Visuaalinen taide siirtyy museoista nettiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Digitalisaatio ja tarkat näytöt ovat tehneet visuaalisen taiteen nettinautiskelusta antoisaa.

Suomen museoliitto ja Kuvasto ovat löytäneet ratkaisun taideteosten verkkonäyttämisen ongelmaan. Museoiden taidekokoelmia avataan nyt verkkoon ennätystahtia ja taiteilijat saavat korvauksen ilman, että jokaisen museon tarvitsisi maksaa yksittäin jokaiselle taiteilijalle.

Suomen museoliitto ja Kuvasto allekirjoittivat keväällä 2017 Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen, joka mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teos- tai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja. Sopimukseen liittyminen antaa museolle rajattoman oikeuden julkaista museon verkkosivuilla ja sovelluksissa omistamiaan tai deponoimiaan suomalaisia tekijänoikeudenalaisten teosten kuvia.

– Museoiden kokoelmissa on yli 400 000 taideteosta. Vain pieni osa pääsee esille, joten sopimuksella voidaan avata valtava määrä taidetta nähtäville, sanoo Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

– Esillä olo museossa ei välttämättä merkitse sitä, että teosta on mahdollista nähdä. Näkemistä estävät pitkät välimatkat, muut liikkumisen esteet ja ajankäytön haasteet. Lisäksi joillekin museovierailun taloudellinen kynnys saattaa olla liian korkea.

Digitalisaatio ratkaisi perinteiset ongelmat – sopimus tekijänoikeuskysymykset

Kokoelmateosten saavutettavuuden näkökulmasta digitalisaatio on ratkaissut kaikki perinteiset ongelmat. Verkossa oleviin teoksiin ei liity välimatka- ja liikkumisongelmia, eikä niiden katsomiseen taloudellisia kynnyksiä. Taideteosten verkkonäkyvyyden suurimpana esteenä olivatkin tekijänoikeuskysymykset. Nyt ongelma on ratkaistu Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksella.

– Viime vuonna sopimukseen liittyneillä 17 museoilla on verkossa esillä yli 1 200 teosta lähes 1 000 taiteilijalta. Tämä on epäilemättä suurin vuonna 2017 avattu taidenäyttely. Tänä vuonna aiomme moninkertaistaa nämä luvut, Levä jatkaa.

Sopimuksen taloudellinen pohja perustuu museoiden omarahoitusosuuteen, opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseen ja säätiöiltä haettavaan rahoitukseen. Tiina ja Antti Herlinin säätiö oli ensimmäinen säätiötoimija, joka lähti rahoittamaan hanketta.

 

Kuva: Pentti Sammallahti: Tamminiementie, Meilahti, 2002. Helsinki, 2002. Suomen valokuvataiteen museo.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.