Artikkelit aiheittain:
ASUNNOT ja METSÄ KEVYTTÄ OSAKKEET ja SALKKU STRATEGIAT ja PERUSTEET TRENDIT YHTEISKUNTA YRITYSTOIMINTA
Yhteiskunnan ja talouden irrationaalisuudesta
Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja
Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.
Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.
Vastaväitteet:
Talous
Jos vielä jotain opiskelisin, se olisi behavioristinen taloustiede. Eräs eniten pitämistäni kokeista on pelkistettynä seuraava: (Esitiedot) ”Koehenkilö” A päättää 100 USD:n jakamisesta ja koehenkilö B päättää, hyväksyykö jaon. Jos päätös on kielteinen, kukaan ei saa mitään ja uutta tarjousta ei tule.
Jos jako on ”unfair”, siis ei 50-50, monet hylkäävät tarjouksen. Hylkääminen kasvaa suhteessa testosteronin määrään. Ainoa asia mistä B päättää, on kieltäytyminen ilmaisesta rahasta, kun toinenkin (tuntematon, tarjous esitetään kirjallisesti) jotain saisi. A voi olla mukana palkattuna koeavustajana (mitä B ei tiedä), joten B:n päätös ei ole mitenkään järkevä.
Suuri osa taloudesta on irrationaalista, esim. brändiarvot. Miksi känni kalliilla konjakilla on hienompaa kuin kossulla? Kossu on konjakkia puhtaampaa lisäaineista. 
Sijoittamisessa on olemassa erilaisia hypetyksiä. Ansaintamielessä niihin on kaikki syy osallistua, vaikka pidemmällä juoksulla tulos on juuri niin huono, kuin fundamentit koko ajan osoittivat.
Politiikka
Opiskelijat vaativat lisää opintotukea, töihin mennessään valittavat veroistaan ja eläkkeellä eläkkeen pienuutta, hoidon vähäisyyttä ja kitisevät vielä viimeksi lastensa maksettavaksi tulevista perintöveroistakin. Logiikka?
Ihmisen horisontti on kärsän levyinen, vain se kiinnostaa, mitä kärsän edessä kullakin hetkellä on. (Vertaus muunneltuna Linnalla.)
Sigmund Freud toi rationalismin tilalle vietit ja vaistot, mutta yhteiskuntatieteet ja historiankirjoitus eivät ole kiinnittäneet ollenkaan tarpeeksi huomiota Hitlerin, Stalinin tai Maon tapaisten tyyppien irrationaalisuuteen, Hitler vieläpä nautti suurta kannatusta ilmeisen ”reiluissa” vaaleissa.
Kommentit
Valta turmelee ja suvereeni valta turmelee suvereenisti
Kirjoitit hyvän kritiikin "Adam Smithin näkymätön käsi" hypoteesia vastaan. Tässä vielä tuo hypoteesi:
"Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty."
Lisäisin vielä yhden kritiikin, jonka luin viimeksi Economist lehdestä:
Vapaat markkinat vaativat toimiakseen:
Kun nämä pelikentän elementit ovat kunnossa niin silloin markkinat voivat toimia ja omaa hyvää tavoittelevat pelaajat voivat hyödyttää koko yhteisön parasta.
Nuo elementit tuottaa markkinoiden ulko- ja yläpuolella oleva suvereeni. 1800 luvun loppupuolelle saakka tuo suvereeni oli joissain tapauksissa osin ruhtinas, joka virkakoneistonsa avulla varmisti että nämä palvelut olivat saatavilla. Useissa tapauksissa tuo suvereeni oli kaupungin raati, joka varmisti kaupan edellytykset, tuomioistuimet, turvallisuuden ja rekensi infran.
Adam Smith luullakseni hyvin tiesi että tarvitaan markkinoiden ulkopuolella oleva suvereeni. Se selviää, jos lukee hänen esimerkkinsä joilla hän perustelee "näkymätön käsi" hypoteesin.
Valta turmelee
Suvereenin ongelma on vallan väärin käyttö. Suvereenia valtaa on erittäin helppo käyttää väärin. Tässä muutama esimerkki:
Oli suvereeni kuka tahansa, vaikkapa eduskunta, niin aina näyttää syntyvän loppujen lopuksi sama ongelma - vallan väärinkäyttö ja vallan liiallinen keskittäminen suvereenin käsiin.
Lisää uusi kommentti