Osakkeet ja salkku

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Neste, ylikuumentumisen mallitapaus

Tuotantoseisokit ovat öljyjalostamojen epädramaattista arkea

Öljynjalostaja Nesteen osake on rymistellyt alas viime päivinä urakalla. Akuutiksi syyksi on tulkittu lakosta johtuva tuotantoseisokki, joka Kauppalehden tietojen mukaan saattaa maksaa Nesteelle miljoonan päivässä. Juttu ei tosin täsmennä, tarkoittaako se miljoonan menetystä nettotuloksessa vai liikevaihdossa.

Kummin tahansa, osakekurssin matalapaine ulottuu paljon kauemmas. Tuotantoseisokilla, jotka ovat huoltosyistä jalostamoille sinänsä arkea, tuskin on todellisuudessa paljoakaan tekemistä osakkeen käytökseen kuin hyvin kapeassa aikaikkkunassa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Elämme mielenkiintoisia aikoja

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +16.0%, alusta (27-05-2010) +115.5%

Yleistä

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Monet totutut lainalaisuudet tuntuvat nyt lakanneen toimimasta. Osakkeet, varsinkin ns defensiiviset sellaiset, tuntuvat kalliilta, varsinkin jos verrataan historiallisiin keskiarvoihin. Esimerkisi Nestlé on p/e-suhteella mitattuna yli 30 tasolla. Melko kallista yritykselle jonka osakekohtainen tulos ei ole viidessä vuodessa juuri kasvanut. Mutta onko osinkotuotto 2.3% silti suhteellisen järkevä verrattuna negatiivista tuottoa tarjoavaan valtionvelkakirjaan?

Valuuttapuolella on myös kummallista touhua. Punta on vahvistunut merkittävästi vaikka näyttää yhä todennäköisemmältä että Brexit toteutuu. Tämä ilmeisesti siksi että gallupeissa menestyvä Brexit-Boris tuntuu talouselämän mielestä Kommari-Corbyniä vähemmän vaaralliselta. Euron heikkous jatkuu jatkumistaan. Eurosta on ilmeisesti tullut uusi Jeni, eli carry-trade luovuttava valuutta. Lainataan euroissa nolla-korolla ja sijoitetaan esimerkiksi USA:n valtionvelkakirjoihin, joilla on sentään positiivinen korko. Tästä voi seurata hyvinkin äkkinäisiä valuuttakurssimuutoksia, kun treidaajat pelästyvät yhtä aikaa euron vahvistumista ja kaikki samanaikaisesti purkavat positioitaan. Tämäntyyppistä Carry-Tradeä ei turhaan kutsuta "leskentekijäksi".

Samaan aikaan merkit talousblokkien erkaantumisesta toisistaan voimistuvat, Kiinassa valtio on käskenyt virastoja luopumaan ulkomaisista ietokoneista ja ohjelmistoista kolmen vuoden sisällä. Muutenkin logistiikkaketjuja siirretään kotimaahan. Etenkin chippi-suunnittelu ja valmistus on havaittu haavoittuvuudeksi. Joka kymmenes Taiwanilainen chippisuunnittelija on jo palkattu mannerkiinaan moninkertaisilla palkoilla. Täysin johdonmukaista toimintaa kun ei koskaan voi tietää mitä yksi tollo maapallon toisella puolella twiittaa pikkutunneilla. Samainen tollo on myös laittanut ranskalaiset juustot ja samppanjat 100% tulleille. Nyt pelätään jo ostoryntäystä jossa hamstrataan jo maassa olevat pullot pois yhä kohoavin hinnoin. Myös Saksassa bnäkyy blokkien erkaantuminen. Teollisuustuotanto laski syyskuussa yli 5%. Nyt jos koskaan tarvitaan Brysseistä johdonmukaista ja vahvaa talouspolitiikka. Yksittäiset pienet maat ovat tässä pelissä heittopusseja.

Ja samppanjasotahan sai alkunsa teknojättien verotuksesta, joiden johtajia verrataan jo 1800-luvun juna-ryöväriparoneihin. Itse asiassa Ranska eiole suinkaan ainoa maa joka on kertonut aikeistaan verottaa teknojättejä maansa sisällä syntyneeseen liikevaihtoon eikä voittoon perustuen. Näitä maita on jo kymmenkunta. 2-3% taso tuntuu vallitsevalta. Koska kansainvälistä sopua tästä ei tunnu syntyvät tämä lähestymistapa onkin järkevä. Teknojättien pörssiarvo on jo moninkertainen kauan parjattuihin öljy-yhtiöihin verrattuna. No ovat saaneet aikaan entistä epätasasemmat tulojakaumat ja vaikuttavat kansalisten kautta ennenäkemättömällä tavalla myös politiikkaan. Näiden monopolien purku onkin paljon haastavampaa kuin esimeriksi teräs- tai puhelinyhtiö-monopolien aikanaan. USA:ssa onkin uusien yritysten perustamisvauhti alhaisella tasolla ja vapaan kilpailun tila käsityksstämme poiketen huonolla tolalla kuten Thomas Philippon toteaa kirjassaan: The Great Reversal: How America Gave Up On Free Markets. Markkinat ovat ilmeisesti vapaammat euroopassa! 

Josta päästään kaikkein huolestuttavimpaan trendiin. Demokratiaa uhkää kuolema. Yksi sen ennumerkeistä on keskinäisen toleranssin loppuminen. Kun uskomme demokraattiseen järjestelmään ja siihen että muidenkin mielipiteet ovat oikeutettuja vaikka emme olisi niistä samaa mieltä, voi järjestelmä toimia. Jos toista mieltä olevat rinnastetaan maanpettureihin demokratia rakoilee. Kaikkia keinot, miten mielikuvitukselliset tahansa, ovat oikeutettuja maanpettureiden kukistamiseksi. Jos muu ei auta turvaudumme väkivaltaan. Älkää antako väkivallalle sijaa!

Sijoittamisessa pitää nyt vain yrittää tehdä vähemmän tolloja asioita kuin muut. Pidän edelleen hieman tavallista enemmän varoja käteisenä.

 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osingot järjestykseen (12/2019)

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nordea vaihteeksi pitkässä nousevassa trendissä

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Analyytikko voi arvioida samaan aikaan, että 10 euron hintaisen osakkeen arvo on 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinta on 9,00 euroa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa avataan osakkeen arvon ja sen tavoitehinnan välisiä eroja.

Osakkeen hinta on helppo määrittää, sillä se näkyy pörssissä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Ponssen-osakkeella käydään kauppaa noin 25,75 euron tuntumassa.

Osakkeen arvo (”intrinsic value” tai ”fair price”) on sijoittajan laskema arvo, joka on monesti laskettu tulevien rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Itse olen saanut Ponssen arvoksi 27,00 euroa.

Itse olin ollut siinä luulossa, että osakkeen tavoitehinta vastaisi osakkeen arvoa. Mutta näin ei välttämättä ole, joten sijoittajan tulee aina ”tavoitehinta” sanan kuullessaan varmistua siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Käyttäjän mikko kuva

Suomiosakkeet

Tunnuslukuja on jälleen kerätty Kotimaisten listayhtiöiden osavuosikatsauksista Piksun tunnuslukutietokantaan. Suomiosakkeet sivun tietoja on päivitetty kerättyihin lukuihin perustuen.

Ylinnä Suomiosakkeet sivulla on

1. Suomiosakkeiden kymmenen kärki.
top10
Kymmenen kärki koostuu kymmenestä osakkeesta, jotka ovat kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella houkuttelevimpia. Huomaa, että tämä TOP10 lista muuttuu aina kun arvonmäärityslaskelmia tai edes osakkeiden pörssikursseja muutetaan laskelman taustatiedoissa.

Seuraavana Suomiosakkeet sivulla on

2. "Tunnuslukuja"-osio

Tämä osio koostuu taulukosta, johon on koottu valittuja tunnuslukuja noin 80 osakkeelle.
taulukko
Voit lajitella taulukon klikkaamalla sen sarakkeen otsikkoa, jonka mukaan haluat lajitella taulukon.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulos- ja osinko- ja myyntiennusteet 2019 ja 2020 päivitetty osavuosikatsausten perusteella.

Iloisia yllätyksiä mm. Revenio, Harvia, Mycronic, Addtech, Disney, eQ, Apple, Tokmanni, Kesko.

Odotusten alle mm. Nokian Renkaat, Aspo, Wärtsilä, Sampo. Sampoon ja Renkaisiin luottamus edelleen hyvä, Aspo vähän kysymysmerkki, Wärtsilä vielä isompi kysymysmerkki.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisiin pitkän koron rahastoihin luotetaan

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa nettomääräisesti miljoona euroa. Rahastopääoma kasvoi kuitenkin suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 121 miljardia euroa selviää finanssialan rahastoraportista.

Yhteenlaskettu rahastopääoma on suurin piirtein kaksi kertaa suurempi kuin yksityissijoittajilla on osake- ja korko- rahastoja ja suoria pörssisijoituksia yhteensä. Epäsuhta aiheutuu Suomen ohuesta yksityisestä varallisuudesta. Suurin osa sijoituksista on muilla kuin suomalaisilla yksityisihmisillä.

Suomalaisiin pitkän koron rahastoihin luotetaan ja niiden pääoma kasvaa.

milj. EUR

Nettomerkinnät lokakuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.10.2019

Osakerahastot

-448  

-4 548  

42 944    

Yhdistelmärahastot

100  

271  

24 693    

Pitkän koron rahastot

358  

2 540    

32 383    

Lyhyen koron rahastot

-35  

1 341    

15 087    

Vaihtoehtoiset rahastot

26  

901  

6 297    

YHTEENSÄ

1  

505  

121 405    

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Käteisekspertti lapioi rahaa omistajilleen

Ruotsalaisen käteisekspertin Loomisin Q3 oli muikea, muttei mitenkään yllätyksellinen. Tämä loistava yhtiö takoo tasaisen varmaa tulosta, juurikaan suhdanteiden heittelemättä.

Samaan aikaan kun maailma tulvii talouden ankeutta ja synkkiä ennusteita, Loomisin liikevaihto ja tulos nakuttavat kymmenkunta prosenttia ylös niin kuluneella kvartaalilla kuin jokseenkin varmasti myös koko 2019.

Sivut

Tilaa syöte Osakkeet ja salkku