Osakkeet ja salkku

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysten tulostuotot ovat kohtuullisia

Piksu toimitus vertaili yritysten tulostuottoja ja korkoinstrumenttien antamia tuottoja toisiinsa.

Tämän vertailun perusteella näyttäisi siltä, että Intian ja USA:n osakkeiden arvostustasoihin on sisällytetty toiveita kasvavista tuloksista ja liikevaihdoista.  Saman tai lähes saman tuoton saa, jos sijoittaa esimerkiksi USA:n yrityslainoihin. Sijoittajan riski on silloin pienempi.  

Muiden maiden yritykset tuottavat mukavaa, selvästi korkotason ylittävää tulostuottoa. Monien maiden osakkeet voivat vielä nousta paljonkin, jos korkotaso pysyy pitkään matalalla.   

Käyttäjän mikko kuva

Vaisu osinkokevät tulossa

Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä on tuotettu valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita. Varsinaisten tulosennusteiden lisäksi tuotettiin ennusteita vuosien 2019 ja 2020 tulosten perusteella maksettavista osingoista.

Ennusteet tuotettiin tälläkertaa 75 Helsingin pörssin yritykselle. Listalta puuttuu lähinnä pieniä yrityksiä. Ennusteissa mukana olevat yritykset maksoivat keväällä 2019 osinkoja yhteensä noin 12.6mrd€. Samat yritykset maksavat ennusteiden mukaan tänä keväänä osinkoja yhteensä vain noin 10.8mrd€. Edessä on siis vaisu osinkokevät. Osinkopotin poikkeuksellisen suuri kutistuminen selittyy lähinnä Sampon, Nordean ja Nokian osinkojen leikkauksilla.

Käyttäjän mikko kuva

Tulosennusteet 4Q2019

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta ja sen aikataulusta löytyy aikaisemmasta artikkelista.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 75 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi. Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja: vuoden 2019 viimeinen vuosineljännes (Q4/2019), koko vuosi 2019 ja koko vuosi 2020. Alla on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

lista

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Elekta

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen Elekta, joka valmistaa syöpäsairauksien ja kasvainten hoitoon ja diagnosointiin tarkoitettuja sädehoidon ja magneettikuvauksen laitteita. Elektan tuotteita on myyty yli 120 maahan ja yhtiöllä on noin 4 000 työntekijää. Elektan markkina-arvo on noin 45 miljardia kruunua.


Kuva: https://www.elekta.com/radiotherapy#gallery

Sädehoitolaitteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 6 – 8 prosentin vuositahdilla. Vuonna 2012 tehtiin yli 14 miljoonaa syöpädiagnoosia ja määrän uskotaan nousevan noin +75 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa ihmisten eliniän kasvu sekä väestön ikääntyminen.

Elektan päämarkkina on USA, mikä vastaa noin 25 prosenttia yhtiön myynnistä. Toiseksi tärkein markkina on Kiina noin 12 prosentin osuudella.

Käyttäjän sergio kuva

Kevään tapahtumia

3.3.2020

Pörssi-ilta

Helsinki

 

5.3.2020

Pörssi-ilta

Tampere

 

18.3.2020

Verotapahtuma

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Japania salkkuun

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2019  +20.6%, alusta (27-05-2010) +123.7%

Yleistä

Vuosi 2019 oli osakesijoittajille hyvä vuosi. Kaikenlaiset tunaritkin pystyivät yli 20% tuottoihin. Tämä kuitenkin kalpenee esimerkiksi FTSE All-world indeksin huimaan 29.6% nousuun euroissa. Kurssit olivat tosin romahtaneet juuri ennen 2018-2019 vuodenvaihdetta, joten alkutilanne oli "helppo". Kurssiveturina toimi jälleen USA:n osakemarkkinat, jossa S&P500 (ilman osinkoja) nousi 29%. Euroopassakin meni hyvin, Eurostoxx50 nousi 25%. Sensijaan Hongkongissa ja Tokiossa jäätiin 10% kieppeille. Tässä onkin yksi syy, miksi oma portfolio "alisuoriutui" - suuri paino Aasialla. Suuri kysymys alkavalle vuodelle, ja vuosikymmenelle, onkin oliko jo nyt vihdoin Euroopan ja Aasian vuoro ylisuoriutua. USA:n osakkeet, jotka edustavat mailmanindekseissä yli puolta painosta, ovat kalliita. P/e-suhteella mitattuna n. 15% yli pitkänajan keskiarvonsa, kun taas muu mailma mataa alle pitkänajan keskiarvojen. Jossakin vaiheessa tämä varmaankin korjaantuu, mutta koska? Ajoitus on tärkeä tuottoa ajatellen. 

Itse asiassa koko 2010-luku oli osakesijoittajalle erinomainen vuosikymmen. Esimerkiksi S&P500-indeksi on lähes tuplaantunut. Finanssikriisin jälkeen kaikki oli halpaa, joten suuri osa tästäkin on "helppoa nousua". Taantumaa ja pörssilaskua on ennustettu useaan otteeseen, mm. viime vuonna kun USA:n valtuovelkakirjojen tuottokäyrä kääntyi negatiiviseksi. No nyt ollaan taas plussan puolella. Matalat korot ja keskuspankkien rahapumput pitävät kursseja nousussa. Suuri syy tähän on ettei vaihtoehtoja oikein ole, ainkaaan velkakirjoissa. Kun korot ovat jo lähellä tai alle nollan, ei uutta suurta velkakirjojen arvoa nostavaa laskua koroissa ole enää odotettavissa.

Olen itsekin nyt hieman aikaisempaa positiivisempi, ja lisään painoa mm. Japaniin. Olisiko jo nyt aika jolloin osakkeenomistajien edut vihdoin nousisivat Japanissakin arvoonsa? Joitakin merkkejä tästä on ja muutamia räikeitä ristiinomistusrakenteita on purettu. Sijoitusteemaksi valitsin FT:n artikkelin (tilaajille) innoitamana Japanilaisia 5g-laitteissa tarvittavien komponenttien ja raaka-aineiden valmistajia. Näitä ovat mm Murata joka on johtava keraamikondensaattoreiden valmistaja (ja jolla on myös sensoritehdas Vantaalla, terveisiä kolleegoille) ja Tokyama jolla on 75% markkinaosuus alumiini-nitriidille, jota käytetään lämmönjohteena tehoelektroniikassa.

Täällä koti-Suomessa puhutaan paljon osakesäästötilistä. Tämä on varmasti kannatettava uutuus, varsinkin jos se saa tavalliset pulliaiset liikkelle. Verottomuudella markkinointi on tähän tunnetusti oiva keino! Mikä tahansa keino joka saa piensäästäjien rahat siirtymään käyttötililtä osakkeisiin on hyvä. En halua pilata juhlaa, mutta nostaisin esiin muutaman negatiivisenkin asian:

  • Muita tappioita kuten korkokuluja ei voi vähentää osakesäästötilin tuotoista ennen tilin likvidointia.
  • "Ilmaisuus" yllyttää jatkuvaan kaupankäyntiin - harvoin hyvä asia sijoittajalle. Tämä lienee yksi syy miksi eräät yhtiöt ovat markkinoineet tilejä innolla. Lisääntynyt kaupakäynti tuo lisää palkkiotuottoja.
  • Vuoden lopun salkunsiivous pahimmista turskista on hyvä. Nyt kun tappioiden realisoiminen ennen vuodenvaihdetta ei ole enää tarpeellista voi monelta jäädä siivous tekemättä. Psykologisesti kun on vaikea myöntää että tuli tehtyä huono ostopäätös.
  • Miksi ihmeessä tilille ei voi ostaa kuin osakkeita? ETF on erittäin hyvä ja tehokas sijoitusinstrumentti. Ruotsin vastaavalle tilille näitä voi ostaa. Epäilen että tätä on myyty päättäjille verukkeella että Suomalisille yhtiöille pitää saada pääomaa. Tosin ulkomaisiakin osakkeita saa tilille ostaa.
  • Epäilen että ulkomaisten osakkeiden osingot eivät käytännössä ole verottomia. Lähdemaa perii kyllä jopa 25% lähdeveronsa. Lisäksi osingot verotetaan uudestaan 30% kannalla kun tili aikoinaan likvidoidaan.

Tili sopii siis sellaisille jotka aikovat käydä aktiivisesti kauppaa suomalaisilla osakkeilla.

 

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Lisäsin seurantaan vuoden 2021.

2019-kurssit ovat vuoden 2019 päätöskurssit.

2020-kurssit ovat tämänhetkiset kurssit.

2021-kurssi on EPSin kasvun mukainen arvio kurssista vuoden 2021 lopussa. Tällä hetkellä joka osakkeen EPS 2021 ennuste on EPS 2020 ennuste lisättynä 10%:lla.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Etteplan Oyj

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty Etteplan Oyj. 

Yhtiö on suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluihin kuuluu teollisuuden- ja laitossuunnittelun, ohjelmisto- ja sulautettujen järjestelmien sekä teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Yhtiön asiakkaita ovat kone- ja laitevalmistajat sekä muut valmistavan teollisuuden yritykset. Yhtiöllä on noin 3 440 työntekijää.

Etteplanin historia ulottuu vuoteen 1983, jolloin 4 suunnittelutoimiston vetäjää päättivät perustaa yhtiön. Perustajajäsenten etunimistä muodostui yhtiön nimen alkuosa Ette (Ensio, Tero, Tapani ja Esko). Yhtiö on kasvanut vajaassa 40 vuodessa pienestä insinööritoimistosta nykyiseksi seitsemässä eri maassa toimivaksi suunnittelualan pörssiyhtiöksi.

Yhtiö jakaa toimintansa kolmeen eri segmenttiin, joita ovat

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Vaisalan arvonmäärityksen ja tavoitehinnan ero

Kirjoitin Vaisalasta muutama päivä sitten ja esiin nousi hyvä kysymys siitä, että miksi laskemani arvo on vain 21 euroa, kun muiden saama arvo on 30 euron tuntumassa. Miksi oma arvo on noin kolmanneksen näitä alhaisempi? Esimerkiksi Inderes antaa Vaisalan tavoitehinnaksi 31 euroa ja Evli 29,50 euroa.

Tämä ero oikeastaan alleviivaa sitä, mitä kirjoitin kirjoituksessa Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Vaisala Oyj

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Vaisala, joka valmistaa tuotteita ja palveluita ympäristön sekä teollisuuden monitorointiin ja mittaamiseen. Yhtiö on oman alansa teknologiajohtaja ja tätä ylläpitääkseen yhtiö on aktiivinen tutkimus- ja kehitystyössä. Vaisalan tuotteita viedään yli 150 maahan, yhtiöllä on noin 1 825 työntekijää ja yhtiön markkina-arvo on noin 1,1 miljardia euroa.

Vaisalan historia ulottuu vuoteen 1936, kun professori Vilho Väisälä kehitti radioluotaimen toimintaperiaatteita. Ensimmäistä radioluotainta RS11:sta valmistettiin helsinkiläisen asunnon kellarissa. Tämän vaatimattoman alun jälkeen yhtiö on kasvanut maailman markkinajohtajaksi useilla mittausaloilla.

Sivut

Tilaa syöte Osakkeet ja salkku