Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa on maailman pienimmät tuloerot

Suomalaisten tuloerot kuuluvat maailman pienimpiin (maailmanpankin/google data kuva oikealla). Tuloeromme ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet,  mutta ovat edelleen pieniä.

EU maiden tuloerot ovat lähentyneet toisiaan ja EU näyttäytyy tässä suhteessa yhtenäiseltä.

Suurimmat tuloerot löytyvät tällä hetkellä Latinalaisesta Ameriikasta ja Afrikasta. Selvää korrelaatiota esimerkiksi demokratiaan ei ole. Suuret tuloerot löytyvät demokraattisista Latinalaisen Amerikan maista ja toisaalta pienimmät tuloerot löytyvät demokraattisista Euroopan maista.

Talouskasvun ja tuloerojen välillä ei ole siinäkään suoraa korrelaatiota. Ääripäät, Eurooppa ja Latinalainen Amerikka, kasvavat heikosti ja paras taloudellinen kasvu tuntuu löytyvän siltä väliltä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset, Kiinalaiset ja pohjoismaalaiset luottavat kanssaihmisiin

World Values Survey (WVS) tutkii ja vertailee ihmisille tärkeiden asioiden ja arvojen kehittymistä eri maissa. 

Arvot muuttuvat hitaasti ja maat pysyvät vuosikymmenestä toiseen lähellä viiteryhmäänsä. Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat itsensä ilmaisu ja rationaalinen ajattelu.  Sijoittumme lähelle Hollantia, Saksaa, Ranskaa ja Pohjoismaita. Baltian maat ovat meistä etäällä kun kysytään itsensä ilmaisun tärkeyttä. Baltian maat ovat suuntautuneet enemmän jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen.

Ihmisten välinen keskinäinen luottamus on eräs tärkeimmistä tulevaa menestystä kuvaavista tekijöistä. Kansalaisten välisen keskinäisen luottamuksen suhteen olemme kärkimaita yhdessä Kiinan ja pohjoismaiden kanssa. Yhteistä kehittämistä voi rakentaa vain keskinäiselle luottamukselle ja siksi tässä kysymyksessä pärjääminen on ilahduttavaa ja lupaavaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansan ja työläisten etu on valtaeliitin etujen kanssa ristiriidassa

Eduskunta rankaisee yrittämistä, työn tekemistä ottamalla ensin 24% arvonlisäveron ja sitten 24,1% eläkevekuutusmaksun ja sitten työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut noin 10% ja jäljelle jääneestä 30% työtuloveron ja jos jotain jää jäljelle niin otetaan vielä eriliaset haittaverot ja tuoteverot. Vielä yrittäjällekin pitäisi jäädä jostain investointeihin niin, että saadaan uusia työpaikkoja. Ei ihme ettei lisäarvoa tuottavia työpaikkoja synny. 

Miksi ei veroja alenneta, niin että työläisille ja yrttäjille jäisi edes vähän rahaa investointeihin ja työn palkaksi? Tässä muutamia vastauksia:

  1. Eduskunnan arvopäämäärien kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa lisäarvosta ohjataan kulkemaan julkisen sektorin (eduskunnan) kautta. Voidaan jakaa tukia ja kansa tulee tukien avulla riippuvaiseksi poliitikoista ja puolueista. Kansa äänestää sitä, joka jakaa rahaa.
  2. Verotaakan laskeminen toisi lisäarvoa tuottavia työpaikkoja. Mutta valtiovarainministeriön mukaan kansan vaurauden lisääminen olisi kallis tapa tehdä uusia työpaikkoja. Tähän on hyvä syy. Valtiovarainministeriön kannalta kallis tarkoittaa sitä, että valtion budjetti pienenee. Verojen vähentäminen pienentää budjettiia ja tämä on valtionvarainministeriön kielenkäytössä synonyymi kalliille. Verojen vähentäminen on valtionvarainministeriön mielestä kallista, vaikka kansan elintaso siitä paranisi.
  3. On olemassa illuusio siitä, että virkamies on tehokas uusien työpaikkojen suunnittelija. Luullaan että saavutetaan suurempi tuottavuus, kun virkamiehet suunnittelevat taloutta ja kohdennetusti ohjaavat rahoja julkisiin ja yksityisiin kohteisiin. Meistä on tullut virkamiesten ohjaama suunnitelmatalous. 

On olemassa vastakkainasettelu. Kansan ja työläisten etu on tällä hetkellä monessa asiassa vastakkainen poliittisen koneiston edun kanssa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Setelistön leikkaus on mielenkiintoinen osa taloushistoriaamme

Vuonna 1946 Suomessa suoritettu setelien leikkaus oli toimenpide, jolla setelistön määrää vähennettiin ja samalla otettiin valtiolle pakkolainaa. Operaatio oli traumaattinen.  Kansalaiset joutuivat konkreettisesti leikkaamaan säästämänsä suuret setelit kahteen osaan - toinen puoli kelpasi puolesta arvostaan ja toisella puolella sai merkitä valtion lainaa. Jälkeenpäin operaatio kuulostaa koomiselta ja se epäonnistui. Nyt tätä opettavaista tarinaa on hyvä muistella kun asiasta on ilmestynyt uusi tuore Antti Heinosen kirja: " Hallitus kansan kukkarolla ".  

Setelien leikkauksella oli hyviä tarkoitusperiä: 

  • pyrittiin hillitsemään inflaatiota alentamalla rahan määrää
  • pahasti sodan velkaannuttamalle valtiolle saatiin markkamääräistä halpakorkoista (2%) lainaa, jonka arvoa voitiin omin toimin inflatoida pois
  • pyrittiin hillitsemään harmaata taloutta tuomalla kaikki raha päivänvaloon

Suunnitelmaa käsiteltiin syksyn 1945 aikana eduskunnassa ja kaikki, jotka seurasivat lehdistöä, tiesivät operaatiosta ja tallettivat vuodenvaihteen ajaksi käteiset pankkiin (pankkitalletukset säilyttivät arvonsa). Suomen perukoilla ei ollut vielä pankkeja eikä köyhimmällä kansanosalla (150'000 kansalaista) ollut pankkitiliä. Kävi niin, että vain tämä huonoimmassa asemassa oleva, köyhin kansanosa joutui operaation maksumieheksi.  Katkeruus silloista Stalinin ja voittaneiden valtioiden valvontakomission mieliksi koottua vasemmistohallitusta (SKDL, SDP,  ML (maalaisliitto), Ed, RKP) ja eduskuntaa kohtaan kasvoi köyhän kansan keskuudessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tommi Taavilan kirja "Odds Favor the Prepared Mind" oli mielyttävä lukukokemus

Piksu toimittajan, Tommi Taavila, kirja "Odds Favor the Prepared Mind" tarjosi mielyttävän, uudenlaisen lukukokemuksen.

Kirja kertoo hyödyllisistä ajattelun -malleista ja -työkaluista, joita käytämme jokapäiväisen elämämme tilanteissa. Se kuvailee ja kertoo parhaita ja yleiskäyttöisimpiä ajattelun mallejeja ja antaa meille ohjeita siitä miten selviämme niissäkin tilanteissa, joissa oma mielemme tekee meille kepposen ja harhauttaa meitä vähemmän rationaalisiin päättelyihin. Kirjan kuvaamat mallit ovat varsin osuvasti poimittuja ja niiden avulla pärjää monenlaisissa tilanteissa. 

Kirja paranee loppua kohden kun kirjailija pääsee omimpaan osa-alueeseensa, siihen miten ajattelun mallit linkittyvät inhimilliseen elämään ja elämänhallintaan. Tommi Taavilan inhimillnen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhtautuminen elämään pääsee tässä osassa kirjaa oikeuksiinsa. Tuossa suhtautumistavassa on paljon ihailtavaa ja opittavaa meille kaikille. Se tekee elämisestä elämisen arvoista.  

Kirja saatavilla: Amazon.com

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnvera on Suomen suurin yritysrahoittaja (=pankki ?)

Finnvera kilpailee pankkien kanssa yrityslainamarkkinoilla. Sitä ei kutsuta pankiksi vaan erityisrahoittajaksi. Mutta sen ydinliiketoiminta on pankkien kanssa päälekkäistä. Se arvioi yritysten ja projektien luottokelpoisuutta ja myöntää tämän perusteella takauksia tai lainoja.

Finnveralla on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja joiden turvin Finnvera on pystynyt kasvamaan yrityslainamarkkinoidemme suurimmaksi toimijaksi ohi OP- ryhmän. Finnveran vastuut ovat 30 Mrd€ luokkaa kun taas pahimman kilpailijan, OP- ryhmän, yrityslainavastuut ovat 22 Mrd€ suuruusluokkaa.

Finnveran riskienhallinta on toiminut hyvinä aikoina, mutta epäonnistui alkuvuonna. Se teki alkuvuoden aikana lähes puolen miljardin euron (423 M€) tappion joka tarkoittaa 7% osuutta vastuista. Tuskin juuri mikään muu pankin kaltainen rahoittaja Euroopassa on päätynyt yhtä huonoon tulokseen. Syynä pankkien parempaan menestykseen on vastuullisuus. Euroopan keskuspankki valvoo pankkien luotontantoa ja riskienhallintaa. Finnvera on Suomen valtion vastuulla ja sillä on ollut mahdollisuus ottaa muita suurempia riskejä. Finvera on ollut keino siirtää vientiyritysten, kasvuyritysten ja alkavien yritysten vastuita ja riskien aiheuttamia kuluja valtiolle. Tappiot osoittavat että tässä on onnistuttu. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase on taloudellisten valtasuhteiden muutoksen mittari

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Suomalaisten suhteellinen taloudellinen valta oli suurimmillaan vuoden 2007 tienoissa ja on sen jälkeen laskenut. Tämä on myös hyvä asia. Vähittäinen siirtymisemme kohti tilannetta, jossa liike-elämämme on ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, tuottaa myös positiivista. Tällä tavalla saamme ulkomaisia innovaatioita ja kansainvälistä tapaa toimia.

Keskieurooppalainen, erityisesti germaaninen, taloudellinen vaikutusvalta on kasvussa. Myös Kauko-Idän ja Venäjän taloudellinen vaikutusvalta lisääntyvät (IMF:n kuva).  Taloudellinen valta on näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa. Yritysten pääkonttorit ja kehitystoiminta ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pitää varautua työttömyyden merkittävään kasvuun

Piksu Media on selvittänyt eduskunnan valitseman poliittisen johdon kantaa Covid-19 kriisin aiheuttamaan massatyöttömyyden riskiin.

Keskusteumme lähtökohta oli se, että jos bruttokansantuote laskee 5%, niin yritysten liikevaihto ja tulot lakskevat myös 5%. Tällöin yritykset yleensä karsivat kulujaan tuon saman 5%, Tämä voidaan tehdä pääsääntöisesti kahdella tavalla, sopimalla työpaikkakohtaisesti palkoista (palkanalennuksista ja/tai lomautuksista) tai sitten sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä. Vuoden 2009 finanssikriisiin sopeutuminen tehtiin Euroalueella työttömyyttä lisäämällä ja työttömyys nousi 7% tasolta 12 % tasolle.

Kerskustelussa kävi ilmi että:

  • Paikallisesta sopimisen sisällöstä ei ole hallituksen piirissä yhteneväistä käsitystä. (ymmärsin että asia ei tästä syystä etene)
  • Hallitus tulee keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kilpailukyvystä ja toivoo työmarkkinajärjestöiltä vastuullisuutta.
  • Kukaan (hallituksessa ?) ei halua hankalaa Kiky 2 keskustelua.

Pelkään että työmarkkinajärjestöt ovat kyvyttömiä käsittelemään tilannetta. Poliittinen johtomme joutui aikoinaan Kiky ja "pakkolait" ehdotuksilla pakottamaan työmarkkinajärjestöjä vastuulliseen toimintaan. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Bruttokansantuote laskee, kilpailukyky heikkenee eikä ole näkynyt mitään viitettä siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat pohtimassa tilanteen vaatimia muutoksia työehtosopimuksiin ja työmarkkinalainsäädäntöön.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hjallis Harkimo on yksi harvoista terveen järjen poliitikoista

Hjallis Harkimolla on aina hyvää sanottavaa - niin on tälläkin kertaa. Ohessa Hjallis Harkimo kertoo perusasioita kilpailukyvystä, yrittäjyydestä, maan talouden hoitamisesta ja työn tuottavuudesta.

Perusasiat ovat yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja selkeitä. Miksi niin harva poliitikko on Hjallilksen tapaan järkevä? Syynä saattaa olla riippumattomuus. Kyllä muuillakin poliitikoilla on ajattelun kykyä, ei Hjallis ole tässä suhteessa poikkeus.  Mutta jos elanto ja tulevaisuus riippuvat jostakin niin tuo taloudellinen tai poliittinen riippuvuus näkyy läpi. Tekemiseen tulee silloin valheellisuuden ja tarkoitushakuisuuden sävy.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korona kriisin lopputulema voi olla sama kuin finanssikriisin - massatyöttömyys

Yksikkötyökustannukset ovat EU- alueella 4% kasvussa ja työn tuottavuus on 12% laskussa. Tämä tarkoittaa sitä että yrityksillä on kuluja muttei tuloja. Mitä tästä seuraa ? Yritykset tarvitsevat kohtuullisen tulovirran jo pelkkiä korvausinvestointeja varten ja jollakin tavalla nuo kertyvät tappiot on katettava. Joko tuotteiden hinnat nousevat (= Inflaatio) tai sitten palkkakustannuksia piennetään (= deflatoorinen palkkakehitys) tai tehdään jotain muuta. 

Vuoden 2009 jälkeinen kriisi oli samantapainen, vaikka ei kansantalouden näkökulmasta aivan yhtä vakava. Silloinen kriisi lähti liikkeelle samalla tavalla kuin nyt. Yksikkötyökustannukset nousivat ja työn tuottavuus laski. Yritysten oli silloinkin korvattava menetetty vuosi tavalla tai toisella. Keskuspankit käyttivät silloinkin samaa rahanpainamislääkkettä kuin tänäkin vuonna.

Tilanne eteni vuonna 2009 seuraavasti:

  • Inflaatio ponkaisi ensin 4% tasolle. Yritykset nostivat hintoja kun kulut nousivat.
  • Sitten kulut karsittiin irtisanomalla. Kulujen karsiminen onnistui niin hyvin, että tuotteiden hintoja voitiin hetkellisesti jopa laskea (=deflaatio). Kulujen karsimista jatkettiin niin kauan että työttömyys oli noussut noin 7% tasolta aina 12 % tasolle saakka.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti suuntaa Suomea raskaan teollisuuden savupiippumaaksi

Matti Vanhasen budjettiehdotus jatkaa toistakymmentä vuotta jatkunutta linjaa:

  • Velkaa otetaan 7Mrd ja omaisuutta myydään. Rahat pumpataan talouteen ja niillä ylläpidetään 2 vuotisten työehtosopimuksien mukaista, tilanteeseen nähden ylisuurta palkkatasoa.
  • Bruttokansantuote supistuu. Nimellispalkat ja julkinen kulutus ovat supistuneeseen tuotantoon nähden liian suuria ja maan kustannustaso kohtuuton. Jotta vientiteollisuus pärjäisi, on raskaalle teollisuudelle tarjolla uusia verotuksellisia tukimuotoja (esim. sähköveron alennus). Tämä mahdollistaa raskaan vientiteollisuuden pärjäämisen samalla kun kotimarkkinateollisuus ja korkean jalostusarvon vienti joutuvat entistä pahempaan ahdinkoon. Suomi on yhä voittopuolisemmin Euroopan savupiippumaa. Suomalaiseen raskaaseen teollisuuteen voi sijoittaa, mutta korkeamman jalostusarvon yrityksiä kannattaa etsiä pääasiassa muualta. 
  • Oleellisia rakenteellisia muutoksia ei työllistämistoimia lukuun ottamatta tehdä. Matti Vanhasen sanoin:  "Minimoimme sopeutuksen leikkausten ja veronkorotusten kautta".  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että merkittävimmät sopeuttavat rakennemuutokset, kuten työmarkkinoiden vapauttaminen, jäävät tekemättä. Tämäkin tukee raskasta teollisuutta. Kollektivistinen, keskusjohtoinen, holhottujen työläisjoukkojen maa on juuri sitä mitä raskas teollisuus työvoimakseen tarvitsee.  
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaiset ovat hylkäämässä ammattiyhdistysliikettä

Varsinais-Suomessa Loimaalla toimiva YTK työttömyyskassa (ns. Loimaan kassa) on saanut tänä vuonna jo 61000 uutta jäsentä. YTK kassan jäsenmäärä hipoo nyt puolen miljoonan rajaa. Jo lähes neljäsosa työttömyyskassojen jäsenistä on YTK:ssa.

YTK:n jäseneksi liittyvät tyypillisesti työmarkkinajärjestöistä riippumattomat, itsenäiset työntekijät. YTK:n jäsenmäärän kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiyhdistysliikkeisiin ja niiden kassoihin kuuluvien osuus pienenee vastaavalla osuudella. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän supistumisesta on, jos kehitys jatkuu, merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia:

Ammattiyhdistysten legitimiteetti yleissitovien työehtosopimusten osapuolena lakkaa. Legitimiteetti tehdä sopimuksia muiden puolesta on perustunut laajaan jäsenistöön, työntekijäjoukkojen joukkovoimaan. Kun sitä ei ole, niin voidaan kenties palata lähemmäs oikeusvaltion edellyttämää yksilön oikeutta sopia lakien puitteissa omista asioistaan.

Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen (VATT) ylijohtajana toiminut Juhana Vartiainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että pelkkä työmarkkinajärjestöjen päätös siirtää tietynlaisen toiminnan rikosoikeuden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleissitovuus antaa työmarkkinajärjestöille perustuslaissa eduskunnalle kuuluvaa rikosoikeudellista lainsäädäntövaltaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomella ja Venäjällä on yllättäen samankaltaisiakin talouden rakenteita

Venäjän talous kehittyi 1990- luvulla hitaasti, hitaammin kuin esimerkiksi Suomen. Sen jälkeen Suomi ja Venäjä ovat kehittyneet 20 vuotta varsin samalla tavalla. Molemmilla on erilaisuudesta huolimatta samantapaisia rakenteita. Venäjällä on Neuvostoajalta periytyviä valtiojohtoisen talouden rakenteita ja Suomella taas valtio- ja julkissektori- johtoisen hyvinvointiyhteiskunnan kollektiivisia tuotantorakenteita kuten laaja julkinen palvelutuotanto, pörssiyhtiöiden julkista omistajaohjausta, keskitetty työmarkkinasuunnittelukoneisto, ...(Piksu toimituksen huomio)

Nooa Nykäsen tuore taloushistorian väitöskirja käsittelee sitä miten Neuvostoliiton ajalta perityvät teollisuustuotannon institutionaaliset mekanismit ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa. Saatu tieto ja löydetyt käsitteet soveltuvat tarvittaessa myös nyky- Suomen analysointiin.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ruotsin markkinoille kannattaa sijoittaa sijoitusyhtiöiden kautta

Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt muistuttavat sijoittajan kannalta rahastoja. Ne omistavat useamman yhtiön osakkeita. Omistamalla sijoitusyhtiötä saa salkkuunsa hajautusta.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden tuotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut parempaa kuin pörssi-indeksin ja ne ovat olleet rahastoja parempia sijoituksia.  Yhtiöiden sisäiset hallintokulut ovat pieniä, usein vain muutama kymmenesosa prosentti vuodessa. Ei ihme että ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat suomalaistenkin sijoittajien suosima tapa hajauttaa Ruotsin markkinoille.

Oheisessa luettelossa on muutama suurimmista ja sosituimmista ruotsalaisista sijoitusyhtiöistä järjestettynä markkina-arvon mukaiseen järjestykseen. Kussakin sijoitusyhtiössä on, yllättävää kyllä, henkilö tai suku, jolla on merkittävimmät omistukset ja joka käyttää määräysvaltaa. Tämä suku on mainittu listassa. Sijoitusyhtiön osakkeita saa joskus halvemmalla kuin ostamalla vastaavan määrän osakkeita pörssistä. Tämä alennus on viimeisessä sarakkeessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois. Piksun Toto kerhossakin esiintynyt ja keskusteluamme joskus ohjannut Raimo Sailas oli meille idoli -  järjen mies, joka kaikessa kunnioitti kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen perustuvaa rationaalista ajattelua.

Suomen 80- luvun talouspolitiikkaa oli leimannut poliittisen  ja talouspoliittisen johdon huono ymmärrys rahapolitiikasta ja makrotaloudesta. Tietotaidon puute oli näkyvintä Presidentti- instituutiossa, Suomen Pankissa ja hallituksessa. Tuolloin tehdyt väärät päätökset syöksivät Suomen katastrofaaliseen lamaan. Raimo Sailas oli mies joka teki muutoksen. Hän loi Suomelle linjan, jolla maa nousi 90- luvun taloudellisesta ahdingosta.

Raimo toimi Suomen korkeimpana virkamiehenä, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä,  noista lamavuosista alkeen aina  eläköitymiseensä vuonna 2013 saakka. Hänen johdollaan Suomen talous selvisi 90- luvun lamasta ja vuoden 2000 teknokuplasta vaurioitta ja talous jatkoi kasvuaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion velanotto vahingoittaa noin vuoden viiveellä yhteiskuntaa

Valtion "elvyttävä" velanotto tulee tänä vuonna olemaan 8% bruttokansantuotteesta. Tällä on vaikutuksia. Velka ei tule pelkästään tulevien sukupolvien maksettavaksi. Seuraukset näkyvät heti. Ne jotka vielä tekevät työtä tai yrittävät huomaavat, että yhteiskuntaan tulvii ilmaista rahaa, jonka eduskunta ohjaa ideologisille suosikeilleen.  Tämä tarkoittaa sitä, että työn ja lisäarvon tekemisen suhteellinen etu pienenee ja pysyy pienenä. Eläähän sitä eduskunnan jakeleman ilmaisen rahan turvin mukavasti vaikkei tekisikään työtä.

Elvytystä harrastetaan myös EU- tasolla (keskustelussa on uusi 750 Mrd€ paketti). Rahaa kaadetaan sinne missä palkat ovat liian korkeita suhteessa tuotantokoneiston ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Paraneeko yhteiskunnan toimintakyky rahaa lisäämällä? Yleensä päinvastoin.  Huonoon yhteiskuntaan ja huonolle valtioille työnnetty raha löytää yhtä huonoja käyttötarkoituksia kuin edellinenkin raha. Merkittävimpänä seurauksena on se että paikallinen palkka- ja kustannustaso nousevat entisestään ja vähäinenkin vientiteollisuus näivettyy. Tätä on EU- tason elvytys.

Jos kerran elvytys lähinnä vahingoittaa yhteiskuntaa, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Toimiminen lähes päinvastoin toisi menestystä ja onnea:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Miten valtionvelasta pääsee eroon: "South Sea Company"

Erään mallin sille miten ylisuuresta valtionvelasta pääsee eroon löytyy historiasta: "South Sea Company" (yrityksen Logo oikealla).

Englannin valtio oli vuonna 1711 ajautunut maksuvaikeuksiin. Espanjan perimyssota oli niellyt varoja ja hallitus oli velkaantunut sotatarvikkeiden toimittajille eikä kyennyt maksamaan sovittuja maksuja edes näköpiirissä olevilla tuloilla. Tähän hätään syntyi innovaatio: "South Sea Company". Velkojille tarjottiin velkakirjojen vastineeksi osakkeita yhtiöön "South Sea Company". Valtio antoi yritykselle lupauksia:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perintö kannattaa antaa etukäteen

Miten ja milloin kannattaa antaa perintöä? Kannattaako antaa ennakkoperintöä (lahjana) jo perinnönantajan eläessä?

Oleellisinta on lahjan/perinnönsaajan tilanne. Jos perinnönsaajat rakentavat omaa ja perheensä elämää ja tarvitsevat kohtuullista perusvaurautta asuntoon, opiskeluun ja mahdollisten lastenlasten elämään niin vastaus on selvä. Kannattaa antaa ennakkoperintöä (lahjaa) sen verran kuin näyttää tilanteeseen nähden järkevältä. Perinnönantajan ei kuitenkaan kannata vaarantaa oman elämänsä turvaa sillä vain omilla jaloillaan seisovista vahvoista isovanhemmista ja tädeistä ja sedistä on kestävää hyötyä jälkipolville.

Taloudellisessa mielessä ennakkoperintö (lahja) kannattaa jakaa niin pitkälle ajalle kuin mahdollista. Huonoin vaihtoehto on jättää perintö kokonaan perinnönjaossa jaettavaksi. Miksi näin? Syy on verotuksellinen. Kolmessa vuodessa voi  ilman veroseuraamuksia antaa 4999€  ja verot pysyvät selvästi alle 10% tasolla aina 25000€ lahjaan saakka. Lahjoja voi antaa kolmen vuoden välein ilman että veroprogression korkeammat veroasteet tulevat käyttöön.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vastuullinen sijoittaja tuottaa lisäarvoa ja työllistää

Yritysten vastuullisuudelle on olemassa objektiiviset kriteerit, joista vastuullisen sijoittaja voi valita omiin arvoihinsa parhaiten sopivat:

  1. Lisäarvo kansalaisille. Jos sijoitaja haluaa valita sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat maksimaalisen lisäarvon kansalaisille, niin hän valitsee sellaisia yrityksiä, jotka maksavat kasvavan määrän arvonlisäveroa. Erilaiset arvonlisäverokannat vääristävät arviota, mutta muuten mittari on melko tarkka. 
  2. Sosiaalinen vastuu. Työntekijöiden määrä tai palkkasumma (suhteutettuna yritykseen sijoitettuun pääomaan) mittaa sitä, kuinka yritys on toteuttanut sille yhteiskuntajärjestyksessä kuuluvaa sosiaalista vastuutaan, työllistämistä. 
  3. Yhteiskunnan resussien tehokas käyttö.  Yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä on toiminta, jossa mahdollisimman pienellä sitoutuneella pääomalla ja työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Estimaatin yhteiskunnan resurssien tehokkaalle käytölle antavat arvioidut tulevat voitot diskontattuna tähän päivään, eli yksinkertaisesti sanottuna pörissiarvo. 

Eettistä sijoittamista tarvitaan kun valtiohallinnon luomat rakenteet ovat heikkoja

Joskus yritysten ulkopuolinen yhteiskunta, kuten valtionhallinto, ei tuota hyvää regulaatiota.  Silloin tarvitaan eettistä sijoittamista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elvytys auttaa poliitikkoja ja ylläpitää huonoja lakeja ja rakenteita

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
  • Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä liikearvo on ja kuinka sitä syntyy yrityksen taseeseen

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Markkinatalouden etu on automaattisessa optimaalisessa organisoitumisessa

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

  • Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
  • Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vesa Vihriälän raportti vaatii että yhteiskuntarakenne korjataan

Tässä lyhennelmä ja muutamia kommentteja Vesa Vihriälän työryhmän ansiokkaasta raportista (työryhmän havainnot lihavoituna):

1.  Maailmantalous kasvoi ennen kriisiä 3%. Nyt se tulee supistumaan vähintään saman verran.

- suurempaa kriisiä ei ole ollut sitten toisen maailmansodan (tämä on käsittääkseni myös työryhmän kanta)

2.  Rajoitustoimet ja pelko aiheuttavat paljon haittoja

- pelkoa ja rajoitustoimia on ollut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä (tämä on rivien välissä myös työryhmän kanta)

3.  Yritykset ja työntekijät saatettava tukien avulla talven yli.

- työryhmä ottaa saman kannan kuin Juha Vahe: Tuet on annettava palkkoihin liittyvinä yleistukina eikä esimerkiksi Business Finland kautta

- loppujen lopuksi elintason ja reaalipalkkojen on joustettava alaspäin saman verran kuin bkt supistuu

4.   Rajoituksia on lievennettävä. Suomen strateginen päämäärä, oppia elämään (taudin kanssa), on oikea.  

5.   Suomen kymmenen vuoden pysähtyneisyys saa kymmenen lisävuotta ellei tämäkään kriisi havahduta eduskuntaa rakenteellisiin uudistuksiin (Vesa Vihriälän haastattelusta). Julkinen talous on kestämättömällä velkaantumisen uralla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On olemassa muutama tehokas tapa tukea yrityksiä

Moni yritys on korona kriisin yhteydessä huomannut tulovirtansa kuivuneen ja kasautuvat maksamattomat laskut uhkaavat kaataa toiminnan. Valtio rientää apuun ja hyvä niin. Hätä ei tunne lakia.  Tässä kolme vähiten vahingollista keinoa auttaa:

  1. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka tuottavat eniten lisäarvoa yhteiskunnalle niin vastaus on selvä. Avustuksena tulisi maksaa takaisin osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista arvonlisäveroista. Arvonlisäverot ovat sanktioita siitä, että tuottaa arvonlisää yhteiskunnalle ja jos osa 2019 maksetuista arvonlisäveroista palautettaisiin niin palkkio tulisi niille yrityksille, jotka tuottavat eniten lisäarvoa.
  2. Jos haluamme säilyttää niitä yrityksiä, jotka työllistävät, niin vastaus on tässäkin tapauksessa yksinkertainen. Avustuksena tulisi palauttaa osa vuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 maksetuista yritykselle määrätyistä palkan sivukuluista. Tällöin palkittaisiin niitä, jotka työllistävät.
  3. Jos haluamme säilyttää tulevaisuuteen investoivia yrityksiä, niin avustuksen koko pitäisi sitoa vuonna 2020 tehtyihin tuotannollisiin investointeihin. Tämä summa näkyy monien yritysten kassavirtalaskelmasta.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rajoitteiden purku säästäisi ihmishenkiä enemmän kuin jatkaminen

Uudet tautitapaukset vähenevät THL:n tilaston mukaan. Koronaan on kuollu maaliskuun jälkeen 76 mediaani-iältään 81 vuotiasta ihmistä kun samaan aikaan esimerkiksi sydän ja verisuonitauteihin on kuollut 2250 ihmistä. Koronan takia maa on pysäytetty. Sydän ja verisuonitautien takia maata ei ole pysäytetty, vaikka hyvin olisi tiedossa keinoja joilla sydän ja verisuonitauteihin kuolleisuutta voitaisiin kovilla keinoilla vähentää.

Uusi tauti on tuntemattomuutensa takia pelottava. Koko yhteiskunta järkkyy kun pelikentälle astuu uuden näköinen viikatemies. Helposti unohtuu, että noita viikatemiehiä on muitakin, syöpäsairaudet, altzheimer, sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet. Kaikki ovat koronaa pahempia. Ja jos meillä on taloudellista toimintaa ja varallisuutta niin näihin vanhoihin tauteihin löytyy yhä parempia lääkkeitä. Mutta varallisuus tuhoutuu jos kaikki huomio kohdistetaan yhteen uuteen tappajaan, joka ei kokonaisuudessaan ole kuitenkaan kovin vakava.  Merkittävimmät tappajat ovat jatkossakin muita. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen talousennusteen mukaan nopea toipuminen voisi edelleen olla mahdollista. Voisimme palkansaajien mukaan edelleen selvitä 5% bkt laskulla jos toimimme heti. Rajoitteiden nopea purku voisi säästää enemmän ihmishenkiä kuin niiden jatkaminen. Kyllä rahalla saa terveydenhuoltoa jatkossakin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kriisi on mahdollisuus muutokseen

Vanhat tottumukset joudutaan väliaikaisesti koronaepidemian takia jättämään ja löydetään uutta. Kaikki muutos ei ole pahasta ja osa jää uudeksi käyttäytymismalliksi. Muutosta kutsutaan kriisiksi. Uusi käyttäytymismalli sisältää uudet arvostukset ja ne saavat aikanaan rahalliset mittansa. Uudet tuotteet ja arvostukset etabloituvat osaksi talouselämää.  Rahallinen merkitys syntyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Nettikauppojen menestys syntyi kahdenkymmenen vuoden taipaleen jälkeen.

Mutta miten syvä tämä muutos tulee olemaan? Jos neuvoa kysytään korkomarkkinoilta, niin niiden mukaan kriisi on lievä. Yrityslainojen korot ovat nousseet vasta 6-7 prosentin tuntumaan kun esimerkiksi vuosina 2000 ja 2008 oltiin paljon korkeammalla. Kuka uskoo korkomarkkinoita? En ainakaan minä. Vuosina 2000 ja 2009 korkomarkkinat heräsivät jälkijättöisesti vasta kun yrityksiä alkoi mennä konkurssiin. Niin voi käydä nytkin. Korkomarkkinat ovat huonoja ennustamaan tulevaa. Kriisin pituus- ja syvyys- ennustetta täytyy hakea tällä kertaa yllättävältä taholta, WHO:n tilastoista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osingot ylläpitävät yrityselämän dynaamisuutta

Osingot ovat eräs dynaamisen talouselämän moottoreista:

  • Yritykset, joiden toimialalla ei ole mahdollisuuksia menestyviin investointeihin maksavat suurempia osinkoja.
  • Kasvualojen yritykset käyttävät tulovirran osinkojen sijasta tuottaviin investointeihin ja kasvuun.

Myös sijoittajilla on rooli tässä prosessissa. Sijoittajat ostavat saaduilla osingoilla yleensä kasvualojen osakkeita tai osallistuvat maksullisiin osakeanteihin. Tällä tavalla osingot ovat osa prosessia, jossa yhteiskunnan arvokkaat varat siirtyvät kasvualoille hyödyttämään yhteiskunnan kehittymistä.

Oheisessa taulukossa ovat piksu:n laskemat osinkoprosentit (osinko suhteessa pörssiarvoon). Niistä näkee tämän kevään ennakkotietojen mukaiset osinkoprosentit. Todellisuudessa toteutuvat osingot voivat tänä keväänä poiketa tämän listan tiedoista, mutta taulukko antaa kuitenkin osviittaa hyvistä osingonmaksajista. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen korkotaso jähmettää yhteiskunnan dynaamisuutta

Alhaisella korkotasolla on välittömiä positiivisia vaikutuksia

  • Yritysten rahoitus halpenee, voitot kasvavat ja investointeihin riittää rahaa
  • Ihmiset ostavat halvemman rahoituksen turvin asuntoja, rakentaminen piriristyy ja kestokulutushyödykkeet menevät kaupaksi ja kulutus ja bruttokansantuote lisääntyvät
  • Julkinen sektori saa halpaa rahoitusta ja pääsee myymään omistuksiaan ja voi näiden tulovirtojen turvin lisätä julkisen sektorin kulutusta ja osuutta kansantaloudesta

Negatiivisia vaikutuksia tulee vuosien viiveellä

  • Asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hinnat nousevat tasolle, jossa sijoituksen tuotto riittää kattamaan entisen 3% lainakoron sijasta noin 1% koron.
  • Kiinteän omaisuuden hintojen nousu aiheuttaa sen että palkalla on vaikea hankkia kiinteää omaisuutta. Yhteiskuntakierto tyrehtyy ja syntyy omistava rälssi. Kiinteä omaisuus menee perintönä.  Ja kun henkilötason yhteiskuntakierto hidastuu niin myös yhteiskunnan kehitys hidastuu.
  • Kaikenlaisten huonosti tuottavien pitkäikäisten investointien (tunnin juna, Tallinna tunneli, ydinvoimalaitos....) rakentaminen muuttuu järkeäväksi kun rahaa voidaan sitoa kohteeseen lähes nollakorolla ja määräämättömäksi ajaksi.  Investoinnit kohdistuvat huonosti ja hitaasti vaikuttaviin kohteisiin. Huonoja investointeja tekevät kaikki: yritykset, valtiot ja yksityishenkilöt. Yhteiskunnan kehitys hidastuu vastaavasti. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi