Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Helsinki plus hivuttautuu

Kirjoitin alkuviikosta venäläisten tonttikaupoista Suomesta ja suomalaisten mahdollisuuksista hankkia maata Venäjällä. Juttu löytyy täältä:

http://ninasuomalainen.wordpress.com/2009/04/19/tonttimme-karjalassa/

Toisena asiana, näin Medvedevin vierailun jälkeen voi puntaroida, harppasiko Venäjän nk. Helsinki plus-aloite askeleen eteenpäin Helsingissä, vai ei? Suomen viime vuonna johtama Ety-järjestö ja Helsingin joulukuun Etyj-kokous piti tiukan linjan siinä, että nykyiset rakenteet ovat hyvä pohjia Euroopan turvallisuuskysymysten sopimiseksi.

Tällä viikolla presidentti Medvedev nosti asian esiin uudelleen. Venäjä nimittäin ei ole kovin tyytyväinen varsinkaan Etyjiin, jonka se kokee katsovan liikaa ihmisoikeuksien perään. Myös vapaiden vaalien ajaminen on ollut Etyjin heiniä, ja vaaleillahan on saanut aikaan vallanvaihdoksia Georgiassa ja Ukrainassa.

Ei kuitenkaan ole oikein selvää, miten presidentti Halonen asiaan suhtautui, muuta kuin että Suomi antaa apua kokouspaikan ja "kaiken muun" suhteen. Ulkoministeri Stubb sen sijaan tuntui skeptiseltä, ja toisti Etyjin linjaa: uusia rakenteita ei tarvita.

Venäjän Helsinki plus-ideasta ei oikein ole tarkkaa selvyyttä, eikä konseptin sisältöä ole yrityksistä huolimatta saatu selville. Sen arvataan kuitenkin olevan turvallisuus-kysymyksen tarkastelu lähinnä Venäjän omista lähtökohdista, jättämällä sivuun nuo demokratia-hullutukset. Siksi Hki plus taitaa olla pöydissämme vielä pitkään, ja jossain vaiheessa nousevan esiin ihan oikeana aloitteena myönnytyksenä Venäjälle. Medvedevin Suomen kommentit ja suomalaisten siihen lausumat 'ehkät' sopivat kuvioon kuin nenä päähän.

Toinen hivuttautuva aihe on Itämeren kaasuputki. Positiivisella puolellahan suomalaisten mahdollisuus tonttikauppoihin Venäjällä olivat vahvasti kokouksen agendalla. Tosi kuulosti vähän siltä -oikein tai vääri - kuin Venäjällä ei olisi mokomasta ideasta aiemmin kuultukaan. Nyt piti oikein alkaa miettiä miten siihen suhtaudutaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sixten Korkmanin opinnot

 

Taloustieteilijöitten kyvyttömyydestä varautua lamaan on puhuttu ja asiaa on omalta osaltaan selittänyt Sixten Korkman, joka kertoi, että hänen opiskellessaan kansantaloustiedettä 1930-luvun laman tapaisen tilanteen toistumista pidettiin mahdottomana.

Pidän Korkmanin vastausta ja siihen liittyvää kokonaisuutta peräti hämmentävänä. Kun minä opiskelin 1970 ja 1980-lukujen vaihteessa taloustiedettä, ensimmäinen, keskimmäinen, viimeinen ja suunnilleen ainoa asia, mistä taloustieteessä puhuttiin, oli suhdannevaihtelut, niitten ennakoiminen ja niitten hallitseminen eri keinojen avulla.

 

Juuri omien opintojeni takia en ymmärrä, miksi suhdannevaihtelujen teoriaa ei ole osattu tai varsinkaan haluttu nähdä sellaisena konkreettisena tekijänä, mikä se selvästikin on.

Edelleenkään kysymys suhdannevaihtelujen rajuudesta ei mielestäni ole kovin relevantti. Keskivaikea lama olisi sekin syytä ottaa huomioon ja ravinnonpuutteessa mitaten USA:n lama on ainakin vielä 1930-lukua lievempi.

Ratkaisevin kysymys liittyy kuitenkin siihen, että 1930-luvun tapaista lamaa ei ehkä tulisikaan, jos talouspolitiikka USA:ssa olisi onnistuneempaa.

Jos Korkmanille eikä kellekään muullekaan ole huomattu sanoa, että väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin lopputuloksiin, asia on peräti valitettava.

Sixten Korkmanin asemaan ei kuitenkaan nousta pelkillä opinnoilla vaan kyllä siinä tarvitaan työkokemustakin.

- Korkman lienee kokenut Suomen laman 1990-luvun alussa, jolloin hän on nähnyt, että lama voi olla syvä.

- Korkman lienee kokenut it-kuplan ja nähnyt sen, että markkinat pystyvät hinnoittelemaan itsensä ulos reaalimaailmasta pilvilinnojenkin yläpuolelle.

Ja se mistä on kokemusta Korkmanin työuran ajalta ja mistä on kokemusta Englannista 1800-luvun alusta lähtien, on laskusuhdanteiden toistuminen täysin varmasti.

http://www.taloussanomat.fi/pdf/20097921

Kuluttajasta säästäjäksi

Korkeasuhdanne alkaa olla jo ohi, ja maailmantalouden tummat pilvet ovat kadottaneet sen hopeareunuksensakin. Tästä eteenpäin ihmisten elintavat tulevat muuttumaat. "Kaikki tänne mulle heti&nyt -sukupolvi" saa kokea ensimmäisen lamansa. Mutta tarkoitus ei ole alkaa tässä osoittelemaan ketään sormella. Ei siis syyllisten etsintää nykyiselle kriisille tässä(kään) kirjoituksessa. Tällä kertaa käsittelyssä on siirtyminen kuluttajasta säästäjäksi.

Kuluttaja

Monesti säästäminen -sanaan liitetään kurjuutta ja ankeutta. Tätä säästäminen ei todellisuudessa ole. Tämän mielikuvan luomisessa medialla on oma osansa. (Ajattele vaikka hetki niitä kaikkia heikkouksiamme joihin mainokset vetoavat. Elämä ei ole vain mainosten sanoman toteuttamista.) Säästäminen tuottaa mielihyvää & rauhoittaa. Velka kalvaa öisin mieltä.Kaikin keinoin sinut koetetaan saada kuluttamaan, ja aina vain enemmän. Ja jos rahat loppuu, niin sitten velkaa! Sinähän tarvitset tämän vesiskootterin! Se, mitä ihminen oikeasti tarvitsee on aivan eri asia.

Säästäjä

Kuluttaja -sanalla on myös vahva psykologinen merkityksensä. Ihmiset todellakin saadaan kuluttamaan sitä mitä heillä on, ei säästämään. Kädestä suuhun elämäninen onnistuu hyvinä aikoina, mutta heikommin huonoina. Ihminen on luonnostaan säästäjä. Esihistoriallisella ajalla se kahdesta ihmisestä selvisi pitkän talven yli, joka oli tajunnut säästää ruokaa. Toistaako historia vielä itseään?

Otetaan käsittelyyn ensimmäinen tapaus siitä, miten meistä on todellakin tehty kuluttajia, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kauppojen asiakaskortit. Minultakin löytyy S-etukortti. Mutta miten näitä kortteja mainostetaan ihmisille? Puhutaan bonuksista, "säästämisestä". Säästä -sanan väärinkäyttöä sanon minä. Todellisuus on se, että korteilla saadaan eksaktia tietoa ostoskäyttäytymisestämme. "Kuluttajan puolelle" asettuessaan kauppa saa kuluttajan unohtamaan todellisen, ja lopulta ehdottoman valtansa. Tyhmäähän se on olla kortitta, tämäkin on totta. Ihminen, joka ei käytä korttia maksaa lopulta muiden korttien käytön. Pääsanoma kuluttajalle on kuitenkin, "Mitä enemmän ostat sitä enemmän "säästät"". Bonusten kertyminen kun on kytketty € -määräisiin ostoihin esim. kuukauden aikana. Nyt täytyy muistaa, että todellinen valta on säästäjällä (ei kuluttajalla). Monien tuotteiden kohdalla valmistajan & myyjän paniikki on lähempänä kuin yleisesti tiedetään. Mikä tahansa supermarket olisi "valmis" jo kuukauden boikotilla. Ts. konkurssissa. Tällaisen ostolakon aikana säästäjä alkaisi ehkä ymmärtää millainen voima on hänellä todellisuudessa on. Ehkäpä palvelukin voisi olla astetta kunnioittavampaa?

Entäpä sitten vakuutusyhtiöt? Kauppamalla ihmisille eläkevakuutusta he eivät todellakaan voi luvata meille huolettomia eläkepäiviä. Ei onnistu. Mitä he lopulta kauppaavat? Mahdollisuutta tulevaisuudessa, ehkä 50v kuluttua suurempaan eläkkeeseen? Mutta mitä he todella lupaavat sanoessaan näin on vain kuvitelmia. Kukaan, toistan ei kukaan, voi tietää millainen maailmamme on tuon 50v. jälkeen. Tietoisuus näistä pykälistä, joita ei ole edes pienellä painettu sopimuksiin, voi havahduttaa. Eli riskit tästäkin kantaa täysin ihminen, joka tämän vakuutuksen ottaa. Itse säästäminen ei ole ainoastaan vaihtoehto, vaan myös pakko. Ainakin mikäli haluat todella TURVATA vanhuuttasi. Miksi verohyötyä eläkesäästämiselle itse asiassa ajetaan valtiovallan tasolla?

Säästämiseen motivoituminen. Tämä voi alkaa aivan hyvin esimerkiksi huolestumisesta luonnon puolesta. Tästä seuraa kuitenkin positiivinen takaisinkytkentä. Tällä tarkoitan kulutuskierteen jatkuvasta ahdistuksesta vapautumista. "Löysää" rahaa on enemmän käytettävissä, ja kaikkea ei tarvitsekaan ostaa kalliilla kulutusluotolla. Samalla oma henkilökohtainen talous on paremmin tasopainossa. Loppujen lopuksi kun ajatellaan luontoa laajemmin, kaikki mikä meille on annettu on vain pysyvästi lainassamme, ilman sovittua palautuspäivää. Luonto ei ole luvannut meille mitään, mutta silti riistämme sen viimeistä Afrikan pensasta myöden, kun se revitään tehtaaseen raaka-aineeksi. Tämän ymmärtäminen auttaa luomaan oikeaa kunnioittusta luontoa kohtaan. Se mitä tähän asti olemma tehneet, ja mitä tulemme hyvin todennäköisesti vielä tekemään, on kaikki taistelua luontoa vastaan. Kumpi onkaan vahvempi, luonto vai ihminen? Kiellämmekö tosiasiat tavoitellessamme aina vain jatkuvaa talouskasvua? Voisimmeko jo vihdoin alkaa toimimaan luontoa säästäen.

Turha kuluttaminen. Miten paljon meillä onkaan materiaalista hyvää, mutta onnellisuutemme ei silti lisäänny. Olisiko syytä alkaa ajattelemaan asiaa enemmän? Siis ei ole olemassa takaisinkytkentää materiaalisen hyvän & onnellisuuden välillä. Kuvaaja ei ole lineaarinen. Hesarin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa onnnellisuus ei enää sanottavasti lisääntynyt kun vuositulot ylittivät 9000€. Eli opiskelijan tulot. En ole ainakaan itse huomannut tulojen kasvaessa onnellisuuden samanmoista kasvua. Se mitä meillä on ei määrittele meitä. Tavaramäärän kanssa tuskaillessa emme ymmärrä mikä meille on todella tärkeätä. (Perhe ja rakkkaaat.) Tavaralle ja omaisuudelle täytyy löytää aina vain enemmän säilytystilaankin..Erityisesti Joulun aikoihin meillä on vaikeuksia kaiken uuden tavaran ja turhuuden hankkimisen keskellä. Kun sille anopillekin pitäisi jotain ostaa. Kaupat & myymälät ovat täynnä tuskastuneita kuluttajia ja myyjiä. Kuukauden päivät hermoilemme parin päivän tunnelmaa varten. Ja kaiken tämän mahdollistamiseksi meidän täytyy työskennellä tavoitteen eteen. Näemme vaivaa, emme ainoastaan ostaessamme & hankkiessamme tavaraa, vaan myös ansaitessamme pelimerkkejä sen hankkimiseen.

Kuluttajan lopullinen hyväksikäyttäminen. Kun kuluttaja on saatu ahdinkoon, ilmestyy jostain vielä "auttajia", joiden lopullisena tarkoituksena on kupata tämä kuluttaja aivan tyhjiin. (Itse asiassa miinukselle.) Nämä auttajat kantavat nimeä pikavippiyhtiöt. Rahasta peritään suolainen korko. Ja nämä rahan kauppiaat luovat kuluttajaan lopulliseen velkasuhteen. Ja maksuhäiriöiden tullessa, rahan perintä siirtyy perintäyhtiöille, asioista ei enää tässä vaiheessa neuvotella. Pelkkien korkojen maksaminen ei tule kyseeseen. Kaikki omaisuus ihmiseltä saadaan tällä tavoin ryöstettyä.  Todellinen nöyryytys yhteiskunnasta löytyy vasta pikvippikierteen jälkeen ulosoton ja maksuhäiriömerkinnnän jälkeen.

Miten meistä onkaan tullut taas pieniä lapsia, jotka eivät jaksa odottaa "karkkipäiväänsä" vaan, haluavat karamellinsa tänään ja juuri nyt! Säästämällä voi saavuttaa jotain korkeampaa kuin mihin kuluttaja ikinä tulee pääsemään. Nämä korkeammat arvot eivät ole vain sitä, että säästäjä ei elätä laumaa erilaisia rahan kauppiaita yms. Eikä edes se, että hänen henkilökohtainen taloutensa on paremmassa kunnossa. Vaan tämä suurempi päämäärä on luonnon säästäminen, säästäjä ei siis säästä vain itseään vaan myös luontoa. Ostamalla vain sitä mitä todella tarvitsee, ei merkitse luopumista mistään. Tarpeeseen sitä on ennenkin tavaraa hankittu. Olisiko siis aika siirtyä kuluttajasta säästäjäksi?

http://kulovalkeaa.blogit.fi/

Luonto

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Aloittelevan sijoittajan kompastuskivet

Kuten olen useamman kerran kertonut, en ole ammattimainen sijoittaja, enkä ole talouskouluja käynyt. Kaikki tietoni sijoittamisesta perustuvat lukemaani kirjallisuuteen, blogeihin ja maalaisjärkeen. Untuvikko sijoittajana, joka lähti ostamaan osakkeita on eteeni osunut useamman kerran isompi karikko. Kokemus tuo varmuutta ja aloittelija joutuu usein sietämään kovaakin epävarmuutta valitessaan sijoituskohteitaan. Kenen näkemykseen luottaisin? Kuka osaa ennustaa oikein? Pitääkö minun myydä tappiolla olevat sijoitukset, jotta välttäisin suuret tulevat tappiot? Missä vaiheessa ostaa lisää? Miljoona kysymystä vailla vastausta...

Blogi on mainio tapa seurata omaa sijoituskäyttäytymistään. Uskon että suuri osa sijoittamisesta on psykologiaa. Sijoitussuunnitelmasta on syytä pitää kiinni, mutta selvät virheet pitää kuitenkin pystyä korjaamaan ajoissa. Riskin sietokyky on pitkälti riippuvainen siitä, minkälaisia rahoja säästät ja minkälainen sijoitussuunnitelma sinulla on. Osakemarkkinoilla sihdin on syytä olla mahdollisimman pitkä ja kannattaa sijoittaa kärsivällisesti. Kun sijoitat vain ylimääräisen rahan, et menetä yöuniasia, vaikka sijoituksesi olisi tappiolla hetken aikaa.

Käydään läpi pari karikkoa, joita olen kokenut viimeisen parin vuoden aikana. En tosiaankaan arvannut, että nyt vuonna 2009 eläisimme keskellä vuosisadan pörssiromahdusta...

Varo suurta osakepainoa pitkän nousukauden jälkeen

Untuvikko blogi 27.7. 2007, olin ostanut Nordean ja Keslan osakkeita. Heinäkuussa 2007 subprime-kriisi sai alkunsa ja osakemarkkinoilla alkoi laskumarkkinat. Osakkeiden arvostus oli korkea, muttei mitenkään hälyyttävä. Nordean osake oli hinnaltaan 12,36 euroa, kun ostin sen.

Nordean osakekurssi 2007-2009 (Nordet kuvaaja)

Tarkoitukseni oli tietenkin pitää Nordeaa pitkän ajan sijoituksena. Subprime kriisi kuitenkin laukesi juuri ostoni jälkeen ja epävarmuuteni lisääntyi. Nordea oli koko ajan tappiolla, kun päätin myydä Nordean tappiolla joulukuun alussa 2007. Jälkikäteen katsottuna onnistuin luopumaan Nordeasta juuri ennen suurinta romahdusta. Uskon, että minulla oli enimmäkseen hyvää tuuria ajoitukseni kanssa. Jälkikäteen katsottuna ajoitukseni on onnistunut ostoissa ja myynneissä noin 50/50. Älä siis innostu liikaa, jos ajoituksesi tuntuu onnistuvan hyvin. Kyseessä on yleensä vain hyvä tuuri!  Kukaan ei pysty ennakoimaan pörssin liikkeitä etukäteen (paitsi sisäpiiri tiedoilla keinottelevat invenstointipankkiirit... ;-) Minun näkemykseni kuitenkin vahvistui loppuvuodesta 2007, että kyseessä saattoi olla suurempi käänne pörssimarkkinoilla.

Joulukuussa 2007 muutin sijoitussuunnitelmaani. Ostin karhumarkkinaa varten korkorahastoja (Seligson Euro Obligaatio) ja laskumarkkinoilla hyvin toimivaa ETF-vipusijoitusta Xact Bear. Jälkimmäinen paperi nousee, kun pörssi laskee ja sitä myydään Ruotsin pörssissä. ETF-vipusijoitusta en suosittele normaaliin salkkuun, kuin mausteeksi. Vipusijoitukset voivat kuitenkin joskus toimia salkun "vakuutuksena". Ostin myös kehittyvien markkinoiden rahastoja samaan aikaan. Tiesin, että riskit olivat kovat Kehittyvillä markkinoilla, joten aloin säästämään pienen summan kuukausittain. Tässä tein selkeän virheen. Aloitin ostamaan kehittyvää markkinaa liian aikaisin, kun se ei edes ollut vielä laskenut. Toisaalta summat olivat pieniä ja muodostivat vain pienen osan salkusta, joten virhe ei ollut suuren suuri... Jos olisin selkeästi luottanut omaan näkemykseeni markkinoiden käänteestä, olisin voinut panostaa ainoastaan laskumarkkinoihin.

Ohjauskorkojen ollessa alhaalla on yleensä hyvä aika alkaa ostamaan osakkeita

Korkotilastoja voi seurata Suomen Pankin sivuilta http://www.bof.fi

Kun korot laskevat, korkorahastot nousevat ja tuottavat hyvää tuottoa. Kun korot nousevat, korkorahastojen tuotto laskee. Lainarahan kallistuessa, yritysten kasvukin yleensä hidastuu. Nykyinen romahdus koroissa on jotain ennennäkemätöntä ja kertoo paljon pankkikriisin vakavuudesta. Matalien korkojen aikoina tai pikemminkin, kun koronlaskut ovat loppuneet on yleensä hyvä aika alkaa ostamaan osakkeita. Tämä johtuu käsittääseni siitä, että korkorahastot eivät tuota matalien korkojen aikana kovinkaan hyvin.

Suomen pörssin hintakehitys viiden vuoden ajalta. Kurssikäyrä on otettu Nordnetistä, jossa säilytän osakkeitani.

Älä tuijota liikaa pörssikäyriä! Mennyt tuotto on mennyttä!

En tiedä miten muilla, mutta itse innostuin liikaakin tuottokäppyröistä ja yritin perustella omia osakeostojani käppyröiden ylös/alas liikkeiden perusteella. Tämä on väärä peruste ostaa osakkeita! On aina parempi ostaa osakkeita, kun niiden kurssit ovat alhaalla. Tällöin nousupotentiaalia on enemmän. Sijoittamisen kirjoista voi lukea lisää osakkeiden tunnusluvuista esim. P/E, P/S tai P/B. Mutta sinun ei välttämättä tarvitse opiskella näitä tunnuslukuva. Kun ymmärrät, että osakemarkkinat eivät kuvasta tämän hetkistä tilannetta markkinoilla, vaan nykyistä tulevaisuuden odotusta, olet oivaltanut jotain suurempaa osakemarkkinoista. Odotukset ovat yleensä yli- tai alakanttiin. Nousu ja laskukausia tulee ja menee, mutta pitkällä aikavälillä (10-vuotta ja pidempään) yritykset ovat aina tuottaneet voittoa. Toki mukaan sattuu pidempiä aikajaksoja, jolloin osakkeiden arvostus ja tuotto on selvästi heikompaa. Siksi kuukausittain säästäminen osakerahastoihin on fiksua. Kun kurssit ovat alhaalla, saat salkkuusi suurempia osuuksia osakkeita. Nousut ovat usein nopeita pyrähdyksiä ja niitä on mahdoton ennustaa etukäteen. Samoin laskut ovat yllättäviä ja nopeita. Älä yritä liikaa ennustella tulevaisuutta. Säästä säännöllisesti pieniä summia kuukausittain ja aika hajauta ostokset ajallisesti. Pysy sijoitussuunnitelmassasi! Älä myy heti, vaikka tappiota olisi tullut, jos olet säästämässä pitkällä aikavälillä. Kurssit kyllä korjaavat markkinoiden yli- ja aliarvostukset vuosien saatossa.

Usko itseesi, älä analyytikkojen tai ekonomistien ennusteita

Kuinka monta kertaa olet lukenut ennusteita taloudesta ja huomannut jälkikäteen niiden olevan täysin metsässä?

Jos yliopiston käyneet oppineet ekonomistit erehtyvät, miksi sinä osaisit sen paremmin ennustaa tulevaa? Usko silti itseesi, jos olet tehnyt sijoitussuunnitelman. Älä luota liikaa ennusteisiin, vaikka totta kai on järkevää seurata missä taloussyklissä elämme. Pitkän nousukauden jälkeen tulee laskukausi. Tämä on maalaisjärkeä. Ei sijoittaminen ja säästäminen pitkällä aikavälillä ole sen vaikeampaa! Meillä kaikilla kadun tallaajilla on samat mahdollisuudet vaurastua osakemarkkinoilla, mitä kaiken maailman osakeveijareilla.

Piksu on ystäväsi! Täällä Piksussa on erinomaisia blogaajia, kirjoittajia ja heillä on kokemusta. Luota kokeneiden sijoittajien neuvoja! Älä kuitenkaan luota heidän näkemyksiin sokeasti, vaan muodosta oma käsityksesi. Virheitä sattuu kaikille, mutta ajan kanssa niitä sitten voi korjailla ja sitä oppii paremmaksi sijoittajaksi. Suurin virhe on kuitenkin olla aloittamatta säästämistä nyt. Silloin on takuuvarmaa, ettet myöskään tule voittamaan mitään!

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Nopeimmat syövät hitaat!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittaja vai sittenkin spekulantti?

Ahneita johtajia on viime aikoina haukuttu lyhytnäköisiksi kvartaalitalouden lakeijoiksi. Tähän heitä ajaa palkkiojärjestelmät jotka palkitsevat lyhytnäköistä kurssien vedätystä yrityksen pitkäaikaisen kehittämisen kustannuksella.

Vastakohtana tähän on nähty ns omistajanäkökulma jossa aikajänne on pidempi. Mutta onkohan tämä totta? Entä jos omistajatkin ovat aivan yhtä lyhytnäköisiä? Tänä vuonna Nokian osakkeista on vaihtanut omistajaa keskimäärin 0.73% per päivä. Vuoden aikana omistajat vaihtuvat lähes kaksi kertaa. Keskimääräinen omistusaika on 253 pörssipäivällä siis 0.53 vuotta. Omistajan pitkä aikajänne on tässä tapauksessa melko tasan kaksi kvartaalia.

Suoraselkäinen sitoutunut omistaja - sijoittaja joka tutkii yrityksen liiketoimintaa ja sitoutuu siihen pitkäksi aikaa koska uskoo yrityksen liiketoimintaideaan - on juonut markkinamyrkkyä ja muuttunut luihuksi keinottelijaksi joka yrittää arvata pörssikurssien liikkeet.

Tästä seuraa lisääntynyttä epävakautta. Jopa teknistä analyysia avukseen käyttäen päivänvaloa pelkäävä mr Hyde myy pelinappulansa pois heti ensimmäisen laskuoireen aavistettuaan. Suoraselkäinen Dr Jekyll sensijaan ajattelee kurssilaskun kohdalla saavansa arvopaperin alennusmyynnistä ja ostaa lisää.

Eipä ihme jos yritysjohto hätäilee jos omistajatkin ovat näin lyhytnäköistä porukkaa.

Millä tämän estäisi? Kansainvälinen sopimus omistusajan mukaan porrastetusta luovutusvoiton verotuksesta purisi, mutta taitaa olla toiveajattelua jopa tässä kriisitietoisessa ajassa. Alle kuukauden omistus, 50%, alle puoli vuotta 40%, alle vuoden 30%, alle kaski vuotta 20% ja yli kaksi vuotta 10%. Eiköhän mr Hyde joutuisi vieroitushoitoon.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Rautaruukki ja Konecranes pysyvät kärjessä aina vaan.

Nousussa Cramo ja YIT.

Laskussa Nordea, Nokia, Metso

 

 

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Curlingia vai gryndausta?

Tekniikan ylioppilas ja kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi (kesk.) arvioi sanomalehti Kalevassa, että asuntoneliön järkevä keskihinta olisi 500 euroa neliöltä.

“Asuntojen hinnat tulevat Suomessa vielä puolittumaan nykyisestä”, Uusipaavalniemi ennustaa.

Konsultti olisi valmis antamaan Uusipaavalniemelle heti muutaman kerrostalon gryndaus-urakan. Ajanmukaisia huoneistoja, hyvällä alueella ja 500 euron neliöhintaan. Saattaisi muutama muukin asuntosijoittaja olla kiinnostunut kohteesta. Kumma etteivät YIT, Lemminkäinen ja Skanska ole vielä lähestyneet arvon kansanedustajaa ja tarjonneet hallituspaikkaa. Tuollaisiin neliöhintoihin pääseminen edellyttää jo rautaista erikoisosaamista.

Asuntomarkkinat toimivat niin kuin muutkin vapaat markkinat. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää myytävien kohteiden määrän ja hinnan. Rakennusyhtiöt taas kamppailevat markkinoilla hyväksytyn hintatason ja omien rakennuskustannusten kanssa. Kun kysyntä on hyvä, nousevat hinnat ja tulosta syntyy. Nyt on kysynnässä kupruja, asuntoja myymättä ja hinnat joustavat alaspäin. Samalla vähennetään kuitenkin uusasuntotuotantoa, joten en ihan heti odottaisi 500 euron neliöhintoja. Don’t hold your breath, sanotaan Amerikassa.

Korot, reaalikorotkin, ovat niin alhaisella tasolla ettei asuntokauppa tähän tyrehdy. Viisas asunnonostaja - tai asuntosijoittaja - katsoo kaikessa rauhassa kevään ja kesän myyntikohteet, tekee kannattavuuslaskelmat ja ostopäätökset niiden mukaan. Korkoihin kannattaa varata nousuvaraa - korkoelvytyskin loppuu joskus. Laina-aikakin kannattaa laskea niin, ettei loppulaina jää perikunnalle. Konsultti muistaa ajan kun asuntolainastakin maksettiin 12-14 prosentin vuosikorkoa. Toivottavasti se aika ei palaa.

Siinä Uusipaavalniemi on oikeilla jäljillä, että Suomessa on asuntojen hintataso pysynyt muuta Eurooppaa paremmin entisellä tasolla. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Aikaisemmissa laskusuhdanteissa ovat asuntojen hinnat pudonneet noin vuosi pörssikursien jälkeen. Jos nyt noudatetaan samaa kaavaa, pitäisi kesällä ja syksyllä olla ostajan markkinat. Pakkomyyntejä on ollut toistaiseksi varsin vähän. Asuntomeklarit kehuvat kilpaa kuinka kohteiden - varsinkin pienasuntojen - näytöt ovat jo väkeä pullollaan. Uuskohteita riittää kuitenkin, kuten päivän Kauppalehti raportoi:

Myymättömien asuntojen osuus käynnissä olevasta tuotannosta on jatkanut tasaista kasvuaan. Seitsemässä pohjoismaisessa yhtiössä keskimäärin 40 prosenttia keskeneräisistä asunnoista on myymättä tai varaamatta. Jo valmistuneista asunnoista myymättä on joillakin yhtiöillä yli puolet.

Mielenkiintoista nähdä onko Uusipaavalniemellä laskimessa oikeat luvut vai onko mennyt curlaus ja gryndaus sekaisin.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

IMF näkee huolestuttavia yhtymäkohtia

IMF näkee huolestuttavia yhtymäkohtia 30-luvun suureen lamaan, kirjoitti Financial Times lehti IMF:n tuoreesta maailmantalouden tilaa koskevasta katsauksesta World Economic Outlook (WEO), Crisis and Recovery, April 2009. Onko raportti kokonaisuudessa niin huolestuttava, että se pitää julkaista palasina, nyt ilmestyi jaksot 3 ja 4.

Hyvä aika menettää rahaa.

Jäinkö junasta? Myöhästyinkö hissistä? Nousu alkoi jo. Prosentteja sitten. Nousu on ollut kieltämättä reipasta.

Mitä aiempien vastaavien aikakausien käppyröihin tulee niin yleensä väliin on tullut kestävä noste.

Sijoittaminen on uskonasia. Kaikenlaisia analyysejä tehdään ja niitä luetaan. Niidenkin pohjalla on usko. Usko omaan tekemiseen.

Itse uskoin ettei tämä ihan tästä käänny. Uskoni kyllä horjuu. Pankkien tulokset näyttivät pahalta kannaltani. Olisin pahasti jälkijunassa. Nokiakin pärjäsi huonommin, mutta markkinat tykkäsivät.

Uskoin, että alas mennään 1. ja 2. neljännes. Kolmannella kerrottaisiin jo uusista tilauksista. Saa nähdä. Suomalaisten yhtiöiden arvot eivät ole mitenkään suhteettoman alhaalla, kun katsotaan tilannetta osavuosikatsausten kannalta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"

Mukava otsikko tosin tarkentuu niin, että valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Ja sittenkin perustelut ovat kyseenalaiset.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander pitää esimerkkinään Englantia, joka Napoleonin sotien jälkeen oli peräti velkainen maa. Esimerkki vain ontuu paristakin kohdasta.

Englanti ei ottanut ns. syömävelkaa, vaan käytti varoja paljolti valtavan laivaston rakentamiseen, joka hallitsi maailman meriä seuraavan sadan vuoden ajan. Aikakautta kutsutaan Pax Britannicaksi.

Sekä maailmankaupan katteet että maailman kauppamerenkulku oli kyseisenä aikana suurelta osin englantilaisten käsissä, jotka tietenkin hyötyivät tilanteesta suuresti. Nämä olivat ne eväät, jotka yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Englannin bkt:ta siten, että Napoleonin sotien velat muuttuivat perin vähämerkityksellisiksi.

Kun taasen Suomi viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole voimakkaammin supistanut valtionvelkaansa vaikkapa myymällä oikeaan aikaan Soneran osakkeita tilanteessa, jossa vielä metsäteollisuus kävi täydellä kapasiteetilla ja suuret ikäluokat olivat työelämän piirissä, voi epäillä Suomen hukanneen erinomaisen tilaisuutensa.

Väestön ikärakenteen muutosta ei pysäytä mikään ja sopii epäillä, tuoko metsäteollisuus enää koskaan Suomeen sitä määrää työpaikkoja kuin se teki vielä kymmenisen vuotta sitten.

Kianderin ajatus siitä, että bkt:n kasvu mitätöi valtionvelan, perustuu oletukselle jatkuvasta voimakkaasta kasvusta. Sen oletuksen täytyy muuttua todeksi tai muutoin valtionvelasta tulee vielä vakava ongelma.

Linkki

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Stockholm is the financial centre of Scandinavia

According to The City of London’s Global Financial Centres Index (GFCI) Stockholm is number 30 and highest in Nordic countries in its ranking.

Number one is London, 2nd New York, 3rd Singapore. Of other Nordic counties Copenhagen is number 38, Oslo 39 and Helsinki 44.

Helsinki was the only one of Nordic countries losing position and with 4 places.

 

This Global Financial Centres Index monitors the perspectives of market practitioners and regulators located

across the world on the position of their own and other international financial centres. The report uses a combination

of questionnaire responses and underpinning data to monitor and analyse the way that perceptions of financial centres are shaped.

 

Listing is done twice a year and this is 5th listing. Enclosed is top 20 Financial Centre

with present rank (GFCI 5), Change in Rank within half year, Rating and Change in Rating since GFCI 4.

 

Financial Centre

GFCI 5 Rank

Change in Rank

Rating

GFCI 5

Rating

London

1

0

781

5

-10

New York

2

0

768

5

-6

Singapore

3

0

687

5

-14

Hong Kong

4

0

684

5

-16

Zurich

5

0

659

5

-17

Geneva

6

0

638

5

-7

Chicago

7

1

638

5

-3

Frankfurt

8

1

633

5

-3

Boston

9

2

618

5

-7

Dublin

10

3

618

5

-4

Toronto

11

1

615

5

-9

Guernsey

12

4

615

5

-7

Jersey

13

1

613

5

-9

Luxembourg

14

1

612

5

-10

Tokyo

15

-8

611

5

-31

Sydney

16

-6

610

5

-20

San Francisco

17

0

609

5

-11

Isle of Man

18

1

601

5

-10

Paris

19

1

600

5

-7

Edinburgh

20

-2

600

5

-14

 

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Elpymisen merkkejä, osa 2

Viime viikkojen aikana pörssit ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun, joka on ollut ymmärrettävää, koska markkinat ovat saaneet paljon odotettua parempaa informaatiota.

Viime blogimerkinnässäni kerroin elpymisen merkeistä ja noin viikko sitten tekemälläni USAn matkalla niitä näkyi lisää. Lensin Lontoosta-Honoluluun Los Angelesin kautta yli buukatuissa lentokoneissa. Tapaus ei ollut ainutlaatuinen, koska paikanpäällä kuulin muidenkin joututeen lentämään business-luokassa yli buukattujen lentojen vuoksi. Jos talous olisi todella huonossa jamassa niin miksi sitten lennot amerikkalaisten lomasaarelle, joka ei muuten ole halvimmasta päästä, olisi yli buukattuja? tämä keroo siitä, että kuluttajat ovat tarttuneet aiempaa halvempiin hintoihin ja amerikkalaisten kulutus saattaisi jo parantua.

Toisaalta vierailin Honolulussa myös paikallisessa luxustavaratalossa, joka ammoitti tyhjyyttään. Mitä sitten voisimme talouden vilkastumisesta ja tyhjyyttään ammottavista luxustuotteiden tavarataloista päätellä? Jos huomioimme sen, että viimeiset kaksi vuosikymmenta ovat olleet superrikkaiden juhlaa (kts. esim. The Economist 4.-10.4.2009) ja USA:ssa orastaa sosiaalidemokratia, talous nousee todennäköisesti erilaisena kuin se ennen oli. On hyvinkin mahdollista, että valtioden budjettivajeet maksatetaan rikkaiden verotusta korottamalla.

Moni pitää osakkeita jo liian arvostettuina, koska yritysten tulokset ovat niin huonoja. Sijoittamisessa on kuitenkin kyse odotuksista. En pitäisi mahdottomana, että osakkeet nousisivat vielä huomattavasti ennemmän, koska matala korkotaso houkuttaa siirtymään talletustileiltä osakkeisiin riippumatta siitä onko se rationaalista vai ei. Tässä piileekin jo seuraavan episodin siemen; mitä tapahtuu sitten, kun inflaatio nostaa ensi kerran päätä ja korkoja aletaan nostaa?

Käyttäjän Timo kuva

Timon listan päivitys

Listasivun päivityksessä uutiskynnystä ylittävää: listasalkun arvo nousi syksyn 2006 lähtötasolle, kun OMXH25-indeksi on n. 43% tappiolla saman ajan yli.

Salkun sisältö muuttui hieman, kun Nokia vaihtui Keskisuomalaiseen. Nokian myynti oli ensimmäinen voitollinen myynti pitkään aikaan; sen laskennallinen voitto oli 44% ja salkussa se oli n. 1,5 kk. Osingot siitä jäi saamatta, mutta Keskisuomalaisen osinko kompensoinee, koska irtoaa 30.4.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Nokia Q1 Results better than expected - Helsinki up 10%

Nokia Corporation's Q1/2009 results gave surprisingly good results. Instead of the anticipated dramatic loss, Nokia result showed positive figures. This gave Nokia a nice 10% uphill in Helsinki Thursday afternoon.

 

Full press release:

http://www.nokia.com/results/Nokia_results2009Q1e.pdf

Quick figures:

http://www.nokia.com/about-nokia/financials/quarterly-and-annual-informa...

Highlights:

http://investors.nokia.com/phoenix.zhtml?c=107224&p=irol-newsArticle&ID=...

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finland's Ministry of Foreign Affairs: The Government's Russia Action Plan was approved

Russia is returning to the forefront of international politics. In addition, the country has again become Finland's most important trade partner. What is Finland doing?

The Government has today passed a Government Resolution on the first ever Russia Action Plan which, based on the Government Programme, establishes the guidelines for management of the Government's relations with Russia.

The Russia Action Plan has been prepared under the leadership of the Ministry for Foreign Affairs and in consultation with representatives of the Ministries, business and industry, and the research community.

The Action Plan is forward-looking and comprehensive, reflecting Finland's present evaluation of Russia's current development. It also gives Finland's assessment of the general trend of relations between EU and Russia, and between Finland and Russia, as well as Finland's goals. The Action Plan has the following priorities: 1) Finland's policy towards Russia; 2) expertise in Russian affairs; and 3) coordination of Finland's policy towards Russia.

The Government will regularly evaluate the Russia Action Plan and its realisation, and the Action Plan will be updated as needed on the basis of this. A Russia Forum, led by the Prime Minister, will be created to support the realisation of the Action Plan; preparatory work is done by the Ministry for Foreign Affairs. Representatives of government, business and industry, research and education, regions, and civil society organisation will be invited to participate in the work of the Forum, depending on the topic of discussion.

The Russia Action Plan, in Finnish and Swedish and later in English, is available on the website of the Ministry for Foreign Affairs at formin.finland.fi.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Vakuutussijoittaminen

Harva on todennäköisesti kuullut sijoitusvakuutuksista. Korkeintaan saatat muistaa lehtiartikkelin, jossa joku rikas oli kiertänyt veroja ja niputtanut omaisuutensa vakuutukseen. Ainakin jääkiekko joukkue ja taloja on ollut vakuutuksen sisällä. Onko tavallisella kaduntallaajalla mahdollisuuksia tehdä samaa ja sijoittaa vakuutuksen muodossa. Saako tästä verohyötyä? Kasteri selvittää sijoitusvakuutuksia...

Mitä hyötyä on sijoitusvakuutuksissa?

  • Voit muuttaa vakuutuksen sisällä olevia sijoituskohteita (rahastoja) ilman kustannuksia
  • Sijoitus toimii henkivakuutuksena
  • Voit nostaa säästöosuutta ilman pääomaveroa
  • Lahjoituksia voi tehdä lähiomaisille verotta 8500 euroon saakka.
  • Lahja- ja perintöverohyötyjä

 

Markkinoilla on useampaa säästöhenkivakuutuksia. Pankit ja vakuutusyhtiöt myyvät näitä tuotteita ja ne ovat suosittuja varsinkin suunniteltaessa perinnön jakoa. Vakuutusten kuluissa on kuitenkin huomattavia eroja, jotka syövät sijoituksen tuottoa. Kulujen merkitys kuitenkin häviää, kun verohyödyt otetaan huomioon. Esimerkiksi kun vakuutuksenottaja kuolee, vakuutuksen säästö ja tuotto verotetaan kuolinpesän ulkopuolella.

Sijoituskohteiden muutos

Rahastoyhtiö voi myydä osuuksia, ilman että verottaja ottaa tuotosta pääomaveroa. Vakuutuksen sisällä on siksi mahdollista muuttaa sijoituskohdetta eli rahastoa ilman kustannuksia. Yleensä vakuutuksissa on mahdollista vaihtaa rahastoa esimerkiksi neljä kertaa vuodessa kuluitta. Nyt esimerkiksi voisit myydä voitolla olevat korkorahastot ja laittaa koko potin osakemarkkinoille. Toisin kuin perinteisissä rahastoissa, tuottoa ei tällöin veroteta. Mikäli seuraat markkinoita ja muokkaat omaa salkkuasi suhdanteiden mukaan tämä etu on lyömätön.

Tapiolan Rahasto-Omavara on säästöhenkivakuutus. Kuva on Rahasto-Omavaran sijoitusvakuutuksen esitteesstä (PDF).

Sijoitusrahastojen lisäksi usein tarjotaan nk. takuutuottoa. Takuutuotto vaihtelee yhtiöittäin, yleensä se on suhdanteesta riippuen 2-5% vuodessa.

Verotus

Yli 20 000 euron varoista pitää lainsäädännön mukaan maksaa aina perintöveroa. Esimerkiksi jos mummulla on 200,000 euroa säästössä pankkitilillä ja rahastoissa, kuolemantapauksessa nämä varat joutuvat veron alle.

Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaissuhteen nojalla seuraavasti:

Verotettava osuus Veroprosentti ylimenevästä osasta
20-40 000 10
40-60 000 13
60 000- 16

Lähde: Verohallinnon perintöverotus

Selvyyden vuoksi emme käy läpi tässä vähennyskelpoisuuksia. Eli aikaisemmin mummu-esimerkin mukaan 200 000 euron varoista maksetaan perintöveroa 16 prosenttia, joka on 32 000 euroa. Ikäväntuntuinen mätky perinnönsaajille, koska verot pitää maksaa, jotta mummun varat saadaan itselleen. Voisiko sijoitusvakuutus vähentää perintöveron osuutta?

Mikäli mummulla olisi 100 000 euroa varallisuutta sijoitusvakuutuksessa ja toinen osa 100 000 euroa pankkitilillä verotus muuttuu huomattavasti. Vakuutuksessa määrätty edunsaada saa 35 000 euroa ilman perintöveroa. Mikäli mummu olisi laittanut edunsaajaksi kaikki kolme lastaan, voisi näin ollen ohittaa perintöveron maksimissaan 3 x 35 000 = 105 000 euroa. Mummun henkivakuutus siis tulisi veroitta edunsaajille! Verotettavia varoja jäisikin vain 100 000 euroa ja veroja maksettavaksi 100 000 x 0,16 (16 prosentin vero) = 16 000 euroa. Voittoa aikaisempaan esimerkkiin verrattuna 16 000 euroa!

Herää kysymys, miksi perintövero huomioonottaen kannattaisi edes säilyttää suurempia varojaan perinteisillä pankkitileillä ja rahastoissa? Eläkkeelle siirtyvien on syytä alkaa miettimään, miten varojaan voi parhaalla tavalla siirtää omille lapsille tai lapsenlapsilleen. Mikään ei tietenkään estä, että itse nostat silloin tällöin säästöjäsi vakuutuksesta ja käytät omia säästöjäsi esim. matkustamiseen eläkepäivillä. Mutta jos ennenaikainen viikatemies tulee, eipähän lapsesi tai puolisosi joudu maksamaan isoja perintöveroja.

Lahjaverokin suosii vakuutuksia. Vakuutuksen kautta voi lahjoittaa lähiomaiselleen 8500 euroa kolmen vuoden välein verotta, kun ilman sitä lahjoituksia voi tehdä vain 4000 euron edestä.

Rahaa myös omaan kultukseen veroitta

Kun myyt voitolla olevaa osakerahastoa, joudut maksamaan nostamastasi summasta pääomaveron. Sijoitusvakuutuksessa sen sijaan voit nostaa säästösummaa. Esim. vakuutus on kooltaan 100 000 euroa. Tästä summasta 50 000 euroa on rahastojen tuottoa ja 50 000 euroa on säästettyä summaa. Kun nostat 50 000 euroa, et maksa ollenkaan pääomaveroa! Vasta kun nostat tuotto-osuutta, verottaja ottaa perinteisen 28% veron.

Vakuutuksen kulut

Nyt pääsemme syvemmälle ja testaamme onko sijoitusvakuutus todella kulujen arvoinen. Itse olen sitä mieltä, että sijoitusvakuutus sopii parhaiten "vanhemmalle väelle". Parhaat hyödyt tulevat esiin juuri perintöveroa suunnitellessa. On järkevää jossain vaiheessa muutta osa varallisuutta vakuutukseksi ja nauttia näin ollen verohyödyistä. Puhtaana sijoituksena vakuutus ei pärjää tuotossa rahastoille, koska suuret kulut syövät osan tuottoa. Mutta kun varallisuutta alkaa olla sopivasti, terveys alkaa heikkenemään tai ikä painaa, sijoitusvakuutus alkaa varmasti kiinnostamaan perintö- ja lahjaverohyötyjen vuoksi.

Sijoitusvakuutuksessa yleisiä kuluja on merkintä-, hallinnointi- ja lunastuspalkkio. Lisäksi monet perivät muita kuluja, varsinkin ensimmäisinä vuosina.

Sijoitusvakuutusten vertailu
  Hallinnointi Merkintä Lunastus Sijoitusten muutos Lisätietoa
Sampo 0,80 % 2,00 % 1,00 % 12 krt /vuosi Merkintä 1%, jos sopimus on toistaiseksi voimassa
Tapiola 0,30 % 3,50 % 20 euroa 4 krt/vuosi Ensimmäisenä vuonna 50 euron hoitokulu, ensimmäisen viiden vuoden aikana lunastuksesta lisäksi 3%
Nordea 0,65 % 1,00 % 1,00 % 6 krt/vuosi  

Nordean sijoitusvakuutus on kuluiltaan sopiva, mutta pitää muistaa, että vakuutuksen hallinnointipalkkion lisäksi tulee vielä vakuutuksen sisältämien rahastojen kustannukset. Sammon ja Nordean rahastot ovat melko kalliita. Tapiola on ainoa yhtiö, joka mahdollistaa edullisten Seligsonin indeksirahastojen valinnan sijoituskohteeksi. Tosin Tapiolan merkintäkulu on myös selvästi ryhmän kallein.

Kuten aikaisemmin jo kerroin, minusta sijoitusvakuutus ei ole erityisen hyvä sijoituskohde. Mutta kun kyseessä on perintöverojen minimointi, voi helposti säästöä tulla kymmeniä tuhansia euroja! Tällöin suuremmat kulut menettävät merkityksensä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Näinkö nopeasti kyllästyimme lamaan?

09042009589

Lamalle annetaan julkisuudessa lähtöpasseja. Kohta alkaa Baila-Baila ja olemmeko varautunut uuteen kukoistavaan huomiseen?

Pörssikurssien nousua tervehditään iloisilla kätten taputuksille. Presidentti Obaman hallinto ennakoi jo parempia aikoja.

Reaalitalouden ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Tuotantotalouden bailut eivät tule jatkumaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Amerikkalaiskuluttajien velkaantuminen ei ole ohi, vaikka säästäminen onkin noussut. Luottokorttien vingutus ei tule jatkumaan entisellä tyylillä.

Reaalitalouden nousu tullee olemaan hitaampaa ja vaivaoloisempaa, koska tämän laman jälkeen tapahtuu myös elämäntyylin muutoksia. Kaikki-heti-nyt-luotolla-yhteiskunnasta erkaannutaan ja tuloksena on tuotantotalouden hidastuminen.

Suuret infrastruktuuriprojektit saattavat nostaa perusraaka-aineiden kulutusta, mutta elpyykä rakentaminen? Ja missä? Kiinassako? Miten käy Euroopassa?

Miten nopeasti Amerikka siirtyy tuhlailusta Green Tech -ihanneyhteiskunnaksi? Onnistuuko terveydenhuollon uudistus ja miten se heijastuu muualle maailmaan? Ryhdytäänkö USA:ssa luomaan uusia post-consumerism yhteisöjä, joissa eletään terveemmin ja säästeliäämmin?

Vai palaako talous täysin entisiin uomiinsa tämän "infarktivaiheen" jälkeen? En usko, perusteellisemmat muutokset käynnistyvät hitaasti ja näin lyhyellä sihdillä emme vielä osaa poimia edes punaisia lankoja, jotka johdattaisi uudistusten sotkuiseen vyyhtiin.

Entä Suomi? Tipahdammeko tällä kertaa puusta jaloilleen vai iskeydymmekö pää edellä graniitinkoviin osaamiskeskittymiimme? Onko meillä harmainta aavistusta, mihin suuntaan nyt pitäisi navigoida? Käynnykän navigaattori opastaa vain seuraavaan mutkaan, mutta ei se osaa kertoa hölkäsen pöläystä tulevaisuuden suuntauksista.

Mistä apua? Kuka tietää? Poliitikot ovat hiljaa, eivät virka mitään? Mihin ovat puhetorvet kandonneet? Eikö nousu innosta? Eikö siitä saa uutta jutun juurta?

 

 

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Riskin mieltäminen

Keskeinen asia jota sijoittajan tulee ajatella on sijoitusten riskitaso. Yleisin (ainoa?) yleisessä käytössä oleva menetelmä riskiluokitteluun perustuu volatiliteettiin. Eli jos arvopaperin arvo muuttuu keskimmäärin vähän per päivä kyseessä on matalariskinen arvopaperi , kun taas keskimäärin paljon per päivä muuttuva arvopaperi on korkeariskinen.

Homo Economicus on sitä mieltä että tämä "vola" kuvastaa lähinnä lyhyen ajan riskitasoa. Jos ostan osakkeen tänään, miten paljon sen arvon voi odottaa muuttuvan päivässä/viikossa/kuukaudessa ellei mitään yllättävää tapahdu? Jos volatililiteettiä sensijaan käytetään pitemmän aikavälin riskitason arvioimiseen kapsahtaa kuuhun kurkottava sijoittaja katajaan. Islantilaispankki oli siis 2007 tuottoisa ja turvallinen sijoitus?

Pitäisi siis olla muitakin menetelmiä käytössä riskitason ymmärtämiseksi. Valitettavasti muita objeektiivisia mittareita riskitasolle ei löydy. Löytyy yleisiä mielipiteitä siitä minkälaiset sijoitukset ovat turvallisia ja mitkä vähemmän turvallisia. Nämä näkemykset perustuvat lähinnä mielikuviin.

Kaikkein turvallisimpana omaisuudenlajina matti meikäläiset pitävät usein käteistä. Kuitenkin esimerkiksi euro/taala -kurssi on heilunut melkoisesti viimeisen vuoden aikana. Onko käteinen siis turvallista? Pitäisikö varmuuden vuoksi luottaa useamman valuutan koriin?

Entä sitten kiinteä omaisuus - kiinteistö, kulta? Kiinteistöt ovat ainakin ulkomailla usein olleet kokokansan pahimpia spekulaatio (eli siis kupla) sijoituksia. Kullan hinta taas on enemmän epävarmuus indeksi - jos kaikki muu tuntuu epävarmalta ostetaan kulta, jolloin hinta nousee, ja kun korkeasuhdanne koittaa dumpataan taas.

Myös korkorahastojen piti olla lähinnä pomminvarmoja sijoituskohteita. Miten sitten kävikään? Sukanvarsi olisi ollut monasti parempi sijoitus.

Tällä hetkellä juuri kukaan ei uskalla sanoa ääneen että osakkeiden osto saattaa tällä hetkellä olla erittäin hyvä sijoitus. Ketään ei hirtetä siitä että nyt kaikkien muiden tavoin varoittaa että osakkeiden kurssi saattaa vielä laskea. Tämä sopuliperiaate takaa sen että suuri osa noususta on jo takana kun pörssi muuttuu taas muodikaaksi.

Riskittömiä sijoituksia ei ole. Parasta siis hajauttaa erilaisiin omaisuuslajeihin. Muista myös että koet jokapäiväiset omaisuuslajit kuten asunnot ja käteisen turvallisina. Osakkeet sensijaan koetaan vaarallisena omaisuuslajina koska saamme usein lukea isoin mustin otsikoin kuinka pörssi on romahtanut. Samalla tavoin lentäminen tuntuu vaaralliselta kun taas autolla ajo on jokapäiväistä ja turvallista. Arvaa kummassa kyydissä kuolee todennäköisemmin....

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Eforen jokerina Kiina

Eforen varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.1.2009 SAS Royalissa. Yhtiön 3.200 omistajasta paikalla oli 83, edustaen 22 % osakemäärästä.

Hallituksen puheenjohtaja Isto Hantila avasi kokouksen. Eforenkin tilivuotta leimasi kansainvälinen finanssikriisi. Asiakkaita ei kuitenkaan ole menetetty, vaan tilauksia on siirretty tai perutettu.

Efore on reagoinut tilanteeseen nopeasti sopeuttamalla kulujaan vastaavasti. Yhtiön työntekijöiden määrä on pudotettu reilusta 700 henkilöstä 600 henkilöön. Palkkakulut on yhtiön toiseksi suurin kulukomponentti, säästöä 1.868 te. Tuotanto Yhdysvalloissa on siirretty kokonaan Kiinaan. Suomen henkilökuntaa on karsittu.

Suurimmassa kuluryhmässä, raaka-aineissa, pystyttiin toimintaa tehostamaan jonkin verran. Varaston kierto on parantunut. Myyntisaatavien kierto hidastuu kun “30 päivää netto” on menneisyyttä. Luottotappioriskejä ei kuitenkaan nähty, asiakkaat ovat vakavaraisia.

Hallinto- ja tukitoimintojen (IT, HR) ulkoistamista on jatkettu, keskitytty olennaiseen. Myyntiin ja markkinointiin on panostettu. Pyritään eroon puhtaan alihankkijan (OEM) roolista ja kiinni suoraan asiakas- ja jakelukanavamyyntiin. Näin erityisesti Site Power Solutions –tuoteryhmässä.

Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ei tingitty, siihen satsattiin 9 prosenttia liikevaihdosta, 7.100 te. Tuotekehityskuluja ei ole aktivoitu taseeseen merkittävästi.

Eforen liikeideana on säästää asiakkaidensa energiaa. Sähkönkulutuksen minimointi ja virranlähdeiden vaatiman tilan säästäminen on asiakaskunnan prioriteettina. Efore on panostanut vihreään energiaan, sen tuotteilla voidaan käyttää myös tuuli- ja aurinkoenergiaa elektroniikkaeollisuuden tarpeissa.

Eforen jokainen kvartaali oli voitollinen.  Yhtiön kilpailukyky on hyvä, tase on vahva, yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia lainoja ja omavaraisuun on yli 60 %:ia. Yhtiön johto uskoo voimakkaaseen tulosparannukseen heti kun reaalitalouden investointikyky palautuu normaalille tasolle. Efore ei luovu kasvustrategiastaan.

Aasian ja erityisesti Kiinan merkitys kasvaa Eforelle. Kiinan kansantalous jatkaa kasvuaan edelleen, nyt 7 prosentin vuosivauhdilla. Kiina investoi 3G verkkoihin. Jo nyt on päätetty yli 40 miljardin euron investoinneista. Efore on useamman hyväksytyn verkkotoimittajan alihankkija (ilmeisesti kolme neljästä?). Kiinan 3G verkkotilauksia painotettiin useaan otteeseen. On selvää, että Eforen 80 miljoonan liikevaihdolle pienikin osuus 40 miljardin hankkeesta antaa erinomaisia mahdollisuuksia.

Eforella on tekniset ratkaisut myös LTE-verkkoihin. Näillä mobiili-laajakaistoilla päästään 100 megabitin nopeuteen myös kännyköissä. Tämän verkon investoinnit alkavat tänä vuonna Tukholmassa ja Oslossa. LTE:tä pidetään 3G:n seuraajana.

Efore pelaa toimitusjohtaja Mäihäniemen mukaan “tarkkaa peliä”. Yhtiö pyrkii näissäkin olosuhteissa tasaisen positiiviseen tulokseen. Kulusäästöjä haetaan kaikkialta: Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa pienennetään konttoritiloja. Kiinassa neuvotellaan vuokra-alennuksia. Kuriositeettina mainittakoon että yhtiökokouskutsua ei jatkossa julkaista sanomalehdissä vaan internetissä. Jaakko Ravald ihmetteli ratkaisua mutta hallitus sanoi ottavansa 20.000 e säästön ilmoituskuluissa harkiten.

Eforen varovaisuutta kuvastaa myös osingonmaksu: 4 senttiä nyt, 5 senttiä lisää vuoden aikana mikäli tilanne sen sallii. Yhtiön johto ja hallitus on erittäin sitoutunut säilyttämään osingonmaksukyvyn, Muutaman vuoden taukoa osingon maksussa ei haluta toistaa.

Mäihäniemi ei ole tyytyväinen vuoden 2008 lukuihin ja toistaa yrityksen ohjeistuksen vuonna 2009 edelleen paranevasta tuloksesta.

Yhtiö on ostanut vuonna 365.000 omaa osaketta ja uudet valtuudet myönnettiin 4 miljoonalle osakkeelle.

Eforen toimiala konsolidoituu voimakkaasti. Nyt kilpailijoita “katoaa” eli ostetaan tai lopettaa toimintansa noin 40 firmaa per kvartaali. Aikaisemmin vauhti oli 15 per vuosi. Yritys, jolla on kassa ja tase kunnossa, on vahvoilla. Hallitukselle annettiin osakeantivaltuutus 13 miljoonalle osakkeelle mahdollisiin yrityskauppoihin. Efore saattaa olla myös yrityskauppakohde.

Yhtiökokouksen jälkeen Efore on ostanut omia osakkeita päätöksen mukaan ja kurssi on pitänyt hyvin yli 0,70 e tason.

Osavuosikatsauksessa (3 kk) yhtiö toistaa ohjeistuksensa:

"Meneillään olevien kehityshankkeiden myötä ja Aasian kasvaneen kysynnän takia
alkaneen tilikauden tuloksen arvioidaan paranevan edelliseen tilikauteen
verrattuna."

Suomen yt-neuvottelut saatiin päätökseen.

"Neuvottelujen seurauksena irtisanotaan yhteensä 23 henkilöä Saarijärvellä ja
Espoossa ja lisäksi kahta määräaikaista työsuhdetta ei jatketa. Saarijärven
toimipiste lakkautetaan 27.9.2009 mennessä ja sen toiminnot siirretään yhtiön
muihin toimipisteisiin."

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Väärät omistajat

Omistajalla on muitakin rooleja kuin miettiä toimitusjohtajan sitouttamista ja nostaa osinkoja.

Huhtamäki, Raision Tehtaat ja M-Real ovat kaikki yrityksiä, joilla on mennyt aivan liian huonosti aivan liian kauan.

Kirjassaan “Ui tai uppoa” Lasse Kurkilahti kertoo, että ollessaan Raision johdossa hänelle tuli yllätyksenä, ettei firman omistajat ymmärtäneet omistuksensa heikkoa tilaa.

Tavallisen monta vuotta asian ymmärtämiseen meni vielä Kurkilahden toimitusjohtajakauden jälkeenkin. Raisio lienee osuva esimerkki siitä, että ilman omistajien tukea hyvänkään johtavan on mahdotonta saada olennaista aikaiseksi.

Huhtamäen pääomistajina puolestaan on kulttuurirahasto ja muita säätiöitä, joissa valtaa käyttää sekalainen joukko professoreita, joilla ani harvoilla on käytännön kokemusta yritystoiminnasta. Pari kulttuurirahastossa vaikuttanutta historian proffaa oli tosin pankkiiriliike Keitele & Tommilan hallintoelimissä, mutta senkin kokemuksen hyödyllisyyttä sopii epäillä.

Huhtamäki ja Raisio ovat molemmat esimerkkejä useilla tuotantosektoreilla toimineista yrityksistä, joitten omistajilla ei ole ollut visiota siitä perimmäisestä strategisesta kysymyksestä, mikä on monialayritykselle parhaiten sopiva fokusoitu toimiala. Ja jos tällainen valaistuminen ko. yrityksissä nyt on tapahtunutkin, n. kymmenvuotinen erämaavaellus on ollut aivan liian pitkä.

Raisiolla ja Huhtamäellä saattaa kuitenkin olla vielä hyväkin tulevaisuus edessään, mutta M-Realilla se mitä ilmeisemmin on vain ja ainoastaan takanapäin. M-Realia ja Raision Tehtaita yhdistää se, että todelliset ja kuvitellut käsitykset MTK-laisten omistajien eduista ovat rasittaneet yrityksiä.

MTK-laisia intressejä ajavankin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että konkurssiin menevä yritys ei pysty palvelemaan enää muitten kuin enintään juristien etuja.

Tuleeko inflaatio?

Monet ovat sanoneet, että nykyinen finanssikriisi ja taantuma/lama on syvyydessään ennen näkemätön, jos ei lasketa 1930-luvun Suurta lamaa. Toisaalta harvemmin todetaan, että eri maiden keskuspankkien elvyttävät toimet rahapolitiikassa ovat mittakaavaltaan ja aggressiivisuudeltaan todella poikkeuksellisia. Nyt kun taantuma on alkanut ja finanssikriisiä selvitellään, oleellinen kysymys on, että mitkä ovat keskuspankkien rahapoliittisten poikkeustoimenpiteiden seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Keskuspankit, kuten FED ja EKP, ovat laajentaneet rahaperustaansa hyvin voimakkaasti vastauksena talouskriisiin. Alla eräs mittari rahaperustan koolle jenkeissä.

FED:n painaessa rahaa, pankit ovat lainanneet uuden rahan ja ilmeisesti pitävät sitä tileillään FED:ssä.

Luulen, että finanssikriisin jatkuessa pankit haluavat pönkittää taseitaan uudella rahalla ja suojautua näin mahdollisia alaskirjauksia vastaan. Pankit eivät ole lainanneet uutta rahaa eteenpäin ja eivät ole näin ollen luoneet uutta rahaa systeemiin. Pdtemmän rahan mittarit (kuten M2) eivät jenkeissä ole kasvaneet merkittävästi - ainakaan missään suhteessa rahaperustan laajenemiseen. Mitä tapahtuu kun pankit jossain vaiheessa normalisoivat tilanteen ja pienentävät keskuspankkireservinsä vaatimuksien mukaisiksi - ts. johtaako rahaperustan kasvu pitkällä aikavälillä pidemmän rahan kasvuun ja suureen inflaatioon monetarismin hengessä? (Käsittääkseni tutkimuksien mukaan rahan määrän ja inflaation välillä on vahva korrelaatio, tosin yli vuoden viiveellä)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityselämä tarvitsee kansallisia taiteen sankareita !!!!!!

Miten kansallinen kulttuuri vaikuttaa yrityselämään - onko kulttuurilla merkitystä?

Minusta kulttuuri on tärkein yksittäinen yritysten menestymistä tukeva tekijä. Suomalainen koulutus, innovatiivisuus ja yhteiskunnan toiminnan ennustettavuus ovat OECD:n mukaan maailman huippuluokkaa ja varmasti erittäin tärkeitä menestystekijöitä. Minusta tutkimuksissa usein unohdetaan kulttuurin vaikutus.

Voimakas kansallinen kulttuuri luo seuraavia menestystekijöitä:

  • Kaikkien tuntemiksi arkkityypeiksi nousevat karikatyyriset hahmot kuten seitsemän veljeksen persoonat, tuntemattoman sotilaan henkilöhahmot, Mika Waltarin Sinuhe ja monet muut vastaavat tukevat ihmisten tapaa ymmärtää persoonallisuuksia ja ne muodostavat työelämässä yhteisesti ymmärretyn tavan hahmottaa työelämän rooleja ja motivaatiotekijöitä. Noita ikonisia hahmoja ei tarvitse mainita - ne muodostavat hiljaisesti ymmärretyn  viitekehyksen, johon työelämän persoonallisuuksien, roolien ja osaamisalueiden hahmottaminen perustuu - ne ovat sanatonta yhteistä sanastoa.
  • Kansallinen historia muodostaa kehityskertomuksen siitä miksi meistä on tullut sellaisia kuin tänä päivänä olemme. Historia on kirjoitettava jokaiselle sukupolvelle uudelleen sillä historia on tapa hahmottaa meidän identiteettiämme ihmisenä ja osana yhteiskuntaa. Historian avulla kerrottu kehityskertomus auttaa meitä ymmärtämään  yhteiskunnallisia toimijoita ja se antaa meille yhden osan siihen kieleen jolla ymmärrämme läheistemme toimintaa ja motivaatioita. 

 

Yritysjohdon kannalta merkittävää ei ole kulttuurin sisältö vaan kulttuuritason tehokas toteutuminen - ja tehokkuus tarkoittaa yhtenäistä, kaikkien tuntemaa kansallista tulkintaa:

  • Kulttuurin tulee tarjota yhteinäiset käsitteet ja mielikuvat joihin yritysjohto voi pohjustaa oman toimintansa. Tarvitaan jalustalle nostettavia kansallisia kulttuurihahmoja, joiden teosten esittelemät karikatyyrihahmot muodostavat käsitemaailman, jonka varassa ymmärrettyä kommunikaatiota voidaan käydä. Ja nyt me tarvitsemme uusia käsitteitä - sellaisia joita luovat Sofi Oksanen romaaneissaan ja monet muut.
  • Tarvisemme uutta historiankirjoitusta ja tulkintaa. Sellaista joka selittää meitä tämän päivän ihmisiä ja tekee meistä sankareita ja kertoo miksi meistä tuli sellaisia kuin olemme. 
  • Tarvitsemme merkittävää kansallista elokuvataidetta ja animaatiota joka reflektoi meidän rooliamme yhteiskunnassa sekä kuvaa meitä ihmisinä. Kaikkien katsomat hyvänlaatuiset saippuaoopperat kuten salkkarit tai lasten katsomat muumilaakson tarinat tekevät merkittävää työtään sen hyväksi että meillä muutaman vuoden kuluttua on sukupolvi, jolla on valmiudet ymmärtää ja tukea toisiaan työelämässä ja sen ulkopuolella.

 

Kansallinen kulttuuri muodostaa yhtenäisen kaikkien ymmärtämän kielen ja mielikuvat joiden varassa yritysjohdon on helppo kommunikoida. Vahvaan ja yhtenäiseen kansalliseen kulttuuriin on helppo ankkuroida menestyvää yritystoimintaa. Yrityselämä toivottaa kulttuurin kulttihahmot tervetulleiksi - tarvitsemme taiteen sankareita - kulttuurin ikoneita. 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Harmittavia takaiskuja rikastumisen tiellä

Cxo Advisory on taas blogissaan testannut koko joukon erilaisia osakemarkkinoiden kehitystä ennustavia menetelmiä, joita on esitetty keinoksi helppoon ja nopeaan rikastumiseen osakemarkkinoilla. Tässä tuloksia.

Paljon esillä oleva ja ennakoivana pidetty indikaattori, ECRI:n (Economic Cycle Research Institute's) Weekly Leading Index (WLI), liikkuu yhdenmukaisesti osakemarkkinoiden kanssa ja siten ei sovi kertomaan lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä tulevaa osakekehitystä.
  
Auringonpilkkujen ja osakemarkkinoiden väliselle yhteydelle ei löydy riittäviä todisteita
 
Dow Jones indeksin ja kullan hinnan suhde ei omaa tarpeeksi ennustevoimaan osakemarkkinoille, ehkä mahdollisesti kuitenkin useamman vuoden mutta ei kuukauden horisontilla.
Sen sijaan taloustieteen tunnistamat tehokkaiden markkinoiden poikkeamat eli anomailat omaavat hyvän ennustevoiman osakemarkkinoille.
 
 
Google-haun vertailu (Google Search Volume Index) voisi myös olla käyttökelpoinen mittaamaan sijoittajien tai treidarien aikomuksia.
 
 

Sijoitusasunto nyt?

 

Sijoitusasunto?

Tätä olen pohtinut muutamaan otteeseen tässä vuodenvaihteen aikoihin. Ajatus sijoitusasunnon hankkimisesta on käynyt usein mielessäni. Jotta voisin kuitenkin järkevästi allokoida sijoituksiani eri sijoitusmuotojen kesken, olisi sijoitusasunto ehdottomasti suurin yksittäinen sijoitus. Allokaatio olisi siis voimakkaasti asuntopainoitteinen. Hämeen seudulla sijoitusasuntoja saa Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä noin 50 - 80 t€. Eli tuon verran pitää olla tällä hetkellä valmis sijoittamaan asuntoon jos halajaa vuokraisännäksi tai -emännäksi. Tuolla summalla saa yksiön, mainitsemieni kaupunkien keskustoista. Asuntojen kunnoissa ja taloyhtiöiden vakavaraisuudessa on varmasti suuria eroja, en käsittele niitä tässä. Yritän vain hahmottaa ajatusta, että ostaisin tältä alueelta asunnon sijoitukseksi.

Asuntosijoittaminen lähtee monesti siitä ajatuksesta, että vuokralainen maksaa pikku hiljaa asunnon pois. Eli ns. laiskanmiehen tapa tehdä rahaa. Muistan katsoneeni lähiaikoina dokumentin, jossa Amerikkalainen pariskunta käytti vähän samaa metodia rahan tekemisessä. Eli heidän ajatuksenana oli ostaa velkarahalla itselleen suuri asunto ja asua siinä pari vuotta. Koska asuntojen hinnat vain tuntuivat nousevan joka vuosi, oli tämä heille “laiskanpariskunnan tapa tehdä rahaa”. Eli ainoana tavoitteena oli asua tuossa asunnossa, ja se tuottaisi heille arvonnousuna varallisuutta tekemättä mitään. Pariskunta oli joutunut pakkomyymään asuntonsa ja he olivat menettäneet kaiken. Kuitenkaan he eivät jääneet pankille velkaa kuten Suomessa kävisi, mikäli asunnnon arvo ei vastaa velan arvoa. Kuitenkaan heidän unelmansa ei toteutunut halutulla tavalla.

Eli onko tällä hetkellä realistista, että vuokralainen maksaa asunnon sinulle? Tässä hieman vertailua tämän hetken asuntosijoittamisen tilanteesta.

Asuntosijoittamisen puolella:

- Korot alhaalla. Monesti asuntosijoittamisessa käytetään velkavipua. Ja tuon velkavivun hinta on nyt laskenut korkojen myötä.

Asuntosijoittamista vastaan:

- Asuntojen arvot tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä laskemaan. Omistaminen täten tällä hetkellä ei ole tuottoisaa. Antaa siis jonkun muun kärsiä sijoituskohteen (mahdollinen) tuleva arvonlasku.

- Vuokrien kipurajat ovat tulleet vastaan. Vuokralaiset eivät ole enää valmiita maksamaan yhtään suurempaa osaa tuloistaan asumiseen. Erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseutua.

- Tarjolla vain huonoja kohteita. Tai ainakaan minä en ole löytänyt Hämeestä sijoittamiseen kelpaavia kohteita tämän vuoden puolella oikeastaan yhtään. (Voi myös olla, että en vain osaa.)

Keskustelua aiheesta löydät mm. seuraavasta osoitteesta.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/forum.jspa?forumID=25&start=0

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valtiolla vai ilman?

Viime aikoina on taas virinnyt keskustelu valtion omistajapolitiikasta. Mikä on valtion suhde omistuksiinsa? Suhdanteiden ja ajan muotivirtausten mukaan valtio on painottanut joko olevansa neutraali rivisijoittaja tai yhteiskuntavastuutansa.

Nyt laskusuhdanteen koittaessa heluri on jälleen voimakkaasti yhteiksuntavastuun puolella. Valtio haluaa säilyttää työpaikkoja Suomessa. Tavoite on hyvä, mutta ovatko kaikki mahdolliset keinot järkeviä? Kun valtio alkaa vaikuttaa yleisten liiketoimintaedellytysten säätelyn lisäksi suoraan yritysten toimintaan omistajuutensa kautta edistääkseen suhdannepoliittisia päämääriä olemme heikoilla jäillä.

Koska valtio-omistajan liikkeitä ei oikein voi ennustaa on yleistä että pörssiyhtiöissä joissa valtio on merkittävänä omistajana kurssissa on jonkinlainen "valtio-alennus". Sijoittajat siis epäilevat että talous kehittyy valtio-omisteisissa yhtiöissä keskimääräistä huonommin.

Viimeaikainen Fortum-kohu on ehkä kasvattanut ministeri Häkämiehen poliittista pääomaa. Luottamusta valtion omistajapolitiikkaan se ei ole kasvattanut. Vanha hyvä Warren Buffetin neuvo kertoo: "Sijoita vain sellaiseen yhtiöön, jonka tunnet ja jonka liiketoiminnan ymmärrät". Koska Homo Economicus ei tunne valtionyhtiöiden liikentoiminnan perimmäistä tarkoitusta - voiton tekeminen vai työpaikkojen synnyttäminen - hän on pitänyt näppinsä irti valtionyrityksistä. Sekä kotimaisista että ulkomaisista.

Tänään saa tosin pitää varansa. Valtionyritystä ei saa välttämättä enää selville osakasluettelosta. Vlationyritykseksi pitää lukea myös yritykset jotka ovat valtion tukitoimien armoilla. Esimerkiksi amerikkalainen GM on juuri tällainen yritys, jossa valtio on käyttänyt pääomistajan valtaa ja antanut potkut toimarille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IFO instituutin keräämät tiedot ennakoivat vahvaa osakenousua

Saksan IFO insttituutti seuraa suhdannekiertoa mittaamalla talouden sijoittumista alla olevaan suhdanneympyrään. IFO instituutin keräämät tiedot ovat usein olleet varmin osakemarkkinoiden suuntaa ennakoivista indikaattoreista - ja nyt IFO:n keräämä aineistolla on selvä viesti osakesijoittajalle.

Suhdannekierto yleensä alkaa vasemmasta ylänurkasta (upswing), jossa odotukset talouden tilan parantumisesta ovat korkealla, mutta talous supistuu tai kasvaa heikosti. Sieltä siirrytään aikanaan kohti oikeaa yläneljännestä (boom), jossa talous kasvaa ja odotukset ovat korkealla,  mutta aikanaan pudotaan oikeaan alakulmaan, jossa odotukset ovat matalalla, mutta talous kasvaa edelleen ripeästi ja lopuksi päädytään tällä hetkellä vallitsevaan vasempaan alakulmaan (recession), jossa sekä odotukset että kasvu ovat pohjalukemisssa. 

Sijoittajan kannalta on merkittävää, että osakkeiden hinnat alkavat nousta yleensä silloin kun ollaan noin kello kahdeksan tai viimeistään puoli yhdeksän kohdalla tässä suhdanneympyrässä. Nyt ollaan IFO instituutin mittausten mukaan lähes kello kahdeksan kohdalla ja riski sille, että osakkeet lähtevät nousuun alkaa olla merkittävä. Osakenousu on yleensä ollut sitä merkittävämpää ja varmempaa mitä suurempaa suhdanneympyrää kierretään - ja nyt kierretään erityisen suurta kierrosta. Vaikka tämä IFO instituutin tutkimus onkin eräs kaikkein varmimpia osakemarkkinoita ennustavista indikaattoreista niin tämäkään ei ole viisasten kivi - osakemarkkinat osaavat monasti yllättää. 

Lisää hyvää tietoa on IFO:n viimeisimmässä raportissa:  http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/ifo.png

Käyttäjän J.Vahe kuva

“Sijoita kuin miljardööri”,

 

 

luki Suomen ilmeisesti uusimmassa sijoitusmediassa IL:ssä. Linkki tosin vei vähän muualle.

Periaatteessa miljardöörinä sijoittaminen on hyvin yksinkertaista. Hankitaan ensin joku miljardi Zimbabwen dollaria ja sijoitellaan sitten seteleitä eri taskuihin.

Mielenkiintoista olisi myös pohtia, miten sijoittaisivat nykyään esim. Alfred Kordelin, Paloheimon veljekset H.G. ja K.A., Amos Andersson, Hans v. Rettig, J. K. Paasikivi, Heikki Huhtamäki ja ulkomaalaisista vaikkapa J.D. Rockefeller, A. Carnegie ja J.P. Morgan. Edelleen voisi pohtia Roope Ankan sijoituksia. Ensin mainitut ovat kuolleita ja viime mainittu on tarua.

Kysymys siitä, mihin Buffet sijoittaisi, on aika kummallinen. Mies elää ja hänen henkilökunnallaan on täysi mahdollisuus käydä läpi suomalaisia firmoja ja varojakin lienee valmiina. Lopputulokseksi jää, että Buffet ei liene pahemmin sijoittanut yhteenkään suomalaiseen firmaan, joten asiassa ei pitäisi olla mitään pohtimista.

Jos Buffetin periaatteita käy läpi, niin henkilökuntansa suodattamisen jälkeen sijoituskohteita ei ole tahtonut löytyä aika ajoin mistään päin maailmaa.

Buffet edellyttää sijoituskohteilleen kokoa, miljardööri kun on. Muita tekijöitä ovat luotettava historia, erinomainen markkina-asema ja brändi, pysyvä kilpailuetu, ennustettavuus, tuloksen ja taseen hyvä kunto, oikea hinta ja pätevä johto.

Kriteerit menevät päällekkäin, mutta en esim. Keskossa pysty näkemään kummempia brändejä ja pysyvää kilpailuetua. Brändien kanssa firma on sählännyt ja pysyvää kilpailuetua tuskin tulee rakentamalla hiki hatussa kauppakeskuksia kilpaa S-ryhmän kanssa sen pytinkien viereen.

Buffett tuli bisnesmaailmaan juuri silloin, kun amerikkalainen kulttuuri (kulttuuri sanan laajimmassa merkityksessä) aloitti maailmanvalloituksensa USA:n voitettua toisen maailmansodan.

En mitenkään usko Suomen olevan samassa asemassa, joten Helsingin pörssistä en usko löytyvän sellaista salkkua, jolla miljardööriksi päästään - ainakaan ilman hyperinflaatiota tai 999 miljoonan euron alkupääomaa!

En tiedä, miten pitkälle tällaista leikkiä voisi harrastaa. Voisin esim. pohtia, mihin “Nalle” ja “Saario” sijoittaisivat. Toinen ei liene kenenkään sijoittajan oikea etunimi ja Saarioita Suomessa riittää. Mutta jos alkaisin koko nimillä esittelemään listoja tyyliin: näihin “Nalle Saario” sijoittaisi, saattaisin päätyä oikeuteen.

Oikeuteen saattaisin päätyä myös, jos pöllisin Roope Ankan kuvan ja ilmoittaisin olevani yhtä pihi. Näin siitäkin huolimatta, että Roope Ankka on siis edelleenkin taruolento.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Felicitas salkkuni maaliskuu 2009

Graafi alkaa olla jo hieman sekava, koska sijoituksia on useampaa sorttia. Myytyjä intrumentteja on obligaatiot, joiden tilalle ostin Seligsonin Euro Corp Bondeja. Uutena salkkuun on tullut Tapiolan Itä-Eurooppa rahasto. Helmikuussa oli noin puolentoista viikon jakso, jolloin en päässyt päivittäisiä arvoja lisäämään kotikoneen rikkoutumisen vuoksi.

Osakerahastojen osuuksia on viimeisten kuukausien aikana lisätty ja korkorahastojen osuus on pudonnut alle 40% salkusta. Suoria osakesijoituksia on tällä hetkellä vain kaksi: Rautaruukki ja Wärtsilä. Rautaruukki on pitänyt hyvin arvonsa, mutta lyhyellä aikavälillä Wärtsilää on kolhittu ja se on yli -30% laskussa. Suunnitelmissa on lisätä suoria osakkeita taas kesän jälkeen.

Viimeisien viikkojen arvonnousu on näkynyt varsinkin kehittyvien maiden rahastoissa. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko kyse väliaikaisesta noususta vai olisiko käänne jo tapahtunut. Itse tankkailen rauhallisesti kuukausittain lisää rahastoja ja samalla tarkkailen tilannetta suorissa osakkeissa. Mitään paniikkia ei mielestäni ole. Salkkuni voi hyvin mennä reippaasti pakkaselle ja ostan silti aina vain lisää sijoitussuunnitelmani mukaisesti. Minä säästän pitkällä tähtäimellä, joka tarkoittaa vähintään kymmentä vuotta. Koitan väsätä varsinaisen kuukausiraportin taas seuraavasta kuukaudesta.

Ai niin... Salkku oli 31.3.2009 -9,75% pakkasella. Arvo vaihtelee helposti useita prosentteja päivässä, koska suorien osakesijoitusten Rautaruukin ja Wärtsilän osuus salkussa on noin 20%. Tapiola Itä-Eurooppa-rahasto oli +6% voitolla, melkein kaikki muut rahastot olivat vielä pakkasella.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Taloustieteen kalajuttuja

LovisaMaailmantaloudesta kirjoittavat ovat odottavalla kannalla. Tellus on edelleen raiteillaan ja pörssi pyörii jotenkuten.

Elämä jatkuu, maailmanloppu on siirtynyt tuonnemmaksi. Kvartaalitalouden kalajutut ovat vähentyneet ja moraalinen majoriteetti saa jalansijaa että palstatilaa meilläkin.

Fortumin Lilius ei norsunluutornistaan nähnyt, mitä ruohonjuuritasolla tapahtui. Lopputuloksena ennenaikainen eläke ja hyvästä työstä huolimatta hiukan rähjääntynyt maine. Onneksi kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä.

Toisaalta, Swanin peräkannella voi onkia särkiä ja lohia alentuneen palkan jatkeeksi.

Sosiaalisen median tulevaisuudesta keskustellaan monilla kanavilla. Jaiku jätti suomalaisen sossoueliitin oman onnensa varaan ja muutamassa kuukaudessa julkisuuteen putkahti "me-too-tuote" Qaiku, joka välittää innokkaista "sossuistaan" ja palvelee interaktiivisesti.

Jaiku taipui ison rahan syleilyyn ja lopputuloksena oli hyvin alkaneen ja laadukkaan palvelun kuihtuminen teknokraattiseksi näpertelyksi. Kuvittelemme, että Googlella on varaa vaikka mihin, ei pidän paikkansa.

Tälle päivälle huhuillaan uutta mikroblogauksen uutista. Twitterkin saattaa ajautua ison-G:n syliin. Saas nähdä, onko tämä sosiaalisen median huhulogiaa, vai ajautuvatko kaikki Web 2.0 start- ja smart-upit kohta perinteisten ja suurten firmojen haltuun? Sääli, jos niin tapahtuu!

Sun ja IBM eivät kuitenkaan löytäneet toisiaan. Hinnoista ei päästy sopuun. Kuka enää muista Microsoftin ja Yahoon kuhertelua?

Parempien juttujen toivossa, kerron vaihteeksi kuvan kera kalajuttuja. Lohi oli tänään Loviisassa halpaa. Ostin sallitun määrän. Hauskaa pääsiäisen aluspäiviä kaikille tasapuolisesti.

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finnair Oyj: Fall in demand weakened Finnair's average prices

Fall in demand weakened Finnair's average prices

Finnair traffic decline in March by 8 per cent compared with March last year. A weakening of demand reduced the average price per passenger kilometre by more than 13 per cent in the first quarter of 2009. Business travel in particular has fallen sharply.

In these adverse economic conditions, Finnair must be ready to fight for customers and with demand being as it is, this has to be done with price. We have reacted to the fall in demand also by cutting capacity. This will take place mainly by reducing flight frequencies to our present destinations, says Finnair's SVP Communications Christer Haglund.

This year Finnair's scheduled passenger traffic capacity is expected to be a good six per cent less than in 2008.

Weakened demand is also evident in load factors. Finnair's load factor in all traffic fell in March by 3.4 percentage points and in scheduled passenger traffic by 4.8 percentage points.

Asian traffic declined in March by 15.5 per cent, due mainly to cuts in capacity. Capacity was reduced on Asian routes by 12 per cent.

European traffic declined by 12.5 per cent and capacity was cut by 3.2 per cent. The Europe traffic load factor fell by 6.5 percentage points compared with March last year.

Leisure Traffic grew in March by 6.1 per cent. The load factor, however, fell by 2.2 percentage points as capacity increased by 8.7 per cent.

Of Finnair's flights, 88.0 per cent arrived on schedule, which represents an improvement of 17.9 percentage points from last year. The scheduled passenger traffic punctuality percentage rose from March last year by 18.0 percentage points to 90.9 per cent.

Finnair traffic

Finnair traffic altogether decreased by 8.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.7%. Passenger load factor was 3.4 percentage points lower than year before, 72.9%. Number of passengers carried decreased by 10.2% and was 668 437.

Scheduled traffic

Scheduled traffic decreased by 14.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.0%. Number of passengers carried decreased by 12.1% and was 544 332.

Scheduled international traffic, decreased by 14.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.6%. Number of passengers carried decreased by 13.7% and was 381 890.

European scheduled traffic, decreased by 12.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.2%. Passenger load factor was 6.5 percentage points lower than year before, 60.4%. Number of passengers carried decreased by 13.4% and was 280 415.

North Atlantic scheduled traffic decreased by 9.2%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 2.2%. Passenger load factor was 9.7 percentage points lower than year before, 77.4%. Number of passengers carried decreased by 9.2% and was 10 034.

Asian scheduled traffic decreased by 15.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 12.0%. Passenger load factor was 2.9 percentage points lower than year before, 71.8%. Number of passengers carried decreased by 15.1% and was 91 441.

Domestic scheduled traffic decreased by 13.4%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 7.0%. Passenger load factor was 4.5 percentage points lower than year before, 60.6%. Number of passengers carried decreased by 8.2% and was 162 442.

Leisure traffic

Leisure traffic increased by 6.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 8.7%. Passenger load factor was 2.2 percentage points lower than year before, 87.4%. Number of passengers carried decreased by 0.5% and was 124 105.

Cargo

Cargo traffic decreased by 17.5% in terms of cargo tonnes carried.

Decrease in scheduled traffic was 17.2%. Cargo traffic decreased by 22.1% in Asian traffic, decreased by 7.2% in European traffic and decreased by 19.6% in North-Atlantic traffic.

Cargo traffic carried on chartered cargo flights decreased by 53.4%. The cargo load factor in the Asian traffic was 66.5% and in the North Atlantic traffic 60.8%.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit