Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitustili olisi sairas tapa paikata rikkinäistä pääomatuloverotusta

Tapa jolla Suomalaiset pääomaverot kootaan yksiyishenkilöiltä jäykistää ja kankeuttaa yhteiskuntaa.  Monella yksiyishenkilöillä on salkussaan kauan sitten ostettuja Wärtsilän tai Koneen osakkeita joiden arvo on noussut ja niitä ei voi realisoida kun arvonnousua verotettaisiin 30-34% verolla. Rahat eivät kierrä uusien innovatiivisten yritysten käsiin niin kuin pitäisi ja talous kärsii.

Ongelman syynä on Suomen tapa verottaa. Yksityishenkilöiden omistaman omaisuuden arvonnousua (inflaatiota ja mahdollista reaalista arvonnousua) verotetaan vasta myytäessä eikä tasaisesti sijoituksen olemassaolon aikana. Ongelmat korjaantuvat jos verotustapa korjataan. Yksityishenkilöihin kohdistuva vuosittainen varallisuusvero korjaisi tilanteen. Vuosittain kerättävällä prosentuaalisella varallisuusverolla olisi selvät edut:

  • Varallisuusvero ohjaisi yksiyissijoittajia  siirtämään pääomansa kasvavien ja menestyvien yritysten käyttöön. Työllisyys ja yhteiskunnan kehitys parantuisivat.
  • Varallisuusvero ei olisi niin sattumanvaraista ja mielivaltaista kuin nykyinen tapa verottaa inflaatiota
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinoiden korjausliike on ohimenevä häiriö

Helsingin osakeindeksi (HexCAP) on pudonnut viime päivien aikana 4,5% prosenttia ja Saksan DAX indeksikin lähes neljä. Mistä tämä johtuu ja onko aihetta huoleen?

Jos korkomarkkinoihin on uskominen niin vielä ei ole aihetta huoleen. Osakkeista saatava tulostuotto on toteutuneen historian mukaan jopa korkealle arvostetussa USA:n pörssissä edelleen reilusti yli 3% eikä esimerkiksi USA:n valtionlainoista saa kuin ainoastaan 2,3% korkoa

Parhaan ennusteen tulevaisuudesta tarjoaa korkospreadi. Jos valtionlainojen ja korkeatuottoisten yrityslainojen välinen tuottoero on pieni, kuten nyt, niin markkinat odottavat että makrotalous kehittyy rauhallisesti eikä lamaa ja konkurssiaaltoa tule. Niinpä osakesijoittaja voi vielä toistaiseksi nukkua yönsä rauhassa. Nyt menossa oleva korjausliike on luultavasti vain ohimenevä heilahdus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tiimin toiminnan taso muuttuu kun vaihtaa tiimin henkilöitä

Johtamisen asiantuntija ja konsultti Karl-Magnus Spiik on blogikirjoituksessaan jaotellut johtamistyylit neljään eri tyyliin:

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: ”Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee.”

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Karl-Magnus Spiik kuitenkin toteaa että "kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan". Minun käsitykseni mukaan tämä on toiveajattelua joka ei toteudu. Useimmat tuntemani hyvät johtajat käyttävät yhtä tyyliä ja tulevat toimeen sillä. Jos tiimissä tarvitaan jossain tilanteessa toista tyyliä niin de facto puhemiehen roolin ottaa tiimin joku toinen jäsen. Tiimistä löytyy tilanteesta riippuen käskijä, asioissa pysyvä rationaalikko, esiintyvä visionääri tai muita osallistava henkilö. Tiimiin nimetty johtaja osaa yleensä yhden näistä rooleista ja hyvä tiimi antaa puheenvuoron tilanteesta riippuen sille, jolle se luontevasti soveltuu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvät johtajat ovat itsenäisiä tolkun ihmisiä

Mistä on hyvät hallitukset ja johtajat tehty ? Ei ainakaan mistään puolueesta. Hyvät hallitukset ja hyvät johtajat on tehty korkeat arvot omaavista tolkun ihmisistä jos oheiseen kuvaan on uskomista. Ei tarvitse olla edes ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva - sen on Paavo Lipponen osoittanut. Riittää että on itseensä luottava riippumaton tolkun ihminen joka tavoittelee kilpailukykyistä lainsäädäntöä.

Oheiseen kuvaan on otettu tärkeimmät hallitukset ja joka puolueesta yksi ministeri. Samassa kuvassa on Suomen teollisuustuotanto joka kuvaa merkittävää osaa siitä, miten hyvin kyseinen hallitus on kyennyt tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen. Uudistukset ovat aina kipeitä. Kuvasta näkee heti mitkä hallitukset ovat tarttuneet uudistuksiin ja mitkä hallitukset ovat kosiskelleet kansansuosiota jakamalla velkarahaa. Ulkomaisen velkarahan jakeleminen yhteiskuntaan nostaa palkkoja ja kustannustasoa ja johtaa teollisuustuotannon laskuun. Siksi teollisuustuotanto on niin hyvä indikaattori siitä millä hallituksella on ollut selkäranka ja arvot kohdallaan. Hyvät hallitukset ovat oheisessa kuvassa sinisellä ja huonot punaisella. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen vaihtotase ja kilpailukyky kääntyvät positiivisiksi

IMF on päätynyt siihen näkemykseen että Suomen vaihtotase kääntyy tänä vuonna positiiviseksi (ohessa IMF:n kartta aiheesta).

Mutta mitä tämä merkitsee sijoittajalle ja kansantaloudelle?

Vaihtotase kertoo velkaantuuko Suomen kansantalous vai velkaantuvatko muut suomalaisille. Siinä on mukana sekä julkinen sektori, kansalaiset että yritykset. Nyt IMF on sitä mieltä että suomalaiset (yritykset, julkinen sektori ja yritykset) tulevat tänä vuonna vaurastumaan suhteessa muihin.

Vaihtotase kertoo paljon kilpailukyvystä. Suomen kilpailukyky on yleensä kunnossa jos vaihtotase on tasapainossa. Silloin suomalaiset tuotteet menevät riittävän hyvin kaupaksi. Vaihtotase onkin kilpailukyvyn kokonaisvaltainen ja melko lahjomaton mittari.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakkeiden arvot jatkavat vahvistumistaan

Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös. Mistä toiveikkuus kun  ollaan (Shiller p/e, USA)  jo ylitetty vuoden 1929 pörssiromahdusta edeltävä taso?

Syitä toiveikkuuteeni ovat seuraavat:

  • Korkeita hintoja kauhistelevat kaikki. Kun markkinoilla on jo tieto niin silloin vaikutus on jo hinnoissa. Eivätkä markkinat pelästyneet korkean arvostustason viime kesäistä uutisointia. 
  • Tilanne on toinen kuin esimerkiksi ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta. Silloin koroista sai 5% reaalituottoa ja osakkeille oli parempituottoinen vaihtoehto. Nyt ei ole. Kaikkien muidenkin sijoituskohteiden arvot, kiinteistöt ja korkoinstrumentit mukaan lukien, ovat korkeat.  Vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole.
  • Maailmantalous on hyvässä vedossa ja sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus ovat hyviä ja paranevat.
  • Korkomarkkinat uskovat talouden vakaaseen kasvuun ja että yritysten toimintaympäristö pysyy hyvänä. Tätä osoittaa se että korkeatuottoisista yrityslainoista saa hädin tuskin 3,5% korkopreemion ja luottamus on viime kuukausina vain parantunut.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskutelu valinnanvapaudesta pitäisi jättää populismin ulkopuolelle

Poliitikot rakastavat väittelyä siitä mikä kannattaisi toteuttaa julkisena palveluna ja mikä taas kannattaisi tuottaa asiakkaan valinnanvapauden pohjalta. Ja kun on tunteet ja populismi mukana niin tehdään virheitä. 

Suomalaisista jo noin 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja lopuistakin noin puolet tekee työtä julkisessa omistajaohjauksessa olevissa suuryrityksissä.  Se mitä tuotetaan julkisena palveluna ei ole vähäpätöinen kysymys. Seuraavat periaatteet olisivat järkeviä kun suunnitellaan palvelujen siirtämistä julkiselle sektorille:

1.    Päätäntävalta tulisi aina olla niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.

Jos kansalaisella on riittävä tietotaito valintapäätöksen (=ostopäätöksen) tekemiseksi, niin kyllä hänelle silloin voidaan päätösvalta myös antaa. Esimerkiksi se mikä terveyskeskus mielyttää flunssan hoitoon tai mikä perhepävähoitaja/päiväkoti tuntuu empaattiselta ovat päätöksiä, jotka voi huoletta uskoa kansalaiselle. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvollista omistajuutta tarvitaan myös suuryrityksiin

Kotitalouksilla on pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus) kun taas julkisella sektorilla on hallussaan noin 220 miljardia (valtio 20Mrd + työeläkevarat 200Mrd). Suuryritystemme omistajaohjaus tapahtuu tällä hetkellä lähes kokonaan julkisen sektorin virkamiesten toimesta.

EK on huolestunut tilanteesta ja toivoo enenmmän kasvollisia omistajia, jotka panostaisivat yritystensä ohjaukseen erilaisella motivaatiolla kuin palkatut virkamiehet. EK on tehnyt asiasta 18 kohdan ohjelman, joka on mielestäni hyvän suuntainen. Minä jaan EK:n käsityksen siitä, että kasvolliset omistajat tuovat tiettyyn rajaan saakka parempaa johtamista. Kasvollisten omistajien hallussa olevat pienyritykset ovat kasvaneet ja lisänneet työvoimaa keskimäärin paremmin kuin virkamiesten hallinnoimat yritykset. 

Eräässä kohdassa EK:n toivelista ontuu.  EK hallitsee yhdessä ammattiliittojen kanssa eläkevakuutusyhtiöitä ja päättää yritysten omistajaohjauksesta. EK edustaa itse yrityksiä ja yritysjohtoa ja siksi asiantila on ongelmallinen. EK:n virkamiesten kautta yritysjohto valvoo itse itseään, määrää itse omat palkkansa ja valitsee yrityksiin hallitukset ja yritysjohdon. Tässä rakenteessa pyörii hyvien veljien piiri. Palkat, palkkiot ja nimitykset tehdään toinen toistaan auttaen. Kasvollinen omistaja olisi parempi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritysjohtajien palkat taulukoituna

Piksu:n "herrapörssi" osioon on koottu suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten palkat vertailuun.

Vaikuttaa siltä että parhaat pörssiyrityksemme maksavat johtajilleen monasti hieman keskitasoa alempaa palkkaa, mutta kunnon palkkaa kuitenkin. Järkevä palkanmaksu on merkki siitä että yritys on muutenkin hyvin hoidettu. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nordea oli liian suuri ruotsalaisille harteille

Nordean tulo Suomeen ei ollut yllätys. Pankki oli yksinkertaisesti liian mahtava ruotsalaisille harteille.  Nordean tase on  viimeisimmän kvartaaliraportin mukaan  642 Mrd€ ja Ruotsin bruttokansantuote on noin 440 Mrd€ (tarkka arvo riippuu valuuttakurssista). Nordea oli liian suuri pankki liian pienessä maassa.

Suureen pankkiin liittyy aina riskejä eikä ole harvinaista että pankin pelastamiseksi sen taseesta yli kymmenen tai jopa parikymmentä prosenttia joudutaan rahoittamaan julkisista varoista. Tämän suuruinen summa olisi ollut turvallisuusuhka Ruotsille ja sen vuoksi Nordealta kerättiin ruotsalaiseen vakuusrahastoon merkittävästi varoja - enemmän kuin Euroalue kerää pankeilta.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tommi Taavilan "Sijoitusoppeja parhailta" on sijoittamisen merkkiteos

Tommi Taavilan hiljattain ilmestynyt kirja "Sijoitusoppeja parhailta" kuuluu ehdottomasti sijoituskirjojen parhaimmistoon. Tommi Taavila esittelee kirjassaan sijoitusalan parhaiden ikonien (Benjamin Graham, Philip Fisher, Warren Buffet, Charlie Munger, Peter Lynch, John Templeton, Ray Dalio, Jim Rogers, John Bogle) strategiat huolellisesti, niin että lukijan on mahdollisuus löytää niistä itselleen sopiva.

Hyvin esitetty tietotaidollinen sisältö ei itsessään vielä tee teoksesta tietynlaista klassikkoa vaan se, että kirjoittaja osaa opastaa lukijansa löytämään itsestään parhaat puolensa.  Tommi Taavila saa lukijan ymmärtämään, että lukijan oma ajattelutapa on tärkeä ja että kunkin sijoittajan kannattaa rakentaa itselleen oma persoonallinen tyyli. Hän piirtää vanhat mestarit esimerkkeinä siitä minkälaisia sijoitustyylejä on olemassa ja saa lukijan etsimään noista menetelmistä itselleen sopivan yhdistelmän. Vanhat mestarit ovat hänelle ihmisiä siinä missä sinä tai minä - ihmisiä joilta kannattaa ottaa mallia oman tyylin rakentamisessa ja esimerkkejä ihmisistä, jotka luottaneet itseensä ja luoneet oman menestyksellisen tyylinsä.

Kirjan tietotaidollinen sisältö on tarkkaa ja huolellista. Tommi Taavila on perehtynyt mestareiden strategioihin ja esittää ne tavalla joka on helppo omaksua. Kerronta on värikästä ja sanallista. Vaikeaa matematiikkaa on vältetty koska onnistunut sijoittaminen on loppujen lopuksi perusasioiden oikeaa priorisointia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalainen finanssiala ei osaa myydä tuotteitaan ulkomaille

Suomeen noteeratut sijoitusrahastot kelpaavat suomalaisille sijoittajille mukaan lukien vakuutusyhtiöt ja instituutiot. Tämä on merkki siitä, että rahastojemme tuotot ovat kelpoja.

Mutta rahastojemme myynti ja markkinointi on onnetonta. Finanssialamme ei osaa myydä tuotteitaan kuin ainoastaan Ruotsiin. Muualle maailmaan ei osata myydä eikä markkinoida. Kyseessä on aivan hämmästyttävä osaamattomuuden taso.

Tiedot selviävät Suomen pankin tilastoista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Työläisille jää 1% enemmän rahaa omaan käyttöön

Valtion budjettiluonnos on pitkästä aikaa iloista luettavaa:

  • veroaste laskee ja työntekijöille jää ensi vuonna 1% enemmän rahaa omaan käyttöön (veroaste laskee prosentilla vuodessa)
  • työllisyysaste paranee (nyt 69,2%) ja työtä on taas tarjolla
  • valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysähtynyt (valtio ottaa kulutusluottoa edelleen 3,4 Mrd, mutta talouden kasvu kompensoi lisääntyvää velkaa)
  • valtion menot pienenevät 0,4 Mrd ja rahaa alkaa nyt jäädä enemmän muualle talouteen

Veroasteen laskeminen ilahduttaa erityisesti. Kerrankin on muistettu työkansan oikeuksia. Yhteiskunta voi jatkossa paremmin kun työntekijä ja yrittäjä saavat hieman nykyistä paremman osuuden tekemästään työstä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet rahapelipaikkojen rakentaminen tulisi sallia Suomessa

Veikkaus Oy:lle on annettu Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämiseen (arpajaislaki). Tämä yksinoikeus toimii hyvin pelikoneiden ja fyysisten pelikasinoiden osalta. Rahapeliin käytetyt eurot jäävät näiden palveluiden osalta Suomeen ja hyvä niin.

Internet pelipaikkojen järjestäminen tulisi sen sijaan vapauttaa kilpailulle. Veikkaus Oy ei ole kyennyt vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja Internet pelaamista harrastetaan lähinnä ulkomaisissa, mutta suomenkielisissä pelipalveluissa. Internet pelaamisen eurot valuvat ulkomaille.  Suomessa ei ole luvallista järjestää internet pelipaikkoja ja niinpä suomalaisilla yrityksillä ei ole edes mahdollisuutta tarttua tähän Veikkaus Oy:n huonosti hoitamaan osa-alueeseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lobbaajille perustettava rekisteri tekisi voitelusta hyväksyttävää

Finanssialan keskusliitto on ehdottanut että edunvalvojille eli lobbaajille perustettaisiin rekisteri. Lobbausrekisteri tekisi edunvalvonnasta yhteiskunnan siunaamaan ja kontrolloimaa toimintaa. Poliitikot tietäisivät ketkä ovat todellisia lobbareita, joilta voi odottaa todellista vastapalvelusta. Riippumattomat asiantuntijat kuten yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat erottuisivat lobbausvaltaa käyttävistä tahoista. 

Lobbarien tärkeä tehtävä on oman näkökantansa ohella tarjota poliitikoiden avuksi valikoivaa asiantuntemusta joka verhoaa tarkoitusperät tieteellisen asiantuntemukseen. 

Lobbaus on tätä nykyä salakähmäistä puuhaa ja lobbaajat (kuten Finanssialan keskusliitto) eivät julkaise tulos- ja tasetietojaan. Niiden ei tarvitse koska ne ovat "hyvää asiaa edistäviä aatteellisia yhdistyksiä". Niinpä lobbaajien on mahdollista, ilman julkisuutta, avustaa poliittisten yhdistysten taustajärjestöjä rahallisella tuella.

Lobbaajien on myös mahdollista varmistella poliittisten päättäjien tulevaisuutta. Lobbaajien kautta järjestyy hallituspaikkoja ja virkoja poliittisesta elämästä syrjään jääville suosiollisille poliitikoille.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onnellisuuden avaimet löytyvät rakkaudesta

Mitkä ovat onnellisen ja täysipainoisen elämän salaisuudet?

Harvard yliopiston Dr George Vaillant on tehnyt 238 henkilöä kattavan seurantatutkimuksen onnellisuuden tekijöistä ja kirjoittanut asiasta kirjan

Tärkein tekijä on rakkaus

Onnellisuuden avaimet löytyvät näiden 238 ihmisen kokemusten perusteella keskinäisestä rakkaudesta ja välittämisestä.  Eikä tämän hetken ankeus merkitse sitä etteikö onnellisuutta voisi saavuttaa. Ikä ei ole este onnen löytämiselle kun vaan etsii onneaan ja rakkaintaan. 

Sitoutuminen ja antaumus tekevät elämästä jännittävää ja hauskaa

Toinen onnellisuuden avain löytyy sitoutumisesta ja antaumuksesta. Kun sydän on mukana siinä työssä mitä tekee ja kaikissa ihmissuhteissa niin onni löytyy aikanaan. Kannattaa panostaa siihen mitä nimenomaan itse haluaa niin onni seuraa.  Itseään ja lähimpiään kannattaa kuunnella ja kunnioittaa - se on parasta mitä voi tämän tutkimuksen mukaan tehdä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tontiinit olivat huikea eläkeinnovaatio ja lotto-huvia

Eläkejärjestelmää nimeltään "Tontiini" (engl Tontine) käytettiin 1600-, 1700-  ja 1800- luvuilla ja tuosta erittäin suositusta järjestelmästä olisi vieläkin opittavaa.  Järjestelmä toimi seuraavasti:

  1. Eläkkeen ottajat maksoivat Tontinin järjestäjälle, yleensä valtiolle eli kuninkaalle, eläkemaksun (usein kertakorvauksena)
  2. Kuningas maksoi tämän jälkeen korkoa kaikille elossa oleville eläkkeensaajille (kaikki saivat saman korkosumman)
  3. Sitä mukaa kun eläkkeensaajat kuolivat pois niin koko korkosumma jaettiin jäljellä olevien kesken. Viimeiset saivat huikean hyvän korvauksen. Koko korkosumma jaettiin nimittäin heidän kesken tasan.
  4. Pääomaa ei maksettu koskaan takaisin.

Tontiineista oli etua sekä eläkkeen ottajille että Tontiinin järjestäjille:

  • Eläkkeen ottaja sai eläkkeen, jonka suuruus kasvoi iän mukana samalla kun omat voimat vähenivät.
  • Eläkkeen saajalla oli lisäksi mahdollisuus huikeaan voittoon jos eli pitkään. Kannatti huolehtia terveydestä.
  • Eläkkeen järjestäjä (Kuningas) sai kohtuullisen edullista rahaa käyttöönsä. Rahasta piti maksaa tiettyä kiinteää ennalta määritettyä korkoa muutamia kymmeniä vuosia aina siihen asti että viimeinen eläkkeensaaja kuoli.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perustuslakivaliokunnan toimintatapa tarvitsee muutoksia

Suomen valtiosäännössä on ongelma - lakien perustuslain mukaisuuden valvonta. Suomen valtiosääntö antaa vastuun perustuslain mukaisuuden valvonnasta rivikansanedustajista koostuvalle perustuslakivaliokunnalle. Onglemia on syntynyt siitä, että kansanedustajat eivät kykene erottelemaan perustuslakivaliokunnan tuomioistuintehtävää (lain mukaisuuden valvonta) puolue- ja päivän- politiikasta.

Perustuslakivaliokuntamme on selkeästi hallituksen ja eduskunnan yläpuolella oleva tuomioistuin, jolla on oikeus ja velvollisuus estää hallituksen ja eduskunnan tekemät perstuslain vastaiset aloitteet.  Lainmukaisuuden valvonta on monissa maissa annettu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen haltuun. Suomessa perustuslain mukaisuutta arvioiva tuomioistuintehtävä on vuoden 1906 valtiosäännössä annettu joukolle kansanedustajia.

Järjestelymme on toiminut silloin kun on löytynyt poliittisen pelin yläpuolelle nousevia kansanedustajia. Näyttäisi siltä, että niin ei tällä hetkellä ole ja tarvitaan korjausta.

Minun mielestä perustuslakivaliokunnan asemaa ja koostumusta ei ole puutteista huolimatta välttämätöntä vaihtaa. Riittäisi luultavasti että:

  • Perustuslakivaliokunta saisi puhua vain virallisten kannanottojensa kautta eikä jäsenenä olevilla poliitikoilla olisi oikeutta  hankkia lisäpisteitä kommentoimalla perustuslakivaliokunnan (tuomioistuimen) kannanottoa. Tällöin tuomioistuintehtävä sekoittuisi vähemmän päivänpolitiikaan ja mukana olevat poliitikot seisoisivat yhteisen lausunnon takana.
  • Perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa käsiteltäväkseen myös jo säädettyjä vanhempia lakeja jotka on aikoinaan todettu perustuslain mukaisiksi, mutta jotka tämän päivän ajattelutavan valossa rikkovat ihmisten perusoikeuksia.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi ennustaa osakesäästäjälle kaunista kesäsäätä

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta (Lähde: Google finance)

VIX indeksi on nyt laskenut alhaisimmalle tasolleen yli vuosikymmeneen ja tämä tarkoittaa sitä että osakemarkkinat luottavat vahvasti siihen, että nykyiset kurssitasot säilyvät muuttumattomina ainakin yli heinäkuun helteiden. Merkittävää kesädroppia ei tämän mukaan tule. cool

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kurssihistoriaa tutkimalla voi tehdä hyviä sijoituksia

Toimiiko tekninen analyysi eli sijoituspäätösten tekeminen menneen kurssihistorian perusteella ?

Osallistuin muutaman miestyökuukauden mittaiseen projektiin, jossa laskettiin kaikki mahdollinen kurssihistorian antama ensimmäisen kertaluvun ennustavuus ja simuloitiin viiden vuoden salkun kehitys, jos tällä tavalla olisi analysoitu joka päivä viiden vuoden ajan mennyttä kurssihistoriaa ja tehty sen perusteella kaupat. Instrumentteinä käytettiin kaupankäynnin kohteena olevia maaindeksi rahastoja. 

Tekninen analyysi toimi ja sillä sai kaupankäyntipalkkioiden (0,12 % / kauppa) jälkeen noin 9% ylituottoa vuodessa suhteessa indeksiin. Ylituottoa ei tullut joka vuosi vaan tyypillisesti silloin kun pörssi laski. Syy tähän ei täysin selvinnyt aineistosta. Operatiivista työtä piti kuitenkin tehdä joka päivä ja lopetin omalla rahalla testaamisen kun minulle ei sovellu moinen täsmällisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa työ. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien tulee varoa kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja

Ammattimaisessa kiinteistöjen kehitystoiminnassa on tapana käyttää yhtiömuotona kommandiittiyhtiötä ja tämän muotoisia sijoituksia tarjotaan toisinaan myös piensijoittajille. Esimerkiksi CapMan, Taaleri,  ja ICECAPITAL ovat tarjonneet Kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistösijoitusvaihtoehtoja. Mutta miten kommandiittiyhtömuotoinen kiinteistösijoitus toimii ja miksi sitä käytetään?

Kommandiittyhtiössä on tyypillisesti yksi vastuullinen yhtiömies (ostettavaa kiinteistöä kehittävä taho) jolla on valta tehdä päätöksiä. Sijoittajat ovat äänettömiä yhtiömiehiä, joiden vastuu ja riskit rajautuvat heidän sijoittamaansa pääomaan. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa määritellään miten suuren korvauksen vastuullinen yhtiömies projektista saa. Yleensä korvaus koostuu kiinteästä osasta sekä osuudesta kyseisen kiinteistönkehitysprojektin voitosta. Loppu voitosta kuuluu sijoittajille heidän sijoittamansa pääoman suhteessa.

Kommandiittiyhtiö on tyypillisesti määräaikainen ja yhtiö puretaan ja rahat jaetaan kun kiinteistönkehitysprojekti päättyy.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Olkiluoto 3:n hinnalla olisi saanut viisi Burij Kalifa tornia

Olkiluoto 3 tulee valmistuessaan ensi vuonna olemaan ilmeisesti maailman kolmanneksi kallein rakennusprojekti kautta aikain (jos pyramideja ei lasketa). Hinnalla olisi saanut Burij Kalifa:n kaltaisia rakennuksia viisi kappaletta, yhden Suomen kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin. Jos olisimme rakentaneet nuo torinitalot niin olisimme maailman kartalla. Nyt tulos on malliesimerkki huonosti tehdystä investoinnista.

Suuret, yhteiskunnallisten instituutioiden ohjauksessa tehtävät investoinnit tuottavat esimerkkejä huonosta ohjauksesta. Olkiluoto 3 löytää tässä suhteessa seurakseen monta muuta: Talvivaara, Länsimetro,.... Syynä on kasvollisen omistajan puute. Kun hankkeen omistajina on joukko kuntia, valtio ja eläkevakuutusyhtiöitä ja vastaavia instituutioita niin omistajaohjaus ontuu.  Kullakin instituutio-omistajalla on joku, mahdollisesti pian eläkkeelle jäävä virkamies vastuussa, eikä edes hänen palkkansa ole sidottu hankkeen tuloksiin. Kellään ei ole aitoa henkilökohtaista intressiä vaatia kunnon toimintaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vasemmisto-oikeisto jako on korvattu täsmällisillä arvokysymyksillä

Vasemmisto-oikeisto jako on lakannut toimimasta poliittisen keskustelumme akselina. Tilalle on tullut rikkaampi ja käsitteinä täsmällisempi joukko arvokysymyksiä, joiden perusteella ihmiset ja poliitikot jakautuvat.

Oikealla on kuva muutamasta erillisestä ja keskenään riippumattomasta arvokysymyksestä, joiden ympärillä on viime aikoina käyty poliittista keskustelua ja joiden osalta puolueet ovat halunneet selkeästi erottautua toisistaan.

Ilmiö on tervetullut. On hyvä että keskustelua ja poliittista vääntöä käydään arvokysymyksistä, joilla on täsmällisesti määriteltävissä oleva sisältö, kuin että keskustelua käydään arvokysymyksistä (vasemmisto-oikeisto), joiden sisältö on hämärä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä tarkoittaa hallintarekisteröinti ?

Eduskunta on juuri hyväksynyt hallituksen esityksen julkisesti noteerattujen osakkeiden hallintarekisteröinnistä. Mutta mitä hallintarekisteröinti tarkoitaa?

Arvo-osuus tililläsi on suomalaisten yritysten osakkeita

Kun ostat suomalaisten yritysten osakkeita niin osakkeet tulevat arvo-osuustilillesi arvopaperikeskuksessa. Kun osakkeet ovat tililläsi niin ne ovat julkisesti sinun omistuksessasi ja viranomaiset voivat nähdä nuo omistuksesi. 

Omistamasi ulkomaalaiset osakkeet ovat pankkisi ylläpitämässä hallintarekisterissä

Kun sen sijaan ostat ulkomaalaisen yrityksen osakkeita niin pankillasi on tuon kyseisen maan arvopaperikeskuksessa yksi arvo-osuus tili, jonne kaikki osakkeet tulevat. Ulkomaisessa arvopaperirekisterissä ei näy sinun nimäsi vaan pankki ylläpitää hallintarekisteriä siitä, kenen osakkeita ja kuinka paljon tuossa yhteisessä säkissä on. Pankki näyttää sinulle osuutesi ihan kuin ne osakkeet olisivat omiasi. Järjestelmästä on etu. Se on kevyt eikä vaadi, että sinulle avataan henkilökohtainen arvo-osuustili jokaisessa maassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on tehnyt hyvä työn, alamme odottaa vaaleja ja uutta kabinettia

Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

  • Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
  • Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
  • Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
  • Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
  • Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
  • EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteisöveron pieni alennus tekisi Suomesta yritysten paratiisin

EVA kiinnittää viimeisimmässä analyysissään huomiota siihen, että yhteisöveroa alentamalla Suomi voisi nykytilanteessa saavuttaa merkittävää etua. Maamme asettuisi verotuksen osalta houkuttelevimpien maiden joukkoon.

Viereisessä sektorikuvassa on kuvattu yhteisöveron tuottoa (4,8Mrd) ja EVA:n ehdottamaa alennusta (0,44 Mrd€) yhteisöveroon. Kuvasta on helppo havaita, että tarvittava alennus on mitättömän pieni jos sitä verrataan kokonaisverojemme huisin suureen kertymään 95 Mrd€. Hyödyt alennuksesta olisivat merkittävät. On aina hyvä olla paras jossakin asiassa ja Suomen olisi helppoa olla hyvä paikka yrityksille. Tarvittava uhraus olisi pieni. 

Alla olevassa kuvassa on yhteisöveroaste eri EU maissa. EVA:n ehdottama alennus 20% -> 18% tekisi meistä verotusmielessä EU alueen houkuttelevimman hyvin kehittyneen maan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n koronnostot ovat AINA johtaneet taantumaan

USA:n työttömyysaste on parantunut kohta kymmenen vuotta peräjälkeen. Lähes kymmenen prosentin lukemasta on tultu viiden prosentin alapuolelle ja nyt USA:n keskuspankki hillitsee kuumenevaa taloutta koronnostoin.

Koronnostot johtavat lopulta siihen, että talouskasvu normalisoituu ja työllisyys alkaa hieman heiketä. Viimeisen 70 vuoden aikana tämä sama tilanne on koettu kymmenen kertaa ja AINA on päädytty taantumaan (harmaat palkit kuvassa).

Taantuma pudottaa pörssikursseja jonkin verran (kuvan sininen käyrä) ja pudotuksen syvyys riippuu tilanteesta. Joskus kurssit putoavat vain 10...30% (kuten 1950 ja 1960 luvuilla yleensä), mutta suurempiakin pudotuksia on ollut kuten olemme päässeet 2000 luvulla kokemaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys  on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule.  Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.

Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On aihetta varautua mahdolliseen kesädroppiin

Kuluttajien luottamus on korkealla tasolla sekä Euroalueella, USA:ssa että myös Suomessa. Työttömyys vähenee, palkat nousevat ja vienti vetää. Eletään selvää nousukautta ja monet odottavat että myös pörssi nousee.

Näin ei välttämättä ole. Pörssi ei alhaisista koroista huolimatta välttämättä jaksa nousta aivan entiseen malliin ja varovainen sijoittaja ottaa pienen kesädroppin mahdollisuuden huomioon. Varautumiseen on historialliset perusteet. Osakkeet ovat aina sakanneet kun kuluttjien luottamus syystä tai toisesta jossakin vaiheessa horjuu.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi