Artikkelit aikajärjestyksessä

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Piksu on tutkinut miten paperin ja sellun tuottajahintaindeksi (ST. Luis FED) on ennustanut metsäteollisuusyritystemme UPM ja StoraEnso pörssikursseja (kuva alla).

Voisi ajatella että metsästeollisuusyritystemme pörssiarvo seuraisi viiveellä paperin ja sellun maailmanmarkkinahintaa. Näin ei näyttäisi aina olevan. UPM:n ja StoraEnson kurssit seuraavat kyllä toisinaan sellun ja paperin maailmanmarkkinahintoja, mutta yhtä paljon ne seuraavat yleistä pörssikurssien tasoa. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2007 jolloin metsäteollisuusyhtiöiden kurssitasot alkoivat laskea muiden pörssiyhtiöiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat olivat hyvällä tasolla.  Samanlaisia poikkeamia näkyy muinakin vuosina. Vuosina 2012-2017 metsäjättiemme pörssiarvot nousivat muiden osakkeiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat laskivat.

Maailmantalouden kasvu kiihtyy IMF:n talouskatsauksen mukaan tänä vuonna 3.3% tasolle ja kasvu on ensi vuonnakin 3.4% tasolla. Kehitys on kuitenkin heterogeenista:

• USA:n talouskasvu hidastuu ja Eurooppa hieman piristyy
• Etelä-Amerikan, Lähi-Idän ja Keski-Aasian taloudet ovat ilahduttavan vahvassa nousukiidossa
• Kauko-Idän kasvu on kuitenkin edelleen vahvinta ja maailmantalouden painopiste siirtyy selkeästi kohti kaakkoista Aasiaa

Kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy ja kehittyneiden hidastuu selviää Nodean viikkoraportista. Kehittyvien maiden osakkeisiin kannattaa siis panostaa.

Kehittyvistä maista Kiina hidastaa, mutta muiden pirteys kompensoi ja keskimäärin talouskasvu tulee Maailmanpankin mukaan vahvistumaan 4.1 % tasolle. 

Kehittyvien maiden osakkeita saa pörssistä noin 30% alennuksella verrattuna kehittyneisiin. Teknologiayritysten painoarvo on näiden maiden pörsseissä kasvanut ja sekin osaltaan lisää näiden maiden kiinnostavuutta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Vuodenvaihteessa tavallisille suomalaisille annettiin uusi verotuksellinen työkalu, jonka nimeksi on muodostunut osakesäästötili (kirjoitin aiheesta 1,5 vuotta sitten, kun nimenä esiintyi vielä myös "sijoitussäästötili"). Lyhykäisyydessään tilin tarkoitus on kannustaa osakesijoittamiseen tuomalla suorien osakesijoitusten verotus lähemmäs mm. rahastojen tai sijoitusyhtiöiden verotusta. Tämä toteutuu siten, että tilin sisällä voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia, eikä tilille maksetuista osingoista mene veroja ennen kuin varoja nostaa tililtä. 

Kun osakesäästötililtä ei mene veroja, tarkoittaako se yhteiskunnan näkökulmasta myös sitä, ettei ole tuloja? Ei aivan.

Ihan tätä kirjoitusta varten tarkistin, omistanko kyseistä roskafirmaa. Järkytykseni oli suuri, että juu, tuhatkunta osaketta, halvalla hankittu ja vielä halvemmalla noteerattu.

Jo ennen em. järkyttävää löytöä ajattelin kirjoittaa, ettei Stokkan konkka ole mikään kansantaloudellinen etu.

Mutta tässä tapauksessa ei kannata perehtyä Stokkaan, vaan sen omistajiin, jotka firmansa ovat päästäneet noin huonoon kuntoon. Konstsamfundet on mällännyt Amos Andersonin perinnöllä häpeällisesti, Anderson oli nimittäin tiukka, tarkka ja taitava mies, joka uskalsi väittää vastaan jopa Mannerheimille.

Kun katsoo Konstsamfundetin hallituksen pj:n ja yhden jäsenen henkilötietoja, taitaa olla paras myydä osakkeet. Konkurssitilanteessa tappioitten vähentämiseen kuluu vuosia.

Ja selvyyden vuoksi: kivijalkakaupassa omistajanvallan käyttäminen on vaativaa, jopa ilman RKP:n sisäänpäin lämpiäviä piirejä.

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

- Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä on tuotettu valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita. Varsinaisten tulosennusteiden lisäksi tuotettiin ennusteita vuosien 2019 ja 2020 tulosten perusteella maksettavista osingoista.

Ennusteet tuotettiin tälläkertaa 75 Helsingin pörssin yritykselle. Listalta puuttuu lähinnä pieniä yrityksiä. Ennusteissa mukana olevat yritykset maksoivat keväällä 2019 osinkoja yhteensä noin 12.6mrd€. Samat yritykset maksavat ennusteiden mukaan tänä keväänä osinkoja yhteensä vain noin 10.8mrd€. Edessä on siis vaisu osinkokevät. Osinkopotin poikkeuksellisen suuri kutistuminen selittyy lähinnä Sampon, Nordean ja Nokian osinkojen leikkauksilla.

HYPO kiinnittää talouskatsauksessaan huomiota siihen että Suomi on valinnut alhaisen syntyvyyden aiheuttaman vähittäisen harmaantumisen ja rapautumisen tien.

Syntyvyys sukeltaa ennusteita enemmän ja Suomen kehitys on seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan heikkoa vaikka tehokkaat korjaavat toimenpiteet (esim. eläkkeen osittainen sitominen lapsilukuun) tehtäisiin nyt heti.

Onks tietoo? Isolla rahalla yleensä kyllä.

Ruotsalaisen terveydenhuollon henkilöstövuokraajan Dedicaren kurssi sambaa aina vain hullun lailla. Vajaa kuukausi sitten osaketta sai kovan laskurytinän päätteeksi alle 40 kruunulla, tänään kurssi kolkuttaa jo päälle 50 kruunun.

Nousua on plakkarissa tuoreesta pohjasta nelisenkymmentä prosenttia. Toisaalta osake kiskaisi samoihin hintoihin jo kesällä samoilta tasoilta – romahtaakseen taas syksyn mittaan.

Ja vasta vajaa vuosi sitten osake maksoi päälle 70 kruunua. Huipulla hinta huiteli 160 kruunussa vajaa kolme vuotta sitten. Heilunta on siis ollut todella rajua.

Se kuuluu sinänsä asiaan sykliselle eli suhdanneherkälle yhtiölle, vaikkei terveydenhuolto yleensä ottaen sitä ole. Dedicaren tapauksessa syynä on palkkakustannusten heilunta suhdanteiden mukana.

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta ja sen aikataulusta löytyy aikaisemmasta artikkelista.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 75 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi. Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja: vuoden 2019 viimeinen vuosineljännes (Q4/2019), koko vuosi 2019 ja koko vuosi 2020. Alla on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1998 kirjeen sisältöön ja aiheena on mikä on vakuutusyhtiön ”float”?

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vakuutusyhtiön ”float”

Buffett kertaa kirjeessä vakuutusyhtiöiden taloutta (s. 10) ja avainasemassa on 3 tekijää:

Piksu toimitus on oheisella Yahoo finance tietojen perusteella laaditulla kuvalla verrannut erilaisten sijoitutyylien toimivuutta USA markkinoilla vuodesta 2006 aina tähän päivään saakka.

Tuloksista on havaittavissa että:

• Parhaiten pärjänneet kasvuosakkeet antoivat 230% tuoton.
• Suurista ja pienistä osakkeissa muodostetuissa salkuissa ei ollut havaittavaa tuottoeroa. Molemmat antoivat runsaan 150% tuoton. Pienet olivat parempia jakson alussa, mutta suurten teknologiajättien loppukiri siivitti suuret niukkaan voittoon.
• Huonoiten pärjäsivät pörssin alennusmyynnissä olleet halvemmat ns. arvo-osakkeet, jotka nekin pääsivät 100% tulokseen.  

https://www.worldbank.org/en/news/press-release/2020/01/08/modest-pickup-in-2020-amid-mounting-debt-and-slowing-productivity-growth 

(Koko katsaus ladattavissa em. osoitteesta)

Aivan ensimmäiseksi sanon, että olen viimeisen n. 10 v. aikana ihmetellyt asiatekstin huonoja kirjoitustaitoja Suomessa. Missä laissa määrätään, että pätevä teksti on sellaista, jota kukaan ei lue - ja jos lukisi, ei ymmärtäisi.

Maailmanpankin otsikoita:

- Global Outlook: Fragile, Handle with Care

- Price Controls: Good Intentions, Bad Outcomes 

- The Fourth Wave: Rapid Debt Buildup

Tuloskausi lähtee tällä viikolla käyntiin USA:ssa ja Nordean Antti Saari pitää mahdollisena että tulokset ovat jo hieman viime vuotta parempia.

Perusteollisuus ja raaka-aine yrityksien tuloksien odotetaan edelleen heikkenevän kun taas muilla yrityksillä odotetaan menevän jo ihan kivasti. 

Lisää tietota:  Nordea viikkoraportti

Jokainen suomalainen maksaa työeläkettään varten noin 24% bruttopalkasta. Osa summasta näkyy palkkalaskelmassa ja osa on piilossa työntekijältä (ns. työnantajan maksama osuus). Riittääkö tämä summa tulevaisuudessa?

Kysymys on liian kapea-alainen. Tyeläkemaksun keräämiseen liittyy ajatusvirhe. Ei pelkällä rahalla saa mitään, tarvitaan aina myös tekeviä käsiä. Vanhus ei saa tekeviä käsiä avukseen pelkällä rahalla, ellei niitä käsiä ole. Molempia tarvitaan, investoitua omaisuutta (taloja, teitä, tehtaita) ja ihmisiä jotka niissä hyörivät. Pelkällä investoidulla omaisuudella ei eläkkeitä voi maksaa. Ei auta vaikka omaisuutta olisi kaksin verroin, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä omaisuutta arvostavat.

Mitä pitäisi tehdä? Olisi varsin oikeudenmukaista, että työeläke olisi sidottu sekä lapsilukuun että elämän aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Silloin olisi molemmilla eläkkeisiin oleellisimmin vaikuttavalla tekijällä (investoidulla pääomalla ja ihmisillä) arvo myös eläkettä itselleen kartuttavan kannalta. Lasten oikea arvostus korjaisi syntyvyyden ja aikanaan eläkkeillemme olisi myös maksajat. Toteutuisi parempi tulevaisuus kaikille ja parempi tarkoituksenmukaisuus.

Tulevaisuus on jo nurkan takana, sillä olemme kääntämässä lehteä seuraavalle vuosikymmenelle. Jos nyt katsottaisiin taaksepäin ja tarkasteltaisiin mennyttä 2010-luvua, nousee yksi asia selkeäksi ykköseksi: mobiililaitteet. Internet on levinnyt 2010-luvulla elämämme jokaiselle alueelle, ja siinä on ollut välineenä meillä jokaisella lähes koko vuorokauden mukana oleva laitteemme, älypuhelin.

Mobiilius tulee jatkamaan leviämistään ja kasvuaan myös 2020-luvulla ja paljon puhuttu ja luvattu 5G-verkko tuo myös mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia netin toimintoihin, mutta ne ehtivät todellisuuteen vasta 2020-luvun loppupuolella.

Parahultainen neuvottelutila. Tuolla voisi varmaan soveltaa rva Jenni Haukion suosimaa vegaania ruokavaliotakin?

Jatkan vielä aiheesta Venäjä turvallisuusongelmana.

Kului muutama päivä, ja Iran kertoi ikävän ja kannaltaan ”nolon” asian eli, että ampui vahingossa alas Teheranista lähteneen siviilikoneen. Vastuulliset joutuvat vastuuseen, ilmoitetaan.

Ainakaan itse en ole mieltänyt Irania miksikään avoimuuden perikuvaksi. Siihen nähden on ikävää ja pelottavaa ajatella, että itäinen rajanaapurimme on ESIMERKIKSI ampunut alas Kalevan, kaksi korealaista matkustajakonetta ja malesialaiskoneen. Sen lisäksi maan muut rikokset ovat mittaamattomat.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen Elekta, joka valmistaa syöpäsairauksien ja kasvainten hoitoon ja diagnosointiin tarkoitettuja sädehoidon ja magneettikuvauksen laitteita. Elektan tuotteita on myyty yli 120 maahan ja yhtiöllä on noin 4 000 työntekijää. Elektan markkina-arvo on noin 45 miljardia kruunua.

Kuva: https://www.elekta.com/radiotherapy#gallery

Sädehoitolaitteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 6 – 8 prosentin vuositahdilla. Vuonna 2012 tehtiin yli 14 miljoonaa syöpädiagnoosia ja määrän uskotaan nousevan noin +75 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa ihmisten eliniän kasvu sekä väestön ikääntyminen.

Elektan päämarkkina on USA, mikä vastaa noin 25 prosenttia yhtiön myynnistä. Toiseksi tärkein markkina on Kiina noin 12 prosentin osuudella.

Harry Harkimo on Suomen puoluekentän yksi harvoista liberaalisen markkinatalouden rohkeista edistäjistä.

Oheisella videolla hän ihmettelee sitä miksi ihmeessä jotkin suomalaiset vieläkin maksavat ammattiyhdistysliikkeille jäsenmaksua. 

Sotilaallinen valmistautuminen on muuttanut maailmanlaajuisesti muotoaan:

• puolustusvoimien palveluksessa on yhä vähemmän henkilöstöä
• puolustusbudjettien alasajo on päättynyt ja jäänyt tasolle jossa noin 2% bruttokansantuotteesta kulutetetaan puolustusbudjetteihin
• puolustusmäärärahat kuluvat yhä enenevässä määrin asehankintoihin ja aseteknologian kehittämiseen ja yhä vähemmän kenttähenkilökunnan palkkoihin

Sotilaallista kyvykkyyttä ei rakenneta turhaan. Ne maat jotka kuluttavat merkittävimmän osan bruttokansantuotteestaan sotilaalliseen kyvykkyyteen ovat yleensä myös herkimipiä käyttämään hankittua sotilaallista kilpailuetua - eihän sitä kilpailuetua ole turhaan hankittu. Näitä sotilaallisesti kriisejä ratkaisevia maita ovat muun muassa Venäjä, USA ja Lähi-Idän maat(kartta alla). Sotilaallisesti säyseämpään kehitykseen tähtääviä maita löytyy muun muassa Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Ameriikasta.

Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste vuodelle 2020 on varovaisen positiivinen. SKVL:n välittäjistä 80 % ennustaa osakeasuntojen kysynnän nousevan tai pysyvän ennallaan

Vanhojen kerrostalojen hintojen ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen osalta ensimmäisen neljänneksen hinnannousun odotetaan olevan 2 % ja muun Suomen vanhojen kerrostalojen hintojen odotetaan laskevan 1 %.

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 mrd. euroa marraskuun 2019 lopussa. Talletuksista selvästi suurin osuus on käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82,6 mrd. euroa.

Suomalaisilla oli samaan aikaan portfoliosijoituksia (pörssiosakkeita ja rahastoja) yhteensä 62 Mrd€. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä tileillä makaa käyttämätöntä rahaa.

Miten suuren kansantaloudellisen tappion nuo joutilaina tileillä makaavat rahat aiheuttavat? Ei itse asiassa suurta tappiota. Pankit lainaavat nuo rahat eteenpäin asunnontarvitsijoille ja yrityksille ja sitä kautta rahat päätyvät hyviin kohteisiin. Pankeilla on palkattuna asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata rahat hyviin kansantaloutta hyödyttäviin kohteisiin. Tämä on pankkiliiketoiminnan ydin. 

Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintöjä 386 700 henkilöllä (+4 800 kpl, +1,3 %).

Kuluttajat saivat vuoden aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Mahtaako kaverille jäädä ikävä, kun Irak häätää Yhdysvallat

Pohjoismaissa pörssit ovat tänään kiinni, mutta avoimilla markkinoilla hermoilu kasvaa voimalla Lähi-idän kuumetessa. VIX lähestyy taas 20 pistettä, vaikka jonkun verran siitä vielä jää. Mutta eivät ole indikaattoritkaan vielä tapissa, joten nousuvaraa riittää.

Lienee tiedossa, että Yhdysvallat on sotinut ilman ratkaiseva menestystä Afganistania, Irakia, Syyria ja Libyaa vastaan.

Tiedossa lienee myös, että Afganistania on ”vapautettu” jo 19 pitkää vuotta ilman tulosta. Tämä ei kuitenkaan ole mikään kovin suuri poliittinen ongelma, sillä äänestäjien muisti ulottuu vain muutaman kuukauden päähän.

Olen tiedostanut, että vain pienet valtiot tekevät virheitä. Suurvallalla on voimaa runnoa niin kauan, että ainakin suurvallan propaganda pysty ilmoittamaan lopputulokseksi vähintään tasapelin - ja sitä kun jankuttaa tarpeeksi kauan siitä tulee niin sanottu totuus.

Ilmastonmuutoksella on ollut merkittävä seuraus. Maapallo on NASA:n tutkimuksen mukaan noin 5% vihreämpi kuin vuonna 2000. Vihertyminen on jatkoa vuosien 1980-2000 trendille. Suurimpia hyötyjiä ovat Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Välimeren maat.