Osakkeet ja salkku

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Elekta

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen Elekta, joka valmistaa syöpäsairauksien ja kasvainten hoitoon ja diagnosointiin tarkoitettuja sädehoidon ja magneettikuvauksen laitteita. Elektan tuotteita on myyty yli 120 maahan ja yhtiöllä on noin 4 000 työntekijää. Elektan markkina-arvo on noin 45 miljardia kruunua.


Kuva: https://www.elekta.com/radiotherapy#gallery

Sädehoitolaitteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 6 – 8 prosentin vuositahdilla. Vuonna 2012 tehtiin yli 14 miljoonaa syöpädiagnoosia ja määrän uskotaan nousevan noin +75 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa ihmisten eliniän kasvu sekä väestön ikääntyminen.

Elektan päämarkkina on USA, mikä vastaa noin 25 prosenttia yhtiön myynnistä. Toiseksi tärkein markkina on Kiina noin 12 prosentin osuudella.

Käyttäjän sergio kuva

Kevään tapahtumia

3.3.2020

Pörssi-ilta

Helsinki

 

5.3.2020

Pörssi-ilta

Tampere

 

18.3.2020

Verotapahtuma

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Japania salkkuun

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2019  +20.6%, alusta (27-05-2010) +123.7%

Yleistä

Vuosi 2019 oli osakesijoittajille hyvä vuosi. Kaikenlaiset tunaritkin pystyivät yli 20% tuottoihin. Tämä kuitenkin kalpenee esimerkiksi FTSE All-world indeksin huimaan 29.6% nousuun euroissa. Kurssit olivat tosin romahtaneet juuri ennen 2018-2019 vuodenvaihdetta, joten alkutilanne oli "helppo". Kurssiveturina toimi jälleen USA:n osakemarkkinat, jossa S&P500 (ilman osinkoja) nousi 29%. Euroopassakin meni hyvin, Eurostoxx50 nousi 25%. Sensijaan Hongkongissa ja Tokiossa jäätiin 10% kieppeille. Tässä onkin yksi syy, miksi oma portfolio "alisuoriutui" - suuri paino Aasialla. Suuri kysymys alkavalle vuodelle, ja vuosikymmenelle, onkin oliko jo nyt vihdoin Euroopan ja Aasian vuoro ylisuoriutua. USA:n osakkeet, jotka edustavat mailmanindekseissä yli puolta painosta, ovat kalliita. P/e-suhteella mitattuna n. 15% yli pitkänajan keskiarvonsa, kun taas muu mailma mataa alle pitkänajan keskiarvojen. Jossakin vaiheessa tämä varmaankin korjaantuu, mutta koska? Ajoitus on tärkeä tuottoa ajatellen. 

Itse asiassa koko 2010-luku oli osakesijoittajalle erinomainen vuosikymmen. Esimerkiksi S&P500-indeksi on lähes tuplaantunut. Finanssikriisin jälkeen kaikki oli halpaa, joten suuri osa tästäkin on "helppoa nousua". Taantumaa ja pörssilaskua on ennustettu useaan otteeseen, mm. viime vuonna kun USA:n valtuovelkakirjojen tuottokäyrä kääntyi negatiiviseksi. No nyt ollaan taas plussan puolella. Matalat korot ja keskuspankkien rahapumput pitävät kursseja nousussa. Suuri syy tähän on ettei vaihtoehtoja oikein ole, ainkaaan velkakirjoissa. Kun korot ovat jo lähellä tai alle nollan, ei uutta suurta velkakirjojen arvoa nostavaa laskua koroissa ole enää odotettavissa.

Olen itsekin nyt hieman aikaisempaa positiivisempi, ja lisään painoa mm. Japaniin. Olisiko jo nyt aika jolloin osakkeenomistajien edut vihdoin nousisivat Japanissakin arvoonsa? Joitakin merkkejä tästä on ja muutamia räikeitä ristiinomistusrakenteita on purettu. Sijoitusteemaksi valitsin FT:n artikkelin (tilaajille) innoitamana Japanilaisia 5g-laitteissa tarvittavien komponenttien ja raaka-aineiden valmistajia. Näitä ovat mm Murata joka on johtava keraamikondensaattoreiden valmistaja (ja jolla on myös sensoritehdas Vantaalla, terveisiä kolleegoille) ja Tokyama jolla on 75% markkinaosuus alumiini-nitriidille, jota käytetään lämmönjohteena tehoelektroniikassa.

Täällä koti-Suomessa puhutaan paljon osakesäästötilistä. Tämä on varmasti kannatettava uutuus, varsinkin jos se saa tavalliset pulliaiset liikkelle. Verottomuudella markkinointi on tähän tunnetusti oiva keino! Mikä tahansa keino joka saa piensäästäjien rahat siirtymään käyttötililtä osakkeisiin on hyvä. En halua pilata juhlaa, mutta nostaisin esiin muutaman negatiivisenkin asian:

  • Muita tappioita kuten korkokuluja ei voi vähentää osakesäästötilin tuotoista ennen tilin likvidointia.
  • "Ilmaisuus" yllyttää jatkuvaan kaupankäyntiin - harvoin hyvä asia sijoittajalle. Tämä lienee yksi syy miksi eräät yhtiöt ovat markkinoineet tilejä innolla. Lisääntynyt kaupakäynti tuo lisää palkkiotuottoja.
  • Vuoden lopun salkunsiivous pahimmista turskista on hyvä. Nyt kun tappioiden realisoiminen ennen vuodenvaihdetta ei ole enää tarpeellista voi monelta jäädä siivous tekemättä. Psykologisesti kun on vaikea myöntää että tuli tehtyä huono ostopäätös.
  • Miksi ihmeessä tilille ei voi ostaa kuin osakkeita? ETF on erittäin hyvä ja tehokas sijoitusinstrumentti. Ruotsin vastaavalle tilille näitä voi ostaa. Epäilen että tätä on myyty päättäjille verukkeella että Suomalisille yhtiöille pitää saada pääomaa. Tosin ulkomaisiakin osakkeita saa tilille ostaa.
  • Epäilen että ulkomaisten osakkeiden osingot eivät käytännössä ole verottomia. Lähdemaa perii kyllä jopa 25% lähdeveronsa. Lisäksi osingot verotetaan uudestaan 30% kannalla kun tili aikoinaan likvidoidaan.

Tili sopii siis sellaisille jotka aikovat käydä aktiivisesti kauppaa suomalaisilla osakkeilla.

 

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Lisäsin seurantaan vuoden 2021.

2019-kurssit ovat vuoden 2019 päätöskurssit.

2020-kurssit ovat tämänhetkiset kurssit.

2021-kurssi on EPSin kasvun mukainen arvio kurssista vuoden 2021 lopussa. Tällä hetkellä joka osakkeen EPS 2021 ennuste on EPS 2020 ennuste lisättynä 10%:lla.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Etteplan Oyj

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty Etteplan Oyj. 

Yhtiö on suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluihin kuuluu teollisuuden- ja laitossuunnittelun, ohjelmisto- ja sulautettujen järjestelmien sekä teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Yhtiön asiakkaita ovat kone- ja laitevalmistajat sekä muut valmistavan teollisuuden yritykset. Yhtiöllä on noin 3 440 työntekijää.

Etteplanin historia ulottuu vuoteen 1983, jolloin 4 suunnittelutoimiston vetäjää päättivät perustaa yhtiön. Perustajajäsenten etunimistä muodostui yhtiön nimen alkuosa Ette (Ensio, Tero, Tapani ja Esko). Yhtiö on kasvanut vajaassa 40 vuodessa pienestä insinööritoimistosta nykyiseksi seitsemässä eri maassa toimivaksi suunnittelualan pörssiyhtiöksi.

Yhtiö jakaa toimintansa kolmeen eri segmenttiin, joita ovat

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Vaisalan arvonmäärityksen ja tavoitehinnan ero

Kirjoitin Vaisalasta muutama päivä sitten ja esiin nousi hyvä kysymys siitä, että miksi laskemani arvo on vain 21 euroa, kun muiden saama arvo on 30 euron tuntumassa. Miksi oma arvo on noin kolmanneksen näitä alhaisempi? Esimerkiksi Inderes antaa Vaisalan tavoitehinnaksi 31 euroa ja Evli 29,50 euroa.

Tämä ero oikeastaan alleviivaa sitä, mitä kirjoitin kirjoituksessa Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Vaisala Oyj

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Vaisala, joka valmistaa tuotteita ja palveluita ympäristön sekä teollisuuden monitorointiin ja mittaamiseen. Yhtiö on oman alansa teknologiajohtaja ja tätä ylläpitääkseen yhtiö on aktiivinen tutkimus- ja kehitystyössä. Vaisalan tuotteita viedään yli 150 maahan, yhtiöllä on noin 1 825 työntekijää ja yhtiön markkina-arvo on noin 1,1 miljardia euroa.

Vaisalan historia ulottuu vuoteen 1936, kun professori Vilho Väisälä kehitti radioluotaimen toimintaperiaatteita. Ensimmäistä radioluotainta RS11:sta valmistettiin helsinkiläisen asunnon kellarissa. Tämän vaatimattoman alun jälkeen yhtiö on kasvanut maailman markkinajohtajaksi useilla mittausaloilla.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Neste, ylikuumentumisen mallitapaus

Tuotantoseisokit ovat öljyjalostamojen epädramaattista arkea

Öljynjalostaja Nesteen osake on rymistellyt alas viime päivinä urakalla. Akuutiksi syyksi on tulkittu lakosta johtuva tuotantoseisokki, joka Kauppalehden tietojen mukaan saattaa maksaa Nesteelle miljoonan päivässä. Juttu ei tosin täsmennä, tarkoittaako se miljoonan menetystä nettotuloksessa vai liikevaihdossa.

Kummin tahansa, osakekurssin matalapaine ulottuu paljon kauemmas. Tuotantoseisokilla, jotka ovat huoltosyistä jalostamoille sinänsä arkea, tuskin on todellisuudessa paljoakaan tekemistä osakkeen käytökseen kuin hyvin kapeassa aikaikkkunassa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Elämme mielenkiintoisia aikoja

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +16.0%, alusta (27-05-2010) +115.5%

Yleistä

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Monet totutut lainalaisuudet tuntuvat nyt lakanneen toimimasta. Osakkeet, varsinkin ns defensiiviset sellaiset, tuntuvat kalliilta, varsinkin jos verrataan historiallisiin keskiarvoihin. Esimerkisi Nestlé on p/e-suhteella mitattuna yli 30 tasolla. Melko kallista yritykselle jonka osakekohtainen tulos ei ole viidessä vuodessa juuri kasvanut. Mutta onko osinkotuotto 2.3% silti suhteellisen järkevä verrattuna negatiivista tuottoa tarjoavaan valtionvelkakirjaan?

Valuuttapuolella on myös kummallista touhua. Punta on vahvistunut merkittävästi vaikka näyttää yhä todennäköisemmältä että Brexit toteutuu. Tämä ilmeisesti siksi että gallupeissa menestyvä Brexit-Boris tuntuu talouselämän mielestä Kommari-Corbyniä vähemmän vaaralliselta. Euron heikkous jatkuu jatkumistaan. Eurosta on ilmeisesti tullut uusi Jeni, eli carry-trade luovuttava valuutta. Lainataan euroissa nolla-korolla ja sijoitetaan esimerkiksi USA:n valtionvelkakirjoihin, joilla on sentään positiivinen korko. Tästä voi seurata hyvinkin äkkinäisiä valuuttakurssimuutoksia, kun treidaajat pelästyvät yhtä aikaa euron vahvistumista ja kaikki samanaikaisesti purkavat positioitaan. Tämäntyyppistä Carry-Tradeä ei turhaan kutsuta "leskentekijäksi".

Samaan aikaan merkit talousblokkien erkaantumisesta toisistaan voimistuvat, Kiinassa valtio on käskenyt virastoja luopumaan ulkomaisista ietokoneista ja ohjelmistoista kolmen vuoden sisällä. Muutenkin logistiikkaketjuja siirretään kotimaahan. Etenkin chippi-suunnittelu ja valmistus on havaittu haavoittuvuudeksi. Joka kymmenes Taiwanilainen chippisuunnittelija on jo palkattu mannerkiinaan moninkertaisilla palkoilla. Täysin johdonmukaista toimintaa kun ei koskaan voi tietää mitä yksi tollo maapallon toisella puolella twiittaa pikkutunneilla. Samainen tollo on myös laittanut ranskalaiset juustot ja samppanjat 100% tulleille. Nyt pelätään jo ostoryntäystä jossa hamstrataan jo maassa olevat pullot pois yhä kohoavin hinnoin. Myös Saksassa bnäkyy blokkien erkaantuminen. Teollisuustuotanto laski syyskuussa yli 5%. Nyt jos koskaan tarvitaan Brysseistä johdonmukaista ja vahvaa talouspolitiikka. Yksittäiset pienet maat ovat tässä pelissä heittopusseja.

Ja samppanjasotahan sai alkunsa teknojättien verotuksesta, joiden johtajia verrataan jo 1800-luvun juna-ryöväriparoneihin. Itse asiassa Ranska eiole suinkaan ainoa maa joka on kertonut aikeistaan verottaa teknojättejä maansa sisällä syntyneeseen liikevaihtoon eikä voittoon perustuen. Näitä maita on jo kymmenkunta. 2-3% taso tuntuu vallitsevalta. Koska kansainvälistä sopua tästä ei tunnu syntyvät tämä lähestymistapa onkin järkevä. Teknojättien pörssiarvo on jo moninkertainen kauan parjattuihin öljy-yhtiöihin verrattuna. No ovat saaneet aikaan entistä epätasasemmat tulojakaumat ja vaikuttavat kansalisten kautta ennenäkemättömällä tavalla myös politiikkaan. Näiden monopolien purku onkin paljon haastavampaa kuin esimeriksi teräs- tai puhelinyhtiö-monopolien aikanaan. USA:ssa onkin uusien yritysten perustamisvauhti alhaisella tasolla ja vapaan kilpailun tila käsityksstämme poiketen huonolla tolalla kuten Thomas Philippon toteaa kirjassaan: The Great Reversal: How America Gave Up On Free Markets. Markkinat ovat ilmeisesti vapaammat euroopassa! 

Josta päästään kaikkein huolestuttavimpaan trendiin. Demokratiaa uhkää kuolema. Yksi sen ennumerkeistä on keskinäisen toleranssin loppuminen. Kun uskomme demokraattiseen järjestelmään ja siihen että muidenkin mielipiteet ovat oikeutettuja vaikka emme olisi niistä samaa mieltä, voi järjestelmä toimia. Jos toista mieltä olevat rinnastetaan maanpettureihin demokratia rakoilee. Kaikkia keinot, miten mielikuvitukselliset tahansa, ovat oikeutettuja maanpettureiden kukistamiseksi. Jos muu ei auta turvaudumme väkivaltaan. Älkää antako väkivallalle sijaa!

Sijoittamisessa pitää nyt vain yrittää tehdä vähemmän tolloja asioita kuin muut. Pidän edelleen hieman tavallista enemmän varoja käteisenä.

 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osingot järjestykseen (12/2019)

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Sivut

Tilaa syöte Osakkeet ja salkku