitaisiin ottaa käyttöön ja vielä senkään jälkeen yhtä ainoatakaan laukausta ei olisi ammuttu! Olisimme hengissä seuraavana päivänä, mikä syksyn 1962 eräinä aamuina saattoi ollakin epävarmaa.

Kuuban kriisistä

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1205  

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Rahoitusjärjestelmän kriisin kestosta

USA:n osakekurssien pohjat näyttää olleen 20 marraskuuta (SP500 oli 752.44) vaikka OMXH näyttää löytäneen oman pohjansa 20.1.2009 (toistaiseksi). Joko rahoitusjärjestelmästä alkunsa saanut kriisi on ohi ja osakekurssit aloittavat jatkuvan nousunsa kohti uusia huippuja?

Asiasta voi olla toista mieltä, etenkin kun tarkastelee Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin jo vuodenvaihteessa ilmestynyttä tutkimusta "The Aftermath of Financial Crises" maailman finanssikriisien kestosta ja laadusta.
Kirjoituksen pääsanoma on, että finanssikriisit eroavat muista suhdannekäänteistä ja ne ovat pidempiä ja syvempiä. Usein niihin liittyy seuraavia piirteitä:
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
 
Kuvassa on esimerkkejä pankki- ja asuntokriisiin aikaisesta osakehintojen laskusta ja kestosta, vasemmalla hintojen pudotus huipulta pohjille keskimäärin 56 % ja oikealla taantuman kesto vuosissa keskimäärin 3,4 vuotta.
 
Past and Ongoing Real Equity Price Cycles and Banking Crises 
 
Kuvasta on hyvä huomata, että taantuman pituus on esitetty vuosina eikä kuukausissa kuten suhdannetaantumat yleensä esitetään, esim. USA:n suhdannesyklien 1945-2001 (10 kpl.) taantumien keskimääräinen kesto on ollut 10 kuukautta.
 
 
Tässä toisessa kuvassa on taantuman vaikutuksesta asuntohintoihin, vasemmalla asuntohintojen pudotus huipulta pohjille (keskiarvo 36 %) ja oikealla taantuman kesto vuosissa (6 vuotta).
Past and Ongoing Real House Price Cycles and Banking Crises 
 
 
Ja inflaation vaikutuksesta asuntojen hinnanlaskuun voi katsoa kuvaa kirjoituksesta Asuntohintojen käänne on kulman takana
 
Lisää järisyttäviä kuvia finanssipohjaisen taantuman syvistä vaikutuksista löytyy itse julkaisusta:
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Taloutta stimuloivat paketit

Presidentti Barack Obama on ollut duunissa vajaan kuukauden ja kovan uurastuksen tuloksena on maailman historian suurin talouden stimulointiin tarkoitettu paketti, jonka hintalapussa on $787 billion eli eurooppalaisittain miljardeja.

Vääntöä uudella presidentillä on riittänyt, kun republikaanit ovat vastustaneet pakettia yksissä tuumin. Yksikään republikaaniedustaja ei livennyt vastaan hangoittelevien rintamasta.

Peukut pystyyn! Toivotaan, että maailman suurin kansantalous saa "paketista" voimaa ja talouden pyörät lähtevät pyörimään edes hiukan kiivaammalla tahdilla. USA:n myönteinen esimerkki tulee todennäköisesti valumaan myös Eurooppaan. Muutoksen aikaansaamisessa psykologisilla tekijöillä on tutkijoidenkin mukaan erittäin suuri merkitys. Rahaa maailmassa on, koska muutenhan pakettien rakentaminen ei onnistuisi, mutta raha ei liiku, jolleivät kohteiden tuotot lähde nousuun.

Kuuntelin tällä viikolla Finlandia-talossa Bradleyn yliopiston proffan puhetta, Tekes-seminaarissa, stimulointipaketin tarpeellisuudesta. Puolet rahasta on tarkoitus käyttää ennen syyskuun loppua ja loput vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Hän myös lohdutti kuulijoita tiedolla, että lamat käynnistyvät usein finanssikriiseistä ja tämä ei jää viimeiseksi. Joten, pitäkää huolta lompakoistanne.

Yhdysvaltain uuteen presidenttiin Barack Obamaan kohdistuu paljon odotuksia. Vaikka julkisuudessa esillä ovat enimmäkseen talouskriisin elvytystoimet ja ulkopolitiikka, myös tutkimus ja teknologia ovat keskeisiä teemoja Obaman työlistalla.

USA:n julkiset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kasvamaan. Erityisesti nuoria halutaan innostaa matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskeluun. Satsaukset pitkäjänteisempään tutkimustyöhön avaavat lupaavia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisille tutkimusryhmille.

”Keskeinen syy muutokseen on meneillään oleva talouskriisi. Se pakottaa miettimään keinoja kestävän talouskasvun saavuttamiseen. Uusi presidentti on hyvin vahvasti korostanut innovaatiotoiminnan roolia etsittäessä keinoja ulos taloustaantumasta”, Peter Westerstråhle Tekeksestä kertoo.

USA:n tutkimuspiireissä ja ajatushautomoissa eli think tankeissä on jo vuosien ajan oltu huolissaan maan jäämisestä jälkeen kansainvälisessä innovaatiokilpailussa.

Tekeksen Peter Westerstråhlen mukaan Obaman hallinnon linjaukset osoittavat merkkejä siirtymisestä selvästi aiempaa laaja-alaisempaan innovaatiopolitiikkaan. Laaja-alainen innovaatiopolitiikka on myös Suomen kansallisen innovaatiostrategian kulmakiviä, ja suomalaisten tekemät linjaukset saattavat hyvinkin kiinnostaa Obaman kabinettia.

Erityisen kuumeisesti USA:ssa haetaan tällä hetkellä vastauksia energiakysymyksiin ja terveydenhuollon ongelmiin.

Amerikkalaiset ovat havaintojeni mukaan myös kiinnostuneita suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, sosiaali- ja terveyshuollon tehokkaasta organisoinnista. Ehkä maassamme on paljon hiljaista osaamista, jota emme ole vielä osanneet parhaalla tavalla hyödyntää kaupallisesti.

”Obaman tavoitteena on lisätä teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa julkisen sektorin toiminnan tehostamiseksi, läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Tällä alueella suomalaisilla on näyttöjä ja osaamista, jolle on nyt vahvaa kysyntää Amerikassa”, Westerstråhle arvioi.

Lama alkoi Amerikasta, siellä remonttimiehet tekevät parhaansa, että talouden rattaisiin saataisiin uutta vauhtia. Nalle Wahlroosin tavoin arvioin, että kesällä kaikki on toisin.

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman toiseksi liiketoimintaystävällisin maa

Economist on todennäköisesti maailman vaikutusvaltaisin talousalan viikkolehti - sitä lukevat talousalan vaikuttjat laajalti ympäri maailmaa.

"Business Environment" on eräs Economist lehden ylläpitämistä kuuluisista indikaattoreista. Se pyrkii heijastelemaan yhteiskunnan liiketoimintaystävällisyyttä - kuinka helppoa on aloittaa ja pyörittää liiketoimintaa, miten koulutettua työvoimaa on saatavilla ja miten hyvin yhteiskunnan liiketoimintaa palvelevat funktiot toimivat.

Tämä indeksi on vahvasti sidoksissa siihen miten hyvin kyseinen maa tulee jatkossa tuottamaan innovativisia uusia yrityksiä ja miten dynaamisesta yhteiskunnasta liiketoiminnan kannalta on kyse.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Untuvikko sijoittaja kasvattaa sulat!

Perustaessani Kasterin Untuvikko sijoittaja-blogin 15.7. 2007, harmittelin että osakkeiden hinnat olivat korkeita. Jälkiviisaana voin todeta, ettei lukemani sijoituskirjallisuus mennyt hukkaan. Ostin kyllä osakkeita, mutta luovuin ostoksista nopeasti, kun osakemarkkinat kylmenivät. Kun sijoituskohteet osakkeissa heikkenivät etsin tuottoa raaka-aineista ja korkomarkkinoista. Onneksi omat rahani olivat niin pieniä, etten raaka-aineisiin sijoittanut euroakaan (laskin ETF-papereiden olevan liian kalliita kulurakenteeltaan pikku summilla). Korkorahastoihin sen sijaan sijoitin suuren osan rahoistani ja niistä olenkin saanut mukavasti tuottoa. Nyt Untuvikko sijoittaja voi karistaa osan höyhenpeitteestään ja kasvattaa tilalle uusia sulkia. Osana sulkien kasvatusta haluan tehdä Piksun blogilleni uuden logon.

 

Kasterin blogi

Haluan logon kertovan, mitä sijoittaminen vaatii aloittelijalta... Vasemmalla alhaalla olen minä pienen pääoman kanssa. Suuret pelurit pelaavat isolla panoksella, mutta minä tiedän että ajan kanssa minustakin kasvaa iso tekijä. Untuvikon ei ole syytä ottaa suuria riskejä, vaikka pari sulkaa onkin ansainnut takalistoonsa.

Sijoittamisen maailmaan ei kannata lähteä liian röyhkeästi ja pelkkä kullan kilto silmissä. Ensimmäiset vuodet tulevat usein karuja vuosia ja tärkeitä oppimisen kannalta. Oikea sijoittaja on nöyrä, varovainen ja varsinkin kärsivällinen. Itse pidän sijoittamista enemmänkin säästämisen yhtenä osa-alueena, jossa aika tekee tehtäväänsä. Mikäli uusi sijoittaja hätiköi, kokeneemmat kotkat riistävät pian tuotot. Kärsivällisyydellä ja oppimalla hyödyntämään oikeita ajankohtia astua markkinoille, tekee todellista tulosta sijoituksissa.

Lisään lähiaikoina oman markkinakatsauksen ja listaan, mihin minusta nyt kannattaisi sijoittaa. Onko jo aika napata isot setelit, jotka leijailevat markkinoilla? Osakkeita? Jatkuuko obligaatioiden korkea tuotto? Miten öljyn hinta ja muut raaka-aineet markkinoilla? Kasteri ei tiedä, mutta kerron omat suunnitelmani vuodelle 2009. Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta olen varma, että markkinoilla voi lähivuosina tehdä suuria tuloksia. 100% tuotto? Hyvin mahdollista!

Pari riviä minusta...

Olen 32-vuotias, itse oppinut amatööri "sijoittaja". Sijoitus-termejä olen oppinut lukemalla kirjoja, mutta en ole ammattimainen sijoittaja tai kouluja käynyt meklari. En yritä blogissani todistaa olevani markkinoita parempi sijoittaja. Ensi sijassa pidän blogia itselleni. Olen ollut ja tulen olemaan blogissani ennen kaikkea rehellinen. Kerron onnistumiset ja väärät sijoitukset vailla tunnon tuskia - uskon että kasvan näin paremmaksi sijoittajaksi. Voin kehittyvä vain olemalla itselleni rehellinen.

Minulla on oma yritys, jonka toimialana on mm. vakuutus- ja sijoitusala. Sijoitusvarallisuuteni summaa en paljasta, mutta Felicitas-salkkuni sisällön olen jo paljastanut. Tänään salkkuni on -4,45% tappiolla. Salkkuni on koottu keväällä 2008. Korkorahastoja on noin 40% ja osakkeita (rahastot + suorat sijoitukset) on noin 60%. Osakkeiden osuus on tänä vuonna kasvanut ja tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Muutamat valuutat 50% aliarvostettuja - sijoittajalla tilaisuus

Vientiteollisuuden menestykseen vaikuttaa oleellisesti valuutan ali tai yliarvostus. Tätä ali- tai yli- arvostusta mittaa hyvin Economist lehden keräämä BigMac indeksi. Tarina kertoo että indeksi muodostettiin alkujaan siten, että economist lehden toimittaja soitti välittäjille eri maissa ja kysyi mitä hampurilainen siellä maksaa. Tänä päivänä indeksi muodostetaan laajemmasta ostoskorista, joka sisältää universaalisti kaikkialla maailmassa saatavilla olevia tuotteita.

Tällä hetkellä (4.9.2009 tieto) Euro on noin 25% yliarvostettu ja taas Kaukoidän ja Venäjän valuutat ovat vahvasti aliarvostettuja. Tilanteessa on jotain hyvin luonnollista. Euroon luotetaan dollaria stabiilimpana valuuttana, jolle saa vielä dollaria paremman koronkin. Lisäksi euroalueen kasvunäkymät nähdään yleisesti ainakin yhtä hyvinä kuin USA:n. En kuitenkaan pysty täysin tyhjentävästi ymmärtämään miksi kaukoitä ei vedä rahaa puoleensa - miksi kaukoidän valuutat ovat näin pahasti aliarvostettuja. Osa selityksestä liittyy varmasti poliittisiin riskeihin, osa selittyy vahvan Euron kaltaisen valuutan puuttumisella ja merkitystä on myös valtioiden (keskuspankkien) valuuttainterventiopolitiikalla. Mutta tyhjentävää ja riittävää selitystä en pysty antamaan.

Sijoittajan kannalta tilanne on kuitenkin selkeä. Sinne kannattaa sijoittaa missä valuutat ovat aliarvostettuja:

  • vahvalla valuutalla on helppo ostaa heikon valuutan maista arvokasta omaisuutta (saa halvalla)
  • heikon valuutan maiden vientiteollisuudet menestyvät ja siellä kasvukin on parasta ja osakekurssit nousevat
  • sijoittaja korjaa kurssimuutoksen tuottona jos jossakin vaiheessa valuuttojen epäsuhta korjaantuu

Maantieteellisille alueille ja eri maihin on helpoin sijoittaa ETF rahastojen kautta. Niitä löytyy muun muassa Piksu:n FundPlace avulla: www.piksu.net/fundplace_5

Valuuttojen yli- / ali- arvostukset Economist mukaan:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finnairin turvallisuus

USA:n Helsingistä poistuva suurlähettiläs toisti läksiäissanoinaan vanhan totuuden: Suomessa on teknistä taitamista, jota ei osata markkinoinnissa riittävästi hyödyntää. Näkemys tuskin ketään yllätti, mutta todisti puoluelinjan diplomaatinkin jotain Suomesta oppineen.

Finnairista on minulle kerrottu, ettei turvallisuudella ole sopivaa brassailla, koska se olisi vahingoniloa muitten onnettomuuksilla. En lausumaa ymmärrä, sillä eihän kysymys noilla liikennemäärillä ole mistään tuurista, vaan eroista turvallisuuskulttuurissa. Miksi Finnair ei saisi olla saavutuksistaan ylpeä? Se voisi tarjota muille lentoyhtiöille tavoitteen parantaa lentoliikenteen yleistä turvallisuutta, jolloin hyötyjinä olisivat kaikki matkustajat.  

Tilastot ovat kovia: Finnair on Euroopan turvallisin lentoyhtiö.

Linkki

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sarkozy protektinismimiinaan

Ranska on aikaisemminkin kunnostautunut euroopan protektionistisimpana maana. Kukaan siis tuskin yllättyi kuullessaan uutisen Ranskan hallituksen asettamista ehdoista autoteollisuuden tukipaketille. Sen lisäksi että työntekijöille ei saisi antaa potkuja pitäisi myös suosia kotimaisia tehtaita ulkomaisten kustannuksella. Tässä seoksessa on kaksi silmille räjähtävää ainesosaa:

  1. Ne potentiaaliset "ulkomaiset" tehtaat ovat myös EU:n aluella. Tästä on ärähtänyt sekä Tsekin presidentti Mirek Topolanek, jonka massa sijaitsee niitä ranskalaisen autoteollisuuden "ulkomaisia" tehtaita, että Ruotsin Anders Borg, joka pelkää että Ranskan autoteollisuus saa ansaitsematonta kilpailuetua verrattuna muihin EU:n aluella sijaitseviin autotehtaisiin. On kyseenalaista ovatko tällaiset "kotimaisuusehdot" laillisia EU:n sisällä. Täällähän pitäisi vallita avoimet markkinat, eli Ruotsalaisen autotehtaan pitäisi olla samassa asemassa Ranskalaisen kanssa. Jos moinen kotimaisuusehto osoittautuisikin lailliseksi, niin ainakin se osoittaa erittäin huonoa makua. Tästä seuraa vain välien kiristymistä EU-maiden välillä juuri nyt kun pitäisi puhaltaa yhteen hiileen laman torjumiseksi.
  2. Onko edes järkevää vaatia irtisanomisista luopumista? Entä jos kysyntä on alhaalla pitkään? Silloin Ranskan autoteollisuuden kriisiä on vain lykätty. Silloin myös korjaustarve on  entistä suurempana edessä tilanteessa jossa kilpailevat tehtaat jo ovat saneerannet kustannuksensa kestävälle tasolle. Tuki erilaisilla työllistämisvaatimuksilla hyöystettynä saattaakin olla kuolinisku koko teollisuudelle. Renault, Peugeot ja Citroen ovat kohta samassa tilassa kuin Alitalia. Ammattiyhdistysten panttivankina ja kannatuslukujaan pelkäävien politikkojen hyyssäämänä firma ajautuu niin huonoon tilaan että kukaan ei siihen halua koskea edes hohtimilla.

On tietenkin ymmärrettävää että politikot haluavat osoittaa kansalle että tilanne on hallinassa. Seurauksia pitää kuitenkin miettiä myös pidemmällä tähtäimellä.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Triple A USA

Arkistoitu 12.2.2011

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Päivitys Taurus Capital-listastaan

Kirjoitin viimeksi joulukuu 2. päivänä Taurus Capitalin listaamista arvo-osakkeista.

 

Tässä päivitys listauksen kärkiyhtiöitä.

 

Helsinki osakkeet

Outotec  Oyj 

Nordic Aluminium Oyj

Raute Oyj

Konecranes Oyj

Ixonos Oyj

Comptel Oyj

Alandsbanken Abp (B-share)

Martela Oyj

PKC Group Oyj

Poyry Oyj

 

 

Yritysluokitus: Large Cap

Osake

Pörssi

StatoilHydro ASA

OSL

Outotec Oyj

HEL

Dampskibsselskabet NORDEN A/S

CPH

JM AB

STO

Aker Solutions ASA

OSL

SSAB Svenskt Stal AB

STO

Konecranes Oyj

HEL

Lindab International AB

STO

Hexagon AB

STO

FLSmidth & Co. A/S

CPH

 

 

Kaikki pohjoismaiset

Osake

Pörssi

Yritysluokitus

Acta Holding ASA

OSL

Small Cap

Blom ASA

OSL

Small Cap

StatoilHydro ASA

OSL

Large Cap

Outotec Oyj

HEL

Large Cap

Cision AB

STO

Mid Cap

Proffice AB

STO

Small Cap

Dampskibsselskabet NORDEN A/S

CPH

Large Cap

Norman ASA

OSL

Small Cap

Nordic Aluminium Oyj

HEL

Small Cap

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA

OSL

Mid Cap

 

 

Taurus Capital:

http://www.taurus-capital.fi/

Käyttäjän J.Vahe kuva

Asuntojen hintojen vedätystä?

Kirjan Länsimaiden perikato kirjoittaja Oswald Spengler on muutenkin pessimisti, mutta erityisen synkkä on hänen arvionsa siitä, että ihmiset eivät opi menneisyydestä mitään, vaan jokainen sukupolvi toistaa edellisen virheet.

Ei 1990-luvun alusta niin kauaa aikaa ole kulunut, etteikö jollain oikein pitkäikäisellä ihmisellä siitä vielä joitain hämäriä muistikuvia olisi.

Ilmeisesti on kuitenkin katsottu paremmaksi, että keltanokkatoimittajat kokevat kaiken tähän nykyiseen suhdannekäänteeseen liittyvän uutena ja outona. Tuleehan siitä kieltämättä freesi näkökulma.

Vuoden 2009 alusta TalSa on yhä kiihtyvällä vauhdilla vedättänyt asuntojen hintoja alaspäin. En tiedä, miten hyvin tällainen vedättäminen tiedotusvälineelle sopii, mutta ainakin tosiasioitten hahmottamisessa on paljon toivomisen varaa.  

 

Lopun linkissä nuori toimittaja ihmettelee, miksi asuntojen hintapyynnöt eivät ole laskeneet siinä tahdissa kuin Sanomatalosta on käskytetty. Selitys löytyy seuraavista asioista: niin institutionaalinen kuin yksityinenkin sijoittaja on valmis myymään pörssiosakkeita laskeviin hintoihin, jos tuotto ja kurssiodotukset ovat huonoja.

Kukaan ei sen sijaan pane omaa asuntoaan vapaaehtoisesti alennusmyyntiin. Yhtä vähän pankeilla on haluja kerätä vakuuksina olevia kiinteistöjä haltuunsa muuten kuin viimeisenä keinona. Edelleenkään sijoitusasuntojen omistajilla ei myyntiaikeita ole vuokrien päinvastoin noustessa.

Vaikka vuosien negatiivinen talouskehitys johtaisikin voimakkaaseen hintojen laskuun asuntomarkkinoilla, prosessi edellyttää todellakin vuosia. Niin se edellytti Suomessa 1990-luvun alussa ja niin se on edellyttänyt USA:ssakin, jossa asuntojen hintakuplasta on puhuttu ainakin viimeiset viisi vuotta.

Tässä ovat realiteetit, vaikka talousmedia tarvitsisikin joka viikko uuden jymyuutisen asuntomarkkinoilta. Lisäksi uutisen ideoijina mahdollisesti olleille kiinteistönvälittäjille varmasti kelpaisi kaupan piristyminen hintojenlaskun myötä.

Linkki

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mauldin kriisin jatkumisesta

Yksi Mauldinin alaotsikoista viikkokirjeessä 6.2.2009 on ”Those Wild and Crazy Analysts”

Nuo villit ja mielettömät analyytikot otsikon alla hän esittää lukuja S&P 500 indeksin arvoidusta tuotosta.

Tässä ensimmäisessä kuvassa esitetään miten vuoden 2008 osinkoennustetta oan laskettu ajan kuluessa.

 

 S&P 500 Earnings estimate for 2008

 

Analyytikkojen tämän hetken ennuste $29.57 tarkoittaa S&P 500 viimeisen lukeman perusteella P/E (price to earnings) suhdetta 29.4. Huomaa Mauldinin ironinen esitys yhden desimaalin tarkkuudella.

 

Vastaavat tuottoarviot vuodelta 2009 ennusteiden alasajoineen on toisessa taulukossa.

 

 S&P 500 Earnings estiamates for 2009

 

Mitä näiden analyysiennusteiden toteutuminen tarkoittaisi: Mikäli kesäkuun ensimmäinen päivä S&P 500 olisi samalla tasolla kuin perjantaina listassa alimpana esitetyn osinkoarvion mukainen P/E suhde olisi 36.4.

 

Kumpi luvuista joustaa?

Nyt kelpasi muovikassi kun oli Tekes varoilla tutkittu

Missä viipyy Johanna Sumuvuoren seuraava kirjallinen kysymys eduskunnassa koskien tällä kertaa kangaskassien kieltämistä ekologisesti tuhoisina. Tämä vihreä kansanedustaja oli tietämään tehnyt väärän kysymyksen 431/2008 vp Kertakäyttökassien käytön vähentämisestä.
http://www.sumuvuori.net/ek_kk_kertakayttokassit.html

 

Kysymyksen olisi kuulunut kohdistua luonnonvaroja rohmuavaan puuvillakassiin. Ostoskassien luonnonvarojen kulutus yhtä kassia kohden on tuoreen tutkimuksen mukaan:

Uusiutumaton energia kangaskassi 21 MJ, muovikassi 1,3 MJ ja paperikassi 1 MJ; vedenkulutus kangaskassi 4500 litraa, muovikassi 0,12 litraa ja paperikassi 1,1 litraa sekä maankäyttö kangaskassi 0,8 m2 vuodessa muovikassi 0,0009 m2 vuodessa ja paperikassi 0,001 m2 vuodessa.

 

Ostoskassien muut ympäristövaikutukset yhtä kassia kohden

Taulukko: Ostoskassien muut ympäristövaikutukset kuin ilmastonmuutosvaikutus yhtä kassia kohden. Käytetty jätehuoltoskenaario kuvaa nykytilannetta.

 

Hiilidioksiditaseen suhteen tilanne on yhtä lohduton kangaskassin tappioksi: Kokonaisvaikutus g CO2 ekv./kassia kohden on kangaskassilla 1100-3160 g, muovikassilla 15-48 g ja paperikassilla 14-51 g.

Alla olevassa taulukossa esitetään yhden kassin elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt (lähde: Suomen ympäristökeskus).

 

Nämä tulokset piti tutkituttaa TEKES rahoilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jotta saatiin valtamediaa ja kuluttajajärjestöille kelpaava tulos. Nyt muovikassin ekologinen paremmuus kelpasi, esimerkkiotsikoin.

 

Kuluttaja.fi - Muovikassi - ekologinen valinta

http://www.kuluttaja.fi/Page/c0a8053b-d17d-47f7-8d8a-dbf8e3fd746d.aspx

 

Kaupan kassalla kannattaa valita kierrätysmuovia

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kaupan+kassalla+kannattaa+valita+kierrätysmuovia/1135243082805

 

Tulokset eivät olleet yllätys muovi- ja pakkausteollisuudelle, joka jo vuosikymmen sitten päätyi vastaaviin tuloksiin omissa elinkaarianalyyseissään: Muovikassi on valmistukseltaan ekologisin, mutta kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kokonaisuuden.

 

Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy itse tutkimus

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97581&lan=fi

Hyvä yhteenveto löytyy Suominen yhtiön sivuilta:

http://www.suominen.fi/optikassi-tutkimus

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen metsäteollisuus edelleen kovaa luokkaa maailmalla

Metsäsektoria on parjattu maailmanlopun alaksi. Hienopaperin kulutus laskee ja rakentaminenkin hiipuu.

Voimme minun mielestäni kuitenkin olla ylpeitä suomalaisen metsäsektorin suoriutumisesta:

  • maailman suurimmat metsäsektorin yritykset löytyvät USA:sta ja Suomesta (kymmenen suurimman joukkoon mahtuu toki yksi Ruotsalainen ja yksi Japanilainen yritys)
  • suomalainen metsäsektori on jo vuosia (kaikesta kurjuudesta huolimatta) pärjännyt paremmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa
  • suomalaista metsää on osattu vaalia ja siitä on kaiken kaikkiaan saatu merkittävä määrä hyvinvointia Suomelle. Kuitu ja rakennuspuuta on maailmalla runsaasit tarjolla - monet Venäjän, Kanadan ja Itä-euroopan alueet ovat huonosti hyödynnettyjä; Suomi on tässä joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

Metsäsektoriin sijoittavan ei siis välttämättä kannata hajauttaa ainakaan pohjois-amerikkaan vaikka amerikkalaisten kilpailijoiden osakkeita onkin helppo ostaa monien välittäjien kautta.  Amerikassa rakentaminen on kokonaan pysähdyksissä ja paperin kulutus laskee Eurooppaa voimakkaammin ja niinpä paikallinen metsäsektori on luonnollisesti aivan surkeassa jamassa.

Metsäalan yritykset eivät kenties enää vuole vihreää kultaa - paperin kulutus länsimaissa laskee ja paperitehtaita ei ole mieltä rakentaa. Paperiteollisuus on tullut vaiheeseen jota kutsutaan lypsylehmä vaiheeksi - olemassaolevia tehtaita kannattaa ajaa niin kauan kuin niiden operatiivinen toiminta tuottaa positiivista kassavirtaa. Tehtaisiin sijoitetulle pääomalle ei kenties saa enää kunnon korkoa - mutta monia tehtaita kannattaa pyörittää niin kauan kuin sidotulle pääomalle saa edes jotain pientä vastiketta. 

Kannattaa kuitenkin seurata metsäsektoria - joissakin Suomalaisissa metsäyrityksissä osataan toimia tässäkin vaikeassa tilanteessa. 

Liikevaihdolla laskien suurimmat metsäsektorin yritykset maailmalla:    (Lähde ja lisää tietoa: Metsateollisuus ry: tietopalvelut)

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Cramo on nyt noussut yksin kärkeen. Tulosta ei ole vielä tullut ja vielä ihmeellisempää on, että tulosvaroitustakaan ei ole vielä tullut! Lindströmit jo sanoivat ostaneensa sitä lisää. Tulosvaroituksen olisi pitänyt jo tulla, joten lupausten mukainen hyvä tulos lienee tulossa.

Positiivisia yllätyksiä listan yhtiöistä ovat antaneet ainakin Konecranes (jonka noususta listalla muuten taisin mainita edellisen päivityksen yhteydessä), Fortum, Kone, Panostaja ja Tekla.

Pettymyksiä ovat tuoneet esimerkiksi Capman, Norvestia, Neste Oil ja Kesko.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uudenlaista isännöintiä

Globalisaatio, eurooppalainen yhteistyö ja jopa kansallisen tason suuret yritysketjut ovat monien hampaissa. Olisi kuulemma parempi, että asialla olisi oman kylän tyttö tai poika, joka tuntisi kaikki jo valmiiksi perhetaustansa takia.

On vain niin, että käsitykseni isännöinnistä on aivan päinvastainen. Isännöitsijäksi valitaan joko halvin tai sitten pj:n koulu-, seura- ym. kaveri.

Kun isännöitsijä laistaa tehtävistään, palautteen antaminen tuntuu usein olevan työlästä. Tiedän tapauksia, joissa putki on jäänyt päälle kuukausiksi ja melko huomattavana saavutuksena voi pitää esim. taloyhtiön arkiston ml. osakasluettelon hukkaamista.

Osakasluettelo on nimittäin se ensisijainen dokumentti, osakekirjojahan saa jokainen tulostettua niin paljon kuin haluaa. Pienempiä summia lainaillaan ja isommistakin summista sovitaan ajoittain ilman julkisuutta. Asuntojen arvot nimittäin laskisivat, jos paljastuisi, miten tyhmiä ihmisiä hallituksessa on.

Kaiken tämän jälkeen voin sanoa olleeni pelkästään tyytyväinen Realia Groupin isännöintiin. Kyseessähän on jopa kansainvälinen (eurooppalainen) toiminta, mutta jo näin kansallisissa puitteissa ison talon vakiintuneet käytännöt, standardit ja työnjaot ovat osoittautuneet jänteviksi ja tehokkaiksi.

Ko. linkissä on täysin sattumanvaraisesti valittu taloyhtiö, jonka suljetuille sivuille ei ole pääsyä. Erityisen hyvänä pidän monenlaisten sääntöjen ja neuvojen ml. huoneiston siivoamista koskevien ohjeitten laittamista nettiin. Netti on se paikka, josta nuoret neuvojen tarvitsijat asioita tarkistavat, ei suinkaan siitä erilaisten tuherrusten täyttämästä kellastuneesta paperista, mikä alakerrassa on (= talon järjestyssäännöt).

Kuten nettisivujen sisällöstä näkee, mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Jos vettä vuotaa jatkuvasti lattialle, asiaan pitää reagoida heti eikä viikon päästä. On selvää, että asiasta on ilmoitettu, joten oikeusaputoimiston avustajan on turha muuta väittää.

 

http://www.majakka.fi/default.aspx?id=1048478&pid=146478

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tuotto, ahneus ja etiikka

Viime aikoina on kirjoitettu melko paljon ahneudesta, etiikasta ja markkinasäännöstelystä. Minusta Reutersin kolumnisti James Saft ilmaisi asian hyvin blogissaan:

Regulation means less leverage, less socialization of risk and privitisation of reward. And yes, I do understand that more regulation and less leverage imply lower growth, but also lower volatility in growth, which we can all agree is expensive.

Olemme eri sijoituksia vertaillessamme tottuneet käyttämään volatiliteettiä riskin mittarina. Yksi riskitason huomioonottava mittari on Sharpen luku, jonka avulla voi vertailla eri riskitason sijoituksia toisiinsa. Suuresta ahneudesta ja matalasta sääntelyn tasosta seuraa iso riskinotto koko mailmantalouden tasolla. Korkea riskitaso tuo pitkällä tähtäimellä korkeamman tuoton, mutta myös rajummat vaihtelut taloussuhdanteisiin. Tasainen kasvu on arvokkaampi yhteiskunnalle kuin keskimäärin yhtä nopea mutta nopeasti heilahteleva kasvu, aivan samalla tavoin kuin sijoittajalle.

Talousalueen on siis valittava riskitasonsa. Kuinka paljon volatiliteettiä/vaihtelua siedämme? Jos sietokynnys on matala meidän on syytä muistaa että tästä seuraava voimakas sääntely ja valvonta myös rajoittavat kasvunopeutta. Emme voi odottaa pankkitalletuksen turvallisuutta ja samalla saada osakesijoituksen keskimääräistä tuottoa.

Toinen ääripää täsät on jenkeissä valloilla ollut markkinaliberalismi joka on tuottanut kasvua mutta myös suuria kuplia ja romahduksia. Toisessa ääripäässä lienee jo edesmennyt neuvostoliittu viisivuotissuunnitelmineen joka tuotti tasaisesti nollakasvua.

Näiden välistä löytyy monenlaista kompromissia erilaisista ahneus- ja riskitasoista. Yhteiskunnat voivat asettaa tiettyjä kasvuodotuksia ja sen jälkeen yrittää maksimoida tuottonsa, ts yrittää maksimoida sharpen luvun.

Olisi kiinnostavaa nähdä analyysi eri talousalueiden kasvun vaihtelusta verrattuna keskimääräiseen kasvuun. Mikä on Suomen sharpen luku?

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kupliiko turva..?

Noin pari vuotta kaikki puhuivat vielä sijoituksen tuotosta.  Tänä päivänä sijoitussivustoja ja mainoksia lukiessa törmää koko ajan sijoitusten turvallisuuden mainostamiseen, joten avainsana sijoitustoiminnassa taitaa nykyään olla turva.

Mielestäni viimeaikaisissa sijoitustuotteissa ja niiden mainonnassa alkaa haiskahtaa jo sille, että turvallisuus sijoitustoiminnassa on alkanyt mennä överiksi.

Paljon on puhuttu myös kuplasta USAn Treasury bondeissa ( kts. esim. CNBC:n juttu) eikä varmaankaan aiheetta. Usein puhutaan myös, että pankkikriisin maksajat ovat veronmaksajia, mutta kyllä itse luulen, että niitä tulevat lopulta olemaan tähän turvallisuuteen hurahtaneet.

Sijoittajilla on tapana jahdata tuottoja kuvitellen, että pitkään jatkuneet hyvät tuotot tulevat jatkumaan tulevaisuudessakin. Tässä tilanteessa ilmeisesti kuitenkin ajatellaan, että turva tulee jatkumaan tuleveisuudessakin. Erona siis nyt  taitaa olla se, että sopulilauma on juossut tekno-osakkeiden sijasta turvaan, jonne kaikki eivät pidemmän päälle mahdu.

Olisiko tässä turvabisneksen nousussa muuten myös merkki siitä, että osakkeita kannattaisi jo ostaa?

Tilanne alkaa olla jo jokseenkin päinvastainen kesään/syksyyn 2007 verrattuna...

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kauhu ja pelko hellittävät

Osakemarkkinoiden volatiliteettiä kuvaa hyvin niin sanottu VIX indeksi, joka lasketaan S&P 500 indeksin optionoteerauksista. Tämä indeksi on osakemarkkinoiden paniikkimittari - mitä korkeammalle indeksi nousee sen suurempaa on hermostuneisuus. VIX indeksiä vastaa arvopaperi, joka noteerataan Chicagon optiopörssissä.

Viime lokakuun osavuotiskatsauksien yhteydessä kauhu ja pelko ottivat vallan ja VIX indeksi kohosi kaikkien aikojen huippuunsa. Kurssit heiluivat päivänkin aikana prosenttitolkulla.

Yleensä osakkeet nousevat silloin kun huolestuneisuus ja paniikki hellittävät. Nyt hermostuneisuus on hieman hellittänyt ja niinpä osakkeet ovatkin sinnitelleet kolme kuukautta paikoillaan huolimatta monista huonoista uutisista.

Voimme vain toivoa että tilanne stabiloituisi edelleen.

VIX indeksigraafi:  Bloomberg

Käyttäjän J.Vahe kuva

KAASUHÄLYYTYS!

Perjantai-iltana suomalaiset havahtuivat Joensuuta koskevaan kaasuvaroitukseen, joka jouduttiin TV:ssä välittämään koko maahan. Jotkut vieläpä närkästyivät siitä, että varoitus häiritsi 45 vuotta vanhaa, jo parikymmentä kertaa aiemmin esitettyä James Bond -filmiä.

Omasta mielestäni kyseinen varoitus koko maahankin lähetettynä oli aivan terveellinen muistutus ympäristössämme olevista monenlaisista vaarallisten aineitten kuljetuksista ja varastoista.

Asun itse Turun rautatieaseman tuntumassa. Aseman ratapihalla seisotetaan säännöllisesti useitakin pitkiä rivistöjä säiliövaunuja, jotka itäisen “kulttuuriperinteen” mukaisesti ovat erilaisten vuotojen jäljiltä mustankirjavia. Kauniin näkymän kruunaa asemarakennuksen yläpuolella lepäävä tuulipussi.

Asunnossani on 5 poistoilmaventtiiliä. Korvausilmaventtiilin ollessa suljettuna korvaava ilma tulee tietenkin ikkunanraoista. Taloyhtiön hallituksessa jotkut ovat kiinnittäneet huomiota sisäilman laatuun ja koneellinen ilmastointi on lähes maksimiasennossa.

Niin kuin hyvin arvaatte, on taloyhtiön Hallitus kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Lisäksi sillä lienee vastuuvakuutus. Kaikkitietävyyden epäileminen on Jumalanpilkkaa, josta laissa on erikseen säädetty ankaria rangaistuksia.

Kuitenkin eräs sivistymätön asukas erehtyi kysymään, miten ilmanvaihto saadaan tarvittaessa pois päältä. Kysyjä sai mahdollisimman ivallisen vastauksen.

Vastaus ei kuitenkaan poistanut sitä asiantilaa, että taloyhtiötä “hoitaa” yhden miehen huoltoyhtiö, jonka paikalle saaminen nopeasti on epävarmaa.

Kun talossa asuu runsaasti sekä iäkkäitä ihmisiä että toisaalta juuri kotoaan pois muuttaneita vähemmän käytännöllisen kalapuikkosukupolven edustajia, en tiedä, miten nopeasti poistoilmaventtiilit saadaan tukittua melko hankalista paikoista ritilöitten takaa.

Muuten olen sitä mieltä (ceterum censeo), että vastuuvakuutusten todellinen tai kuviteltu suoja laiskistaa hallituksia, isännöitsijää ja huoltomiehiä; lisää vastuuttomuutta, mitä varten vakuutus tietysti on otettukin ja hämärtää eräitä realiteetteja. Vakuutuksen maksavat osakkeenomistajat ja vajaasta hiekoituksesta johtuvat luunmurtumat maksaa kansantalous!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suuri Nokia pienessä Suomessa

Tänä aamuna kuulin uutisen, joka viittasi Lex Nokian syntyvaiheisiin. Helsingin Sanomat kirjoittaa aiheesta tänään. Onneksi meillä on lehdistö, koska poliitikot ja lainsäätäjät vaikenevat urkkimislain synnystä kuin muuri. Kabinetin henki ja kekkoslovakian meininki on yhä voimissaan. Joku sanoo, sanelee, mitä pitää tehdä ja politikot päättävä vaieten, niin kuin isoveli tahtoo.

Suomi kumartaa käskystä Nokian ja suuryritysten suuntaan. Puutullikiistan kuumimpana vaiheena "sotamies Väyrynen" herätteli kansalaisten keskuudessa talvisodan henkeä, jatkokahinoissa eduskunnassa saatiin pikavauhdilla läpi metsätulon veroale. Metsäteollisuuden tarpeet huomioitiin aikoinaan toistuvien devalvaatioiden muodossa.

Lex Nokian ideana on vain tarvittaessa kurkata duunareidensa sähköisiä toimintoja, jotta yrityssalaisuudet eivät leviä sähköpostiliitteinä maailmalle ja kilpailijoiden tietoon. Vaakakupissa lienee Hesarin uutisen mukaan ollut "ota tai jätä".

Nokia työllistää Suomessa suuren joukon ja yritysverotuloja jää maahamme muistaakseni toista miljardia. Poliitikkojen piinan ymmärtää. Ilman Nokiaa Suomen teknologiamaineella ei olisi suurta virkaa.

Muillekin aloille on toivottu Nokian kaltaista mahtiveturia. Ehkä Suomen tulevaisuuden kannalta olisi sittenkin viisasta sveitsiläistyä ja antaa tuhansien pk-yritysten kukkia.

 

 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Toivo elää laman keskellä

Makrotalouskatsaus helmikuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Maailmankauppa hiljenee ja teollisuustuotanto laskee kautta maailman. Kuluttajatkin ovat vähentäneet aktiivisuuttaan - kestokulutushyödykkeitä ostetaan vähemmän kuin vuosi sitten ja kulutustavaroitakin ostetaan empien. Ostopääliköiden sentimentit ovat romahtaneet joka puolella maailmaa. Onko siis pelkkää apeutta? Ei toki - edelleen on toivoa!

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Positiivista värettäkään ei näy yhdenkään OECD maan ostopäälikkötilastossa !!!  Elämme historiallisia aikoja - näin yhtäaikaista lamaa ei ole ollut milloinkaan.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut edelleen ja nyt joissakin länsimaissa (esim USA) säästetään jo kulutustavaroistakin.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Alle vuoden maturiteetin korot ovat alhaalla, mutta yhden vuoden kohdalla on käänne parempaan. Tämä sama kuvio toistuu kaikilla päämarkkinoilla. Kokonainen vuosi maailmantalouden lamaa tulee olemaan kipeää koettavaa.

Reaalitalous

Maailmankauppa ja teollisuustuotanto supistuvat ja nyt on pysähtymässä myös kulutstavaroiden tuotanto. Edes kauko-itä ei ole immuuni - Kiinan, Intian, Singaporen, Korean ja monen muun maan ennustettua talouskasvua on viimeisen kuukaudenkin aikana moneen otteeseen alennettu. Ennustaminen on ollut vaikeaa - moni ekonomisti on toivonut parasta ja ennusteita täytyy nyt sitten muuttaa kun pahin kaikesta huolimatta tapahtuu.

Työttömyys lisääntyy joka puolella maailmaa ja työssäkäyvien ylityöt vähenevät. Ilmiö on erityisen voimakas USA:ssa. Tästä on hyötyäkin. Laman keskellä perhe-elämä kukoistaa ja ihmiset ovat henkisesti eheämpiä - niin uskomatonta kuin se onkin. Siis jotain hyvää köyhtymisessä. Lama tuo myös tervettä ammattikiertoa - monet kouluttautuvat uusiin tehtäviin - ja sosiaalinen dynamiikka kasvaa. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX volatiliteetti indeksi ei enää yltänyt samalle tasolle kuin viime lokakuun osavuotiskatsauksen yhteydessä. Hermostuneisuus ja pakokauhu on hieman hellittänyt. Osakekurssitkaan eivät romahtaneet ensimmäisistä huonoista tulosjulkistuksista - niitä osattiin jo odottaa. 

Onko osakemarkkinoiden suunta nyt sitten ylös? Ei välttämättä vielä. Paljon huonoja uutisia on tulossa eikä yhtään ainoata positiivista uutista ole vielä kuultu reaalitalouden puolelta - ei edes odotusta paremmasta. On toivoa - mutta ei vielä merkkejä. 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto

Talouselämä lehdessä oli kirjoitus ”Pommit räjähtivät korkosijoittajien käsiin”. Kirjoitukseen liittyi taulukko, jossa oli listattu lyhyen koron rahastoista niiden osuudenomistajien lukumäärät ja 12 kuukauden tuotto. Taulukko oli otsikoitu ” Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto”

Lyhyen koron rahastoja 

 

Osuudenomistajia

Tuotto, %, 12kk

OP-Euro

70774

—5,06

Sampo Korko

46610

—1,19

Nordea Euro Korko

31 252

—5,30

Aktia Likvida

5 417

—0,48

Tapiola Lyhytkorko

4038

—1,42

Sampo Yhteisökorko

3 877

+0,69

SEBShortBondFund

3706

+1,93

Nordea Yrityskorko

3 411

—1,07

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto

3 385

+5,08

Nordea Pro Euro Korko

3 329

-8,43 ei -0,90

LÄHDE: RAHASTORAPORTTI                   

 

Morningstarin tähtien ennustusvoimaa tutkineet Christopher Blake ja Matthew Morey ovat päätyneet seuraavaan tulokseen: Hyvien, neljän tai viiden tähden rahastojen tuotolla ei ollut ennustevoimaa tulevaan tuottoon. Sen sijaan huonot, yhden tai kahden tähden rahastot olivat kestävästi huonoja.

Eräs selitys pysyvään huonouteen voisi osittain olla heikkojen rahastojen perimillä suuremmilla palkkioilla.

 

Alla on Talouselämä-lehden taulukon rahastot järjestetty suuruusjärjestykseen osuudenomistajien lukumäärän mukaan, vasemmalla suurin ja oikealla pienin. Kuvassa on myös vastaava 12 kuukauden tuotto

 

Alla korjattu taulukko

Lyhyen koron rahaston koko ja tuotto 

 

 

Minulle kuva kertoo selkeästi, että mitä pienempi rahasto sitä suurempi tuotto.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Protektionismiä pukkaa

No niin, odotinkin koska jenkeistä alkaa kuullua isänmaallista "osta kotimaista" juttua.

CNN:n mukaan Obaman 816 Miljardin $ elvytyspaketissa on joissakin kohdin kotimaista teollisuutta tukevia ehtoja. Rakennushankkeissa pitää käyttää kotimaista terästä ja rautaa:

in the $819 billion House bill passed Wednesday, the so-called "Buy American" provision would, with some notable exceptions, ensure that only U.S.-produced iron and steel be used for construction. It expands on a 76-year-old federal law. The Senate, which is likely to take up stimulus next week, would go even further, effectively requiring that any products and equipment be American-made.

So it goes - kuten suosikkikirjalijani Kurt Vonnegut tapasi kirjoittaa. Veronmaksajien hiellä ja verellä tienaamia verotaaloja ei saa päästää valumaan hukkaan ulkomaille.

Samalla tuetaan jo konkurssikypsiä kotimaisia yrityksiä ja siirretään välttämättömät toimenpiteet tulevaisuuteen. Kuilun partaalla jo keikkuvat yritykset eivät pysty enää toimintaansa muuttamaan ja tehostamaan. Kaikki energia kuluu päivittäisen kassavirran vahtimiseen. Sellainen yritys joka ei kestä ulkomaista kilpailua on kuoleman oma, joko heti tai vasta saattohoidon jälkeen.

Samalla tällaiset protektionistiset ehdot herättävät kiukkua EU ja muaalla ja lisää kauppasodan riskiä juuri kaikkein pahimpaan aikaan.

Talous on mailmanlaajuista. Jopa jenkkien on aika tunnustaa tämä tosiasia. Protektionismillä voi saada halpoja irtopisteitä äänestäjiltä, mutta talouden etua se ei aja.

Sama asia pätee myös Suomessa , jossa 45% BKT:sta tulee viennistä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mobiilivalmistajien liikevaihdot romahtaneet - yritysjärjestelyjä odotettavissa

Mobiililaitevalmistajien liikevaihdot ovat romahtaneet - ja kannattavuuskin horjuu.

Oheisen graafin mobiililaitevalmistajien käyttökateprosentit ja liikevaihdon kasvuprosentit kertovat synkkää tarinaansa. Voimme vain arvailla minkälaisiin yritysjärjestelyihin mobiililaiteteollisuus tulee päätymään. Korealaiset Samsung ja LG tekevät edelleen kohtuullista tulosta ja niiden myyntimäärätkin tuntuvat kasvavan - niillä ei näyttäisi olevan mitään hätää. Sen sijaan Sony-Ericsson ja Motorola ovat nyt selvästi pudotuspelissä.

(Motorola:n luvut ovat Q3/08 ja LG:n julkaisemat luvut ovat niin puutteelliset että niitä ei ole sisällytetty vertailuun).

Lähteet: Sony-Ericsson, Samsung, Nokia ja Motorola osavuotiskatsaukset

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Gurujen" puolustus

Talousmedia ja nettikeskustelu ovat arvostelleet Lindströmien ja Saarion huonoa pörssimenestystä ja huonoa kykyä nähdä tulevaisuuteen. Esittäisin aika monta varausta:

- talousmedia ei ole itse onnistanut yhtään sen enempää. Keskustelupalstoilla vaihtuvien nimimerkkien on helppo olla joka päivä oikeassa, mutta en muista etenkään syksyllä 2006 saaneeni AP-Areenalla paljonkaan kannatusta näkemykselleni, että valomerkki annetaan aikanaan ja nousuhumala loppuu siihen.

- vaikka en olekaan ikinä ollut EQ-Onlinen asiakkaana, olin kutsuttuna tilaisuudessa, jossa Seppo Saarion piti esitellä pankin silloin uutta osakerahastoa nimeltään Suomi-Liiga. Saario sanoi, ettei tiedä, onko ajankohta mitenkään erityisen hyvä osakkeiden ostamiseen ja käytti suuren osan ajasta Tukholman pörssin esittelyyn. En tiedä, olivatko järjestäjät Saarion esitykseen tyytyväisiä, mutta itse en havainnut Saarion puhkuvan intoa ko. rahaston puolesta. Hän on vain mukana sen hallinnoinnissa eikä tee päätöksiä yksinään. Julkisuudessa ei ole kai ollut tietoa siitä, omistaako Saario ylipäänsä ko. rahaston osuuksia, joten Suomi-Liigan menestys ei välttämättä korreloi Saarion varallisuutta.

- isä ja poika Lindström ovat sijoittaneet 100.000 euroa salkkuun, jonka kehitystä seurataan Nordnetin sivuilla. Osakevalintoja voi todellakin pitää omituisina. Jossain tutkimuksessa sanotaan pienten amerikkalaisten eli siten keskikokoisten suomalaisten arvoyhtiöitten pärjäävän hyvin, mutta alhaisen PB-luvun lisäksi yhtiöllä olisi toki mukava olla esim. Huhtamäkeä selkeämpi tulevaisuuskin.

Ratkaisevin kysymys Lindströmien osalta lienee kuitenkin, mahtaako ko. 100.000 euroa sisältää ihan koko suvun omaisuuden?

Koska olen jälleen kerran tunkeutunut itseäni parempaa seuraan, voin sanoa, että totta Mooses aloitin ostot kesällä 2008 liian varhain. Ostot olisi pitänyt keskittää kokonaan marraskuuhun. Mikäli vaihtaisin nimeäni viikoittain (sama nimimerkkikin oli 10 vuotta!), ilmoittaisin näin tehneeni.

Todellisuudessa sijoittajan täytyy olla varautunut mahdollisimman moniin vaihtoehtoihin, niin vuosien lamaan kuin nopeampaankin nousuun. Ostot täytyy osata mitoittaa kokonaisvarallisuuden mukaan. Kurssien pohja on syytä nähdä aikaisemmin kuin oman laarin pohja.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Tapaus Olkiluoto 3 - TVO-Areva-Siemens-soppa

Teollisuuden Voiman (TVO) rakennuttama Suomen uusin ydinvoimala Olkiluoto3 on ollut jo pitkään median kynsissä, eikä suotta. OL3:n pääurakoitsija, Areva-Siemens on ranskalaisen valtion pörssiyhtiö Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortio.

OL3 on maailman ensimmäinen uuden sukupolven EPR-laitos, josta Areva kaavailee uutta hittituotetta erityisesti itäisen Euroopan ja Aasian markkinoille. EPR-laitoksia ei ole rakennettu koskaan aikaisemmin. Suomen kokemusten perusteella Areva toivoi ilmeisesti saavansa jonkin monesta Kiinan ydinvoimaprojektista, mutta kauppoja näyttää mennen sivu suun.

Tämänhetkinen tilanne Olkiluodossa näyttää siltä, että alunperin 3 miljardn euron hintainen avaimet-käteen-projekti näyttää paisuneen budjetiltaan jo yli 4,5 miljardiin. Areva-Siemens-konsortio on tehnyt TVO:lle 1 miljardin vaateen turvatarkastusten myöhästymisestä ja TVO taas konsortiolle 2,4 miljardin vaateen myöhästymisestä. Kustannuksien puolesta tämänhetkisillä tiedoilla voidaan puhua joko 50% budjetin ylityksestä tai TVO:n vaateesta, joka on 80% alkuperäisestä "avaimet-käteen"-budjetista.

Aikataulut on toinen merkittävä seikka. Alunperin laitoksen piti olla valmis vuonna 2009. Tämänhetkinen arvio on vuonna 2012, 38 kuukautta myöhässä. Todellista valmistumisaikataulua ei tiedä kukaan, itse kuvittelen aikataulun myöhästyvän lisää, ainakin tällä pelillä.

Missä vika?

Itse asiassa suurin osa ongelmista johtuu aivan muualta kuin median julkistamista hitsausvirheistä. Monesta lähteestä keräämistäni tiedoista näyttää siltä, että vika ei suinkaan ole laitetoimituksissa vaan projektinjohdossa ja erityisesti rakentamisen osa-alueella. Siemensin toimittamat laitteet ovat ilmeisen hyvin aikataulussaan, sen myöhästymiset näyttäisivät johtuvan lähinnä siitä, että laitteita ei ole voitu toimittaa, koska alta tai ympäriltä on puuttunut rakennus.

Käsittääkseni ongelmat johtuvat normaalista huonosti hoidetusta rakentamisen projektinhallinnasta, monikulttuurisuuden aiheuttamista kommunikaatioeroista ja -vaikeuksista sekä rakentamisen osan väheksymisestä. Kun kyseessä on näin suuri hanke, suuri korttitalo luhistuu alta helpommin.

Jos tämän luokan projektia hallitaan kuin kesämökin rakentamista, tulee ongelmia. Jos tuoreita ranskalaisinsinöörejä lähetetään pomottamaan kokeneita, mutta konservatiivisia suomailaisalihankkijoija, joiden työntekijät on haalittu Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä, tulee ongelmia. Jos projekti väheksyy rakentamisen osuutta, jonka arvo on vain 15% kokonaiskustannuksista, mutta aiheuttaa 85% ongelmista, tulee ongelmia. Tässä  sitä sitten onkin ainekset megaluokan soppaan, jossa käy kaikille huonosti.

Ja jos epäilykseni ongelmista pitävät paikkaansa, niitä tulee vielä lisää. En ole kuullut ensimmäistäkään viestiä tilanteen parantumisesta, lukuunottamatta vuoden 2008 pientä aikataulun kirimistä. Tämä aikataulun kiriminen on luultavasti saavutettu isolla rahalla, joka lisää suhteellisesti kokonaiskustannusta vielä lisää.

Laajeneva soppa

Projekti on nyt menossa välimiesoikeuteen, ja riidasta tulee vielä iso. Perustelen tässä hieman eri osapuolien taustoja.

Areva on Ranskan valtion omistuksessa oleva pörssiyhtiö, josta odotetaan yhtä Ranskalaisen liiketoiminnan kansainvälistä menestyjää. Potentiaali energiarakentamisessa on valtaisa, ja siksi yhtiötä seurataan tarkasti Ranskassa. Arevalla on ollut viime aikoina erilaisia ongelmia, josta ranskalainen media on ottanut onkeensa. Jos Arevan EPR-tuote ei saa jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla, on ongelma vieläkin suurempi. Poliittisten ja julkisuuspaineiden vuoksi Areva ei voi myöntää helposti olevansa väärässä ja epäonnistuneensa tulevaisuuden kannalta merkittävässä pilottiprojektissa.

Siemens on maailmalla tunnettu laitetoimittaja, jolla on ollut mahdollisuus saada merkittävää asemaa yhdessä Arevan kanssa. Tällä viikolla Siemens irroittautui Areva NP -konsortiosta, koska koki liiketaloudellisen liikkumavaransa olevan rajoitettu. Ja tottahan tämä on, sillä jos olet näkyvä vähemmistöosakas projektissa, jolta menee maine, se vaikuttaa myös omaan maineeseesi. Vaikka Siemens painotti tiedotteessaan yhteistyön Arevan kanssa menneen hyvin, mutta eipäs kuitenkaan puolustellut OL3-projektin hyvyyttä. En usko Siemensillä olevan kovin suurta intressiä Olkiluodon tilanteen paikkaamiseen omaan piikkiinsä, jos he eivät ole olleet ongelmallinen osapuoli.

TVO on kovilla Suomessa. Projekti on poliittisesti herkkä ja myös taloudellisesti hankala. Ydinvoimalle on oma vastustuksensa, mutta hankalan tilanteesta tekee merkittävästi ylittynyt budjetti, vaikka päätökset on aikoinaan tehty kiinteällä hinnalla. Tässäkin projektissa on yksi rakennusalan sopimusmallien ongelma, jossa päättäjille näytetään kiinteähintaista sopimusta vaikka lisäkustannuksien syntyminen on mahdollista. TVO ei voi vain kiltisti ottaa näitä lisäkustannuksia, koska niillä on suuri polittiinen ja taloudellinen merkitys.

Politiikan merkitys on tässä kohtaa myös merkittävä. Suomessa eivät ydinvoiman puolustajat eivätkä vastustajat voi ottaa budjetin ylityksiä kevyesti.

Ja sitten vielä

Tämänhetkisissä summissa on puhuttu vasta rakentamisen kustannuksista. Jos tähän pottiin lisätään vielä menetetyn tuotantokapasiteetin hinta ainakin 38 kuukauden ajalta. Kyseessä on 1600 MW:n laitos, jonka 38 kuukauden aikana tuottama energia on arvoltaan hintaan 0,02 euroa/kWh aika tarkkaan 880 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisen energian ostaminen muualta maksaa jo nyt merkittävästi enemmän ja lähivuosina kaikkien merkkien mukaan vielä sitäkin enemmän.

Jos laitoksen kokonaiskustannus taas vaikka tuplaantuu, nousee laitoksen takaisinmaksuaika merkittävästi. Tästä ei ole laskelmia, mutta tuon tuotantokapasiteetin mukaan takaisinmaksuaikaan voi helpostikin tulla kymmenkunta vuotta lisää.

Linkkejä eri lähteisiin:

http://www.tvo.fi/www/page/ol3projekti/

http://www.areva-np.com/scripts/info/publigen/content/templates/show.asp...

http://www.siemens.fi/portal.nsf/all/77096FB9441A73C3C225754B00324F9B

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/TVO+haluaa+24+miljardin+euron+korvauks...

 

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit