Artikkelit aikajärjestyksessä

Sijoitusasunto nyt?

 

Sijoitusasunto?

Tätä olen pohtinut muutamaan otteeseen tässä vuodenvaihteen aikoihin. Ajatus sijoitusasunnon hankkimisesta on käynyt usein mielessäni. Jotta voisin kuitenkin järkevästi allokoida sijoituksiani eri sijoitusmuotojen kesken, olisi sijoitusasunto ehdottomasti suurin yksittäinen sijoitus. Allokaatio olisi siis voimakkaasti asuntopainoitteinen. Hämeen seudulla sijoitusasuntoja saa Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä noin 50 - 80 t€. Eli tuon verran pitää olla tällä hetkellä valmis sijoittamaan asuntoon jos halajaa vuokraisännäksi tai -emännäksi. Tuolla summalla saa yksiön, mainitsemieni kaupunkien keskustoista. Asuntojen kunnoissa ja taloyhtiöiden vakavaraisuudessa on varmasti suuria eroja, en käsittele niitä tässä. Yritän vain hahmottaa ajatusta, että ostaisin tältä alueelta asunnon sijoitukseksi.

Asuntosijoittaminen lähtee monesti siitä ajatuksesta, että vuokralainen maksaa pikku hiljaa asunnon pois. Eli ns. laiskanmiehen tapa tehdä rahaa. Muistan katsoneeni lähiaikoina dokumentin, jossa Amerikkalainen pariskunta käytti vähän samaa metodia rahan tekemisessä. Eli heidän ajatuksenana oli ostaa velkarahalla itselleen suuri asunto ja asua siinä pari vuotta. Koska asuntojen hinnat vain tuntuivat nousevan joka vuosi, oli tämä heille “laiskanpariskunnan tapa tehdä rahaa”. Eli ainoana tavoitteena oli asua tuossa asunnossa, ja se tuottaisi heille arvonnousuna varallisuutta tekemättä mitään. Pariskunta oli joutunut pakkomyymään asuntonsa ja he olivat menettäneet kaiken. Kuitenkaan he eivät jääneet pankille velkaa kuten Suomessa kävisi, mikäli asunnnon arvo ei vastaa velan arvoa. Kuitenkaan heidän unelmansa ei toteutunut halutulla tavalla.

Eli onko tällä hetkellä realistista, että vuokralainen maksaa asunnon sinulle? Tässä hieman vertailua tämän hetken asuntosijoittamisen tilanteesta.

Asuntosijoittamisen puolella:

- Korot alhaalla. Monesti asuntosijoittamisessa käytetään velkavipua. Ja tuon velkavivun hinta on nyt laskenut korkojen myötä.

Asuntosijoittamista vastaan:

- Asuntojen arvot tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä laskemaan. Omistaminen täten tällä hetkellä ei ole tuottoisaa. Antaa siis jonkun muun kärsiä sijoituskohteen (mahdollinen) tuleva arvonlasku.

- Vuokrien kipurajat ovat tulleet vastaan. Vuokralaiset eivät ole enää valmiita maksamaan yhtään suurempaa osaa tuloistaan asumiseen. Erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseutua.

- Tarjolla vain huonoja kohteita. Tai ainakaan minä en ole löytänyt Hämeestä sijoittamiseen kelpaavia kohteita tämän vuoden puolella oikeastaan yhtään. (Voi myös olla, että en vain osaa.)

Keskustelua aiheesta löydät mm. seuraavasta osoitteesta.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/forum.jspa?forumID=25&start=0

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valtiolla vai ilman?

Viime aikoina on taas virinnyt keskustelu valtion omistajapolitiikasta. Mikä on valtion suhde omistuksiinsa? Suhdanteiden ja ajan muotivirtausten mukaan valtio on painottanut joko olevansa neutraali rivisijoittaja tai yhteiskuntavastuutansa.

Nyt laskusuhdanteen koittaessa heluri on jälleen voimakkaasti yhteiksuntavastuun puolella. Valtio haluaa säilyttää työpaikkoja Suomessa. Tavoite on hyvä, mutta ovatko kaikki mahdolliset keinot järkeviä? Kun valtio alkaa vaikuttaa yleisten liiketoimintaedellytysten säätelyn lisäksi suoraan yritysten toimintaan omistajuutensa kautta edistääkseen suhdannepoliittisia päämääriä olemme heikoilla jäillä.

Koska valtio-omistajan liikkeitä ei oikein voi ennustaa on yleistä että pörssiyhtiöissä joissa valtio on merkittävänä omistajana kurssissa on jonkinlainen "valtio-alennus". Sijoittajat siis epäilevat että talous kehittyy valtio-omisteisissa yhtiöissä keskimääräistä huonommin.

Viimeaikainen Fortum-kohu on ehkä kasvattanut ministeri Häkämiehen poliittista pääomaa. Luottamusta valtion omistajapolitiikkaan se ei ole kasvattanut. Vanha hyvä Warren Buffetin neuvo kertoo: "Sijoita vain sellaiseen yhtiöön, jonka tunnet ja jonka liiketoiminnan ymmärrät". Koska Homo Economicus ei tunne valtionyhtiöiden liikentoiminnan perimmäistä tarkoitusta - voiton tekeminen vai työpaikkojen synnyttäminen - hän on pitänyt näppinsä irti valtionyrityksistä. Sekä kotimaisista että ulkomaisista.

Tänään saa tosin pitää varansa. Valtionyritystä ei saa välttämättä enää selville osakasluettelosta. Vlationyritykseksi pitää lukea myös yritykset jotka ovat valtion tukitoimien armoilla. Esimerkiksi amerikkalainen GM on juuri tällainen yritys, jossa valtio on käyttänyt pääomistajan valtaa ja antanut potkut toimarille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IFO instituutin keräämät tiedot ennakoivat vahvaa osakenousua

Saksan IFO insttituutti seuraa suhdannekiertoa mittaamalla talouden sijoittumista alla olevaan suhdanneympyrään. IFO instituutin keräämät tiedot ovat usein olleet varmin osakemarkkinoiden suuntaa ennakoivista indikaattoreista - ja nyt IFO:n keräämä aineistolla on selvä viesti osakesijoittajalle.

Suhdannekierto yleensä alkaa vasemmasta ylänurkasta (upswing), jossa odotukset talouden tilan parantumisesta ovat korkealla, mutta talous supistuu tai kasvaa heikosti. Sieltä siirrytään aikanaan kohti oikeaa yläneljännestä (boom), jossa talous kasvaa ja odotukset ovat korkealla,  mutta aikanaan pudotaan oikeaan alakulmaan, jossa odotukset ovat matalalla, mutta talous kasvaa edelleen ripeästi ja lopuksi päädytään tällä hetkellä vallitsevaan vasempaan alakulmaan (recession), jossa sekä odotukset että kasvu ovat pohjalukemisssa. 

Sijoittajan kannalta on merkittävää, että osakkeiden hinnat alkavat nousta yleensä silloin kun ollaan noin kello kahdeksan tai viimeistään puoli yhdeksän kohdalla tässä suhdanneympyrässä. Nyt ollaan IFO instituutin mittausten mukaan lähes kello kahdeksan kohdalla ja riski sille, että osakkeet lähtevät nousuun alkaa olla merkittävä. Osakenousu on yleensä ollut sitä merkittävämpää ja varmempaa mitä suurempaa suhdanneympyrää kierretään - ja nyt kierretään erityisen suurta kierrosta. Vaikka tämä IFO instituutin tutkimus onkin eräs kaikkein varmimpia osakemarkkinoita ennustavista indikaattoreista niin tämäkään ei ole viisasten kivi - osakemarkkinat osaavat monasti yllättää. 

Lisää hyvää tietoa on IFO:n viimeisimmässä raportissa:  http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/ifo.png

Käyttäjän J.Vahe kuva

“Sijoita kuin miljardööri”,

 

 

luki Suomen ilmeisesti uusimmassa sijoitusmediassa IL:ssä. Linkki tosin vei vähän muualle.

Periaatteessa miljardöörinä sijoittaminen on hyvin yksinkertaista. Hankitaan ensin joku miljardi Zimbabwen dollaria ja sijoitellaan sitten seteleitä eri taskuihin.

Mielenkiintoista olisi myös pohtia, miten sijoittaisivat nykyään esim. Alfred Kordelin, Paloheimon veljekset H.G. ja K.A., Amos Andersson, Hans v. Rettig, J. K. Paasikivi, Heikki Huhtamäki ja ulkomaalaisista vaikkapa J.D. Rockefeller, A. Carnegie ja J.P. Morgan. Edelleen voisi pohtia Roope Ankan sijoituksia. Ensin mainitut ovat kuolleita ja viime mainittu on tarua.

Kysymys siitä, mihin Buffet sijoittaisi, on aika kummallinen. Mies elää ja hänen henkilökunnallaan on täysi mahdollisuus käydä läpi suomalaisia firmoja ja varojakin lienee valmiina. Lopputulokseksi jää, että Buffet ei liene pahemmin sijoittanut yhteenkään suomalaiseen firmaan, joten asiassa ei pitäisi olla mitään pohtimista.

Jos Buffetin periaatteita käy läpi, niin henkilökuntansa suodattamisen jälkeen sijoituskohteita ei ole tahtonut löytyä aika ajoin mistään päin maailmaa.

Buffet edellyttää sijoituskohteilleen kokoa, miljardööri kun on. Muita tekijöitä ovat luotettava historia, erinomainen markkina-asema ja brändi, pysyvä kilpailuetu, ennustettavuus, tuloksen ja taseen hyvä kunto, oikea hinta ja pätevä johto.

Kriteerit menevät päällekkäin, mutta en esim. Keskossa pysty näkemään kummempia brändejä ja pysyvää kilpailuetua. Brändien kanssa firma on sählännyt ja pysyvää kilpailuetua tuskin tulee rakentamalla hiki hatussa kauppakeskuksia kilpaa S-ryhmän kanssa sen pytinkien viereen.

Buffett tuli bisnesmaailmaan juuri silloin, kun amerikkalainen kulttuuri (kulttuuri sanan laajimmassa merkityksessä) aloitti maailmanvalloituksensa USA:n voitettua toisen maailmansodan.

En mitenkään usko Suomen olevan samassa asemassa, joten Helsingin pörssistä en usko löytyvän sellaista salkkua, jolla miljardööriksi päästään - ainakaan ilman hyperinflaatiota tai 999 miljoonan euron alkupääomaa!

En tiedä, miten pitkälle tällaista leikkiä voisi harrastaa. Voisin esim. pohtia, mihin “Nalle” ja “Saario” sijoittaisivat. Toinen ei liene kenenkään sijoittajan oikea etunimi ja Saarioita Suomessa riittää. Mutta jos alkaisin koko nimillä esittelemään listoja tyyliin: näihin “Nalle Saario” sijoittaisi, saattaisin päätyä oikeuteen.

Oikeuteen saattaisin päätyä myös, jos pöllisin Roope Ankan kuvan ja ilmoittaisin olevani yhtä pihi. Näin siitäkin huolimatta, että Roope Ankka on siis edelleenkin taruolento.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Felicitas salkkuni maaliskuu 2009

Graafi alkaa olla jo hieman sekava, koska sijoituksia on useampaa sorttia. Myytyjä intrumentteja on obligaatiot, joiden tilalle ostin Seligsonin Euro Corp Bondeja. Uutena salkkuun on tullut Tapiolan Itä-Eurooppa rahasto. Helmikuussa oli noin puolentoista viikon jakso, jolloin en päässyt päivittäisiä arvoja lisäämään kotikoneen rikkoutumisen vuoksi.

Osakerahastojen osuuksia on viimeisten kuukausien aikana lisätty ja korkorahastojen osuus on pudonnut alle 40% salkusta. Suoria osakesijoituksia on tällä hetkellä vain kaksi: Rautaruukki ja Wärtsilä. Rautaruukki on pitänyt hyvin arvonsa, mutta lyhyellä aikavälillä Wärtsilää on kolhittu ja se on yli -30% laskussa. Suunnitelmissa on lisätä suoria osakkeita taas kesän jälkeen.

Viimeisien viikkojen arvonnousu on näkynyt varsinkin kehittyvien maiden rahastoissa. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko kyse väliaikaisesta noususta vai olisiko käänne jo tapahtunut. Itse tankkailen rauhallisesti kuukausittain lisää rahastoja ja samalla tarkkailen tilannetta suorissa osakkeissa. Mitään paniikkia ei mielestäni ole. Salkkuni voi hyvin mennä reippaasti pakkaselle ja ostan silti aina vain lisää sijoitussuunnitelmani mukaisesti. Minä säästän pitkällä tähtäimellä, joka tarkoittaa vähintään kymmentä vuotta. Koitan väsätä varsinaisen kuukausiraportin taas seuraavasta kuukaudesta.

Ai niin... Salkku oli 31.3.2009 -9,75% pakkasella. Arvo vaihtelee helposti useita prosentteja päivässä, koska suorien osakesijoitusten Rautaruukin ja Wärtsilän osuus salkussa on noin 20%. Tapiola Itä-Eurooppa-rahasto oli +6% voitolla, melkein kaikki muut rahastot olivat vielä pakkasella.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Taloustieteen kalajuttuja

LovisaMaailmantaloudesta kirjoittavat ovat odottavalla kannalla. Tellus on edelleen raiteillaan ja pörssi pyörii jotenkuten.

Elämä jatkuu, maailmanloppu on siirtynyt tuonnemmaksi. Kvartaalitalouden kalajutut ovat vähentyneet ja moraalinen majoriteetti saa jalansijaa että palstatilaa meilläkin.

Fortumin Lilius ei norsunluutornistaan nähnyt, mitä ruohonjuuritasolla tapahtui. Lopputuloksena ennenaikainen eläke ja hyvästä työstä huolimatta hiukan rähjääntynyt maine. Onneksi kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä.

Toisaalta, Swanin peräkannella voi onkia särkiä ja lohia alentuneen palkan jatkeeksi.

Sosiaalisen median tulevaisuudesta keskustellaan monilla kanavilla. Jaiku jätti suomalaisen sossoueliitin oman onnensa varaan ja muutamassa kuukaudessa julkisuuteen putkahti "me-too-tuote" Qaiku, joka välittää innokkaista "sossuistaan" ja palvelee interaktiivisesti.

Jaiku taipui ison rahan syleilyyn ja lopputuloksena oli hyvin alkaneen ja laadukkaan palvelun kuihtuminen teknokraattiseksi näpertelyksi. Kuvittelemme, että Googlella on varaa vaikka mihin, ei pidän paikkansa.

Tälle päivälle huhuillaan uutta mikroblogauksen uutista. Twitterkin saattaa ajautua ison-G:n syliin. Saas nähdä, onko tämä sosiaalisen median huhulogiaa, vai ajautuvatko kaikki Web 2.0 start- ja smart-upit kohta perinteisten ja suurten firmojen haltuun? Sääli, jos niin tapahtuu!

Sun ja IBM eivät kuitenkaan löytäneet toisiaan. Hinnoista ei päästy sopuun. Kuka enää muista Microsoftin ja Yahoon kuhertelua?

Parempien juttujen toivossa, kerron vaihteeksi kuvan kera kalajuttuja. Lohi oli tänään Loviisassa halpaa. Ostin sallitun määrän. Hauskaa pääsiäisen aluspäiviä kaikille tasapuolisesti.

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finnair Oyj: Fall in demand weakened Finnair's average prices

Fall in demand weakened Finnair's average prices

Finnair traffic decline in March by 8 per cent compared with March last year. A weakening of demand reduced the average price per passenger kilometre by more than 13 per cent in the first quarter of 2009. Business travel in particular has fallen sharply.

In these adverse economic conditions, Finnair must be ready to fight for customers and with demand being as it is, this has to be done with price. We have reacted to the fall in demand also by cutting capacity. This will take place mainly by reducing flight frequencies to our present destinations, says Finnair's SVP Communications Christer Haglund.

This year Finnair's scheduled passenger traffic capacity is expected to be a good six per cent less than in 2008.

Weakened demand is also evident in load factors. Finnair's load factor in all traffic fell in March by 3.4 percentage points and in scheduled passenger traffic by 4.8 percentage points.

Asian traffic declined in March by 15.5 per cent, due mainly to cuts in capacity. Capacity was reduced on Asian routes by 12 per cent.

European traffic declined by 12.5 per cent and capacity was cut by 3.2 per cent. The Europe traffic load factor fell by 6.5 percentage points compared with March last year.

Leisure Traffic grew in March by 6.1 per cent. The load factor, however, fell by 2.2 percentage points as capacity increased by 8.7 per cent.

Of Finnair's flights, 88.0 per cent arrived on schedule, which represents an improvement of 17.9 percentage points from last year. The scheduled passenger traffic punctuality percentage rose from March last year by 18.0 percentage points to 90.9 per cent.

Finnair traffic

Finnair traffic altogether decreased by 8.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.7%. Passenger load factor was 3.4 percentage points lower than year before, 72.9%. Number of passengers carried decreased by 10.2% and was 668 437.

Scheduled traffic

Scheduled traffic decreased by 14.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.0%. Number of passengers carried decreased by 12.1% and was 544 332.

Scheduled international traffic, decreased by 14.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.6%. Number of passengers carried decreased by 13.7% and was 381 890.

European scheduled traffic, decreased by 12.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.2%. Passenger load factor was 6.5 percentage points lower than year before, 60.4%. Number of passengers carried decreased by 13.4% and was 280 415.

North Atlantic scheduled traffic decreased by 9.2%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 2.2%. Passenger load factor was 9.7 percentage points lower than year before, 77.4%. Number of passengers carried decreased by 9.2% and was 10 034.

Asian scheduled traffic decreased by 15.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 12.0%. Passenger load factor was 2.9 percentage points lower than year before, 71.8%. Number of passengers carried decreased by 15.1% and was 91 441.

Domestic scheduled traffic decreased by 13.4%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 7.0%. Passenger load factor was 4.5 percentage points lower than year before, 60.6%. Number of passengers carried decreased by 8.2% and was 162 442.

Leisure traffic

Leisure traffic increased by 6.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 8.7%. Passenger load factor was 2.2 percentage points lower than year before, 87.4%. Number of passengers carried decreased by 0.5% and was 124 105.

Cargo

Cargo traffic decreased by 17.5% in terms of cargo tonnes carried.

Decrease in scheduled traffic was 17.2%. Cargo traffic decreased by 22.1% in Asian traffic, decreased by 7.2% in European traffic and decreased by 19.6% in North-Atlantic traffic.

Cargo traffic carried on chartered cargo flights decreased by 53.4%. The cargo load factor in the Asian traffic was 66.5% and in the North Atlantic traffic 60.8%.

Ehdotus luottoluokituksen kehittämiseksi

Meneillä olevan talouskriisin eräs olennainen syy on luottoluokittelijoiden epäonnistuminen asuntoluottojen ja niistä koottujen strukturoitujen korkoinstrumenttien (MBS, CDO) luottoriskin arvioinnissa. Luottoluokittejat, kuten Standard & Poor's ja Moody's, antoivat liian hyvät (AAA tai Aaa) luottoluokitukset CDO:den ylemmille osioille (tranche). Tämä taas johti nöiden instrumenttien riskin alihinnotteluun markkinoilla ja liialliseen lainottamiseen, mikä vauhditti asuntokuplan paisumista ja johti lopulta finanssikriisiin. Standard & Poor's myös muun muassa epäonnistui Islannin pankkien laajamittaisten konkurssien ennustamisessa. Islannin valtion lainat olivat erittäin korkealle luokiteltuja aina vuoteen 2008, jolloin koko talous yhtäkkiä romahti [1].

Tunnetuimpia luottoluokittelijoita ovat suuret amerikkalaiset yritykset Standard & Poors, Moody's ja Fitch. Luottoluokittelijoiden markkina on hyvin keskittynyt (oligopoli). Muutamat suuret yhtiöt hallitsevat markkinaa (esim. Moody's osuus markkinasta on yksistään 40% [2]). Markkinoille tulon esteet ovat suuret. Oligopolirakenne johtuu suuruuden eduista (rajakustannus tehdä analyysi seuraavasta yrityksestä pienenee analyysien määrän myötä) ja regulatorisista markkinoille tulon esteistä, kuten amerikkailaisen Securities and Exchange Commission myöntämästä Nationally Recognised Statistical Rating Organisation (NRSRO) -luvasta (tällä hetkellä yhteensä 10 yritystä [3]).

Luottoluokituksia käyttävät sijoittajat, luotonottajat, investointipankit, kaupanvälittäjät ja valtiot [4]. Tyypillisesti luottoluokitusprosessi menee siten, että luotonottaja, esim. pörssiyritys, pyytää suunnittelemalleen lainalleen luottoluokituksen joltain luottoluokittelijalta. Tämä luottoluokitus kuvaa lainaan liittyvää riskiä (eli kuinka todennäköisesti laina voidaan maksaa takaisin). Luotonottaja maksaa luokittelijalle luokituksesta. Tästä syntyvä eturistiriita on eräs suurimpia ongelmia luottoluokituksessa. Yritys haluaa mahdollisimman hyvän luokituksen lainalleen, jotta korko on pienempi. Toisaalta luottoluokittelijoiden bisnes perustuu yrityksiltä saataviin maksuihin, joita tulee sitä enemmän mitä "parempia" luottoluokituksia luokittelija suostuu antamaan. Luokittelijalla on siis kannustin aliarvoida riski. Tämä voi myös johtaa siihen, että yritys käy "shoppailemassa" luokituksia eri luokitteljoiden luona ja valitsee itselleen suosiollisimman luokituksen [5].

Ydinongelma luottoluokituksessa ovat luokittelijoiden kohtaamat väärät kannustimet luotonottaja-maksaa-mallissa. Luokittelijoiden kannustin on, varsinkin noususuhdanteessa, aliarvioida yritykseen kohdistuva riski. Tätä pahentaa se, että luottojen arvopaperistamisen seurauksena niiden riskien arviointi on ilman kannustinongelmaakin entistä vaikeampaa. Luottoluokittelijoiden tulisi saada palkkaa siitä, että ne luokittelevat yrityksiin kohdistuvan riskin oikein, ei siitä, että ne antavat yritykselle mieluisia luokituksia. Ehdotukseni tämän kannustinongelman korjaamiseksi on se, että luokittelija pakoitetaan ottamaan luokitusta vastaava positio Credit Default Swap -sopimuksella (CRS).

CRS-sopimuksessa liikkellelaskija sitoutuu preemiota vastaan maksamaan korvauksen sopimuksen ostajalle, mikäli sopimuksen kohteena oleva lainaa ei voida maksaa takaisin (hieman kuten vakuutussopimuksissa). CRS-sopimus siis eksplisiittisesti hinnoittelee lainan maksun laiminlyönnin riskin. Ehdotukseni on se, että regulatoriset esteet (esim NRSRO) luokittelijamarkkinoilla poistetaan ja mikä tahansa yhtiö, joka toteuttaa tietyt regulaatiot (samaan tapaan kuin vakuutusyhtiöiden regulaatio), voi liikkeellelaskea CRS-sopimuksia, jotka korvaavat vanhanaikaiset AAA, BB jne. luokitukset. CRS-sopimuksen hinnanvaihtelut markkinoilla muuttavat lainan luokitusta reaaliajassa. CRS:n kirjattu korvaus maksun laiminlyönnin tapahtuessa voi olla erittäin pieni murto-osa kohteena olevan lainanpääomasta. Tällöin luokittelija joutuu ottamaan minimaalisen riskin suhteessa pääomaansa mutta kannustin säilyy oikean suuntaisena.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Standard_%26_Poor%27s

[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Moody%27s

[3] http://en.wikipedia.org/wiki/NRSROs

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Credit_rating_agency

[5] http://www.voxeu.org/index.php?q=node/3286

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hyviä uutisia...

... ei viime aikoina ole taloudesta liiemmin tullut, joten Piksun on käännettävä trendi.

 

1) Piksun kautta pääsee Indereksen analyyseihin, jotka aiemmin tunnettiin Valuatumin analyyseina. Linkki vas. reunassa. Analyysien tekoon perehtyminen ja niitten täsmällinen kommentoiminen on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaikkien analyysien ja analyytikkojen summittainen haukkuminen. Jokaisella on sitä paitsi Indereksessä mahdollisuus tehdä uusi ja entistä ehompi analyysi. Se on sitä vuorovaikutteisuutta!

2) Metsänhoitoyhdistykset pyrkivät kääntämään kuvaa Suomen metsistä oikeaan suuntaan. http://www.piksu.net/category/7 Suomessa metsät kasvavat eivätkä häviä, kuten muualla maailmassa. Suomen metsiä murehtivasta Saksastakin ovat hävinneet ne aarniometsät, jotka kaksi vuosituhatta sitten pysäyttivät Rooman legioonat. Juuri muu ei legioonia pysäyttänytkään.

3) Kuten linkistä ilmeni, Piksu on aloittanut oman talousuutisten välityksen sen lisäksi, että tuotamme talousaiheisia artikkeleita. Nykyisiä kirjoittajia tullaan informoimaan meilillä, mutta julkisesti esitän yhden varauksen. Piksu-uutiset eivät ole tarkoitettu varsinaisille pikku uutisille, mutta liioin muun työn ohessa toimivalla joukollamme ei ole mitään mahdollisuutta päästä täyteen kattavuuteen talousuutisten tarjonnassa.

Niinpä, jos joku huomaa jotain puuttuvan, ei ole kuin yksi vaihtoehto, kirjoittaa puuttuva itse. Tälle yhteisöllisyydelle Piksu perustuu. Teknisiä neuvoja saa Kaitsulta ja minulta (ehkä) sisältöön liittyviä   

Muistutus inflaation vaikutuksesta - Kehitystä 1900 -luvulla

Koska blogi on suunnattu aloittelijoille, mukaanlukien itseni, on hieman syytä tutustua siihen mitä inflaatio todella on. Inflaatio lähtee usein liikkeelle valtion rahantarpeesta. Valtio voi hankkia tuloja kolmella eri tavalla; verotuksella, lainanotolla ja rahan katteettomalla painamisella. Viimeksi mainittu on varma tie inflaatioon. Lainanottaminen johtaa inflaatioon vasta, kun velkojat alkavat epäillä valtion kykyä huolehtia velastaan. Tällöin valuutan ulkoinen arvo alkaa laskea ja se heijastuu myös kotimaiseen valuutan arvoon. Korkealla verotuksella ei ole havaittu vastaavanlaisia vaikutuksia.

Puhuttaessa kansanomaisesti inflaatiosta tarkoitetaan yleisein hintatason nousua ja samalla rahanarvon laskua. Hintatason seuraamiseen on kehitetty mittari, kuluttajahintaindeksi, jolla inflaatiota mitataan.

Kvantiteettiteoria kuvaa inflaatiota seuraavanlaisen kaavan mukaisesti.

P = MV / T

Jossa P = yleinen hintataso, M = maksuvälineitä, V = maksuvälineiden kiertonopeus, T = markkinoilla olevien tuotteiden määrä. Tällöin maksuvälineet ja niiden kiertonopeus on suoraan verrannollinen hintason kehitykseen ja tuotteiden määrä kääntäen verrannollinen hintatasoon nähden. Tämä on vain yksi malli, jolla inflaatiota voidaan kuvata, eikä se sellaisenaan pysty ennustamaan tai edes selittäämään kaikkea inflaatioon liittyvää. Mallilla saadaan nyt kuitenkin karkea käsitys siitä mitä inflaatio on. Alla oleva kuva hyperinflaatio antaa käsityksen mitä saadaan aikaan kun rahaa painetaan painokoneen laakerit punaisena.

Hyperinflaatio

 

Yleisesti ottaen tuollaista 1-1,5% inflaatiota on pidetty suotuisana. Hintatason laskua, deflaatiota taas pidetään erittäin haitallisena taloudelle. Inflaation haitalliset vaikutukset alkavat näkyä kun inflaatiotahti on yli 5%.

Miten inflaatio sitten vaikuttaa eli inflaation vaikutuksia kerron seuraavassa kappaleessa. Inflaatio suosii velallisia, pitkäaikaisten sopimusten maksajia sekä reaaliomaisuuteen sijoittaneita, mutta käytännössä lähes kaikki häviävät. Inflaation laukatessa hyödykkeiden suhteelliset hinnat muuttuvat nopeasti. Perusasioita on vaikea ennustaa pitkäjänteisesti ja erilainen keinottelu muuttuu tavalliseksi. Säästäjät ja sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet kiintein ehdoin häviävät. Myös tulonjakoon inflaatiolla on vaikutuksensa. Toiset alat pystyvät kompensoimaan inflaation vaikutuksia paremmin, ja tätä kautta tulonjako vääristyy. Esimerkiksi Saksan hyperinflaatiossa 1923 säästäjät menettivät rahansa kokonaan. Keskiluokka köyhtyi ja radikalisoitui kannattamaan kansallissosialisteja. Hitleriä onkin sanottu inflaation lapseksi. Eli kovasti laukkaavalla inflaatiolla on aina myös vaikutuksensa, tässä tapauksessa varsin ikävät.

Jo vuosisatojen ajan eri valtiot ja keskittymät ovat saaneet inflaation laukkaamaan sellaista tahtia, että tavalliset ihmiset eivät ole mukana pysyneet. Nykyinen hidas inflaatiotahti on todella poikkeuksellista, ja tuskin tulee jatkumaan ikuisesti.  Eli odotettavissa on rahan arvon laskemista nykyäänkin. Pidän hyvin mahdollisena dollarin($) ja euron (€) mahdollista heikentymistä. Syynä valtioiden luottoluokitusten heikentymiset, rahan katteeton painaminen. Nämä tulevat aiheuttamaan ainakin kohtuullista inflaatiota. Seuraavaksi aioin tarkastella menneitä tapahtumia väitteideni tuoksi. Eli riittää kun otetaan käsittelyyn 1900 -luvun tapahtumia muutama. Jo nämä riittänevät vakuuttamaan sinut, että inflaatio tulee jatkossakin varmasti olemaan vieraanamme.

Saksan hyperinflaatio vuonna 1923. Sodankäynnin rahoitus ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui suurimmaksi osaksi keskuspankin katteettomien setelien painamisella. Tästä seurasi aikoinaan hintatason kymmenkertaistuminen vuosina 1913 - 1920. Tämä oli vielä tyyntä myrskyn edellä, sillä vielä suurempi katastrofi odotti tulemistaan. Keskeisenä syypäänä Saksan hyperinflaatioon oli maan keskuspankki. Reichsbankissa uskottiin, että mikäli paperirahaa painetaan riittävästi kaupallisia transaktioita varten, inflaatiota ei synny. Ja lisäksi keskuspankki lainasi rahaa liikepankeille miinuskorolla, talletuskorkojen ollessa 7,3 %! Rahan tarjonta (vrt. kvantiteettiteorian kaava M = maksuvälineet) kasvoi ennennäkemättömästi. Vuonna 1921 liikkeessä olevan rahan määrä kasvoi 70%, seuraavan vuoden kasvuluvut olivat 100%. Vuoden 1923 lopulla rahaa oli liikkeellä 248-mildardikertaisesti enemmän kuin vuoden alussa! Miten tämä sitten näkyi kansalaisilla, tarkastellaan hieman tätä asiaa. Tukkuhintaindeksi, oli vuonna 1913 ~1, nousi lukuun 36 1922. 1923 se oli 2785, josta se edelleen kohosi lukuun 750 000 000 000 marraskuuhun mennessä! Verrattaessa Saksan markka ulkomaiseen valuutta käyttäytyminen eteni seuraavasti. 1914 dollari maksoi 4,2 saksan markkaa, 1923 alussa 17 972 markkaa, ja marraskuussa 4200 biljoonaa markkaa! Tällöin kakki Saksan pankkitalletukset olivat noin neljännespennyn arvoiset. Setelipaperia valmistettiin yhteensä 30 paperitehtaassa, ja syksyllä 1923 otettiin käyttöön joka aina saksan rahan painamiseen kelvollinen painokone. Keskuspankin johtajat olivat täysin hakoteillä inflaation syistä, heidän vain ponnistellessaan yhä suurempien setelimäärien painamisen kanssa.. Alla kuva vuoden 1923 setelistä, jonka arvo 100 miljoonaa markkaa.

100 miljoonaa markkaa

 

Muita inflaatioesimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Myös Suomessa korkeista inflaatioluvuista on kärsitty, erityisesti 1970 -luvulla. Vuosina -73 ja -74 inflatioprosentit olivat 15% ja 18%. Tällöin kotimaassamme tapahtui valtava tulonsiirto. Tällöin asuntolainan korkovähennykset yhdessä inflaation kanssa maksoi korot sekä osan pääomastakin takaisin. Tämän tulonsiirron maksajiksi joutuivat säästäjät, joiden säästöpääomaa inflaatio kuritti. Myös monet yritykset saivat tulonsiirron itselleen.

Erityisesti seuraavissa maissa on kärsitty hyperinflaatiosta viime vuosisadalla. Venäjä (1920 - 1950, 1990), Kreikka (1940), Unkari (1940) jossa 100 000 biljoonan setelillä sai raitiovaunulipun, Latinalainen amerikka, Jugoslavia, Turkki…

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ecofin-kokous: lisää tyhjiä sanoja

Kun lukee VVM:n tiedotetta EU:n valtiovarainministereitten kokouksesta, vaikutelmaksi tulee paljon pitkiä ja turhia sanoja sekä olemattoman vähän konkreettisia tekoja tai päätöksiä.

Ongelmia on, jotain tarttis´ tehdä ja ratkaisuna on perustaa EU:hun pari uutta toimielintä, jollaisista EU:ssa lieneekin tähän asti vallinnut kova pula?

Pelisäännöistä, valtuuksista ja pelisääntöjen rikkomisten seuraamuksista sopiminen taisi olla liian vaativa tehtävä ja asiaan palataan kesäkuussa. Jos talouskriisistä on kysymys, reagointi on edelleenkin yli vuoden kattelun jälkeen kuin hidastetusta filmistä ottaen huomioon, että Ecofin on sentään koko ajan kokoontunut kuukausittain. Alla suurin osa VVM:n tiedotteesta karvoineen päivineen.

On tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet pankkien välisen luottamuksen palauttamiseksi. Tämä edellyttää valmiutta tarkastella koordinoidusti pankkien todellista taloudellista tilaa ns. stressitestien avulla. Näin saadaan tarkka kuva tilanteesta ja lisätään taloudenpitäjien keskinäistä luottamusta. Lisäksi on oltava selvät suunnitelmat siitä, kuinka maat saavat taantuman jälkeen julkisen taloutensa terveelle pohjalle. Tämä on tehokkaan elvytyksen ehto.

Ministerit ilmaisivat huolensa maailmantalouden heikosta tilasta, joka on johtamassa työttömyyden jyrkkään kasvuun. Tosin viime aikoina on ilmennyt joitakin positiivisia merkkejä tilanteen vakaantumisesta. Maat ovat panneet toimeen massiivisia koordinoituja elvytystoimia, joiden vaikutukset eivät vielä ilmene täysimääräisinä. Mikäli uusia elvytystoimia suunnitellaan, on otettava huomioon julkisen talouden kestävyys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On olemassa vaara, että maat joutuvat pahaan velkaantumiskierteeseen.

Ministerit kävivät perusteellisen keskustelun EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely- ja valvontakehikon kehittämisestä. Jacques de Larosièren työryhmän esitystä pidettiin hyvänä pohjana toimenpiteille. Erityisesti korostettiin tarvetta rahoitusmarkkinoiden makrovakauden valvonnan ja rahoituskriisien hälytysjärjestelmän kehittämiseksi EU:ssa ja globaalilla tasolla; tätä varten tultaisiin EU:hun perustamaan keskuspankkien johdolla toimiva uusi elin (European Systemic Risk Council).

Rahoitusvalvontaviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi perustetaan Euroopan valvontajärjestelmä (European system of Financial Supervision). Ecofin-ministerit ja Komissio jatkavat työtä tavoitteenaan laatia yksityiskohtaisemmat esitykset ja työsuunnitelma ensi kesäkuussa pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Verotuksen kokonaisuudistus valmisteilla: sijoittajaa on kuultava

Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä valmistelee Jyrki Kataisen aloitteesta verotuksen kokonaisuudistusta (/20090203Valtio/name.jsp)

Verotustamme yksinkertaisettiin Esko Ahon johdolla onnistuneesti 90-luvun alussa ja nyt meillä on seuraava mahdollisuus tehdä merkittäviä rakenteellisia parannuksia.  Erään sijoittajan kannalta osuvimmista keskustelun avauksista on mielestäni tehnyt Reijo Knuutinen Talouselämä lehdessä : www.talouselama.fi/sivullinen/article266787.ece Reijo Knuutinen puoltaa ansiokkaasti palkka ja pääomatulojen yhtenäistämistä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta paras malli on yleensä yksinkertaisin:

  • tulonlähteestä (osingot, työ, pääoman arvonnousu, kiinteistöjen arvon nousu) riippumaton veroaste. Epäyhtenäinen veroaste johtaa aina väärinkäytöksiin ja siihen että yhteiskunta koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi - ja tämä taas alentaa merkittävästi motivaatiota.
  • mahdollisimman yhtenäinen arvonlisäverokanta (tulonsiirrot pienituloisille pitää erottaa veroasteesta ja toteuttaa yhtenäisesti; ruoan pienempi arvonlisävero ei ole perusteltu)
  • kohtuullisen pieni veroprogressio (tulonsiirrot pitäisi hoitaa pääosin muulla tavoin)
  • pienten ja suurten yhtiöiden osinkoja pitää verottaa samalla tavoin (nyt pienten yhtiöiden antamat osingot (90'000€ sääntö) verotetaan eri tavalla kuin suurten)
  • osinkoja, piileviä osinkoja (yhtiöiden omien osakkeiden ostoja) ja yritysten arvonnousua kannattaisi verottaa samalla tavalla
  • ympäristöä rasittavaa teollisuutta ja kulutusta pitänee verottaa koko yhteiskunnalle aiheutuvan haitan mukaan (tämä tarkoittanee haittaveroa fossiilisille polttoaineille ja muille ympäristöä vahingoittaville tekijöille)

 

Yksinkertaisessa ja yhtenäisessä verokannassa on etuja: malli koetaan oikeudenmukaiseksi, väärinkäytökset vähenevät ja veropohja laajenee. On selvää että syntyy väliinputoajia. Mutta selkeät säännöt ohjaavat meitä välttämään yhteiskunnan sudenkuoppia.

On ymmärrettävää että populistisella yhteiskunnalliseen sääliin ja kateuteen vetoavilla viesteillä perustellaan poikkeuksia. Tämä on mitä luonnollisinta ja kuuluu politiikkaan. Mutta nyt on kuitenkin mielestäni parasta että annamme Martti Hetemäen työryhmälle kohtuullisen työrauhan valmistella meille selkeä ja yksinkertainen malli, jonka puitteissa on mahdollisuus myös tulojen tasaamiseen. Pieni populismi ja pienet poikkeamat optimaalisesta verotuksen kokonaismallista ovat ymmärrettäviä - mutta toivottavasti suurin osa veroremontista suunnitellaan tällä kertaa järjellä. 

Keskutelua verotuksen kokonaisuudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista on käyty muun muassa seuraavissa lähteissä:

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Timon listan sijoitussalkun kaula OMXH25-indeksiin kasvoi taas tässä päivityksessä hieman ja on nyt uskomattomalla tasolla 22.28 %-yksikköä tämän vuoden alusta laskettuna. Salkun absoluuttinen arvo tosin on vielä n. 10% alle syksyn 2006 lähtötason, johtuen pääasiassa karmeasta vuodesta 2008. Toisaalta, OMXH25-indeksi on noin 45% alle lähtötason.

Melkein kaikki salkkuun realisoituvat osingot ovat jo irronneet ja huomioitu salkun arvossa. Kaikille salkun osakkeille ei tänä keväänä osinkoa tule, koska ne on ostettu osingon irtoamispäivänä tai sen jälkeen, esim. YIT.

Listan päivityksessä ei pistä silmään mitään merkittäviä muutoksia ja salkun sisältö pysyy ennallaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

G20:n veroparatiisipäätös jätti paljon porsaanreikiä


 

Ottiko G20 porsaat huomioon?

 

Veroparatiiseista G20-kokous totesi suurellisesti, että pankkisalaisuuden aika on ohi.

”Tämä on merkittävä askel eteenpäin, eikä sen enempää valtionpäämiesten muutaman tunnin kokoukselta ehkä voikaan odottaa, kun esimerkiksi Kiina suojeli raivokkaasti Macaota ja Hongkongia”, arvioi kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Uudistuksen toteutustapa jätti monia porsaanreikiä eikä hyödytä kovinkaan paljon kehitysmaita. Tietopyyntöihin rikostapauksissa tullaan vastaamaan paremmin, mutta automaattista tiedonvaihtoa ei laajenneta.

"Kehitysmaiden mahdollisuudet neuvotella tiedonvaihtosopimuksia ja selvittää veronkiertotapaukset ovat heikot, kun siihen eivät pysty edes rikkaat maat. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Jerseyn välistä tiedonvaihtosopimusta on tiettävästi käytetty vain viisi kertaa vuoden 2001 jälkeen", Ylönen kertoo.

Kokouksessa päätettyä yli tuhannen miljardin dollarin elvytyspakettia on pidetty tähtitieteellisenä. Ylönen kuitenkin huomauttaa, että se vastaa ”vain” kehitysmaista vuosittain etupäässä veroparatiiseihin lähtevää laitonta pääomapakoa. Tätä pääomapakoa G20:n päätökset eivät vielä pysäytä!

Pohtia sopii, onko loppujen lopuksi kysymys porsaan vaiko karjun mentävistä aukoista.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kärsivällinen sijoittaja palkitaan - miten valitset tuottavan rahaston

Etsitkö edelleen sitä rahastoa, joka tuplaa rahasi seuraavana vuonna? Yhtä hyvin voit arpoa rahaston, koska kukaan ei tiedä tulevaa voittaja rahastoa etukäteen. Mikä sitten avuksi, kun sinun pitää valita, mihin rahat laittaisi?

Vaikka et voi ennustaa tulevia tuottoja, niin voit valita kuluiltaan edullisen rahaston. Kulut ovat AINA POIS rahastojen tuotoista. Miksi maksaa keskinkertaisesta rahastonhoidosta maltaita?

Mitä kuluja rahastot sisältävät

  1. Vaadi omalta pankilta merkintä- ja lunastuspalkkioiden nollaamista. Useat pankkiirit edelleen veloittavat jopa yhden prosentin molemmista palveluista. Valitse pankki, jossa et maksa heti kättelyssä kuluja merkinnästä ja saat 1-2 % lisää tuottoa.
  2. Älä maksa liikaa hallinnointipalkkiosta. Varsinkin Suomeen sijoittavien rahastojen hallinnointipalkkioissa on suuria eroja. Samaan aikaan lähes kaikki rahastot sisältävät samat 25 yhtiötä ja lähes samassa suhteessa. Miksi maksaa 2% vuosipalkkiota, jos saman sisältöisen rahaston voi hankkia esim. indeksirahastona.
  3. Tiesitkö rahaston kokonaiskulut? Pelkkä hallinnointikulu ei kerro koko rahaston kuluja. TER-luku eli Total Expense Ratio kertoo kokonaispalkkioiden kulut. Jos TER-lukua ei kerrota rahaston yksinkertaisessa esitteessä, ehkä se on tarkoituksella piiloitettu rahaston sääntöihin. Palkkioita ovat mm. osakkeiden ostot ja mynnit rahastoissa. Sopii kysyä itseältään, miksi rahasto haluaa piilotella palkkioitaan? Lisäksi voi törmätä TKA-lukuun, joka kertoo kokonaiskulut rahastosta.

Tehdään vertailu Suomeen sijoittavista rahastoista ja vertaillaan niiden kulurakenteita:

Rahasto Rahastoyhtiö Hallinnointi Merkintä Lunastus TER
Danske Invest Suomi Osake Tuotto Sampopankki 1,90 % 1,00 % 1,00 % 1,90 %
eQ Suomiliiga 1 T eQ Online 1,50 % 3,00 % 1,00 % 1,56 %
Nordea Suomi Tuotto Nordea 1,60 % 1,00 % 1,00 % 2,00 %
OP-Suomi Osuuspankki 1,60 % 1,00 % 1,00 % 1,60 %
Seligson Suomi indeksirahasto Seligson 0,45 % 0,00 % 0,10 % 0,46 %
FIM Fenno FIM 1,50 % 1,00 % 1,00 % 1,60 %
Handelsbanken Suomi Handelsbanken 1,85 % 1,00 % 1,00 % 1,88 %
POP Suomi Paikallisosuuspankit 1,80 % 1,00 % 1,00 % 1,83 %
Säästöpankki Kotimaa A Säästöpankki 1,80 % 1,00 % 1,00 % 1,84 %
Tapiola Suomi Tapiola 1,40 % 0,80 % 1,00 % 1,40 %
Ålandsbanken Finland Value B Ålandsbanken 1,48 % 1,00 % 1,00 % 1,50 %

Useat pankit onneksi tarjoavat merkintä- ja lunastuspalkkioita etuasiakkailleen ilmaiseksi tai puoleen hintaan. Muista vaatia tämä etu itsellesi ja mikä et sitä saa, harkitse oman pankkisi kilpailuttamista! Ainakin Sampo, Nordea ja Tapiola tarjoavat ilmaisia merkint- ja lunastuspalkkioita etuasiakkailleen.

Prosentin tai muutaman kymmenyksen ero voi tuntua pieneltä erolta. Mutta kun suuret palkkiot vähennetään tuotosta joka vuosi, on pitkäaikaisessa tuotossa tuhansien eurojen tuotto ero. Tehdään tuotto-vertailu rahastojen kuluista.

Mikko Säästäjä on laittaa Suomi-rahastoon 100 euroa kuukaudessa. Säästöaika on 20-vuotta ja kun säästö nostetaan, maksetaan tuotosta 28% pääomavero. Laskurina on käytetty Morningstar-sivulta löytämääni tuottolaskuria.

Palkkio erot ovat huimat!

Nordea: 8320 euroa

Tapiola: 7477 euroa

Seligson: 2420 euroa

Muista, että voit säästää merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkioissa tuhansia euroja. Toisin kuin tulevaisuuden epävarma osaketuotto, tämä tuotto on varmaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Politiikka ja talous…

 

…tuntuvat olevan täysin yhteensovittamaton käsitepari. Vanhasen hallituksen pyrkimyksestä nostaa yleinen eläkeikä 65 vuoteen on kulunut aikaa jokunen viikko ja nyt valtioenemmistöisen Fortumin toimitusjohtaja siirtyy oikein harvinaisen hyvin “ansaitulle” eläkkeelle 60-vuotiaana. Mutta onhan tässä muutakin.

Optioista yritysten kannustimina alettiin Suomessa puhua julkisuudessa 1990-luvun puolivälissä. Kritiikkiä tuli etenkin SDP:stä, ml. Martti Ahtisaari, joka itsekin myöhemmin optiotuloja nosteli. Kritiikin kohteena oli Nokia, joka ensinnäkin on yksityinen yritys ja joka toisekseen 1990-luvun puolivälissä oli mukana luomassa kokonaan uutta teollisuudenalaa ja laajeni tavalla, joka on ainutlaatuinen koko Suomen taloushistoriassa.

Kun SDP arvosteli Nokian optio-ohjelmia, on erittäin vaikea ymmärtää, miksi juuri KTM:ssä ministereinä toimineet SDP:n Erkki Tuomioja ja Sinikka Mönkäre olivat järjestämässä valtioenemmistöiselle Fortumille erityisen runsaat optioedut.

Ratkaisua on vaikea ymmärtää sillä perusteella, että Fortumin ydinosaaminen perustuisi uusiin innovaatioihin tai että se toimisi mitenkään erityisen ankarasti kilpailulla alalla. Jossain mitassa huonona olen pitänyt SDP:n ministeriltä tullutta selitystä siitäkin, että Fortumin osakkeen arvonnousun määrää ei voinut etukäteen tietää.

Se vähä, mitä minä olen osakekursseista 40 vuodessa oppinut, on se, että kurssikehitystä on todella erittäin, erittäin vaikea tietää etukäteen.

Kolmas KTM:ssä puuhastellut ministeri on Mauri Pekkarinen, jonka ego lienee palkkaa suurempi. Pekkarinen ilmoitti jo kauan sitten panneensa Fortumin optiot riviin, ruotuun kuriin ja järjestykseen, mutta totuus näyttää toiselta. Edes siihen ei ole tullut täyttä selvyyttä, mihin saavutuksiin perustui Peter Fagernäsin asema Liliuksen esimiehenä. Saavutuksiin KOP:ssa, Conventumissa vaiko Pohjolassa?

33 miljoonan euron bruttotulojen jälkeen Lilius on tietysti katkera, kuinkas muuten. Valtio ei ole ottanut vastuutaan sopimuskumppanina. Liliuksen katkeruutta pitäisi kuitenkin lieventää sen muistaminen, että sopimukseen tarvitaan aina vähintäänkin kaksi osapuolta. Kyllä Lilius on itse omat sopimuksensa allekirjoittanut.

Kun optioita pidetään pelkkänä kateellisten populismina, linkissä parin ns. viisaan miehen pohdintaa siitä, voiko jonkun työpanos olla satoja kertoja muita arvokkaampaa ja kuinka korvaamattomia kaikkein suuripalkkaisimmatkaan johtajat loppujen lopuksi ovat.

 

http://www.talouselama.fi/uutiset/article156877.ece

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Bonukset - oikea kysymys

Kansa vaatii päitä pölkylle kuultuaan Liliuksen bonuksista. Tänän kuulemme että Fagernäs eroa Fortumin hallituksesta ja Lilius itse jää eläkkeelle.

Ruotsissa valtio pani stopin TeliaSoneran bonusohjelmalle ja kyttää nyt Nordeaa.

G20-kokouksessa kiistellään pankkisektorin bonuksista.

Oikea kysymys bonuksien kohdalla ei ole ovatko ne oikeudenmukaisia vai ei - yli miljoonan vuosikorvaukset ei Homo Economicuksen mielestä ole koskaan perusteltuja. Oikea kysymys ei myöskään ole se tulevatko bonukset yhtiölle ta osakkeenomistajille kalliiksi. Erittäin harvassa yrityksessä bonuksista koituu tulokseen verrattuna merkittävää kuluerää.

Oikea kysymys on ohjaako bonusjärjestelmä johtajia oikein. Pankkisektorin romahduksen takana nähdään bonusjärjestelmä joka kannusti ottamaan ylisuuria riskejä. Jos nyt otat riskin ja saat tänä vuonna veret pysäyttävät bonarit, ketä enää silloin kiinnosta onko pankki kaatunut parin vuoden kuluttua? Koska pankkijärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen on aivan paikallaan miettiä minkälaisia bonusjärjestelmiä siinä voidaan sallia.

Mitä tulee mieleen sanasta pankkiiri? Ennen pankkiirin perikuva oli Sveitsiläinen kultivoitu herrasmies joka myi asiakkailleen turvallisuutta. Tänään tulee mieleen pikemminkin samppanjabileitä järjestävä Lamborghinillä ajava alfa-uros. Bonusjärjestelmillä on todennäköisesti jotakin tekemistä asian kanssa.

Entä yrityksissä? Johdon palkitsemisjärjestelmien kustannusvaikutuksista voi vielä saada jotakin kuvaa. Mutta millä mittareilla tai muilla perusteilla bonukset laukeavat? Näistä on tietoa saatavan melko vähän. Miten siis sijoittaja voi tietää mihin nämä järjestelmät yritystä ohjaavat?

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Kuntaliitto: Valtaosa kunnista arvioi uudelleen vuoden talousarvionsa

Kaksi kolmasosaa kunnanhallituksista on jo ottanut tämän vuoden talousarvion avaamisen esille tiukentuneen taloustilanteen vuoksi, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Muutostarpeen määrittelyt ja valmistelu on aloitettu joka viidennessä kunnassa.
Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kuntien taloutta selvittävän kyselyn, johon vastasi 170 kuntaa. Niiden osuus kaikkien kuntien väestöstä on 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %.
Kuntaliiton kyselyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys siitä, miten taloustilanteen heikentyminen näkyy kuntien talousarvioissa ja rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa.

Taloustilanne näkyy uusissa verotuloarvioissa ja menoissa

Kuntien arviot verotulojen kehityksestä olivat helmikuussa kääntyneet olennaisesti synkemmiksi kuin vuoden 2009 talousarviota laadittaessa viime syksynä. Tuolloin verotulojen arvioitiin kasvavan reilut 2 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vain kolmen kuukauden kuluttua kunnat arvioivat, että kasvun sijaan verotulot laskevat lähes viisi prosenttia.
Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarvioissa. Tämä vastaa kuntataloudessa yhden veroprosenttiyksikön verotuottoa.
Kunnat aikovat pienentää kuluvan vuoden toimintamenojen kasvun ennakoidusta 4,7 prosentista 4 prosenttiin. Investointeja supistetaan 2 prosenttia talousarvioista, mutta viime vuoden toteutumaan verrattuna ne kasvaisivat helmikuussa tehdyn arvion mukaan 6 prosenttia tänä vuonna.

Rahan saatavuus hyvällä tasolla vaikka lainojen määrä ja hinta nousevat

Kunnat joutuvat myös turvautumaan lainarahaan ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisia lainoja otettaneen yli 5 prosenttia enemmän kuin talousarvioita tehtäessä arvioitiin. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta oli noussut yli puolessa vastanneista kunnista. Viime vuoden toteutumaan verrattuna kuntien lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, minkä johdosta myös kuntien lainakannan kasvu kiihtyy.
Ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ei kunnissa vielä helmikuussa pidetty vaikeana. Enemmistö kunnista ei katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Kuntien rahoitusomaisuuden arvo alentui viime vuonna

Kunnat joutuivat viime vuonna kirjaamaan niin luotto- ja takaustappioita kuin arvonalennuksiakin osakkeista, osuuksista ja muista arvopapereista. Koko kuntakenttään suhteutettuna rahoitusomaisuuden arvonalennukset viime vuodelta ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Kysely on tarkoitus tehdä uudelleen kuluvan vuoden syksyllä. Silloin selviää, kuinka moni kunta on tehnyt konkreettisia muutoksia tämän vuoden talousarvioihin ja minkälaisia ne ovat. Samalla selviää, kuinka kuntasektorin rahoituksen saatavuus ja hinta on kehittynyt.

Käyttäjän sergio kuva

Tampereen sijoitusmessut 31.3.

Tampereen sijoitusmessujen ohjelma oli korkeatasoista kuten aina.

Aamupäivän puhujien Lauri Uotila/Timo Tyrväinen näkemyksistä Henri Elo on jo kirjoittanut erinomaisesti:

http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2009/04/02/uotila-ja-tyrvaine...

Heidän jälkeensä Panostajan perustajaosakas ja suurin omistaja Matti Koskenkorva kertoi omasta pitkästä sijoittajantaipaleestaan. Hänen esityksestään jäi mieleen erityisesti voimakas kannustus yrittäjyyteen niille, jotka nyt esimerkiksi menettävät työpaikkansa taantuman ja rakennemuutoksen takia.

Iltapäivällä ohjelmassa oli ajoittain "aukkoja", Henri Elon esitykset olivat  toki mielenkiintoisia ja hän on luvannut palata niihin ensi maanantain blogissaan.

Kävin kuuntelemassa myös Done Solutionsin esitystä. Minullakin on ollut se väärä käsitys, että kysymys on IT-firmasta. Neljään vuoteen ei tällaista toimintaa kuitenkaan ole ollut, vaan kyseessä on monialayritys, jossa toimii 6 firmaa. Eilen viimeksi talousuutisissa mainittiin "ohjelmistoyritys" Done.

Iltapäivän lopuksi oli paneeli. Jonkun verran optimismia oli ilmassa tässäkin. Yksityisistä firmoista hyvinä mainittiin ainakin Outotec, Wärtsilä, TeliaSonera, Neste Oil ja Fortum ja Marimekko.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EKP ei ole toteuttanut elvyttävää politiikkaa

Rahan määrän kasvu on kestävällä tasolla eikä ylenpalttisesta joutilaasta rahasta ole tulossa pörssejä äkisti nostavaa tekijää. 

Rahan määrä ei enää Euroalueella kasva yhtä voimakkaasti kuin vielä muutama vuosi sitten. On olemassa laajalle levinnyt mielikuva siitä että Euroopan keskuspankki olisi viime aikoina toteuttanut erityisen elvyttävää politiikkaa ja tuottanut yhteiskuntaan suuria määriä lisää rahaa. Käsitys on kuitenkin täysin väärä:

  • rahaa tarvitaan yhteiskunnassa (jos rahan kiertonopeus pysyy vakiona) suurin piirtein BKT:n kasvun verran lisättynä parin prosentin inflaatiolla; Euroalueella ollaan nyt lähestymässä kestävää rahan määrän kasvun tasoa kuten alla olevasta Euroopan keskuspankin tuottamasta tilastosta voidaan lukea
  • Euroopan keskuspankki ei tälläkään hetkellä elvytä taloutta löysällä korkopolitiikalla; keskuspankkikoron taso on suurin piirtein neutraali (neutraali korkotaso = BKT:n kasvu + inflaartio) ja velalliset joutuvat maksamaan kohtuullista reaalikorkoa

Euroopan keskuspankin politiikka on mielestäni viisasta. Keskuspankin tehtävä on tuottaa yhteiskuntaan luotettava, arvonsa säilyttävä vaihdannan väline, raha. Siinä EKP on onnistunut erittäin hyvin. Meidän sijoittajien kannalta tämä on kiusallista - olisi paljon mukavampaa jos rahaa olisi tuotettu suuria määriä ja nyt voisimme turvallisin mielin luottaa että seuraavaksi tapahtuisi sijoitusinstrumenttien raju hintainflaatio eli arvonnousu. EKP on hoitanut asiansa hyvin - ja nyt tuo hyvin hoitaminen tarkoittaa sitä että saamme tyytyä vähän tasaisempaan hintakehitykseen.

Suomen Pankki on parinkymmenen vuoden ajan tuottanut minun mielestäni Euroopan parasta tilastotietoa kansantalouden tilanteesta: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/index.htm

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Energiamarkkinavirasto: Taantuma pienensi päästökauppasektorin päästöjä

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 36,2 miljoona tonnia hiilidioksidia. Laitoksille ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet riittivät kattamaan nämä päästöt. Ylimääräisiä päästöoikeuksia laitoksille jäi 0,4 miljoonalle päästötonnille. Teollisuustuotannon supistuminen vaikutti erityisesti teollisuuden päästöihin.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville yrityksille jaettiin päästöoikeuksia viime vuonna 36,5 miljoonalle päästötonnille. Yritysten tuli ilmoittaa maaliskuun 31. päivään mennessä laitoksen hiilidioksidipäästöt päästökaupparekisteriin. Ylimääräiset, käyttämättä jääneet päästöoikeudet laitokset voivat myydä tai säästää seuraaville vuosille.

Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa, terästeollisuudessa sekä sementin ja kalkin tuotannossa ylimäärän olleessa yhteensä noin 1,8 miljoonaa päästöoikeutta. Päästökauppasektorin päästöjä vähensivät teollisuustuotannon supistumisen lisäksi hiililauhteen korvautuminen vesivoimalla ja lämmin sää.

Energiantuotannossa ja öljynjalostuksessa päästöoikeudet eivät riittäneet syntyneisiin päästöihin, vajeen ollessa noin 1,4 miljoonaa päästöoikeutta.

Ns. Kioto-päästökauppakausi 2008 - 2012 alkoi viime vuonna. Laitoskohtaiset tiedot vuodelle 2008 myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksesta löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase2008.pdf

Yrityskohtaisesti tarkasteluna tiedot löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase_toiminnanharjoittajat2008.pdf

EY:n komissio julkaisee EU-laajuiset päästötiedot osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/climat/emission/citl_en.htm

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne: Kuntatalous pitkään vaikeuksissa

Referaatti Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen puheesta Keski-Suomen maakuntapäivillä Jyväskylässä 1.4.2009

Kuntatalous pitkään vaikeuksissa

Kuntien taloustilanne heikkenee nopeasti ja vaikeudet jatkuvat vielä pitkään. Jyväskylässä keskiviikkona puhunut Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne odottaa sekä valtiolta että kunnilta pikaisia toimia ja myös pitkäjänteistä toiminnan tehostamista ja normien purkua, jotta peruspalvelut saadaan turvattua.
- Ennusteen mukaan kuntien vuosikate heikkenee tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa viime vuoden tilinpäätöstasosta. Hallituksen kehysriihipäätökset parantavat tilannetta, mutta kuntatalous jää alijäämäiseksi.
- Vaikka kunnat jatkavat säästö- ja tehostamistoimia, ensi vuodesta uhkaa tulla vielä vaikeampi. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien taloutta uhkaa ensi vuonna edelleen 600 miljoonan euron suuruinen heikentymä tästä vuodesta, Parjanne sanoi Keski-Suomen maakuntatilaisuudessa.
- Kuntaliitto on odottanut valtiolta selkeätä viestiä, että eri ministeriöt eivät tässä tilanteessa lisää kuntien taakkaa uusilla tehtävillä. Kehysriihessään hallitus jo viittasikin tämänsuuntaiseen pidättäytymiseen, ja yhteiset normien purkutalkoot ovat nyt alkaneet.
Parjanteen mukaan palvelujen menokehitystä ovat kiihdyttäneet paitsi palkkaratkaisut ja kustannusten nousu, myös lisääntyneet tehtävät ja palvelutasonormit. Normien läpi käyminen on välttämätöntä, vaikkakin poliittisesti vaikeata.
- Valtion kehyspäätösten jälkeenkin kuntatalouteen uhkaa tänä vuonna syntyä runsaan 1,5 miljardin rahoitusvaje. Tätä ei ole mahdollista kattaa ilman merkittäviä toimenpiteitä. Toiminnan tehostamisen lisäksi tarvitaan lisärahoitusta palveluihin valtion lisäbudjetin kautta.
- Ei ole mahdollista jäädä odottamaan maltillisen palkkaratkaisun syntymistä tai tuottavuusohjelman vaikutuksia, vaan valtion on otettava heti oma vastuunsa kansalaisten peruspalveluista. Vain kaikkia keinoja yhdistämällä romahdusmainen tulojen vähennys voidaan korjata.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Pankkibarometri I/2009: Kiinnostus osakesijoittamiseen, tallettamiseen ja sijoitusasunnon hankintaan on hieman lisääntynyt

Korkotason lasku on hieman piristänyt kotitalouksien luotonkysyntää vuodenvaihteen jälkeen. Kiinnostus sijoitusasunnon hankintaan on myös elpymässä. Finanssialan Keskusliiton teettämässä kyselyssä pankinjohtajat kuitenkin arvioivat pidemmällä aikavälillä luotonkysynnän vähenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Henkilöasiakkaista vastaavista pankinjohtajista kahdeksan kymmenestä odottaa luotonkysynnän vähenevän vuoden aikajänteellä. Toisaalta korkotason lasku on aivan viime aikoina piristänyt tilannetta vuodenvaihteen hiljaisemman jakson jälkeen.
Helmi-maaliskuussa tehdyssä kyselyssä kahdeksan kymmenestä pankinjohtajasta arvioi sekä kotitalouksien että yritysasiakkaiden luotonkysynnän supistuvan kaikilla tulevilla arviointijaksoilla. Asiakkaat myös pohtivat sopivinta ajankohtaa, jolloin osakemarkkinoille kannattaa palata.

Ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat liikkeellä

Pankinjohtajien arvioiden mukaan asuntomarkkinoilla ovat nyt liikkeellä erityisesti ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat. Sijoittajat ovat aloittaneet vuokra-asuntojen ostamisen vuosien tauon jälkeen. Myös perheasuntoihin on haettu luottoja vuodenvaihdetta enemmän.

Kotitaloudet tallettavat ja sijoittavat osakkeisiin sekä rahastoihin

Kuusi kymmenestä pankinjohtajasta arvioi talletusten suosion kasvavan lähitulevaisuudessa. Samalla osakkeet ja osakerahastot ovat palaamassa kotitalouksien suosioon.
Ensimmäistä kertaa syksyn 2007 jälkeen useampi pankinjohtaja uskoo osakkeiden suosion kasvuun kuin suosion laskuun. Kasvua odottaa 42 prosenttia vastaajista, kun laskua odottaa 20 prosenttia vastaajista.

Yritysten luotonkysyntä supistuu

Lähes kahdeksan kymmenestä yrityspankinjohtajasta ennakoi yritysten luotonkysynnän supistuvan. Vain yksi kymmenestä arvioi kysynnän kasvavan. Takana on kuitenkin viime vuoden poikkeuksellisen vahva luotonannon kasvu pankeista yrityksille.

Pankkibarometriraportti ja kuvat löytyvät Finanssialan Keskusliiton kotisivulta www.fkl.fi

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Tapiola mukaan private banking -toimintaan tulosvastuulla

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan huhtikuun alussa. Käytännössä Tapiola Private tarkoittaa varakkaiden yksityisasiakkaiden varallisuudenhoitoa erilaisia sijoitusinstrumentteja käyttäen. Palvelu on rakennettu yhteistyössä asiakkaiden kanssa, joten sen asiakaslupaukset poikkeavat alan perinteistä. Esimerkiksi valtakirjavarainhoidossa asiakkailta ei peritä lainkaan varainhoidon palkkioita, ellei asetettuja tavoitteita saavuteta. Lisäksi hinnoittelu on yksinkertaistettu asiakkaille kiinteiksi kuukausiveloituksiksi.
Tapiola Privaten tarkoituksena on kasvattaa kaikkien Tapiola-ryhmän yhtiöiden liiketoimintaa. Tapiola-ryhmän kannalta palvelussa tuodaan sijoitusosaamisemme entistä paremmin asiakkaidemme käyttöön. Sijoitusosaamisen lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä kaikki muutkin ryhmän palvelut, kuten vakuutus- ja rahoitusratkaisut , Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström sanoo.
Tapiola tarjoaa Private -palvelunsa asiakkaille, joille on kertynyt sijoitettavaa varallisuutta enemmän kuin 100 000 euroa. Asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti yrittäjiä, metsänomistajia ja varakkaita eläkeläisiä.
Liljeströmin mukaan markkinatilanne on tällä hetkellä Tapiola Privaten kannalta erinomainen, sillä monet varainhoitajien asiakkaista eivät ole tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaan kaipaavat vaihtoehtoa. Uskomme, että palveluillemme on vahva tilaus. Juuri nyt on oikea aika aloittaa , hän sanoo.

Tapiola Private rakennettiin asiakkaita kuuntelemalla

Tapiola rakensi palveluaan asiakkaita kuunnellen. Yhtiö tutki perusteellisesti varallisuudenhoidon kansainvälisiä käytäntöjä, verkkokeskusteluja ja lehtikirjoituksia. Lisäksi aiheesta tehtiin kaksi omaa selvitystä. Tapiolan asiakkaista palvelua olivat kehittämässä varakkaat yrittäjät, metsänomistajat ja varakkaat eläkeläiset.
Selvityksissä kiteytyi kymmenen asiaa, joihin asiakkaat toivoivat parannuksia: Varainhoitajan vastuu, viestinnän ja raportoinnin selkokielisyys, myynnin palkkiorakenteet, varainhoitajien puitteiden turha loistokkuus, hinnoittelun läpinäkyvyys, asiakasosaaminen, turhat lisäpalvelut, yhteydenpidon puute, oma näkemys sijoittamiseen ja asiakkaiden kuuntelu palvelujen kehittämisessä kertoo palvelun kehittämisestä vastannut myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Elomaa. Päätimme, että teemme parannusehdotuksista vahvuuksiamme. Siksi olemme pistäneet uusiksi mm. palkkamallimme, hinnoittelumallimme, raportit ja lisäpalvelut , sanoo Elomaa. Tavoitteena on muuttaa asiakkaiden käsitykset Private Bankingista. Tapamme tehdä varallisuuden hoitoa ei varmaankaan puhuttele kaikkia. Haluamme kuitenkin, että ne asiakkaat jotka kokevat tapamme toimia mielenkiintoiseksi suorastaan rakastuvat meihin.

Asiakas ei maksa palkkioita, jos Tapiola ei onnistu

Yksi uuden palvelun erottelevista tekijöistä on, ettei asiakas maksa varainhoidon palkkiota, mikäli Tapiola ei ole kyennyt tuottamaan lisäarvoa sijoitukselle. Käytännössä asiakas maksaa palkkion vain tuottavasta varainhoidosta. Jos asiakkaan salkun arvo laskee, palkkio puolittuu. Mikäli sijoitukset taas häviävät vertailuindeksille, palkkio puolittuu myös tässä tapauksessa. Ja jos molemmat toteutuvat, varainhoidosta ei peritä palkkiota lainkaan. Asiakas maksaa täyden varainhoitopalkkion Tapiolalle vain, jos sijoitukset sekä tuottavat voittoa että ylittävät vertailuindeksin. Tämä on täysin uutta koko kilpailijakentässä , Liljeström sanoo. Hinnoittelu on tehty yksinkertaiseksi luomalla kolme palvelumallia, joilla on selkeät kuukausihinnat.
Palvelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi Tapiola Varainhoidossa on laskettu ja julkaistu ns. TKA-luvut omassa hoidossa olevista osakerahastoista. TKA-luku kertoo rahaston kokonaiskulut eli kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut, mukaan lukien hallinnointipalkkio ja kaupankäyntikulut, prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkasteltuna. TKA-luku ei sisällä rahaston maksettavaksi koituvien lähdeverojen kustannuksia.

Tämän lisäksi täytyy muistaa, että Tapiola Varainhoidon palkkiot ovat muutenkin erittäin maltilliset , Liljeström sanoo.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Naisista johtajina ja Piksu Talousmediana

 Sain tänään Kai Nymanilta, Piksu Oy:n toimitusjohtajalta, sähköpostikirjeen, jota päädyin kommentoimaan kirjoituksessani.

Aamukahvin aikoina ajattelin kirjoittaa aiheesta "Naiset ovat parempia johtajia", mutta päätin välttää tutkimuksia ja aikaisempia lausuntoja. Tunnen paljon naisjohtajia, jotka pyörittävät yrityksiään tarkasti ja sudenkuoppia vältellen. Naiset ovat hurmaavia, mutta eivät hullaannu riski-investointeihin yhtä helposti kuin me miehet. En kuitenkaan lähde levittelemään omia kokemuksiani; saattaisin vielä ottaa opiksi ja ojennukseksi.

Kai: Hyvät talousalan vaikuttajat ja vapaat kirjoittajat!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Jarkko Peltomäestä kuukauden Piksulainen!

 

 

Jarkko Peltomäki

 

Piksu on perustamisestaan lähtien ollut kiinnostunut käsitteestä, jota voisi kutsua vaikkapa “uusiksi sijoitusvälineiksi“.

Johdannaisia tuskin voidaan enää kutsua uusiksi, mutta ilmeisesti ETF:iin ja hedge fundeihin ilmaisu sopii paremmin. Toisaalta varsin lyhyessä ajassa viime mainituista on tullut peräti laaja käsitteistö. Lienee makuasia, puhutaanko monipuolisuudesta vai kirjavuudesta.

Tämän laajan, vaikean ja muuttuvan aihepiirin tuntijaksi Piksu sai tammikuussa 2009 tällä hetkellä Englannissa asuvan ja väitöskirjaa valmistelevan KTM Jarkko Peltomäen.

Jo muutaman viikon aikana Jarkko todisti toimeliaisuuttaan perustamalla Piksun yläpalkissa olevan FundPlacen, jota lienee tarkoitus vielä laajentaakin.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Vuoden 2008 kiinteistökaupat: Omakotitalojen hinnat laskussa, lomamökkien kasvussa

Vuonna 2008 tehtiin 67 800 kiinteistökauppaa. Kauppojen määrä putosi 9 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2007. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä kääntyi 12 vuoden nousujakson jälkeen laskuun. Kiinteistökauppoihin käytettiin 7,1 miljardia euroa, joka on 13 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahamäärä on vuoden 2005 tasoa.

Venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 780 kiinteistöä, joihin he käyttivät 100 miljoonaa euroa. Suosituimpia alueita olivat Etelä-Karjala ja Etelä-Savo, joista hankittiin yhteensä 500 kiinteistöä. Omakotitalokauppojen määrä laski, hinnat heittelehtivät Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2008 yhteensä 15 125. Kauppojen määrä laski 15 % kolmen huippuvuoden jälkeen, jolloin kauppoja tehtiin noin 17 000 kunakin vuonna. Hinnat laskivat keskimäärin prosentin sekä kaava-alueilla että haja-asutusalueilla. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa 415 000 € (laskua 1 %), Helsingissä 355 000 € (+2 %), Vantaalla 265 000 € (-5 %), Tampereella 234 000 € (+2%), Kuopiossa 192 500 € (-13 %) ja Oulussa 210 000 € (+ 14 %). Mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Omakotitalotonttien hinnat selkeässä laskussa Vuonna 2008 pientalotontteja myytiin 7 940 kappaletta, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2005. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat laskivat 15 prosenttia asemakaava-alueilla ja prosentin haja-asutusalueella.

Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 870 euroa per kerrosneliömetri (laskua 12 %), Espoossa 767 €/k-m2 (-13 %), Vantaalla 527 €/k-m2 (-5 %) ja Oulussa 313 €/k-m2 (-7 %). Lomamökkien hinnat nousivat edelleen Vuonna 2008 tehtiin 15 200 loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 10 prosenttia ja maksoi keskimäärin 121 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella omarantainen lomamökki maksoi keskimäärin 82 500 euroa (+4 %) ja kuivan maan mökki 37 500 euroa (+1 %).

Kalleimmat maakunnat olivat Uusimaa, jossa rantakaavamökin hinta oli keskimäärin 175 500 euroa ja Itä-Uusimaa, jossa rantaan rajoittuva haja-asutusalueen mökki maksoi keskimäärin 205 000 euroa. Rantatonttikauppa hiljeni, hintataso ennallaan Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 25 000 euroa, kauppojen määrä (709 kpl) laski 23 prosenttia. Hintataso pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.

Ranta-asemakaava-alueilla kalleimmat tonttikaupat tehtiin Uudellamaalla keskihintaan 197 000 euroa. Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin 19 prosenttia vähemmän (1 540 kpl) kuin vuonna 2007, ja keskihinta nousi 3 prosenttia. Kaava-alueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi keskimäärin 26 900 euroa, kallein hintataso oli Uudellamaalla 120 000 euroa.

Pelto- ja metsäkauppojen määrä laskenut, hinnat nousseet Peltokauppa on hiljentynyt edelleen: Kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, eli yhteensä 554 kappaletta. Pellon hinta on noussut koko maassa 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2007. Koko maan keskihinta vuonna 2008 oli 7 000 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 9 980 euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1 800 euroa.

Vuonna 2008 tehtiin 2 650 yli kahden hehtaarin metsäkauppoja. Tämä on yhdeksän prosenttia vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta koko maassa oli 2 120 euroa hehtaarilta. Vuodesta 2007 nousua on kuusi prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Uudenmaan maakunnassa, 4 520 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 720 euroa. Tässä tiedotteessa mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintatilastoon. Tilasto verkossa: Koko tilastojulkaisu löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

As Oy:n lainamarginaaleista.

Olen jo jonkun aikaa ihmetellyt asunto-osakeyhtiöiden kohonneita lainamarginaaleja. Varsinkin sitä miksi ne ovat nousseet korkeammiksi kuin yksityisen ihmisen lainamarginaali asuntoasioissa. Minulla on aiheeseen vähän, jos ollenkaan vastauksia. Ikäviä epäilyksiä sitäkin enemmän.

Kummalle tulee todennäköisesti ennemmin maksuhäiriö, taloyhtiölle vai yksityiselle ihmiselle?

Onko pankkien rivien välistä luettavissa, että tällainen kehitys voisi olla tulossa ja yksityisen kanssa on helpompi painia (realisoida) kuin taloyhtiön kohdalla?

Halutaanko ihmiset vahvemmin pankin liekaan asuntonsa osalta?

Mikäli asukas ei saa myynnissä ottamaansa remontilainaa hinnassa takaisin jääkö mieluummin asuntoonsa? Johtaako tällainen kehitys asuntokauppojen määrän laskuun?

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finanssipalvelujen konsolidointia? Fennia ja Handelsbanken yhteisiin tiloihin

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia laajentavat yhteistyötään kokeilemalla toimintaa samoissa toimitiloissa Vantaan kauppakeskus Jumbossa. Fennia avaa oman toimipisteensä Handelsbankenin Aviapoliksen konttoriin keskiviikkona 1.4.2009.

"Saman katon alla alkava yhteiselomme on kokeiluluonteinen ja sovittu alustavasti 2 vuodeksi. Uudella konseptilla haetaan tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja asiakkaidemme palvelun parantamista - asiakkaan edut ja tarpeet huomioiden," kertoo pankinjohtaja Jaakko Hara Handelsbankenin Vantaan Aviapolis- konttorista. "Mikäli malli toimii ja kokemukset ovat myönteisiä, voidaan näin täydentää molempien yhtiöiden palveluverkostoja muuallakin Suomessa niissä paikoissa, missä vain toisella kumppanilla on konttori," toteaa puolestaan Fennian Suur-Helsingin yksityistalousalueen aluejohtaja Aija Tiilikainen.

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia aloittivat yhteistyön pankki- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa vuonna 2007. Yhteistyö perustuu erityisesti paikallisten konttoreiden väliseen yhteistyöhön. Kahden vuoden kokemukset yhteistyöstä ovat hyviä ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Yhteistyösopimus tuo etuja molempien yhtiöiden asiakkaille, jotka keskittävät vakuutuksensa ja pankkipalvelunsa Fenniaan ja Handelsbankeniin.

Yhteistyön kautta Fennian ja Handelsbankenin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus edullisiin ja kokonaisvaltaisiin pankki- ja vakuutusratkaisuihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa finanssitavarataloa, vaan yhteistyötä kehitetään kahden itsenäisesti toimivan yhtiön kesken.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

MTK:n Sahi: Taantuma muuttaa koko metsäsektoria

Taloudellisen taantuman välittömät vaikutukset näkyvät metsäteollisuuden tuotannon supistuksina ja puumarkkinoiden hiljentymisenä. Yritykset irtisanovat tai lomauttavat työvoimaa sekä metsäteollisuusyrityksissä että puunkorjuuyrityksissä. Metsänomistajien saamat kantorahatulot pudonnevat noin puoleen edelliseen vuoteen verrattuna. Tältä näyttää lähitulevaisuus MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahin mukaan. Sahi puhui Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen vuosikokouksessa Hollolassa 30.3.2009.

Taloustaantuma merkitsee metsäteollisuuden rakenteen muuttumista maailmanlaajuisesti. Maailman suurimmat paperinvalmistajat ovat suurissa vaikeuksissa. Toistaiseksi avoin kysymys on, kuinka paljon paperiteollisuuden kapasiteettia todellisuudessa suljetaan taantuman aikana. Ei vain Suomessa vaan koko maailmassa. Tällä on suuri merkitys siihen, kuinka nopeasti paperimarkkinat toipuvat nousukauden alkaessa. Valitettavaa on, että rakennemuutos tarkoittaa käytännössä lähinnä tuotannon supistamista ja omistusjärjestelyjä. Lyhyellä aikavälillä merkittävien uusien tuotteiden saamista markkinoille ei ole näköpiirissä. On myös ilmeistä, että sahateollisuustuotanto piristyy nopeammin kuin paperiteollisuuden tuotanto.

Yritysten tekemät päätökset osoittavat, että markkinavoimat ohjaavat kehitystä eikä poliittisesti ole keinoja, joilla yritysten ratkaisuihin suurestikaan voidaan vaikuttaa. Siksi tällä hetkellä pakosta tehtävät päätökset muuttavat metsäteollisuuden toimintatapoja pysyvästi. Puuvirrat monipuolistuvat ja muuttuvat markkinatilanteen mukaan. Metsäteollisuuden halu sitoa metsänomistajia pitkäjänteiseen sopimusyhteistyöhön näyttää vain kasvavan.

Kotimaisen puun hinnat ovat laskeneet nopeasti. Metsäteollisuus käyttää tällä hetkellä kuitenkin huomattavat määrät varastoissa olevaa aiemmin tuotua ja kotimaista puuta huomattavasti kalliimpaa tuontipuuta. Tilastojen mukaan tämänhetkiset Suomen ja Ruotsin kuitupuun hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla. Ruotsissa tukkien hinnat taas eivät ole toipuneet muutaman vuoden takaisten myrskytuhojen aiheuttamasta hinnanlaskusta.

Muutokset edellyttävät myös metsänomistajilta sopeutumista. Markkinatilanteet muuttuvat nopeasti, jolloin metsänomistajien on pystyttävä tarjoamaan markkinoille sellaista puuta, jolla on todellista kysyntää. Viimeistään tämä aika osoittaa, että puukauppa on osa markkinataloutta eikä metsäpolitiikkaa. Kun puuta ei teollisuudessa paljoa käytetä eikä sitä kysytä, metsänomistajia on turha maanitella puukaupoille.

Vaikka perinteisellä teollisuuspuulla ei tällä hetkellä paljoakaan ole kysyntää, metsänomistajien ei ole silti syytä heittäytyä liian passiivisiksi. Metsänhoitotyöt varmistavat metsien kestävän käytön tulevaisuuteen. Metsäenergian kysyntä kasvaa koko ajan, mikä mahdollistaa myös hoidon tarpeessa olevien nuorten metsien kunnostuksen. Energia- ja ilmastopoliittiset päätökset merkitsevät metsäenergian kysynnän edelleen kasvua.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit