Tuloskausi Q1/2019 – tunnuslukuvertailua

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Talousmentor-yritysanalyysi on nyt tehty 74 eri yrityksestä. Ennen kuin Q1/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin kirjoituksessa laitetaan nämä yritykset järjestykseen osinkotuoton, PE-luvun ja volatiliteetin perusteella. 

Lisäksi koostin pistekuvaajat (scatter) PE-luku/osinkotuotto sekä osinkotuoton ja EP:n suhteesta volatiliteettiin.

Listalla on tätä kirjoittaessa

  • 31 suomalaista,
  • 12 ruotsalaista,
  • 8 norjalaista ja
  • 23 amerikkalaista yhtiötä.

HUOM! Seuraavat tunnuslukuvertailut on koostettu käyttäen perjantain 12.4.2019 päätöskursseja. Lisäksi Ocean Yield (NOR) osakkeen hinta on muutettu kruunuista (65,70 NOK) dollareiksi (1 NOK = 0,1179 USD) eli tässä analyysissä yhtiön osakkeen kurssi on 7,75 USD.

HUOM! Kaikki ennusteet ovat omiani. Eli tämä lista eroaa viime viikolla julkastusta kirjoituksesta "1q19 Tuloskausi alkaa"

Halvimmat osakkeet (PE)

Tilikauden 2019 ennustamieni nettotuloksien perusteella halvimmat (PE < 15) osakkeet ovat.

HUOM! Nesteen PE-lukema yo. listalla on virheellinen, sillä siitä oli laskennassa jäänyt split huomioimatta :-( Nesteen PE on 3-kertainen, eikä se siten kuuluisi listalle.

Suomen Hoivatilojen tulos sisältää kiinteistöjen laskennallisia arvonmuutoksia, joten yhtiön PE-luku ei ole mielekäs mittari.

Listalla on 32 yritystä, jota voinee pitää hieman yllättävänä. Tammikuussa, kun tein vastaavanlaisen listan, niin silloin listalla oli 30 yritystä. Ennakkoon arvelin listan olevan nyt lyhyempi alkuvuoden hyvän kurssinousun johdosta.

Tässä vaiheessa vuotta ennusteisiin kannattaa suhtautua suurella varauksella ja pistemäisen ennusteen sijaan tulisikin katsoa tulosta isommalla hintavälillä. Pelkän PE-luvun perusteella sijoituksia ei siis tule tehdä. Sijoittajan tuleekin katsoa aina erikseen syitä alhaiselle PE-luvulle.

Parhaat osinkotuotot

Osinkosijoittajaa kiinnostaa hyvät osingon maksajat ja listalla on 27 yritystä, joiden seuraavan 12 kk:n ennustamani osinkotuotot ylittävät 5 prosenttia.

Korkean osinkotuoton lisäksi sijoittajan on hyvä tarkistaa se, onko osinko nousutrendissä ja onko ennustetulle osingon nousulle tilaa. Tällöin kannattaa tutustua yhtiön osinko/nettotulos ja osinko/FCF tunnuskuihin ja niiden noin 5 vuoden trendeihin.

Oheiseen kuvaan on asetettu yhtiöt ennustettujen PE-lukujen ja osinkotuottojen perusteella. Näin voi visuaalisesti havainnoida, miten eri osakkeet asettuvat kaavioon.

Kuvassa on käytetty joidenkien yhtiöiden pörssitunnuksia, jotta nimet mahtuisivat näkyviin. Tämä korostuu etenkin seuraavien kappaleiden kuvissa.

Tästä linkistä näet kuvan isompana: PE/Osinkotuotto

Volatiliteetti

Modernin rahoitusteorian mukaan osakkeen volatiliteetti eli keskihajonta määrittelee sijoituksen riskiä. Mitä enemmän osake heiluu, sitä riskisempi sen sanotaan olevan. Teoriaa kohtaan on esitetty kritiikkiä, mutta katsotaan tästäkin huolimatta alhaisimman riskin osakkeet.

Vertailun vuoksi olen tuonut taulukkoon myös Helsingin (OMXH25), Tukholman (OMXS30) ja USA:N (S&P500) indeksien volatiliteetin.

Volatiliteetin laskenta

Volatiliteetti on laskettu osakkeiden hintojen muutosprosenttien keskihajonnasta. Joissakin toisissa lähteissä mainitaan, että volatiliteetti lasketaan hintojen keskihajonnan perusteella. Päädyin käyttämään muutosprosentin keskihajontaa, sillä se antaa vastauksena prosenttiluvun, joka on yhteismitallinen osakkeiden välillä.

Laskenta-aikavälinä on viimeisimmän 63 pörssipäivän eli noin 3 kuukauden kurssikehitys.

Näin laskettu päiväkohtainen keskihajonta on annualisoitu kertomalla tulos neliöjuuri(252). Vuodessa on keskimäärin 252 pörssipäivää, joten tästä syystä on käytetty tätä lukemaa. Oheisessa linkissä on tarkemmin kuvattu laskentaa Excelissä: https://www.investopedia.com/ask/answers/021015/how-can-you-calculate-volatility-excel.asp

En ole huomioinut osinkojen irtoamista, joten se tuo hieman lisävärinää volatiliteettiin, mutta ehkä tässä vertailussa viimeisiin desimaaliin viety laskenta ei ole tärkeää vaan suurin piirtein ”hehtaarilla” olevat luvut.

Alhaisimman volatiliteetin osakkeet

Oheisessa taulukossa on esitettynä Helsingin, Tukholman ja SP500 indeksien volatiliteetit sekä alle 20 prosentin volatiliteetilla olevat yhtiöt.

Vastaavasti suurimmat volatiliteetit olivat seuraavilla osakkeilla.

  • Kraft Heinz Company: 58 %
  • Swedbank: 51 %
  • Cargotec: 39 %

Kraft Heinz ja Swedbank ovatkin kokeneet tänä vuonna kovia, joten korkeat volatiliteettilukemat eivät tule yllätyksenä.

Osinkotuotto ja volatiliteetti

Oheiseen kuvaan on asetettu yhtiöt ennustettujen osinkotuottojen sekä volatiliteetin perusteella.

Suurenna kuva

Kuvaa voi tulkita niin, että mitä lähempänä vasenta yläreunaa osake on, niin sitä pienemmällä ”riskillä” sijoittaja saisi parempaa ennustettua osinkotuottoa. Todellisuudessa tilanne ei ole näin suoraviivainen, sillä myös osakkeiden alhainen riippuvuus toisistaan (kovarianssi, yhteisvaikutus) vaikuttaa. Jos tätä ajattelua viedään pidemmälle, niin lopulta päädytään CAPM-malliin, josta enemmän Talousmentorissa julkistetussa kirjoituksessa: CAPM – mikä se on?

Valitsin 5 alhaisimman volatiliteetin osaketta ja muodostin niistä salkun, missä kutakin osaketta oli alkuvaiheessa (tammikuun puolivälissä) 20 prosenttia. Laskin salkun volatiliteetin (5,4 %) ja loppupäivän ennustetun osinkotuoton (5,1 %) seuraavalle 12 kuukaudelle.

Kuten nähdään, niin näin muodostetun salkun volatiliteetti on selvästi alhaisempi, kuin minkään muun yksittäisen osakkeen. Salkun volatiliteetti alittaa myös indeksien 10,4 ja 13,3 prosentin lukemat.

EP-tuotto ja volatiliteetti

Oheisessa kuvaajassa olen käyttänyt PE-luvun käänteisarvoa eli EP-lukua. Näin saadaan laskettua ennustettu tulostuotto. Jos osakkeen hinta on 10 euroa ja jos yhtiön ennustetaan tekevän 0,75 euron EPS-tuloksen, niin silloin PE olisi 10/0,75 = 13,3x. Tällöin EP-luku olisi 0,75/10 = 0,075 eli 7,5 %.

Suurenna kuva

Tässäkin kuvan tulkinta on sama kuin edellä eli mitä lähempänä vasenta yläreunaa osake on, niin sitä pienemmällä ”riskillä” sijoittaja saisi parempaa ennustettua tulostuottoa.

Alhaisimman volatiliteetin mukaan muodostettu salkku on sama kuin edellä. Salkun ep-tuotto on 5,6 prosenttia ja volatiliteetti pysyi ennallaan eli 5,4 prosentissa.

Huomioita

Pienimmän volatiliteetin salkun voi määrittää 1) laskemalla jokaisen osakkeen keskinäisen yhteisvaikutuksen (kovarianssi) sekä 2) tekemällä osittaisintegrointia ja matriisilaskentaa. Laskenta menee turhan monimutkaiseksi, joten sitä ei lähdetä tässä puitteissa tekemään. Optimointia kuvataan Youtuben videossa ”Portfolio Theory: Quantitative Tutorial 1”.

Edellä esitetty 5 osakkeen salkku visualisoi osakkeiden hajautusideaa eli osakkeiden riski laskee, mutta tuotto-odotus pysyy ennallaan. 5 osakkeen salkku ei kuitenkaan ole täysin oikein muodostettu, sillä valuuttakurssien tai irronneiden osinkojen vaikutuksia ei ole huomioitu tuottojen laskennassa.

Lisäksi salkku on muodostettu taaksepäin katsoen. Eli ensin on laskettu osakkeiden viimeisen 3 kuukauden volatiliteetit ja sitten on muodostettu salkku 3 kuukauden päähän taaksepäin. Tässä kohtaahan ollaan jo tietoisia ”tulevaisuudesta”, joten oikeampi tapa olisi ollut laskea 3 kuukauden jakso tätä aiemmalta aikaväliltä.

5 osakkeen salkun osake ei ole riittävästi hajautettu, joten enemmän hajautushyötyä olisi saatu arviolta 15 osakkeen salkulla. Ja kuten todettua, niin alhaisimman volatiliteetin salkku oltaisiin voitu laskea em. videossa esitetyllä tavalla.

CAPM-mallin mukaisesti ajateltuna riskittömän sijoituskohteen (esim. valtiolaina) ja ns. markkinasalkun tangentin mukaisesti luotu ”capital-market line” kertoisi optimaalisen salkun rakenteen. 

Yhteenveto

Tässä vertailussa katsottiin parhainta osinkotuottoa ja tulostuottoa tarjoavia yhtiöitä. Kuten kirjoituksessa todettiin, niin ennusteisiin kannattaa tässä vaiheessa vuotta suhtautua varauksella. Lisäksi ennusteet ovat pistemäisen luvun sijaan aina arvoalueita, joiden skaala voi olla varsin laajakin.

Tästä syystä sijoittajan on tärkeää ymmärtää, että tunnusluvut taikka erilaiset arvoluvut ovat vain erittäin yksinkertaistettuja näkymiä yritysten sen hetkiseen tilanteeseen. Niiden tarkoitus on vain nostaa esiin yrityksiä, joihin ehkä kannattaisi tutustua tarkemmin. Sijoituspäätöstä tunnuslukujen perusteella ei tule tehdä.

Toin volatiliteetin ja sen mukaan luodut osinko- ja ep-tuottokaaviot visualisoivat osakkeiden hajautusideaa. Kaavioissa esitetty 5 osakkeen salkku ei ollut riskisydeltään paras mahdollinen. Omaa salkkua ei siten tule perustaa tässä kirjoituksessa esitettyjen tietojen perusteella.

VASTUUNRAJAUS: Tässä kirjoituksessa käsitellään osakkeita ja muita sijoituksia. Nämä eivät ole sijoitussuosituksia eikä niitä pidä sellaiseksi tulkita. Itselläni saattaa olla sijoituksia useissa tässä kirjoituksessa mainituissa yhtiöissä. Mikään näistä positioista ei kuitenkaan ylitä 0,5 prosenttia yrityksen osakemäärästä.


Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Talousmentor.com blogissa:
https://talousmentor.com/2019/04/15/tuloskausi-q1-2019-tunnuslukuvertailua/

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.