Asunnot ja metsä

Käyttäjän Pekka Väänänen kuva

Asuntosijoittaja: Ole mukava ja reilu, saat ilmaisen lounaan!

Sijoittamisessa puhutaan usein ilmaisista lounaista. Ilmainen lounas sijoittamisyhteydessä tarkoittaa sitä, että saat lisätuottoa ilman, että riski kasvaa. Tavanomaisestihan riski ja tuotto-odotus kulkevat aina käsi kädessä. Toisten mielestä ilmaisia lounaita ei sijoitusmarkkinoilla ole, toisten mielestä on. Minä olen sitä mieltä, että ilmaisia lounaita on tarjolla.

Asuntosijoittaminen on ainut sijoitusmuoto, jossa ilmainen lounas on tarjolla helposti ja täysin ilman riskiä. Salainen resepti tähän on se, että olet mukava. Kannattaa olla myös reilu. Tällä tavalla saat ilmaisen lounaan, jonka rahallinen arvo voi olla jotain väliltä 100€ - 200.000€ per diili. Vaatiiko perusteluita? Kohta niistä lisää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntosijoittaminen, tuottoisa mahdollisuus

Sijoittamisesta puhuttaessa monella tulee ensimmäisenä mieleen osakemarkkinat. On kuitenkin useita muita mahdollisia sijoituskohteita. Asunnot on yksi hyvä vaihtoehto, tuottonäkymät ovat hyvät ja arvossa harvoin tapahtuu dramaattisia heilahteluita. Sijoittaminen asuntoon on kuitenkin teknisesti melko erilainen prosessi kuin sijoittaminen esimerkiksi peliyhtiön osakkeisiin. Useita asioita tulee ottaa huomioon, joita ei tule ajatelleeksikaan sijoittaessa osakkeisiin, valuuttaan tai obligaatioihin. Huomion arvoista on myös, että sijoitusasunnon omistajana on suorassa suhteessa asunnon vuokralaiseen mikäli päättää ostaa suoraan asunnon itse.

Asuntosijoittamisen aloittaminen

Suorassa sijoittamisessa asuntoon, ostetaan asunto joko omiin nimiin tai oman yrityksen nimiin ja vuokrataan sitä eteenpäin. Koko asunnon arvoa ei tarvitse ostaessa olla kasassa vaan omaa rahaa tai vakuuksia täytyy tuoda noin 30-40 prosenttia asunnon arvosta. Loppusummaa vasten saa lainaa kyseisen asunnon toimiessa vakuutena.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisille tärkeintä on asumisen laatu, siihen panostetaan

Piksu tutki mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeimpiä. Tärkeintä on asumisen laatu. Suomalaiset kuluttavat asumiseen 28% tuloistaan.

Elintarvikkeet, liikenne sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrasteet ovat nekin tärkeitä. Niihin käytämme kuhunkin runsaat 10% ansioistamme.

Suomalaiset myös asuvat vuokralla yhä enemmän. Tämä kaikki näkyy sijoitustoiminnassa. Asunto- ja kiinteistö- sijoitusyhtiöitä tarvitaan turvaamaan riittävä, laadukkaiden vuokra-asuntojen tarjonta ja niistä on tullut monen sijoittajan suosikkikohteita.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsän jatkuva kasvatus

Ennätinkin jo tuossa kiitellä sitä, että vihreitten yksin hallitsemalle metsänhoidontuntemukselle on löytynyt vakava kilpailija, Jyrki Katainen.

Jos aloitetaan taustasta, niin 1800-luvulla Suomen metsät tuottivat puuta huonosti. Keskeisimpinä syinä olivat suot, liika tiheys ja Järvi-Suomen kaskeamisesta seurannut koivikkovaltaisuus. 

1900-luvun puolivälissä kehitettiin teoria, että parhaitten puitten kaataminen eli ns. harsinta heikensi metsien geneettistä tasoa. Menetelmä oli aiemmin ollut käytössä ja on nykyään jälleen sallittu.

Epäilen kyseessä olleen tavattoman teoreettisuuden. Metsiä on ollut satoja miljoonia vuosia ja suurta osaa maailman metsistä ei edes tänä päivänä hyödynnetä taloudellisesti. Jopa Suomessakin sellaista puuhaa on tehty monin paikoin vain vuosikymmeniä, esim. ns. Osaran aukot Lapissa olivat ensimmäiset hakkuut alueilla ja niitä tehtiin vielä 1960-luvulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yliopistokaupungit kasvavat

Kuntien välisessä nettomuutossa virrat kääntyivät taas kaupunkeihin päin. Muuttovoittoisimpia kaupunkeja kolmannella neljänneksellä olivat Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu. Nettomuuttovoitto oli näissä parhaimmissa kaupungeissa selvästi yli tuhat asukasta. Kaupungit ovat myös isoja yliopistokaupunkeja. Opiskelijavirta selittää nettomuuttovoitosta osan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsänhoitosuunnitelma ohjaa monimuotoista biodiversiteettiä suosivaan metsänhoitoon

Miten osaan hoitaa metsääni oikein ?  Tähän kysymykseen joutuu vastaamaan moni kaupunkilaismetsänomistaja.

Vastaus löytyy metsäsuunnitelmasta, jonka voi teettää ammattilaisella. Tässä muutamia tahoja joilta sellaisen voi tilata: UPMArvometsä , Otso, Metsäkeskus, Metsäforest.  Ei ole tärkeää keneltä tuon suunnitelman tilaa. Oleellista on että paikan päällä on käyty ja suunnitelma sisältää palstoittaiset toimenpide-ehdotukset. Ammattilaiseen kannattaa luottaa ja hyvästä suunnitelmasta joutuu myös hieman maksamaan. Suunnitelma ei ole kallis, muutamia kymppejä hehtaarilta.

Vaihtoehtona metsäsuunnitelman teettämiselle on Metsäkeskuksen metsaan.fi palvelun käyttäminen. Metsaan.fi-palvelussa metsänomistaja saa kokonaiskuvan metsäomaisuudestaan ja pääsee hyödyntämään Metsäkeskuksen ylläpitämää ajantasaista metsävaratietoa. Metsään.fi palvelusta löytyy muunmuassa toimenpide-ehdotukset hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaviksi viideksi vuodeksi, metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä sähköisen asioinnin palveluja sekä metsätilan karttoja ja ilmakuvia. metsaan.fi palvelun käyttäminen on nykyään maksutonta.   (kuvassa oikealla on metsaan.fi tuottama metsänhoitokartta)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsäsijoitus tuotti viime vuonna 128€ / hehtaari

Luke: Metsänomistajalle ennen veroja ja velan korkokuluja jäävä liiketulos oli viime vuonna keskimäärin 128€ / hehtaari. 

Vaikka lasku edellisen vuoden huippusta, 152€/ha, oli selvä, tulos oli nelisen prosenttia parempi kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 1 755 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuonna 2017.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Korona ja asuntomarkkinat

Tuolileikki on hieno harrastus. Kuvan lähde

Olen asunut Turussa 43 vuotta, mutta koko sen ajan olen välttynyt TS:aa tilaamasta. Joku K-kauppiasparka on joskus erehtynyt sen minulle lähettämään, mutta lukematta on silloinkin jäänyt.

Linkin tekstistäkin sain vinkin, ja kieltämättä se TS-yhtymän aikaansaannokseksi on ansiokas. Yleensähän siellä haastatellaan vain yhtä ihmistä kauppatorilla.

TY jatkaa etänä tämän kalenterivuoden loppuun. Siten toispaikkakuntalaisilla opiskelijoilla ei ole kämpän tarvetta Turussa. Tilanne on samantapainen koko maassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjän tuntipalkka on 5,9€ ja pääoman tuotto 1,3%

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa, että tänä vuonna maatalouden kannattavuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maataloustuotannon kokonaistuotto on tänä vuonna 163 000 euroa yritystä kohti, jossa summassa on mukana tukia 34%. Kun tästä vähennetään kulut, niin selviää että maatalousyrittäjän tuntipalkka jää 5,9 euroon ja oman pääoman korkotuotto 1,3 prosenttiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntojen hinnat hienoisessa laskussa, mutta kauppojen määrä toipuu

Juhana Brotherus on tiiminsä kanssa tehnyt HYPO:sta Suomen asuntomarkkinoiden osaajan ja HYPO:n katsusten kautta välittyy tällä hetkellä asuntomarkkinoiden tila päättäjille ja asuntomarkkinoille.

Onnistuminen on seurausta oikeaan todellisuuskuvaan pyrkivästä, laaja-alaisesta tiedonvälityksestä, jossa on ollut mukana myös rahtunen HYPO:n omaa hyvin perusteltua näkemystä.  Lobbareille tyypillinen mainostava ja vedättävä ote on puuttunut.

HYPO:n katsaus  tavoittaa tälläkin kertaa oleellisia trendejä:

1. Koko maan hinnat miinukselle ensi kerran 5 vuoteen – kasvukolmio kestää koronan keskellä
2. Maakuntakeskukset historiallisen haasteen edessä – opiskelijat eivät saavu ja talous taantuu
3. Opiskelijavaltaiset Vaasa, Joensuu ja Rovaniemi jo valmiiksi vaikeuksissa
4. Yksiömarkkina vapisee Vantaalla – runsas rakentaminen ja koronan kynimä kysyntä näkyvät nyt
5. Miinuskorot, lyhennysvapaat ja epävarma epidemia tuovat tukea omistusasumiseen

Sivut

Tilaa syöte Asunnot ja metsä