Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Vientivetoinen Suomi

Lovisa

Suomi elää metsästä, hoettiin 1980-luvulla. Vuoden 1992 lamasta noustiin vientiteollisuuden voimalla. Silloin veturiksi ilmestyi kuin tyhjästä Mobiran jälkeläinen, Nokia, joka on näihin päiviin asti kaunistellut mielikuvaa suomalaisesta osaamisesta.

Nokia on varmaan faktisesti vahvempi kuin parikymmentä vuotta takaperin, mutta siitä ei ole kasvun veturiksi entiseen tapaan, koska puhelinjätin toiminta valuu vähitelleen muualla. Meidän on pakko pärjätä ilman Keilaniemen isä aurinkoista.

En ole varma, onnistuuko Nokialta kameliselkästrategia, joka mahdollistaisi uuden nousun entistä korkeammalle kyttyrän tasolle? Se jää nähtäväksi. Nokian OVI on hiukan raollaan ja digipalvelun piiiriin toivotaan tänä vuonna 80 miljoonaa käyttäjää, vuonna 2011 OVI-palvelun käyttäjiä uskotaan olevan 300 miljoonaa.

Älypuhelimissa piskuinen Apple on tässä välissä ehtinyt vetäistä maton väkivahvan tuotantoteknologian hallitsijan jalkojen alta. Nokia on eittämättä maailman paras halpojen puhelinten suurtuottaja, mutta älupuhelinten markkinaosuus laskee kuin lehmän häntä. Nokian N97 on hyvä yritys oikeaan suuntaan, mutta vallankuomuksellista innovaatiota noksulan insinöörit eivät vielä ole keksineet.

Nokia on suurin, ehkä ei hitain, mutta johtotähti on siirtyny Amerikan mantereelle, jossa Nokian asema on marginaalinen. Laitteiden tekijänä Nokia on edelleen ykkönen, mutta kilpailun painopiste siirtyy ohjelmistoihin, sovelluksiin ja palveluihin.

Tätä tarinaa näppäillessäni seison teollisuuskylän laidalla ja ihmettelen satamiin lähtevien rekkojen vähäisyyttä. Tällä kertaa Suomen vientiveturiksi tarvitaan kymmeniä Nokiaa, UPM:ää, Metsoa, Stora Ensoa, Konetta, Rautaruukkia, Outokumpua ja Wärtsilää pienempiä yrityksiä. Tietämättäni teollisuusalueen konttorissa kamereeri laskeskelee väheneviä tuontieuroja ja hallituksen peräkamarissa johtajat kirjoittavat kainalot hiessä lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tieto- ja taitoduunareilleen.

Suuryrityksemme ovat käynneet huipulla, mutta moniko niistä palaa entiseen loistoon?  Oletettavasti tarvitsemme uusia vientihirmuja, mutta mitä ihmettä nämä uudet tulokkaat tekevät? Viime laman jälkeen menestyjäksi päästiin kännykkäkuorilla, elektroniikan alihankinnalla ja alihankintakoodia vääntämällä. Tällä kertaa Nokialla on vaihtoehtona Joensuulle tai Lahdelle Bangalore Intiassa tai Quangdong Kiinassa.

Uusia menestyksen alueita voi vain arvailla. Bioteknologiaa, Bioenergiaa, Ekorakentamista, Puurakentamista, Hyvän Elämän Uudistamista, Digitaalisten Palvelujen Tuotantoa. Uudet tulokkaat ovat kuitenkin tässä vaiheessa tuntemattomia suuruuksia. Yhdenkään logo ei ole piirtynyt vahvana mieleeni. Kuka tietää? Kenellä on hyvä yhteys arvaustoimistoon?

 

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Se analyysi tiesi paikkansa, osa II

 

J. A Sandels

 

Edelleenkin viitaten Runebergin Sandelsin suuhun panemiin sanoihin totean Pohjola Pankin jo toukokuussa 2009 esittäneen oikeansuuntaisia näkemyksiä suomalaisesta metalliteollisuudesta.

Taseeltaan vahva Rautaruukki (gearing 10 %:n paikkeilla) on ollut ainakin vuoden verran monessa sijoitussuosituksessa mukana.

Kuitenkin jo toukokuussa Pohjola antoi sijoitusstrategiakatsauksessaan Rautaruukille “vähennä”-suosituksen.

Toukokuussa Pohjola arvioi Rautaruukin tuloksen painuvan tappiolliseksi, minkä lisäksi teräsmasuuneille ensi vuonna tehtävät suuret peruskorjaukset rasittavat tulosta. Lisäksi yksi masuuni on vuorottelut yhteen laskien puolisen vuotta pois tuotannosta. Edelleenkin Rautaruukin katsottiin saavuttaneen kurssinousunsa rajat ja ne ylittäneensä.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Hyvät, pahat ja gurut

Piksussa tehtiin kysely "Onko suomalainen talousjournalismi mielestäsi manipuloivaa?". Kyselyyn vastanneista 73 % piti suomalaista talousjournalismia manipuloivana.

Mitä talousjournalismissa sitten haluttaisiin manipuloida? Olisiko tarkoituksena vaikuttaa pörssikurssien hintoihin? Noh.. ainakaan tämä ei ollut itselläni mielessä, kun kyselyn tein.

Itse väitän, että mahdollinen manipulointi liittyy ihmisen motiiveihin käyttää mediaa. Vastuullinen ja menestyksekäs sijoittaminen tuskin tarvitsee suurta määrää uutisia ja ne itse asiassa voivat olla jopa haitallisia sijoitustoiminnalle. Aiheesta on tehty jopa akateemista tukimusta. Paul Andreassen (1987) tutki sijoitustoiminnan suorituskykyä kahden ryhmän välillä joista toiselle annettiin vähemmän uutisinformaatiota. Tutkimuksessa kuitenkin pärjäsi paremmin vähemmälle uutisoinnille jätetty ryhmä.

Todellinen motiivi ihmisille käyttää talousmediaa saattaa olla viihde, jännitys ja dramatiikka. Aiheeseen liittyen kirjoittaa mm. Henry Blodget. Kirjoituksessaan hän myös puhuu sellaisesta asiasta kuin talousmedian intressiristiriita, joka liittyy talousmedian tarpeeseen tuoda sijoittamiseen edellä mainittuja asioita, jotta ihmiset ostaisivat median palveluja. Tämä sirkushuvi on taas poispäin vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullinen sijoittaminen on suhteellisen tylsää.

Ei olekaan yllättävää, että suomalaisen talousjournalismin seuraaminen on suhteellisen lähellä saippuaoopperaa. Sieltähän löytyy mahdollisia salasuhteita  (eläkevakuutusyhtiöt ja poliitikot), hyviksiä (kansankapitalistit) ja pahiksia (hedgrahastot). Talousmedialla taas on päätäntävalta päättää siitä kuka on hyvä ja kuka on paha. Esimerkiksi talvella 2008 osakkeita halpana pitänyt sijoitusguru saatetaan nimetä sijoitusneroksi ja juuri aloittanut sijoitusyhtiö voidaan rinnastaa Yhdysvalloissa tapahtuneeseen pyramidihuijaukseen. Kansankapitalismin promotoinnissa talousmedialla on jo itsessään oma lehmä ojassa, koska osalla talousmediaa on suomalaisia yrityksiä analysoivaa toimintaa, jolle tärkeää luonnollisesti on sijoittajien kiinnostus suomalaisa yrityksiä kohtaan (eroa voi huomata esim. vertailemalla eri talouslehtiä ja niiden kolumnistien/blogaajien kirjoituksia).

Itse kuulun siis niiden 73 % joukkoon, jotka pitävät suomalaista talousjournalismia (tai itse tarkemmin ottaen vain osaa siitä) manipuloivana. Toivon, että talousmediaa koskevasta eturistiriidasta ja informaation havainnoinnin manipuloinnista, johon itse uskon, keskusteltaisiin enemmän.

 

Lähteet:

Paul Andeassen (1987). On Social Psychology of the Stock Market: Aggregate Atributional Effects and Regressiveness of Predictions. Journal of Personality and Social Psychology 53, 490-98.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Virunmaan härkä hakkaa Wall Streetin härän

Rakvere:n härkä Virunmaalla: Vahvempi kuin Wall Streetin vastaava.

 

 

Viron talous on iltasanomien uutisoinnin perusteella syöksyssä (Iltasanomat), mutta perusteellinen kiertomatka Viroon kertoi toisenlaista subjektiivista tarinaa:

  • infraatruktuurista on huolehditttu; tiet ovat kokoonsa nähden erittäin hyvässä kunnossa, parempia kuin Suomessa
  • ihmiset huolehtivat ympäristönsä viihtyvyydestä lamankin aikana, monet pienet kauniit ja herkät asiat pääsevät esille ihmisten pihoilla ja julkisilla paikoilla
  • ihmisten välinen keskinäinen luottamus on vahvaa ja Virossa tuntee olonsa turvalliseksi
  • palvelu toimii hyvin joka paikassa

Kaikenkaikkiaan eleiden ja visuaalisen symboliikan sanaton kieli kertoo ihmisistä, jotka kunnioittavat toisiaan, luottavat yhteiskuntaansa ja ovat valmiit rakentamaan kaunista yhteistä ympäristöä.

Mistä sitten valtava kontrasti talouden viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tapahtuneeseen jyrkkään pudotukseen? Selkeintä numerotaustaa asialle antaa Viron suurlähetystö (Viron_talous). Tästä aineistoista käy selville että:

  • viennin ja tuonnin osuus Viron taloudesta on valtaisa ja maailmankaupan hyytyessä on myös Viron talous kärsinyt
  • koneet, laitteet ja muut investointihyödykkeet muodostavat merkittävän osan viennistä; juuri näiden tuoteryhmien maailmankauppa on kärsinyt pahiten
  • Viroa on rakennettu, oikeaoppisesti ulkomaisen lainapääoman avulla (negatiivinen vaihtotase); vaje on nyt oikenemassa, mutta ulkoisen pääomavirran tyrehtyessä talous kärsii

Subjektiivinen kuva saattaa olla oikea - Virossa ihmiset viihtyvät. Talous elää omaa elämäänsä maailmantalouden sykkeessä, mutta pitkäaikainen kestävä kehitys syntyy ihmisistä - ei hetkellisistä maailmantalouden murroksista. Kaikienkaikkiaan Viron elinkeinorakenne on monipuolinen ja moderni.

Sijoittajan kannalta mielenkiintoisia ovat Tallinnan pörssin sivut www.nasdaqomxbaltic.com/ ja luettelo siellä toimivista välittäjistä (www.nasdaqomxbaltic.com/market/). Luettelosta löytyy monia helposti tavoitettavia Suomalaisia pankkiiriliikkeitä, joiden kautta kauppaa voi käydä.

Ennen kaikkea kuitenkin suomalaisen ihmisen on helppo toimia Viron talouselämässä. Siellä tulee, muutaman päivän harjoittelun jälkeen toimeen omalla kotoisella viro-suomi sekakielellä. Virossa ei ole kaukana kotoa, ei fyysisesti eikä kulttuurillisesti.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kesälomalla pörssistä

Usein siteerattu lause pörssikäyttäytymisestä kesällä ohjeistaa ”Sell in May an go away”.

Miksi sitten kannatta pitää kesälomaa pörssisijoittamisesta.
Syyn kertoo oheinen kuva, jossa on eri kuukausien keskimääräiset tuotot maailmanindeksin mukaan aikaväliltä 1970-2003.

 

Sell in May an go away

Kuvion lähteenä Ronald Q. Doeswijk, "The Optimism Cycle: Sell in May"

Kuvion mukaan parhaiten tuottaneita kuukausia ovat olleet joulukuu, maaliskuu ja tammikuu.

Huonoimpia olivat toukokuu, elokuu ja syyskuu.

 

Saman tutkimuksen mukaan analyytikkojen tulosodotuksiin kohdistuvat muutokset kulkevat käsi kädessä pörssikurssien kanssa.

Kesän alusta syksyyn tulevien tulosten ennusteita lasketaan ja joulukuusta lähtien ennusteita nostetaan.

(Nämä tulosennusteet saadaan jälkikäteen, joten se voisi selittää kuukauden vaiheensiirron tulosennusteiden ja kursien välillä).

 The average monthly change in expected earnings growth rate

Kaiken kaikkeaan Doeswijkin selitys, kun myös IPO menestys näyttää noudattavan samaa kausivaihtelua, on että sijoittajien optimismi vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja siitä voi hyötyä osakemarkkinoilla.

 

PS.

Sen verran hankalaa tämä kirjoittelu maaseudulta, että taidan pitää vapaata Piksu kirjoittelustakin.

 

Käyttäjän Piksu kuva

NYT SITÄ SAA!

Nimittäin ensimmäinen Piksun Uutiskirje on ilmestynyt!

Kiitokset tekijöille. Tilaukset vasemmasta marginaalista.

T. Juha

Käyttäjän Skiller kuva

Nokia teki sen taas!

Nyt on osarilaulut laulettu ja Noksut pantu nippuun. Mitä jäi käteen? Jätän osavuosikatsauksen (OVK) asiapuoliarviotilanneinfoanalyysiltaan (APATIA) osaaja-analyytikoille (OA).

Viime vuosina Nokia on ponnistellut ankarasti innovaatioiden, markkinoinnin, alihankkijoiden sekä logistiikan puristamiseksi. Puristelu ei ole mennyt hukkaan. Nokian logistiikkaketju on hiottu äärimmilleen (terveisiä vain uusille ja vanhoille alihankkijoille). Halvat massamarkkinat, here we come!

Ovi-palveluiden käyttäjiä on haalittu pakettiratkaisuilla köyhissä maissa. Kun ostat Nokian kännyn, saat Ovi-palvelun. Ei ole maksavien asiakkaiden ryntäystä siihen.

Toimivia Ovi-palveluja luvattiin v. 2007. Miten ne tänä vuonna saisi toimimaan nopeasti tai hyvin? High-end-käyttäjät saattavat vahingossa käydä Ovesta sisään, mutta valuvat heti siitä ulos. Toimivat musiikki-, video- ja viihdepalvelut houkuttavat toimimattomien sijaan.

Jäljittelemällä Applea ja muita edelläkävijöitä ei päästä pitkälle. Nokian menestystuotteiden osalta ei voi todeta ”too much, too soon” vaan pikemminkin ”too little, too late”. Kapulamalleja on kyllä, mutta niissä usein vanhaan runkoon on tökitty uusia oksia.

Tukkoinen nenä Nokian markkinoinnissa estää trendien haistelun, joten on parempi peesata muita joskin tietyllä hajuraolla. Pohjois-Amerikka merkitsee Nokialle vierasta kapulaa, joka tökkii saappaassa. Siellä ei ole saatu tulosta eikä enää niin jaksetakaan. Tehostamistoimia O-PK lupaili vuosi sitten, kaksi vuotta sitten jne.

N97 ei ole vakuuttanut heavyusereita. Navteq on onneksi siinäkin helppo korvata ilmaisella Google Maps -sovellutuksella, koska se toimii paremmin. Mitä hyötyä Nokialle on Navteq-hankinnasta?

Sitoutuminen Symbian S60 alustaan on riippa joka hidastaa laivan kääntymistä, mutta halpojen ja keskihintaisten kapuloiden valmistajana Nokia on kone. Innovatiiviset älypuhelimet jääkööt niille valmistajille, joille se on luontevaa.

Noksu posliinikaupassa -tyyli puhelinmarkkinoilla ja julkisessa esiintymisessä on kostautunut. Kielitaito, joka ennen vei Kiovaan, voisi vieläkin viedä terävän pään Nykkiin ja Montrealiin solmimaan jos ei kontakteja niin operaattorisopimuksia.

On Nokiassa paljon hyvääkin! - Määrällisesti markkinat on kyllästetty Nokian puhelimilla. Johtajuus on kiistaton. Lisäksi minulla on tallessa 3310, jolla voi säveltää omia soittoääniä tai vaikka seuraavan tangomarkkinan voittajasävelmän. Nykyisessa kommussa on vähemmän bugeja kuin vanhassa. On hienoa kuulua universumin suurimpaan kapulakerhoon!

Moni pohjoisen ulottuvuuden kotimainen edustaja sanoo, että Nokia tekee kömpelöitä ja kalliita kapuloita (kuten tämäkin E90). Sitten hän menee kauppaan ja hankkii seuraavan nokialaisensa!

Nokian porukoiden työmotivaatio ei kuitenkaan parane, jos joutuu hakemaan uudestaan omaa paikkaansa tai yt-neuvottelujen uhka väijyy jatkuvasti. Projektit hidastuvat ja hyytyvät. Aika on uusiutumaton luonnonvara. Viive vie voiton!

- Skiller

Lapselle asuntoa etsimässä...

Ajatuksena etsiä asunto kaksio. Äkkiseltään uusissa ja vanhoissa tuntuisi olevan hinnoissa eroa. Todellisuus voi olla toinen. Remontit voivat tehdä vanhemmasta kohteesta lähes uuden hintaisen eikä se silti vastaisi uutta. Toki rakenettu ympäristö on se mikä on ja silläkin on hintansa. 

Hinnoittelu reilusta 150 vajaaseen 200 tuhanteen. Onko kalliimmassa laskettu remontin hinta sisään ja halvimmassa ei? Kaikki ovat kuitenkin velattomia hintoja. Ei selviä onko kyse perinteisestä vai pinnoituksesta. Perinteinen on kuitenkin ainoa johon taloyhtiö saa täyden vakuutuksen. Kyse samasta kadunpätkästä ja samaan aikaan rakennetuista vierekkäisistä taloyhtiöistä joiden talot ovat toistensa kopioita. Alunperin ARAVA-tuotantoa luulisin.

Leikitään, että 100 000 saisi lainaa ja omaa olisi 42 000. Tarjous olisi mennýt läpi ja jäätäisiin odottamaan remontin laskua. Tullee olemaan 40 000 luokkaa. Halpa asunto? Eikä olisi viimeinen remontti yhtiössä. Eikä valtion korjausavustus yhtään ainakaan laske hintoja kuten lehdet ovat viimeaikoina uutisoineet.

Koska kyse on jälkikasvusta voin odottaa. Mahdollisesti 2011 140 000 riittää velattomasta ja remontoidusta kaksiosta. Tai sitten ei.

Piti muokata 15.7 tajutessani ettei linkin haku toimi. Kohde löytyy etuovi.com jousenkaari osoitteella. Aika erilaisia ilmoituksia välittäjät saavat aikaiseksi tiedoillaan.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Seuraava nettiruumis?

Päivä kauppalehdessä kerrotaan kuinka suurelle rummutuksella ja nimekkäällä taustajoukolla lanseerattu Fruugo on saanut lisärahoitusta. Ennustan että vuoden sisällä saamme lukea kuinka portaalille pannaan lappu luukulle.

Jos olen ymmärtänyt oikein portaalin idea on lisätä nettiostoksia:

  1. Poistamalla kuluttajan pelkoja nettiä kohtaan, onhan vastapuoli tunnettu.
  2. Mahdollistaa pienempienkin toimijoiden tulo markkinoille myös oman maan rajojen ulkopuolella

Muutaman kerran koepyörittelyn jälkeen minusta tuntuu että en pysty löytämään mitään ostettavaa portaalista.

Uskon että vahvin menestystekijä nettikaupassa on jos ostaminen on helppoa:

  1. Portaali on erikoistunut tiettyihin tuotteisiin. Nämä on lisäksi jaoteltu riittävän hienojakoisesti jotta halutun tuotteen löytäminen on helppoa
  2. Portaali toimii hyvin ja luotettavasti. Ostosprosessi sujuu jouhevasti
  3. Todella edistykselliset portaalit kuten Amazon tietävät kuka olen, muistavat mitä olen ostanut ja katsellut ennen ja osaavat tehdä (todella päteviä) ostosehdotuksia.

Fruugo-portaalissa tuntuu siltä että ajatuksena oli keskittyä vaatteisiin - onhan tuolla näyttävästi esillä värivalinta. Nyt löytyy kaikkea kalsareista kameroihin. Mutta - pienin kategoria on "miesten vaatteet". Liian hankalaa josa haluan etsiä esim. kauluspaitaa. Siinä ei sitten sosiaalisen median piirteet ja "fruuglareiden" neuvot porttaalissa auta.

Toiseksi on väärä lähestymistapa julkaista kuluttajille suunnattu palvelu beettana. Tämä toimii vain jos kyseessä on jokin uusi softa nörteille. Kuluttaja tulee paikalle kerran ja toteaa että "tämä ei toimi" ja lähtee pois. Eikä tule koskaan takaisin.

Kävin mielenkiinnon vuoksi myös telkussa mainostettussa nelly.com - portaalissa. A vot: Tarpeeksi alakategorioita, erikseen t-paidat ja housut jne. Valikoima voisi toki olla suurempi, mutta hyvältä näyttää.

Jos pienestä valikoimasta ei pysty löytämään oikeaa tuotekategoriaa, niin miten se helpottuu jos valikoima kasvaa?

Mainitun Amazonin lähestymistapa on minusta ollut hyvä: Tee ensin jotakin (kirjamyynti) hyvin. Tee se sitten vielä paremmin. Vasta sitten laajennat tarjontaa elektroniikkaan ja avaat portaalin muille toimijoille.

Voi olla että Fruugon kohderyhmä on aivan jokin muu kuin keski-ikäiset miehet, mutta minuun se ei todellakaan kolahda.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kauppakorkeakouluun pyrkimässä - ainakin melkein

[Huomattakoon, että aihealue on “Kevyttaloutta“.]

Pari vuotta sitten ystäväni poika pyrki kauppakorkeaan. Silloin katselin koekysymyksiä netistä, kysymysten aiheet tuntuivat tutuilta ja leikilläni uhosin pyrkiväni itse sparrausmielessä.

Tänä keväänä pyrkijänä oli sukulainen ja ajattelin ottaa asian ainakin yhtä astetta “vakavammin“.

Kun kokeet olivat ohi, lainasin ko. kirjat. Uskoakseni en vienyt niitä keneltäkään tarvitsijalta, sillä todella vilpittömästi toivon, ettei kukaan aloita 2010 kokeisiin valmistautumista sentään heinäkuussa!

Opiskelin lähinnä 1980-luvulla taloustiedettä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sen jälkeen en ole kursseja suorittanut, vaan alan uudempien trendien seuraaminen on rajoittunut paljolti sijoittamisen oheistuotteeksi. Voisi lähes sanoa, että mää en ole mittä muut lukenu ku joskus Kauppalehte senjälkke ku mää vaivasest yliopistost pääsi.

Ko. pohjalla arvioisin yli 90 % kurssikirjojen sisällöstä olleen tutunpuoleista. Voitaneen olettaa, että kirjoihin oli sisällytetty toisaalta alan keskeisintä uutta aineistoa ja toisaalta parhaiten aikaa kestäneitä periaatteita.

Pari epäilystä kuitenkin heräsi silmäilyni aikana. Ensinnäkin usko laskentatoimeen tuntuu olevan järkkymätön. Kun taseet pitää tehdä riittävää varovaisuutta noudattaen, mitään muita yllätyksiä kuin rikoksia ei tilinpäätöksiin voisi sisältyä.

Käytännön kokemus on opettanut minua lisäämään oman henkilökohtaisen “varovaisuuteni” taseitten päälle (tai oikeammin ottamaan niistä pois…) ja siitäkin huolimatta olen muitten mukana ällistellyt viime syksystä alkaen puheita siitä, miten eräistä maailman arvostetuimmista rahalaitoksista hävisi pääoma ja oma pää niin tarkkaan, ettei edes hilsettä jäänyt kassakaapin nurkkaan.

Mitä taasen markkinointiin tulee, laittaisin kaikki suomalaiset kotimarkkinoilla operoijat pääsykokeisiin, siksi pätevältä alan kirja tuntui.

Sormituntumani on, että Suomessa markkinoidaan paljolti joko kaverisuhteilla tai sitten monotonisella puhelinmyynnillä, jossa puhuja ja kuuntelija ovat aivan yhtä turhautuneita. Mutta kun kilpailijalla on yhtä heikko taso, miksi pingottaa? Ei terve ruumis työtä kaipaa ja opiskelussa tulee vain pää kipeäksi!

Markkinoinnissa ja johtamisopissa viitattiin siellä täällä verkostoihin, mutta varsin hajanaisesti.

Epäilen, että tässä piilee kurssikirjojen suurin ongelma. Valmistuvatko kauppatieteilijät muutaman vuoden päästä edelleen suuriin matriisi- yms. organisaatioihin ja ennen kaikkea: jäävätkö he sellaisista eläkkeelle vuosikymmenien kuluttua.

Entä jos tulevaisuus onkin organisaatioiden yhä suuremmassa erikoistumisessa ja siten pienempien toimijoiden kyvyssä tehdä yhteistyötä ja verkostoitua.

Kun lisäksi epäilen opiskelijoiden jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kuulevan erilaisista verkoista enemmän kuin ammattikalastaja konsanaan, en tiedä kuinka hyvin valintakoe valikoi verkottuvassa ympäristössä menestyjiä.

Niin, se meikäläisen “koetulos”. Kun katsoin netistä kysymyksiä, niissähän oli oikeat vastaukset valmiina! Se esti edes virtuaalisen kokeeseen osallistumisen. Onkohan selitykseni riittävän hyvä?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vain huolellisesti valittu asuntosijoitus tuottaa lähivuosina

 Suomen pankin mukaan rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta oli helmikuun lopussa 63,1 mrd. euroa ja vuosikasvu oli helmikuussa 12,2 prosenttia. Asuntolainojen määrä on vain 23% kotitalouksien omistamien asuntojen kokonaisarvosta (Tilastokeskuksen mukaan: 271 mrd), mutta kasvu on kovaa.

Vaikka meillä on siis varsin vähän asuntolainoja, on 12% vuosikasvu näin laman keskellä huolestuttavaa. Asuntojen reaaliarvot ovat varsin korkeat - lähes yhtä korkeat kuin 90 luvun laman pahimpina kuplavuosina (lähde tilastokeskus: asunnot), mutta lainaa otetaan silti suurella innolla. Miksi näin? Selistys löytyy alhaisesta korkotasosta ja pankkien tarjoamista pitkistä takaisinmaksuajoista.  On varaa ottaa lainaa kun kuukausittaiset lainanhoitoerät ovat pieniä.

Mitä tapahtuukaan jos inflaatio jossakin vaiheessa kiihtyy ja keskuspankki kiristää korkotasoa? Huonostihan siinä käy. Lainanhoitokulut nousevat ja seurauksena on harmia monelle perheelle. 

Suomen asuntokupla ei ole puhjennut samalla tavoin kuin USA:ssa eikä meillä ole tapahtunut vastaavan suuruista korjausliikettä. Asuntojen hinnan laskulle olisi ollut enemmän tilaa. Nykyinen asuntojen hintataso tukeutuu nopeaan asuntolainakannan kasvuun, eikä asuntojen hintaralli taida olla todennäköinen vaikka lama hellittäsikin.

Asuntosijoitusten suhteen kannattaa siis olla varovainen - vain hyvin valittu asuntosijoitus tuottaa tulosta.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mikä Suomi 2.0 suunnaksi?

Kansantaloutemme on kriisissä, mutta keskutelemme Kevasta, kelkkatehtaasta ja Kepun vaalirahoituksesta. Taloussanomat kertoo, että tuotanto romahti pahemmin kuin lamavuosina. Silti päättäjät eivät käy avointa keskustelua uuden tulevaisuuden rakentamisesta. Olemmeko yhä shokissa?

  • Poliitikot ovat lomalla
  • Hesari valvoo kansakunnan tilaa
  • A-studio taitaa olla hereillä

Mutta puhummeko olennaisista asioista? Kuntien talous on matkalla kohti syvenevää surkeutta. Vienti vähenee. Teknologiateollisuutemme johtajat pohtivat tilauskirjojen lisääntyvää keveyttä. Suomalainen metsäteollisuus ei tarvitse edes kotimaista puuta. Kukaan ei muistuta puutulleista ja Putinin pottumaisuudesta. Ongelmat ovat muuttaneet nopeasti muotoaan.

Suomi keikkuu kaarnalaivana maailmantalouden laineilla, mutta tunnistammeko tai tunnustamme edessä olevien ongelmien suuruuden? Vientiteollisuutemme suuruuden ajat ovat menneisyyttä, mutta pohdimmeko kansantalouden ja teollisuuden uudistumista?

Tiedotusvälineissä analyysit ovat jäänet vähäisiksi.

Nokia nosti meidät 1990-luvun lamasta. Mikä on se mahti,joka vetää meidät tämän ajan surkeuden suosta? Hallitusko?

Suomi 2.0 on yhä alkutekijöissään. Ideapuistojen rakentaminen ei varmista pelastumistamme.

Suomi-Soffat eivät takaa meille onnekasta tulevaisuutta. Jotain aivan muuta on saatava aikaiseksi. Mitä mieltä piksulaiset ovat? Mihin suuntaan meidän pitäisi suunnistaa?

 

Aiheesta keskustellaan myös Qaikussa.

 

 

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkun 100%:n kaula OMXH25-indeksiin

Mallisalkun sisältö säilyi ennallaan, mutta sen arvo on nyt ensimmäisen kerran yli 100% vertailuindeksiä korkeammalla! Aikaa tähän meni vähän alle 2 v 11 kk, viikon välein tapahtuvalla salkun päivityksellä.

Lisäsin listasivulle myös pienen taulukon salkun arvosta, vuosittaisen tuottotaulukon alle.

Käyttäjän Skiller kuva

Saimin päivä 10.7.

Saimi tänään nimipäivänsä

viettää kera ilon häivänsä.

Warresijoittaja puolestaan

pitää kiinni tuottohuolestaan.

 

Hiuksia ei pidä halkoa,

huitsin hyvin veti Alcoa!

SePe alakertaan valuttaa,

vaikka ylemmäksi haluttaa.

 

Pää ja hartiat on vinossa,

aimo annos lohta pinossa.

Veteen Elliottkin pulahti,

aaltoteoria kulahti.

 

Osareista kohta tungosta,

Basware jo pomppas rungosta.

Nokia on torstaivuorossa

Rick ja O-P laulaa kuorossa.

 

Firmat kesällä voi kaavailla,

mitä tekee miehill' raavailla.

Joille ei oo työtä osottaa,

kurjaa työkkäriin on posottaa.

 

Kvartaaleittain kulkee kenossa

talous, ties minne menossa.

Ennustaja trendin valottaa:

tulevaisuuden voi alottaa.

 

- Skiller

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sanan hinta

Mikä on sisällön arvo netissä? Entä painetussa lehdessä?

Jopa lehtikeisari Rupert Murduch on sanonut että median ansaintamalli on rikki, ilmaista sisätöä ei voi olla netissäkään:

We are now in the midst of an epochal debate on the value of content and it is clear to many newspapers that the current model is malfunctioning.

Netissä tekee rahaa lähinnä Google, ei suinkaan sisällöllä.

Moni nettiportaali , esimerkiksi facebook, käynnistettään logiikalla: hankitaan ensin paljon käyttäjiä, ja mietitään sitten miten niillä tehdään rahaa. Ei toimi.

Pohjoismaissa ei taida olla hyvää esimerkkiä toimivasta nettitaloudesta. Pisimmällä nettistrategiassaan on mielestäni norjalainen Schibstedt - konserni. Satsaukset nettiportaaleihin ei silti ole kompensoinut paperilehtien takkuamista - pörssikurssi on sen seurauksena sukeltanut voimakkaasti.

Joitakin merkkejä ns freemium-mallin (eli peruskamaa ilmaiseksi ja paremmat palvelut maksullisiksi) olen havainnut myös talouslehdissä:

  • Wall street journal näyttää osan sisällöstä ilmaiseksi. Joistakin näkyy vain otsikot. Satunnaisen surffarin frustraation välttämiseksi nämä on selkeästi merkitty avainlogolla.
  • Financial Times on vienyt systeemin fiksusti pidemmälle. Satunnainen surffari näkee perusartikkelit kokonaisuudessaan, mutta korkeintaan kolme kuukaudessa. Rekisteröitymällä (mainospotentiaali!) näet kymmen artsua kuussa. Maksamalla 3.49€/viikko näet kaikki .... paitsi .... suosituimman Lex-kolumnin joka sisältyy 6.3€/viikko maksavaan premium tilaukseen. Paperilehden tilaaja EI SAA nettisisältöä ilmaiseksi, vaan maksaa siitä lisää.

Hyvästä sisällöstä on voitava rahastaa. Näyttäkööt ilmaisportaalit copy&paste uutisia. Verkkoportaali on myös jotakin muuta kuin skannattu kopio paperilehdestä.

Kaiken kaikkiaan: Kannattava nettiportaali on tulossa, kysymys on ainoastaan siitä kuka saa viritettyä ansaintalogiikkansa ensin toimivaan malliin. Pitkällä tähtäimellä paperiteollisuus ja paperilehdet kuihtuvat. Joku tekee rahaa sisällöstä tulevaisuudessakin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IMF synkronoi maailmantaloutta

Maailmantaloudessa on käynnissä muutosprosessi, joka on synnyttämässä keskitettyä maailmanlaajuista johtajuutta ja valtaa. IMF:stä (Kansainvälinen Valuuttarahasto) on muodostumassa yhä vaikutusvaltaisempi neuvoa antava elin, jota keskuspankit ja valtioiden valtiovarainministerit kuuntelevat, ja jonka ohjeita seurataan. IMF:n kannantoilla on siten erittäin painavaa merkitystä.

Vielä viisi vuotta sitten USA:n keskuspankin pääjohtajan lausuntoja seurattiin ja toisteltiin lehdistössä. Nyt tilanne on ainakin kehittyvien maiden osalta toinen. IMF on kyennyt antamaan taloustilanteeseen liittyviä ohjeita, joiden mukaan keskuspankit ovat säätäneet korkotasoaan ja nyt laman aikana myös julkisen sektorin suorittamia elvytystoimia on synkronoitu IMF:stä käsin. Tänä päivänä IMF:n katsauksia ja ohjeita kuunnellaan vaikutusvaltaisissa piireissä vähintään yhtä tarkasti kuin yksittäisen supervallan keskuspankin pääjohtajan sanoimisia. Osasyy muutokselle USA:n kehnosti hoidettu valtiontalous ja keskuspankkipolitiikka joka on syönyt USA:n keskuspankin vaikutsvaltaa. Tärkein syy taitaa kuitenkin olla tarve puolueettomalle, globaalille makrotaloudelliselle vaikuttajalle ja syyt ovat siis positiivisessa merkityksessä poliittisia. 

Syntyneestä koordinaatiosta on ollut selvää hyötyä:

  • kehittyvien maiden keskuspankkijohtajat ja valtionvarainministerit ovat saaneet tukevan, puolueettoman auktoriteetin, johon vedoten he ovat kyenneet luotsaamaan taloutensa kohti alhaisempaa inflaatiota ja stabiilimpaa kehitystä

Tilanteessa on myös keskitettyyn valtaan liittyvä riski:

  • koordinoitu käyttäytyminen johtaa yhtäaikaisen laman ja yleismaailmallisen suhdannesyklin voimistumiseen; niin kuin on käynyt

Sijoittajan kannalta tärkeää on huomata syntyvä valtakeskittymä ja kuunnella mitä IMF:llä on sanottavaa. Tulevien sijoituspäätösten synkronoiminen IMF:n kommunikoimaan suhdanneviestiin on järkevää - korrelaatio osakemarkkinoihin tulee erityisesti lähivuosina olemaan merkittävä.

IMF:n viimeisin taloudellinen katsaus: IMF: taloudellinen katsaus: www.imf.org/external/mmedia/view.asp

Tietoa IMF:stä:  Wikipedia: Kansainvälinen valuuttarahasto

IMF:n internet sivut: www.imf.org/external/

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ammattimiehen arvioita?

Piksun lukijat ovat äänestäneet vahvasti sen puolesta, että suomalainen talousmedia manipuloi.

Mikäli puhutaan varsinaisesta hyötyyn tähtäävästä kurssimanipulaatiosta, en jaksa uskoa taloustoimittajien kirjoittavan ajatellen omia sijoituksiaan. Perusteluni on aika yksinkertainen: harvalla toimittajalla on edes osakkeita vaan enintään rahastosijoituksia.

Suomalaisen talousmedian asiantuntemattomuutta sen sijaan ei kannata vähätellä. Vaalirahoituksesta kaivetaan huomattavalla asiantuntemuksella yksittäiset tositteetkin esille, mutta miljardit ja sitä suuremmat luvut alkavat monella toimittajalla olla hämärän peitossa.

Paljon olen itsekin kritisoinut suomalaisen talousmedian tapaa tempaista ulkomaisista lähteistä pari vastakkaista mielipidettä, joista toisessa kurssit nousevat ja toisessa laskevat.

Valitettavasti monenlaisia lausuntoja on annettu Suomestakin. käsin. Taloussanomien paperiversiossa oli 6.10.2007 aihepiirin “Osakesäästäjä” alla lähes sivun mittainen juttu, jossa TalSan veteraanitoimittaja Jan Hurri haastatteli professori Juha-Pekka Kallunkia.

Koko haastattelun keskeisin sisältö oli siinä, että syyskuun lopussa 2007 osakekurssit olivat toipuneet elokuisesta laskustaan ja Kallunki piti tapahtunutta kurssinousua täysin aiheellisena. Uhkia ei pahemmin ollut Kallungin näköpiirissä.

Yksittäinen haastattelu olisi vielä mahdollista kuitata perinteisellä tekosyyllä eli toimittajan tekemällä väärällä siteeraamisella. Kuitenkin linkissä on puolenkymmentä paljolti samanhenkistä lausuntoa samalta professorilta. Esim. islantilaisia arvioidaan “Aktiivisina arvosijoittajina”.

Eksperttiyden olemus on peräti hankala. Professoriksi tullaan ottamalla huomioon tutkimustraditio ja tekemällä aiemmin tutkimattomasta ja siten ehkä vähemmän merkityksellisestäkin aiheesta sinnikkäällä syventymisellä pikkutarkka tutkimus. Teoria ja virheiden välttäminen ovat keskeisiä asioita.

 

Biologiassa joku voi esim. löytää kastemadosta ennen tuntemattomia piirteitä, mutta kastematojen tunteminen antaa periaatteessa vain vähän etumatkaa arvioida vaikkapa elämän edellytyksiä maapallolla.

Jokaisella meistä on oikeus mielipiteeseensä, mutta on perin valitettavaa, että professorin mielipiteitä kutsutaan “asiantuntijalausunnoiksi”, on kyseessä sitten biologia tai maailmantalous.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Googlettamisen peruskurssi kesätoimittajille?

Ensimmäinen toimittaja tässä uutisessa on ottanut selville syyn miksi Google Finlandin liikevaihto ei ole Suomessa suurempi.

Toinen toimittaja jo tässä tuoreemmassa uutisessa ihmettelee miksi se liikevaihto ei olekaan suurempi.

Näyttää siis suomalainen talousjournalismi kukoistavan, kun ei edes oman lehden aikaisempia uutisia huomioida. Itse sain kuitenkin ensimmäisen uutisen selville vain vähäisellä googlettamisella, vaikka se ei velvollisuuteni olekaan.Jos nyt kyseessä on kuitenkin kesätoimittaja, voisiko tämä kilpaileva talousmedia järjestää ensi kesänä sen kesätoimittajille kurssin Googlen käytöstä ennen kuin uutisoidaan itse yrityksestä?

Olisi nimittäin hyvä ottaa selvää edes oman lehden aikaisemmista uutisista....

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Öljyspekulantit kestävän kehityksen puolella?

Suomessa ja muissa teollistuneissa länsimaissa ongelma on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut todellisen hyvinvoinnin lasku samaan aikaan, kun bruttokansantuote (BKT) on kasvanut (kts. esim. täältä). BKT:stä ja osakkeiden markkina-arvoista on tullut eräänlainen epäjumala ja itsestäänselvyys taloudellisen toiminnan ohjaajina. Kaikki toiminta, joka haittaa osakkeiden kurssinousua ja BKT:n kasvua nähdään usein moraalittomana. Esimerkkinä sanottakoon esim. osakkeiden lyhyeksimyynti ja öljyn hinnalla spekulointi.

Lyhyeksimyyjiä ja spekulantteja mustamaalataan usein. Usein näihin ryhmiin liitetään pelkoa (kts. "spekulointi synnyttää yhä isompia uhkia") ja spekulointia pidetään myös usein epäeettisenä, mutta mitä eettisyys on? Onko todellinen uhka osakkeiden hinnan lasku, öljyn loppuminen, kestämätön kehitys, vai ilmaston muutos?

Wikipedian määritelmän mukaan "etiikka tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta." Hyvä huomio on, että markkinat itsessään ovat eettinen kysymys, koska niillä ne rikastuvat, joilla on varaa markkinoille sijoittaa (kts. Kilpi 1999).

Ei siis ole olemassa mitään sääntöä mikä on eettistä ja mikä ei, ja vielä vähemmän tukevan osakkeisiin sijoittava sijoitusguru pystyy sitä tuomitsemaan. Öljyyn liittyvää spekulointia pidetään kuitenkin usein pahana ja epäeettisenä, ja ei ole ollenkaan yllättävää, että sitä vastaan aletaan toimiin.

Mitä, jos nostaisin nenän vähän kauemmaksi pörssikurssista, ja väittäisin, että öljyynsijoittaminen ja öljyspekulointi on eettistä. Perustelen näkemystäni seuraavasti. Viimeisen 30-vuoden talouskasvu on perustunut voimakkaasti halpaan energiaan, joka on rajallinen energialähde. Koska emme todellisuudessa tiedä kuinka pitkäksi aikaa öljyä on, millä ja milloin se voidaan korvata, ja paljonko sen tarve tulee tulevaisuudessa olemaan, emme voi todellisuudessa tietää sen todellista arvoakaan.Sijoittajien siirtyminen öljyrahastoihin ja öljysijoituksiin kertoo kuintenkin siitä, että nykyinen öljynhinta ei ole välttämättä tarpeeksi korkea.Onhan spekuloinninkin tarkoituksena tehdä lopulta tuottoa. On hyvin vähän näyttöä sille, että ryhmä eksperttejä/guruja olisivat viisaampia, kuin suuri joukko itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, joten öljyyn siirtyvöt sijoittajat saattavat olla oikeassa, kun taas öljyn hintaa alaspäin haluavat poliitikot. Öljyspekulointia arvostelevilla eksperteillä ja guruilla on myös usein oma lehmä ojassa, kunten osakesijoitukset joiden arvo laskee öljyn hinnan noustessa ja pihalla saatta odottaa myös katumaasturi.

Öljynhinta piikki myös vuonna 2008, vaikutti vahvasti amerikkalaisten autonvalmistajien konkurssiin, koska he eivät olleet ottaneet käyttöön tai kehittäneet  vähemmän bensaa kuluttavia autoja. Tässäkin tilanteessa voidaan sanoa, vasta markkinat viimekädessä ohjasivat alhaisempaan ja kestävämpään bensiinin kulutukseen.

Loppupäätelmä: sijoittajien siirtyminen öljyyn voi hyvin mahdollisesti ohjata öljyn käyttöä kestävämpään tasapainoon pitkällä aikavälillä, ja siten kysyntään nähden korkealla oleva öljyn hinta voi hyvinkin olla markkinoiden kannalta tehokas. Eihän osakkeidenkaan arvoa lasketa vain  yrityksen seuraavan vuoden tuloksen perusteella.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuka päättää kansantulomme käytöstä?

Kuka Suomessa päättää kansantulomme käytöstä?

Oheisen OECD:n kokoaman taulukon mukaan Suomen kulutus jakautuu suurin piirtein seuraavasti:

  • 54% on yksityistä kulutusta (81,2 miljardia)
  • 23% on julkisen sektorin kulutusta (35,2 miljardia)
  • 20% on investointeja tuotantoon ja kiinteän pääoman syntymistä (29,8 milrjardia)

Julkisen sektorin osuus näyttää kasvavan laman aikana ja supistuvan kun valtiovallan elvyttävää politiikkaa ei enää tarvita.

Mutta onko suhde julkisen ja yksityisen kulutuksen välillä oikea?  Pitäisikö yksityisen kulutuksen osuutta kasvattaa? Julkinen sektori ei ole itse tarkoitus - kaiken toiminnan pitää demokraattisen, sosiaaliliberaalisen käsityksen mukaan tähdätä yksityisen kansalaisen hyväksi ja parhaaksi. Siis julkisen sektorin osuus on näinkin suuri vain ja ainoastaan jotta yksityisillä kansalaisilla olisi mahdollisuus:

  • kuluttaa ja voida materiaalisesti hyvin
  • tuntea olonsa turvalliseksi osana yhteiskuntaa, johon hän tuntee kuuluvansa ja johon hän haluaa samaistua

Suomessa julkisen sektorin osuus kasvoi suurimmilleen kansallisen yhteinäiskulttuurin aikana 70- ja 80- luvuilla kun yhteenkuuluvaisuus ja samaistuminen Suomen valtioon olivat suurimmillaan ja on heikentynyt 90- ja 2000- luvuilla samaa tahtia monikulttuurisen yhteiskunnan syntymisen kanssa. Samaistumista Suomeen ja suomalaisuuteen on korvannut Eurooppalaistuminen ja moniarvoistuminen. Jopa tulonjako on menettänyt tärkeyttään samalla kun on ollut yhä vaikeampaa ymmärtää ympärillä asuvien ihmisten erilaistuvia kulutustottumuksia.

Julkisen sektorin osuus pitää olla suhteessa kansallisen identiteetin vahvuuteen - mutta minusta julkisen sektorin osuutta ei pidä kohtuuttomasti laskea. Moniarvoinen yhteiskunta on rikkautta, mutta tarvitaan oikea taspaino monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin välillä. Siksi on tärkeää että ylläpidämme ja rakennamme kansallista erityislaatua ja yhteistä yhteiskuntastruktuuria. Tähän tarvitaan vahvaa julkista sektoria. Kansallinen erityislaatu takaa roolin kansainvälisessä työnjaossa ja johtaa aikaa myöden menestykseen - kansallisessa kulttuurissa on taloudellista arvoa.

Suomen BKT:n jakautuminen (Lähde: OECD country report / Finland)

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tiedotteita puukaupasta

 

On totta, että raakapuun myynti metsänomistajilta metsäteollisuudelle on kauppaa, jossa Suomen eri maakuntien tilanne on erilainen. Niinpä puukauppaa käsitelläänkin esim. Maaseudun Tulevaisuudessa maakunnittain.

Toisaalta puukaupan osapuolet ja jopa välikädet tuottavat valtakunnalliseen käyttöön tiedotteita, jotka ovat keskenään täysin ristiriitaisia.

Lähes perättäisinä päivinä MTK ilmoitti Pohjois-Karjalan puukaupan olevan vain 5 - 10 % normaalista johtuen nimenomaan heikosta kysynnästä. Ja metsäteollisuus ilmoitti tukeista vallitsevan kovan pulan.

Totuus on kaikkien sotien ensimmäinen häviäjä. Tilanne metsäalalla on erittäin vaikea, mutta vaikeuksista pitäisi koettaa selvitä osapuolten yhteistyöllä eikä keskinäisellä syyttelyllä ja propagandistisella harhaanjohtavan tiedon levittämisellä.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Kurssiheilahtelujen hyödyntäminen osakekaupassa Wilderin swing indeksin tai RSI- ja CCI- oskillaattoreiden avulla.

Technical Traders Clubin (TTC) toukokuun kuukausikokouksessa 25.5.2009 pidettiin esitys Wilderin swing indeksin sekä RSI- ja CCI-oskillaattoreiden käytöstä kurssiheilahtelujen hyödyntämiseen osakekaupassa. Esityksen piti Gideon Bolotowsky, Osaketieto FSMI Oy.

G. Bolotowsky toi esille sen, että rytmin vaihdot eivät ole pelkästään swing-musiikin yksinoikeus, vaan niitä esiintyy vaihtelevasti jokaisen osakkeen kohdalla. Tämä osakkeille ominainen heilahtelu on johtanut Swing Trading nimisten kaupankäyntistrategioiden kehittämiseen. Swing Trading strategiat asettuvat päiväkaupan ja pitkäaikaisen trendisijoittamisen välimaastoon ja sijoituksen aikaperspektiivi on siten muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Tavoitteena on hyödyntää hinnan viikon tai kuukauden sisäistä aaltoilua- oskillointia- markkinoille niin tyypillisessä pelon, epävarmuuden ja ahneuden välisessä aaltoilussa.

Esityksessä kuvattiin, kuinka osakehinnoille voidaan tunnistaa lyhyen aikavälin todennäköisiä käännepisteitä ylöspäin ylimyydyille osakkeille tai alaspäin yliostetuille osakkeille Wilderin Swing- indeksin, RSI:n (Relative Strength Index = Suhteellinen Voimakkuusindeksi) ja CCI:n (Commodity Channel Index = Raaka-ainekanavaindeksi) avulla. Kyseiset oskillaattorit kuuluvat kaikkien vakavasti otettavien teknisten analyysiohjelmistojen kuten esimerkiksi Metastockin ja useiden teknisten analyysipalvelujen perusvarustukseen.

Teknistä analyysiä hyödyntävä sijoittaja tai kaupankävijä ei kuitenkaan heittäydy ostojen ja myyntien ajoituspäätöksiä tehdessään vain yhden indikaattorin tai oskillaattorin varaan. Sensijaan tämä tarkastelee esimerkiksi CCI:n rinnalla osakkeen hintatietoja esimerkiksi japanilaisista kynttilöistä (Japanese Candlesticks) ja niiden muodostelmista sekä trendi- ja volyymi-indikaattoreita. Nämä kaikki indikaattorit yhdessä tai ainakin niistä pääosa sitten vahvistaa tai kumoaa osakkeen osto- tai myyntisignaalin. Oheisessa ppt- liitteessä ovat G. Bolotowskyn TTC:n toukokuun 2009 kuukausikokouksessa esittämät kalvot.

Vitteet:

1. Gideon Bolotowsky. Hyödynnä kurssiheilahteluja - Wilderin swing - indeksit. Meklari 1/2009. s. 39-43.
2. Gideon Bolotowsky. D.Lambertin raaka-ainekanava tarjoaa antoisan vuoristoratakyydin. Meklari 2/2009. s. 41-43.

 

 

Hauskoja irtiottoja todellisuudesta

Löytyi Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta, blogisarjassa joka on julkaistu myös Luonnonsuojelija lehdessä.

Tässä otteita 13.10.2008 ilmestyneestä merkinnästä Energiapolitiikan harhakuvia, osa 4: Bioenergian mahdollisuuksia — ja ylimitoitettuja odotuksia.
 
Aluksi otsikolla ”Hyvää tavaraa huonolla hyötysuhteella” kerrotaan, että fotosynteesi on hyötysuhteelta huonoa ja siitä syystä vallalla oleva buumin tuottaa biopolttoaineita ei ole hyvä ratkaisu. Tosin toisessa osassa ”Hukattujen mahdollisuuksien historia” kerrotaan, että sodan jälkeisen pula-ajan etanoli-bensiini-seoksesta ei olisi pitänyt luopua.
 
Kirjoituksen kolmannessa otsikossa ”Biokaasu viitoittaa tietä tulevaisuuteen” on sitten kuvattu se oikea ratkaisu - metaani.
Kirjoituksen mukaan biokaasua voi tuottaa kaikenlaisista biomassoista, kuten metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä.
Siis juuri niistä metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä, jotka ykkösosassa todettiin hyötysuhteeltaan kestämättömäksi.
 
Toinen vihreän hymistyksen kohde tällä hetkellä on kaatopaikoilta saatava biokaasu sekä elintarvike- ym. teollisuuden prosessijätteestä saatava biokaasu.
Hiukankin talonpoikaisjärkeä – tai vaihtoehtoisesti kaupunkioveluutta hyväkseen käyttävä henkilö älyää hetkessä, että nuo mainitut biokaasulähteet ovat elinkaariajattelun pohjalta uskomattomia energian, uusiutumattomien luonnonvarojen ja veden kuluttajia sekä kasvihuonekaasujen tuottajia.
 
Kirjoituksessa mainitusta maakaasun toimivasta jakeluverkostakin voi olla toista mieltä. Verkko ulottuu nyt Imatran ja Lahden kautta Helsinkiin, lännessä pisimmillään Lohjalle ja pohjoisessa hiukan Tampereen ohi. Ehkä se riittää vihreä Suomen käynnissä ja lämpimänä pitämiseen.
 
Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Olisin niin mielelläni jo päässyt hehkuttamaan Timon listan mallisalkun 100% voitosta OMXH25-indeksiin verrattuna, mutta ei ihan pysty: johto on nyt 99.75% äskeisen päivityksen jälkeen (salkun arvo 125.51, indeksi 62.83 pistettä). Pienestä on kiinni, mutta tämän lajin lähitulevaisuus on ns. vaikeasti ennustettavissa, joten täytyy vain kärsivällisesti odottaa ja hehkuttaa sitten, kun on sen aika.

Kiitän saamastani huomiosta kuukauden Piksulaisen valinnassa ja mukavaa on sekin, että meidän listamme on noteerattu myös Piksun ulkopuolella Pörssisäätiön sivuilla, jotka tosin nyt juuri näyttävät olevan alhaalla. Onkohan niin valtava suosio, että serveri on kaatunut?

Käyttäjän Skiller kuva

Arvon mekin alitamme

Arvon mekin alitamme

 

Arvon mekin alitamme,

jos vain vallan valitamme.

Heinäkuussa helteet liikkuu,

indeksit ne sakkaa, kiikkuu.

Tolkku tähän tarvitaan,

stabiloituu varvi maan.

 

Mikä mättää maailmalla?

Eurokorko paineen alla.

Trendi hukkuu kohinahan,

tuotto turhaan tohinahan.

Stop-loss voisi paikallaan

avun tuoda tullessaan.

 

Hoo yks on jo ohitettu,

kohteet hyvät lohitettu.

Turskat jäivät mereen uimaan,

'putticallet' nousuun huimaan.

Öljyfutut ruletti.

Voitot meille kuletti.

 

Treidattua elämätä,

khattausta, onhan tätä.

Kukat kukkii, linnut lentää,

keskikesä parhain entää.

Flaksi ei käy loputta,

- koeta elää hoputta.

 

- Skiller

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase on vaikutusmahdollisuuksiemme mittari

Vaihtotase kertoo paljonko koko kansantalous velkaantuu tai rikastuu suhteessa muihin ja oheinen kuva kertoo IMF:n (Kansainvälinen valuuttarhasto) ennusteen vuoden 2010 vaihtotaseista. 

Positiivinen vaihtotase on eräs perustekijä luomassa:

  • elvytysvaraa kriisin varalle
  • kansalaisille ja kulttuurille toimintamahdollisuuksia yli rajojen
  • yrityksille ulkomaisia tytäryhtiöitä ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia

Positiivinen vaihtotase on kuitenkin vasta perustekijä; pitää olla myös kyky ja tahto käyttää avautuvia mahdollisuuksia. Hyvä vaihtotase on osittain menetetty mahdollisuus, jos se käytetään ulkomaisiin kasvottomiin finanssisijoituksiin, mutta se on hyvässä käytössä, jos se hyödynnetään ulkomaisten tytäryhtiöiden ja suorien vaikutusmahdollisuuksien syntymiseen - kulttuurivientiin ja johtajuusvientiin. Rahalliset resurssit kannattaa hyödyntää aktiiviseen, tulokselliseen toimintaan globaalissa yhteisöissä ja tuloksellisuuden tärkeä mitta on rahallinen menestys. 

Esimerkkejä huonosti hyödynnetyistä mahdollisuudesta ovat öljynviejävaltioiden kasvottomina sijoituksina länsimaihin valuvat investoinnit. Niistä ei ole syntynyt nostetta ja kunnioitusta viejämaiden kulttuurille ja tavalle toimia. Öljytulot eivät ole auttaneet kyseisten maiden teollisuutta kukoistukseen ja löytämään paikkansa globaalissa työnjaossa. Myös Japanin ylivahva vaihtotase on osittain realisoitumaton mahdollisuus ja parempi olisi varmaan ollut, jos vientitulot olisi käytetty omaan kulutukseen ja oman kulttuurin kehittämiseen. Nyt Japanista on tullut amerikkalaisen kulttuurin, elämäntavan ja johtamistavan gloorian merkittävin yksittäinen rahoittaja.

Suomen positiivinen vaihtotase on ollut suhteellisen oikein mitoitettu suhteessa niihin resursseihin, joita meillä on käytettävissä kansainvälisiin projekteihin ja kulttuurivientiin. Eräs ehkä kuvaavin onnistumisen mittari on suomalaisten yritysten tytäryhtiöiden ja kansainvälisen toiminnan tuotto. Ilmiselvästikin tämä on ollut hyvää - muuten eivät suomalaiset yritykset olisi niin palavalla innolla laajentaneet toimintaansa muihin baltian maihin, itä-Eurooppaan ja kaukoitään.

Mutta kuka sitten päättää tästä  tärkeästä tekijästä - kansantalouden velkaantumisesta/vaurastumisesta? Aikoinaan Suomen Pankki pystyi markan ulkoista vaihtosuhteen avulla säätämään vientiteollisuuden kilpalukykyä ja Suomen Pankki pystyi myös tehokkaasti vaikuttamaan lainakorkojen tasoon ja sitä kautta velanottohalukkuuteen. Nyt tilanne on aivan erilainen. Velkaantumisesta päättää jokainen taloudellinen toimija keskuudessaan. Velka/omaisuus syntyy pienistä puroista, eikä kokonaisuus ole kenenkään kontrollissa. Kysymyksessä on siis Suomen kannalta kulttuurillinen tekijä - vastuu on kansalaisilla, yrityksillä, kunnilla ja valtiovallalla kaikilla erikseen - kaikilla jotka päättävät menoistaan ja tuloistaan. Vastuu meidän yhteisestä tulevaisuudestamme on siis meidän kaikkien itsemme käsissä - valta ja vastuu yhteisestä menestyksestä on kullakin erikseen.

 

Lähde: IMF/ www.imf.org/external/datamapper/index.php

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kesäkuun hedget

Päivitysvaikeudet senkun kasvaa, nyt vakiotietokoneeni on huollossa ja joudun käyttämään vanhaa salkkumikroa mm. ilman Investime ohjelman salkku-palvelua.

Joten tulokset ovat ensi alkuun suuntaa-antava ja mukana on koko hedge-lista raaka-ainerahastoineen ym.
Ja osassa rahastoja arvo on 2.7. mukaan, osassa kuun vaihteen ja osasta puutuu kesäkuu.
 
Taulukossa on muutos vuoden alusta ja kesäkuussa sekä rahaston arvo 2.7.
 

Rahasto
Vuoden alusta
 
kesäkuu
 
arvo 2.7.2009
UBWave
17,23
%
4,29
%
62,67
Nordea Fixed Income Hedge
23,09
%
2,79
%
6,83
UBView
21,31
%
2,30
%
78,68
3C Edge Kasvu
-0,70
%
1,65
%
138,76
Danske Invest Omega K
2,61
%
1,03
%
23,52
ICECAPITAL Alternative Beta B
10,00
%
1,01
%
97,01
Abacus Kasvu
0,64
%
0,95
%
25,25
OKO-Macro A
3,05
%
0,94
%
17,24
ICECAPITAL Virgin Beta B
7,74
%
0,87
%
86,59
Danske Invest Neutral K
1,95
%
0,72
%
24,58
Eliksir Kasvu
4,49
%
0,58
%
1,19
OKO-Alpha A
2,23
%
0,36
%
99,14
Aventum Pension
5,71
%
0,29
%
119,69
Aventum Summa
2,30
%
0,25
%
90,89
Estlander & Rönnlund Global XL C
3,45
%
-0,21
%
1 136,41
Estlander & Rönnlund Global XL B
3,21
%
-0,23
%
1 121,57
Estlander & Rönnlund Global XL A
2,98
%
-0,25
%
1 106,00
Eufex Hedge Kasvu
-10,14
%
-0,38
%
97,23
Nordea European Equity Hedge
3,13
%
-0,57
%
12,16
OP-Raaka-aine A
13,40
%
-0,59
%
74,47
SEB Räntehedge Alpha
3,37
%
-1,04
%
10,53
Contango Hyödyke
-5,28
%
-1,28
%
91,43
AJ Value Hedge
13,33
%
-1,45
%
9,52
Carnegie Ambassador
-21,01
%
-3,59
%
75,38
Danske Invest Raaka-aine K
5,59
%
-3,92
%
0,69
OKO-Equity Hedge A
12,58
%
-4,07
%
105,49
eQ Active Hedge 1 K
8,40
%
 
 
10,79
Avenir
7,02
%
 
 
1 667,38
FIM Maltti K
0,61
%
 
 
9,83
FIM MultiHedge
-0,78
%
 
 
8,86
3C Alpha
-1,71
%
 
 
94,28

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Lunta tupaan autoteollisuudesta tällä kertaa

Aikaisemmassa blogimerkinnässä ”Koska karhumarkkinoiden pohjat löytyy” lainattiin ajatuksia Russell Napierin kirjasta "Anatomy of the Bear". Kirja esittää merkittäviksi toipumista indikoiviksi aloiksi hyödykkeistä kuparin hinnan ja teollisuudenaloista autoteollisuuden.

Näistä kupari on tainnut jo olla nousussa noin puoli vuotta mutta autoteollisuuden tilanne on edelleen synkkä.
 
Nyt 1.7. tosin uutiset puhuvat käänteestä, mutta lukujen varassa asiasta voi olla eri mieltä.
Yahoon otsikko on ” US auto sales declines show signs of leveling off”. Kesäkuun luvut kertovat myynnin laskua Fordille 11 %, Chryslerille 42 % ja GM:lle 33 %. Myönteistä uutisessa on kait se, että laskunumeroiden kasvuvauhti on pysähtynyt.
Etanan sijoitussään referoima Autoalan tiedotuskeskus kertoo Suomen automyynnin olleen kesäkuussa
35 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kun edellisen kuukauden pudotus oli 49 %, niin nyt sitten ollaan menossa parempaan suuntaan.
 
Tuo Karhun anatomia kirja kertoi käänteen merkeistä vielä mm. seuraavaa:
Syklisten osakkeiden tulee olla reilusti alle pitkän ajan keskiarvon.
Inflaatio ja erityisesti siihen vaikuttava öljyn hinta.
Jos talous kääntyy deflaatioon, tulevat jatkossakin korkopaperit olemaan suositumpi vaihtoehto kuin osakkeet ja hyödykkeet.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

"2009 on selviytymisen vuosi",

 

arvioi Pohjola Pankki.

Pohjola Pankki näkee nykyisen taloustilanteen dualistisena. IMF:n mukaan USA:n finanssisektorin tappioista on realisoitunut kolmannes ja euroalueella vain 15 %. Euroalueella tilannetta parantaa vähäisempi kotitalouksien velkaantuneisuus. EKP on myös selvinnyt pelkällä liikepankkien toimintakyvyn tukemisella, kun FED on joutunut jopa ohittamaan perinteisen pankkijärjestelmän.

Toisaalta positiivisena asiana pidetään sitä, että yleistä kysynnän romahdusta ei tapahtunut, vaan kriisi on toistaiseksi huipentunut pankkien luottamuspulaan joka sekin on lieventynyt keväästä.

Talouden suurimpana uhkana Pohjola Pankki pitää sitä, että jos talouden velkavetoinen kasvu palautuu nopeasti, riskinä on rakenteellisten ongelmien siirtyminen tulevaisuuteen. Kyseessä olisi siis sama asia, mikä tapahtui viimeksi 2002.

USA:n stressitestit tehtiin luottotappiosuhteella 9,1 %, mikä on kovempi luku kuin 1930-luvulla. Laskelmien mukaan pankit kestävät suuriakin luottotappioita. Ongelmana on se, että stressitestissä työttömyydeksi oletettiin taso, joka on jo toteutunut ja tulee todennäköisesti jatkossa vain pahenemaan. Asialla on suuri merkitys, koska 70 % luottotappioista arvellaan syntyvän kotitalouksissa. Hyvä ei ole tosin kaikkien yritystenkään asema, Euroopan velkamarkkinoilla hinnoitellaan viiden vuoden maksamatta jättämisen todennäköisyydeksi high yield -lainoille 47 %.

Osakkeet pysyvät Pohjolalla alipainossa. Huomiota kiinnitetään mm. liikearvon suhteeseen omasta pääomasta, joka on suurin Tiedolla, Cargotecilla, Elisalla ja Sanomalla. Vaikka Sanomalla luku on huolestuttavan suuri (121 %), sillä toisaalta on vahvoja brändejä toisin kuin Elisalla, jolla vastaava luku on 89 %.

Yksittäisistä yrityksistä Pohjola kiinnittää huomiota UPM:n edulliseen PB-lukuun, vaikka PE-lukuna UPM kuuluukin IP:n ja Stora Enson kanssa heikoimpaan joukkoon (PE/2010 on yli 25), kun SCA Sv Cellulosalla PE-luku on 12. Metalliteollisuuden osalta Pohjola arvioi kurssinousun menneen liioittelun puolelle, koska aiemmin täysien tilauskirjojen ohentumisen arvioidaan tuntuvan vasta tästä vuodesta alkaen. Rakennusala saa pelkkiä vähennä / myy -suosituksia.

Pohjola mainitsee mielenkiintoisen detaljin. Mediayhtiö Ilkan tasetta painaa velka, jolloin yrityksen halu luopua Alma Median osakkeista voi kasvaa. Siten epävarmuus siitä, kellä on määräysvalta Almassa, jatkuisi edelleen.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit