Osakkeet ja salkku

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

2020-hinnat ovat vuoden lopun kursseja, 2021-hinnat ovat viimeisimmät noteeraukset.

2022-luvut ovat toistaiseksi samat kuin 2021-luvut.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tulosennusteet Q4/2020

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Konsensusennusteet perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

Nyt listalla on liikevaihto- ja EPS-ennusteet Q4:lle ja vuodelle 2020. Lisäksi mukana on vuonna 2021 maksettavien osinkojen ennusteet. Nämä ennusteet perustuvat vuoden 2020 tuloksesta maksettavaan osinkoon eikä niissä ole mukana vuodelta 2020 myöhemmäksi siirtyneitä osinkoja. Esimerkiksi Nordean vuonna 2020 maksettavaksi aiottu osinko siirtyi vuoden 2021 puolelle, jota ei siis ole huomioitu ennusteessa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Katsaus sijoitustuottoihin 1 - Tilanne ennen koronaa

Taakse jäänyt vuosi 2020 oli erikoinen, mikä näkyi vahvasti myös pörssissä. En ole aiemmin yhtä osakeantijuttua lukuunottamatta juuri kirjoittanut omista sijoituksistani, mutta nyt tämän oudon vuoden jälkeen, kun osittain osakesäästötilin lanseerauksenkin johdosta osakesijoittamisesta on tullut aiempaa laajempi kansan huvi ja kulttuuri on muuttunut entistä enemmän sijoittamisesta avoimesti puhuvaan suuntaan, avaanpa hieman enemmän omiakin kokemuksia. Toivon oppivani tästä ajatusten purkamisesta jotakin, mistä voisi olla hyötyä tulevissa sijoituksissani, ja toivottavasti joku muukin saa tästä samalla jotakin irti.

Otan tässä jutussa hieman erilaisen tarkastelutavan verrattuna joidenkin muiden henkilökohtaisten sijoitusten kehitystä käsitteleviin blogikirjoituksiin. Euromääriä en lähde tässä erityisemmin avaamaan (joskin huomautettakoon, että salkkuni ei liene niin iso kuin mitä sijoituskohteiden lukumäärästä voisi ehkä päätellä), enkä varsinaisesti avaa ainakaan tässä jutussa itse salkunkaan kehitystä kokonaisuutena tarkastellen. Sen sijaan alta löytyy arvopaperilajikohtaisten sijoitustuottojen histogrammi normalisoituna euroista määrittämättömiksi yksiköiksi siten, että osakkeiden yhteistuotto on 100 yksikköä. Yhteistuotto puolestaan käsittää sekä osingot ja realisoidut luovutusvoitot tai -tappiot että salkun aktiivisen position 1.2.2020 eli ennen kuin koronakriisi iski täysillä päälle. Tässä kirjoituksessa tarkastelen siis tilannetta ennen kuin koronapandemia iski markkinoihin, ja ajantasaisemmasta tilanteesta on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin vielä erillinen juttu, jossa tarkastellaan pandemiavuoden aikaansaamia muutoksia.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat katsaus: Sijoitusonnea vuodelle 2021 (sitä tarvitaan)

Onnea uudelle sijoitusvuodelle! Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Moni haluaa varmaankin mahdollisimman nopeasti unohtaa Coronavuoden 20 ja siirtyä eteenpäin. Kannatta kuitenkin miettiä mitä tapahtui, ja opimmeko siitä jotakin?

Jos vuoden alussa olisi kerrottu että pandemia leviää maailmalla ja aiheuttaa laajan talouden sulkemisen, mitä olisit odottanut tapahtuvaksi?

  • Pörssikurssit romahtavat. Ehdottomasti.
  • Keskuspankit elvyttävät taloutta avokätisesti. Kyllä, todennäköistä.
  • Vuodesta muodostuu keskimääräisetä parempi pörssivuosi. Ei todellakaan. Mitä kamaa oikein poltat?

Näin siinä kuitenkin kävi. Keskeisin pörssi-indeksi s&p500 nousi vuonna 2020 yli 16 %, kun vuosikymmenen keskiarvo on 11.8 %. Onko tällainen nousu perusteltavissa?  Vaikeaa on. Pandemia on kuitenkin talouden kannalta kiistämättä negatiivinen asia.

Pörssejä pönkittää edelleenkin alhainen korkotaso, jonka ansiosta etenkin kasvuyhtiöistä kannattaa maksaa.

Yksi oppi on myös että valtioilla on valtaa, ja sen ammattitaitoisella käytöllä on vaikutusta. Pitkään on varsinkin oikeistopiireissä ollut vallalla käsitys että:

  • Valtioilla ei ole valtaa koska markkinat määräävät
  • Valtiolla ei edes pitäisi olla valtaa koska markkinat tekevät kaiken paremmin

No, on jokseenkin vaikeaa kuvitella miten ”markkina” olisi hoitanut pandemian vaatimat toimet. Eri maissa on nähty miten vaihtelevalla menestyksellä eri maissa on reagoitu. Valtiovallalla ja sen pätevällä käytöllä on merkitystä. Onneksi Suomessa olemme olleet tässä suhteessa paremmasta päästä.

Toinen on, että tieteeseen perustuvalla päätöksenteolla on rajansa. Tiede ei pysty – riittävän nopeasti – vastaamaan kysymyksiin mitä kannattaa tai ei kannata tehdä uudessa tilanteessa. Kuulimme aika monta kertaa kevään aikana lauseita joihin sisältyi muodossa tai toisessa ”ei ole näyttöä”. Yhtä perusteltua olisi kysyä onko näyttöä siitä että jokin EI ole totta/toimivaa.

 Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö auttaa? Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö ei auta? Onko perusteltua ajatella että maskin käyttö saattaisi auttaa? Varovaisuusperiaate – emme tiedä, mutta voimme perustellusti ajatella – ajaa silloin maskisuositukseen.

Päätöksenteko on helppoa, jos kaikki on tunnettua ja vaikutukset selvät. Johtajuutta on tehdä järkeviä päätöksiä vaikka kaikkia faktoja ei tunneta.

Tämän on myös sijoittajan hyvä myöntää. Kaikkea, varsinkaan tulevaisuutta, ei tiedetä. Epävarmuuksia on eritasoisia ja todennäköisyyksiä eritasoisia. Omassa portfoliossa toteutui kevään romahduksen aikana ns. Musta joutsen. Monta vuotta hyvin toiminut strategia joka on tuottanut tasaisesti rahaa, Covered call, ajautui katastrofiin. Strategia pitää johdannaiset pörssilaskujen yli, jolloin ne siis olivat tappiolla, oli toiminut monta kertaa. Olin varautunut vakuuksien riittävän 20 % indeksilaskuun, jollaisia ei miesmuistiin ollut toteunut. Nyt toteutui ja positiot piti sulkea pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tämän takia periaatteessa hyvä pörssivuosi jäi itselläni lievästi tappion puolelle.

 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Alibaba: riskinen, mutta halpa superkonserni

Alibaballa ei vielä syytä hermoiluun - vai?

Yrityksiin ja sijoittamiseen yleensä kohdistuu aina monenlaisia uhkia. Suuyhtiöillä on aina vihaajansa erinäisistä, joskus aika painavistakin syistä.

Monopoliasemaan tai ainakin liki sellaiseen kammenneet teknojätit saivat virkavallan niskaansa niin länsimaissa kuin Kiinassa. Nettikauppiaasta monialakonserniksi versonut Alibaba joutui tutkintaan monopoliasemansa väärinkäytöstä.

Syyte ei ole aivan aiheeton, vaikka Kiinan lait ovat tässä suhteessa kapeat ja karkeat. Alibaba kieltää asiakkaitaan kauppaamasta tuotteitaan muilla sivustoilla tai heidät suljetaan ulos.

Samaa kampitustaktiikkaa harrastavat muutkin kiinalaiset teknojätit, kuten myös länsimaisssa. Alibaban vyyhti on kuitenkin laajempi.

Kiinan viranomaiset vaativat Alibaban rahoitussegmenttiä palaamaan juurilleen eli luopumaan uusista palveluistaan, kuten kuluttajaluotoista. Vasta äsken Kiina esti kyseisen yhtiön osan Ant Groupin massiivisen osakeannin ja pörssilistautumisen.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

SPAC – onki kuumien yhtiöiden kalastukseen

Auteknologian tulokasta Luminaria kannatti ostaa SPAC-vaiheessa

Kovilla odotuksilla ladattuihin kuumiin aloihin sijoittamisen tekee vaikeaksi niiden hinnoittelu. Osakkeiden arvostustasot karkaavat usein heti listautumisen jälkeen.

Joskus tilanne saattaa olla lohdullisempi, mutta samalla todella arvoituksellinen. Seosta tarjoavat viime vuosina yleistyneet, perinteisiä osakeanteja korvaavat SPAC-osakkeet, jollaiseen Pörssihaukka nyt tarttuu vastoin perinteistä strategiaansa.

SPAC lyhentyy sanoista Special Purpose Acquisition Company. Se on yhtiö, joka perustetaan pelkästään pääoman hankkimiseksi yrityskauppaa varten.

SPAC:in ilmestyminen pörssiin tarkoittaa, että sen taustayhtiö ja/tai rahoittajat keräävät pääomaa ostaakseen vielä listaamattoman yhtiön. Kaupan kohteen ne ovat jo valinneet, mutta eivät välttämättä sitä julkista.

Kaupan aikanaan toteuduttua ostettu yhtiö muuttuu pörssiyhtiöksi omalla nimellään. Sen omistajia SPAC:ia ostaneet sittemmin ovat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen pörssissä on muutama zombie yritys

Piksu toimitus tutki onko Suomen pörssissä zombie (eläviä kuolleita) yrityksiä.  Kyllä muutama löytyi, Finnair, Rapala, PunaMusta Media ja Basware.  Näiden operatiivinen liiketoiminta on heikkoa tai tappiollista ja lisäksi velkaantumisaste on korkea.

Jos käyttää zombie yrityksen kriteerinä pelkästään sitä että operatiivinen toiminta on tappiollista, niin kaikki oheisen listan yritykset ovat zombieita, mutta erityisesti kolme ensimmäistä Finnair, QPR software ja SSH.

Lähes zombieita syntyy vähitellen enemmän. Syynä on elvytys. Elvytys näkyy keveänä rahoituksena, joka tekee järkeväksi heikonkin operatiivisen tuoton ilman että yrityksen kannattaa saneerata tai muuttaa toimintaansa. Velkaa ja pääomaa voi olla sitoutuneena yritykseen merkittäviä määriä ilman että siitä on suurempaa haittaa vaikka operatiivinen toiminta tuottaisi heikosti. Heikkokin kannattavuus riittää. Yhteiskunnan taloudellinen uudistuminen hidastuu vastaavasti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakennusliikkeistä suuri osa on huonosti hoidettuja yrityksiä

Piksu tutki mitä kuuluu rakennusyhtiöille. Tulos oli järkytys. Tutkituista pörssiyrityksistä ainoastaan korjausrakentamiseen keskittyvä Consti on hyvin hoidettu. YIT ei tuhoa sijoittajan pääomaa vaikka pörssarvolle laskettu tulos onkin vaatimattomat 0,8% vuodessa. Lehto ja SRV ovat niin huonosti hoidettuja yrityksiä kuin yritykset konsanaan voivat olla. Tuloslasekelman tappiota pörssisijoitukselle tulee järkyttävät 23% ja 196%.

Aiheutuuko huono tulos ympäristöstä? Ei näyttäisi aiheutuvan: 

  1. Asuntojen hinnat ovat Suomen kasvukeskuksissa nousseet muutaman prosentin vuodessa, joten ei ainakaan huono hintataso tai menekki selitä ongelmaa. Kasvukeskuksiinhan ne uudet asunnot ja toimistot rakennetaan.
  2. Rakentaminen on hiljentynyt parikymmentä prosenttia huipustaan. Tämäkään ei selitä heikkoa tulosta. Rakennusliikkeet tekivät tappiota jo rakentamisbuumin aikana. Rakentaminen on sikäli helppo ala, että kustannukset muodostuvat suurelta osin työvoimasta. Kiinteitä investointeja tuotantokoneistoon ei juurikaan ole. Kustannukset lasekevat jos tuotantokin laskee.

Yksinkertaiseksi johtopäätökseksi jää, että ala on huonosti hoidettua.

Sivut

Tilaa syöte Osakkeet ja salkku