Urpilainen: Eurobondit vaaraksi terveille talouksille
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen katsoo eurobondien olevan vaarallisia terveiden maiden talouksille. Urpilainen puhui torstaina 24.11.2011 presidentti Halosen johtamassa Presidentti-foorumissa Helsingissä.
– Pahimmillaan eurobondit saattaisivat johtaa tilanteeseen, jossa sijoittajat menettävät viimeisenkin luottamuksen euroalueeseen terveiden maiden joutuessa yhteisvastuuseen kriisimaiden lainamarkkinoista. Luottamusta rakennetaan niin, että terveiden maiden talouksia suojataan kriisin tartunnalta. Tämä on yksi keskeisistä syistä, miksi komission esitys eurobondien käyttöönotosta ei ole kannatettava.
Urpilainen muistutti puheessaan, että Eurooppaa tarvitsee luottamuksen palauttamista myös kansallisessa talouspolitiikassa ja finanssimarkkinoilla.
– Talouspolitiikan terveyden varmistamiseksi tarvitsemme tiukempaa jäsenmaiden seurantaa, mutta myös automaattisia sanktioita sääntöjen jättämisestä noudattamatta.
– Finanssimarkkinoiden spekulatiiviselle voitontavoittelulle on asetettava rajat. Suuret riskit ja niiden laukeamiset eivät ole johtaneet markkinoiden vastuun kantamiseen kriisistä toivotulla tavalla. Siksi demokratian on puututtava peliin. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tukee Euroopan komission esitystä kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamiseksi ensivaiheessa Euroopan unionin tasolla.
Urpilaisen mukaan kansalaisille on näytettävä, että Eurooppa ottaa kriisin tosissaan.
– Rahoitusmarkkinaverolla on suuri moraalinen merkitys markkinoiden toimivuudelle ja kansalaisten uskolle politiikan päätöksentekokykyyn. Unionin taloudellisten valuvikojen lisäksi meidän on uskallettava puuttua unionin moraalisiin valuvikoihin.
– Tarvitsemme Eurooppaan siis moraalista integraatiota, jolla puutumme unionin taloudellisten valuvikojen lisäksi ahneen voitontavoittelun hillitsemiseen, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, harmaaseen talouteen ja korruptioon.
Eurobondit
Olen ehdottomasti eurobondien kannnalla. Saksan korkotason, kuten myös Suomen, nousu on itsestään selvä ja kyse ei ole vain taloutemme vahvuuksista. Jos uskomme, että Ranska tai muut maat eivät tee defaulttia, niin tietenkin vastuullinen sijoittaja ostaa vain korkeimman tuoton antavaa korkopaperia. Ja jos vaarana on, että isot maat ajautuvat ongelmiin (Italia, Espanja, Ranska), niin euro on valuutta-alueena ongelmissa, koska Saksa tai Suomi tai sitten heikoimmat maat voivat irtaantua siitä. Tällöin kuitenkin lainanantajalla jäisi käsiin eurolainoja joiden reaalinen arvo voisi olla jotain muuta kuin nyt (jos siis vahvat irtaantuvat eurosta). Tästä pitää saada korvaus. Mielestäni tällä hetkellä riskittömältä 10 vuoden euro-pohjaiselta lainalta (Saksan) pitäisi saada noin 1%-2% yli inflaation eli 4%-5% ja riskisimmistä hieman enemmän eli 7%-8%. Harva talous kuitenkaan kestää tätä (Suomikin uusii lainojaan kymmenillä miljardeilla vuosittain), niin tuota hajoamisriskiä pitää minimoida kuten myös riskilisiä ja siihen on oikea lääke taloudellinen voimakas integraatio mitä eurobondit edustavat ja ovat paras tapa toteuttaa se. Olemme nytkin hyvin integroituneet toisiimme kuten vaikka Suomen rakennusmarkkinoilla näkee kuunnellessaan kielten sekamelskaa. Tämä integraatio mitä olemme jo tehneet myös yhdistää palkkoja ja luonteva jatko on ottaa rohkeita valtiomiesmäisiä isoja askeleita kohti vahvaa liittovaltiota. Voisimme kuitenkin kansallisvaltiot säilyttää olympialaisissa sekä euroviisuissa. Kansallisvaltioista on huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos kerran kunnat pitää yhdistää työssäkäyntialueitten mukaisesti, niin on loogista olettaa kansallisvaltioiden yhdistyvän kauppa-alueiden mukaisiksi. Ja eihän tulonsiirrot ole mitenkään erikoisia, tehdäänhän nytkin niitä kuntien välillä miljardeittain. Sitä en tiedä kuinka pahaksi lama halutaan tehdä ennen poliittisia johtopäätöksiä.
Hyödyt saatu – maksun aika
Reitersin kolumnistin mukaan ongalmat euroalueelle ovat syntyneet (erilaisten verokiertojen ja huijausten lisäksi) siksi että korkotaso on pitkään noudattanut Saksan tarpeita. Kun talouskasvu oli saksassa hidasta pidettiin kororta alhaalla. Samalla pysyi myös euron valuuttakurssi maltillisena joka hyödytti sakasan vientiteollisuutta joka on nyt toipunut voimakkaaksi.
Espanja ja Irlanti ajautuivat osaksi matalan korkotason takia kiinteistökuplaan voimakkaan kasvunsa ansiosta. Nämä maat olisivat hyötyneet paljon korkeammasta korkotasosta joka olisi jarruttanut kuplan syntyä.
Arvion mukaan Saksan BKT on euroalueessa kasvanut 8% enemmän kuin se olisi erillään ylivanhvalla D-markalla. Nyt on tullut aika maksaa lasku.
Tällainen "eri-makseta" vihoittelu on lyhytnäköistä. Nyt näyttää siltä että emme tarvitse tukitoimia itse ja vastustamme siis niitä. Ei ole epätodennäköistä että olemme itse tukiluukulla jonossa muutaman vuoden kuluttua.
Rahapolitiikkaa hallinnut tosiaan Saksa
EKP:n korkopolitiikkaa on tosiaan hallinnut Saksan inflaatio- ja kasvukäyrä. Espanja ja Irlanti ylikuumentuivat vuosia ennen talouskriisin puhkeamista, ne olisivat tarvinneet kovempia korkoja. Nyt ne ovat pulassa ja vastaus on, että oma vikanne. Se tosin on sanottava, että poliittisella tasolla kiinteistöbuumiin olisi voinut vaikuttaa, mutta EKP:n linjan joka tapauksessa saneli Saksa. Tämmöinen on minunkin käsitys, jota data varmasti tukee, jos sitä tarkemmin pengotaan.