Tuloshokki, korona ja rahavirrat

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kirjoitus käsittelee rahasiirtoja. Ennen Koronaa olimme tilanteessa, jossa koronlaskujen mahdollisuudet oli käytetty loppuun, rahanpainamisen hyödyt olivat vähissä, kuten talouskasvukin eikä inflaatiosta ollut pelkoa. Koronaviruksen tuoma talouspysähdys iski ennen kaikkea ihmisten tuloihin. Tarkoitus on pohtia asiaa rahasiirtojen kautta. Koronashokki raapaisi merkittävän osan ihmisten tuloista, koska se romahdutti kulutuksen. Tämä itseään ruokkiva kehitys pistettiin poikki nopeasti, mutta kaikkia vahinkoja se ei ole korjannut. Sitä mitä tehtiin Yhdysvalloissa voidaan tutkia yksinkertaisella mallilla mikä kuvaa rahasiirtoja lähteiden ja käytön kautta. Rahanlähteet ja rahankäyttö ovat saman kolikon molemmat puolet. Kuvataan niitä yhtälöllä, jossa vasemmalla ovat rahanlähteet ja oikealla sen käyttökohteet:

 

Raha + Velka + Tulot = Kulutus + omaisuuserien ostaminen + säästöt

 

Rahasiirroissa on aina kaksi puolta, lähde ja käyttökohde. Normaalisti kasvava kulutus aiheuttaa kasvavat tulot. Koronashokki aiheutti päinvastaisen reaktion eli rahanlähteistä tulojen määrä tippui merkittävästi mikä vähensi kulutusta. Perinteisin ja tehokkain tapa lisätä talouskasvua on pienentää velan hintaa mikä lisää tuloja ja kulutusta, mutta vähentää säästöjen keruuta. Samalla lisävelkaantuminen mahdollistui. Tämä on itseään ruokkiva kehitys, kunnes rajat tulevat vastaan. Tämä tapa oli käytetty loppuun, kun korot laskettiin nolliin. Julkinen sektori voi toki lisätä velkojaan korkojen ollessa nollissa mikäli niille löytyy vastapuoli.

 

Tämän jälkeen siirryttiin painamaan rahaa keskuspankin toimesta mikä on paljon tehottomampi tapa lisätä talouskasvua. Rahan painaminen tapahtui velkakirjoja ostamalla mikä nosti niiden hintoja. Tämän lisäksi muiden omaisuuserien hinnat nousivat, koska velkakirjojen lisäksi rahat valuivat muihin omaisuuseriin, kuten osakkeisiin. Samalla kulutuksen piti kasvaa ihmisten luottaessa mahdollisuuksiinsa kasvattaa tulojaan mikä lisäsi myös tuloja. Tämä oli tehotonta todellisen talouskasvun kannalta, koska se kasvatti säästöjä ja nosti omaisuuserien hintoja mikä mm. lisäsi asumisen hintaa. Jokainen talouskasvua lisäävä dollari vaati useamman painetun dollarin.

 

Tämä oli välttämätöntä edellisen talouskriisin aikana, mutta on pakko kysyä mentiinkö siinä liian pitkälle? Vastaukseni on kyllä, koska niiden ihmisten omaisuus, joilla oli jo tarpeeksi kasvoi paljon enemmän kuin mitä tavallinen kansa siitä hyötyi. Tämä on yksi syy populistien nousuun. Rahanpainamisen sivuvaikutus oli myös tuottavuuskehityksen heikkeneminen, koska todellisten investointien sijaan raha valui mm. yritysten omien osakkeiden ostamiseen mikä taas ei kasvata taloutta.

 

Koronashokki tuotti useamman tuhannen miljardin dollarin tulo- ja kulutusvajeet Yhdysvalloissa. Rahanpainamisen lisäksi vajeita on paikattu kasvattamalla valtionvelkaa. Tällä kertaa veloilla on myös rahoitettu suoraan kuluttajia. Voidaan siis sanoa, että ihmisten tulot ovat kasvaneet valtion velkaantumisen avulla. Tämän on toivottu lisäävän kulutusta yhtälön toisella puolella, jotta vaje taloudessa jäisi pieneksi. Joidenkin kyselyiden mukaan noin puolet ihmisten saamista rahoista valuu kulutukseen. Loput menevät velkojenmaksuun (pienentää taloutta), säästöön ja omaisuuserien ostoon. Tämän voi siis nähdä tehokkaampana tapana kasvattaa taloutta kuin rahanpainaminen. Silläkin on toki rajansa. Tätä ei voi jatkaa ikuisesti, joten kysymys kuuluukin miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin?

 

Minulla ei ole siihen vastausta, mutta on helppo päätellä, että Fed voi jatkaa toimintaansa dollarin ollessa reservivaluutta paljon massiivisemmin kuin esimerkiksi kehittyvissä talouksissa voidaan ilman pelkoa merkittävästä inflaatiosta. Jälkimmäisin aiheutuisi massiivisesta rahanpainamisesta johtuvasta valuutan heikentymistä mikäli dollarilla ei olisi nykyistä asemaansa. Vahvasti deflatorinen teknologinen kehitys on ollut avainasemassa siinä ettei inflaatio ole karannut minnekään korkojen mataluudesta ja painokoneen toimimisesta huolimatta. Jos kaikki menee putkeen niin talous kasvaa hitaasti (tuottavuuskehitys ei varmaan parane eikä työhön pystyvien ihmisten määrä lisäänny juuri ollenkaan), inflaatio pysyy hallinnassa eikä suurta romahdusta tule. Keskuspankkien toimia rajoittavat valuutan heikkeneminen ja inflaatio. Mikäli Fedin toimet epäonnistuvat niin tulee joko talousromahdus tai stagflaatio. Silloin todennäköisin vaihtoehto on jälkimmäinen. Sen seurauksena voi olla myös ensimmäinen mikäli Fedin toimet stagflaatiota vastaan ovat liian voimakkaat. En tiedä mitä tapahtuu, mutta se selviää lähivuosina.

 

Mikä on sinun näkemyksesi?

 

Tommi T

 

PS. Paremmat selitykset voit löytää seuraavasta osoitteesta:

 

https://www.youtube.com/watch?v=nFif4_JE2eo

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.