Velkavivun käyttö sijoitustoiminnassa

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Moni pelästyy jo siinä vaiheessa kun lukee yllä olevaa otsikkoa. Ymmärrän täysin jos näin tapahtuu, sillä velan käyttö sijoitustoiminnassa on aina ollut arka aihe. Velka voi näet yhtä aikaa olla paras kaverisi ja pahin vihollisesi.

Lainavivun ideaa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella laskutoimituksella. Kuvitellaan, että meillä on kaksi sijoittajaa, Sijoittaja A joka aloittaa nollasta ja Sijoittaja B, joka on hankkinut 60.000€ velkaa jota sijoitetaan. Sijoittaja A laittaa 100€/kk sijoituksiin, mutta Sijoittaja B maksaa vastaavasti korkoja tuon 100€/kk, eli hänen lainansa korko on 2%. Sijoittaja B ei lyhennä lainaa, se on myönnetty limiittimuotoisena ja vakuutena ovat esimerkiksi oma asunto ja kohta hankittavat sijoitukset.

Sijoittaja A sijoittaa 100€/kk osakeindeksirahastoon 20 vuoden aikana ja saa keskimäärin 7% tuoton. Sijoittaja B hajauttaa myös ostot, mutta vain viidelle vuodelle, eli hän laittaa 1000€/kk 60kk ajaksi samaan osakeindeksirahastoon, jonka jälkeen (loput 15v) hän ei enää sijoita mitään. Hänenkin tuotto on keskimäärin 7% vuosittain.

Sijoittaja A:n loppusumma 20 vuoden päästä on 52.638€ josta omaa pääomaa 24.000€, eli tuotto on 28.638€ ennen veroja.

Sijoittaja B:n loppusumma 20 vuoden päästä on 203.724€, josta velkaa 60.000€ (oma pääoma siis 143.724€). Korkoja hän on maksanut yhteensä 24.000€ tänä aikana. Ellei hänellä olisi ollut korkokuluja, olisi hän voinut lisäksi sijoittaa tuon 100€/kk kuten Sijoittaja A.

Ero on hurja. Tuosta voi samalla myös päätellä kuinka ison edun jo pääomaa hankkineilla on verrattuna nollasta aloittaville.

Velkavipu siis nopeuttaa tavoitteiden saavuttamista, ja tämän takia se on erittäin suosittua asuntosijoittajien kesken. Harva asuntosijoittaja sijoittaa vain omalla pääomalla. Tämä toimii täysin samalla tavalla osakemarkkinoilla, erona korkojen maksajana osingot vuokrien sijaan. Toki osakkeiden hinnat heiluvat selvästi levottomammin kuin asuntojen hinnat, joten velan käyttö osakemarkkinoilla ei ole aina niin hauskaa.

Yllä olevassa esimerkissä olisi voinut mennä huonostikin. Sijoittaja B ei siis sijoita yhtään omaa rahaa, sen takia hänellä on valtava riski tässä. Pahimmassa tapauksessa hän menettää sijoitukset ja jää velkaa pankille lainan verran. Toimimalla typerästi tuokin on teoriassa mahdollista. Tavallisemmin velkavivuttaja lainoittaa vain osaa sijoitussalkkua, eikä aloita näin rohkeasti.

Velan käyttö ei ole staattista. Nousun aikana on mahdollista vivuttaa melko rohkeastikin, mutta vivuttajan on syytä hallita riskit jatkuvasti. Resepti voisi ehkä näyttää tältä:

  1. Älä koskaan vivuta 50%:a enempää (esim. salkun arvo 100.000€ josta lainaa 50.000€).
  2. Huolehdi, että salkun suoratuotto (osingot lähinnä) riittävät lainojen korkojen maksuun ja mahdollisiin lyhennyksiin, myös mikäli osingot putoavat kolmanneksella.
  3. Hajauta salkkua riittävästi, ja seuraa alla olevien yhtiöiden osingonmaksukykyä kriittisesti vuosittain.
  4. Seuraa tiiviisti salkun yhtiöiden tilaa ja tunnuslukuja. Jos muuten olet tarkka, lainan kanssa pitää olla erityisen tarkka. Kun salkku rupeaa olemaan yliarvostettu, on muutenkin aikaa vähentää lainavipua oma-aloitteisesti.
  5. Jos mahdollista, ota laina limiittimuodossa tai todella pitkällä laina-ajalla, pitkällä tähtäimellä salkun arvo kasvaa ja mahdollistaa lisää lainaa.
  6. Jos iso pörssi-indeksi kääntyy laskuun, myy osakkeita niin paljon että laina on maksettu. Esimerkkinä kun vaikkapa S&P500 leikkaa 200 päivän liukuvaa keskiarvoa ylhäältä alas. Älä mieti miksi, vaan toimi. Voi hyvin olla, ettei pörssi käänny pysyvästi alas tästä, mutta et halua olla mukana jos vahvasti vivutettu salkku sulaa käsiin. Muista että sinulla on edelleen 100% osakkeissa tältä osin, vain laina on poistettu kuviosta.
  7. Vastaavasti romahdusten jälkeen voit ostaa lainavivulla osingonmaksajia taas. Esimerkkinä kun iso indeksi on jo kääntynyt ylös (200 päivän liukuva keskiarvo on taas hyvä mittari) tai kun osakkeen sisäinen arvo mahdollistaa 100%:n turvamarginaalin.

Ylhäällä oleviin laskutoimituksiin verrattuna tällä menettelyllä pyritään siihen, että osingoilla maksetaan korot ja mahdolliset lyhennykset. On myös syytä vapauttaa omaa asuntoa vakuutena kuviosta niin pian kuin mahdollista, mutta sen käyttö nopeuttaa asioita alussa.

Osakevalinnassa tulee olla erityisen huolellinen. Arvosijoittajan ja laatusijoittajan näkökulmasta vivuttaminen toimii varsin hyvin, kunhan seuraa strategioiden yleiset keskeiset periaatteet ja hallinnoi riskit. Kasvusijoittajan näkökulmasta lainavipu on sitten haastavampaa toteuttaa, silloin osinkoja ei välttämättä ole ollenkaan tulossa.

Kun pörssi joskus laskee, huomaa vivuttaja kuinka altis riskeihin vivutettu salkku onkaan. Mikäli puolet salkusta on lainavipua ja pörssi romahtaa 50% on koko oma pääoma hävinnyt. Sen takia lainataakka ei ole staattinen, ja erityisesti sen takia tarvitaan aktiivista riskienhallintaa. Omaa pääomaa syödään erittäin nopeasti laskuissa ja velasta tulee pahin vihollisesi. Ykkösprioriteetti kun trendi kääntyy, tai kun pörssi on selvästi yliarvostettu, on vähentää vipua määrätietoisesti.

Miltä näyttää tilanne tällä hetkellä? Ainakin S&P500 on oman 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella. Myös itse liukuva keskiarvo on kääntynyt alaspäin. Se ei ole eduksi vivuttajan näkökulmasta. Jos yrittää löytää arvoyhtiöitä 100%:n turvamarginaalilla joutuu tekemään paljon työtä. Itse en ole löytänyt monta tällaista tänä vuonna, ja ne jotka löytyy saattavat olla osinkoansoja.

Lähtökohtaisesti tämänhetkinen tilanne ei ole mitenkään edullinen vivuttajan kannalta. Tällaisessa ympäristössä en missään nimessä lähtisi sijoittamaan velkavivulla, mieluummin vähentäisin mahdollisuuksien mukaan velkaa niin paljon kuin pystyisin.

Viime vuonna minulla oli itse vielä kohtuullisen iso velkavipu salkun kokoon nähden, mutta maksoin limiitin pois tämän vuoden alussa. Kun ostettavaa ei juuri löydy, ei ole mitään järkeä jatkaa vivuttamista. Mahdolliset osakeostot tapahtuvat omalla pääomalla.

Toisin sanoen, minulla on käyttämätön limiitti odottamassa parempia aikoja, mutta itse salkku on edelleen 100% osakkeissa, tilillä ei ole kuin Aspolta äsken irronnut osinko. En usko, että voisin ennakoida mahdollista tulevaa käännettä, joten 100% osakkeissa on tilanteeseen nähden täysin riittävää. Sijoituskirjoissakin suositellaan muuten pitämään pitkää salkkua kohtuullisen täysin sijoitettuna myös laskukausien aikana.

Ja lopuksi muistutus: Sinun tulee ymmärtää, että lainarahalla sijoittamista vaatii keskimääräistä korkeampaa riskinsietokykyä eikä sitä ole suositeltavissa jokaiselle. Jokainen vastaa itse omista sijoituspäätöksistä, tämän kolumnin kirjoittaja ei vastaa niistä millään tavalla.

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana www.holmstromgroup.com/fi ja velkavipu ja siihen liittyvää riskienhallintaa kuuluu olennaisena osana sijoitussuunnitelmaani.

Kommentit

Comment: 

Hyvä analyysi, kiitos Svenne - yhteen asiaan otan kuitenkin toisen kannan. Vaikka odotankin pörssien tulevan vielä alemma kevääseen mennessä näillä tiedoilla kuin nyt, mielestäni ostokelpoisten osakkeiden määrä on noussut selvästi verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. Todella hyviä osinkolappuja saa jo pilkkahintaan, ja jopa sykliset alkavat olla mielekkäissä hinnoissa ainakin parhaat niistä.

Osinkotuoton kannalta velka ei ole nyt ongelma, mutta pitää kyetä hoitamaan tietty lyhennykset muilla tavoin kuin osakkeita myymällä. Sen kanssa voi tulla ongelma. Itsellä on reippaasti vipua, eikä huoleta, kun lyhennykset hoituvat osin osingoilla osin muuten.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Olet ihan oikeassa siinä että, osinkotuotto hoitaa sekä nyt että tulevaisuudessa koronmaksun vaikka korko nousisikin. Se todellakin puoltaa vivuttamista, ja kestää samanaikaisesti sekä koron nousua että osinkosumman alenemista tiettyyn pisteeseen asti.

Tällä hetkellä en silti suosi velkaviutusta ihan vain sen takia, että yleisesti ottaen arvostustasot eivät houkuttele, vaikka aina löytyy mielenkiintoisia kohteita. USA:n korkokin houkuttelee tällä hetkellä varoja USAN:n ulkopuolelta joka näkyy EM osakkeissa, koroissa ja valuutoissa. Näen myös monta samankaltaisuutta vuoteen 2007 verrattuna, ja se saa minut varpailleni. Aina kun olen epävarma, silloin laina lähtee samantien nollille. Jäljelle jää toki 100% osakkeisiin... Kuten kirjoitin oma vipu maksettiin pois jo kauan sitten. Itse asiassa tarkistin tiliotteesta, että velka oli huipussaan 7/2017 ja 11/2017 sitä maksettiin pois, joten velattomana ollaan oltu nyt vuoden päivät! :-) 

Vivulla en yritä edes ajoittaa markkinoita, siellä pelaan ilman muuta puolustuspeliä vaikka vipu sinänsä onkin hyökkäyspeliä. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.