Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

UPM - heikoista paras?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja - jonkin verran - Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään - mikä ei ole kirkossa kuulutettu - saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116....

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin - ei historiallisten syiden - mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitusneuvonnan taso

Kyselytutkimuksen mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä pankkipalveluihin. Toisaalta arvopaperilautakunnan mukaan pankkien sijoitusneuvojien koulutustasossa olisi toivomisen varaa (Ks. linkki lopussa).

Rohkenen olla arvopaperilautakunnan kanssa eri mieltä. Indeksilainoista on onnistuttu tekemään niin monimutkaisia instrumentteja, että mikään työaikana tapahtuva sisäinen koulutus ei voi pätevöittää keskivertoa palveluneuvojaa kaikkiin indeksilainojen ehtojen koukkuihin.

Mikäli edellytetään, että myyjä myynnin kohteesta jotain tietää (lienee kohtuullinen toivomus), ainoa mahdollisuus on yksinkertaistaa indeksilainojen ehtoja.

Indeksilainojen ehtoja monimutkaistaa se, että pankki rakentaa sen johdannaisten avulla, joita ei asiakkaille esitellä, vaan ainoastaan johdannaisten kohde. Siten lähtökohdiltaan samaa asiaa voidaan tarkastella kovin erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista.

Nykyään Suomessa myytävissä indeksilainoissa voi olla varsinaisen kohde-etuuden lisäksi ainakin seuraavia muuttujia:

- emissiokurssi

- emissiopalkkio

- osallistumisaste

- laina-aika (mahdollisen takaisinosto-oikeuden takia)

Erikoinen ratkaisu on se, että em. muuttujat todellakin muuttuvat. Painetuissa ja nykyisen Finanssivalvonnan hyväksymissä ehdoissa muuttujat on voitu ilmoittaa vain suuntaa antavasti eli “indikatiivisesti”. Vasta lainan merkinnän päätyttyä pankki päättää lainan täsmälliset ehdot. Se tarkoittaa sian ostamista säkissä.

Niinpä aikoinaan silloinen OKO järjesti strukturoidun joukkovelkakirjalainan (OKOn Korko 12 VI / 2004), jossa kohde-etuutena oli euribor. “Indikatiivisesta” kahdeksasta prosenttiyksiköstä vähennettiin 2 X 12 kk:n euribor. Pienellä präntätyissä ehdoissa “inidikatiivisen” kahdeksan prosenttiyksikön vaihteluväliksi ilmoitettiin 7 - 8 prosenttiyksikköä, josta lopulta valittiin merkitsijälle mahdollisimman epäedullinen vaihtoehto. (Tämä oli aiempiin lueteltuihin lisättävä kuudennen tyyppinen muuttuja.) Lainaehdoissa ei myöskään ilmoitettu, mihin vaihteluvälin valinta perustui.

Huomautin aikoinaan silloiselle Ratalle ko. lainan tarpeettoman epäselvistä ehdoista ja törmäsin toiseen ongelmaan.

Valvova viranomainen tarkastaa ehdot etukäteen ja siten ainakin psykologisesti muodostaa sellaisen asenteen, että lainaehdot ovat kunnossa. Tällöin kynnys tutkia faktisesti valvovan viranomaisen omia toimia ei ko. viranomaista tietenkään innosta.

Olen niin sinisilmäinen ihminen, etten välttämättä usko, että OP-ryhmän perimmäisenä päämääränä on aina ja kaikkialla ollut vemputtaa asiakkailta maksimaalisesti rahaa pois. Eiköhän OP-ryhmän olemassaolo nojaa sentään jossain määrin jopa tyytyväisiinkin asiakkaisiin?

Lienee mahdollisuuksien rajoissa, että ko. lainan ehdoissa OP-ryhmän laskentaekonomi oli tehnyt mielestään nerokkaankin innovaation.

Kun opiskelukaveri Ratassakin ymmärsi idean, pankin palveluneuvojien ja asiakkaiden ymmärryksellä ei ollut enää niin nokon nuukaa.

 

http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/05/20/pankkivirkailija-putosi-karryilta/200912610/139?pos=9

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pääministeri Vanhanen mainitsi teknologiateollisuuden vaikeudet

Pääministeri Matti Vanhanen mainitsi erikseen konepajojen lisääntyvät vaikeudet. Kuulin uutisen tänä radiosta helatorstaina ja yhdistelin tietoa kentältä ja riskirahoittajien suunnalta kuulemaani. EK kertoo teknologiateollisuuden tilauskantojen hälyttävästä supistumisesta.

EMME OLE VIELÄ POHJALLA

Olen tällä viikolla käynnyt Helsingissä useita kertoja. Päällisin puolin lama ei näy katutasolla. vaikka oikealla olevassa kuvassa on sulassa sovussa Forumin ostostaivas, H&M räväkkä kesämainos ja EU-ehdokkaiden pulinaboksin edessä istuva romanialainen kerjäläisnainen.

Suomalaiset eivät vielä kerjää kadulla, mutta leipäjonot ovat tiettävästi pidentyneet. Tohtorit ja duunarit ovat rinta riinnan samassa jonossa. Tällä kertaa lama koettelee ihmisiä "tasapuolisemmin".

Kuuntelin nuoren naisen kännykkäkeskustelua. Neitoinen kertoi lakoonisella äänensävyllä Etelä-Esplanadilla kävellessään, ilmeisesti ystävättärelleen, että "meillä alkaa firmassa loma-ajan suunnittelu ensi viikolla ja lomautusneuvottelut samanaikaisesti".

Lomautukset ja irtisanomiset ovat nyt niin arkisia asioita, ettei niitä peitellä, muttei myöskään itkua vääntäen eteenpäin kerrota.

KAUPOISSA HYMYILLÄÄN

Kaupoissa oli mielestäni vähemmän väkeä ja myyjät(täret) katsoivat silmiin ja tervehtivät. Kiireisinä aikoina katseensa tuntui olevan jossain muualla. Palvelujohtamisesta ja palvelumuotoilusta kirjoitellaan. Yritykset panostavat ilmeisesti ihmisten kohtaamiseen ja peruskohteliaisuuteen. Jotain hyvää lama-aika sentään tuottaa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Mutta konepajoilla tulevaisuus ei muutu paremmaksi, vaikka kuinka hymyilisi. Investointihyödykkeiden valmistajat joutuvat nyt miettimään tuote- ja palvelukonseptejaan uudelta pohjalta. Entiset hyvät ajat ovat unta vain ja samoilla ratkaisuilla ei enää päästä eteenpäin.

Olen antanut itseni ymmärtää, että "uudeksi muuttumisen tarvetta" on, mutta johtajat ja kehittäjät ovat hämmennyksen vallassa. Vielä vuosi takaperin monet tekivät historiansa parasta tulosta, nyt menestyjien rivit ovat harventuneet hurjalla vauhdilla.

LAMALÄÄKKEET

Onko toivoa paremmasta? Millaisia lamalääkkeitä nyt tarvitaan? Omissa porukoissamme olemme miettineet, miten kurjuuden suosta noustaan.

  1. Teollisuuden palvelustrategia (Kone pärjää)
  2. Avoin innovointi ja yhdessä tekeminen (suuremmat kokonaisuudet)
  3. Palvelumuotoilu (Industrial Service Design)
  4. Palvelujohtaminen (Prosessien uudistaminen)
  5. Palvelustrategian kehittäminen (kuuntele, tutki, ymmärrä, yhdessä asiakkaan kaa)
  6. Alihankkijuudesta omien tuotekokonaisuuksien luomiseen
  7. Yhden suuren perässä läähättäminen on hengenvaarallista
  8. Sähköisen kaupankäynnin kehittäminen
  9. Virtuaalisen organisaation rakentaminen
  10. Pitkäjänteinen huomio asiakkaisiin ja ongelmanratkaisutarpeisiin

TUOTEKESKEISYYDESTÄ AVOIMEEN PALVELUTUOTANTOON

Radikaaleja muutoksia tarvitaan ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, koska muuten firmoilla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin avata pääportti ja pyytää jengiä marssimaan ulos. Sen jälkeen portti suljetaan ja kiinteistö annetaan välittäjälle myytäväksi. Nyt jos koskaan, ne voittavat, jotka reagoivat ajoissa ja ryhtyvät puuhaamaan parempia innovaatioita asiakkaiden niukempiin tarpeisiin.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Väestönkasvu määrää talouden menestystä

Demografialla ja ennen kaikkea työikäisen väestön määrällä, on tärkeä merkityksensä talouden kehittymiselle. Economist lehti on jo pari vuotta sitten tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että esimerkiksi USA:n Eurooppaa voimakkaampi taloudellinen kasvu on selitettävissä lähes puhtaasti USA:n väestön kasvulla ja velanotolla. Mitään muuta selitystä ei tarvita. Karkeasti ottaen voidaan laskea, että yhden prosentin suurempi väestönkasvu merkitsee keskimäärin myös yhtä prosenttia suurempaa talouden kasvua ja USA:ssa on ollut suurin piirtein yhden prosentin Eurooppaa suurempi väestönkasvu - juuri sen verran kuin USA:n talous on kasvanut Eurooppaa nopeammin.

Oheinen sijoittajankin kannalta mielenkiintoinen kuva kertoo väestönkasvuprosentit eri maissa (CIA World Fact book:n mukaisena).

'

Lähde: ( http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/800px-Population_growth_rate_world.PNG)

Liian matala väestönkasvu rasittaa monia erityisesti keski-Euroopan maita ja Japania, mutta helpot korjaaavat keinot on jo käytetty.  Maahanmuuttoa ei voi kaikkialla lisätä, terveyspalveluja parantamisella saadaan enää marginaalista parannusta, vanhenpainlomia tuetaan jo laajasti ja lapsilisäjärjestelmätkin ovat käytössä. Helpot ja itsestään selvät toimenpiteet on tehty, mutta silti syntyvyys on jäänyt liian alhaiselle tasolle.

Mitkä ovat ne kulttuurilliset tekijät jotka vaikuttavat syntyvyyteen? Tähän ei tunnu olevan hyviä vastauksia - tutkimustulokset puuttuvat. On vain arvauksia. Elintaso vaikuttaa - mutta ei selitä kaikkea. Yhteiskunnan tukijärjestelmien toimivuus ei sekään riitä selittäväksi tekijäksi. Jää vain arvauksia, jotka liittyvät pehmeisiin arvoihin kuten perhesiteisiin, suvun tärkeyteen ja lasten merkitykseen elämässä ja yhteiskunnallisessa statuksessa. Näitä pehmeitä arvoja on vaikea ymmärtää, niitä ei osata mitata eikä tiedetä miten kulttuurillisiin arvoihin vaikutetaan. Sosiaalipskykologia on todellakin epäonnistunut tehtävässään - monien maiden päättäjät haluaisivat ymmärtää - mutta ei ole olemassa luotettavaa tutkimustulosta ja niinpä alhaiseen syntyvyyteen vaikuttaminen jää haaveeksia. Politikot seisovat tumput suorina - ei ole ymmärrystä eikä tietoa siitä mitä pitäisi tehdä.

On muutama asia, joihin olisi mahdollista vaikuttaa, ja jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle:

  • lasten lukumäärän pitäisi vaikuttaa eläke-etuihin positiivisesti (tuntuu epäoikeudenmukaiselta, mutta olisi tarkoituksenmukaista)
  • huollettavien lasten tulisi vaikuttaa positiivisesti oppilaistoksiin pyrittäessä (vaikuttaisi siihen suuntaan että lapsia hankitaan aikaisemmin - jo ennen opiskelua)

Yllä mainittujen kaltaisten järjestelmien käyttöönotto olisi tärkeä signaali: "Yhteiskunta arvostaa lapsia ja lapsiperheitä".

Sijoittajan kannalta tilanne on kuitenkin yksinkertainen - työikäisen väestön kasvunopeus on eräs merkittävä tekijä kun mietitään sijoituskohteita kansainvälisille markkinoille ja yllä oleva kartta antaa viitteitä siitä missä taloudellinen kasvu tulee olemaan nopeinta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ammattimiehet asialla

Vapautta lienee myös vapaus hävitä

 

Jousimies käsittelikin jo Åke Blomqvistin oikeustapausta.

Siinä kuten lähes kaikissa oikeustapauksissa näyttö on avainasemassa. Onko Blomqvist todella sanonut pankissa, että pelatkaapa niillä eläkevaroilla sitten rahaa säästämättä ja riskiä kaihtamatta.

Toinen kysymys liittyy ajankohtaan. Jos Blomqvist on tullut pankkiin it-kuplan huipulla, sellaista rahalaitosta ei olekaan, joka kehottaisi palaamaan asiaan edullisempaan aikaan.

Ajallinen hajauttaminenkaan ei pankkia houkuttele. Jos kerralla on tarjolla miljoonapotti, se otetaan vastaan mieluiten könttäsummana, eikä niin, että sijoittaja sijoittaisi määräsumman vuosien kuluessa.

Asialla on kuitenkin yleisempi puolensa, jossa pankkien töppäämisiä on mahdotonta kieltää.

Epäilen ylipäänsä sijoitusrahastoja perustettavan hetken huumassa ja huuman huipulla kohteisiin, jotka ovat jo suurimman nousupotentiaalinsa menettäneet.

Otetaanpa esimerkki. It-kuplan aikoihin vuonna 2000 Turun yliopisto vietti 80-vuotisjuhliaan. Yhteistyössä Fides-nimisen firman kanssa (liitetty myöhemmin EQ:hun) yliopistosäätiö perusti Turun yliopiston juhlavuoden rahaston, joka keskittyi it- ja bioaloihin. Jossain vaiheessa ko. rahasto oli muistaakseni Suomen huonoimmin menestyvä, enkä usko sen paljoa pr:ää antaneen yliopistolle tai yliopistosäätiölle.

Lienee päivänselvää, ettei ko. juhlarahastoa ollut tarkoitettu miksikään vasenkätiseksi rosvoksi, jollainen siitä tuli.

Kiistämätön ja ikävä totuus on, että Turun yliopistosäätiölläkään ei ollut riittävää asiantuntemusta yhteistyökumppania valitessaan eikä sijoitusammattilaisella ollut it-kuplan aikoihin likikään oikeita käsityksiä osakkeiden järkevistä hinnoista.

Minulla ei ole ollenkaan niin rakkaita tunteita “alma mutsia” kohtaan, että olisin rahastoon sijoittanut. Valmistuneitten määrään nähden vähän merkitsijöitä oli kaikkiaankin (=alle sata).

 

https://portal.eqonline.fi/static-data/eq/documents/funds/brochures/eQ_Turun_yo.pdf

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantorakenteemme muuttuu!!

Suomalaisessa yhteiskunnassa on menossa muutosprosesseja, jotka ratkaisevasti vaikuttavat taloutemme rakenteeseen, meidän identiteettiimme ja rooliimme maailmantaloudessa. Näiden trendien tunnistaminen on tärkeää, jotta voimme suunnata pääomia menestyville aloille ja jotta yhteiskunnallinen kehitys voidaan ohjata tukemaan niitä aloja, joissa me teemme parasta tulosta joiden parissa me viihdymme. 

Olimme vielä 80- luvulla ja 90- luvun alussa suuryritysten luvattu maa. Meille oli luonteenomaista olla tunnollisia, kunnioitimme järjestystä ja hakeuduimme suuriin turvallisiin yrityksiin. Valtiovalta tuskailikin teknologiateollisuutemme suuryritysvaltaisuutta sanoilla "Olisipa meillä sata Vaisalaa". Meillä oli silloin vain alle kourallinen keskisuuria teknologiayrityksiä ja vastavalmistuneet olivat vastahakoisia tarttumaan yritystoimintaan. Tilanne on nyt toinen. Meillä on suuri joukko menestyneitä keskisuuria vientiyrityksiä ja uusia yrittäjiä aloittaa toimintansa kiihtyvällä vauhdilla kuten oheisesta Suomen Yrittäjät kokoamasta graafista on helppo lukea. Meistä on tulossa yrittäjäkansaa.

Vientiteollisuutemme rakenne kertoo siitä missä me olemme parhaita ja minkälaista toimintaa me kunnioitamme. Se kertoo siitä mikä on meidän taloudellinen identiteettimme suhteessa muihin. Tilastot kertovat että olemme edelleen teollisuustuottaja; Euroopan Kiina. Teollisuustuotantomme on huolimatta puunjalostusteollisuuden kompuroinnista ja elektroniikkateollisuuden alihankkijoiden ulosliputuksesta, pärjännyt hyvin. Olemme 90- ja 2000- lukujen aikana kasvattaneet teollisuuttamme paljon nopeammin kuin USA tai Euroopan muut maat. Olemme siis, kuten alla olevasta Elinekeinoelämän Keskusliitto (EK):n kokoamasta teollisuustuotannon voluumia kuvaavasta graafista voimme havaita, edelleen oleellisimmin teollisuustuottaja. Ja puunjalostusteollisuuden pienentyessä olemme yhä enemmän teknologiateollisuuden tuotteiden valmistaja.  

Mutta missä tulevat menestymään ne lukuisat pienet yritykset joita tänä päivänä perustetaan? Suomen viennin rakenne on muuttumassa. Meistä on tullut palveluiden nettoviejä huolimatta siitä että matkustamme usein etelän lämpöön käyttämään muiden palveluita. Palvelutaseemme on vähitellen muuttunut positiiviseksi ja palveluiden osuus viennistä on kivunnut jo neljännekseen. Jorma Ollila todella tietää mistä puhuu kun sanoo että suomen tulevaisuus on osaamisessa ja palveluissa.

Sijoittajan ja yhteiskunnan olisi tärkeä tietää minkä tyyppiseen palveluun ja osaamiseen meidän tulevaisuutemme rakentuu. Tässä asiassa kannattaa mielestäni kuunnella niitä jotka prosessia johtavat - he ovat keskuudessamme. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat jo kymmenen vuoden ajan kasvattaneet osuuttaan suomalaisesta työvoimasta ja tuotannosta. Näiden yritysten johtajien tehtävänä on ymmärtää missä me olemme parhaita ja valita yritykselleen toimialoja ja tehtäviä joissa juuri me pystymme tuottamaan parasta tulosta ja lisäarvoa. He johtavat tätä prosessia.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei voi olla samanlaista suoraa kanavaa suomalaiseen lainsäädäntöön kuin suomessa pääkonttoriaan pitävillä kansainvälisillä suuryriyksillä. Siksi tarvitaan välittäviä tahoja kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ry. Toivottavasti tästä prosessista syntyy hyvä yhteisymmärrys ja oikeat suuntaviivat.

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Rehellinen markkinat perii

 Esitän nyt hyvin rohkean väitteen ja toivon, että annatte minun vielä selittää mitä väitteellä oikein tarkoitan ennen kuin hylkäätte tällaisten joutavanpäiväisten höpinöiden lukemisen. Väitän nimittäin, että tulevaisuudessa pärjäävät vain rehelliset yrittäjät!

Ymmärrän toki, että väite on kova, mutta toivottavasti pieni selitys auttaa ymmärtämään mitä ajan takaa. 

Uudenlaisen rehellisyyden vaatimus kumpuaa nimittäin siitä, että yrityksen tekemiä virheitä ei pystytä tulevaisuudessa enää kätkemään ja piilottelemaan samalla tavalla niin kuin aikaisemmin.

Tämä johtuu tietysti siitä, että perinteinen ylhäältä alas valuvan ohjatun tiedon malli on jo murtunut ja ihmiset viestivät nyt toisilleen suoraan ilman tietoa suodattavia välikäsiä.

Tuhannet blogit, sadat tuhannet keskustelupalstojen kirjoitukset ja Facebookin viestit levittävät tietoa myös yritysten toiminnasta aivan uudella tavalla.

Vanhan sanonnan mukaan kaikkia ihmisiä voi hämätä osan aikaa ja osaa ihmisistä kaiken aikaa, mutta ei kaikkia ihmisiä kaiken aikaa. Vasta internet on tehnyt kuitenkin tästä täyttä totta myös yritysten osalta.

Nyt yrityksen tekemä virhe vilahtaa verkkoon vielä samana iltana blogissa tai keskustelupalstoille. Suurin ongelma on, että sitä ei sieltä enää saakaan pois, vaan asia jää sinne vaivaamaan kivenä kengässä. Mitä pahinta se tulee vastaan aina kun uudet asiakkaat tekevät nettihakuja yrityksen nimellä.

Tarkoitan tuolla rehellisyydellä luonnollisesti virheiden ja ongelmien rehellistä kohtaamista. Asiakasta ei voidaan uuden avoimuuden ja horisontaalisen tiedonvälityksen maailmassa rauhassa unohtaa sitten kun raha on kilahtanut tilille.

Esiin nousevat ongelmat on hoidettava reaaliajassa ja on pyrittävä korjaamaan yrityksen toiminnasta aiheutunut ongelma, vaikka siitä ei uutta laskutusta seuraisikaan. 

Ongelmia ei voi enää lakaista maton alle luottaen siihen, että kyllä se Virtanen siitä rauhoittuu, kunhan aikansa kotonaan puhisee. Virtanen kun meneekin helposti Suomi24:ään ja purkaa sydämensä muille ja yrityksen maine voi saada tahran, jota ei helposti korjatakaan.

Netti on toki täynnä myös epäoikeudenmukaisia ja vääriä valituksia, mutta toisaalta ihmisille on kehittynyt on jo uudenlainen medialukutaito, jossa ei aivan purematta niellä kaikkea.

Asiallisen ja pätevä kritiikki lopulta aina erottuu kaikenvikisijöiden laumasta. Tätä asiallista kritiikkiä yrityksissä torjutaan parhaiten rehellisyydellä eli sillä, että ongelmat kohdataan ja niihin myös oitis reagoidaan, asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja todelliset ongelmat pyritään aina oitis selvittämään. 

Uuden avoimuuden aikaan kuuluu myös se, että yrityksen edustajat keskustelevat asiakkaiden kanssa julkisilla foorumeillla ja tarvittaessa julkisesti selvittävät yrityksen näkökantoja asiassa. Näin tulevien mahdollisten nettihakuja tekevien asiakkaiden näkyvillä ei ole vain toinen, usein hyvin yksipuolinen näkemys asiasta. 

Tällainen uuden avoimuuden kulttuuri ei toki synny hetkessä, mutta sen tarve on ensin pakko tiedostaa, jotta siihen voisi edes pyrkiä.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Valo tunnelin päässä

...onko valo tunnelin päässä tuleva juna? Vai olemmeko nyt kääntyneet nousuun osakkeissa? Osakemarkkinat ennakoivat yleensä noin puoli vuotta etuajassa reaalitaloutta. Minä päätin ottaa riskiä ja luottaa siihen, että valo tunnelin päässä on tuleva laskujuna... Rysäystä odotellessa...

Kolmen kuukauden ralli osakemarkkinoilla saattaa olla ohi vähäksi aikaa. Omat sijoitukseni suoriin osakkeisiin Wärtsilään ja Rautaruukkiin nousivat raketin tavoin ja reilusti plussalle, osinkotulojakin tuli mukavasti. Vaikka en mielelläni myy osakkeita lyhyellä tähtäimellä, päätin lunastaa voitot kotia toukokuun 5. päivänä. Tulevaisuus näyttää teinkö oikean aikaisen päätöksen luopuessani suorista sijoituksista. Vilkaistaan Wärtsilää ja Rautaruukkia paremmin.

 

Osinkoa Rautaruukki maksoi lisäksi 1,35€ osake. Minun ostamallani kurssilla tämä teki 9,34%.

Tuotto Rautaruukki

Myyntivoitto +30,84%

Osinko +9,34%

Yhteensä: +40,18%

Voitoista totta kai pitää maksaa pääomavero, mutta tämänhän voi vähentää seuraavan 3-vuoden ajan myyntitappioista. Minulla on myyntitappiota jonkin verran viime vuoden Nordean myynnistä. Rautaruukki on yhtiönä minusta edelleen erinomainen, mutta näen lähitulevaisuuden (loppuvuosi -09) alalla hyvin sumuisena. Voi olla, että ostan Rautaruukin takaisin syksyllä 2009. Toiseksi lyhyen aikavälin tuotto oli sen verran mukava, että päätin kotiuttaa voitot näin lyhyen aikavälin jälkeen. Markkinoiden vahva jojo-liike jatkuu ja näkisin 3kk vahvan nousun jälkeen kesän enemmän miinusmerkkisenä. Kerron lisää seuraavan 6kk sijoitussuunnitelmastani, jossa otan enemmän riskiä sijoituksissa.

Wärtsilän tuottoon en ollut niin tyytyväinen. Tulin ostaneeksi lyhyellä aikavälillä liian isoon hintaan. Osake kävi 15 eurossa, mutta minulla ei ollut likvideettiä nostaa osuuttani Wärtsilässä. Tästä syystä päädyin lunastamaan myös Wärtsilän voitot kotia. Lisäksi tuttuni alalla kertoi, että alalla on hyvät näkymät vielä täksi vuodeksi, mutta tilauksia ensi vuodelle ei ole tullut entiseen tapaan. Näenkin riskiä liikaa nykyisellä kurssihinnalla. Kuten aina, uskon että osakkeiden myyminen näin lyhyellä aikavälillä on useimmiten enemmän tuuria kuin taitoa. Onni päättelee, oliko nyt hyvä aika myydä vai ei. Peruutuspeiliin en kuitenkaan halua tuijottaa. Saatoin tehdä virheen, mutta vain tulevaisuus paljastaa sen. Wärtsilääkin voin lisätä, mikäli loppuvuoden aikana kurssi laskee enemmän tai näkymät paranevat. Myös ensivuoden osinkotuotto painaa paljon ostopäätöksissäni.

Osinkoa Wärtsilä maksoi 1,50€ osake. Minun ostamallani kurssilla tämä teki 6,06%.

Tuotto Wärtsilä

Myyntivoitto +14,75%

Osinko +6,06%

Yhteensä: +20,81%

Tuottoa tässä tilanteessa pidän pettymyksenä. Mutta koska arvioin Wärtsilän oston pieneksi vikatikiksi tässä vaiheessa, päästin lunastaa voitot kotia.

Sijoitussuunnitelmani seuraavaksi puoleksi vuodeksi

Myynnin voitot ja rahat jaoin seuraavasti. Ostin noin 70% Seligson Euro Corporate Bonds, eli yritysten joukkovelkakirjoja. Näkisin, että kesän aikana rahat ovat hyvin turvassa tuolla. Tämän rahan on tarkoitus olla 'parkkipaikkana' noin puoli vuotta ja palaan suorille osakeostoksille joskus syksyllä 2009. Käsitykseni mukaan yrityksillä on vaikeuksia saada lainaa pankeista, joten yritysten velkapaperit voivat osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi lähikuukausina ja vuosina. Olen selvästi ylipainottanut yritysten joukkovelkojen osuutta salkussani. Rahamarkkinarahasto olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta korot ovat niin matalalla, etten usko sen tuottavan lähiaikoina riittävästi. Sama pätee obligaatioihin (pitkiin korkoihin).

Riskiä otin salkkuuni tuomalla pitkästä aikaa XACT BEAR ETF:n salkkuun. Ruotsin markkinoilta ostettava arvopaperi nousee +50% vivulla, kun pörssi laskee. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun XACT BEAR on salkussa. Untuvikko sijoittaja osti samaa arvopaperia viime vuoden alussa.

XACT BEARia ostin samaan aikaan, kun myin osakkeet. Kurssi oli tuolloin 48,25 SEK (ruotsin kruunua). Osto halukkuuttani lisäsi Ruotsin kruunun alhainen kurssi euroon verrattuna. Riskiä on runsaasti ja toivon että kesällä näkisimme runsaasti punaista pörssissä. Osuus salkussa XACT BEARilla on kuitenkin pieni (reilu 10%). Eli kyseessä on pieni vipu ja hallittu riskinotto.

Kuvaajat ovat minun arvopaperivälittän sivuilta (Nordnet) ja Seligsonin sivulta.

Vajaassa viikossa Xact Bear on noussut +9,12%. Toki tuotto on niin kauan virtuaalista, kun en myy sijoitusta. Pidetään peukkuja!

Semmoista tällä kertaa. Päätin nyt kokeilla vanhaa "myy toukokuussa"-sääntöä. Katsotaan kesän jälkeen onnistuiko lyhyen aikavälin osake veivaukset. Toivottavasti pääsen taas lisämään suoria osakkeita salkkuuni ensi syksyllä 2009. Yritän parhaani mukaan ajoittaa ostot jonkinlaiseen notkoon. Tuuriahan tämä lyhyen aikavälin veivaus on... Muistakaa myös, että lisään salkkuuni jatkuvasti kuukausittain useampaa osakerahastoa. Salkkuuni tuleekin koko ajan lisää mmm. kehittyvien markkinoiden, Itä-Euroopan, Suomen ja Pohjois Amerikan osakerahastoja. Tällä varmistan sen, että tulen hyödyntäneeksi nyt markkinoilla vallitsevaa edullista osakkeen hintoja. Suorat osakesijoitukset ovat sitten mausteena ja lisään riskiä ja toivon mukaan myös tuottoa salkulleni.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Harmaan talouden kummajaiset

 

Rakennusteollisuus ry on varsin hyvin perustein ja omiin toimiinsa vedoten esittänyt, että julkisen sektorin pitäisi lopettaa rakennusteollisuuden syyllistäminen harmaan talouden ongelmista ja päinvastoin myöntää, että julkisen sektorin omissakin toimissa olisi korjattavaa.

Vuoden 2007 alusta astui voimaan tilaajavastuulaki, joka velvoitti rakennuttajan tai pääurakoitsijan selvittämään aliurakoitsijasta tiedot seuraavista:

 

työnantajarekisteristä

arvonlisäverovelvollisten rekisteristä

kaupparekisteristä

verojen maksamisesta, mahdollisista veroveloista ja niitten maksusuunnitelmista

eläkevakuutuksista ja mahdollisista maksusopimuksista

työehtosopimuksesta ja työehdoista

 

Jo luettelo on pitkä, mutta erikoisinta on, että tiedot vero- ja työeläkevelasta ovat salaisia. Salaiset tiedot pitäisi siis selvittää! Tämä tapahtuu joko urakoitsijan esittämällä paperilla, joka on eräissä tapauksissa ollut väärennetty tai siten, että urakoitsija antaa tilaajalle valtakirjan selvittää asiat.

Kun pelkän selvittämisen lisäksi vielä itse työkin pitäisi tehdä ja sen tekijöistä on takavuosina ollut ajoittain suorastaan pulaa, selvitysvelvollisuus on osoittautunut monelle suorastaan ylivoimaiseksi.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä tulee rangaistus, mutta varsinaisten vero- ja työeläkevastuitten välttelystä harvemmin, koska rahaa vahvemmin pystyy perimään ja juridista henkilöä ei voi laittaa vankilaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Julkinen sektori on itse laajasti laiminlyönyt velvoitteitaan, sillä lain vaatimukset ovat liian suuret esim. monelle pienelle kunnalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Pääministerin virka-asuntoa lienee remontoinut mp-jengin hallitsema rakennusfirma ja juuri päättyneessä Turku-Helsinki-moottoritien rakentamisessakin on työnantajan velvoitteita kierretty.

Urakka annetaan yleensä alimman tarjouksen tehneelle, mihin siihenkin julkisella sektorilla on velvoitteensa. Vähälle huomiolle jäävät tarjouksen tekijän puhdas historia, yrityksen takana olevat luonnolliset henkilöt, aiemmat referenssit ja työn laatu.

Eikä tässä vielä kaikki. Esim. Turun kaupunki on kunnostautunut tilaamaan töitä omilta entisiltä virkamiehiltään, kestitysten perusteella ja siten, että suurenkin urakan vastaava mestari on ollut ilman pätevyyttä.

Ratkaisut ongelmiin eivät ole peräisin julkiselta sektorilta, joka järjestelmän monimutkaisuuden on luonut vaan yksityiseltä puolelta.

Ohjelmistoyhtiö Aspidan ja Rakennusteollisuus ry:n yhdessä kehittämä Luotettava Kumppani -palvelu auttaa rakennusalan yrityksiä hoitamaan tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet.  
Lähteet: Rakennusteollisuus ry:n tiedote, ry:n pj:n ja Luotettava Kumppani -palvelun edustajan haastattelu

 

https://service.aspida.com/tilaajavastuu.fi/sitefront/index.jsp

Blomqvistit vastaan Nordea

"Helsingin käräjäoikeus katsoi vuosi sitten, että Nordean pankinjohtajan sijoitusneuvot olivat riittämättömiä, ja tuomitsi pankin maksamaan Blomqvisteille takaisin sijoitusrahastoissa hävityn miljoona euroa."

Itse olen kyllä joutunut allekirjoittamaan pinon sopimuksia joilla on tehty tiettäväksi, että henkivakuutus kyllä kattaa koko säästö/maksetun summan. Eli tilanteessa jossa perilliseni perisivät henkivakuutuksena arvonpudotuksen ja säästöjen välisesn eron. Sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa on tehty tiettäväksi riski menettää säästöjä vaikka sitä muutama vuosi takaperin ei pidettykään mahdollisena. Pitäminen on tosin mielipide. Menettämisen mahdollisuus fakta.

Ymmärtääkseni Selecta on eläkevakuutus vaikken Nordean vakuutusasiakas olekaan. Mikäli korkeinoikeus tulee päättämään jutun Blomqvistien hyväksi tulee pankeille reilut tappiot tulevista oikeudenkäynneistä muiden asiakkaiden kanssa elleivät kykene vetkuttelemaan asiaa seuraavaan nousuun asti joka kuittaa saatavat.

Toisaalta. Jos asiat haluaa sotkea niin onhan nykyinenkin pankkien pelastusoperaatio ihan ammattilaisten aikaan saama joiden ei luulisi vetoavan tietämättömyyteen ja siihen etteivät ymmärtäneet riskejä, kun Bernanke ja edeltäjä eivät niitä kyllin selvästi kertoneet. Olisiko moraalisesti oikein pelastaa Blomqvistitkin veronmaksajien rahoilla? Toisaalta talletustakuu on 50000€.

Eikä tässä vielä kaikki kuten kauppakanavalla sanotaan. Entäs ne kaikki osakesäästäjät jotka haluaisivat myydä osakkeensa ja saada niistä ainakin sen minkä ovat maksaneet. Tervetuloa kansankapitalismi. Odotan ensimmäistä tosi-tv:tä tavissijoittajasta jollaisiin itsekin kuulun. En tosin haluaisi naamaani näyttää miinusmerkkisen tuoton yhteydessä ;)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Joko pelasit Limbo peliä

Pelissä valitaan pienen yksittäinen kokonaisluku. Eli jokainen peliin osallistunut arvaa jotain kokonaiskulua ja se, joka on ainoana arvannut pienintä numeroa, voittaa koko potin.

Sen pelaamisen tarvitaan strategista älykkyyttä. Tätä peliä, amerikkalaiselta nimeltään LUPI on pelannut, tai pelauttanut, myös kognitiivisen psykologian ja talouden professori Colin F. Camerer (California Institute of Technology, Pasadena).

 

Hän on myös päässyt erääseen tiedemaailman arvostetuimmista tilaisuuksista AAAS  kokoukseen kertomaan mitä on pelissä tarvittava strateginen älykkyys, se on jotain josta on hyötyä myös sijoittamisessa.

 

Valitettavasti Limbon pelaaminen on taidettu jo lopettaa Ruotsissa

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Laman taustoja: Toisten rahat

Paljon on jo haukuttu laman aiheuttajina huonoja palkitsemisjärjestelmiä ja ahneita lyhytnäköisiä johtajia.

Olen sitä mieltä että yhtä suuri tekijä on kasvoton omistus - ammattilaiset jotka sijoittvat muiden rahoja. Käy huviksesi minkä tahansa suuren yritysken investor relations sivuilla tarkastamassa ketkä suurimmat omistajat ovat: Sijoitusrahastoja, amerikkalaisia elärahastoja, vakuutuusyhtiöitä. Poikkeuksen muodostavat muutama yritys jossa perustaja edelleen omistaa merkittävän osan osakkeista, esim. Microsoft.

Olen sitä mieltä että tällainen muiden rahojen sijoitus on destabiloiva tekijä. Jos olet sijoittanut ison tukun omaa rahaa firmaan ja aiot pitää sijoituksesi siellä muutamaa kuukautta kauemmin haluat että riskitekijät ovat helposti ymmärrettäviä, läpinäkyviä. Silloin on yhtiökokouksessakin helppo heittäytyä tyhmäksi ja hankalaksi. Sijoitusammattilainen sensijaan käyttää ajan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kenties tässä firmassa aukeaa CFO-posti muutaman kuukauden kuluttua?

Tavallinen tallaajaa on helposti epäluuloinen. Jos ei oikein ymmärrä mistä rahaa tulee voi jäädä sijoituspäätös tekemättä. Ammattilanen taas ei kehtaa näyttää tyhmyyttään vaan nyökkää ja hymyilee kun finanssinörtti kertoo uudenalaisista johdannaisista....

Kasvollista omistajuutta löytyy edelleen usein pienemmistä yrityksistä. Jos ei tarvitse kymmenien miljoonien positioita näitä kannattaa suosia.

Muutenkin kannatta miettiä mihin on sijoittamassa. Jos et oikein ymmärrä tuotetta eikä miten se toimii kannattaa jättää väliin! Jos ostat tuotetta sijoitustoiminnan ammattilaisilta kannattaa miettiä miksi hän markkinoi juuri tätä tuotetta?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinassa paistaa aurinko

Kiinan on eräs maailman ainoita reaalitalouden aurinkoisia seutuja.

  • teollisuustuotanto (punainen; vasen asteikko) on kääntynyt ylöspäin ja kasvaa lähes kymmenen prosentin vauhdilla
  • bruttokansantuota (oranssi; vasen asteikko) kasvaa sekin yli viiden prosentin nopeudella
  • maa vaurastuu ja kiinalaisista on tulossa maailman omistajia; kauppatase (sininen käyrä, oikea asteikko)  ja vaihtotase (violetti käyrä) ovat kumpikin vahvasti positiivisia
  • korot (sininen käyrä, vasen asteikko) ovat matalalla ja rahaa saa helposti investointeihin

On jokseenkin hämmästyttävää että jossakin voi olla näin aurinkoista kun reaalitalouden luvut muualla maailmalla ovat synkkiä ja pahanenteisiä. Ainoastaan Etelä-Korean, Intian, Thaimaan ja Malesian makroluvuissa on vähän samantapaista pirteyttä kuin Kiinassa. Niissäkin ainoastaan teollisuustuotannon vapaa pudotus on taittumassa.

Onneksi tilauskanta on lähtenyt parantumaan muuallakin kuin kauko-idässä; jotain ilon aihetta siis muillakin kuin kiinalaisilla.

Lähde:  www.economist.com/

Aurinko: prettyrapgirl.blogspot.com/2009/03/ihanaa-auringon-paistetta-ja.html

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kansankapitalismi on ihanaa, osa 1

 

Oman kokemukseni perusteella lähes typerin asia, josta voisin baarissa keskustella naisen kanssa, on osakesijoittaminen. Tähän on vähintään kolme syytä:
 
(1)   Asia ei ole millään tavalla oleellinen illan osalta.
(2)   Jos kerron sijoittamisesta jollekin naiselle yökerhon tanssilattialla, näytän täysin idiootilta.
(3)   Kyseinen nainen saattaa virheellisesti luulla itseäni rikkaaksi.
 
Kun sitten löydät sen oikean, lapsia tulee jne., tapahtuuko vuosien aikana, jotain joka saa TOSIÄIDIN kiinnostumaan osakesijoittamisesta niin paljon, että hän haluaa jopa äitienpäivänä nipullisen osakkeita.
 
Ilmeisesti tapahtuu, koska sain tänään vinkin (itseasiassa "etusivun uutinen") asiasta.
 

Nyt kyllä harmittaa, kun en tajunnut ostaa äidilleni osakkeita...

Käyttäjän J.Vahe kuva

“Asuntojen hintaromahdus jäi tulematta”,

 

kirjoittaa maamme uusin talousmedia Ilta-Sanomat. Saattaahan lasku tulla myöhemminkin, mutta vähän tilannetta ihmettelen.

Useinhan Suomen kansa on totellut sitä, mitä Sanomatalosta käsketään. Joitain poikkeuksia on tosin aiemminkin ollut.

Edesmennyt tv-kriitikko möyhkäsi puoli Hesaria siitä, että Dallas-nimisessä sarjassa esitettiin jotain neuvostovastaista yhteiskuntakritiikkiä Eipä tainnut sitäkään kaikki uskoa kuten eivät Sanomatalon asuntovedätystäkään.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Listan päivityksessä tapahtui aika paljon. Monen firman tunnusluvut päivittyivät siinä määrin huonompaan suuntaan, että niiden sijoitus listalla tippui merkittävästi. Listan sijoitussalkun kertamuutos oli myös suurin tähän mennessä: 4 firmaa meni myyntiin (kts. www.piksu.fi/finance/timon_lista/timon_lista.html#Salkku). Salkun tuottoprosentti jopa vertailuindeksiin nähden (OMXH25) näyttäa jo järjettömän suurelta tämän vuoden alusta, mikä panee epäilemään, voiko moinen ralli pienessäkään määrin olla kestävällä pohjalla. Nyt on lähellä on jopa sellainen psykologinen raja, että listasalkun arvo olisi tuplat indeksisalkkuun verrattuna, vaikka salkku on alle 3 vuoden ikäinen. Elämme jännittäviä aikoja.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onko valuuttakursseilla merkitystä ?

 

Monissa suomalaisissa pörssiosakkeissa on piilevää Euron arvoon liittyvää valuuttariskiä. Useat HEX yhtiöt toimivat pääosin Euroaluueen ulkopuolella ja niinpä Euroissa laskettu tulos ja liikevaihto heiluvat Euron tahdissa.

Monien Suomessa noteerattujen yritysten omistus on pääosin Euroalueen ulkopuolella ja niitä myös noteerataan joissakin ulkomaisessa pörsseissä. Mielikuva yrityksen arvosta muodostuu siis jossakin muussa valuutassa kuin Euroina ja niinpä monien HEX noteerattujen kansainvälisten yritysten kurssi heiluukin selvästi Euron tahdissa.

Mutta onko riskiä haitaksi saakka? Yleensä valuuttakurssiriskejä ei kannata miettiä. Valuuttariippuvuuksia on, mutta ne ovat kohtuullisia ja riippuvuudet kompensoivat toisiaan. Salkkuun tulee automaattisesti valuuttakurssiriippuvuuksia, mutta niistä ei yleensä kannata välittää. On paljon tärkeämpää keskittyä analysoimaan yrityksen muita toimintaedellytyksiä, toimialan kasvumahdollisuuksia ja johdon pätevyyttä.

Tilanne voi olla toinen jos ostaa paljon osakkeita, rahastoja tai muita instrumentteja joltakin tietyltä markkina-alueelta. Ostamalla esimerkiksi Venäjä rahastoa voi saada salkkuunsa rupla- riippuvuutta tai ostamalla kaukoitään sijoittavaa rahastoa saa riippuvuutta kaukoidän valuuttoihin. Sijoituskohde määrää riippuvuuden. Mutta näidenkin kohdalla pätee se, että hajautetussa salkussa valuuttariippuvuudet kompensoivat toisiaan. Maantieteellisten sijoitusten osalta kannattaa kuitenkin suosia heikon valuutan maita ja karttaa vahvoja.

Monet sijoittajat pelkäävät valuuttakurssiriskiä eivätkä uskalla ostaa esimerkiksi USA:ssa dollari-noteerattuja indeksirahastoja. Pelko on turhaa. On ihan sama ostaako esimerkiksi globaaliin "pankit ja rahoitus" sektoriin sidottua indeksiä USA:sta tai Saksasta. Samoin on ihan sama ostaako UPM Kymmene osakkeita USA:sta tai Suomesta. Se mistä osake on ostettu ja missä se on noteerattu ei vaikuta arvoon - enemmän vaikuttavat muut seikat. Ostamalla Amerikkalaisilla kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä saa tietenkin salkkuunsa dollaririskiä - mutta tämä on jo sijoittajan selkeä tietoinen valinta.

Osakkeisiin sijoittavan ei siis kannata yleensä vaivata itseään valuuttakurssiriskeillä - sijoitus kannattaa arvioida muilla perusteilla. Valuuttariskeihin keskittyvät valuuttakauppiaat hoitavat oman työnsä ja osakkeisiin sijoittavan ei kannata vaivata itseään näillä asioilla. Osakesijoittajan kannattaa keskittyä omaan vahvaan osaamiseensa - yritysten ja talouden sektoreiden toimintaedellytysten arviointiin.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Taloustutkimus ja julkisuus

Pörssisäätiön on jakanut vuoden 2009 apurahat tutkijoille. Apurahoja sai alla mainitut seitsemän tutkijaa:

Professori Matti Keloharju, ”Intelligence and Stock Market Participation”

Advising Assistant Nhu Do, ”Finnish Equity Issues Puzzle: Testing the Investment-based Explanation”

KTM Jukka Ilomäki, ”Koe sijoittajan harhaisista odotuksista, eksperimenttitutkimus”

OTK , VTM Veikko Vahtera, ”Osakeomistuksen riski ja sääntely”

KTT Mirjam Lehenkari ja professori Jukka Perttunen, ”The disposition effect: Underlying mechanisms and implications for individual investors”

KTM Antti Miihkinen,” Yritysten tiedottaminen tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa”

 

Nopea haku Googlella näiden tutkimusten aiheista antoi tulokseksi vain Pörssiässätön tiedotteen, mutta yhtäkään artikkelia, työpaperia tai muuta julkaisua ei löytynyt mistään näistä palkituista tutkimuksista.

 

Mikä kumma kauppatieteen tutkimuksissa on kun niitä ei tunnu ollenkaan koskevan tieteelliseen tutkimustoimintaa muilla aloilla liittyvä julkisuus ja tulosten alistaminen tiedeyhteisön kritiikin alaiseksi.

 

Helsingin Kauppakorkeakoulu on viimein edennyt pienen askeleen kohden kauppatieteiden julkisuutta. Opinahjossa tehdyt gradut on saatu huomattavalta osin nettiin ja kiinnostuneiden saataville.

Tähän saakka on ollut todella kummastuttavaa, että graduihin tutustuakseen on ollut pakko mennä Leppäsuonkadun kirjaston kellariin lukemaan niitä.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Rautaruukki ja Konecranes aina kärjessä.

Nousussa Kesla ja Ixonos.

Laskussa Capman, Cargotec ja Cramo.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Mikä Sampo?

MTV3:n nettisivuilla oli 6.5. puolenpäivän aikaan uutinen “finanssikonserni Sammosta”. Jutun yhteydessä olleessa linkissä ja kuvassa puhuttiin kuitenkin Sampo Pankista.

Voi kysyä, miten kaksi täysin erilaista ja eri aloilla toimivaa firmaa sekaantuvat kuluttajille, kun toimittajakin noin erehtyy. Asiaa ei mitenkään selvennä se, että Sampo Pankin Tanskaan myynnin jälkeen yksityispankki oli vielä pitkään nimellä Mandatum, joka nyt on sekin palautunut Wahlroosin firmaan.

Kysyin vakuutusfirman näkemyksiä nimestä (minkä jälkeen MTV:n uutinen nopeasti korjattiin). Nimiä ei ole tarkoitus muuttaa.

Lienee selvää, että Sampo Pankki ei muuta nimeään Tanskan pankin Suomen sivukonttoriksi, joten jäljelle jää kysymys Wahlroosin firman kiintymisestä Sampo-nimeen.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Mitä ihmettä - pörssissä vihertää

Viime viikot on saatu nauttia harvinaisesta herkusta: nousevista pörssikursseista. Joko maailmantalouden lama, pankkikriisit, Meksikon influenssa ja yleinen apatia ovat taakse jäänyttä elämää?

Ensin on ehkä hyvä harjoitella prosenttilaskua. Kun pörssikurssit putoavat 70%:a, on niiden noustava 233 %:a ennen kuin ollaan alkupisteessä. OMHex on noussut vuoden alusta 9,84 %:a, Nasdaq 10,88 %:a ja heikon kruunun vauhdittama Tukholman pörssi kokonaiset 22,21 %:a - kruunuissa mitattuna. Olemme siis kovin kaukana viime vuosien huipuista. Ehkä syystäkin, moni asia on muuttunut. Eikä ole mitään takeita siitä, että vanhaan kurssitasoon päästään - edes keskipitkällä aikavälillä.

Sanotaan, että ennustaminen on aina vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Lausetta on joskus laitettu Ahti Karjalaisen suuhun, vaikka enemmän Matti Nykäseltä kuullostaakin. Konsultti on eri mieltä. Ennustaminen on aina helppoa, pörssikursienkin. Vaikeampaa on ennustaa oikein. Nyt samat investointipankkiirit, jotka maalasivat synkin värein koko maailman tulevaisuutta, näkevätkin roosaa ja auringonpaistetta. Kovin varmoja lausuntoja ei uskalla kuitenkaan antaa kukaan. Kansantaloustieteessä todettiin että a:sta seuraa b, ceteris paribus - mikäli muut seikat eivät muuta lopputulosta. Oikeassa elämässä muut seikat tuppaavat yllättämään.

Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä? Ostaa äkkiä “pohjilla”, ennen kuin kurssit nousevat? Helpommin sanottu kuin tehty. Timing the market is an expensive hobby. Markkinoilla on tapana ylireagoida, ylös ja alas. Kun kurssit liikkuvat kymmenenkin prosenttia päivässä, on hyvä panna jäitä hattuun ja palata perusasioihin.

Jos salkun sulaminen vei yöunet ja perherauhan, on salkku väärin rakennettu. Nyt meneillään oleva kurssinousu antaa mahdollisuuden tasapainottaa salkkua. Osan osakkeista voi myydä ja jättää salkkuun enemmän käteistä tai vähäriskisiä korkopapereita. Silloin sijoittaja hyväksyy - mahdollisesti - huonomman tuoton mutta saa salkun liikkeet rauhallisemmiksi.

Ovatko kaikki osakkeet Suomesta? Nyt voisi olla mahdollisuus tehdä kansainvälistä hajautusta, vaikka kurssit liikkuvatkin Internet-ajassa valitettavan synkronoidusti.

Jos uskot, että Ruotsin kruunu vahvistuu tulevaisuudessa lähemmäksi pitkän aikavälin tasoaan, niin katsetta voi suunnata lahden yli Tukholmaan. Konsultti on tyytyväinen H&M:n omistaja ja on ostellut myös Intrum Justitiaa ja SCA:ta. On vaikea kuvitella lamaa, jossa perintäpalvelut ja wv-paperi / terveyssiteet jäävät käyttämättä. Oslon pörssissä on runsas valikoima energia- ja öljyosakkeita, jos uskoo että öljyn hinta nousee pidemmällä tähtäimellä. Venäjällä ei mene koskaan niin hyvin taikka niin huonosti, kuin yleisesti uskotaan. Toipuvan Venäjän tarinaan pääsee suomalaisillakin osakkeilla: Nokian Renkaat, Stockmann, YIT, Fortum ja Sanoma ovat esimerkkejä yrityksistä, joille on välitöntä hyötyä Venäjän talouden elpymisestä.

Tärkeä on välttää nopeita ja suuria liikkeitä. Eivät osakkeet pörssistä lopu, busseja tulee ja menee. “All in” sopii paremmin (virtuaali)pokeriin kuin pörssiin. Jännitystä hakevat voivat  kokeilla rulettia tai benji-hyppyä. Saman adrenaliiniruiskeen saattaa saada halvemmalla. Sijoittaminen pienissä erissä, omassa aikataulussa on turvallisempaa. Et osta pohjilta, et myy huipulla - muuten kuin selektiivisellä muistilla. Ei täydellisen ajoituksen tarinoissa mitään vikaa ole, ovat vain harvoin tosia.

Pessimistiksikö tässä pitäisi alkaa? Ei suinkaan. On vain hyvä pitää mielessä että  jos kurssipudotuksissa nähtiin ylilyöntejä, niin samanlaisia ylilyöntejä nähdään ihmeparantumisissa. Maailman talous näyttää nyt olevan parantumassa, hyvä näin. Kun vuosi sitten peruutettiin kasapäin valmiita tilauksia, niin nyt on saatu osaan tilauksista rahoitus valmiiksi. Selvää on, että pyörät pyörähtävät eteenpäin. Pomppuja ja kuoppia löytyy kuitenkin monelta tieltä, enemmän kuin tarpeeksi. Talousjärjestelmän elvyttämiseen on panostettu tuhansia miljardeja, nekin maksetaan joskus takaisin. Inflaatio ja merkittävästi korkeampi korkotaso ovat konkreettisia riskejä.

Viisas sijoittaja kasvattaa salkkuaan kärsivällisesti. Hän jättää sijoittamatta yrityksiin, joiden toimintaa ei ymmärrä. Jos kurssinousu tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, on hyvä ottaa aikalisä. Nyt on hyvä tehdä itselle listaa yrityksistä, joihin haluaa sijoittaa ja laskea tarkkaan millä hinnalla sijoitus kannattaa tehdä. Pörssissä on edelleen huokeita ostokohteita, kiirettä ei ole. Jos taas omaan salkkuun suunniteltu osake läpäisee vaatimukset ja luotat yrityksen johtoon, niin ei pelkästä periaatteesta kannata istua käsiensä päällä.

Syksyllä olemme taas viisaampia maailman talouden tilasta. Siihen asti on hyvä jättää aikaa vapaa-ajalle, mökkielämälle, purjehdukselle ja aikaan perheelle. Jos vielä kurssikehitys tuo hymyä huuleen, niin hyvä.

Konsultti on ostanut myös osakkeita saaduilla osingoilla. HKScan, UPM, YIT ja Stockmann tuntuvat nyt oikein onnistuneilta ostoksilta. Muutama ulkomainen ostoskin on onnistunut hyvin. Tärkeämpää on kuitenkin, että osakkeet voi pitää salkussa pitkäänkin - oli nykyisessä nousussa sitten keväthuumaa taikka ei.  Nyt on aika laittaa vene vesille, ottaa kesämökki käyttöön, nauttia Suomen kesästä ja irrottaa katse näyttöruudulta. No… jos ei aivan kokonaan, niin ainakin ajoittain.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Rahastojen menetetty sukupolvi

Finassialan keskusliiton eilen julkistaman raportin mukaan. Sijoitusrahastot eivät enää nauti suurta suosiota säästökohteena. Kysymykseen: "Mihin seuraavista säästökohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" , valitsee enää 8% sijoitusrahaston. Keväällä 2007 vastaava luku oli 13%.

Samalla suorien osakisijoitusten suosio näyttää hieman lisääntyneen pysyen kuitenkin edelleen 5% tasolla. Suuret mustaapuhuvat lehtiotsikot joissa kerrotaan pörssikurssien laskusta ovat myös jääneet mieleen

Sensijaan erilaisia tilejä aikoo käyttää 38% vastaajista kun keväällä 2007 tämän valinnan teki ainoastaan 26% vastaajista.

Ymmärrän tämän eittäin hyvin. Suosituimmat sijoitusrahastot olivat lyhyen koron rahastot joita markkinoitiin varman mutta pankkitalletuksia suuremman tuoton tarjoavina. Toisin kävi. Moni turvaa ostanut saikin vastineeksi vuodessa kaksinumeroisen negatiivisen tuoton. Voittoa keräsi ainoastaan rahastoyhtiö.

Hyvä puoli tässä on että liiallinen hyväuskoisuus on hävinnyt. Ehkä olemme oppineet kyseenalaistamaan "ammattilaisten" antamia neuvoja. Kun vielä oppisimme tarkastelemaan kriittisesti rahstoyhtiöiden palkkioita. Ruotsissa olaan tässä jo pidemmällä. Mm. Evli myy kauppalehden mukaan samaa rahasto-tuotetta Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa ei peritä merkintäprovisioita, Suomessa kyllä. Syykin on selvä: Ruotsissa tuote ei samanhintaisena käy kaupaksi.

Kun ostamme kaupasta tuotteen vertailemme tarkasti sen hinta- ja laatutekijöitä. Emme osta Ladaa Mersun hinnalla. Kun ostamme rahastoja olemme tähän asti kiinnittäneet huomiota ainoastaan laatutekijöihin (tai ehkä pikemminkin laatulupauksiin). Hintapuoli on sensijaan jäänyt hämäräksi. Pitäisikö jokaisessa rahastoesitteessä roikkua iso hintalappu jossa lukee esimerkiksi "2.5% vuodessa"?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Tulevaisuuden rakentaminen alkoi eilen

 

Historia opettaa: jyrkissä käänekohdissa on viisasta edetä hitaammin ja harkitummin. Muutosten analysointi on mielenkiintoista, koska usein vasta jälkeinpäin havaitsee, miten malttamattomasti on odottanut "kaikki, heti, nyt".

Talous- ja teollisuulaman nykyvaiheessa moni toivoo pikaista käännettä parempaan. Medioissa näkyy päivittäin arvauksia lihavampien aikojen paluusta.

Mutta mihin Suomi palaa?

Emme tule kääntymään takaisin historialliseen tilanteeseen - vuosi, pari takaperin - jolloin alamäki alkoi. Viime syksystä talouden syöksylasku on ollut entistä kovempaa. Toivomme, että koneemme oikenee ennen dramaattista rysähdystä yritysten kuolemanlaakson.

Lähihistoria opettaa, että keskeiset innovaatiot eivät syntyneet tyhjästä, tuosta vain sormia napsauttamalla. Jokaisen menestyksen rakentaminen edellytti ennen runsain mitoin kärsivällistä, näkymätöntä ja johdonmukaista työtä. Näin on myös 2010 - 2020. Kasvuyritysten käänne tulee ehkä vasta 2015?

Otsikoin tämän postauksen "TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN ALKOI EILEN". Nyt jos koskaan tuotekehityksen miljoonalaatikoiden ja vanhoja projektimappien inventoinnista saatta olla hyötyä, Ehkä siellä pölyttyävät yrityksen seuraavat tappaja-applikaatiot?

Nokian "Elektroniikan" nousu ei alkanut kännyköiden myötä vuonna 1992. Ennen sitä oli Mobiraa, telkkaritehdasta, prosessiautomaatiota ja elektroniikkaa. Nokian muutos kännykkäjätiksi sai alkunsa jo 60-luvulla. Edesmennyt Nils Westermark teki pitkän työrupeaman "elektroniikan" kääntämiseksi voitolliseksi.

Elektroniikkatoimiala sai alkunsa Suomen Kaapelitehdas Oy:n laajentaessa liiketoimintaansa 1960-luvulla myös tietokoneiden myyntiin ja valmistukseen. Vuonna 1960 perustetun elektroniikkaosaston toimialoina olivat aluksi suurtietokoneiden myynti, laskentakeskus sekä teollisuuselektroniikka. Muiden valmistamien laitteiden myynnin ja laskentakeskuksen pyörittämisen lisäksi osasto alkoi myös itse valmistaa laitteita digitaalitekniikalla.

Muistan kuulleeni, että "Nokia Elektronikan saaminen kannattavaksi kesti kolmekymmentä vuotta". Kvartaalitalouden mahalaskua ihmetellessämme on viisasta miettiä, olisiko seuraavassa liiketoimintakonseptissa viisaampaa keskittyä kvartaalivuosisataan ja kehittää toimintoja kestävämmälle pohjalle? Nokia ei syntynyt tyhjästä, ei hätiköimällä ja hötkyilemällä. Muutokset vaativat ennen paljon aikaa ja laman jälkeen Suomella on sekä "aikaa" että "vapaata työvoimaa" kehittää uutta; näillä nykyisillä rakenteilla emme enää vuole kultaa.

Hakekaa pölyttyneet mapit vintiltä ja tutkikaa tuotekehitysosastojen ylähyllyt ja nurkkakaapit. Siellä se "killer application" saattaa odottaa löytäjäänsä.

Hiljaa hyvää tulee! Kiireellä vain K-päisiä kakaroita.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

ETF rahastot yhä suositumpia

ETF rahastot ovat viimeisten vuosien aikana saavuttaneet suosiota.

Mitä ETF rahastot sitten oikeastaan ovat ja mistä niiden kasvava suosio johtuu?

Lyhenne ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund, joka suomeksi tarkoittaa pörssissä noteerattua rahastoa. ETF rahastojen perusominaisuuksia ovat: 

  • niitä saa ostaa ja myydä pörississä aivan kuten tavallisia osakeita; siis kaupankäynti on helppoa ja vaivatonta
  • myynneistä ja ostoista ei makseta lunastuspalkkiota; sijoittaja maksaa pelkät pörssikaupan kaupankäyntikulut
  • osto- ja myynti- hinnan välinen ero eli spreadi on erittäin pieni ja sijoittaja voi yleensä huoletta ostaa tai myydä päivän kurssiin
  • ETF rahastot ovat erittäin likvidejä; monet kuuluvat maailman eniten vaihdetuimpien arvopaperien joukkoon ja niinpä suurienkaan erien myynnit tai ostot eivät vaikuta kurssiin
  • rahasto-osuuksien vastineena on todellisia arvopapereita; pankkien tai liikkeellelaskijoiden konkurssit eivät vaikuta siihen saako rahansa takaisin; rahat saa aina takaisin
  • rahastojen hoitokulut ovat pienet; yleensä selvästi alle prosentin vuodessa ja monissa tapauksissa muutamia prosentin kymmenyksiä vuodessa
  • ETF rahastot ovat lähes poikkeuksetta indeksirahastoja ja osuuden arvo seuraa orjallisesti kyseistä indeksiä (arvo jää indeksistä jälkeen alle 1% vuodessa, joka johtuu hoitopalkkiosta)

Mistä nämä erinomaiset ominaisuudet johtuvat - miten on mahdollista että näin edullisia tuotteita on kaupan?:

  • ETF rahastoja ylläpitävien pankkien ei tarvitse ylläpitää ymmärrystä sijoituskohteista; riittää että rahaston salkkuun ostetaan indeksin koostumuksen mukaisella painolla osakkeita
  • ETF rahastojen ylläpitäjät eivät markkinoi tuotteitaan aktiivisesti; markkinointi on tämän kaltaisten kirjoitusten varassa; sijoittaja joutuu varautumaan siihen että kirjallista materiaalia on aika vähän ja se on englannin kielistä - siis markkinointibudjetin puute on myös selkeä haitta
  • monet ETF rahastot ovat maailman vaihdetuimpia ja omistetuimpia arvopaperita; edulliset ehdot johtuvat suuresta voluumista

Miten on mahdollista, että näin edullisia tuotteita myydään ja ostetaan niin paljon kun tavallinen kuluttaja harvoin kuulee näistä? Se johtuu siitä että ammattimaiset salkunhoitajat käyttävät näitä. Muun muassa yleisölle markkinoitavien rahastojen salkun hajautus ja runko on usein rakennettu ETF portfolion varaan. Tämä on kätevä tapa rakentaa halvalla hyvin hajautettu, turvallinen sijoitusrahaston salkku ilman että joutuu itse palkkaamaan juuri muuta henkilökuntaa kuin kuluttajamarkkinoita osaavia myyntitykkejä.

Mutta tavallinen kuluttaja pääsee yhtä helposti käsiksi näihin tuotteisiin kuin ammattimainen salkunhoitajakin. ETF rahastoja voi ostaa useimpien suomalaisten pankkien ja välittäjien kautta - niitä saa kaikkien niiden välittäjien kautta jotka antavat mahdollisuuden ostaa osakkeita USA:n markkinoilta. Niin yksinkertaista se on.

Hyvän luettelo tarjolla olevista USA:ssa noteeratuista ETF rahastoista on täällä: finance.yahoo.com/etf/browser/op

Luettelo on pelkästään englannin kielinen - harmi. Näitä rahastoja ei kunnolla markkinoida - edullisuudella on hintansa.

Lisää tukea viinintuottajille

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Alkuperäinen linkki ei johtanut mihinkään, mutta hakukoneella EU:n netistä löytyi kyseinen Eco-Innovation sivusto.
 
Tilaisuudessa näytti olleen avainpuhujana (keynote speech) Timo Mäkelä, Director, Directorate-General Environment, European Commission. Nämä avainkalvot olivat tavanomaista Power Point tasoa eli eivät edes niiden bittien arvoisa, jotka kalvojen näyttämiseen tarvitaan
 
Muita, nimettyjä esityksiä tilaisuudessa olivat sitten:
Project presentation “Winenvironment
A project focusing on new filtration and product recovery systems for the wine industry
Project presentation “Fertilandia
A project focusing on the production of organic fertilizers out of tannery waste
 
Eli kyseessä on maatalouden piilotuki, eikä mikään aito tutkimusohjelma - ei pelastunut maailma tälläkään EU ohjelmalla.
Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Sell in May

Vanha ”viisaus” kertoo, että osakesijoituksista kannatta hankkiutua eroon kesäkuukausiksi ja tämä tunnetaan mm. fraasina Sell in May and Go Away. Aiheesta näyttää kirjoittaneen vapunpäivänä mm. John Mauldin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaisia menestysbrändejä

Käsite brändi on tietenkin lähtöisin suuresta ja mahtavasta Ameriikan maasta. Suomeen brändiajattelu tuli lähinnä 1980-luvulla. Lähtömaansa perusteella suomalaisissa mainostoimistoissa pohdittiin, että kunnon brändi tulee, kun sille antaa englanninkielisen nimen. Englanninkieliset nimet ovat nimittäin pärjänneet huomattavan hyvin USA:ssa, joten varmaan ne Suomeenkin sopivat.

Katselin kirjoittamastani Hellaksen (Leafin) historiasta, mitä makeisia brändiajattelua korostanut Leaf lanseerasi 1980-luvulla. Vastaan tuli sellaisia nimiä kuin Mau Mau, Fruit ja Stop. Ei taida tulla muistikuvia?

Mennäänpä yksittäisestä tuotteesta laajempiin käsitteisiin. Tuohon aikaan ihmisiä yritettiin saada Centrum-nimisiin tavarataloihin. Jos eivät tavaratalot muistu mieleen, ei ole paljon väliä. Niitten emokonserni OTK:kin on jo lakannut toimimasta. Kysyä voi myöskin, miten kuvaavia ja miten hyvin mielessä pysyviä ovat nykyiset Salet, Prismat, Piccolot ja Citymarketit.

Kun katsoo todellisia pitkään menestyneitä suomalaisia brändituotteita, mieleen tulee sellaiset kuin Mäntysuopa, Tunturi-polkupyörät, Sisu-pastillit, Elovena ja Fazerin Sininen. Neljä viimeksi mainittua ovat kaikki syntyneet 1920-luvulla, johon ajankohtaan kuvittelisin mäntysuovankin suunnilleen ajoittuvan. [?]

Suomalaisten brändien vahvuus on ollut niitten suomenkielisyys, sopivuus Suomeen ja se, että samasta brändistä on johdonmukaisesti osattu pitää kiinni vuosikymmenestä toiseen.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Huhtikuun hedge rahastot

Tässä täydennetty ja korjattu taulukko. Kuun vaihteessa julkaistusta puuttui monien rahastojen huhtikuun lopun arvot ja lisäksi taulukon vuodenalusta sarakkeesta puuttui huhtikuu.

Ja kuten sanottu nyt listassa ei ole raaka-ainerahastoja. Ja lista on järjestetty koko alkuvuoden tuoton mukaan ja mukana on kuukausittaiset muutokset.

 

30.4.2009

tammi

helmi

maalis

huhti

Va

UBView

74.53

1.46

-0.15

5.57

8.08

14.96

Nordea Fixed Income Hedge

6.32

-3.25

3.18

7.36

5.95

13.24

OKO-Equity Hedge A

101.43

4.42

0.86

4.40

1.25

10.93

AJ Value Hedge

9.30

1.67

-1.64

1.19

9.67

10.89

UBWave

57.18

4.55

-1.79

1.89

2.90

7.55

ICECAPITAL Alternative Beta B

93.34

0.74

2.88

0.18

1.97

5.77

Aventum Pension

118.32

0.92

-0.61

0.90

3.77

4.98

eQ Active Hedge 1 K

10.45

0.55

1.10

2.31

1.01

4.97

ICECAPITAL Virgin Beta B

83.26

-1.74

4.25

-4.08

6.42

4.85

Avenir

1 617.76

0.69

0.94

0.16

1.99

3.78

SEB Räntehedge Alpha

10.57

5.30

-6.88

3.14

2.09

3.65

Nordea European Equity Hedge

12.14

1.27

-1.91

1.02

2.25

2.63

OKO-Alpha A

99.05

1.14

1.06

-0.35

0.44

2.29

Eliksir Kasvu

1.15

0.46

0.01

-0.63

1.50

1.34

Aventum Summa

90.09

-0.06

0.98

-0.88

0.87

0.91

FIM Maltti K

9.83

1.64

1.01

-1.20

-0.71

0.74

Estlander & Rönnlund Global XL B

1 049.87

4.35

0.49

-2.13

-2.83

-0.12

Abacus Kasvu

24.96

0.45

-0.42

-0.57

0.00

-0.54

FIM MultiHedge

8.86

-0.11

-0.45

-1.01

1.03

-0.54

3C Alpha

94.36

0.22

-0.69

-0.76

0.09

-1.14

OKO-Macro B

10.07

0.39

-3.13

0.81

0.70

-1.23

3C Edge Kasvu

136.20

0.96

-0.36

1.43

-4.16

-2.13

Eufex Hedge Kasvu

96.92

0.59

-0.19

-10.20

-0.65

-10.45

 

 

Korjattu 5.5.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vipu ETF tuotosta

Jo aikaisemmin palstalla on ollut puhetta, että vivutetut ETF:t eli sellaiset pörssikaupan kohteena olevat rahastot (=ETF), jotka muuttuvat seurannan kohteen olevaan indeksin nähden moninkertaisesti, voivat olla sijoittajalle huonosti sopivia tuotteita. Lähin tällainen tuote on ruotsalaisen Xact rahaston Bulla ja Bear-ETF:t, jotka kumpikin liikkuvat Tukholman pörssin indeksiin 1,5 kertaisesti. Eli kun pörssi nousee 1 %:n niin Xact Bull nousee 1,5 % ja vastaavasti Xact Bear laskee 1,5 %. Tuo Xact Bear on myös esimerkki käänteisestä rahastosta, jonka arvo kasvaa indeksin laskiessa.

Teoriassa vivuteutn rahasto näyttää tuottavan moninkertaisesti suoraan indeksiin verrattuna mutta käytäntö on toinen. Tutkijat Minder Cheng ja Ananth Madhavan Barclays Global Investors yhtiöstä ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa on selitetty sekä vivutettujen että käänteisten ETF-rahastojen tuottoa.

Tutkimuksen mukaan pääosa sijoituksista kohdistuu kaksinkertaisesti vivutettuihin ETF:iin. Niiden osto ja myyntihinnan ero on matala, mutta myös osuuksien pitoaika on lyhyt muutamasta päivästä pariin viikkoon, joten pienkin spredi merkitsee tuotolle paljon.

Näiden ETF:ien tuotto on riippuu kurssihistoriasta (path dependent).

 

Kuvassa on viiden päivä tuottokäyrät vastakkaisilta 2x vivutetuilta ETF:ltä: UltraShort Oil & Gas ProShares (DUG) ja Ultra Oil & Gas ProShares (DIG).

 

 The Dynamics of Leveraged and Inverse-Exchange Traded Funds ETF

 

Kuvasta näkyy riippuvuus kurssihistoriasta, joka pienentää voimakkaasti sijoittajan tuottoa. Toinen haara on tuottanut +10% kun taas sen peilikuva on tuonut tappiota 14%. Eli viikossa menetystä on tullut lähes 4 %.  Kun lisäksi kaupankäyntikustannukset ovat korkeat niin ei ole ihme, että tuotteet ovat jääneet yksityissijoittajille instituutio-omistuksen ollessa alle 0,5%.

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit