Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Tulosennusteet päivitetty niille, joilta on jo tullut tulos eli suurimmalle osalle.

Oman salkun sisältö  (MyPf) nyt sekä per maa per yhtiö että per maa per sektori per yhtiö.

Key Figures-sivulle lisätty uusi tunnusluku P/FCF (Price per Free Cash Flow).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomella ja Venäjällä on yllättäen samankaltaisiakin talouden rakenteita

Venäjän talous kehittyi 1990- luvulla hitaasti, hitaammin kuin esimerkiksi Suomen. Sen jälkeen Suomi ja Venäjä ovat kehittyneet 20 vuotta varsin samalla tavalla. Molemmilla on erilaisuudesta huolimatta samantapaisia rakenteita. Venäjällä on Neuvostoajalta periytyviä valtiojohtoisen talouden rakenteita ja Suomella taas valtio- ja julkissektori- johtoisen hyvinvointiyhteiskunnan kollektiivisia tuotantorakenteita kuten laaja julkinen palvelutuotanto, pörssiyhtiöiden julkista omistajaohjausta, keskitetty työmarkkinasuunnittelukoneisto, ...(Piksu toimituksen huomio)

Nooa Nykäsen tuore taloushistorian väitöskirja käsittelee sitä miten Neuvostoliiton ajalta perityvät teollisuustuotannon institutionaaliset mekanismit ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa. Saatu tieto ja löydetyt käsitteet soveltuvat tarvittaessa myös nyky- Suomen analysointiin.   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalous nousee piristeiden voimalla kriisistä

Covid-19 epidemia ei ole hellittänyt ja toista aaltoa pelätään. Mutta maailmantalos on jo toipumassa Covid-19 taudista ainakin jos on uskominen USA:n ISM -, Saksan IFO- ja Kiinan Caixin- indekseihin. (oikealla Trading Economics kokoama kuva Eu:n ja USA:n teollisuuden luottamusindekseistä)

Yritysten tulokset ovat olleet toisella kvartaalilla huonoja, mutta kuitenkin pelättyjä parempia. Osakekurssit eivät ole laskeneet vaan lähteneet USA:ssa ja Kiinassa jopa nousuun. Nousu saa jatkoa jos kehitys on syksyllä luottamusindikaattorien mukaista.

Elvytys valuu osakkeiden hintohin

 Elvytystoimilla poljetaan korot nollaan tai jopa alapuolelle. Keskuspankit ostavat markkinoilta kaikki liikenevät valtionlainat. Sijoittajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin osakemarkkinat ja osakkeille riittääkin nyt kysyntää ja nostetta.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Berkshire pikavoiton paikassa

Kyllä meitä Warrenin kanssa nyt laulattaa!

Teknojätti Applen Q2 nosti huiman rallin, joka hiukan viiveellä tarttui Pörssihaukan vajaa pari kuukautta (Piksussa 3.7.) sitten pelipaperiksi nostamaan Berkshire Hathawayhin. Sen valtavasta pörssisalkusta Apple täyttää puolet.

Olen määritellyt Warren Buffetin johtaman jättiyhtiön pikavoiton lunastushinnaksi noin 200 dollaria. Siellä osake nyt juuri on, joten ainakin itse ihan makoisan tilin lunastan.

Osake voi jatkaa ylikin 200, joten pikavoiton lunastuksissa on aina riskinsä. Treidaamisessa on kuitenkin aina jossain kohtaa painettava liipasinta, koska kurssit tulevat jossain kohtaa alaskin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Chaikin Money Flow yhdistää kaupankäyntivoluumin osakkeen hintakehitykseen

Ohessa Juuso Jokisen youtube video Teknisen analyysin inidkaattoreista.

Juuso Jokinen esittelee videolla muun muassa seuraavat tärkeät indikaattorit:

Liukuvat keskiarvot ja RSI indikaattori antavat tietoa siitä mikä on osakkeen hinnan trendi.

Chaikin Money Flow hyödyntää osakkeen hinnan lisäksi kaupankäyntivoluumia.  Se pystyy siksi antamaan käsitystä siitä onko osakkeen kurssimuutos muutamien pienivoluumisten kauppojen seurausta vai onko hinnanmuutoksen taustalla kenties laajampien sijoittajajoukkojen herännyt kiinnostus.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Sähköautobuumissa voi polttaa sormensa

Hulppea Fisker Karma oli sähköauton edelläkävijöitä

Sähköauto elää nyt todellista sijoitusbuumia. Juuri osakeannissa isot rahat kerännyt kiinalainen Li Auto paahtaa pörssissä ylös. 

Yhdysvalloissa markkinoille on tulossa Fisker-tehtaan sähköauto Ocean, jota mainostetaan maailman ekologisimmaksi autoksi. Fiskeriinkiin voi sijoittaa, sillä yhtiö listautuu pörssiin erikoisjärjestelyn avulla Spartan Energy Acquisition Companyn kautta.

Suomalaiset muistavat Fiskerin luksusluokan urheilullisesta Karmasta, jota valmistettiin Uudessakaupungissa Valmetin tehtaalla. Yhtiö kaatui erilaisiin ongelmiin raskaat tappiot niskassaan.

Ennusmerkit vaikuttavat nyt paremmilta monesta syystä, mutta kalpaten voi käydä uudellekin yritykselle – ja jokaiselle vastaavallle.

Hypesektorien tulokasyhtiöt ovat tyypillisesti myös riskiinsä nähden kalliita, ja hinnoittelu ylipäänsä vaikeaa. Kun edes liikevaihtoa ei ole vielä lainkaan tai vain nimeksi, hinnoittelu perustuu pelkkiin huteriin ja usein ylioptimistisiin ennusteisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ostavat kilvan vapaa-ajan asuntoja

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin Suomen Pankin mukaan kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Otatko rusinat pullasta?

Itse en voi sietää rusinoita pullassa, mutta aiemmin sillä tarkoitettiin vain hyvien asioiden ja vaikutusten huomioimista. Muistini voi asiassa pettää, joten lukijat voivat korjata väittämäni. On muistettava, että kullalla päällystetystä paskakasasta ei voi huomioida vain kultaista osaa. Sivuvaikutukset ovat usein merkittäviä. Kokonaisarvo tippuu, kun huomioidaan huonotkin puolet. Joskus käy niin, että vain osa kasasta on sitä itseään. Silloin kysymys kuuluukin, että kummalla on enemmän merkitystä, huonolla vai hyvällä osalla? Nykypäivä suosii niitä ihmisiä, jotka huomioivat vain kultaisen osan ja jättävät huomioimatta sen paskan. Tässä näitä tähän liittyviä asioita:

 

  • Rasismin tuomitseminen. Nykypäivän ”hyvät ihmiset” ihmiset tuomitsevat rasismin mikä on oikein, mutta se on yleensä yksipuolista. Kukaan ei tuomitse valkoisiin kohdistuvaa rasismia, vaikka sekin on yleistä kun he ovat vähemmistönä. En ole myöskään koskaan nähnyt kenenkään mainitsevan Kiinan rasistista kansaa joka pitää tummaa ihonväriä ali-ihmisyyden merkkinä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA on pahimmassa kriisissä sataan vuoteen

USA:n makrotalous on St. Luis FED (FRED) tietojen mukaan kovimmassa kriisissä lähes sataan vuoteen:

  • Työttömiä on 23 miljoonaa (nousua vuoden takaiseen lähes 20 miljoonaa)
  • BKT on laskenut Q2 aikana 9% suhteessa vuoden takaiseen

Työttömiä ei ole koskaan (vuoden 1930- jälkeen) ollut näin paljon eikä bruttokansantuote ole laskenut näin paljon.

Näyttäisi siltä että Covid-19 pandemia jatkuu seuraavalle neljännekselle. Yritysten mahdollinen konkurssiaalto seuraa vasta viiveellä, sitten kun kassavarat on käytetty. Viive on pitkä, monasti vuoden mittainen. Tulokset heikkenevät välittömästi.

USA:ssa yritykset sopeuttavat työvoiman määrän nopeasti kysynnän mukaiseksi. Tämä selittää sen, miksi työttömiä on tullut niin paljon ja niin nopeasti ja myös sen miksi kulutus on samaan aikaan romahtanut. Työttömäksi jääneet eivät kuluta.   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksan elinkeinoelämä uskoi kesäkuussa kasvuun ja toipumiseen

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on edennyt nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Olemme juuri hetki sitten ohittaneet tämän tilanteen (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Käyttäjän J.Vahe kuva

COVID-19, toinen aalto

Tällä merkinnällä on kolme lähdettä eri tasoilta.

Ensin Trump on – jos mahdollista – alittanut jopa itsensä viimeisessä tiedotustilaisuudessaan. Ennen presidentinvaaleja USA:ssa kuolleitten määrä on tätä vauhtia neljännesmiljoona.

Suomessa ylilääkäri seuraa huolestuneena tartuntojen lisääntymistä ja Siilasmaa moittii reagoinnin puuttumista.

Ja lopuksi tässä yhteydessä nimetön FB-kaverini kertoi seuraavaa, hän työskentelee terveydenhoidon parissa.

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Hermostumista osakemarkkinoilla?

 

Suurin merkitys lienee kuitenkin korona-ilmiön sosiaalisilla ja suorilla vaikutuksilla ja pelon ilmapiirillä, koska yritykset kärsivät, lentoliikenne on topissa ja työttömien määrä kasvussa.

Pelon merkkejä on nyt monia muitakin. Kullan futuurien hinnat ovat nousseet kuukaudessa reilut 8 % ja VIX-indeksi on kuukaudessa polkenut paikallaan. Hermostumista markkinoilla kuvaa se, että VIX-indeksi on yli  70 % koholla normaaleista lukemistaan!

USA:n työttömien määrä on kasvussa ja se on noin 12 – 13 %, kun taso oli viime vuonna alle 4 %. Euroopan lukemat ovat vielä huonommat, eikä Kiinallakaan ole kehumista. Jenkit on koko ajan kiusaa tekemässä?

Elvytystoimet pelastusrenkaana?

Suurta kuvaa muuttaa eniten elvytys, joka sekin on vain rahan painamista paniikissa! Osakemarkkinat on vallannut vimmattu uskomus, kuin mitään ei olisi muuttunut? Osakekurssit nousevat, vaikka reaalitalous sakkaa kaikkialla maailmassa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Hajautus suojaa odottamattomalta

Politiikka muodostaa yhden riskin lajin

Tänään raporttinsa antaneen yhdyskuntapalvelujen monipuolisen tuottajan Lassila & Tikanojan tulosta ovat rasittaneet jo jonkin aikaa vastoinkäymiset Venäjällä. Yhtiön voittamat mittavat huoltosopimukset peruttiin maan hallituksen juntatessa sumeilematta urakoita venäläisille yhtiöille.

Oliko kyseessä pelkkä protektionismi vai härski korruptio, vaikea tietää, mutta rehti kilpailu joka tapauksessa potkaistiin nurkkaan. Vastaavaan voi törmätä kaikkialla, mutta etenkin Venäjän kaltaisessa autoritaarisessa yhteiskunnassa.

L&T ei varmasti hevin enää Venäjään sotkeudu markkinan koosta ja varmasti hyvästä omasta kilpailukyvystä huolimatta. Se ei auta, kun suuremmat voimat lyövät kapulat rattaisiin.

L&T:n kokemukset ovat ikävyydessään hyvä muistutus sijoittajamisen vaikeasti ennakoitavista riskeistä. Kukaan ei voi edes kohtalaisella varmuudella tietää, millaisia yllätyksiä yksittäiset yhtiöt tai suuremmatkin kokonaisuudet kohtaavat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ruotsin markkinoille kannattaa sijoittaa sijoitusyhtiöiden kautta

Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt muistuttavat sijoittajan kannalta rahastoja. Ne omistavat useamman yhtiön osakkeita. Omistamalla sijoitusyhtiötä saa salkkuunsa hajautusta.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden tuotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut parempaa kuin pörssi-indeksin ja ne ovat olleet rahastoja parempia sijoituksia.  Yhtiöiden sisäiset hallintokulut ovat pieniä, usein vain muutama kymmenesosa prosentti vuodessa. Ei ihme että ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat suomalaistenkin sijoittajien suosima tapa hajauttaa Ruotsin markkinoille.

Oheisessa luettelossa on muutama suurimmista ja sosituimmista ruotsalaisista sijoitusyhtiöistä järjestettynä markkina-arvon mukaiseen järjestykseen. Kussakin sijoitusyhtiössä on, yllättävää kyllä, henkilö tai suku, jolla on merkittävimmät omistukset ja joka käyttää määräysvaltaa. Tämä suku on mainittu listassa. Sijoitusyhtiön osakkeita saa joskus halvemmalla kuin ostamalla vastaavan määrän osakkeita pörssistä. Tämä alennus on viimeisessä sarakkeessa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat katsaus: Teknomaailma jakautuu kahtia

Teknologiamaailma on jakautumassa kahtia - Kiinan hallisemaan ja USA:n hallitsemaan

 

Arvonmuutokset: 2020  -18.3%, alusta (27-05-2010) +83%

Salkkusivu jossa lisätietoja

 

Yleistä

Näyttää siltä, että teknologiamaailman pirstoutuminen Kiinan-vetoiseen ja USA-vetoiseen osaan kiihtyy. Jo pitkään jatkunut anti-Huawei-kampanja saa seuraa, kun mm. Tiktok on vastatuulessa Jenkeissä. Voiko suuressa suosiossa oleva some-appi olla kiinalaisomistuksessa? Molemmilla puolilla jakolinjaa onkin jo melko lailla eri setit sovellutuksia. Samoin puolijohdemaailma on jakautumassa. Kun USA tuon tuostakin väläyttelee boikottikorttia, on Kiinassa varsin selvää, että omavaraisuus on keskeistä – mahdollisesti joidenkin aidan päällä keikkuvien ulkomaisten (esimerkiksi Japanilaisten ja Korealaisten) yritysten avittamana.

Kun kisa kovenee ja kärjistyy kovenevat kuitenkin keinotkin. Uskon että monella alalla on käytännössä valittava puoli, koska molempia osapuolia ei samanaikaisesti voi miellyttää. Intia on selkeästi jo kallistumassa USA:n suuntaan, onhan jo suuri määrä Kiinalaisia appeja julistettu pannaan. Eurooppa on luku sinänsä. Perinteet luonnollisesti vetäisivät Eurooppaa yhteiseen länsimaiden leiriin. Toisaalta on jo valmiiksi riita käynnissä pääasiassa amerikkalaisten teknoyritysten verotuksesta.

Juopaa leventää Hong-Kongin uusi turvallisuuslaki, joka on saanut monet epäilemään voiko HK säilyttää asemansa finanssikeskuksena. Yksittäiset alan toimijat ovat jo tehneet päätelmänsä ja siirtäneet toimintojaan pois, Singaporeen ja Japaniin. HK:n pörssi onkin ollut alavireinen. Tarkemmin analysoitaessa alavireisiä ovat olleet etenkin HK:ssa toimivat yritykset, eivät mannerkiinassa toimivat HK:ssa listatut yritykset.

Uskon että USA:n teknologiaylivoimaa on osittain yliarvioitu. Jopa Intel on nyt joutunut myöntämään olevansa ainakin vuoden jäljessä Taiwanilaista TMSC:tä.

Kiinassa osataan myös protektionismi. Luomalla omia standardeja esimerkiksi IOT-radioprotokollille joita ei ulkomaalaisille julkaista ennen voimaatuloaan saavat omat suosikkiyhtiöt etulyöntiaseman.

Toistaiseksi ei ole näkynyt merkkejä, että länsimaiset sijoittajat eivät olisi tervetulleita. Mediassamme käsitellään runsaasti amerikkalaisia teknologiajättejä. Niiden kurssit ovatkin kasvuhuumassa nousseet useassa tapauksessa käsittämättömille tasoille. Sen sijaan aasialaiset teknoyritykset ovat meillä suhteellisen tuntemattomia. Usein nämä ovat länsivastineitaan mutkikkaampia konglomeraatteja, joissa on runsaasi erilaisia rönsyjä. Uskon että länsisijoittajille tekisi hyvää tutustua näihin tarkemmin.

Itse avasin pajazzon ottamalla Alibaba:n salkkuun.

Toinen merkittävä trendi on, että euro on alkanut vahvistua, etenkin taalaa mutta myös jeniä vastaan. Tämä tuo lisää vastatuulta jenkkeihin vieville eurooppalaisille yrityksille ja heikentää mm jenkkiyrityksiin sijoittavan suomalaisen tuottoa. Ruotsin kruunu on sen sijaan vahva.

Kaikesta huolimatta USA on aivan keskeinen maa maailmantaloudelle. Siksi maan koronatilanne ja kiihtyvät mellakat hermostuttavat minua. Olkaa varovaisia!

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruotsin kruunun vahvistuminen tukee ruotsalaisia osakkeita

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat tällä hetkellä kansainvälisten sijoitusten tuottoihin. Suomalaisten omaisuus lasketaan euroissa ja suomalaiset myös käyttävät elämisessään euroja. Siksi on aina luonnollista seurata sitä, miten euro käyttäytyy suhteessa muihin valuuttoihin.

Ohessa on Tradingview tuottama 5v mittainen vertailu Euron arvosta suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun. Korona kriisillä on ollut merkittäviä seurauksia. Euron arvo on lähtenyt nopeasti vahvistumaan suhteessa dollariin ja toisaalta taas Euron arvo on laskussa suhteessa Ruotsin kruunuun.  Ruotsalaisia osakkeita omistavat ovat saaneet noin 4% ylituoton ja amerikkalaisia osakkeita omistavat ovat taas kärsineet noin 6% tappion suhteessa euroalueen osakkeisiin sijoittaneisiin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Tesla on hurjassa hintakuplassa

Sähköauton tulevaisuudesta ei kannata maksaa mitä tahansa

Jokaisella ajalla on omat hypensä. Nyt ovat vuorossa taas vaihteeksi teknoyhtiöt, joiden ykköskuplaksi on kavunnut sähköauton pioneeri Tesla.

Sen yllätyksenä tullut voitolle kampeaminen mahtui Suomessakin televisiouutisiin. Sekin kertoo osaltaan, millainen hype yhtiön ympärillä kuohuu – ikään kuin suuren yhtiön niukka voitollinen tulos olisi sensaatiomainen saavutus.

Sähköautojen markkinajohtajasta on tullut jo kirkkaasti pörssiarvoltaan suurin autotehdas, vaikka se liikevaihdoltaan mahtuu vielä hädin tuskin keskikastiin. Teslan liikevaihto vastaa puolta Kiasta, alle kolmasosaa ranskalaisesta Peugeotista ja kymmenesosaa Toyotasta.

Teslan markkina-arvo on 50 prosenttia Toyotaa suurempi. Vastaavaa tilannetta en historiasta tiedä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:sta

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puolelle suomalaisita riittää 100'000€ varallisuus, kymmenesosa halajaa miljoonaa

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU kasvuydin panostaa teknologiaan, Suomi sai haluamansa maataloustuet

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Tulisiko kilometrikorvaukset määrittää sähköautoille erikseen?

Kirjoitin 8 vuotta sitten pari kirjoitusta kilometrikorvauksista (kts. Kilometrikorvausten porrastus ja kohtuullistaminen sekä Kilometrikorvauskeskustelun punaiset sillit). Keskeisimpänä pointtina jutuissa on se, että kilometrikorvaukset eivät saisi toimia verottomana palkanlisänä, mutta käytännössä ne sitä nykyehdoin monessa tilanteessa ovat, koska kuljettu kilometri voi kuluttaa polttoainetta ja autoa huomattavasti vähemmän kuin mitä kilometrikorvaus antaa. Ongelma vain on, että autoja on hyvin erilaisia myös kilometrin aiheuttaman kustannuksen osalta. Vaikka halvalla autolla käytännössä pääseekin tienaamaan kilometrikorvauksilla, kilometrikorvauksen tulisi kattaa kulut myös jonkin verran kalliimmillakin autoilla. Käytännössä lopputulos on se, että vaikka jotkut tienaavatkin kilometrikorvauksilla, joillakin ne eivät riitä kattamaan kuljetun kilometrin kustannuksia. Raja on pakko vetää johonkin, mutta on mahdotonta sanoa yhtä oikeaa euromäärää, missä sen rajan tulisi olla. 

Kilometrikorvaus on pysynyt jokseenkin samana 8 vuoden takaisten kirjoitusteni aikaan verrattuna, mutta itse autoilun osalta yksi asia on tänä aikana muuttunut: sähköautoja on jo alkanut näkyä enemmän katukuvassa. Kilometrikorvauksien suuruudessa sitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Olisiko ehkä jo aika?

Tesla ladattavana 

 (Wikimedia Commons)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotaakkasi riippuu voimakkaasti siitä minkä maan yrityksiä omistat

Yritysten osingoista maksamasi verot vaihtelevat sen mukaan missä maassa toimivan yrityksen osakkeita omistat.

Ennen osinkojen maksamista pitää yrityksen maksaa voitoistaan veroa. Tämän veron osuus on selkeä (siniset palkit oheisessa kuvassa). Se rasittaa samalla tavalla kaikkia osakkeenomistajia. Oheisen vertailun korkeimmat yritysverot ovat Saksassa, Japanissa, Saksassa ja Italiassa.. Halvimmat verot ovat lähes 10% pienempiä ja ne löytyvät Englannista, Virosta, Suomesta, USA:sta ja Ruotsista.

Tämän lisäksi maksat osingoista henkilökohtaista veroa, joka riippuu monesta asiasta ja sen arvioiminen on joskus vaikeaa. Vero mitoitetaan Suomessa sen mukaan kuka tai mikä olet ja paljonko saat osinkoja. Yksityishenkilöillä tuo veroaste on  Suomalaisten osakkeiden osalta jossakin 25,5% yläpuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan keskuspankki pyörittää Euroalueen laajuista tulonsiirtounionia

Piksu keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen keskustelu "puhallus", jonka oleellinen sisältö tarvitsee laajemman huomion.

Euroopan keskuspankin korona ohjelma julkaistiin 16.7.2020. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen kun EU:n  350-400 Mrd€ tukiohjelmasta oli noussut laaja keskustelu. Euroopan keskuspankin tukiohjelma on kooltaan 1350 Mrd€ ja tulee olemaan EU- tukiohjelmaan nähden moninkertainen.

Euroopan keskuspankin ohjelma tukee niitä maita, joiden korkotaso muutoin nousisi kestämättömän korkealle. Tuki tapahtuu ostamalla Euroopan keskuspankkiin lainoja niin, että heikkojen maiden korot painuvat riittävän alas.  Ilmaisen rahan panaminen Euroopan keskuspankissa ja sen tarjoaminen edullisesti heikoille tarkoittaa käytännössä tulonsiirtounionia ja Euroopan keskupankin käyttämää verotus- ja budjetti- oikeutta. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois

Rakas ystävämme Raimo Sailas on mennyt pois. Piksun Toto kerhossakin esiintynyt ja keskusteluamme joskus ohjannut Raimo Sailas oli meille idoli -  järjen mies, joka kaikessa kunnioitti kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen perustuvaa rationaalista ajattelua.

Suomen 80- luvun talouspolitiikkaa oli leimannut poliittisen  ja talouspoliittisen johdon huono ymmärrys rahapolitiikasta ja makrotaloudesta. Tietotaidon puute oli näkyvintä Presidentti- instituutiossa, Suomen Pankissa ja hallituksessa. Tuolloin tehdyt väärät päätökset syöksivät Suomen katastrofaaliseen lamaan. Raimo Sailas oli mies joka teki muutoksen. Hän loi Suomelle linjan, jolla maa nousi 90- luvun taloudellisesta ahdingosta.

Raimo toimi Suomen korkeimpana virkamiehenä, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä,  noista lamavuosista alkeen aina  eläköitymiseensä vuonna 2013 saakka. Hänen johdollaan Suomen talous selvisi 90- luvun lamasta ja vuoden 2000 teknokuplasta vaurioitta ja talous jatkoi kasvuaan.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Unohda kulta ja bitcoin

Kulta sopii spekulaatioon, ei sijoittamiseen

Hurja pandemiaelvytys on nostanut pelkoja inflaatioaallosta, tai ainakin määrätyissä ihmisissä etenkin sijoittajapiireissä. Oma näkemykseni aiempien kriisien perusteella on ihan muuta, elvytettiin kuinka rajusti tahansa.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Ylituoton tekeminen osakevalinnoilla on vaikeaa

Monet valitsevat suorat osakesijoitukset, jotta oikeilla valinnoilla on mahdollisuus päästä indeksin ylittävään tuottoon. Suorat osakesijoitukset valikoituivat myös minulle sijoitustavaksi heti alkumetreillä, koska toivoin yrityksiin perehtymällä pystyväni tekemään ylituottoa. Erittäin harvoilla ylituoton tekeminen kuitenkaan onnistuu ja päätin tarkastella tässä kirjoituksessa miten minun osakevalintani ovat tuottaneet verrattuna S&P500 ja OMXHGI -indeksiin kyseisenä aikana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion velanotto vahingoittaa noin vuoden viiveellä yhteiskuntaa

Valtion "elvyttävä" velanotto tulee tänä vuonna olemaan 8% bruttokansantuotteesta. Tällä on vaikutuksia. Velka ei tule pelkästään tulevien sukupolvien maksettavaksi. Seuraukset näkyvät heti. Ne jotka vielä tekevät työtä tai yrittävät huomaavat, että yhteiskuntaan tulvii ilmaista rahaa, jonka eduskunta ohjaa ideologisille suosikeilleen.  Tämä tarkoittaa sitä, että työn ja lisäarvon tekemisen suhteellinen etu pienenee ja pysyy pienenä. Eläähän sitä eduskunnan jakeleman ilmaisen rahan turvin mukavasti vaikkei tekisikään työtä.

Elvytystä harrastetaan myös EU- tasolla (keskustelussa on uusi 750 Mrd€ paketti). Rahaa kaadetaan sinne missä palkat ovat liian korkeita suhteessa tuotantokoneiston ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Paraneeko yhteiskunnan toimintakyky rahaa lisäämällä? Yleensä päinvastoin.  Huonoon yhteiskuntaan ja huonolle valtioille työnnetty raha löytää yhtä huonoja käyttötarkoituksia kuin edellinenkin raha. Merkittävimpänä seurauksena on se että paikallinen palkka- ja kustannustaso nousevat entisestään ja vähäinenkin vientiteollisuus näivettyy. Tätä on EU- tason elvytys.

Jos kerran elvytys lähinnä vahingoittaa yhteiskuntaa, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Toimiminen lähes päinvastoin toisi menestystä ja onnea:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rosvot ahkeroivat kun muut lomailevat

Kesä on murtovarkaan sesonkia. Ihmiset lomailevat ja kodit ovat alttiina kutsumattomille vieraille.

Henkeen ja turvallisuuteen liittyvät rikokset (pahoinpitelyt, tapot, murhat, raiskaukset) vähenevät, mutta lähes kaikki omaisuusrikokset (murrot, petokset, kavallukset) lisääntyivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rosvot tekevät työtään ahkerasti silloinkin kun aurinko paistaa selviää tilastokeskuksen rikostyyppitilastoista.  

Näin voit välttää kutsumattomia vieraita:

  • pidä murtohälyttimestä tai kameravalvonnasta osoittava tarra tai kyltti näkyvästi esillä
  • älä päästä murtohälyttimien kaupustelijoita tai muita kaupustelijoita sisään katsomaan asuntoa
  • sovi naapureiden kanssa keskinäisestä tarkkailusta silloin kun lomailet
  • asennuta kunnon lukko kerrostaloasuntoon (ellei asuntoyhtiöllä ole sellaista vakiona)
  • pidä ikkunat ja räppänät kiinni ja siivoa pihalta mahdolliset irtaimet murtovälineet
  • lukitse polkupyörä silloin kun pysäköit sen julkiselle paikalle
  • älä kirjoittele sosiaaliseen mediaan tarkoista lomasuunnitelmista
Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tuloshokki, korona ja rahavirrat

Kirjoitus käsittelee rahasiirtoja. Ennen Koronaa olimme tilanteessa, jossa koronlaskujen mahdollisuudet oli käytetty loppuun, rahanpainamisen hyödyt olivat vähissä, kuten talouskasvukin eikä inflaatiosta ollut pelkoa. Koronaviruksen tuoma talouspysähdys iski ennen kaikkea ihmisten tuloihin. Tarkoitus on pohtia asiaa rahasiirtojen kautta. Koronashokki raapaisi merkittävän osan ihmisten tuloista, koska se romahdutti kulutuksen. Tämä itseään ruokkiva kehitys pistettiin poikki nopeasti, mutta kaikkia vahinkoja se ei ole korjannut. Sitä mitä tehtiin Yhdysvalloissa voidaan tutkia yksinkertaisella mallilla mikä kuvaa rahasiirtoja lähteiden ja käytön kautta. Rahanlähteet ja rahankäyttö ovat saman kolikon molemmat puolet. Kuvataan niitä yhtälöllä, jossa vasemmalla ovat rahanlähteet ja oikealla sen käyttökohteet:

 

Raha + Velka + Tulot = Kulutus + omaisuuserien ostaminen + säästöt

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalue toipumassa koronakriisistä

Euroalueen talousindikaattorit ovat lähteneet historian ehkä syvimmän kuopan jälkeen nopeaan nousuun selviää EU- komission tutkimuksesta. Käänne on ollut nopeaa kaikilla osa-alueilla, mutta vielä ei olla lähelläkään normaalitasoja. 

Suomen kuluttajien luottamus on säilynyt muuta Euroaluetta parempana, mutta yritysten luottamus (teollisuus, rakentaminen, palvelut) on huonompaa.

Suomessa kansalaisten elintaso ja kulutusmahdollisuudet säilyvät ja jopa kasvavat noin 2% vuodessa huolimatta siitä että kansantalouden tulot pienenevät. Kuluttajien elintaso kasvaa kiitos pitkäaikaisten työehtosopimusten ja valtion velkaelvytyksen, jolla tulotason kasvua ylläpidetään. Yritysten luottamus Suomen talouspoliittiseen päätöksentekoon on heikkoa ja investoinnit Suomeen ovat sen seurauksena muuta Euroaluetta vähäisempiä, ja bruttokansantuotteemme supistuu muita nopeammin. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit