Yliopistokaupungit kasvavat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuntien välisessä nettomuutossa virrat kääntyivät taas kaupunkeihin päin. Muuttovoittoisimpia kaupunkeja kolmannella neljänneksellä olivat Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu. Nettomuuttovoitto oli näissä parhaimmissa kaupungeissa selvästi yli tuhat asukasta. Kaupungit ovat myös isoja yliopistokaupunkeja. Opiskelijavirta selittää nettomuuttovoitosta osan.

Sen sijaan maaseutumaiset kunnat ja taajaan asutut kunnat ovat menettäneet asukkaita. Toisin oli edellisellä neljänneksellä, jolloin maalta muutto hiljeni. Koronakevään poikkeusilmiö jäi vain hetkelliseksi.

-Kesän muuttoliikkeessä on paljon vähemmän dramatiikkaa kuin keväällä, jolloin muuttovirrat jopa näyttivät kääntyneet hetkeksi päälaelleen. Nyt sisemmät kaupunkialueen kunnat ovat palanneet jälleen muuttovoittajiksi. Väljemmin asutut ulomman kaupunkialueen ja kehysalueen kunnat jäävät tappiolle. Samoin maaseutu ja paikalliskeskukset ovat tappiolla, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro selittää liikkeitä.

-Yksi silmäänpistävä piirre kuitenkin jatkui edelleen kesällä. Sisemmän kaupunkialueen kuntien houkuttelevuus tänä koronavuonna on kokenut kolauksen. Keväällä ne jopa menettivät asukkaita nettomääräisesti. Kesällä käännyttiin siis muuttovoittajaksi, mutta edellisvuotta maltillisemmin. Kuntien muuttoliike on nollasummapeliä, mutta selvää voittajaa koronaefektissä on vaikea nimetä. Suhteellinen voitto edellisvuoteen verrattuna on jakautunut laajasti väljemmin asuttuihin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Hämmästyttävää syksyn muuttoliikkeissä on pääkaupunkiseudun kohtalo. Helsinki ja Vantaa ovat toki yhä nettomuuttovoittajia, mutta voitto on kutistunut. Espoossa muuttovirta käy jopa kaupungista ulospäin muualle Suomeen.

-Pääkaupunkiseudun kuntien välinen nettomuutto oli viime vuonna tammi-syyskuussa +5400 henkilöä ja tänä vuonna alle +500 henkilöä. Mutta pääkaupunkiseudulla asukasmäärä kasvaa edelleen nettomaahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun tukemana. Yhden sylinterin korona on tippunut pois, mutta kaksi jyskyttää terveesti, Nummiaro sanoo.

-Muissa kaupunkimaisissa kunnissa syntyvyys ei tahdo pysyä kuolevuuden tahdissa. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa puolestaan nettomaahanmuutto on ainut valopilkku, kun muuttovirta käy kaupunkeihin ja lapsia ei synny korvaamaan luonnollista poistumaa.

Kuntien välinen nettomuutto on nollasummapeliä – muutto toiseen kuntaan on toiselta kunnalta pois. Kokonaisuudessaan Suomen väkiluku on tammi-syyskuun aikana kasvanut yli 8 000 hengellä, kertoo Tilastokeskus. Väkiluvun kasvu on pääosin maahanmuuton ansiota.

Nurmijärvi-ilmiö näkyy jälleen – onko liike pysyvä?

Suomalaiset toivovat asumiseltaan väljyyttä ja rauhaa. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus-kyselyn mukaan yli tuhannesta vastaajat 62 prosenttia pitää unelmakotinaan omakotitaloa. Runsas kuudennes (17 %) asuisi mielellään kerrostalossa ja yhtä suuri osuus valitsisi rivi- tai paritalon.

Kaupunkien keskustassa asuvista enemmistö haluaisi löytää unelmakotinsa kaupungin keskustassa, kun taas maalla asuvista enemmistö etsisi unelmakotiaan maaseudulta. 

Pääkaupunkiseudun kallis asuminen on kuitenkin saanut monet katselemaan asuntoaan muualta. Nurmijärvi-ilmiönä tunnettu muuttoliike väljemmän ja halvemman asumisen kehyskuntiin näkyy yhä. Tammi-syyskuussa Vantaa oli selvä nettomuuttovoittoja. Pääkaupunkiseudun pienemmät kehyskunnat Nurmijärvi mukaan lukien houkutteli enemmän uusia asukkaita kuin Helsinki. Espoo sen sijaan kärsi suurimman nettomuuttotappion.

-Kehyskunnat ovat tänä vuonna tammi-syyskuussa saaneet nettona 1400 kotimaan muuttajaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Kehyskunnat ovat saaneet osansa väljyyden ja turvallisuuden kaipuusta, Nummiaro sanoo.

-Kaupungistuminen koko Suomen mittakaavassa on kuitenkin sen luokan megatrendi, että korona ei sitä käännä. Korona ei uudelleenasuta Suomea. Huono puoli tässä on, että syrjäseutujen kestämättömät huoltosuhteen eivät saa muuttoliikkeestä tukea. Hyvä puoli on, että kuluttajat tuntuvat pitävän koronaa väliaikaisena tekijänä, mikä antaa uskoa lopulta myös kulutuksen patoutumien purkautumiseen.

Nummiaro uskoo, että korona voi kuitenkin jättää pysyvänkin jäljen aluekehitykseen. Kaikkein tiiveimmän kaupunkialueen houkuttelevuus on saanut lommon.

-Lommon oikenemista etätyön vakiintuminen voi hidastaa tai jopa estää. Aika näyttää saako esimerkiksi pääkaupunkiseudun hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kehyskunnat lisää vetovoimaa vai onko kyseessä enemmänkin vain ohimenevä koronailmiö.

 

Kuvien lähdewikimedia

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.