Työkalu yritysten arvioimiseen numeerisesti

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva
Ajattelin tällä kertaa jakaa teille kiinnostavat sijoituskohteet postauksista tutun excel tiedoston, jolla arvotan yrityksiä ja yritän välttää täysin paskojen yritysten ostamisen. Historiallisen datan hyvyys ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta tyypillisesti loistavat yritykset pystyvät tekemään tulosta riippumatta markkinatilanteesta. Sen takia näen tärkeäksi arvioita yrityksiä niiden edellisten vuosien onnistumisen perusteella. Kirjoituksen lopusta löytyy linkki Google Drivesta ladattavaan tiedostoon ja kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti jokaisen parametrin tarkoituksen sekä miten tiedostoa pitää käyttää.

Miten taulukkoa pitää täyttää?

Taulukon lataamisen jälkeen avaa tiedosto. Tiedoston avaamiseen tarvitset joko Excelin, Google Sheetsin tai Openofficen. Ota tiedosto muokattavaksi (enable editing) ja hyväksy tiedostossa olevat makrot (enable content). Tiedostossa oleva Click Me makro vaatii toimiakseen sisällön hyväksymisen.

Valitse tutkittava yritys (esim. Elisa) ja etsi sen viime vuoden tilinpäätös (Elisa). Tyypillisesti tilinpäätökset löytää helposti kirjoittamalla Googleen yrityksen nimi + vuosikertomus/annual reports.

Aloita taulukon käyttö painamalla Click Me ja syötä yrityksen nimi (esim. Elisa). Makro luo automaattisesti kopion Pohja välilehdestä ja nimeää uuden välilehden yrityksen nimellä (huom. välilehden nimi voi olla maksimissaan 31 merkkiä pitkä). Älä tee mitään muutoksia Pohja välilehteen, koska muuten kaikki tiedot kopioituvat uuteen välilehteen.
 
Laita soluun C1 (Vuosiluku) 2017, D1 soluun 2016, jne. Tämän jälkeen tiedosto on valmis vuosikatsausten selaamista varten. Uusien kolumnien lisääminen onnistuu painamalla C-kolumnia oikealla hiirenpainikkeella ja painamalla kopioi/copy. Paina uudestaan C-kolumnia ja paina liitä kopioidut solut/insert copied cells. Tällä tavoin voit yksinkertaisesti jatkaa taulukkoa tuleville vuosille.
 
Jokainen harmaa solu on kohta, johon sinun pitää löytää jotain täytettä. Suurin osa valkoisista tyhjistä soluista ovat automaattisia laskukaavoja. Vihreät solut ovat alasvetovalikkoja, joissa valitaan käytössä oleva valuutta. Valuutta vaihtoehdot ovat EUR, SEK, NOK, DKK, USD ja CAD.

A-kolumnissa on listattu erilaisia numeriisia arvoja, joita halutaan selvittää yrityksestä. Avaa harjoittelun vuoksi vaikka Elisan tilinpäätös vuodelta 2017 ja kokeile etsiä minkä tahansa parametrin arvo painamalla selaimessa ollessasi CTRL + F. Tämä avaa hakukentän millä pystyt nopeasti etsimään tietyn parametrin käyttämällä hyväksi antamiani nimiesimerkkejä. Etsitään siis esimerkin vuoksi vaikka Elisan vuosikatsauksesta rahavarat. Rahavarat 31.12.2017 Elisalla oli 44.3 milj.euroa, jotka löytyy siirtymällä löydetyistä sanoista seuraavaan kohtaan. Olen laittanut jokaisen parametrin kohdalle vaihtoehtosanat, joilla suurimmassa osassa vuosikatsauksia on löytynyt oikea kohta sekunneissa. En voi kuitenkaan taata hakusanojen toimivuutta jokaisessa vuosikatsauksessa, mutta suurimmassa osassa on ainakin itsellä toiminut. Täytä samalla tavalla myös muut parametrit viimeisten kahden vuoden osalta (2017 ja 2016). Taulukkosi pitäisi näyttää tältä täyttämisen jälkeen (kuva alla). Onneksi olkoon, olet käynyt läpi ensimmäisen vuosikatsauksesi numeerisen datan. Mitäs nämä numerot sitten kertovat?

Tieto numeroiden takana

Käydään sitten jokainen parametri hyvin nopeasti läpi, jotta sinun on helpompi ymmärtää niiden tarkoitus. Joidenkin parametrien osalta voi käyttää myös muitakin laskentatapoja, joten ethän pahastu minun käyttämästä laskukaavasta.
 
Liikevaihto: Yrityksen myyntituottojen summa, josta on vähennetty arvonlisävero. Liikevaihdon kasvua pidetään tyypillisesti hyvänä asiana. Alla oleva muutos solu vertaa liikevaihtoa edelliseen vuoteen. Kaksinumeroisesti kasvavat yritykset mielletään yleensä kasvuyrityksiksi. Kirjaa liikevaihto miljoonina.
 
Liikevoitto: Liikevoitto on yrityksen tulos, josta on vähennetty liiketoiminnan kulut ja poistot. Yli 10 % liikevoittomarginaalia pidetään yleensä jo hyvänä, mutta se on hyvin paljon riippuvainen toimialasta. Kirjaa liikevoitto miljoonina.
 
Tilikauden voitto: Tilikauden voitto on liikevaihto, josta on poistettu liiketoiminnan kulut, poistot, verot, korot sekä voitonjaot. Yli 5 % tilikauden liikevoittoa voi pitää jo hyvänä. Kirjaa tilikauden voitto miljoonina.
 
Oman pääoman tuotto: Yrityksen saama tuotto omalle pääomalle. Hyväksi ROE-arvoksi mielletään 15 % ja erinomaisesta oman pääoman tuotosta puhutaan yli 20 % ROE-arvon jälkeen. Luku on toimialariippuvainen ja se on esimerkiksi finanssialalla (ylikapitalisoidut pankit, esim. Nordea) paljon pienempi kuin lääkeyrityksillä. Kirjaa arvo prosentteina.
 
Sijoitetun pääoman tuotto: Yrityksen saama tuotto omalle ja sijoitetulle pääomalle (=velka). ROI arvo ei ole niin toimialariippuvainen kuin esim. ROE. Hyväksi ROI-arvoksi mielletään 15 %. Kirjaa arvo prosentteina.
 
Velkaantumisaste: Velkaantumisaste kuvaa yrityksen korollisen velan ja oman pääoman suhdetta. Hyvällä tasolla oleva velkaantumisaste on 10-60 % ja tyydyttäväksi tilanteeksi sanotaan 60-100 % velkaantumisastetta. Velkaantumisaste voi olla negatiivinen, jolloin yritys on nettovelaton. Kirjaa arvo prosentteina.
 
Omavaraisuusaste: Omavaraisuusaste kuvaa yhtiön omarahotteisen pääoman suhdetta varallisuuteen. Mitä suurempi luku on, niin sitä parempi. Erinomaiseksi omavaraisuudeksi lasketaan jo 50 %. Kirjaa arvo prosentteina.
 
Osakekohtainen pääoma: Yrityksen oman pääoman määrä osaketta kohden.
 
P/B: Osakkeen arvostuksen ja osakekohtaisen pääoman suhdetta kuvaava luku. Alhainen P/B-arvon osakkeet mielletään arvo-osakkeiksi, mutta alhainen P/B-luku ei automaattisesti tarkoita, että yritys on hyvä sijoituskohde. Korkean P/B-luvun yrityksiin kuuluvat esimerkiksi IT-yritykset, jotka sitovat vähän pääomia. Matalia P/B-arvoja nähdään tyypillisesti pääomaintensiivisillä aloilla.
 
Osakekohtainen tulos: Yrityksen liiketulos jaettuna osakkeiden määrällä.
 
Osinko: Yrityksen osakkeen omistajille maksama voitto-osuus.
 
Osingonmaksusuhde: Yhtiön osingon määrä suhteutettuna osakekohtaiseen tulokseen. Osingonmaksusuhde voi hyvinkin ylittää 100 %, koska yrityksellä voi olla rahavaroja joita käytetään osingonmaksuun. Osingonmaksusuhteen ollessa korkea (>80%) kannattaa miettiä, että voiko yritys jatkaa osingon kasvattamisuralla, jos pieniä töyssyjä tulee liikevoittoon ja rahavaroja ei ole jaettavaksi.
 
Varat: Yrityksen taseessa olevien kaikkien varojen summa. Varat koostuvat sekä lyhytaikaisista (esim. rahavarat) että pitkäaikaisista varoista (esim. liikearvo). Varojen määrään en erityisesti kiinnittäisi huomiota, koska niiden muuttaminen on täysin kirjanpidollista ja arvot eivät välttämättä kuvaa todellisuutta. Kirjaa varat miljoonina.
 
Rahavarat: Yrityksen kassasta löytyvän rahan määrä. Kirjaa rahavarat miljoonina.
 
Pitkäaikaiset korolliset velat: Pitkäaikaisten korollisten velkojen määrä, joilla takaisinmaksuaika on yli vuosi. Näihin kuuluvat esim. rahoituslaitoksilta saadut lainat. Kirjaa velat miljoonina.
 
Pitkäaikaisten korollisten velkojen suhde liikevoittoon: Luku, joka kertoo kuinka monta vuotta kuluisi velkojen maksamiseen nykyisellä liikevoitolla.
 
Operatiivinen kassavirta: Yksi tärkeimmistä luvuista. Operatiivinen kassavirta kuvaa yrityksen kassaan saamaa rahaa omasta liiketoiminnastaan. Jos operatiivinen kassavirta on negatiivinen, niin se tarkoittaa sitä, että liiketoiminta ei tuota lainkaan rahaa vaan pelkästään kuluttaa sitä. Jos kassavirta on pitkään minuksella, tulee se johtamaan konkurssiin. Kassavirran laskemiseen ei voi käyttää kirjanpidon kikkoja, joten tämä kuvaa todella hyvin liiketoiminnasta saatavaa rahan määrää. Kirjaa arvo miljoonina.
 
Investointien kassavirta: Yrityksen investointeihin käyttämä kassavirta. Erityisesti kasvuyrityksillä tämä on todella korkea negatiivinen luku. Luku on siis käytännössä aina negatiivinen, mutta kirjaa kuitenkin taulukkoon tämä positiivisena lukuna laskukaavaa varten. Kirjaa arvo miljoonina.
 
Vapaa kassavirta: Operatiivisesta kassavirrasta tehtyjen investointien jälkeinen luku. Vapaan kassavirran yritys voi käyttää lainojen maksuun, omien osakkeiden ostoon ja voitonjakoon (osinko). Tämä olisi siis hyvä olla positiivinen luku.
 
P/FCF: Vapaan kassavirran suhde yrityksen arvoon. Alhainen P/FCF arvo (< 10) tarkoittaa sitä, että yritys on edullinen suhteutettuna sen generoimaan vapaaseen kassavirtaan. Tämän muuttumista kannattaa siis seurata, koska se kuvaa hyvin yrityksen arvostuksen muuttumista rahantekokykyyn.
 
Osakkeiden määrä: Yrityksen kaikkien osakkeiden määrä. Taulukossa osakkeiden kokonaismäärä merkataan tuhansina. Esim. 2 300 265 355 osaketta merkataan taulukkoon seuraavasti: 2300265,355.
 
Osakkeen hinta: Yrityksen yksittäisen osakkeen markkina-arvo. Itse olen taulukossa käyttänyt vuoden viimeistä noteerausta.
 
Markkina-arvo: Yrityksen markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden määrä osakekohtaisella arvolla. Markkina-arvo on laskettu miljoonissa.
 
Voittokerroin: Osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella. Kuvaa yksinkertaisesti sitä, että kuinka monta vuotta yrityksellä kestää tehdä osakkeen arvon verran voittoa nykyisellä tuloksentekokyvyllään. Alhaisen P/E-luvun (< 10) yrityksiä ovat esimerkiksi finanssialan yritykset ja korkean P/E-luvun yrityksiä kasvuyritykset (>20). Korkea P/E-luku ei automaattisesti tarkoita huonoa sijoitusta, kunhan tulevaisuuden näkymät toteutuvat suunnitellusti.
 

Osinkotuotto-%: Osinkon määrä suhteutettuna osakkeen hintaan. Suomen pörssin keskimääräinen osinkotuotto on noin 3-4 %.

Mitäs näistä luvuista nyt saa sitten irti?

Ei välttämättä yhtään mitään, mutta oikein tulkitsemalla se voi helpottaa hyvin yritysten löytämistä. Esim. korkean ROI-arvon, alhaisen velkaantumisasteen, kohtuullisen osingonmaksusuhteen ja alhaisen P/FCF-arvon omaava yritys voisi olla hyvä sijoituskohde. Tällöin yrityksellä on todennäköisesti vahva brändi tai vähän investointeja vaativa toimiala (korkea ROI), paljon omaa pääomaa suhteutettuna velkaan (alhainen velkaantumisaste), mahdollisesti kasvava ja ainakin vakaa osinko (kohtuullinen osingonmaksusuhde) ja edullinen hinta suhteutettuna rahantekokykyyn.(alhainen P/FCF).
 
Sijoitusmenestyksen takaaminen tietyllä osakkeella ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, koska siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät, mutta uskon osakeanalyysin auttavan karsimaan ainakin pahimmat häviäjät mahdollisista hankinnoista. Toivottavasti taulukosta on jollekin ihmiselle hyötyä!
 

Ja tietysti, tässä lupaamani latauslinkki Google Drive palvelussa.

 

Harrastatko sinä osakkeiden vuosikatsauksien läpikäyntiä?
 
Kirjoittaja pitää sijoitus- ja säästöaiheista blogia osoitteessa: osinkoinsinoori.blogspot.fi

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.