Viron e-kansalaisilla on oikeudet viranomaisasiointiin ja taloudelliseen toimintaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Muistiossa todetaan, että julkisissa palveluissa Suomen sähköiset tunnistusratkaisut ovat osittain vanhentuneita eivätkä enää tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Selvää on, että uudistustyötä tarvitaan – nyt täytyy ainoastaan päättää uudistustyön suunta.

Sähköisten palvelujen käytön lisääntyessä kansalaisten yhdenvertaisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kaikille kansalaisille tulee taata mahdollisimman helppokäyttöinen, turvallinen ja maksuton tunnistautumistapa julkisiin palveluihin. Sähköistä tunnistautumista on tarve uudistaa myös siksi, että tällä hetkellä käytössä olevan tunnistautumisjärjestelmän kustannustaso on sidottu tapahtumamäärin – ja kustannukset ovat kohoamassa nykymallilla valtiolle aivan liian korkeiksi.

Keskeinen kysymys on, tulisiko mobiilihenkilökortin käyttö mahdollistaa lainsäädännöllä henkilöllisyyden todistamisen työkaluna toimimisen lisäksi myös sähköisen tunnistamisen välineeksi. Mobiilihenkilökortti voisi silloin toimia tunnistamisen välineenä myös esimerkiksi pankkiasioinnissa, pankin niin halutessa.

Sähköistä tunnistamista tulee kehittää kansallisesti

 

Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko toimenpiteitä, jotka edellyttävät sähköisen tunnistamisen kansallista kehittämistä. Hallitusohjelma tukee muun muassa kansalaisten liikkuvuuden helpottamista pohjoismaiden välillä, pohjoismaiden tunnistusratkaisujen yhteentoimivuuden kehittämistä ja kaikille Suomessa asuville syrjimätöntä mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen. Pohdittavaa on myös siinä, millaisen sähköisen tunnistamisen välineen pystymme tarjoamaan ulkomaalaisille: miten Suomessa tunnistetaan sähköisiä kanavia pitkin asioimaan tulevat EU/ETA-alueen kansalaiset sekä muut ulkomaalaiset.

 

Maailmalla digitaalisen identiteetin kehittämisessä on viime vuosina alettu suunnata painopistettä yhä hajautetumpien ratkaisujen suuntaan. Näissä ratkaisuissa tyypillistä on, että kansalainen nostetaan keskiöön digitaaliseen identiteettiin liittyvien tietojen hallinnassa. Kansalaisella on tällöin omassa hallussaan ”sähköinen lompakko”, johon on talletettu häneen liittyviä kolmannen osapuolen (esim. viraston) varmentamia henkilötietoja, joita toinen osapuoli voi saada haltuunsa lompakkoon talletetun suostumuksen perusteella.

 

Näissä tulevaisuuden malleissa nykyisenkaltainen sähköinen tunnistaminen menettää merkitystään ja kiinnostus kohdistuu enemmän siihen, mitä varmennettuja tietoja identiteettilompakosta löytyy, ja mikä organisaatio on tietoja varmentanut. Esimerkiksi auton ajo-oikeus voisi olla Traficomin varmentama tieto. Lompakkoon voisi olla mahdollista liittää myös lukuisa joukko erilaisia viranomaisten myöntämiä lupia. Keskeinen haaste digitaalisen identiteetin ratkaisuille on, miten sovimme kansallisista toimintamalleista, joilla synnytetään yhteiset pelisäännöt identiteettiin liittyvien tietojen jakamiseen.

 

Kohti ihmiskeskeisempää digitaalisen identiteetin hallintaa

 

Mobiilihenkilökortti nyt esitettynä konseptina on merkittävä askel kohti ihmiskeskeisempää digitaalisen identiteetin hallintaa. Mobiilihenkilökortissa henkilöön liittyvät tiedot olisivat Poliisin ja Väestörekisterikeskuksen varmentamia. Ratkaisu olisi koko yhteiskunnan hyödynnettävissä, ei pelkästään julkisen sektorin tai yksityisen sektorin – vaan myös kolmannen sektorin ja myös ihmisten välisessä tietojen vaihdossa. Kaikissa käyttötapauksissa keskiössä olisi kansalainen, joka antaisi suostumuksensa mobiilihenkilökorttiin liitettyjen tietojen hyödyntämisessä.

Yksityisen sektorin sähköisiin tunnistautumisvälineisiin, erityisesti verkkopankkitunnuksiin, tukeutuminen on ollut tähän saakka varsin toimiva ja käytännöllinen ratkaisu suomalaisille. Muutosta kuitenkin tarvitaan, jotta pysymme digitalisaation kehityksen kelkassa myös jatkossa.

 

Kommentit

Comment: 

Ajoitus on tärkeää. Monesti ollaan liian myöhässä. Suomi oli aikanaan mielestäni liian aikaisessa.

Firmassamme koodattin Suomen sähköisen henkilöllisyyskortin toimintoja vuosituhannen vaihteessa ihan täällä Suomessa. Eli 20 vuotta sitten. Suomi oli sähköisen henkilökortin käytön kehittämisen edelläkävijä silloin! Kortinlukijat oli tuoretta tekniikkaa ja kalliita. Kortinlukijoiden asentaminen ei välttämättä sujunut helposti. Softapuoli oli hiukan raakilemainen ja kortti itsessäänkin kallis. Liian kallis. 10v passin sai tuolloin tuntuvasti halvemmalla kuin henkilökortin ja lukijan. Ja henkilökortti oli voimassa vain viisi vuotta. 
Valtiolla oli useampikin palvelu, joka hyödynsi sähköistä henkilökorttia tunnistautumiseen ja jokunenkin pankkikin, sekä Posti hyväksyi tuon kortin, mutta palveluiden käyttäjiä ei paljoakaan ollut. Ylipäätään internet oli varsin uusi asia ja lähinnä nuoriso käytti nettiä Suomessa. Nuorisolla ei ollut varaa kalliiseen korttipakettiin. Koska käyttäjiä ei ollut, niin palveluita ei kehitetty. Kun käyttöjärjestelmiä päivitettiin, niin olemassaolevistakin palveluista osa katosi.
Alussa kompuroitiin siis ja pahasti. Suomi lähti tähän toteutukseen liian aikaisin ja huonolla strategialla.
Viro otti Suomen virheistä oppia ja odotti muutaman vuoden. Korttitekniikka halpeni. Kortteja annettiin kansalaisille halvalla (eli verovaroin tuettuna)  ja valtion tukeman isolla volyymillä hankitun perusvarman kortinlukijan sai myöskin halvalla kortin mukaan lisämaksusta. Eli käyttäjä sai nettivalmiin paketin yhdeltä istumalta, joka ei Suomessa onnistunut. Kortti toimii henkilöllisyystodistuksen lisäksi "kela-korttina". Internetin palveluiden ja käyttäjien määrä vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvoi räjähdysmäisesti myös Virossa ja vanhempikin väki löysi netin. Viron ajoitus oli täydellinen!
Viro otti aikanaan oppia Suomen virheistä. Suomi voisi ottaa vuorostaan mallia Viron onnistumisesta. Päivitetyllä tekniikalla tällä kertaa.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.