Venäjä syöksykierteessä - voi Suomea

Käsikirjoituksen mukaan Ukrainan kriisi porskuttaa. Suurin yllätys minulle on ollut, ettei Venäjä edes muodon vuoksi vaivautunut neuvotteluyhteyteen muiden kanssa – tosin Kerry ja Lavrov lätisivät kuusi tuntia tuloksetta, ja varmaan kulissien takana on sutistu. Silti ollaan tässä, ja pakotteet puskevat päälle. Eivätkä ne tähän jää.

Eurooppalaisten ja laajemminkin länsimaiden heikon reagoinnin varaan Vladimir Putin on laskenut uhkapelinsä. Muuten hän ei olisi siihen uskaltautunut. Johonkin mittaa hän varmaan osuu oikeaan. Vaikka EU:n on pakko löytää yhtenäisyytensä sen historian kovimmassa kypsyyskokeessa, raskaan sarjan talouspakotteisiin tuskin mennään, ellei tilanne Itä-Ukrainassa eskaloidu. Siihen suuntaan ovat jo puhuneet suomalaiset poliitikot (mm Urpilainen Tuomioja Ihalainen), koska pakotteet iskisivät kipeästi omaan nilkkaan.

Mutta ei EU asiaa voi tähänkään jättää, joten taloudelliset seuraukset ovat vakavat. Ovat ne sitä joka tapauksessa, vaikka pakotteet eivät etenisi raskaimpaan sarjaan, koska pakotteet ja vastapakotteet leikkaavat Venäjän kauppaa - ja investoinnit kaikkoavat.

Venäjä on ollut tähänkin asti mahdollisuuksistaan huolimatta hankala ympäristö ulkomaisille yrityksille. Korruptio on laajaa, oikeuslaitos epäitsenäinen ja hallinto mielivaltainen. Yritykset ovat voineet suojautua suhteilla ja rahalla, mutta epävarmuustekijät ovat silti olleet suuret verrattuna läntiseen Eurooppaan. Venäjällä toimivat länsimaiset yritykset ovat laskeneet paljon sen varaan, että Venäjän kytkeytyminen maailmantalouteen johtaa poliittiseen maltillistumiseen ja oikeusvaltion kehitykseen. Arvio on valitettavasti ollut väärä. Jos Putin on valmis uuteen kylmään sotaan Krimin vuoksi, voi Venäjän sisällä tapahtua mitä tahansa.

Venäjän vastapakotteet saattavat sisältää ulkomaisten tuotantolaitosten kansallistamisia. Yritysten kaappaaminen virkavallan suojeluksessa tai jopa toimesta ei Venäjällä ole muutenkaan tavatonta. Nyt siihen avautuu poliittisesti suotuisa ilmasto länsimaisten yritysten kohdalla. Ukrainalaisten omistamille yrityksille näin on jo käynyt. Tapaukset tuskin jäävät ainutkertaisiksi jännitteiden kiristyessä.

Vaikka pahimmat uhkakuvat eivät toteutuisi, ulkomaalaiset yritykset leikkaavat jyrkästi investointejaan poliittisen epävarmuuden keskellä. Suomalaisetkin firmat kotiuttavat jo tuli persuksissa rahojaan Venäjältä, joka menettää ajan mittaan rahan ohella teknologisen uudistumisen ja korkean tason ulkomaalaisen työvoiman. Sen taloudellinen takamatka suhteessa länteen levenee jälleen, kun se oli pitkään kaventunut.

Eurooppa vähentää riippuvuuttaan Venäjän kaasusta. Yhdysvallat kaavailee jo liuskekaasun vientikiellon kumoamista. Myös Lähi-idästä voidaan kaasua tuoda Eurooppaan enemmän.

Venäjän näkymä on, että työttömyys kasvaa, rupla heikentyy yhä ja inflaatio kiihtyy. Todennäköisesti Putin vastaa jo muutenkin hapertuneen talouden alamäkeen kuten ennenkin – lisäämällä valtion otetta taloudesta. Se oli varmasti yksi syy hänen seikkailupolitiikkaansa: yksinvaltiaiden tapaan hän yliarvioi omat voimansa, ja tässä tapauksessa myös valtionsa voimat. Putin kuvittelee selviävänsä vientitulojen romahduksesta ja massatyöttömyydestä komentotaloudella.

Mutta komentotalous ei toimi, joskin itsevaltias ulkoistaa syyn sisäisille pettureille. Itsepetos voi kestää yhtä pitkään kuin itsevaltius. Castron klaani on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä, sittemmin Venezuelan uussosialistinen johto.

Viennin ja investointien hiipuessa Venäjä ajautuu Neuvostoliiton tapaan surkeaksi sotataloudeksi. Venäjän propagandakoneisto syyttää talousvaikeuksista länttä, mikä sopii hyvin Putinin laajaan strategiaan. Ajan mittaan kurjuus nakertaa Putinin suosion, joka alun perinkin perustui talouden kohentumiseen. Neuvostoliitonkin kaatoi toimimaton komentotalous. Mutta se voi viedä ikävä kyllä pitkään, niin tiukka on Putinin ote vallasta, eikä kunnollisia – ja ainakaan tervettä yhteiskunnallista kehitystä edustavia - haastajia näy.

Suomen kannalta tilanne on surkea. Muutenkin vaikeuksissa ollut vienti tökkii, ja suomalaisten yritysten laajat toiminnat Venäjällä ovat vaarassa. Venäläisten ostovoiman heikentyminen rassaa niitä siinäkin tapauksessa, että pahimmat uhkat eivät toteutuisi. Esimerkiksi Fortumilla, Nokian Renkailla ja Stockmannilla on nyt hikiset paikat. Itse en ainakaan koske vahvoja Venäjä-kytkentöjä sisältäviin yhtiöihin, vaikka monet niistä näyttävät nyt halvoilta. 

Kommentit

Comment: 

Kun iskettäisiin Venäjän pankkijärjestelmään, niin nopeasti saataisiin jotain aikaan. Kun Eurooppa ja USA tekisi pakotteet, että eivät huolisi venäläisten pankkien suorituksia, niin ihmiset nostaisivat rahat pois pankeista ja muutamassa päivässä pankeista loppuisi rahat ja Venäjälle tulisi sekasortoinen pankkikriisi. Tässä kuvassa on Venäjän suurimmat pankit ja kymmeneen suurimpaan voisi nyt iskeä.

USAn pakotteet iskivät jo Rossia pankkiin, koska sen omistajat ovat USAn pakotelistalla. Ihmiset joilla on tämän pankin luottokortit huomasivat, että ne eivät enää toimi. Tuskin lomalaiset Suomessa ovat olleet asiasta tyytyväisiä. Tämän pankin tase on "vain" 10 miljardia dollaria joten se ei ole hirveän tehokas. Iskisivät suurimpiin pankkeihin, niin tyyttymättömyys kasvaisi ja Venäjä palaisi käteis- ja dollarimaaksi.

Tuo suurin Sberpankki olisi luonnollinen pakotteiden kohde, koska sen omistaa Venäjän valtio.

Comment: 

Noin voi hyvin käydä, jos pakotteita viedään raskaaseen sarjaan. Pankkikarsserilla pantiin Iran polvilleen, ja se tiedetään länsimaissa hyvin. Toistaiseksi Venäjälle annetaan vielä tilaa peruuttaa, mutta siitä ei ole merkkiäkään, eikä Putin voi enää tehdä sitä häpäisemättä itseään. Eli pakotekierre jatkuu.

EU:ssa tietysti kavahdetaan rankkoja pakotteita, koska ne sattuisivat rankasti meitäkin ja varsinkin Suomea. Siksi meikäläiset poliitikot haraavat varmaan vastaan, ja EU vaatii yksimielisyyttä. Mutta jos USA haluaa pistää Venäjän tiukoille, voi sekin kiristää EU:ta talousvaikutteilla. USA:lle oleellista on osoittaa, ettei se ole munaton toimija Venäjän suhteen. Sen haluavat nähdä etenkin uudet Nato-maat, ja on siihen Obamalla syytä senkin vuoksi, että häntä syytetään pehmoilusta.

En tiedä miten todennäköistä tämä on, mutta eurooppalaiset voivat joutua valitsemaan, pelkäävätkö ne enemmän USA:n vai Venäjän vastatoimia. USA:lla on muuten taloudellista vipuvartta aika vähän Venäjään keskinäisen kaupan vähäisyyden vuoksi, mutta Euroopan kautta se voi nostaa sitä oleellisesti.

Heikki 

Comment: 

Voi se olla mahdollista ja on luultavasti kaikkein todennäköisin vaihtoehto, että Ukrainassa ei tapahdu enää mitään mielenkiintoista. Pakotteita pikkuhiljaa puretaan ja kauppa palautuu normaaleihin uomiin eli Ukraina kituu taloudellisesti. Tuollaisia pieniä alueita, jotka ovat tärkeitä on tapana valloitella. Vuonna 1979 USA valloitti Panaman, koska siellä oli vallassa ei niin mukava heppu. Vuonna 1983 taas oli kiva pieni sota Grenadassa. Nuo kaksi oli samantyyppisiä sotia kuin tämänkertainen Krimin selkkaus, jos homma jää tähän.

Comment: 



Ukraina on suuri eurooppalainen maa Naton ja EU:n ovella. Olen aika varma, että Yhdysvallat tekee asiasta ison numeron vielä pitkään. Venäjä teki tästä geopoliittisen sodan - millä en tarkoita että odottaisin aseiden puhuvan enempää - eikä USA haastetta väistä. Venäjä on sen kannalta olematon taloudellisesti, joten sen kanssa on USA:n nyt helppo lähteä painiin ja valita itselleen sopivat aseet - joita on testattu jo Iraniin hyvällä menestyksellä. Poliittinen ilmasto suosii nyt kovia otteita Washingtonissa.Obama inhoaa Putina, ja kerrankin hän voisi löytä yhteisen sävelen republikaanin kanssa.

Heikki

Comment: 

Ei tuo Venäjän hyökkäys kovin massiivinen ole ollut ja on verrattavissa noihin USAn vastaaviin. Krimin niemimaan pinta-ala on 27 000 neliökilometria ja väkiluku 2,3 miljoonaa. Panamassa on 3,8 miljoonaa ihmistä ja pinta-ala on 75 000 neliökilometriä. USA valloitti Panaman vuonna 1989 ja syrjäytti silloisen presidentin, joka oli sen entinen liittolainen  ja pisti sen vankilaan. Panamassa oli ihan oikeita taisteluita, päinvastoin kuin Krimillä. USA lähetti sinne 24 000 sotilasta eli saman määrän kuin Venäjä Krimille.

Vaikka USA tekisi mitä, ei sitä kukaan kauppasaartoon tai aseidenvientisaartoon laittaisi. USA on liian suuri ja vahva eristettäväksi. Venäjä teki aggressionsa luultavasti paljon myös sisäpoliittisten syiden vuoksi. Annettiin Venäjän oppositiolle merkki ettei mielenosoituksia suvaita ja annetaan sillä merkki, että rahat saattavat olla Venäjällä paremmassa turvassa kuin lännessä.

Ei Ukraina ole EU:hun liittymässä, kauppasopimus on erikseen. EU:lla ei ole varaa ottaa Ukrainaa jäseneksi. EU on maatalousjärjestö ja jos Ukraina liittyisi siihen kaikki rahansiirrot siirtyisi Ukrainaan ja muille ei jäisi mitään. Maailmanpankin mukaan Ukrainan kansantuote per capita on 3867 USD dollaria kun nykyisellä EU:n maataloustukirohmulla Puolalla se on 12 708. Romania mistä nyt jo on tullut kerjäläisiä GDP/Capita on 9000. Nato saattaisi mielellään laittaa oman laivastotukikohdan Venäjän vastaavan viereen. Sieltä olisi hyvä valvoa mm. mitä Natomaa Turkissa tapahtuu sekä myös uhata Venäjää. Se, että asiaa pidetään pitkään julkisuudessa ja yritetään käydä sillä monenlaista kauppaa ja lyödä lisää Venäjää sen heikkouksilla on perinteellistä valtapolitiikkaa.  

Comment: 

En tarkoittanut, että Ukraina olisi astumassa juuri sisään - sekin aika voi toki joskus koittaa - vaan että se on ovella fyysisesti, paremmin sanottuna etupihalla, valitan huonoa sanavalintaa.

Heikki 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.