Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Taurus kuva

Tauruksen osakelista viikolle 36

Tauruksen Osakelista viikolle 36

Alla Tauruksen osakelistan top 20  viikolta 36. Muutokset viikon 34 listaan nähden ovat pienet. Suuret yhtiöt ovat edelleen pysyneet kärjessä:

 

Löydät listan myöskin osoitteesta www.taurus-capital.net sekä Piksun sivuilta (www.piksu.fi). Näissä osoitteissa sekä liitteessä listaan on lisätty uusia indikaattoreita, jotka eivät vaikuta osakelistan järjestykseen, mutta joiden tarkoituksena on antaa lisätietoja osakkeesta ja yrityksesta päätöksenteon tueksi.

Näistä indikaattoreista P/E luku lienee yleisimmin käytetty. Luku lasketaan siten, että osakkeen hinta [€] jaetaan osakekohtaisella tuloksella edeltävän 12 kuukauden ajalta [€/vuosi]. Luvun dimensio on siis vuosi ja se kertoo, miten kauan liiketoiminnalta menee ansaita markkinoiden osoittama arvo yhtiölle. Negatiivinen luku ei ole mielekäs, joten sitä ei raportoida. Voittokertoimen avulla voi verrata keskenään yhtiötä, toimialoja, pörssejä jne. Kerrointa käytetään sekä historia-analyysiin että tulevan kehityksen ennustamiseen.

Kun voittokertoimen laskemiseen käytetään ainoastaan kahta tekijää (markkinoilta osakkeen hinta, ja tuloslaskelmasta 12 kuukauden tulos), se ei voi olla kovin informatiivinen. Taurus listan tekemisessa käytän yhdeksää tekijää (2 markkinoilta, 1 tuloslaskelmasta ja 6 taseesta). Korkea voittokerroin voi kertoa yhtä lailla siitä, että yhtiön tulos on huono kuin siitä että osake on kallis.

Arvosijoittajan kannattaa tämän takia olla varovainen P/E luvun suhteen. Sen suuri suosio perustunee siihen, että luku on helposti laskettavissa; Yhtiöt raportoivat osakekohtaisen tuloksensa ja osakkeen hinta löytyy aina pörssistä.

                            

Bo Lindfors

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Fuusion ilot

Uutiset Ebay:n Skype- myynnistä veti suupielet hymyyn. Näin se mailma muuttuu.  Riittävän kaukaa katsottuna yritysfuusio näyttää usein järkevältä ja voidaan laskea positiivinen tuotto operaatiolle. Homo Economicus muistelee kuitenkin omia kokemuksiaan yritysostojen seurauksista, joissa pienempiä teknologiayrityksiä on liitetty suuremman emon hellään huomaan:

  • Suuryritys haluaa ostaa osaamista jota ostoskohteella on. Yrityskulttuuri on kuitenkin ollut usein täysin erilainen. Pienyrityksen työntekijät (myös ne tavoitellut huippuosaajat) eivät viihdy prosesseja noudattavassa konsernissä. Usein he nostavat kytkintä heti kuin se sopimusteknisesti on mahdollista. Henkilöitä ei siis voi ostaa. Helpompi yrittää palkata sopivia ihmisiä suoraan. Jos joku vapaaehtoisesti vaihtaa työpaikkaa on paremmat edellytykset pitkäaikaiselle työsuhteelle.
  • Suuryritys haluaa ostaa pienemmän yrityksen tuotteet eli teknologian. Näiden mukana seuraa myös oma alihankintaverkosto joka ei täytä ostajan vaatimuksia. Käytännössä joudutaan suunnittelemaan tuotteet uudestaan käyttäen pienyrityksen puutteellisia dokumentteja. Tämä on lähes yhtä kallista kuin samojen tuotteiden suunnittelu alusta pitäen.
  • Suuryritys haluaa ostaa pois pienemmän kilapilijan "markkinoita häiritsemästä". No mikään ei estä perustamasta uutta "häirikköä" jos suuryrityksen ainoa oikea kilpailuvaltti on suuri koko.

Sillälailla... joissakin tapauksissa voi tietenkin olla aivan perusteltua ostaa yritys. Yksi esimerkki voisi olla alueellinen laajentuminen, jota on yrittämässä mm Teliasonera baltianostoksillaan. Muuten Homo Economicus painaa helposti myyntinappulaa jos kuulee yritysostouutisia omistamistaan yrityksistä.

Käyttäjän Skiller kuva

Turbowarre

(Sävel J. Vainio: Albatrossi, sanat mukaili Skiller)

Nään hienon turbowarren yhä vielä mielessäin
Kun sillä silloin matkaan lähdit treidiystäväin
Niin jäi holdit kesken sulla
Piti mun myös mukaan tulla
Mut strategian käskystä mä holdaamiseen jäin
Sun lähtöäsi seurasin luo myyntilaidankin
Me viisikymmenvuotiaita oltiin kumpikin
Sinä pidit oman pääsi
Säädit itse elämääsi
Koit treidarina kaiken
mistä turhaan uneksin

kertosäe:
Turbowarre joka lepäämättä liitää
Se sinun tuurisi on juuri kukaties
Pörssin pyörteissä saat vapaana sä kiitää
Treiditoverini vanha pelimies,
treiditoverini vanha pelimies.

Sä turbowaren matkassa koit monet kuumat yöt
Ja tutkit tarkkaan monet
takaajien myyräntyöt
Minä jatkoin holdaamista
Sitten koetin shorttaamista
Ei kutsumuksen mukaan
satu jokaiselle työt
Ja töiden jälkeen yhä useammin iltaisin
Mä toimistossa istuin
näytön ruutuun tuijotin
Miksen lähtenyt sun mukaan
Mua ymmärrä ei kukaan
Mä osakkeilta olin odottanut muutakin

kertosäe

Sain kuulla että turbowarre knokkautettu on
Mä itse tunsin kokeneeni saman kohtalon
Eipä ollut voittoo enää
Turskan haju peitti nenää
Ja pihalla mä yksin olin nousuun auringon

Kun lähelleni näin mä volawarren kaartavan
Niin tiesin että jotakin nyt vihdoin oivallan:
Siinä treidi on sen miehen
Jonka työt jää puolitiehen
Ja joka kaiken rakentaa vain varaan unelman

Mut turbowarre joka lepäämättä liitää
Se sinun tuurisi on juuri kukaties
Kerran lailla sen saan vapaana myös kiitää
Jos teen työni kuten vanha pelimies
Jos teen työni kuten vanha pelimies.

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tiedotteita metsäteollisuuden alalta

Tiedote 1 selväkielelle tiivistettynä: halvempaa puuta, energiaa, työvoimaa ja verotusta sekä isompia rekkoja (Suomi ja Ruotsi ovat tainneet olla jo muutenkin edelläkävijöitä rekan kokojen kasvattamisessa Euroopassa?), niin jotenkin tässä (ehkä) sinnitellään.

Siis lähes ilman kuluja tuotteista saisi ehkä voittoakin?

Tiedote 2:ssa: Julkisen sektorin kehitettävä metsäteollisuutta.

Entä jos metsäteollisuus olisi tehnyt kehittämisensä itse?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kauppakeskus Zeppelin Kempele

Kauppakeskus Zeppelin Kempele, FinlandPoikkesin eilen Oulussa ja Kempelellää. Päätin kirjoittaa katoavista, kasvavista, kaatuvista ja kannattavista kauppakeskuksista. Otin muutaman kuvan Zeppelinin sisätiloistakin, joten aloitan kauppakeskussarjani kempeleläisestä uranuurtajasta.

Zeppelin valmistui vuonna 1992, valmiiksi suomalaisen suurlaman alkuun. Alkuvuodet olivat tyhjän toimittamista, mutta 17 vuoden ikäisenä Zeppelinillä menee melko mukavasti.

Talossa käy 3,5 miljoonaa asiakasta vuositasolla. Vertailulukuna voimme pitää Lempäälään Ideaparkia, jossa vuodessa piti käydä 10 - 12 miljoonaa, mutta toteutuneet luvut saattavat olla kaukana tavoitteesta. Keskisen kyläkaupassa vieraili aikoinaan viitisen miljoonaa asiakasta. Lahdessa Kärkkäisen kauppakeskus hakeutui hiljattain yrityssaneeraukseen.

Lamasta huolimatta Zeppelin laajentaa. Lissä tilaa tulee 8 000 neliötä ja tontilla on vielä varaa jatkolaajennuksille.

Oulunseudulle on rakennettu kauppapaikkoja urakalla ja Sukarilla on suunnitelmia Ideparkinsa levittämisestä Oulun pohjoispuolelle. Toivon pitäisi iskeä kuokkansa Kiiminkiin vuonna 2010. Hankkeen aloitus saattaa siirtyä.

 

Zeppelinin historia lyhyesti

 

Alla olevat taustaiedot löytyivät Zeppelinin nettisivuilta ja "bullet"-kommentit ovat omiani.

Zeppelinin syntysanat lausuttiin vuonna 1986 Antero Immosen ja [Kempeleen] kunnanjohtaja Veikko Oikarisen ideoimina. Eri toimijoiden yhteistyönä ja monien vaiheiden jälkeen tehtiin suunnitelmat ja päätös. Zeppelinin rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1990.

  • Rakentaminen aloitettiin 1990
  • Zeppelin valmistui valmiiksi lamaann1992
  • Alussa kauppa ei käynnyt, käytävät olivat tyhjillään
  • Suomi syöksyi modernin historiansa syvimpään lamaan

 

Rakennuttajana toimi Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt Oy ja pääurakoitsijana Pohjolan Rakentajat Oy. Arkkitehtuuri on Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Oy:n käsialaa. Zeppelinin avajaisia vietettiin 8.4.1992. Kutsuvieraina olivat muun muassa piispa Olavi Rimpiläinen ja metropoliitta Leo, jotka samalla vihkivät käyttöön myös Pyhän Matteuksen kappelin kauppakeskuksen Matteustorilla.

  • Siunattua rakentamishulluutta Suomesta löytyi 1980-luvulla
  • Sotkamon Katinkulta valmistui samoihin aikoihin ja kaatua kupsahti alkumetreillään
  • Kulutusjuhla oli suunnittelivaiheessa parhaimmillaan, mutta siteen siirryttiin ankeaan todellisuuteen
  • Raha meni kortille laman alkaessa

 

Kauppakeskus Zeppelin oli pohjoissuomalaisittain ainutlaatuinen uutuus. Alkuvuosien huipputapahtumat keräsivät valtavia ihmismääriä. Zeppelinissä vieraili muun muassa Kauniit ja Rohkeat – televisiosarjan tähtiä, jotka paistattelivat tuolloin suosionsa huipulla.

  • Menestyvän kauppakeskuksen pitää vedota massoihin
  • Zeppelinin vetäjät eivät ole olleet yhtä tunnettuja ja mediariippuviaisa kuin Vesa Keskinen tai Toivo Sukari

 

Vuonna 1996 perustettiin yhteismarkkinoinnin järjestämiseksi Zeppelinin Yrittäjäyhdistys ry, johon kuuluvat kaikki Zeppelinin yritykset. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kauko Karhumaa. Hallitukseen kuuluu kuusi yrittäjien edustajaa sekä Kempeleen kunnan edustaja.

  • Lamantorjuntajoukkoja tarvittiin
  • Tilanne on ilmeisesti nyt hallinnassa
  • Muutaman kilometrin päässä on valtava K-Citymarket ja Bauhaus
  • Kaupoista ei ole pulaa reilun 10 km etäisyydellä Oulun keskustasta
  • Lisää kaupan kapasiteettia on tulossa
  • On tämä huimaa menoa

 

Zeppelinin kaupallisina johtajina ovat toimineet 1992 – 1994 Juhani Kärkkäinen, 1995 – 1996 Kari Laitila, 1996 Tapani Laru, 1997 – 1999 Reima Södervall, 1999 – 2007 Esko Junno ja 2007 - 2008 Tarja Sanila.

 

Kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti vuonna 2006 tehtyjen suurten uudistusten jälkeen. Vuonna 2007 kävijöitä oli yli 3,5 miljoonaa ja Zeppelinin yritysten yhteenlaskettu myynti oli 91 miljoonaa. Liiketilat ovat olleet täynnä ja laajennukselle on selkeä tilaus. Laajennusta päästänee toteuttamaan vuoden 2009 alkupuolella siten, että uusia avajaisia voidaan juhlia loka-marraskuussa 2009.

  • Laajennus on 8 000 m2
  • Avajaiset loka-marraskussa 2009
  • Zeppelinin omistajan on Sponda Oy
  • Haastattelen kaupallista johtajaa Jukka Korpimäkeä lähiaikoina ja kirjoitan Zeppelinistä lisää

 

Kirjoitan osana tätä sarjaa myös ns. Future Store Conceptista, jonka kehittelyyn osallistuu transatlantinen thinktank-ryhmittymä. Kiinnostuneille järjestän myös sisäänpääsyn englanninkieliselle Basecamp-projektinhallintasivustolle.

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Elokuun hedge rahastot

Tässä taas alustava tulos suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä. Taaskin nämä alustavat elokuun tiedot ovat korrekteja vain niillä rahastoilla, joille saadaan päivittäin arvo. Monet hedge rahastot laskevat arvon vain muutaman kerran kuukaudessa ja se julkistetaan yleensä vasta 2-4 päivää kuunvaihteen jälkeen.

Kokonaisuutena elokuu on ollut tuottoisa lähes kaikille hedge rahastoille.
 
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja niistä muutos elokuussa ja vuoden alusta sekä rahaston arvo 31.8.
Järjestys taulukossa on elokuun menetyksen mukainen.
 

 
elokuu
 
vuoden alusta
31.8.2009
Nordea Fixed Income Hedge K
3.98
%
32.64
%
7.36
AJ Value Hedge
3.64
%
22.14
%
10.26
UBView
3.20
%
28.35
%
83.25
UBWave
2.97
%
22.43
%
65.45
Nordea European Equity Hedge
2.73
%
6.56
%
12.56
3C Edge K
2.28
%
0.94
%
141.05
Eliksir K
1.84
%
5.99
%
1.20
OP-Absoluuttinen Salkku A
1.72
%
16.53
%
96.66
Abacus
1.56
%
5.52
%
26.46
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
1.43
%
10.30
%
9.88
Eufex Hedge
1.36
%
-8.89
%
98.58
Aventum Pension
1.31
%
8.59
%
122.95
SEB Räntehedge Alpha
1.00
%
9.36
%
11.15
OKO-Equity Hedge A
0.88
%
7.44
%
100.67
ICECAPITAL Alternative Beta B
0.80
%
14.17
%
100.69
Aventum Summa
0.68
%
4.08
%
92.47
Danske Invest Omega K
0.47
%
4.34
%
23.92
Danske Invest Neutral K
0.45
%
2.91
%
24.81
FLF Absolute Return Currencies Acc
0.40
%
-5.43
%
48.03
OKO-Macro A
0.12
%
3.59
%
17.33
eQ Active Hedge 1 K
0.09
%
8.96
%
10.84
OKO-Alpha A
0.05
%
2.76
%
99.66
Contango Hyödyke
-0.24
%
-5.22
%
91.49
Estlander & Partners Global XL B
-1.71
%
6.94
%
1 162.09
JPM Highb. Stat. Mkt. Neu. A acc USD Hgd
-2.67
%
 
 
111.01

 
Kaikkien näiden keskiarvo, painottamattomana, oli elokuussa 1,13 % ja vuoden alusta 8,54 %.
Parhaiten kehittynyt Nordea Fixed Income Hedge K on noussut vuoden alusta 32,7 %, jolla se päihittää mm. Seligsonin indeksiosuuden kehityksen (31.7 %) ja monet Helsingin toimialaindeksit.
 
Tarkastelen uudemman kerran parin päivän kuluttua noita harvemmin päivittyviä kuten mm. Avenir, 3C Edge ja Estlander & Partners.
Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Maailmantalouden laiva on irronnut karilta

Makrotalouskatsaus syyskuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalouden laiva on irronnut karilta, pahimmat vuodot on paikattu ja matka jatkuu taas seesteisemmässä, kirkkaammassa säässä, jossa ennustettavuus on parantunut ja yritykset voivat taas suunnitella investointeja luottaen siihen että markkinat eivät putoa alta.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit ennakoivat kasvun joko alkaneen tai alkavan ihan kohtapuolin.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kohtuu pirteää, mutta USA:n kuluttajat opettelevat elämään tulojensa mukaisesti eikä luottamus entisen menon paluuseen ole vielä kokonaan palannut. Työttömyyden kasvuvauhti on nyt pienempää kuin aiemmin - ja siis tälläkin sektorilla on nyt selkeitä merkkejä paremmasta.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennakoivat vuoden päästä alkavia maltillisia keskuspankkikoron kiristyksiä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ei vielä suosittele keskuspankeille koronnostoja, mutta kehottaa valtioiden hallituksia valmistautumaan julkisten elvytystoimien purkamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, ensi vuodeksi ei ole tiedossa avokätisiä julkisia hankkeita ja yksityisen sektorin osuus siis jälleen kasvaa.

Reaalitalous

Bruttokansantuote kasvaa keski-Euroopan suurissa talouksissa (Ranska, Saksa,..) ja kaukoidässä. Myös USA:n talous näyttäisi lähiaikoina pääsevän kasvulukemiin. Keskustelu siitä tuleeko lamasta toipuminen olemaan hidasta vai nopeaa on väistynyt ja tilalle on astunut konkreettisten kasvulukujen seuraaminen. Spekulointi on siis viimeisen kuukauden aikana antanut sijaa kvantitatiivisille analyyseille. Ja tälle muutokselle on hyvä syy - nyt on olemassa kasvua ja kasvulukuja, joita voidaan seurata.

Sijoitusmarkkinat

Viimeisten kuukausien aikana parhaiten ovat pärjänneet pankkiosakkeet. Pankit tekevät tällä hetkellä hyvää tulosta maksamalla kansalaisten talletuksille alhaista lyhyttä korkoa, kun taas antolainaus on yleensä sidottu tällä hetkellä korkeammalla tasolla olevaan pitkään korkoon.

Pörssimarkkinoiden kiinnostus on kesän aikana siirtynyt lamasta toipuville kehittyneille markkinoille ja Suomalaiset osakkeet ovat ihan kelpo sijoituskohde.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulaiseksi Helge!

Kun Piksun laajentamisesta alettiin keskustella syksyllä 2008, loviisalainen Helge V. Keitel osallistui 22. 10. Helsingissä pidettyyn palaveriin samalla innolla, jolla hän jo seuraavana päivänä aloitti Piksuun kirjoittamisen. Linkki.

Vajaan vuoden aikana Piksun lukijat ovat oppineet arvostamaan niin Helgen laajaa kokemusta talouselämästä, nopeaa reagointikykyä, sujuvaa kynää kuin myös intensiivistä kiinnostusta sosiaalisen median kehittämistä kohtaan.
 
Onnittelut Helgelle!  

Arvauksia asuntojen menekistä...

... http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/07/15/yksioiden-hinnat-nousivat-korkeammalle-kuin-koskaan/200916338/139

Miten tässä näin kävi? Vuosia sitten arveltiin, että yksiöt ovat katoava tuote asuntomarkkinoilla. Pidettiin selvänä, että ihmisten vaurastuessa kaksiot ovat pienimpiä asuntoja joita halutaan. Sinkkukin haluaisi erillisen makuusopen. Maamme asumisneliöt henkeä kohti olivat euroopan ahtaimpia. Yksiöt olisivat ostajalle taloudellinen itsemurha. Niistä ei pääsisi eroon kuin yhdistämällä suurempaan huoneistoon.

Ehkä kyse oli kuitenkin enemmän toiveista kuin todellisuudesta. Eihän suomalaiset vaurastu kuin perimällä ja asunnon hankkimalla. Hankkimalla asunnon johon on varaa. Eikä sinkulla yleensä ole varaa kuin yksiöön. Kun sinkku tapaa toisen sinkun saa kahdella yksiöllä yleensä kolmion. Kukas niitä kaksioita sitten? Eronneet yhteishuoltajat...

Käyttäjän J.Vahe kuva

Melkoista vedätystä

Plaza.fi -palsta alkoi yli vuosi sitten julkaista blogia nimeltään “Miljonääriksi alle 30-vuotiaana“. Aloitus 8.6. 2008 ei ehkä osunut ajallisesti nappiin sen paremmin kuin perustelut, joitten mukaan nimetön kirjoittaja on yleensä päässyt tavoitteisiinsa. Paljonko sellaisia saavutuksia vakavasti puhuen on 21-vuotiaalla?

En ole aikaisemmin viitsinyt blogin kummallisuuksiin puuttua, mutta viimeinen vedätys F-Securesta meni ilmeisen tahallisessa harhaanjohtamisessaan jo aivan kohtuuttomuuksiin.

Jo otsikko “Kannattavaa kasvua vuodesta toiseen” on valheellinen. Kuten jutun omasta käyrästä näkee, kvartaalitulos vain 3 vuoden takaa oli tappiollinen.

Vielä mahdottomampi on perustelu ”F-Securen markkinaosuus on tällä hetkellä vain 1,7 %. Mahdollisuuksia siis riittää…” Minä kun olen luullut vahvan markkinaosuuden olevan osoitus firman vahvuudesta, mutta tuleva miljonääri kääntää asian nurinpäin. Mitä pienempi, sitä parempi. Esitän kuitenkin vakavan kysymyksen: eikö em. markkinaosuus ole aika heikko tulos noin pitkään ”kasvualalla” toimineelta firmalta?

Ainoa asia, mikä minua kiinnostaisi, olisi tieto F-Securen tuotteiden erinomaisuudesta. Kiinnostaisi, koska sellaisia käytän!

Millään osakekohtaisella arvostusluvulla F-Secure ei ole erityisen halpa. Jos tunnusluvut kieltää vetoamalla ”kasvualaan”, palautan jälleen mieliin marginaalisen markkinaosuuden. Yhdelläkään Piksun seuraamalla listalla F-Secure ei liioin sijoitu kärkeen.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Listan päivitys ei tuonut suuria muutoksia, YIT ja Martela vain näyttävät vaihtavan kärkipaikkaa lähes viikoittain keskenään. Sen sijaan mallisalkun arvo jatkoi reipasta nousua: lähes 100% tämän vuoden alusta lähtien (http://www.piksu.fi/finance/timon_lista/timon_lista.html#Salkku). Salkkuun tuli pieni muutos, kun Okmetic meni myyntiin (ostettu 20.2.2009, myyntivoitto 26.1% + 1.8% osinkotuotto) ja tilalle ostettiin Exel Composites.

Nyt voi jo ääneen sanoa, että mallisalkun all-time-high häämöttää aika lähellä ja toivottavasti ei kaukana: 20.7.2007 mallisalkun arvo oli 173.62 pistettä, jonka ylittämiseen salkun nykyisen arvon pitäisi nousta vielä 8.5%.

Käyttäjän tommisundqvist kuva

Katsaus bondimarkinoille

Nyt on mielenkiintoiset hetket osakemarkkinoilla, mutta mielestäni jopa vielä mielenkiintoisempaa on seurata bondimarkkinoita koska FED:n toimet, markkinoiden kehitys, dollarin hinnan muutokset, sijoittajien luottamus ja ulkomaisten sijoittajien halukkuus/haluttomuus ostaa erityisesti Treasuryitä ovat koko ajan tapetilla. Myös Bernanken toiminta on mielenkiintoista seurata.

Osakemarkkinoilla ollaan nousuhuumassa, muuta bondimarkkinoilla on koko ajan tasapainoteltava equitymarkkinoiden tilanteen, FED:n toimien ja ulkovaltojen pingottamalla trapetsilla. FED on pyrkinyt pitämään yieldit mahdollisimman alhaalla ja tukemaan bondien hintoja. Lisäksi Bernanke on selvästi helpon rahan politiikan kannalla.

Jim Bianco Bianco Research:sta, Tony Crescenzi Pimcolta ja Jim Iuorio TJM Institutional Services:sta käsittelevät yllättävän informatiivisesti ja syvällisesti ajankohtaisia asioita bondimarkkinoilta CNBC:n "Bonds and Beyond"-ohjelmassa.  Biancon mielestä valtion elvytys,  FED:n bondimarkkinoiden manipulaatio, korkotason pitäminen erittäin alhaalla ynnä muut markkinoiden ulkopuoliset seikat ovat luoneet bondimarkkinoille nostetta pohjilta ja markkinat ovat tällä hetkellä "sokerihumalassa".

Crescenzin mielestä on 3 asiaa; 1.tulojen heikkous (esim työttömyyden johdosta), 2.varallisuuden tuhoutuminen (usein aiheuttaa myös talletusten määrän kasvua) ja 3.luoton/lainan heikko saatavuus markkinoilla, jotka varjostavat vakavasti markkinoiden kehitystä lähitulevaisuudessa.

Pankeilla on vielä "toxic assetteja" taseessaan ja pankit ovat hyvin varuillaan, joten lainamarkkinat ja rahoitus on lähes jäässä. Mutta, jos varallisuuden ja omaisuuden -esimerkiksi asuntojen- hinnat stabilisoituvat, pankit eivät ole enää niin huolissaan tappioista ja defaulteista, joten reaalitalous -kuluttajien  ja yritysten talous- voi kohentua hyvinkin nopeasti.

Kannattaa muuten tarkistaa joka perjantai ilmestyvä FED:n H.8 assets and liabilities of commercial banks datajulkaisu. Lainaavatko pankit enemmän kuin aikaisemmin vai ei. (Eli osoitteesta http://www.federalreserve.gov/econresdata/releases/statisticsdata.htm bank assets and liabilities kohdasta: Assets and Liabilities of Commercial Banks in the U.S. - H.8-data.) Tiedot saa kätevästi taulukkomuodossa open officelle tai excelille tai PDF tiedostona. Kun pankkien lainahanat alkavat aukeamaan on odotettavissa myös talouden kestävää elpymistä.

Ben Bernanke on kuin kädessä olisi aivan liian pitkä koiran talutushihna, jolloin koiraa on erittäin vaikea ohjailla. James Biancon mielestä FED:llä ei ole selvää exit-strategiaa tilanteessta missä nyt ollaan. FED:llä taitaa olla pelonsekainen tunne ettei elvytystoimia missään nimessä ainakaan liian varhain lopeteta, vaan mielummin istutaan sitten "mahdollisimman lähellä nollaa"-strategian päällä liian kauan ja kohdataan inflaatio kuin nähdä talouden nyt kääntyvän takaisin laskuun.

FED:n toimintaa voisi kuvata reaktiiviseksi proaktiivisuuden sijaan. Odotettavissa on , että mennään jo aloitetuilla toimilla loppuun asti, eikä esimerkiksi veroja nosteta tai muuta mahdollisesti hermostuttavia asioita tehdä, jotta pallit säilyisivät toisellekin kaudelle virkamiehillä. Ongelmia siirretään oman veikkaukseni mukaan ainakin vaalien yli rahaa markkinoille printtaamalla.  Jos ja kun näin mennään, jossain vaiheessa edessä on siis inflaatio, joka vaikuttaa merkittäväsi myös bondimarkkinoihin.

Jim Iuorio toteaa keskustelussa, että Kiinalla on hallussaan dollarit ja velat, eivätkä he hyväksy omaisuuden haihtumista, eli käytännössä inflaation uhkaa. Yhdysvaltojen on siis oltava varuillaan myös sinne suuntaan antamista signaaleista. Iourion mielestä vielä yksi huolestuttava asia, josta ei ole markkinoilla hirveästi puhuttu on se, että dollarin asema reservivaluuttana saattaa oikeasti olla uhattuna esimerkiksi inflaation takia, ja jos dollarin arvo konttaa merkittävästi esimerkiksi juania ja euroa vastaan. Crescnzi toteaa, että tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä vaihtoehtoa dollarille reservivaluuttana, mutta mahdollisuus siihen tulevaisuudessa on.

Pienemmässä mittakaavassa voidaan jo nyt siirtyä eri maiden kahdenkeskeisissä kauppasuhteissa käyttämään muita valuuttoja; esimerkiksi Venäjällä ja Euroopassa ruvetan käyttämään dollarin sijasta euroa ja Aasiassa juania. Dollarin asema öljymarkkinoiden valuuttana voi tulevaisuudessa olla uhattuna. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että reservivaluuttana on ainakin hyvin vaikea nähdä juania, koska esimerkiksi Kiinassa ei yksinkertaisesti ole kunnon bondimarkkinoita, ja Euroopan bondimarkkinat ovat liian hajaantuneet. Tarvittaisiin noin 7 triljoonalle dollarille (maailman reservit) markkinat ja niitä ei ihan hetkessä luoda.

CNBC:n video katsottavissa etusivun oikeassa palkissa blogin videoissa "Bonds and Beyond" tai suoraan linkistä: Bonds and Beyond

 

Tommi Sunqvist 28.8.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (tommisundqvist.wordpress.com, www.promercatoria.fi)

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Tulosennusteet perustuvat enimmäkseen Arvopaperissa tänään 27.8. julkaistuihin konsensusennusteisiin.

Nousussa Rautaruukki, YIT, Etteplan ja Cramo.

Laskussa Wärtsilä, Citycon, Finnlines ja Marimekko.

Ks. http://www.piksu.net/node/101

 

 

 

Käyttäjän Skiller kuva

Putte ja Kalle keskustelevat jälleen

 

Putte: Härät varmaan kohta nääntyvät,

voitolle mun putit kääntyvät.

 

Kalle: Antaa nousun vielä jatkua

vailla kuumenemiskatkua.

 

Putte: Laskin käänteen todennäkösen,

härkä otti roolin käkösen.

Kohta syöty koko takaus,

kärsii globaalisti vakaus.

 

Kalle: Antaa mennä kun on mallitus,

Beni jatkaa, samoin hallitus.

 

Putte: Kolmas kvartaali sen näyttänee,

sijoittaja järkee käyttänee.

 

Kalle: Turha olla liika huolissaan,

karhu kuorsaa keinutuolissaan.

Ehkä joskus tulee vuoro sen,

mylvin kanssa härkäkuorosen.

 

Putte: Bullikansalla on vapaus

laistaa käänteellinen tapaus.

 

Kalle: Elämä on epävarmaakin,

syksy saapuu, ilma harmaakin.

 

Putte: Tilhiparvet laman edellä,

sopii shortteja taas vedellä.

 

Kalle: Puttari on outo eliö,

kelpaa ympyräksi neliö.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Syitä vai syyllisiä?

(Valokuvan lähde)

Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.

Uskon toki MIT:n professoria, mutta en käsittele tätä aihetta sen enempää. Mieleeni tulee Maon lähimpiin miehiin kuuluneen Zhou Enlain kommentti Ranskan vallankumouksesta vuodelta 1789. Vaikutuksia oli vielä 1960-luvulla liian varhaista arvioida!

Suomen pankkikriisistä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ei ole mielestäni kirjoitettu yhtään kunnon kirjaa. (Joskus toiste pitäisi täsmentää, mitä puutteita julkaistuissa kirjoissa mielestäni on.)

Tosiasia kuitenkin on, että tuo lähtökohdiltaan lähes 20 vuotta vanha tapahtumasarja on niin monelle suomalaiselle niin kipeä, ettei todellisia syitä haluta nähdä.

Helpompi on luetella näennäissyyllisiä: Wegelius, Riikonen, Lassila, Fryckman, Kouri, Kullberg, Hämäläinen, Aho, Koivisto, Viinanen jne.

Historiantutkimuksen pitäisi välttää syyllisten jahtaamista, mutta syyt olisi hyvä tietää.

1980-luvun lopulla suomalaisessa talouselämässä oli liian paljon löysää.

Satoja tuhansia ihmisiä voitiinkin poistaa työelämästä ilman pitkän tähtäimen vaikutusta bkt:hen.

Suomi ei 1980-luvulla pysyvästi pystynyt elämään pelkällä osakekaupalla, vaan idänkaupan tavaranvaihdon romahdus osoittautui raskaaksi iskuksi.

Suomalaisyritysten omavaraisuus oli liian heikko eikä sitä parantanut jokaisen jobbarin hinku ostaa itselleen ensimmäisenä liiketoimenaan tuliterä mersu.

Ikäviä asioita, mutta valitettavasti tosia.

Bernanke kuuluu olevan 1930-luvun laman suurikin ekspertti. Saataisiinkohan Suomen pankkikriisi 20 vuoden takaa ja tuorein finanssikriisi purkitettua jo ennen vuotta 2100?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Indeksimiehet heiluttaa - kustannustehokkuudella voittoon?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009.

Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan passiivisen, kustannustehokkaan indeksisijoittamisen hyviä puolia.

Erola aloitti esityksensä pitämällä kiinni osakkeiden kilpailukyvystä sijoitusinstrumenttina. “Vain osakkeilla saa inflaatiosuojan ja kunnon reaalituoton sijoitukselleen”. Reaalituotto on pyörinyt historiallisesti noin 7 %:ssa. Erola kirjoitti kirjansa finanssikriisin ollessa pahimmillaan ja vaikka usko oli välillä horjuakin, kehoittaa Erola “ostamaan ja pitämään kapitalismia”. This time it’s different? It’s never different.

Sijoittajan menestyksen ratkaisee lähes kokonaan sijoitusten jakautuminen eli allokaatio eri sijoitusluokkien välillä. Mitä enemmän riskiä otat, sen parempi tuotto-odotus sinulla on. Välillä riskit vain - ikävä kyllä - toteutuvat.

Kun sijoittaja on päätynyt sijoittamaan osakkeisiin, jää jäljelle sijoitusmuodon valinta. Sijoitukset voivat olla joko suoria tai rahastojen kautta tehtäviä. Sijoitustyyli (sekä osakkeisiin että rahastoihin) voi olla aktiivinen tai passiivinen. Aktiivinen trader / rahasto etsii jatkuvasti paremmin tuottavia osakkeita ja pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Passiivinen sijoittaja / rahasto on päättänyt ettei yritäkään voittaa indeksiä, vaan tyytyy indeksin mukaiseen tuottoon - vähennettynä mahdollisimman pienillä kuluilla. Tilastot ovat osoittaneet että 10 vuoden periodilla ainoastaan 8 %:a sijoitusrahastoista pystyy voittamaan indeksin.

Suomalaisten rahastojen keskimääräinen hallinnointipalkkio on 1,6 % vuodessa. Tähän palkkioon pitää lisätä kaupankäyntikulut, jotka karkeasti ottaen tuplaavat kulut reiluun 3 - 3,5 %:iin per vuosi. Indeksirahastojen kulut ovat luokkaa 0,5 %:a per vuosi. Salkunhoitajan pitäisi pystyä tuottamaan jatkuvasti noin 3 %:n lisätuottoa rahastolleen. Pitkällä aikavälillä tämä on äärimmäisen haastava tehtävä. Pienikin ero kuluissa syö “korkoa korolle” -periaatteen mukaan suuren osan sijoituksen tuotosta pitkällä aikavälillä. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kun voi ostaa koko suovan?

Mikäli rahastot pystyvät lyömään indeksinsä pitkällä aikavälillä, saattaa syynä olla merkittävästi suurempi riskinotto tai “tilastovirhe”: survival bias, jolloin huonosti menestyneet rahastot on lakkautettu tai sulautettu paremmin menestyviin. Tilastojen mukaan hyvin menestyneet rahastot eivät pärjää yhtä hyvin seuraavina vuosina, huonosti pärjänneet jatkavat alisuorittamistaan.

Erolan sanoma on sama kuin yhdysvaltalaisen Vangard-indeksirahastoyhtiön perustajan John Bogglen. “If you can’t beat them, join them”. Älä edes yritä voittaa indeksiä, vaan rakenna salkkusi kustannustehokkaista indesirahastoista tai ETF:istä. Yhdysvaltojen tilastomateriaalin mukaan aktiivinen salkunhoito söi sijoituksen vuotuisesta tuotosta noin puolet, kun tarkkailtiin aikaväliä 1988-2007. “Trading is hazardous for Your Wealth” - kaupankäynti vaarantaa varallisuutesi. Aktiivinen sijoittaja on itsensä pahin vihollinen.

Jottei Warren Buffett unohtuisi tästäkään esityksestä, todettiin hänen suositelleen passiivista indeksisijoittamista parhaana sijoittamistaktiikkana valtaosalle sijoittajista. Itse hän toimii enemmän pääomasijoittajan ottein, ostaen merkittäviä osuuksia yhtiöistä, joiden johtamiseen ja menestykseen hän pystyy suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan.

Erola jakaa markkinoilla toimivat sijoittajiin ja sijoitteleviin. Sijoittaja keskittyy kustannuksiin, allokaatioon ja riittävään hajautukseen. Sijoitteleva arvailee tuloksia, bruttokansantuotteen kehitystä, tuloksia. Hän yrittää lyödä markkinat, joilla toimii häntä huomattavasti kokeneempia ammattilaisia. Hän yrittää ajoittaa optimaalisesti ja löytää parhaat rusinat pullasta. Hän tietää koska on paras aika ostaa eikä tunnista todellista riskinottokykyään. Selvää on, että sijoittaja pärjää sijoittelevaa paremmin.

Erola piti passiivista, suoraan “ikuisiin” osakkeisiin  sijoittajamista yhtä tehokkaana, tai jopa tehokkaampana sijoitustaktiikkana - kunhan salkku on todellakin buy & hold -salkku. Suomen verottaja rankaisee toki sijoittajaa ottamalla 19,6 %:a maksetuista osingoista. Rahastoyhtiöt saavat tämän kilpailuedun itselleen. Koskahan tähän saadaan oikeudenmukaisuutta?

Syynä sille, ettei indeksisijoittaminen ole vielä noussut suosituimmaksi sijoitusmuodoksi nostettiin “tylsyys”. On mukavampi seurata omia osakkeita ja yrittää voittaa markkinat. Tällaiseen Erola suositteli pienempää “pelisalkkua” - varsinkin kotimarkkinoille. Mahdolliset ylituotot voi sitten vuosittain siirtää indeksirahastoon.

Suomessa pankit hallitsevat suurinta osaa sijoitusrahastojen jakelutiestä. Heidän intressissään on hallinnointipalkkioiden maksimointi, eikä siihen päästä indeksirahastoilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: indeksirahastoja on tullut lisää ja myös ETF:ien käyttö on yleistynyt. ETF:ssä kannattaa perehtyä tarkkaan tuotteen todelliseen luonteeseen ja kaikkiin kustannuksiin. ETF:stä on ansiokkaasti kirjoittanut myös J. Peltomäki Piksun sijoituspalstalla (www.piksu.net).

Jaakko Jouppi esitteli Seligsonin toimintaa ja rahastovalikoimaa. Seligson on johdonmukaisesti keskittynyt  kustannustehokkaaseen varainhoitoon, juuri indeksirahastojen kautta. Yritys on perustettu 1997 ja sen omistavat yrityksen toimiva johto sekä Tapiola-yhtiöt (noin 40 %). Yritys ei tarjoa osakevälitystä eikä strukturoituja tuotteita. Sen hallinnoimat varat ovat noin miljardi euroa. Yhtiöllä on 22.000 rahasto-osuuksien omistajaa.

Varainhoitoprosessi on selkeä:

- asiakkaan tarpeet määrittävät allokaation

- riskien kartoitus ja hallinta saavutetaan hyvällä hajautuksella

- tuotto ohjataan asiakkaan salkkuun kustannustehokkailla ratkaisuilla ja

- toiminta on pitkäjänteistä ja kurinalaista. “Yksinkertainen on tehokasta.”

Konsultti kuunteli esitystä mielenkiinnolla. Yhdysvalloissa passiivisen sijoittamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Periaatteet ovat selkeät ja tilastot tukevat indeksirahastoja. Tuotto-odotukset ja vertailulaskelmat perustuvat kuitenkin usein erittäin pitkiin sijoituksiin, kymmeniin vuosiin. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaisia sijoittajia suomalaiset rahastosijoittajat todellisuudessa ovat. Sijoitammeko kuukausiksi, vuosiksi vai kymmeniksi vuosiksi? Lyhyellä sijoitushorisontilla kulujan merkitys pienenee ja aktiiviselle salkunhoitajalle jää parempi mahdollisuus onnistua indeksin lyömisessä.

Konsultilla on salkussa Seligsoninkin ratkaisuja, mutta uskon myös suoriin - pitkäaikaisiin - osakesijoituksiin. On mielenkiintoista omistaa yrityksiä suoraan, seurata niiden menestystä ja osallistua myös yhtiökokouksiin. Toivottavasti indeksirahastojen maihinnousu tuo painetta myös aktiivisten rahastojen kustannustehokkuuteen. Se on pitkällä juoksulla rahastoyhtiöidenkin etu.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Taurus kuva

Play it again Sam!

Kesäkuukausien aikana talouslehdistön seuraaminen on jäänyt vähemmälle, ja pöydän kulmaan onkin kertynyt pieni pino Arvopaperi, Viisas Raha, The Economist ja muita lehtiä. Pari päivää sitten päätin penkoa pinon läpi. Kun elokuun Viisas Raha lehden osakepuntari 3.8.2009 osui silmiin, tuli de´ja` vu olo eli entiselämys; olen nähnyt tämän taulukon aikaisemmin! Pienen etsimisen jälkeen löytyi Arvopaperin kesäkuun lehdestä täysin sama taulukko, nyt päiväys oli kuitenkin 1.6.2009. Tai täysin samat taulukot eivät olleet, koska osakekurssit ja tunnusluvut olivat muuttuneet, mutta siitä huolimatta osakkeiden järjestys listoilla oli täysin sama. Ja mitä merkillisintä, molempien listojen kohdalla edelliset sijat olivat myöskin samat: 1.6 lista esitti että Outotecin sija on 7 ja edellinen sija oli 13, kun 3.8 lista väitti että osakkeen sija on 7 ja edellinen sija oli 13, mikä ei pidä paikkansa koska sehän oli 7.

Kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti ei voi olla ajan tasalla markkinatiedon osalta. Mutta kun Osakesäästäjien lehti väittää ettei kahden kuukauden aikana ei ole tapahtunut mitään mikä antaisi aihetta osakkeiden uudelleen arviointiin, lehti ei ole osakesijoittajan puolella. Varsinkin kun suuri osa yhtiöistä olivat tänä aikana julkistaneet toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa, ja oma analyysini (Taurus lista, www.taurus-capital.net) osoitti että muutokset olivat varsin huomattavat. Alla molempien listojen huippuosakkeet. Spot the difference!

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nokia: Quo Vadis?

Mihin suuntaan Nokia?

Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana.

Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat ja muut härvelit. Liitettävyys on sisäänrakennettu.

Kuten ylleensäkin käytän itseäni testicasenä: Käyttäisinkö tällaista laitetta? Minkä työn tämä laite minulle tekisi? Teholtaan laite on varmaankin riittävä nettisurffailuun, sähköpostien lukuun ja miksei selaimen kautta työskentelyyn. Tuskin voisi kuitenkaan korvata tehokkaampaa työläppäriäni. Enemmän consumerpuolelle tarkoitettu?

Huomaan että ajattelen puhelinliittymää. Tämä laite tarvitsee selvästi oman liittymänsä. Eli tarvitsen toisen data-liittymän puhelimen lisäksi. Ei houkuta. Yhdellä pitäisi tulla toimeen. Minulla on jo 3g puhelin jossa on datayhteys liikkuvaa uutisten seurantaa ja googletukseen. Se on aina mukana. Läppäri ei ole. Läppärini kykeytyy tarvittaessa nettiin puhelimen datayhteyden kautta. Toimii hyvin. Mutta ehkä olen keskimääräistä nörtimpi? Tällaisen laitteen menestys on todennäkösiesti paljolti kiinni operaattorien vastaanotosta ja heidän tarjoamista palvelupaketeista. Uutuus-booklettia voisi harkita jos olisi tarjolla yhdistetty data-paketti : Voin käyttää samaa data-liittymää useasta laitteesta, mutta vain yhdestä kerrallaan. Halvat netbookit on kohdennettu käyttäjäkunnalle jolla todennäköisesti ei ole kovin kehittynyttä kännykkää. Tämä "hienompi netbook" kosii hieman rahakkaampaa väkeä jolla todennäkösiesti jo on älypuhelin. Mahtaako kolahtaa?

Työpaikalla kuulin ilkeän kommentin värkistä: "Katsokaa, meidänkin alihankkijat osaavat työstää alumiinia...."

Nettiin vuoti myös kuvia mahdollisesti tulevasta N900-kapulasta. Sillä saattaa taas olla hyvät menestymismahdollisuudet. Omistan vieläkin vanhan N800-tabletin. Muuten hyvä vehje, mutta... puhelintoiminto puuttuu. Nyt tämä puute on korjattu. Samalla logiikalla kuin yllä voi olla menestyskonsepti. Yksi dataliittymä riittää. En tarvitse sen lisäksi puhelinta. Näyttö riittävän iso kevyempään surffailuun. Lycka till Nokia :)

Muutenkin Nokia on saanut positiivista huomiota: EISA valitsi E75:n vuoden parhaaksi businesskännyksi. Hyvä valinta. Minulla on sama kapula työkäytössä ja voi vakuuttaa että toimii hyvin. Ei turhan fancy, mutta sähköposti ja kalenteri toimivat saumattomasti Outlookin kanssa. Tämä kapula raktaisee minun tehtäväni, siispä tuli kaupat!

Tuntuu siltä että huomio Nokian kohdalla suuntautuu liikaa siihen mikä laite on mahdollisesti seuraava Iphone-tappaja. Onko tämä tärkein markkina Nokialle? Onko kenties huolestuttavampaa että yhtiöltä ei löydy esim CNN-uutisen näyttämää aurinkopanelilla ladattavaa halpaa kännykkää Afrikan sähköttömiin kyliin?

Suurin huoleni Nokian suhteen on voiko ja yrittääkö yritys olla kaikkea kaikille: Kallista ja laadukasta designvehjettä vaativille jenkkimarkkinoille ja samalla äärimmäsen halpaa luuria Afrikkaan ja Aasiaan. Kokemukseni mukaan korkeimman laadun ja halvimman hinnan yhdistäminen samaan organisaatioon ei toimi. Ihmisten ajattelutapa pitää olla niin erilainen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kaksi uutista metsäalalta, osa 2

 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Katja Lähtinen on Joensuun yliopistossa keväällä 2009 tarkastetussa metsäekonomian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt suomalaisten sahojen tuotannontekijöiden käyttöön liittyvien päätösten vaikutusta yritysten kilpailukykyyn 2000-luvulla. Sahojen tuotannontekijöiksi katsottiin laaja-alaisesti aineelliset resurssit, esimerkiksi raaka-aine ja tuotantolaitteet, sekä useita yrityksen tieto-taitoon liittyviä osa-alueita.

 

Kansainvälisillä sahatavaramarkkinoilla menestyminen edellyttää yrityksiltä sekä kustannustehokkuutta että kykyä valmistaa tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan mahdollisimman hyvää hintaa. Korkean kustannustason maissa toimiville sahoille on nähty erityisen tärkeäksi edistää asiakaslähtöisyyttä ja siihen liittyvää osaamista, jotta kilpailukyky voidaan turvata. Tutkimuksia sahojen liiketoimintaratkaisujen ja menestyksen välisistä yhteyksistä on kuitenkin toistaiseksi tehty vähän. Tilinpäätöstietoihin perustuvia kilpailukykytutkimuksia on sahateollisuudessa tehty vielä harvemmin.

Sahojen kilpailukykyyn ovat vaikuttaneet merkittävimmin raaka-ainekysymysten, maineen ja palveluiden, yhteistyösuhteiden sekä teknologisen osaamisen arvostaminen liiketoiminnassa. Erityisesti maineesta huolehtimisen, palveluiden tarjonnan sekä yhteistyösuhteiden strateginen merkitys on ollut niitä arvostavilla sahoilla yksiselitteinen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sahojen johtajat eivät kaikilta osin tiedostaneet yritystensä hallussa oleviin tuotannontekijöihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Sahajohtajien keskuudessa arvostettiin yleisesti ottaen vähiten esimerkiksi maineeseen ja palveluihin sekä yhteistyöhön liittyviä tekijöitä, vaikka taloudellisten analyysien perusteella näillä voitiin todeta olleen vaikutusta yritysten kilpailukykyyn.

Tilinpäätöstunnusluvuilla mitattujen menestystekijöiden ja sahajohtajien arvostusten väliset erot viittaavat siihen, että yritysten tuotannontekijäpohjaan saattaa liittyä merkittäviä kehittämismahdollisuuksia, joita kaikilta osin ei ole yrityksissä tunnistettu.

Tutkimustulosten mukaan sahojen kilpailukykyä voitaisiin edistää ottamalla huomioon toimialalla yleisesti tärkeiksi tunnistettujen aineellisten tuotannontekijöiden rinnalla nykyistä laajemmin myös yritysten sisäiseen osaamiseen liittyvien tekijöiden liiketaloudelliset mahdollisuudet.

 

(Kirjoitus perustui Joensuun yliopiston julkaisuun)

 

Tutkimuksen lisäksi tarvitaan koulutusta. Linkin uutinen koulutuksesta yrittäjiksi puusepänteollisuuden alalle on hyvä uutinen. Ainoa ongelma on siinä, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on vielä monen monituisen vuoden ja monen epäonnistumisen reunustama tie uusiin yrityksiin ja niiden työllistävään vaikutukseen.

 

Jatkuu

Käyttäjän Taurus kuva

Taurus lista viikolle 34

Tauruksen Osakelista 3409

Kuvassa  Tauruksen osakelistan top-20 viikolta 34. Kun suurin osa toisen neljänneksen tuloksista on otettu huomioon, ovat muutokset viikon 32 listaan huomattavat. Merkittävää on, että erikoisesti suuret yhtiöt ovat nousseet kärkeen; esim Nokia (2) ei ole koskaan sen jälkeen, kun aloitin analyysin lokakuussa 2007, ollut näin korkealla. Tilanteen voi tulkita niin, että suuryritykset ovat nopeasti reagoineet suhdanteen laskuun ja laittaneet sekä tulos- että tasepuolensa kuntoon, mutta markkinat eivät vielä ole palkinneet yhtiöitä tästä.

Outotec on siis näiden yhtiöiden joukosta "paras ja halvin". Earnings Yieldin eli tulostuoton osalta osake on sijalla 3, ja Return on Tangible Capitalin eli tehollisen pääoman osalta sijalla 7. Yhteenlaskettu sijaluku 10 on alin kaikista 124:stä osakkeesta joista analyysi on tehty, mikä antaa osakkeelle sijaluku 1 lopullisessa listassa. Lisää siitä miten analyysi tehdään löydät Joel Greenblattin verkkosivulta www.formulainvesting.com.

Muutokset edelliseen (viikon 32) listaan ovat siis melkoiset. Suurten nousijoiden joukossa ovat Nokia (15 sijaa), Lemminkäinen (15), Neste Oil (20), F-Secure (16), Rapala VMC (21) ja Oriola KD (31).

Käyttäjän Taurus kuva

Joel Greenblattin "Magic Formula"

 

Finanssitalo FIM kehuu osaamistaan mainosfilmillä jossa välkky oppilas (ja FIMin tuleva rahoitusneuvoja) piirtää taulun täyteen kaavoja joista  opettaja ja luokka eivät ymmärrä mitään. Mainos antaa aivan väärän kuvan siitä mitä sijoitusneuvonnan tulisi olla. Sen pitäisi kertoa sijoittajalle ymmärrettävällä tavalla miten hänen tulisi pohtia valintoja ja toimia kun hän harkitsee eri sijoitusvaihtoehtoja.

Erittän menestyvä sijoittaja ja Columbia Business Schoolin dosentti Joel Greenblatt on kehittänyt analyysimenetelmän joka tässä suhteessa on aivan omaa luokkaansa. Hän kutsui sitä alunperin nimellä ”Magic Formula”, mutta koska analyysimenetelmässä ei oikeastaan ole mitään maagista kuten Greenblatt itse myöntää, on hän sittemmin pudottanut ”Magic”-sanan pois nimestä. Menetelmään voi tutustua hänen kirjassaan ”The Little Book that Beats the Market” tai Joelin verkkosivuilla www.magicformulainvesting.com sekä www.formulainvesting.com.

Formulassa on kaksi tekijää; hyvä yritys on sellainen joka antaa hyvän tuoton yrityksen käytössä olevalle pääomalle, halpa osake on yrityksellä jonka tulostuotto (tulos per kokonaisarvo) on korkea. Sijoittajan kannattaa ostaa hyvien yritysten osakkeita silloin kun ne ovat halpoja. Greenblatt opettaa arvosijoittamista, ja jatkaa Warren Buffettin ja tämän professorin Benjamin Grahamin perinteitä Columbia Business Schoolissa.

Kirjassa ja verkkosivuilla Joel esittää runsaasti näyttöä siitä että noudattamalla formulan antamaa tietoa sijoittaja pääsee selvästi parempiin tuloksiin kuin esimerkiksi indeksisijoittamisen avulla. Helsingin Kauppakorkeakoulun gradututkimuksessa selvitettiin miten formula olisi toiminut pohjoismaiden osakemarkkinoilla (Helsingin, Tukholman, Oslon sekä Kööpenhaminan pörssit). Kun salkkuun valittiin joka vuosineljännes viisi parasta osaketta ja ne vaihdettiin puolen vuoden päästä sen neljänneksen kärkiosakkeisiin (salkussa  siis 10 osaketta) saatiin seuraava tulos (sisältää  osingot, mutta ei kuluja eikä veroja):

Formula tuotti keskimäärin 30% vuodessa, kun pohjoismaiden pörssejä kuvaava VINX indeksin tuotto vastaavana aikana oli -2,6% vuodessa.

Olen kehittänyt analyysimenetelmän joka soveltaa Joel Greenblattin formulaa Helsingin pörssin osakkeisiin. Lista päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa tuoreimpien tulosraporttitietojen sekä pörssikurssien perusteella. Piksun lukijat voivat jatkossa tutustua listaan palvelun osiossa Taurus Lista.

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Listan kärjessä Martela ja YIT vaihtoivat taas kärkipaikkaa keskenään.

Mallisalkun sisältö ja osakekohtaiset voittoprosentit ovat nyt (päätöskurssien 22.8.2009 mukaan) seuraavat: 

  • Alma Media, ostettu salkkuun 8.5.2009, +43%
  • Digia, ostettu 22.5.2009, +66%
  • Fiskars, ostettu 21.8.2009, +2%
  • Fortum, ostettu 3.8.2009, +13%
  • Larox, ostettu 8.5.2009, -2%
  • Martela, ostettu 21.6.2007, -14%
  • Metso, ostettu 10.10.2008, +38%
  • Nokia, ostettu 17.7.2009, -7%
  • Nordic Aluminium, ostettu 29.8.2006, -26%
  • Okmetic, ostettu 20.2.2009, +24%
  • Rapala VMC, ostettu 19.6.2009, +2%
  • Scanfil, ostettu 8.5.2009, +17%
  • TeliaSonera, ostettu 8.5.2009, +17%
  • Wärtsilä, ostettu 20.2.2009, +25%
  • YIT, ostettu 13.3.2009, +99%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset osakkeet kohtuuhintaisia

Keskimääräinen osakkeiden hinnan suhde tulokseen (P/E suhde) kertoo paljon osakkeiden hintatasosta. Osakkeet ovat yleensä edullisia, jos keskimääräinen P/E suhde on alle 15 ja toisaalta taas 20 ylittävät arvot kertovat korkeista hinnoista.

Oheiseen taulukkoon on koottu P/E suhteita eri maiden indekseille. Lähteenä on käytetty yleensä luotettaviksi osoittautuneita iShares:n (31.7.2009) tuottamia arvoja. Arvot on laskettu maakohtaisille indeksikoreille, joiden kaupankäyntitunnus on niinikään taulukossa.

Näistä luvuista voidaan havaita, että monien osakkeiden hinnoissa on jo nyt mukana jonkin verran positiivista tulosodotusta. Osakkeiden keväinen hintaralli on siis purrut ja ne eivät ole enää varsinaisen halpoja. Onneksi yksittäisillä markkinoilla, niin kuin esimerkiksi Suomessa, on vielä joukossa aivan kohtuuhintaisia yrityksiä.

  Kaupankäyntitunnus P/E
Pohjois-amerikka IFNA 35,24
Japani EWJ 29,27
Englanti EWU 17,15
Saksa EWG 23,39
Kiina FXI 25,65
Brasilia EWZ 17,67
Malesia EWM 24,87
Meksiko EWW 18,86
Etelä-Korea EWY 17,78
Turkki TUR 14,32

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kvantitatiivinen markkina-ajoitus ja Mebane T. Faber

Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber

 
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
 
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
 
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
 
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
 
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
 
 Faber S&P 500 vs. 10-Month Simple Moving Average, 1990-2008
 
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
 
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
 
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
 
Faber
 
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
 
 
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
 
Faber: Yearly Return Distribution, S&P 500 and Timing 1900-2008
 
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuuden muutosjohtaja

 

- Herra muutosjohtaja, miksi olette tullut Turussa käymään?

- Turku on Suomen metsäteollisuuden merkittävimpiä keskuksia.

- Herra muutosjohtaja, mitä työhönne kuuluu?

- Tehtäväni on tutkia metsäteollisuuden tulevaisuuden visioita ja tehdä pitkän tähtäimen strategista suunnittelua.

- Herra muutosjohtaja, miksi olette peräkärryssä?

- Mielestäni tulevaisuuden visiot näkee parhaiten näin perästä päin. Onhan minulla itsellänikin aika iso perä.

- Herra muutosjohtaja, milloin aloitatte työnne?

- Tämä vuosi menee sitouttamis-, kannustin-, eroraha- ja kultainen kädenpuristus-neuvotteluissa, mutta ensi vuonna on tarkoitus aloittaa tulevaisuuden visiointi.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Merta edemmäs kalaan: Energiaa

Onko vanhassa vara parempi?

Homo Econimicus  yllyttää muitakin avartamaan sijoitushorisonttiaan. Helsingin pörssissä on kuten olen jo aikaisemmin todennut melko pieni valikoima yrityksiä ja toimialoja edustettuna. Yksi tällainen heikkous on energiasektori. Totta, meillä löytyy öljynjalostaja (Neste) ja tuotantoyhtiö (Fortum). Mutta perinteisiä öljy-yhtiöitä ei löydy ollenkaan. Eikä myöskään uusiutuvaa energiaa. Täytyy siis lähteä merta edemmäs kalaan.

 

Energiaa ihmiskunta tulee haluamaan aina. Tulevaisuuden tuotantotavoista voi esiintyä erimielisyysksiä. Kuinka kauan jatkuu öljyn ylivalta? Entä ydinvoima? Vai olisiko uusiutuva energia parempi valinta pitkään salkkuun? Mielenkiintoista on että öljyn hinta vaikuttaa samaan suuntaan kaikilla. Korkea öljyn hinta  näkyy tietenkin öljy-yhtiöiden tuloksessa, mutta samalla myös investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat kannattavammiksi.

Jo pohjoismaista löytyy vallinanvaraa:

Oslosta löytyy varsinaisten öljynporaajien: Statoilhydro:n  ja  Irakissa öljyä poraavan DNO international lisäksi lukuisia etsintään ja huoltoon liittyviä yrityksiä.

Uusituvia edustaa aurinkopaneelivalmistaja REC.

Tukholmassakin on jännitystä kaipaaville pieniä öljy-yhtiöitä: Lundin Petroleum ja PA resources

Köpiksestä taas löytyy tuulivoimayhtiö Vestas.

Vai onko uusituva oikea valinta?

Hieman kauempaa löytyvät toki Shell (Amsterdam, Lontoo) ja BP (Lontoo).

Saksasta löytyy aurinkovoimayhtiö Solarworld. Jne...

Näitä yhtiöitä vertailtaessa kannattaa muistaa että viime vuosi on kuluvaa vuotta parempi joten pitää tarkistaa mitkä kvartaalit ovat TTM-luvuissa mukana. Homo Economicuksen oma mielipide on että uusiutuvan energian yhtiöt ovat yliarvostettuja. Sijoittajat (jotka myös ovat ihmisiä) etsivät usein "seuraavaa suurta juttua". Kaikki tietävät että uusituva energia on kasvuala. Näistä yhtiöistä kannattaa siis maksaa paljon. Itse uskon että yllämainitutkin yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia - mutta vasta kun ala on vakiintunut. Tunnetun sanonnan mukaan yliarvioimme uutuuksien vaikutuksen lyhyellä tähtäimellä mutta aliarvioimme vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Markkinat kasvavat, mutta mikä teknologia voittaa? Tehdäänkö aurinkopanelit edelleen piistä vai voittaako matalamman hyötysuhteen mutta alemman valmistuskustannuksen polymeerikenno? En tiedä. Ei taida kukaan muukaan tietää. Kasvumahdollisuudet ovat siis isot, mutta niin ovat riskitkin.

Omaan salkkuuni on valikoitunut suurista öljy-yhtiöistä Shell vahvan kassavirran takia. Hieman jännitystä tuo Irakissa öljyä tuottava DNO international koska uskon että kaikkien intressissä Irakissakin lopulta on että kauppa käy. Kukin käyttäköön omaa logiikkaansa.

Käyttäjän Skiller kuva

Dialogi 2

 

Putte: Treidastiko tänään longilla?

Kalle: Pilkkii koetan pohjaongilla. Miten karhumarket näyttäytyy?

Putte: Härät typerästi käyttäytyy.

 

Kalle: Lama on jo ohi kokonaan, miten juututtiinkaan mokomaan.

Putte: Et oo vielä nähnyt pohjia, karhu juuri ottaa ohjia.

 

Kalle: Turha tässä olla arempi.

Putte: Onko ensi viikko parempi?

Kalle: Panen kapitaalin toimintaan.

Putte: Putit sopii lohen poimintaan.

 

Kalle: Työttömyys se nousee edelleen.

Putte: Stora näytti lisää vedelleen.

Kalle: Teollinen poistuu talous.

Putte: Missä järki, aatteen jalous?

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit