Vuodessa on ainakin 110 nousupäivää, mutta enintään 147

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Teoriassa on odotettavissa, että vuosittain rysähtää vähintään kerran -10%, ja kerran 3,5 vuodessa vähintään -20%. Miinusjaksot kuuluvat sijoittajan arkeen. Vuodenvaihteen kunniaksi ajattelin tehdä pienen analyysin. Halusin selvittää montako pörssipäivää päättyy plussalle ja montako miinukselle. Otin tarkastelun kohteeksi laajasti seurattu OMXH25 (PI) hintaindeksin, jossa on pörssimme 25 eniten vaihdetut yhtiöt. Tulos on vähintäänkin mielenkiintoista.

Hain tiedot Nasdaqin historiatiedoista ja pistin luvut Exceliin. Valitettavasti en saanut materiaalia ennen vuotta 2002. Saadaan seuraavanlainen taulukko:

Vuosi Pluspäiviä Miinuspäiviä Vuosimuutos
2018 127 122 -6,23 %
2017 127 123 5,22 %
2016 139 113 12,87 %
2015 132 118 11,71 %
2014 132 117 6,18 %
2013 131 118 23,48 %
2012 119 130 10,98 %
2011 123 129 -27,53 %
2010 140 111 26,44 %
2009 133 119 28,29 %
2008 110 141 -49,46 %
2007 133 116 2,45 %
2006 142 108 25,83 %
2005 147 105 24,96 %
2004 138 114 17,05 %
2003 132 117 14,50 %
2002 118 130 -19,34 %

Jaksolta löytyy neljä negatiivista vuotta, ja yhtä monta vuotta, jossa olisi ollut enemmän miinuspäiviä kuin pluspäiviä, joskaan nämä eivät täysin kulje käsi kädessä. Esimerkiksi viime vuosi päättyi miinukselle, vaikka plusmerkkisiä päivä oli hiukan enemmän kuin miinusmerkkisiä.

Laitoin nämä tiedot yhteen kuvioon tarkastellakseni, mikäli on havaittavissa jokin trendi, joka auttaisi meitä sijoittajia ymmärtämään markkinoiden dynamiikasta enemmän.

Vaikka tarkastelujakso on lyhyt, saadaan silti melko hyvän kuvan asiasta. Mitä enemmän pluspäivä sitä todennäköisemmin päästään plussalle myös prosenteissa. Siinä on kuitenkin kummajaisena vuosi 2012 jolloin saatiin kohtalaisen hyvää n 11% tuotto jonka päälle vielä osingot. Pörssissä olikin silloin melkein neljän kuukauden pituinen laskumarkkina, jolloin indeksi putosi reilut 20%. Olisi kiinnostavaa nähdä pidempi sarja, josta kävisi ilmi kuinka poikkeuksellinen tämä havainto sittenkin on.

Kuinka usein pörssi on sitten plussalla? Keskimäärin tällä ajanjaksolla on ollut 250 pörssipäivää vuodessa (249-252). Jotta joka toinen pörssipäivä olisi plusmerkkinen olisi tällaisia päivä oltava keskimäärin vähintään 125 kpl/vuosi. Tarkastelujaksolla oli keskimäärin 130,76 plusmerkkistä pörssipäivää ja 119,47 miinusmerkkistä. Näin ollen 52,3% pörssipäivistä olivat plussalla ja 47,7% miinuksella.

Minusta hämmästyttävin seikka on kuitenkin se, että ero huonoimmasta parhaimpaan vuoteen on vain 30 pörssipäivää. Huonoimpana vuotena, eli 2008 kun finanssikriisi riehui pörssi päättyikin plussalle 43,4% päivistä, ja toisaalta vuonna 2005 kun asiat menivät pääosin hyvin päättyi pörssi plussalle 56,8% päivistä. Voidaankin todeta että päivittäin käydään kädenvääntöä pessimistien ja optimistien kesken ja historian perusteella kumpikin voittaa melkein joka toinen kerta!

Tämä tutkimus ei sinänsä ole merkittävä, koska päiväliikkeet määrittelevät loppujen lopuksi miten menikään. Voisihan pörssi lineaarisesti nousta 249 päivää ja viimeisenä päivänä romahtaa alle lähtöpäivänkin arvon, tai päinvastoin.

Kim Lindströmin kirjassa ”Onnistu Osakemarkkinoilla” on todennäköisyystaulukko kaupankäyntitilastoista, josta suurin piirtein sama asia selviää. USA:ssa pörssinousun todennäköisyys yhden päivän jälkeen onkin 53%, siis aavistuksen todenäköisempää kuin meillä.

Pessimisti voisi sanoa, että pörssi laskee melkein joka toinen päivä, ja niinhän se onkin. Sijoittajana tätä täytyy vain hyväksyä. Optimisti toteaa siihen sen sijaan, että pörssi nousee useammin kuin joka toinen päivä ja päättyy plussalle valtaosa vuosista!

Ennustan että vuonna 2019 on vähintään 120 plusmerkkistä päivää!

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana ja kouluttajana www.holmstromgroup.com/fi

LiiteKoko
Image icon kuvio 1.png14.86 KB

Kommentit

Comment: 

Terve, Svenne, kiintoisia lukuja sikäli, että nousu- ja laskupäivien määrä ei todellakaan näy vaihtelevan juuri vuositasolla. Minua se ei kyllä yllätä, koska kuten olen eritellyt markkinat liikkuvat trendeinä, eivätkä trendien mitat juuri eroa toisistaan ajallisesti trendin pääsuunnasta riippumatta. Se on syvyys suuntaan ja toiseen joka ratkaisee. Ja laskumarkkinassa nimenomaan miinuspäivien jyrkkyys on se ratkaiseva tekijä.

Noita tilastoja on muuten tehty paljon, ja niitä on käsitelty treidauskirjallisuudessa laajalti. Suomessa tätä puolta sijoittamisesta ei vain juuri tunneta. Lindströmin kirjasta tuskin löytyy tässä suhteessa mitään, jota ei olisi etenkin jenkkikirjallisuudessa käsitelty jo vuosikymmeniä sitten. Mm. Vctore Sperandeon kirjoissa on laajat tilastot ja analyysit, ja hän oli nimenomaan suurtreideri.

Ja ao kirjallisuudessa on käsitelty laajasti trendejäkin, eivät ne minun keksintöni ole, lähteehän jo Dow -teoria trendeistä. Yksittäisten päivien liikkeet ovat merkityksettömiä trendeihin verrattuna. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Kiitos kommentistasi! Tämä postaus tuli kuten hyvinkin moni muu postaus kun valmistelin materiaalia sijoituskursseihin. Aiheena oli riskienhallintaa ja tuli vain mieleen että jos melkein joka toinen päivä onkin miinuksella, ja ihmiset tietäisivät yleisesti tämän, olisivatko he silti valmiita ottamaan tämän riskin vai ei? Suomalaiset ovat perinteisesti riskiä karttavia, joten tuollainen tieto ei välttämättä tee hyvää ihan kaikille... :-D

Comment: 

Onhan asiassa tuo puoli, ja kaikki tieto on tässä suhteessa toki tärkeää. Pistänpä korvan taakse minäkin!

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.