Helsinki tarvitsee rakenteellista ja inhimillistä elvytystä

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Monelle meistä tuntuu olevan vieläkin vaikea uskoa, että elämme eri aikaa kuin vielä viime syksynä ennen kuntavaaleja. Mutta totta se on, taantuma kohdistuu meihin jo nyt mitä raskaimmin, sekä myöhemmin tänä vuonna ja tulevina vuosina 2010-2012.

Valtuusto kävi viime viikolla lähetekeskustelun Helsingin vuoden 2010 talousarviosta. Yli neljälläkymmenellä valtuutetulla oli asiaan mielipiteensä. Vasemmalla väitettiin, että kaupungilla kyllä rahaa on, ja jos ei ole, on veroprosenttia nostettava. Kuitenkin valtiovarainministeriön mukaan verotulojen arvioidaan olevan Helsingissä jo tänä vuonna 200 miljoonaa euroa pienemmät kuin arvioitiin viime vuonna budjettia tehtäessä. Ensi vuonna 2010 tulot jäävät 300 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin on arvoitu. Työttömyyden aiheuttamat kustannukset tulevat nousemaan. Helsinginkin talous tulee perustumaan siihen, mitä koko Suomen, Euroopan ja jopa koko maailman taloudessa tapahtuu. Vaikka talouskasvun ennustetut miinusluvut muuttuvat kuukausi kuukaudelta, perussuunta on selvä: Helsingin kaupungin verotulot tulevat laskemaan ja työttömyysluvut nousemaan seuraavan vuoden-kahden aikana.

Joudumme siksi jo tänä vuonna miettimään, miten kaikki budjetoidut kulumme oikein katetaan. Päätöksiä ei tulisi siirtää koskemaan vain vuoden 2010 budjettia. Vain hölmöläinen käyttää tänään kaikki rahansa, jos huomenna tiedossa on laihempi palkkapussi. Kaupunginjohtajan ja nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2009 budjettia ei enää avattaisi. Sen sijaan vuoden 2010 talousarviota mukautetaan uusiin tuloarvioihin. Mutta pitäisikö kuitenkin heti ja ihan pikimmiten katsoa, mitä tämän vuoden talousarviossa voidaan säästää? Olisi myös jo nyt alettava suunnitella, missä voimme aloittaa rakenteiden ja prosessien muutokset niin, että säästöihin päästään heti tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Tarkan markan eli tarkan euron politiikkaa tarvitaan jo nyt, jo tälle vuodelle 2009 - sekä siitä suunnitelmallisesti vuoteen 2010 ja eteenpäin.

Olisi myös tehtävä päätökset sellaisten menojen karsimiseksi, jotka antavat äänestäjille tärkeän signaalin, ettei kaupunki saati sen päättäjät tuhlaa samaan aikaan, kun muut ovat pakotettuja karsimaan menojaan. Minulle on sanottu, että pienten kulujen karsiminen ei ole relevanttia eikä varsinaisesti auta budjetin pitämisessä, kun ongelma on terveydenhuollon ja sosiaalisektorin valtavassa, yli puolet Helsingin budjetista vievässä kuluosassa. Minulle tulee kuitenkin mieleen säästöjä kuluissa, kuten matkat, tilaisuudet, pienet ylellisyydet, joita vielä viime vuonna pidettiin itsestään selvyytenä. Niissä säästämisellä on psykologinen merkitys kaupunkilaisille, varsinkin kun yksityisellä puolellakin niissä nipistetään. Lisäksi pienistä puroista kertyy isompi virta - varsinkin jos niihinkään puroihin ei ole rahaa valmiina katsottuna, vaan joudumme lainaamaan tai ottamaan muusta.

Luin kerran amerikkalaisesta naistenlehdestä säästövinkin naisille. Käännän sen tässä euroiksi: jos ostat joka työpäivä cafe latten ja pullan, siitä kertyy noin 5 euroa/pvä, 25e/ vko, sata euroa per kuukausi, 1200 euroa per vuosi. Aika iso raha kaffelle ja pullalle - rahan, jonka voisi sijoittaa johonkin muuhun. Kaupunki voisi nyt taantuma-aikana käyttää samaa taktiikkaa.

Vuoden 2010 osalta, ja siitä eteenpäin, olisi talousarvion paikkaamiseksi ja tasapainottamiseksi etsittävä tehostamista, rakenteellisia muutoksia, tuottavuuuden nostamista Kokoomuksen talousarvion lähetekeskustelussa esitetyn ryhmäpuheenvuoron mukaisesti. Myös Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa tuli ideoita siihen suuntaan, että tehostamista voi etsitä mm. sähköisen asioinnin, prosessien tarkistamisen ja tilakulujen säästöjen kautta.

Kokoomuksen ryhmäkin myöntää, että kaupunki joutuu ottamaan velkaa, mutta sitä on tehtävä maltillisesti. Velkaa tulee käyttää elvytykseen, työllistämiseen ja investointeihin. Pelkkää syömävelkaa ei kenenkään kannata ottaa, ei edes, eikä varsinkaan julkisen sektorin. Investoinnit tulee kohdistaa asioihin, joita muutoinkin tarvitsemme ja jotka muutoinkin ovat olleet suunnitteilla, eli esimerkiksi asuntojen ja toimitilojen rakentamiseen, raideliikenteen lisäämiseen, homekoulujen korjaamiseen.

On myös tehtävät investointeja ihmisiin - harrastettava inhimillistä elvytystä. Kannatan esimerkiksi panostuksia nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyyn ja huostaanotettujen lasten sijoittamiseen koteihin. Investointina ihmisiin haluan nostaa esiin myös maahanmuuttajien saamisen työmarkkinoille ja työelämään, kielenkoulutuksen ja uussuomalaislasten koulutukseen panostamisen. Kun taantuma on ohi, tulemme tarvitsemaan väkeä, joka auttaa meitä tekemään työt ja hoitamaan vanhukset. Meillä ei ole varaa hukata ulkomaalaistaustaisia pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle - yhtä vähän kuin meillä on vara hukata suomalaistaustaisia lapsia, nuoria tai aikuisiakaan työmarkkinoiden ulkopuolelle laman aikana.

Sen sijaan veroprosentin nostoa ei tule ottaa taantuman vastaiseen välinevarastoon. Se olisi peiton jatkamista hölmäläisten keinoin. Jatketaan yhdestä päästä, mutta toisessa päässä sama raha on pois tavallisilta helsinkiläisiltä ja heidän jokapäiväisestä kulutuksestaan.

Seuraavat vuodet tulevat olemaan erityisen haastavia Helsingille - ja koko Suomelle. Uuden valtuuston ensimmäisessä istunnossa tammikuussa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että uusi valtuusto on ehkä haastavampien tehtävien edessä kuin mikään valtuusto koskaan. Hän viittasi tuolloin lähinnä Helsingin odotettavaan väestönkasvuun, moniin uusiin kaupungin kehittämiskohteisiin uusine alueineen ja joukkoliikenneratkaisuineen, sekä palvelujen turvaamisen haasteisiin. Talouden taantuma on kuitenkin uusi haaste ylitse muiden. Meidän tulee pystyä tekemään tarvittavia ja tarpeeksi nopeita päätöksiä siihen vastaamiseksi.

Kommentit

Comment: 

"Helsingillä miljardin euron ylijäämä taantumaan mentäessä"
Näin otsikoi Helsingin Sanomissa toimittaja Riku Jokinen pääkaupungin taloutta koskevan juttunsa 7.3.
Artikkelista käy ilmi, samoin kuin Nina Suomalaisen kirjoituksesta, että muuttunut taloudellinen tilanne tekee lähivuosien talouksista alijäämäisiä. Mutta pohja on hyvä etenkin verrattuna muihin kuntiin.
Useana vuotena ylijäämäinen talous on kerryttänyt Helsingille omaisuutta niin että vuoden 2007 lopussa Helsingillä oli vanhoja ylijäämiä 2 286 euroa asukasta kohti.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingillä+miljardin+euron+ylijäämä+taantumaan+mentäessä/1135244113246

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.