Paras sijoitus – osta ja pidä indeksiä

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Marko Erola: Paras sijoitus, Itsepuolustusopas sijoittajille, Talentum, 214 sivua, ISBN 978-952-14-1363-6

 
Talouselämän toimittajan Marko Erolan uutuuskirja Paras sijoitus johdattaa lukijansa maailmaan, jota pankkien sijoitusneuvojat ja salkunhoitajat eivät useinkaan esittele. Erola paljastaa mikä on oikeasti paras sijoitus. Se ei ole mikään yksittäinen ”tähtiosake”, eikä sen enempää mikään ”tähtisalkunhoitajan” hallinnoima rahastokaan. Paras sijoitus on passiivinen indeksisijoitus.
 
Erolan mielestä nykyinen finanssikriisi ei ole sijoittajan kannalta lähellekään niin kohtalokas kuin kaksi muuta, täysin huomiotta jäänyttä, finanssikriisiä. ”Ensimmäinen finanssikriisi on se, että suomalaisten säästöt makaavat edelleen pääsääntöisesti talletustileillä, missä inflaatio tekee selvää jälkeä takuuvarmasti”, Erola kirjoittaa. Pieni osa suomalaisista on välttänyt ensimmäisen finanssikriisin, mutta he ovat ajautuneet ehkä tietämättäänkin toiseen kriisiin. Toinen todellinen finanssikriisi on ”rahastojen ja muiden sijoituspalveluyritysten laskuttamat palkkiot ja kulut, jotka syövät sijoittajille kuuluvia tuottoja paljon enemmän kuin sijoittajat ymmärtävät”.   
 
Erola kuvaa kirjassaan useiden akateemisten tutkimusten avulla, kuinka aktiivisesti hoidetut rahastot useimmiten häviävät indeksirahastoille. Tästä huolimatta pankit ja pankkiiriliikkeet kaupittelevat sijoittajille tyypillisesti vain aktiivisia rahastoja, joissa salkunhoitajille ja muille välikäsille menevät palkkiot syövät sijoittajan tuotosta suuren osan. Aktiivinen salkunhoito rikastuttaakin vain salkunhoitajaa, ei sijoittajaa. Johtopäätösten perusteella Erola suosittelee sijoittamaan edullisiin indeksirahastoihin oman riskinsietokyvyn mukaisesti.
 
Oman riskinsietokyvyn huolellinen määrittäminen on vain yksi hyvän sijoitustoiminnan periaate, jonka Erola kirjassaan tuo esiin. Seuraavassa tiivistettynä omasta mielestäni kirjan tärkeimmät neuvot, joita jokaisen sijoittajan olisi syytä noudattaa:
 
·         Aloita sijoittaminen heti
·         Tee sijoitussuunnitelma, jossa määrität oman riskinsietokykysi sijoitushorisonttisi, kokonaisvarallisuutesi, tulojesi, riskinottohalusi ja sijoitustietämyksesi mukaisesti
·         Tee riskinsietokykysi mukainen allokaatio osakkeisiin ja korkosijoituksiin
·         Rakenna allokaation mukainen salkku passiivisesti hoidetuilla indeksirahastoilla tai ETF:llä ja sijoita niihin säännöllisesti
·         Salkkua rakennettaessa muista myös hajautus eli sijoita niin päämarkkinoille (USA, Eurooppa, Japani, Tyynenmeren kehittyneet taloudet) kuin kehittyville markkinoillekin sekä pienyhtiöihin ja arvoyhtiöihin, joiden tuottopotentiaali on keskimääräistä parempi
·         Älä sijoita aktiivisesti hallinnoituihin sijoitusrahastoihin, sellaisia sisältäviin eläkevakuutuksiin tai sijoitus- eli indeksilainoihin, äläkä treidaa ETF:llä
·         Tarkista salkun tavoiteallokaatio kerran vuodessa ja tee tarvittavat muutokset (tasapainota salkku mieluummin ostoilla kuin myynneillä, jotta vältyt ennenaikaisilta veroilta)
·         Noudata sijoitussuunnitelmaasi markkinaolosuhteista riippumatta
·         Muuta suunnitelmaasi vain, jos riskinsietokykysi muuttuu
·         Riski sopivina annoksina on hyvästä, mutta älä ahnehdi
·         Mikään ei takaa tuottoja, vaikka mahdollisuudet menestyä ovat erinomaiset
·         Luota tehokkaisiin markkinoihin, osta ja pidä
 
Jos sijoittaminen on tosiaan näin yksinkertaista, miksi niin harva luo sijoittamalla rikkauksia? Erola lainaa kirjassaan maailman parhaan sijoittajan Warren Buffettin oppi-isää Benjamin Grahamia, ja kirjoittaa: ”Sijoittajan pahin ongelma ja vihollinen on hän itse”. Sijoittajat ovat taipuvaisia menemään paniikkiin osakekurssien laskiessa. Sijoitussuunnitelman noudattaminen huonoina aikoina on siis hyvin vaikeaa. Erolan teos vahvistaa muidenkin sijoitusoppaiden viestin, jonka mukaan sijoitussuunnitelmassa pysyminen niin nousuissa kuin laskuissa, on menestyksen ehdoton edellytys. 
 
Vaikka ”Paras sijoitus” on kokonaisuudessaan huolellisesti kirjoitettu teos, se sisältää joitakin väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Erola esimerkiksi väittää, että ”joka vuosi puolet osakkeista nousee enemmän tai laskee vähemmän kuin indeksi”. Tämähän tarkoittaisi sitä, että indeksi kuvaisi mediaaniosakkeen kehitystä. No, kyllähän Erolakin tietää, ettei asia näin ole, joten kyse lienee ajatuskatkoksesta tai huolimattomuudesta. Toinen kummallisuus liittyy arvo-osakkeisiin. Erola esittelee tutkimusta, jonka mukaan arvo-osakkeet ovat tuottaneet indeksiä paremmin, ja vieläpä pienemmällä riskillä. Tästä huolimatta hän suosittelee arvo-osakeindeksisijoituksia vain salkun mausteeksi. Liekö tällaisen epäjohdonmukaisuuden syynä sitten se, että Erola uskoo arvo-osakkeiden riskin olevan todellisuudessa suurempi, kuin mikä perinteisillä riskimittareilla voidaan osoittaa.
 
Konkarisijoittaja Seppo Saario kritisoi kirjan julkistamistilaisuudessa sitä, että Erola ei painota tarpeeksi osinkojen merkitystä osakkeen arvonmäärityksessä, vaan antaa olettaa, että osakkeen arvo on yrityksen kaikkien tulevien tuottojen nykyarvo. Kritiikki on täysin aiheellista.  Yhtiön arvo ei missään nimessä ole sen tulosten nykyarvo tai sen bruttokassavirtojen nykyarvo. Tämä siksi, että yrityksen kasvu vaatii pääomaa (investointeihin ja käyttöpääomaan), ja se on suoraan osingonjakopotentiaalista pois. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että paljon osinkoa maksava yritys olisi arvokkaampi kuin suuria investointeja tekevä yhtiö. Jos yritys ei investoi, se ei kykene kasvattamaan osinkoja tulevaisuudessa. Nyt investoiva yritys pystyy siis maksamaan tulevaisuudessa enemmän osinkoja kuin yritys, joka keskittyy nyt osingonjakoon. Investoitu pääoma huomioidaan yrityksen arvossa tulevien osinkojen muodossa. Näissä arvonmäärityksen perusperiaatteissa näkee usein suuriakin loogisia kuperkeikkoja.
 
Oman salkkuni perustukset on luotu indeksirahastoilla, joten Erolan ajatuksiin on helppo yhtyä. Indeksointi ei ole vielä Suomessa saanut kovin suurta suosiota, eikä aihetta ole käsitelty suomalaisissa sijoitusoppaissa ennen tätä kovinkaan paljon. Erolaa voidaankin pitää indeksisijoittamisen uranuurtajana Suomessa. Toivottavasti teokselle löytyy paikka etenkin piensijoittajien kirjahyllystä, sillä oman pankin sijoitusneuvojalta saadut vihjeet ja ohjeet eivät välttämättä ole niitä kaikkein parhaita.
 
Itselleni kirja ei tuonut oikeastaan mitään uutta, mutta oli silti ehdottomasti lukemisen arvoinen. Teos ei ehkä tuota lisäarvoa kokeneille indeksisijoittajille, mutta uskon vahvistamiseen siitä toki on. Aloittelevalle sijoittajalle kirja on mitä parhain. Lukija huomaa, ettei tuottoisa sijoittaminen oikeasti ole niin vaikeaa, kuin sijoitusammattilaiset antavat olettaa (jotta antaisit rahat heidän aktiiviseen hoitoonsa). Sitä vastoin indeksin lyöminen on erittäin vaikeaa, jopa ammattilaisille.  Näiden tosiasioiden ymmärtäminen jo sijoitusuran alkuvaiheessa säästää monilta pettymyksiltä.
 
Myös aktiivisille osakepoimijoille kirja antaa ajattelemisen aihetta. Koska passiivinen salkku useimmiten lyö tuotoissa aktiivisen (ainakin kustannusten jälkeen), on aktiivinen tyyli syytä kyseenalaistaa. Monille sijoittaminen on harrastus ja jotakin harrastettaessa pitäisi tietysti tehdä jotain. Passiivinen osakesalkun päällä istuminen on kaukana mielekkäästä harrastuksesta. Mitä siis tehdä, jos haluaa keskimääräistä parempaa tuottoa, mutta samalla myös veivata salkkua päivästä toiseen silkasta sijoitusharrastuksen tuomasta ilosta? Erolalla on neuvo myös tähän ongelmaan. Suurin osa salkusta kannattaa rakentaa indeksituotteilla (tuoton maksimoimiseksi), ja pienen osan (5-10 %) voi jättää ns. ”viihdesalkuksi”, jonka avulla voi huoletta poimia ja ajoittaa osakkeita, tehdä päiväkauppaa, ostaa kultaa tai ihan mitä tahansa. Viihdesalkun avulla saa pidettyä jännityksen yllä, oikea sijoitussalkku tuo vaaditun tuoton.  
 
 Kirjaa lukiessani en voinut välttyä vertaamasta sitä jenkkiprofessori Burton G. Malkielin bestselleriin ”A Random Walk Down Wall Street”, mikä puhuu myös vahvasti indeksoinnin puolesta. Malkielin teos on varmasti toiminut enemmän tai vähemmän Erolan inspiraation lähteenä, sillä kirjoissa on hyvin paljon samaa. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, päinvastoin. Hyvästä teoksesta on syytäkin ottaa vaikutteita. Erola viittaa kirjassaan myös moniin muihin sijoituskirjallisuuden klassikoihin kuten Grahamin ”Intelligent Investoriin” ja Talebin ”The Black Swaniin”. ”Paras sijoitus” käsitteleekin melko laajasti ja maanläheisesti rahoitusteorian yleisimpiä kulmakiviä, joten pelkkää indeksisijoittamisen riemuveisua se ei ole. Teoksesta on siis varmasti hyötyä kaikille sijoittajille, olipa fokus sitten indeksoinnissa tai aktiivisemmassa osakepoiminnassa.  
 
 

Kommentit

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Comment: 

Kirja vaikutta tarpeelliselta lisältä alan kirjallisuuteen. Suomenkielisen sijoituskirjallisuuden kasvaminen on välttämätön ehto osakesäästämisen kasvulle.

Kiitokset Jarkolle.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.