Asunnot ja metsä

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asunnon hintavirhe konkretisoi hitas-asuntojen alihintaisuuden

Olen blogissani moneen otteeseen kirjoittanut Helsingin hitas-järjestelmän ongelmallisuudesta. Viimeisimmästä aiheeseen keskittyvästä kirjoituksestani (kts. kaupunki haluaa lisää ongelmallisimpia hitaksia) on kuitenkin jo paria viikkoa vajaa viisi vuotta, sillä mitään uutta kirjoitettavaa ei varsinaisesti ole tässä välissä tullut vastaan - ei ennen kuin nyt. Nyt on nimittäin ilmennyt tapaus, joka voi tavallaan tehdä joidenkin hitas-asuntojen alihintaisuuden ja siten rahanarvoisen arpajaislahjan aivan uudella, euroissa mitattavalla tavalla konkreettisesti esiin. 

Jätkäsaari rakenteilla 2014

(Suomen Ilmakuva Oy)

Käyttäjän Kirsikka Antikainen kuva

Uskaltaisinko enää ryhtyä samalla logiikalla asuntosijoittajaksi?

Asuntosijoittaminen on nyt trendikästä. Jopa ihan liian trendikästä. Mediassa on paljon esillä asuntosijoittamista ja sitä jopa hehkutetaan. Olen kyllä törmännyt myös pariin kriittiseenkin juttuun koskien asuntosijoittamista. Hyvä niin.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistösijoittaminen(kin) on kaukana riskittömyydestä

 

En ole aiheesta aivan syyhyttä saunassa, sillä 1996 - 98 ostin jonkun yksiön mm. Arsenalilta, joka oli niitä joutunut ottamaan vastaan velkavetoisilta ns. sijoittajilta (anekdoottina voin huomauttaa, että sijoittajan pitäisi sijoittaa oikeastaan omia eikä muiden rahoja, mutta tämä on tietysti vain yksityinen mielipide). Arsenalin kohteissa (hyväkuntoinen yksiö Turun keskustassa) vuokratuotto oli 20 % ja 60.000 markan ostohinnalla hintakehitys on ollut ihan lievästi nouseva.

Usean vuoden ajan olen huomannut, että alalla jopa jonkinlaisina guruina esiintyy täydellisiä kusipäitä, jos tässä vajavaisessa maailmassa on mitään täydellistä.

Seurasin sunnuntaina linkin huutokauppaa, jossa myytiin solukolmiota. Kaksi huonetta vuokrattuna tuotto oli vastiketta pienempi. Kuvista saattaa päätellä, että vuokralaisten kanssa asioiminen saattaa olla hiukka ns. haasteellista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen asuntomarkkinat muodostavat terveen pohjan yhteiskunnalle

Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.

Muutamia poimintoja:

  • uusien asuntolainojen keskikorko on 0.87% ja asuntokauppa käy vilkkaana
  • hintakehitys on vakaata, 1...1.5% nousua vuodessa
  • yhä useampi asuu vuokralla, vuokra-asuntoja on 57...60% kerrostaloasunnoista
  • Turku, Tampere ja Helsinki ympäristöineen ovat vetovoimaisia
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteistövero määräytyy jatkossa markkinahintojen perusteella

Kiinteistöveron perusteena oleva nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993. Maapohjien ja rakennusten verotusarvot ovat sittemmin jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Valtionvarainministeriössä on käynnissä hanke, joka uudistaa arvostusperusteet vastaamaan toteutuneita kauppoja ja rakennuskustannuksia. Todennäköisesti vuoden 2020 alussa voimaan astuva järjestelmä on vanhaa oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi. Arvostuksessa nousseiden alueiden kiinteistöt ja asunnot saavat kiinteistöveron korotuksen ja muut kokevat pientä helpotusta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitusasunnot.com

En tiedä, paljonko asia kiinnostaa tällä englanti- ja insinöörivetoisella palstalla, mutta markkinoinnissa ensivaikutelmakin merkitsee aina jotain.

Vierailin FB:ssä otsikon sivustolla, jolla olisi voinut testata sijoitusasuntotuntemusta. Ei niin, että olisin nyt jotenkin aivan erityisen kovasti tarvinnut hyvää tulosta 40 asuntokaupan ja melkein yhtä monen vuoden jälkeen, mutta uteliaisuuttani tutustuin testiin. Se tosin loppui jo ensimmäiseen kysymykseen - eikä syynä ollut kysymyksen vaikeus vaan sen idioottimaisuus.

Ehkä ensivaikutelmaan kannattaisi satsata?

Kysymys kuului:  

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppakämpässä on yksi päävuokralainen

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa on monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppä kannattaa yleensä vuokrata niin, että yksi vuokralaisista on päävuokralainen, jonka nimissä vuokrasopimus solmitaan kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa mutta kauppoja tehdään vähän

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa.  Neliöhinnat nousivat toukokuussa valtakunnallisesti 8 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa kauppamäärät kuitenkin laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Työpäiväkorjaus ei vaikuttanut kauppamääriin. Verrattaessa tammi–toukokuuta 2018 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ovat vanhojen asuntojen kauppamäärät laskeneet 2 % (työpäiväkorjattuna -3 %). Näkemyksemme mukaan markkinassa on nyt nähtävissä varovaisuutta.”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Sijoitusasunnon myynti - onko järkevää? (osa2)

Olen aikaisemmin kirjoittanut sijoitusasunnon myyntiin liittyvän artikkelin: "Sijoitusasunnon myynti - onko tämä järkevää?. Suosittelen kurkistamaan tuon aikaisemman artikkelin vielä lävitse ennen kuin alat porautua tähän kirjoitukseen.


RAHOITETAAN ASUNTO UUDELLEEN MYYNNIN SIJAAN 

Kuvitellaan, että sijoittaja on päättänyt olla myymättä asuntoa. Hän haluaa kuitenkin kotiuttaa osan syntyneestä arvonnoususta. Asunto on velaton. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vihreää metsänhoidon pöllöilyä

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten metsää hakattiin Suomessa lähinnä talvisin. Sen jälkeen hakkuukautta on jatkettu säitten salliessa kahdesta syystä:

1. Metsäteollisuus arvostaa tietysti suppeita varastoja ja nopeaa materiaalinkiertoa.

2. Etenkin Etelä-Suomessa monet talvet ovat jo vuosikymmeniä olleet hakkuille vähemmän otollisia. Maa ei ole kunnolla roudassa ja sen päällä on lähinnä jotain rännän tapaista märkää möhnää. Sen sijaan esim. juuri nyt kuiva metsä kantaa hyvin.

On tietysti selvää, että vaikka metsää hakattaisiin vain karkauspäivänä, joku osaa olla tulokseen tyytymätön. Jälki on joitain vuosia ikävän näköinen ja varmaan jonkun elukan ruoansulatuskin häiriintyy.

Sivut

Tilaa syöte Asunnot ja metsä