Yhtiöiden jakautumisista

Käyttäjän J.Vahe kuva

Juhannuksen jälkeen sain paristakin pankista viestin, jossa varoitettiin siitä, että kun Cramosta irrotettiin Adapteo, niin kyseisen firman osakkeiden kaupankäynti Tukholmassa tulee korostetun ja korotetun maksulliseksi, koska ne pitää siirtää Ruotsin arvo-osuusjärjestelmään. Kaiken huipuksi yritys itse ilmoitti asiasta liian myöhään.

Ylipäänsä laajemminkin voi kysyä, onko yritysten jakautuminen pienempiin osiin erityisen tarpeellista tai hyödyllistä. Jos yritys tekee sekä nauloja että ruuveja, jonkun idean mukaan olisi parasta keskittyä vain jompaankumpaan ja sijoittaa naulat ja ruuvit eri firmoihin. Tällainen tekee yrityksestä pienen ja suhdanneherkän aivan kuten esim. Cramo nyt sitten on mitä suurimmassa määrin.

Kun Ahlstrom listautui aikoinaan pörssiin, analyytikot kehuivat, että sen analysoiminen on helppoa, koska kysymyksessä on pelkkä metsäteollisuusyritys. Oikeastaan Antti Ahlströmin jälkeläiset olivat viisaampia, koska he pitivät omassa hallussaan Ahlström-nimistä yritystä (kirjoitetaan siis Ö:llä) joka omisti runsaasti metsää (lisäksi on vielä Ahlström Capital Oy) ja listauttivat ainoastaan Ahlstromin, joka puolestaan oli varsin heikossa hapessa ja huomattavan suhdanneherkkä, mikä sen kurssista on nähnyt vuosien ajan (siis jo ennen yhdistymistä Munksjön kanssa).

Toisessa päässä ovat sitten ns. konglomeraatit, maailmalla hyvinkin suositut.

Kommentit

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

Yhtiöiden jakamisessa on kai yleensä kyse laskelmasta, että niiden markkina-arvo on parempi kuin suurena kokonaisuutena. Jakautuminen siis hyödyttää omistajaa kyseisellä hetkellä, jos laskelma osuu ja syntyy vahva kurssinousu.

Minusta se on lyhytnäköistä, jos muusta ei ole kyse. Sijoittajilla on se harhakuva, ainakin monilla, että kalliit osakkeet ovat joku luojanlykky, kun asia on oikeasti päinvastoin. Tietysti jos lunastaa tuommoisessa saumassa pikavoiton niin kiva, mutta pitkässä juoksussa on paljon parempi, jos tarjolla on kohtuuhintaisia osakkeita hyvine osinkotuottoineen aina kun joutavaa rahaa on.

Konglomeraatit ovat juuri siksi hyviä, että niiden liiketoiminta on hyvin vakaata, samoin tuotot, ja samalla ne ovat maltillisen hintaisia, koska kasvunäkymät eivät yleensä ole intohimoja herättävät. Mutta osinkosijoittajan kannalta ne voivat olla varsin hyvät, kun ottaa huomioon korkoa korolle -tekijän. Siihenhän ei oikein kukaan kiinnitä huomiota näillä tulipalokiireisillä markkinoilla.

Ja tosiaan näissä silvotuissa yhtiöissä on riskiä ihan eri tavalla. Jos se ainoa sektori sakkaa niin tervemenoa. Konglomeraatilla yksi kompensoi toisen huonoa happea. Mutta sehän ei ole peliseksikästä. Ja pelureita tuntuu olevan 98 % sijoittajista.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

"Yhtiöiden jakamisessa on kai yleensä kyse laskelmasta, että niiden markkina-arvo on parempi kuin suurena kokonaisuutena."

Tämä on totta ja johtunee a) ison firman kyvyttömyydestä hyödyntää osaamistaan tyyliin Nokian patenttisalkku ainakin jossain vaiheessa ja b) sijoittajien kyvyttömyydestä nähdä ison firman potentiaalia ja c) jännityksen puuttumisesta. Koko kesä nytkin tässä ovat pomppineet huonossa hapessa olevat firmat tyyliin Stokka.

 

Varsinainen näppy takapuolessa on kirjani Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtaat, 1987, siis ennen sen purkamista osiin.  Siinä kehun monialafirman etua. Asialla on tosin toinenkin puolensa. Lokomon autonosturit ajettiin turhaan alas, R-R:llä ei vain riittänyt kiinnostusta.

Comment: 

Korporaatiot ovat hitaita ja kankeita. Eri liiketoimintayksiköillä on erilainen tuotetarjooma, markkinakanava ja asiakasryhmät vaativat erilaista huolenpitoa, mutta korporaation johto ei useinkaan pysty antamaan tarpeeksi huomiota kaikille osille. 
Kaiken optimoimisen yrittäminen johtaa itsenäinä pärjäävän yksikön kannalta usein suboptimointiin.

Jakautuminen tuo nopeutta ja fokusta päätöksentekoon.

Nokiasta:
On itseasiassa merkillistä, että Nokia pystyi niin pitkään niin menestyksellisesti toimimaan menestyksekkäästi sekä kännykkä- että infrabusineksessa.

Nokian tarina on pitkä, ja kännykkäbusineksen rojahdukseen on monta syytä. Patenttisalkun hallinnointi EI ollut yksi syy eikä korporaatiorakenteella ollut tällä kohtaa mitään tekemistä. Selitys patenttisalkun roolin muuttumiseen vaikkapa vuodesta 2010 vuoteen 2019 on hyvin yksinkertainen: Nokia on aina hallinnoinut patenttisalkkuaan hyvin, siitä lähtien kun Motorola yritti kyykyttää heitä aikojen alussa. Mutta kun Nokia oli kännykkäbusineksessa, se oli sekä mahdollinen hyökkääjä että uhri. Saman alan toimijoiden kanssa istuttiin neuvottelupöytään. Nyt kun Nokia ei ole enää suoraan kännykkäbusineksessa, se voi toimia hanakammassa roolissa.

Comment: 

Aika samaa mieltä olen minäkin. Lähdenkin tästä tämän innoittamana selaamaan listoja, löytyykö sieltä sijoittajien väheksymiä "tylsiksi" paketoituja konglomeraatteja, joiden sisällä kuitenkin on helmiä ehkä jopa rakettikasvajia.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.