Valtiontalouden tasapaino – vaikea laji

Kuvassa näemme valtiontalouden tasapainon vuosien 1998-2009 Eurostatin mukaan joillekin jäsenmaille. Koko EU:lle keskiarvo koko ajanjakson yli on n. -2%.

Jos laskemme eri maille keskiarvon ajanjakson yli saamme seuraavan taulukon:

 

    Average
Finland    3.18
Luxembourg    2.30
Denmark    1.98
Sweden    1.42
Bulgaria    0.35
Estonia    0.12
Ireland    -0.38
Netherlands    -0.82
Belgium    -0.95
Spain    -1.47
EU (15 countries)    -1.56
Austria    -1.68
Germany    -2.06
EU (27 countries)    -2.16
EU (25 countries)    -2.16
Euro area (15 countries)    -2.23
Euro area (16 countries)    -2.24
Latvia    -2.33
Slovenia    -2.53
Lithuania    -2.63
Cyprus    -2.78
Italy    -2.95
France    -3.08
Romania    -3.34
Portugal    -3.94
Czech Republic    -4.16
Poland    -4.34
Slovakia    -5.18
Malta    -5.53
Hungary    -6.06
Greece    -6.13

Kuten näemme Suomi komeilee listan kärjessä 3% ylijäämäisellä arvolla. Jopa "kovana" talousmaana pidetty Saksa on vain keskikastissa -2.06% arvollaan. Ongelmatapauksena mainittu Espanja taas ei tässä valossa näytä kovinkaa pahalta. Varmaan kokonaiskuvaa täytyy täydentää muillakin mittareilla.

Tästä tulee väkinsinkin mieleen että Suomen perinteinen linja jolla 90-luvun kriisikin hoidettiin eli säästetään silloin kuin nurkissa palaa on kuitenkin toimivampi kuin yrittää Keynesin mallia , eli elvyttää laskusuhdanteessa ja säästää nousussa.

Kun talous on kuralla ja työttömyyden pelko kouraisee omallakin kohdalla kansa hyväksy säästöviestin helpommin. Noususuhdanteessa säästäminen on vaikeaa. Helposti jäädään odottamaan sitä vieläkin parempaa aikaa, jota ei koskaan tule. Onhan meillä vielä näin-ja-näinpaljon työttömiä. Sitäpaitsi kulut kasvavat kun palkat ja muutkin kustannukset tuppaavat noususuhdanteessa nousemaan.

Seuraava ajatus on että tuo vakaussopimuksen -3% raja on liian löysä. -3% on ikäänkuin uusi 0%, eli jatkuva -2% alijäämä on ikäänkuin OK.

Tulee mieleen myös "poliittiset realiteetit" kunnallispolitiikasta. Oikeisto haluaa pitää verotuksen alhaalla. Siksi vastustetaan tarpeellistakin verotuksen nostoa jotta talouteen ei tulisi "löysää" ja ikäänkuin pakotettaisiin säästöihin pidemmällä tähtäimellä. Oikeat säästöt ovat kuitenkin kiven alla, ja vaativat ainakin paljon työtä, verta ja hikeä. Samalla ajetaan taouttaa alijäämäisenä vuositolkulla vaikka periaatteessa vasteustetaan sitäkin.

Vasemmisto taas vastustaa säästötoimia koska "peruspalvelut pitää turvata". Samalla lisävelkaantumistä ei pidetä pahana, joten myös vasemmisto ajaa taloutta alijäämäisenä, jotta ikävään veronnostoon ei tarvitse lähteä.

Yhteistä on toiveajattelu kustannustasosta tulevaisuudessa. Lopputuloksena on että taloutta ajetaan alijäämäisenä ihans iitä riippumatta kukka on vallassa, ainoastaan eri syistä.

2 thoughts on “Valtiontalouden tasapaino – vaikea laji

  1. Oikeisto ja vasemmisto

    Mielestäni kuvaus oik. ja vas. käsityksistä oli osuva. Siihen voi lisätä, että Vanhasen hallituksen alun ajan valtion veronalennukset olivat kyseenalaisia tilanteessa, jossa suuret ikäluokat lähestyivät eläkeikää. Käytännössähän niitä vielä kompensoitiin kunnallis- ja jopa kirkollisverojen korotuksilla.

     

    "Vähemmän vasemmistolaisena" ihmisenä devil olen muuten aina vieroksunut palvelujen yksityistämistä. Siinä on parikin ongelmaa. Ensinnäkin, kun katselee kunnalliselämää pienemmällä paikkakunnalla, missä asiat on tavallaan helpompi asettaa yhteyksiinsä, huomaa mikä määrä alan yrittäjiä on sos. ja terv.lautakunnassa. Kunnan työntekijöiden rinnalla on siis toinenkin jääviysasemaltaan hankala rynhmä, joka tietysti jäävää itsensä omissa sopimuksissaan luottaen siihen, että kollegat hoitavat asian vastavuoroisuusperiaatteella. Ikävä asia on myös se, ettei yksityistäminen ole johtanut julkisen sektorin väen vähentämiseen. Sitä nimittäin tarvitaan palvelujen suunnittelemiseen, palvelusetelien jakamiseen etc, etc, etc.

     

    T. Juha   

  2. Euroalueen kokonaisvelkaantuminen on tasapainossa

    Euroalueen valtiot ovat velkakierteessä, mutta väitetään että Euroalueen talous on silti tasapainossa. Miten tämä voi olla mahdollista?

    Oheinen graafi kuvaa Euroalueen kokonaistasapainoa (vaihtotasetta), joka on itse asiassa hieman positiivinen ja tämä merkitsee sitä että me emme velkaannu vaan jopa hieman rikastumme. Tämä johtuu siitä että pohjois-Euroopan kotitaloudet ja yritykset osaavat varsin hyvin mitoittaa kulut ja menot ja pystyvät tasapainottamaan huonosti hoidettuja valtiontalouksia. Erot euroalueen sisällä ovat suuria ja tämä kuvaa vain Euroalueen keskiarvoa.

    Vaikka kokonaisvelkaantumisemme onkin kurissa ei tilanne ole missään nimessä hyvä. Huonosti hoidetuista valtiontalouksista tulee varmasti vielä lisää riesaa.

    Euroalueen vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen (Lähde ECB: http://sdw.ecb.europa.eu/home.do?chart=t1.8)

    Olen Jyrki Kataisen kanssa aivan samaa mieltä siitä että olisi kaikkien etu että Komissio ryhtyy seuraamaan euroalueen valtiontalouksien tasapainoa. Tämä seuranta mahdollistaa sen, että asioihin voidaan puuttua aiemmin kuin nyt tässä Kreikan tapauksessa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On