Suomalaisten tuloerot kuuluvat maailman pienimpiin (maailmanpankin/google data kuva oikealla). Tuloeromme ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet,  mutta ovat edelleen pieniä.

EU maiden tuloerot ovat lähentyneet toisiaan ja EU näyttäytyy tässä suhteessa yhtenäiseltä.

Suurimmat tuloerot löytyvät tällä hetkellä Latinalaisesta Ameriikasta ja Afrikasta. Selvää korrelaatiota esimerkiksi demokratiaan ei ole. Suuret tuloerot löytyvät demokraattisista Latinalaisen Amerikan maista ja toisaalta pienimmät tuloerot löytyvät demokraattisista Euroopan maista.

Talouskasvun ja tuloerojen välillä ei ole siinäkään suoraa korrelaatiota. Ääripäät, Eurooppa ja Latinalainen Amerikka, kasvavat heikosti ja paras taloudellinen kasvu tuntuu löytyvän siltä väliltä.

Onko korona-ajan syksynä enää mitään paikkaa, mistä saa lainaa varmasti? Ennen kulutusluoton sai lähes jokainen, joka sellaista tarvitsi. Tällä hetkellä rahoituslaitokset syynäävät entistä tarkemmin lainanhakijoiden taustoja.

On melko yleistä, että rahoituslaitos skannaa hakijan tilitiedot viimeisten 12 kuukauden ajalta. Jos tilitapahtumissa on jotain epäilyttävää, voi laina jäädä saamatta. ”Epäilyttävänä” voidaan pitää vaikka tilisiirtoja nettikasinolle, perintätoimistolle tai useille eri lainapalveluille. Ensimmäinen viittaa peliriippuvuuteen, toinen rahavaikeuksiin ja kolmas ylivelkaantumiseen.

Juuri nyt ei kuitenkaan tarvitse olla kovin heikossa taloudellisessa tilanteessa saadakseen hylätyn lainapäätöksen. Myös työssäkäyvät saavat kielteisiä lainapäätöksiä entistä enemmän. Tällä hetkellä onkin mahdoton sanoa, mistä lainaa varmasti saisi.

Helsingin yliopistossa väittelevä Hans Kristian Mattila on tehnyt Suomen metsätaloutta ja metsäteollisuutta koskevan keksinnön.

Metsätalous tuottaa vuodessa jokaista kansalaista kohden 14 kiintokuutiometriä puutavaraa. Hans Mattila- menetelmällä huonompilaatuinen puu tai jätematriaali voidaan edullisesti muuttaa etanoliksi - autojen polttoaineeksi.

Lukuohje, jolla löydät oleellisen osavuosikatsauksesta:

1.   Helpoin ja usein tärkein tiedon lähde on yrityksen (toimitusjohtajan) antamat tulevaisuudennäkymät. Toimitusjohtaja on velvollinen antamaan parhaan mahdollisen ymmärryksen yrityksen tilasta. Toimitusjohtajan näkemys on yleensä tarkempi kuin parhaankaan analyytikon.

2.  Liikevaihdo kehitys kertoo lahjomattomalla tavalla yrityksen kasvusta. Muutokset operatiivisessa liikevaihdossa ovat hitaita ja trendi voi jatkua pitkään. Liikevaihdon kehitys on yrityksen kasvun lahjomaton mittari. 

3. Kun liikevaihdosta vähennetään operatiivisen toiminnan kulut saadaan liikevoitto. Liikevoitto kertoo sen miten operatiivinen toiminta (ennen lainojen korkoja ja veroja) on tuottanut. Liikevoittoa käytetään silloin kun arvioidaan yrityksen arvo yrityskaupan yhteydessä.  Rahoitus voidaan aina järjestää uudella tavalla, mutta tappiollisen liiketoiminnan saaminen voitolliseksi on vaikeampaa. Sijoittajan tulisi suhtautua varauksellisesti yrityksiin joiden liiketoiminta on tappliollista. Kaikenkaikkiaan liikevoitto on sijoittajan kannalta melko lailla hyvä mittari.

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n tilastojen mukaan työttömyys nousi keväällä 14% suuruusluokkaan, mutta kääntyi kesällä laskuun. Syyskuussa jäsenistä työttömiä oli 10,3 prosenttia. Viime vuoden syyskuussa jäsenistön työttömyysaste oli 6,1 prosenttia, joten työttömyysaste on edelleen lähes kaksinkertainen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

”Alkusyksyn hyvästä kehityksestä huolimatta olemme varautuneet siihen, että hakemusmäärät lähtevät jälleen kasvuun”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki.

Nettissä tarjolla olevien rahapelien pelaaminen on nosteessa. Korona on pakottanut ihmisiä kotosalle ja nettipelaamisen suosio kasvaa, kun muut aktiviteettimahdollisuudet vähentyvät.

Euroopplaiset pelaavat omassa maassaan tuotettujen rahapelien ohella myös yleiseurooppalaisia, monasti Ruotsissa ja Maltalla tuotettuja pelejä. Kaikilla eurooppalaisilla on EU:n liittymissopimuksen "Treaty of the European Union (TFEU), artikla 56" suoma oikeus osallistua nettipeleihin oli ne tuotettu missä tahansa EU maassa ja monet EU kansalaiset hyödyntävät tätä mahdollisuutta. 

Suomalainen sijoittaja voi halutessaan puolustaa sinivalkoista pääomaa sijoittamalla ruotsalaisiin nettipeliyhtiöihin. Näin saadaan takaisin Suomeen edes pieni osa niistä tuloista, jotka Veikkaus menettää. Oikealla oleva taulukossa on Ruotsin pörssiin listatut yritykset ja niiden tärkeimpiä tunnuslukuja, Price/Earnings (P/E) ja Price/Sales(P/S).

Yrityksiä on tällä alalla paljon, kaikki peliyhtiöt yrittävät ansaita asiakkaidensa suosion, mutta kaikki eivät onnistu eivätkä kaikki peliyhtiöt ole sijoittajan kannalta rahantekoautomaatteja. Sijoittajan kannattaa siksi tehdä valintansa huolellisesti. Näistä listan yriyksistä suurimpia ovat Bettson, Evolution Gaming ja Kindred (linkit ohjaavat sijoittajasivuille). Nämä kuuluvat Ruotsin pörssin keskisuuriin tai suuriin yrityksiin ja niistä voi halutessaan löytää hyvää hajautusta salkkuunsa. Betsson on näistä paras, jos arvostaa osakekohtaista tulostuottoa ja taas Evolution Gaming on korkealle arvostettu kasvava yritys. Kaikki kolme ovat kuitenkin voittoa tuottavia ja harkinnan arvoisia.

Metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkossa työehdoista henkilöstön ja yrityksen kesken. Henkilöstö voi tulevaisuudessa sopia yhdessä yrityksensä kanssa palkoista, työvuoroista, ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Vapautuminen keskusjohtoisesta suunnittelukoneistosta on sijoittajien ja ihmisten kannalta hyvä asia. Joustavuus johtaa loppujen lopuksi parempaan elintasoon ja dynaamisuuteen sekä yksilönvapauksien kasvuun. 

Lähes kaikki Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset pitävät metsäteollisuuden työelämäuudistusta tervetulleena. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityskyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi ja vain 4 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Suomen Yrittäjät unelmoi raportissaan "Yrittäjien sata esitystä hallitusohjelman päivittämiseksi" utopistisesta Suomesta - sellaisesta, joka siintää toiveiden kultaamana:

• Reilu kilpailu toteutuu, kaikkia (yrityksiä) kohdellaan yhdenvertaisesti
• Ei veroteta hengiltä
• Julkinen sektori ei häiritse markkinoita, pienikin voi pärjätä
• Riskin ottamisesta (=työpaikkoihin investoimisesta) palkitaan
• Työmarkkinat toimivat

Suomen Yrittäjät muistaa mainita niitäkin asioita, jotka ovat hyvin:

• Infra toimii
• On tarjolla tarvittaessa apua
• Vakaa yhteiskunta
• Suomalaiset yritykset ovat osa avoimia markkinoita
• On tarjolla myös korkeaan osaamiseen johdattavaa koulutusta

Johnson & Johnson palasi luotettavaan arkeensa

Q3-raporttikausi on poikkeuksellisen mielenkiintoinen – kuinka dramaattisesta koronan ydinkvartaalista toivutaan? Se vaihtelee tietenkin yhtiökohtaisesti valtavasti, mutta päälinja on ehdottomasti tähän asti myönteinen.

Monialakonserni Johnson & Johnson palasi arkeen Q3 heti epidemian helpotettua. Liiketoiminta normalisoitui kaikissa segmenteissä, mikä JNJ:n kohdalla tarkoittaa pientä kasvua.

Yhdysvalloissa liikevaihto virkistyi konsernitasolla liki kolme prosenttia, maailmanlaajuisesti prosentin vähemmän. Marginaalit palasivat tavalliseen haarukkaan.

Equinix:n Global Interconnection Index (GXI) -raportti ennustaa että suorien Internet datayhteyksien kaistanleveys nousee 45 % vuodessa (CAGR) vuosien 2019 ja 2023 välillä (kuva oikealla). 

Kasvua siivittävät yritysten (ja yksityisten) kasvaneet tarpeet virtuaaliseen persenssiin (verkkokokoukset ja tapaamiset).  

Sijoittajan kannalta on hyvä tietää mitkä yritykset tästä muutoksesta hyötyvät. Tässä mutamia, joille Internet tiedonsiirron kasvu luo liiketoimintaa: 

Internet runkoverkon rakentajat ja operoijat:  AT&T, CenturyLink, Cogent Communications, Deutsche Telekom, Global Telecom and Technology (GTT), NTT Communications, Sprint, Tata Communications, Telecom Italia Sparkle, Telia Carrier, Verizon...

Internet runkoverkon teknologiatoimittajat:  Cisco, Extreme, Huawei, Juniper, Nokia, ...

5G verkon toimittajat:  Huawei, Nokia, Ericsson ja Samsung (?)....

4K näyttöjä toimittavat:  Samsung, Sony, BOE, China Star Optoelectronics,...

Yksityispankin normiasiakas

Pientä valoa syksyn harmauteen toi Nordnetin artikkeli linkissä pankin ”rikkaimpien” asiakkaiden sijoittamisesta.

Kirjoituksessa on lystikästä ensinnäkin se, että Nordnetin private bankin asiakkuus on mahdollista lähes p.a. tyypeille. Sijoituksia pitää olla vain 200.000 euroa (monessa pankissa raja on esim. 0,5 milliä) ja sijoitukset voivat tapahtua kovalla velkavivulla.

Todella hauskaksi meno yltyi kommenteissa. Ensin valitettiin sitä, etteivät osakevalinnat olleet omaperäisiä. Uskottiin siis, että 200.000 euron salkun omistajalla on joku taikakaava hallussaan.

Teknologiayhtiöillä on erikoisosaamista, joka mahdollistaa muita yrityksiä paremman hinnoitteluvoiman, mutta ennen kaikkea niiden  kasvumahdollisuudet ovat usein muita yrityksiä parempia. Tämä tekee niistä sijoittajan kannalta kiinnostavia. Oheiseen luetteloon on koottu muutamia Suomen pörssin teknologiayhtiöitä, joista useimmat toimivat tavalla tai toisella informaatioteknologian parissa. 

Lista on markkina-arvon mukaisessa järjestyksessä. Listan yhtiöistä TietoEVRY on ylivoimaisesti suurin, sen markkina-arvo ja myynti ovat suurempia kuin muiden yhteensä.

Monet teknot ovat kasvulupauksia

Monet yrityksistä ovat kasvulupauksia. Yrtitys on kasvulupaus, jos myynti on pientä verrattuna markkina-arvoon. Kaikkia ei ole hinnoiteltu kasvulupauksiksi. Näitä poikkeuksia ovat TietoEVRY, Digia ja Siili, jotka on hinnoiteltu suurin piirtein liikevaihtonsa hintaiseksi ja ne ovat tässä suhteessa edullisia. 

Kolmannen neljänneksen raportointikausi alkaa ensi viikolla. Heikoimmat tulokset ovat jo takana päin ja Nordea odottaa tulospudotusten olevan vuoden takaiseen nähden jo pienempiä kuin edellisellä neljänneksellä.

Toimialoista parhaita tulevat olemaan samat kuin edellisellä neljänneksellä: Informaatioteknologia (IT), terveydenhuolto, viestintäpalvelut, yhdyskuntapalvelut ja päivittäistavarat. 

Kaikenkaikkiaan talous on elpymässä ja tulokset lähtevät ensi vuoden alkupuolella (Q2 aikana?) kasvuun. Sijoittajan kannalta on oleellista että parempaan suuntaan ollaan menossa.

World Values Survey (WVS) tutkii ja vertailee ihmisille tärkeiden asioiden ja arvojen kehittymistä eri maissa. 

Arvot muuttuvat hitaasti ja maat pysyvät vuosikymmenestä toiseen lähellä viiteryhmäänsä. Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat itsensä ilmaisu ja rationaalinen ajattelu.  Sijoittumme lähelle Hollantia, Saksaa, Ranskaa ja Pohjoismaita. Baltian maat ovat meistä etäällä kun kysytään itsensä ilmaisun tärkeyttä. Baltian maat ovat suuntautuneet enemmän jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen.

Ihmisten välinen keskinäinen luottamus on eräs tärkeimmistä tulevaa menestystä kuvaavista tekijöistä. Kansalaisten välisen keskinäisen luottamuksen suhteen olemme kärkimaita yhdessä Kiinan ja pohjoismaiden kanssa. Yhteistä kehittämistä voi rakentaa vain keskinäiselle luottamukselle ja siksi tässä kysymyksessä pärjääminen on ilahduttavaa ja lupaavaa.

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Konsensusennusteet perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Talousmentor-blogi on nyt suljettu, mutta tein ennusteet vielä Q3:lle.

Nyt listalla on liikevaihto- ja EPS-ennusteet Q3:lle ja vuodelle 2020. Lisäksi mukana on vuonna 2021 maksettavien osinkojen ennusteet. Nämä ennusteet perustuvat vuoden 2020 tuloksesta maksettavaan osinkoon eikä niissä ole mukana mahdollisesti tälle syksylle kaavailtuja tai tältä syksyltä ensi vuodelle siirtyviä osinkoja. Esimerkiksi Nordean syksylle kaavailema osinko siirtyi vuoden 2021 puolelle, jota ei siis ole huomioitu ennusteessa.

Eduskunta rankaisee yrittämistä, työn tekemistä ottamalla ensin 24% arvonlisäveron ja sitten 24,1% eläkevekuutusmaksun ja sitten työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut noin 10% ja jäljelle jääneestä 30% työtuloveron ja jos jotain jää jäljelle niin otetaan vielä eriliaset haittaverot ja tuoteverot. Vielä yrittäjällekin pitäisi jäädä jostain investointeihin niin, että saadaan uusia työpaikkoja. Ei ihme ettei lisäarvoa tuottavia työpaikkoja synny. 

Miksi ei veroja alenneta, niin että työläisille ja yrttäjille jäisi edes vähän rahaa investointeihin ja työn palkaksi? Tässä muutamia vastauksia:

1. Eduskunnan arvopäämäärien kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa lisäarvosta ohjataan kulkemaan julkisen sektorin (eduskunnan) kautta. Voidaan jakaa tukia ja kansa tulee tukien avulla riippuvaiseksi poliitikoista ja puolueista. Kansa äänestää sitä, joka jakaa rahaa.
2. Verotaakan laskeminen toisi lisäarvoa tuottavia työpaikkoja. Mutta valtiovarainministeriön mukaan kansan vaurauden lisääminen olisi kallis tapa tehdä uusia työpaikkoja. Tähän on hyvä syy. Valtiovarainministeriön kannalta kallis tarkoittaa sitä, että valtion budjetti pienenee. Verojen vähentäminen pienentää budjettiia ja tämä on valtionvarainministeriön kielenkäytössä synonyymi kalliille. Verojen vähentäminen on valtionvarainministeriön mielestä kallista, vaikka kansan elintaso siitä paranisi.
3. On olemassa illuusio siitä, että virkamies on tehokas uusien työpaikkojen suunnittelija. Luullaan että saavutetaan suurempi tuottavuus, kun virkamiehet suunnittelevat taloutta ja kohdennetusti ohjaavat rahoja julkisiin ja yksityisiin kohteisiin. Meistä on tullut virkamiesten ohjaama suunnitelmatalous. 

On olemassa vastakkainasettelu. Kansan ja työläisten etu on tällä hetkellä monessa asiassa vastakkainen poliittisen koneiston edun kanssa.

Koronan rassaama kansanhuvi - mutta kuinka kauan?

Koronan iskut ovat jakautuneet ällistyttävän vaihtelevasti jopa syklisten toimialojen sisällä. Tämä näkyy etenkin konepajoissa, niin koti- kuin ulkomaisissa.

Yhdet melkeinpä haukottelevat, toiset rypevät mustimmassa tuhkassa. Etukäteen käärmekeiton jakautumista oli aika mahdoton ennustaa.

Kotimaisista konepajoista Wärtsilä kuuluu pahiten kärsineisiin. Suhdanteiden ravistelu on sille tietenkin tuttua kaikkien syklisten tapaan, mutta aiemmin Wärre luovi niiden läpi liikevaihdon ja kannattavuuden lievinä notkahduksina.

Korona ajoi yhtiön sille harvinaisesti tappiolle. Irtisanomisten aalto alleviivaa ankeutta.

Rassaako suhdanne vai kädettömyys?

Surkeinta tilanteessa on, että vaikeudet ovat kestäneet jo usean vuoden. Viime syksynä suhdanteen kohentuminen näytti jo ilmeiseltä niin historian kuin teknisen analyysin perusteella.

Näin olisi saattanut käydäkin ilman koronaa. Se tappoi investoinnit Wärtsilän avainaloilla.

Kaiken maailman kaduntukkijat osoittavat mieltään ja häiritsevät muiden liikennettä. Ilmaston lämpiämisellä meitä on peloteltu, aivan kuin koronallakin viimeiset vuodet.  Kukaan ei ole suomeksi suoraan sanonut, mitä pitäisi tehdä? 

Siis, sanonko suorat sanat?  Näin kysyi eräs timpuri ja kaveri vastasi: linjaali. No tietysti arvioni keskittyy vain olennaiseen, eikä vain ”suoriin” sanoihin. Monivuotisen aivopesun jälkeen uskallan sanoa, ettei sanoilla ole suurtakaan merkitystä, vaan TULEVAT TEKOMME OVAT RATKAISEVIA!

RATKAISUMALLI harkitseville ihmisille: Luottakaamme Kiinan ja USA.n varakkaiden tärkeimpään mahdollisuuteen. OSTAKAAMME TÄYSSÄHKÖAUTO LÄHIVUOSINA?

Maailma on poliittisten voimasuhteiden ja katsantokantojen muutoksessa. EVA:n raportti "Lastuna Lainehilla" hahmottelee mahdollisia kehityssuuntia. Tulevaisuudella spekulointi on arvokasta, mutta raportissa on myös havaintoja tämän päivän tilanteesta:

Sanna Kuronen / Eva

Suomi on jäänyt kilpailijamaistaan jälkeen työn tuottavuuden kasvussa, eikä ihme. Käsityksemme Suomesta, jossa on kansainvälisesti vertailtuna korkea koulutustaso, paljon huippuinnovaatioita ja joka toimii tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijänä, on kuva Suomesta 20 vuoden takaa. Todellisuudessa suomalaisten koulutustaso laskee ja on nyt läntisten teollisuusmaiden keskiarvon alapuolella, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat talouden kokoon suhteutettuna alempana kuin 20 vuotta sitten, eikä edes tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) suuntautuvissa investoinneissa pärjätä kilpailijamaille.

Maria Annala / Ulkopoliittinen Instituutti

Liberaalista on tullut Yhdysvaltojen arvokonservatiiveille kirosana. Nykyään on vaikea uskoa, että liberalismi oli 1930-luvulle saakka yhdysvaltalaisia yhdistävä arvo. Sen varaan maa oli perustettu.  Nyt Yhdysvaltojen puolue- ja arvopoliittinen kahtiajako on syventynyt niin, että se uhkaa jo demokratiaa. Riippumatta vaalituloksesta uusi vuosikymmen alkaa Yhdysvalloissa tilanteessa, jossa maata repivät jyrkät ristiriidat, eikä osa kansasta välttämättä hyväksy virkaan astuvan presidentin mandaattia.

Syksyn aikana on hyvä suunnata katseensa osinko- ja tulos- aristokraatteihin.  Nyt näkyy mitkä yritykset säästyvät Korona ongelmilta ja ovat keväällä hyvässä osinkokunnossa. Hyvää tulostuottoa tekevät ja osinkoa maksavat yritykset ovat varmoja sijoituskohteita.

Oheiseen taulukkoon on järjestelty Suomen pörssin (OMXHex ja First North) listojen osakkeita paremmuusjärjestykseen sen perusteella miten ne tulevat tänä vuonna maksamaan osinkoja.

Mukaan on otettu lisäksi Tulos/Pörssiarvo (E/P %) tunnusluku, joka kertoo paljonko yritys on tehnyt voittoa pörssiarvolleen. Jos tämä luku on suurempi kuin osinko niin on todennäköistä että osingonmaksukykyä riittää vielä ensi keväälle.

Kärkipään yrityksistä Raute, Keskisuomalainen, Aktia, Fortum, Nokian Renkaat, Alma, Alandsbanken, Kemira, UPM ja UB kuuluvat tulostuottonsa perusteella arvoituna ensi vuodenkin osinkoaristokraatteihin. Muiden kohdalla on epävarmempaa.

Miten USA presidentinvaalit vaikuttavat pörssikursseihin?

Jos vajaan sadan vuoden historiaa vuosilta 1937-2017 on uskominen, niin presidentinvaalit vaikuttavat lyhyellä aikavälillä (1kk) negatiivisesti kursseihin. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa historiatietojen perusteella kurssinousu. Nousu on voimakkaampaa jos istuva presidentti (esim. Trump) voittaa kuin jos haastaja (Joe Biden) voittaa.

Puolueellakin on väliä. Osakekurssit ovat nousseet keskimäärin 1,7 % vuodessa silloin kun presidenttinä on Republikaani ja peräti 10,83% vuodessa silloin kun presidentin virkaa hoitaa Demokraatti (esim Joe Biden). Värillä on tässä tapauksessa väliä. Tämän perusteella Joe Biden olisi suomalaistenkin pörsikurssien kannalta parempi valinta.

Donald Trump pisti maskin naamalleen sittenkin myöhässä

Viikon megauutiseksi loikkasi Donald Trumpin koronatartunta, joka ainakin eristää hänet muutamaksi viikoksi ja kenties dramaattisempaakin. Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanja, joka pyörähti käyntiin Donald Trumpin ja Joe Bidenin tavallistakin räikeämmällä televisioväittelyllä, sai hurjan käänteen.

Vaalit ovat vain reilun kuukauden kuluttua, ja sijoittajiakin tulos kiinnostaa kuumeisesti. Biden johtaa gallupeissa, mutta kampanjat voivat tuoda yllätyksiä varsinkin nyt.

Mutta ei tuloksella sijoittajalle suurta merkitystä pitäisi olla. Presidentit ja yleensä politiikka vaikuttavat talouden pohjavirtoihin vähemmän kuin usein kuvitellaan, ainakaan kypsissä demokratioissa ja markkinatalouksissa.

Yleensä muuttuvat lähinnä verotuksen, sääntelyn ja kauppapolitiikan painopisteet. Eivät ne tietenkään merkityksettömiä ole, mutta eivät tavallisesti dramaattisiakaan.

… pannaan ne yhtymiskoppiin.

Mielikuvitushenkilö Ilkka H:lla on vas. taskussaan viisi euroa ja oik. taskussaan niiinkään viisi euroa. Muuta rahaa hänellä ei ole. Kun Ilkka siirtää vitosen vas. taskustaan oikeaan, niin paljonko hänellä silloin on rahaa?

Pörssin vastaus etenkin eilen oli 12 euroa. Myin osan kumpaakin osaketta 50% voitolla. Cargotecia oli muutenkin turhan paljon.

Tiedän, mikä synergia on. Olen aihetta käsitellyt muutamassa kirjoittamassani yrityshistoriassa yli 100 sivun verran.

Mutta tiedän myös, mitä on organisaation muutosvastarinta. Siitä olen kirjoittanut selvästi vähemmän, mutta olen sen perskohtaisesti kokenut sitäkin selvemmin.

Itse tosin olisin eniten huolissani Melania Trumpin voinnista.

Miten osaan hoitaa metsääni oikein ?  Tähän kysymykseen joutuu vastaamaan moni kaupunkilaismetsänomistaja.

Vastaus löytyy metsäsuunnitelmasta, jonka voi teettää ammattilaisella. Tässä muutamia tahoja joilta sellaisen voi tilata: UPM,  Arvometsä , Otso, Metsäkeskus, Metsäforest.  Ei ole tärkeää keneltä tuon suunnitelman tilaa. Oleellista on että paikan päällä on käyty ja suunnitelma sisältää palstoittaiset toimenpide-ehdotukset. Ammattilaiseen kannattaa luottaa ja hyvästä suunnitelmasta joutuu myös hieman maksamaan. Suunnitelma ei ole kallis, muutamia kymppejä hehtaarilta.

Vaihtoehtona metsäsuunnitelman teettämiselle on Metsäkeskuksen metsaan.fi palvelun käyttäminen. Metsaan.fi-palvelussa metsänomistaja saa kokonaiskuvan metsäomaisuudestaan ja pääsee hyödyntämään Metsäkeskuksen ylläpitämää ajantasaista metsävaratietoa. Metsään.fi palvelusta löytyy muunmuassa toimenpide-ehdotukset hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaviksi viideksi vuodeksi, metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä sähköisen asioinnin palveluja sekä metsätilan karttoja ja ilmakuvia. metsaan.fi palvelun käyttäminen on nykyään maksutonta.   (kuvassa oikealla on metsaan.fi tuottama metsänhoitokartta)

Työelämässä olevista 67 prosenttia on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijät sitä haluavat. Tieto käy ilmi tuoreesta Työelämägallupista. - Tämä on selkeä viesti siitä, että myös työntekijät haluavat sopia asioista paikallisesti. Se osoittaa, että Metsäteollisuus ry:n linjaus lisätä paikallista sopimista tulee otolliseen maaperään työpaikoilla, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työllisistä 67 prosenttia haluaa, että työpaikalla on sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. Asiaa vastusti 16 prosenttia työntekijöistä.

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusia ominaisuuksia osakeseurannassa

1) Käyttö mahdollista myös valikon kautta

Liitteenä yhteenveto koko vuoden kaupoistani. Vähän turhan paljon aktiviteettia, mutta enimmäkseen onnistuneita operaatioita.

Lisäykset OK paitsi ehkä Keskisuomalainen, joka on ollut pitkään laskevassa trendissä tai paikallaan. Osinkojen takia pidän kuitenkin vielä, mutta en osta lisää. Main Street Capitalissa edestakaisin myyntejä ja ostoja, mutta lopputulos hyvä.

Vähennykset muuten OK, mutta Nesteen myynti maalis- ja huhtikuussa pahaan alihintaan oli pahin virhe. Apple, Koneen ja Revenion pienet vähennykset lähinnä salkun tasapainotusta.

Uudet (IN) OK. Luovuin tosin nyt L&T:stä kun ei näytä pääsevän millään vauhtiin. Hyvä nousu kuitenkin maaliskuusta kuitattu.

Poismyynnit muuten OK, ehkä Valmetin ja Volvon olisi voinut jättää.

Vuonna 1946 Suomessa suoritettu setelien leikkaus oli toimenpide, jolla setelistön määrää vähennettiin ja samalla otettiin valtiolle pakkolainaa. Operaatio oli traumaattinen.  Kansalaiset joutuivat konkreettisesti leikkaamaan säästämänsä suuret setelit kahteen osaan - toinen puoli kelpasi puolesta arvostaan ja toisella puolella sai merkitä valtion lainaa. Jälkeenpäin operaatio kuulostaa koomiselta ja se epäonnistui. Nyt tätä opettavaista tarinaa on hyvä muistella kun asiasta on ilmestynyt uusi tuore Antti Heinosen kirja: " Hallitus kansan kukkarolla ".  

Setelien leikkauksella oli hyviä tarkoitusperiä: 

• pyrittiin hillitsemään inflaatiota alentamalla rahan määrää
• pahasti sodan velkaannuttamalle valtiolle saatiin markkamääräistä halpakorkoista (2%) lainaa, jonka arvoa voitiin omin toimin inflatoida pois
• pyrittiin hillitsemään harmaata taloutta tuomalla kaikki raha päivänvaloon

Suunnitelmaa käsiteltiin syksyn 1945 aikana eduskunnassa ja kaikki, jotka seurasivat lehdistöä, tiesivät operaatiosta ja tallettivat vuodenvaihteen ajaksi käteiset pankkiin (pankkitalletukset säilyttivät arvonsa). Suomen perukoilla ei ollut vielä pankkeja eikä köyhimmällä kansanosalla (150'000 kansalaista) ollut pankkitiliä. Kävi niin, että vain tämä huonoimmassa asemassa oleva, köyhin kansanosa joutui operaation maksumieheksi.  Katkeruus silloista Stalinin ja voittaneiden valtioiden valvontakomission mieliksi koottua vasemmistohallitusta (SKDL, SDP,  ML (maalaisliitto), Ed, RKP) ja eduskuntaa kohtaan kasvoi köyhän kansan keskuudessa.

Japanin uusi päministeri Yoshihide Suga

Arvonmuutokset: 2020  -16.7%, alusta (27-05-2010) +86.5%

Salkkusivu jossa lisätietoja

Yleistä

Maailmassa on tällä hetkellä kaksi uutisaihetta, joita mutustellaan viikosta toiseen, ja siten vaikuttavat osakekursseihin:

• Covid-19: Sijoittajat ovat vähitellen tajuamassa, että vanhaan normaaliin ei palata muutamassa kuukaudessa ja talousvaikutukset ovat huolestuttavia. Tämä on saanut viime kuukauden aikana jopa lyömättömiltä tuntuvat jenkkiteknot tutisemaan. Pahimmin kärsimässä ovat Amerikan ja Euroopan maat joissa virus on voimissaan, mutta kansalaiset väsyneitä rajoitustoimiin.
• USA:n presidentinvaalit, joista voi odottaa ennennäkemättömiä ”huutoäänestyksiä”. Kaikki Valtaapitävän presidentin toimet tulee tarkastella arveltujen vaalivaikutusten kautta. TIK-TOK pakotetoimet ja ”diili” ovat aivan ala-arvoisella tasolla. Kerrotaan että pahan Kiinan vakoilutoimien takia pitää appi kieltää tai siirtää amerikkalaiseen omistukseen. Samalla kopioidaan aikaisempia kiinalaisia toimia, joilla on häädetty mm Google ja Facebook pois Kiinasta. Lopputulos ei saavuta tavoitteita. Appi on edelleen kiinalaishallinassa eikä algoritmeista ole tietoa. Jos on jotain joka on pahempaa kuin valtion sekaantuminen liiketoimintaan se valtion tunaroitu sekaantuminen liiketoimintaan.

Valuuttapuolella euro on nyt vahvempi kuin pitkään aikaan. Tämä tietää eurooppalaisille vientiyrityksille tuplataakkaa virustaantuman päälle. Euroopan painoa voi nyt vähentää salkussa.

Paremmin tuntuu menevän idässä, jossa tuntuu siltä, että tehdään asioita vähemmän huutelun saattelemana. Japanissa kivikasvoinen byrokraatti Yoshihide Suga nousi vähin elkein päämisteriksi. Japani jatkaneekin pragmaattista linjaansa tasapainoillen Kiinan ja USA:n välillä.

Olen näkevinäni filosofisen eron Japanilaisessa ja Amerikkalaisessa liiketoiminnassa. Japanissa pyritään vähitellen pienin parannuksin ja oivalluksin parantamaan tuotetta ja siten turhia riskejä ottamatta parantamaan tulosta. Amerikassa korkein tavoite on markkinan disruptoiminen eli luovan tuhon kautta kokonaan uudistamaan markkina. Minusta tuntuu, että tällä hetkellä talous kärsii liian monesta karismaattisesta markkinan disruptoijasta ja voisi hyötyä useammasta kärsivällisestä kehittäjästä.

Olenkin lisännyt Japanin painoa salkussa, viimeksi Buffet-sedän innoittamana salkkuun tulo kauppatalo Itochu. Muutenkin tuntuu (edelleen) siltä että uusia sijoituskohteita tulisi etsiä idästä. Kiinasta Japanista, Singaporesta, Australiasta ja miksei Malesiasta, jonka pörssi on jossakin vaiheessa tullut välittäjäni Saxo-pankin valikoimaan.

Onpa esitetty myös, että hieman vähemmän demokratiaa voisi pelastaa länsimaat. Kaiken ei tarvitse olla koko ajan kansalaisten valinnan kohteena. Hieman pidemmät vaalikaudet rauhoittaisivat politiikan. Tarvitseeko kaiken olla demokraattisen ohjauksen kohteena? Onko suuri vääryys, että kansalaiset eivät pääse vaikuttamaan esimerkiksi keskuspankkien toimintaan? Tarvitaanko mieluummin Sugan kaltaisia rauhallisia teknokraatteja vai korokkeelta kansaa kiihottavia sanan julistajia?

Mutta käteisen pitäminenkään ei taida olla nyt huonoin vaihtoehto, ainakin kunnes nähdään mikä myllerrys USA:n vaaleista tulee.

Itte pääbelsebuub (oikealla...)

Alempana on keskusteltu Finnveran tappion määrästä. Paljon se joka tapauksessa on eikä jatkokaan näytä hyvältä.

Suomessa vasemmisto inhoaa kotitalousvähennystä, siis muutamien tuhansien eurojen etua, joka toisaalta työllistää ja vähentää harmaata taloutta. Toivoisin kuitenkin, että siellä ymmärrettäisiin, mikä on osakeyhtiö, sen vastuut (limited, lyhennys ltd.) ja montako miljardia asian ymmärtäminen voisi säästää.

Tämä on nimittäin nähty jo ennenkin. Kun Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin, poliitikot hämmästyivät kuullessaan, ettei Wärtsilä Oyj vastannutkaan telakan veloista. Vain veronmaksajat vastasivat.