Osakkeet ja salkku

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osingot järjestykseen (12/2019)

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nordea vaihteeksi pitkässä nousevassa trendissä

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Analyytikko voi arvioida samaan aikaan, että 10 euron hintaisen osakkeen arvo on 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinta on 9,00 euroa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa avataan osakkeen arvon ja sen tavoitehinnan välisiä eroja.

Osakkeen hinta on helppo määrittää, sillä se näkyy pörssissä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Ponssen-osakkeella käydään kauppaa noin 25,75 euron tuntumassa.

Osakkeen arvo (”intrinsic value” tai ”fair price”) on sijoittajan laskema arvo, joka on monesti laskettu tulevien rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Itse olen saanut Ponssen arvoksi 27,00 euroa.

Itse olin ollut siinä luulossa, että osakkeen tavoitehinta vastaisi osakkeen arvoa. Mutta näin ei välttämättä ole, joten sijoittajan tulee aina ”tavoitehinta” sanan kuullessaan varmistua siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Käyttäjän mikko kuva

Suomiosakkeet

Tunnuslukuja on jälleen kerätty Kotimaisten listayhtiöiden osavuosikatsauksista Piksun tunnuslukutietokantaan. Suomiosakkeet sivun tietoja on päivitetty kerättyihin lukuihin perustuen.

Ylinnä Suomiosakkeet sivulla on

1. Suomiosakkeiden kymmenen kärki.
top10
Kymmenen kärki koostuu kymmenestä osakkeesta, jotka ovat kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella houkuttelevimpia. Huomaa, että tämä TOP10 lista muuttuu aina kun arvonmäärityslaskelmia tai edes osakkeiden pörssikursseja muutetaan laskelman taustatiedoissa.

Seuraavana Suomiosakkeet sivulla on

2. "Tunnuslukuja"-osio

Tämä osio koostuu taulukosta, johon on koottu valittuja tunnuslukuja noin 80 osakkeelle.
taulukko
Voit lajitella taulukon klikkaamalla sen sarakkeen otsikkoa, jonka mukaan haluat lajitella taulukon.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulos- ja osinko- ja myyntiennusteet 2019 ja 2020 päivitetty osavuosikatsausten perusteella.

Iloisia yllätyksiä mm. Revenio, Harvia, Mycronic, Addtech, Disney, eQ, Apple, Tokmanni, Kesko.

Odotusten alle mm. Nokian Renkaat, Aspo, Wärtsilä, Sampo. Sampoon ja Renkaisiin luottamus edelleen hyvä, Aspo vähän kysymysmerkki, Wärtsilä vielä isompi kysymysmerkki.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisiin pitkän koron rahastoihin luotetaan

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa nettomääräisesti miljoona euroa. Rahastopääoma kasvoi kuitenkin suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 121 miljardia euroa selviää finanssialan rahastoraportista.

Yhteenlaskettu rahastopääoma on suurin piirtein kaksi kertaa suurempi kuin yksityissijoittajilla on osake- ja korko- rahastoja ja suoria pörssisijoituksia yhteensä. Epäsuhta aiheutuu Suomen ohuesta yksityisestä varallisuudesta. Suurin osa sijoituksista on muilla kuin suomalaisilla yksityisihmisillä.

Suomalaisiin pitkän koron rahastoihin luotetaan ja niiden pääoma kasvaa.

milj. EUR

Nettomerkinnät lokakuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.10.2019

Osakerahastot

-448  

-4 548  

42 944    

Yhdistelmärahastot

100  

271  

24 693    

Pitkän koron rahastot

358  

2 540    

32 383    

Lyhyen koron rahastot

-35  

1 341    

15 087    

Vaihtoehtoiset rahastot

26  

901  

6 297    

YHTEENSÄ

1  

505  

121 405    

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Käteisekspertti lapioi rahaa omistajilleen

Ruotsalaisen käteisekspertin Loomisin Q3 oli muikea, muttei mitenkään yllätyksellinen. Tämä loistava yhtiö takoo tasaisen varmaa tulosta, juurikaan suhdanteiden heittelemättä.

Samaan aikaan kun maailma tulvii talouden ankeutta ja synkkiä ennusteita, Loomisin liikevaihto ja tulos nakuttavat kymmenkunta prosenttia ylös niin kuluneella kvartaalilla kuin jokseenkin varmasti myös koko 2019.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen lisännyt vapaan kassavirran seurantaan (välilehti pe_eveb_pfcf) vuosien 2015 ja 2016 tiedot. 2019 ennusteet perustuvat enimmäkseen 9 kk:n kassavirtaan, joka on jaettu kolmella ja kerrottu neljällä.

Olen normalisoinut äärilukuja siten, että jos p/fcf on alle -30, sen arvo on -30 ja jos se on suurempi kuin 30, niin se on 30. Tämä sen takia etteivät erittäin suuret tai pienet luvut vääristä liikaa keskiarvoja.

Siellä alkavat jyvät erottua akanoista.  On vain 8 yhtiötä, joiden luvut ovat kaikkina vuosina positiivisia ja alle 30. Olen merkinnyt nämä keltaisella taustalla.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Osakkeet ovat kuin velkakirjat ja velkakirjat kuin osakkeita

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +14.7%, alusta (27-05-2010) +113%

Yleistä

Luin äsken mielenkiintoisen väitteen: "Velkakirjat ovat uusia osakkeita ja osakkeet ovat uusia velkakirjoja". Arvopaperien luonteet ovat siis vaihtuneet päittäin. Velkakirjat ovat kuin osakkeet ennen, koska niitä ei osteta pienen mutta varman kuponkituoton takia, vaan kurssinousun toivossa. Osakkeita ei vastaavasti enää osteta kurssinousun toivossa, vaan pienen, mutta melko varman osinkotuoton toivossa. Suuri osa mailman velkakirjoista myydään nykyään nolla- tai negatiivisella korkotuotolla. Ei siis ole mitään järkeä ostaa velkakirjoja ja pitää niitä hamaan loppuun. Velkakirjoja ostetaan lyhyeksi aikaa siinä toivossa että tuotto painuisi entistä negatiivisemmaksi ja samalla päivänkurssi nousisi. Eli velkapaperit käyttäytyvät ja niillä käydään kuppaa niin kuin osakkeilla oli ennen tapana. 

Kääntäen osakkeet ovat jo melko korkeissa arvostuksissa eikä kovin suuria nousuja voi odottaa. Sensijaan joillakin osakkeilla on melko mukavat osingot, eikä ole syytä pitää niittä kestämättöminä. Osakkeita pidetään silloin pidempään osinkojen toivossa. Eli näemme velkapaperien tunnusmerkkejä.

Osakeindeksit mailmalla ovat olleet viime aikoina nousussa, S&P500 siinä määrin että uusi all-time high on nähty. Muualla ei olla aivan näin eufoorisissa luvuissa, mutta kaikki pääindeksit ovat vuodentakaisiin lukuihin verrattuna nousussa. Pelkoindeksit ovat laskeneet. Valuuttapuolella Taala ja Jeni ovat vahvoja. Merkittävää on myös Norjan kruunun erityinen heikkous jossa voi piillä hyvä oston paikka esimerkiksi norjalaisille osakkeille.

Hyvään mielialaan markkinoilla ei ole vahvaa syytä. Kaikki riskitekijät ovat edelleen vahvoina, Kiinan ja USA:n kauppasotan pienoinen hiljentyminen on yhtä luotettava kuin rauha Syyriassa. Aasiassa Japani ja Korea ovat edelleen riidoissa. Euroopassa nautimme edelleen Brexit-farssin jatko-osista yhä uskomattomammin kääntein. Talouskasvu heikkenee USA:ssa ja Kiinassa. Epävarmuus on edelleen suurta. Silloin pitäisi vähentää riskitasoa. Mutta hetkinen, jos valtionvelkakirjat ovatkin nyt niitä korkeariskisempiä arvopapereita ja tuotto-osakkeet niitä turvallisempia...

Onko muita vaihtoehtoa. Käteinen kassakaapissa koska pankit lkavat veloittaa negatiivista korkoa? Ja ehkä muutama kultaharkko setelien seuraksi? 

Itse ajattelen että jatkan kuten tähänkin asti: Pidän hieman tavallista enemmän käteistä, mutta jatkan hyvien tilaisuuksien tullen varovaisia osake-ostoja. Norjalaisia osakkeita pitää katsella erikoisesti kruunun heikkouden takia.

 

Sivut

Tilaa syöte Osakkeet ja salkku