Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Julkisen sektorin tuotannolliset omistukset on hajautettu eri instansseille

Julkisen sektorin tuotannollisia omistuksia dominoivat työeläkeyhtiöt ja julkisen sektorin palvelutuotanto. Molempien arvo lähenee oheisessa taulukossa 100Mrd€ suuruusluokkaa. Työeläkeyhtiöiden oskeomistusten arvoa seuraa tela ja se on läpinäkyvää ja niiden arvo on suurin piirtein tuo taulukon 80 Mrd€, mutta julkisen palvelutuotannon (sairaalat, vanhainkodit, koulut,.....) arvoa on vaikea arvioida. On todennäköistä, että taulukon 90Mrd€ on pahasti alakanttiin arvioitu edustaahan julkinen palvelutuotanto reilusti yli 20% suomen BKT:n arvosta. Valtionvaraoinministeriö seuraa valtion osakeomistusten ja liikelaitosten arvoa, ja nuo luvut ovat melko luotettavia. Kuntien liikelaitosten arvoa on sen sijaan vaikeampi arvioida muuta kuin summittaisesti.

Yksityisten kansalaisten finanssivarallisuudesta on olemassa tilastokeskuksella ja finanssialan keskusliitolla kohtuullisen oikeellista tietoa ja taulukon luvut ovat noilta osin suuruusluokaltaan oikeita.

Kokonaiskuva on kuitenkin selvä. Tuotantokoneiston julkinen omistus on saavuttanut merkittävän 70% virstanpylvään, ja kilpailemme maailman muiden sosialismiin suuntautuneiden valtioiden kanssa kärkisijasta maailmassa.

Julkinen omistajaohjaus onnistuu, jos ei ole suurta tarvita muutoksiin

Tuotantokoneiston julkinen omistajaohjaus ja kontrolli on Suomessa toteutettu paremmin kuin vaikkapa entisissä sosialistimaissa. Demokratiamme ja ammattiyhdistysliikkeemme toimii paremmin ja tehokkaammin. Muutoksia saadaan toisinaan aikaan, kuten nyt hetki sitten aikaan saatu sote uudistus.

Työeläkeyhtiöiden käyttämä omistajavalta on toisinaan osannut valita oikeita henkilöitä pörssiyritysten hallituksiin tekemään strategisia linjauksia ja valitsemaan tehokasta yritysjohtoa (lähinnä toimitusjohtajaa). Julkinen omistajaohjaus on osoittanut kyntensä ja tuonut lisäarvoa vanhoille vakiintuneille sektoreille kuten telakkateollisuuteen, raskaaseen konepajateollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Julkisen sektorin omistajaohjauksesta vastaavat (virkamiehet, ammattiyhdistysliikkeet, eläkevakuutusyhtiöiden virkamiehet..) eivät kuitenkaan ole käsittääkseni tuoneet suurta lisäarvoa dynaamisille aloille kuten peliteollisuuteen tai IT alalle ylipäätään.   

Kommentit

Comment: 

Jos nykyinen kehitys jatkuu, niin tulevaisuudessa meillä on ainoastaan julkisessa ohjauksessa ja omistuksessa olevaa tuotantokoneistoa.

 

Analysoidaanpa... 

Kuinka hyvin poliitikot ja heitä avustavat virkamiehet ovat onnistuneet tehtävissään viime vuosina?

Tulokset:

- Suomalaiseen teollisuustuotantoon investoidaan vähemmän kuin poistot

- Teollisuus toteuttaa tuotannon laajennukset yleensä ulkomaille (ei Suomeen)

- Julkisen hallinnon kulutus lisääntyy vaikka tulot tippuvat

- Suomi velkaantuu

 

Jos siis puhtaasti arvioidaan tulosten perusteella, niin onnistuminen saa arvosanaksi SURKEA.

 

Miksi sitten pitäisi edes olla yksityistä tuotantokoneiston omistusta?

- Yksityinen omistaja on sijoittanut omia rahojaan ja pitää niistä parempaa huolta kuin toisten rahoja sijoittava

- Yksityistä omistajaa kiinnostaa tuotto ja kasvu. Poliitikkoja äänet. Virkamiehiä lomat ja aikainen eläke.

 

Voisin myös kysyä "miksi kettu ei saa kiinni jänistä?"

Vastaus "jänis juoksee hengestään, kettu lounaasta"

 

 

 

 

Comment: 

Annan vitosen. Lähinnä siitä, että olet koonnut kiinnostavan lukusetin ja esität lähteet. Onko luvuissa se virhelähde kuitenkin, että yksityisomistus on lopulta ehkä enemmän ulkomailla. Esim. jos omistan Koneen osaketta niin omistukseni arvo lienee luvuissa täysimääräisenä vaikka Koneella olisikin tehdas (=omaisuutta) Kiinassa tms. Julkisvallan omistus on enemmän kotimaista kuin yksityisenpuolen, vai mitä?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Jep. Tuollainen virhelähde on tosiaan olemassa.

Muutenkin lukujen kerääminen oli hankalaa ja osa löytämistäni luvuista oli hieman ristiriitaisia. Jouduin tekemään aika paljon töitä. En silti yhtään ihmettelisi jos tarkempi tutkinta osoittaisi, että tuotantokoneiston omistuksesta olisi laskentatavasta riippuen 60%...80% julkisen sektorin hallussa. Haarukka on leveä ja antaisi aihetta tarkempaan tutkimukseen.   

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.