Yrityskohtainen sopiminen johtaa korkeampaan ansio- ja elintasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa.

Neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan Suomessa pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana. ETLA Muistio 92 mukaan yrityskohtaiset erät ovat meilläkin johtaneet korkeampiin palkankorotuksiin. Yrityskohtaisiin eriin on meillä liittynyt myös ns. perälauta, joka määrittelee, mitä tapahtuu, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining” (Etla Working Papers 83) Etla on selvittänyt, miten yrityskohtaiset erät ovat vaikuttaneet Suomessa palkankorotusten tasoon ja niiden hajontaan.  Toimihenkilöillä palkankorotukset ovat olleet 1,6 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja kun kannustin sopimiseen on ollut suurempi eli perälauta on ollut pienempi kuin yrityskohtainen erä. Silloin kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 0,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

Työntekijöillä palkankorotukset ovat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja perälauta on pienempi kuin yrityskohtainen erä. Kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 1,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

- Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien eurooppalaisten tulosten kanssa. Palkankorotukset ovat siis suurempia neuvotteluiden ollessa lähempänä yritystasoa. Tähän tulokseen päätyvät kaikki aihetta koskevat tutkimukset, toteaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Yrityskohtaiset erät ovat siis Suomessa kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen.

Kuvan lähde: pixabay

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.